Täysistunnon pöytäkirja 30/2003 vp

PTK 30/2003 vp

30. TIISTAINA 3. KESÄKUUTA 2003 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

2) Lisätalousarvioaloitteet

 

Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen jättänyt muutaman lisätalousarvioaloitteen, jotka nyt ovat lähetekeskustelussa, ja olen halunnut näillä tuoda muutamia asioita esille.

Viime aikojen maailmanpolitiikan tapahtumista voidaan nähdä, kuinka siviilikriisinhallinta, normaalin yhteiskuntajärjestyksen palautuminen sodan tai sotilaallisten selkkauksien jälkeen, on entistäkin ajankohtaisempi asia. On maita, jotka pystyvät sodankäyntiin eri asioitten nimissä, mutta normaalin yhteiskunnan rakentaminen sodan tai sotilaallisen selkkauksen jälkeen on paljon vaikeampaa.

Siksi lisätalousarvioaloitteella n:o 1/2003 vp olen halunnut yhtyä tukemaan ed. Toimi Kankaanniemen ensimmäisenä allekirjoittajana tekemää toimenpidealoitetta, jossa on lukuisa joukko nimiä, jotta tällainen siviilikriisinhallinta voisi tulla Suomen erityisosaamisen pohjalta kansainväliseen käyttöön ja jotta voitaisiin rakentaa mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksekkaasti normaalia yhteiskuntaa sotilaallisen selkkauksen tai kriisin jälkeen.

Tällaisen kriisinhallintakoulutuskeskuksen sijoituspaikaksi toimenpidealoitteellaan ed. Kankaanniemi esitti Keuruuta. Itse keskisuomalaisena koen, että tämä on erinomaisen hyvä ehdotus, koska meillä on jo olemassa varuskunta ja siellä nimenomaan tätä läheltä koskettavaa erityisosaamista sekä suojelun että pioneeritoimintojen, siis raivaamisen ja rakentamisen, osalta.

Siviilikriisinhallinnassahan on kysymys siitä, että rakennetaan yhteiskunta, joka sitten pystyisi mahdollisimman pikaisesti vastaamaan kohdemaastaan. Esimerkiksi Kosovossa, jossa puolustusvaliokuntana vajaat neljä vuotta sitten kävimme, muodostui käsitys, että koko yhteiskunta oli suomalaisen rauhanturvajoukko-osaston varassa. Lääkintähuollon osalta esimerkiksi tuon joukon sotilaslääkäri vastasi sikäläisen siviiliväestönkin lääkärin tarpeista. Oikeustoimen osalta sotilasyksikkö vastasi oikeustoimesta. Tämä ei voi olla pysyvä tilanne. Selkkauksen jälkeen yhteiskunnan olisi rakennuttava mahdollisimman normaaliksi ja toimivaksi. Tähän juuri suomalaisilla on aivan erityistä kansainvälistä osaamista. (Hälinää)

Toinen varapuhemies:

Ed. Oinonen, anteeksi, että joudun valitettavasti keskeyttämään puheenne, mutta puhemieskorokkeella on vaikea seurata puhettanne salissa olevan hälinän vuoksi ja epäilen, että sama tilanne on monien edustajien kohdalla. — Olkaa hyvä, ed. Oinonen.

Puhuja:

Kysymys siviilikriisinhallinnan koulutuksen järjestämisestä voitaisiin kansainvälisesti hyvin tehokkaasti järjestää Suomessa, koska meillä maan puolustus nousee normaalista yhteiskunnasta käsin yleiseen asevelvollisuuteen perustuen. Siksi suomalaiset rauhanturvaajat jo normaaleissa rauhanturvaoperaatioissaan ovat muiden maiden vastaavissa tehtävissä olevia kollegoitaan paljon osaavampia ja kykenevämpiä myös siviiliväestön elämänolosuhteitten normalisoimisessa.

Lisätalousarvioaloitteessa 6 olen kiinnittänyt huomiota maassa vallitsevaan lääkäripulaan. Vaikka meillä tällä hetkellä on lääkäri kutakuinkin 300:aa asukasta kohti, siitä huolimatta terveyskeskuksissa erityisesti on lääkärivajausta. Osaltaan lääkärikoulutuksen lisääminen saattaisi olla keino lääkäripulan helpottamiseksi, ja kun otamme huomioon vielä sen, että tässäkin paljon puhutun ikäluokkien eläkkeellejäämisen johdosta paljon osaavia, korkeasti koulutettuja lääkäreitä on jäämässä eläkkeelle ja sitä vastoin hoidon ja hoivan tarve lisääntyy, olisi entistä perustellumpaa hyvissä ajoin ja nyt jo todella viimeistään lisätä lääkärikoulutusta, vaikka sitä onkin viime aikoina lisätty.

Lisätalousarvioaloitteessa 8 tuon esille paikallisen kysymyksen, kuten myös seuraavassa lisätalousarvioaloitteessa 9, jolla näkisin olevan laajempaakin merkitystä. Keuruun Haapamäellä on perinteikäs, pian 100-vuotias yhteiskoulu ja sen lukio, joka voisi toimia ylimaakunnallisena aikuiskoulutuksen antajana, ja edelleen se voisi olla myös audiovisuaalisen viestinnän, mediakasvatuksen ja elokuvakasvatuksen opinahjo lukioikäisille. Korostan, että tällaisella erityiskoulutuksella voitaisiin antaa nuorille valmiuksia jatko-opiskeluissaan sitten kehittyä osaajiksi audiovisuaalisen viestinnän, median ja elokuvan ja kaiken tähän liittyvän osalta. Näkisin, että tällaisen rahoittamiseen valtion rahaa juuri erityisesti tarvitaan.

Haapamäki on yhdyskunta, joka Valtionrautateitten eri toimien seurauksena on kolmen eri vuosikymmenen aikana menettänyt yli 700 työpaikkaa, ja se todella 3 000 hengen yhdyskunnassa on raju menetys valtion toimesta. Siksi haluan tässäkin yhteydessä lisätalousarvioaloitteitten kautta muistuttaa niistä kompensaatiotoimista, joita niin ministerit, aiemmat kansanedustajat kuin valtion viranomaiset ovat tuolle yhdyskunnalle luvanneet, mutta toistaiseksi mitään näistä kompensoivista toimista ei ole tapahtunut. Olen halunnut tuoda tämän kysymyksen eteenpäin katsovana, nuoria koulutukseen ohjaavana mahdollisuutena, jolla yhteiskunta voisi myös tällaista aluepoliittista kysymystä edesauttaa.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että nämä lisätalousarvioaloitteet, joihin viittasin, voisivat tulla asianomaisessa käsittelyssä myönteisiin ratkaisuihin ja että niillä voitaisiin viedä asioita eteenpäin.

Vielä tuon esille lisätalousarvioaloitteen, jossa esitän Haapamäki—Parkano—Pori-rautatiealueen vesomista pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien työllistämistyönä. Aikoinaanhan edellisten hallitusten aikana ministeri Jaakonsaari totesi, että tällainen vesomisoperaatio olisi hyvin järkevä ja mielekäs. Silloin voitaisiin tuo rautatielinja avata myös niiltä osin, joissa se on vesoittunut, ja se voisi palvella matkailukäyttöä erilaisissa resiinamatkailuissa, maatilamatkailuissa, elämys- ja luontomatkailuissa.

Arvoisa herra puhemies! Toivon myös tälle aloitteelle myönteistä jatkokäsittelyä.

Ulla Anttila /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kommentoisin hieman ed. Oinosen lisätalousarvioaloitetta niiltä osin kuin se se koskee siviilikriisinhallintakeskusta. On sinänsä ilahduttavaa, että kansanedustajien keskuudessa herää ajatuksia siitä, miten siviilikriisinhallintaa viedään eteenpäin, koska maailman kehityksen kannalta tämä kysymys on erittäin olennainen. Mutta rohkenen epäillä, että siviilikriisinhallintakeskus Keuruulla ei ole ehkä paras malli tätä asiaa edistää. Kuitenkin se, mihin suuntaan siviilikriisinhallintaa tulisi kehittää, on kriisien ennaltaehkäisy. Siinä näkisin, että ainakin hyvin keskeinen koulutusyksikkö sijaitsee Åbo Akademissa ja sen yhteydessä toimivassa ihmisoikeusyksikössä. Näin ollen myös tämän yksikön toimintakyky sekä siviilikriisinhallinnassa työskentelevien poliisien ja muiden kuin myös kriisien ennaltaehkäisyn kanssa työskentelevien kannalta on ensiarvoisen tärkeää.

Erkki Pulliainen /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni liittyy lisätalousarvioaloitteeseen n:o 49.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvioaloitekeskustelu sattuu varsin mukavaksi jatkoksi kehyskeskustelulle ja myöskin hallitusohjelmakeskustelulle, joka nyt on mennyttä aikaa. Kehyskeskustelussa kävi ilmi, että valtioneuvosto on päättänyt, että liikenne- ja viestintäministeriön kehystä alennetaan erittäinkin voimakkaasti ensi vuodesta vuoteen 2007. Vuonna 2004 määrä olisi 1 763 miljoonaa euroa ja 1 411 euroa vuonna 2007 elikkä erittäin voimakas laskeva trendi. Tämähän tarkoittaa paitsi maanteille ja muille väylille sillä puolella myös erikoisesti radanpidolle erittäin kurjaa tulevaisuutta.

Tänä vuonna tämä asia ajankohtaistuu jo sillä, että VR-Rata Oy:llä on lomautusuhka työntekijöilleen, ja valmius kuitenkin olisi hoitaa perusradanpitoa mallikkaalla tavalla. Ratahallintokeskus on ilmoittanut, että se tarvitsisi tällä hetkellä tasolla 170 miljoonaa euroa varallisuutta perusradanpitoon, näin vuoteen 2007 eli tuon kehyskauden loppuun saakka. Nyt ollaan tasossa 150 miljoonaa euroa tai jopa sen alla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä johtaa liikennerajoituksiin rataverkolla. Kun me Ouluun saimme Pendolinon liikennöimään, siitä oli seurauksena se, että paikat tulivat äkkiä täyteen varatuiksi niin, että siellä eivät kansanedustajat matkustelekaan Pendolinolla sen takia, että siellä ovat ne, jotka ovat hyvissä ajoin paikat varanneet.

Tämä ilo eräällä tavalla kuitenkin tulee lyhytaikaiseksi sen takia, että nyt ilmoitetaan, että nopeuksia joudutaan Seinäjoki—Oulu-välillä laskemaan olennaisesti sen takia, että rata on mennyt niin huonoon kuntoon, että sillä ei voida läheskään Helsinki—Turku-välisen Pendolino-liikenteen nopeuksilla ajaa, ei lähelläkään sitä olevilla nopeustasoilla. Tämä tietysti tarkoittaa kyllä käytännössä sitä, että Pohjois-Suomen aluekeskus on eräällä tavalla sitten lentoliikenteen varassa, ja se on huonompi homma, kun kehitys oli juuri menossa aivan oikeaan suuntaan eli rautatieliikenne paitsi tavaraliikenteen osalta myöskin henkilöliikenteen osalta oli nousujohteista.

Arvoisa puhemies! Ollakseni kohtuullinen tähän lisätalousarvioaloitteeseen sisältyy vain 25 miljoonaa euroa lisää tälle vuodelle, mutta tosiasiallinen tarve olisi paljon tätä suurempi. Aivan erikoisesti pitäisi olla kehyksessä varaa siihen, että Seinäjoki—Oulu-väli saatetaan peruskorjauksen piiriin mahdollisimman pian. Semmoinen reunaehto vielä, joka tähän liittyy, on se, että energian hinta on nousussa, ja se taas siirtää selvästi painopistettä liikennöinnissä rautatieväylille.

Esko-Juhani Tennilä /vas(esittelypuheenvuoro):

Puhemies! Kun Kemi—Tornio-moottoritie jokunen vuosi sitten rakennettiin, kustannusarvio ylittyi jonkin verran ja kaksi siltaa jäi kokonaan rakentamatta. Nämä puuttuvat sillat ovat täällä eduskunnassa olleet monta kertaa esillä, talousarvioaloitteiden yhteydessä viimeksi joulukuussa, jolloin valtiovarainvaliokunta näyttikin niille vihreää valoa seuraavan lisäbudjetin yhteydessä. Nyt se lisäbudjetti on eduskunnan käsittelyssä, mutta siltarahoja Kemi—Tornio-moottoritielle siellä ei kuitenkaan vieläkään ole. Se on selvästi hanke, joka pitää joka tapauksessa toteuttaa. Minä odotan, että valtiovarainvaliokunnassa nyt ollaan sitten asialla ja tämä asia hoidetaan siellä. Kaikki Lapin kansanedustajat ovat tämän tehdyn 8,4 miljoonan euron aloitteen takana. Minä odotan, että täällä nähdään nyt myös vähän pohjoiseen päin, kun työllistäviä toimia haetaan. Pohjoisen osaltahan tämä lisäbudjettiesitys on erittäin niukka juuri työllisyysnäkökulmasta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käytän tämän puheenvuoroni aika lailla erikoislaatuisissa olosuhteissa, kun ed. Kuosmanen vanhempana valtiopäivämiehenä on aina neuvonut, että vain äkkinäiset ja nuoremmat edustajat puhuvat ja taistelevat näitten yksinkertaisten asioitten puolesta. (Ed. Halme: Kiitos, ed. Lahtela!) Siinä mielessä poikkean tässä asiassa ja näköalassa, että itselläni ei ole tehtynä yhtään lisätalousarvioaloitetta, mutta ed. Kuosmasella niitä on lähes kolmekymmentä. (Ed. Zyskowicz: Ei mikään laiska mies!) — Siinä mielessä, ed. Zyskowicz, kuten totesitte, ei mikään laiska mies. Viime vaalien aikana tehdyn tutkimuksen perusteella ed. Kuosmanen on eduskunnan ahkerin ja toimintakykyisin. Tällä perusteella on helppo yhtyä tähän asiaan.

Nyt, arvoisa herra puhemies, tätä asiaa katsoen se, minkä takia itse olen tässä mukana, on se, että meillä on yhteinen asia, ja siinä mielessä, vaikka edustankin hallituspuolueita, katson, että nämä Kaakkois-Suomen hankkeet, joita tässä on lähes kolmekymmentä lueteltu, ovat kaikki tärkeitä ja toteuttamiskelpoisia ja suorastaan sanoisin, että välttämättömiä. (Ed. Kankaanniemi: Siellähän on huonosti asiat!) — Tämän osalta, ed. Kankaanniemi, meillä eivät ole huonosti nämä asiat olemassa, mutta meillä on kehitettävää todella paljon ja meillä on kehitettävää nimenomaan näissä liikenneolosuhteissa ja liikenneverkon osalta.

Mitä tulee aikaisempiin puheenvuoroihin, ed. Oinonen puhui minusta erittäin lämpimästi tästä Keski-Suomeen perustettavasta siviilikriisinhallinnan koulutuskeskuksesta. En kyllä ymmärrä, kuinka se voi sinne muuten toteutua kuin tilojen puitteissa, koska keskisuomalainen kansalainen tiettävästi on vähän semmoinen ärhäkkä ja kriittinen. Sen pohjalta epäilen, onko keskus omimmillaan siellä olemassa. Mutta luulisin, että ehkä myöskin se siviiliväki mukautuu, jos tämmöinen koulutuskeskus sinne aikaiseksi saadaan, ja siinä mielessä tätä lämpimästi tuen. (Ed. Pulliainen: Rauhoittaa vähän sitä porukkaa!) — Näen tämän asian hyvänä, että se rauhoittaa myöskin paikallista väkeä, niin kuin ed. Pulliainen totesi.

Mutta mitä tulee ed. Kuosmasen aloitteisiin tässä asiassa, erityisesti siellä on yksi näitä tärkeitä asioita: määrärahan osoittaminen Haminan satamatien uusimiseen ja rakentamiseen. Tässähän on sillä lailla selkeästi nähtävissä tämä aihe, että kun Haminan seudulla tapahtui Haminan ja Vehkalahden kuntaliitos, niin siinä liitospaketin yhteydessä sovittiin niin, että satamatie ja Haminan laivaväylä uusitaan ja rakennetaan nykyajan vaatimuksia, erityisesti idänliikennettä, ajatellen sille tasolle, mitä se liikenne vaatii. Tältä osin, sikäli kuin muistan — en muista sen liikenneministerin nimeä, mutta liikenneministerin siunaus ja lupaus tälle asialle on olemassa, enkä oikein muista sitä poliittista puolueryhmääkään, mistä tämä liikenneministeri oli, mutta kyllä se pikkasen tuonne porvaririntamalle viittasi — luvattiin, että nämä asiat välittömästi, kun liitossopimus syntyy, toteutetaan ja tehdään. Nyt näyttää olevan niin, että tämä on jäänyt yksin ed. Kuosmasen ja allekirjoittaneen vastuulle.

Toivonkin, että tällä näköalalla valtiovarainvaliokunnassa nähdään tämä asia niin, että edellisen hallituksen toimettomuudet ja aikaansaamattomuudet myöskin hoidetaan ja pannaan järjestykseen ja saadaan nyt tässä lisätalousarviossa kuntoon ja hoitoon. Tämän puitteissa nämä kaikki muutkin lähes kolmekymmentä aloitetta ovat täällä olemassa, vähän yli 60 kaiken kaikkiaan, mutta katson, että nämä kaakkoissuomalaiset ovat nimenomaan niitä tärkeitä toteutettavia. Jotain Keski-Suomeen, jotain jonnekin muuallekin, mutta tässä on kuitenkin hyvä henki ja näköala olemassa.

Itä-Suomessa, jos sanotaan niin, Itä-Suomen kasvumahdollisuudet ovat olemassa sen suuren Venäjän rajan takana, ja siltä osin Itä-Suomen aikaa tulee vielä odottaa ja odottaa niitä parempia aikoja, mitkä sieltä ajan myötä tulevat. En tiedä, kauanko siinä menee aikaa, mutta ei kovin kauan.

Herra puhemies! Tällä lyhyellä, vähemmän analyyttisellä puheenvuorolla haluan tukea sitä ajatusmaailmaa ja sitä ahkeruutta, mitä ed. Kuosmanen on tässä osoittanut, ja toivon, että kun nämä toteutuvat, että ed. Kuosmanen mainitsee myöskin ed. Lahtelan silloin, että en ole ollut näitä hankkeita vastaan.

Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä teki vain kaksi lisätalousarvioaloitetta, kun halusimme polttavimpiin epäkohtiin puuttua, joista ensimmäisenä on määrärahan osoittaminen poliisin toimintamäärärahojen lisäämiseen.

Me olemme viime aikoina voineet julkisuudesta ja lehdistäkin lukea, että rikosten selvittämisprosentit ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Etenkin omaisuusrikosten kohdalla alkaa olla todellisuutta sellainen menettely, että poliisi kutsutaan rikospaikalle kirjaamaan vahingot, jotta sitten vakuutusyhtiöstä saadaan nostaa asianmukaiset korvaukset. Tämä tällainen konnien liian vähällä pääseminen on kestämätön tie. Ei ole muuta tapaa kuin lisätä poliisien määrärahoja, jotta saadaan resursoitua paremmin tätä rikollisuuden torjuntaa. Meillä on tällä hetkellä poliisin virkoja täyttämättä useita satoja. Nämä virat ovat olemassa. Nyt tarvitaan vain määrärahoja näihin virkoihin. Sen vuoksi perussuomalainen eduskuntaryhmä, minä ensimmäisenä allekirjoittajana, on esittänyt 12,5 miljoonan euron määrärahaa tähän asiaan, jotta päästäisiin välittömästi tässä asiassa eteenpäin.

Myös talousrikosten kohdalta on tuskaisia näkymiä, että alkaa olla jopa tutkijapuolella pulaa, että poliisimiehet eivät halua talousrikospuolelle niin paljon erikoistua, koska on hyvin vaikeita juttuja ja niistä pitää saada myös tuomioita.

Tässä yhteydessä en malta olla hieman sivuamatta tätä poliisien uutta palkkausjärjestelmää, jossa ainakin kenttäpoliisien osalta näyttää selvästi olevan suurta tyytymättömyyttä ja epävarmuutta niin sanotuissa pisteytyksissä ja pärstäkerroinasioissa, eli poliisilla on nyt aika suuri epätietoisuus, tulevatko nämä määrärahat jatkossa riittämään tähän palkkausuudistuksen läpiviemiseen ja niihin määrärahoihin. Tämän lisäbudjetin yhteydessä siitä ei vielä oikein pysty selvää sanomaan, tulevatko ne määrärahat riittämään. Joka tapauksessa vaje on suuri, täyttämättömiä virkoja on useita satoja, ja tähän tarvitaan muutosta. Tässähän tietysti ensi vuoden varsinainen talousarvio tulee syksyllä olemaan totinen paikka, mutta haluamme tässä yhteydessä jo perussuomalaisten eduskuntaryhmän huolen kiinnittää näihin asioihin.

Arvoisa puhemies! Toisena aloitteena olemme tehneet määrärahaesityksen perustienpidon rahoituksen lisäämiseen, ja kun ed. Kuosmanen alan ammattimiehenä on luetellut ne hankkeet täällä hyvin yksityiskohtaisesti, niin me ehdotamme könttäsummana riittävää 50 miljoonan euron määrärahaa, jolla varmasti näitä ed. Kuosmasenkin luettelemia tienpätkiä saataisiin korjattua. Nimittäin suhdannepoliittisesti tällä hetkellä nimenomaan tierakentaminen olisi hyvin perusteltua.

Myös ed. Pulliainen puhui ratojen kunnossapidosta. Se on myös erittäin perusteltua. Se tulisi suhdannepoliittisesti hyvään aikaan. Taloudellinen tilanne on juuri sellainen, että sitä kaivataan. Näitten teitten ja rautateitten kunto tällä hetkellä huutaa suorastaan rahoitusta näille alueille, eli tässä olisi paljon hyvää. Jonkinmoinen työllisyyspoliittinen ja työllistävä vaikutuskin on. Onhan sanottu, että kun työllistät rakentajan — myös tarkoittaa tienrakentajaa — niin siinä tulee aliurakointia ja paljon muutakin hyvää. Tämä olisi tärkeä asia viedä eteenpäin.

Tässä vilkaisin vielä näitä ed. Kuosmasen esityksiä. Yksi tie, jonka tunnen hyvin omakohtaisesti, on juuri tämä Imatran ja Lappeenrannan väli. Siellä tapahtuu kuolonkolareita useita vuodessa ja vammautumisia paljon. Olisi jo paitsi inhimillisesti oikein myös kansantaloudellisesti perusteltua nimenomaan tämän tiepätkän korjaaminen. Sitä kautta myös raskas liikenne menee entistä enemmän Venäjälle, ja se tulee olemaan meille hyvin tärkeä ilmansuunta, vaikka virallinen Suomi katsoo länteen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soinille toteaisin, että en ole täysin vakuuttunut, että tämä poliisien määrärahakysymys on nimenomaan lisäbudjettiasia, mutta kokoomuksen ryhmä tulee kyllä valtiovarainvaliokunnassa tämän asian tarkoin selvittämään ja harkitsemaan. Joka tapauksessa on selvää, että tämä on tärkeä asia, kuten ed. Soinikin totesi, käsiteltäessä myöhemmin syksyllä varsinaista ensi vuoden budjettia. Kyse on kansalaisten turvallisuudesta. Kysymys on myös rikollisten kiinnijäämisriskistä, joka vaikuttaa osaltaan rikollisuuden määrään. Kyse on myös, kuten ed. Soini totesi, talousrikollisuudesta, jonka onnistunut selvittäminen ja tutkiminen ja tuomitseminen merkitsevät sitä, että saadaan rikoshyötynä valtiolle takaisin tätä talouskonnien viemää varallisuutta ja verottajalta usein huijaamaa rikoshyötyä takaisin.

En malta olla tässä yhteydessä toteamatta, että ennen vaaleja sekä sosialidemokraatit että keskusta esittelivät oman turvallisuusohjelmansa, joissa kannattivat poliisien määrän lisäämistä. Nyt jään odottamaan, milloin tämä myös käytännössä toteutuu.

Pekka Kuosmanen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa tänä keväänä on käyty hyvin laaja ja monipuolinen keskustelu vuoden 2003 lisätalousarviosta sekä annettujen menokehysten valossa myös yleisesti taloudellisesta tilanteesta meillä ja muualla. Itsekin haluan lyhyesti ottaa kantaa muutamaan tärkeään asiaan.

Taloudesta muutama sana.

Elämme tällä hetkellä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla hyvin vaikeita, epävarmoja aikoja. Heikosta kansainvälisestä tilanteesta huolimatta Suomen talouden kehitys on onneksi pysynyt kohtalaisen hyvänä. Kuiville ei kuitenkaan selvitä ilman jatkuvia ja tehokkaita toimenpiteitä.

Tuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa on järkevää politiikkaa. Verotuksen keventämisellä vaikutetaan positiivisesti työllisyyteen, talouskasvuun ja sitä kautta myös hyvinvointiin. Työn on oltava aina kannattavaa. Kokoomus tulee jatkossakin kannustamaan hallitusta nyt valitulla veronkeventämislinjalla. Toivon todella, että tämä hallituksen linja jatkuu myös tulevaisuudessa. Noottia täytyy kuitenkin antaa eläkeläisten kohtelusta, jota eivät järin oikeudenmukaiseksi voi luonnehtia eläkeläiset itsekään. Koskaan ei voi liikaa muistuttaa siitä, että ostovoiman kasvattaminen on yksi avainsanoista talouden elpymisen kannalta.

Arvoisa herra puhemies! Toiseksi haluan puuttua yrittäjyyteen.

Yrittäjänä ja talousmiehenä olen hyvin iloinen siitä, että yrittäjyys on otettu selkeästi tavoitteeksi hallitusohjelmassa. Yrittäjyys ja erityisesti sen tukeminen on toinen ja selkeä keino talouskasvun avittamisessa. Hallitusohjelmassa yrittäjyyden tärkeys siis ymmärretään, mutta menokehykset eivät yrittäjyydelle enää lupaa ollenkaan hyvää. Miksi nolla euroa yrittäjyysohjelmalle? Haluaisin tietää, miten yrittäjyyttä aiotaan tukea ilman minkäänlaisia resursseja.

En ymmärrä myöskään hallitusohjelman synkkää lupausta luopua yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmästä ja saattaa osingot kahdenkertaisen verotuksen piiriin. Tämä on aivan käsittämätön ratkaisu Suomen talouden nykytilanteessa. Uudessa taloudessa teollisuuden työpaikat tulevaisuudessa vähenevät. Tulevaisuudessa suomalaisten työllistäjiä ovat yrittäjät ja palveluala. Ei ole kerta kaikiaan mitään järkevää syytä luoda monimutkaista hyvitysjärjestelmää pk-yrityksille. Uusia yrittäjiä ja muita pk-yrityksiä on sen sijaan tuettava muun muassa vähentämällä byrokratiaa jne.

Päätökset yritysten sukupolvenvaihdosten edistämisestä ja arvonlisäverollisen toiminnan alarajan joustavoittamisesta lisätalousarviossa saavat kuitenkin pienen kiitoksen. Jatkossa odottelen vielä jykevämpiä ja laajempia toimia tällä sektorilla.

Arvoisa herra puhemies! Kolmanneksi ja viimeiseksi haluan vielä vanhana asfalttimiehenä ja teiden rakentajana puuttua lisätalousarvion Tiehallinto-osioon. Perustienpitoon ehdotetaan lisämäärärahaa Valtatie 6:lle Kouvolan ja Koskenkylän välisen tieosuuden kuntoon laittamiseksi, ja siitä olen enemmänkin kuin iloinen ja kiitollinen nykyiselle hallitukselle.

Anne Huotari /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen äsken hyvin ansiokkaasti puhui rata-asioista ja myöskin mainosti Pendolino-vaunujen olevan niin täynnä, että eivät tahdo kansanedustajat niihin mahtua. Odotin kyllä, että ed. Pulliainen olisi myös maininnut sen huolen, mikä lisätalousarvio-aloitteessani on, eli junanvaunutilausten aikaistamisen VR:ltä ja että hallitus olisi siihen asiaan puuttunut lisätalousarvion tekstipuolessa. Tiedän, että ed. Pulliainen on tästä asiasta aikaisemmin ollut hyvinkin kiinnostunut ja vieraillut muun muassa Talgon tehtailla, jossa näitä vaunuja valmistetaan.

Toivoisinkin, että hallitus ottaisi nyt ihan tosissaan tämän huolen, että kysymys on 500 työpaikasta sekä Otanmäessä että Oulussa. Kun VR nämä vaunut tulevaisuudessa kuitenkin tarvitsee, niillähän pitäisi korvata näitä niin sanottuja sinisiä vaunuja, tämä lisätalousarvio olisi oikea paikka kertoa VR:lle omistajaohjauksen tavoin, että nyt nimenomaan suhdannepoliittisista syistä ja työllisyyssyistä junanvaunutilaukset pitäisi tehdä. Eri asia on sitten, onnistuuko Talgo ne saamaan, mutta uskon, että näin tapahtuisi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarin huomautus oli aivan asiallinen ja oikea. Minä vain tyydyin kertomaan lähihistoriaa siitä, mitenkä meille on käynyt, ja sillä siisti. Olisi tietysti ollut tyylikästä todeta tämä Talgon tilanne ja se, että on mahdollisuuksien rajoissa hoitaa lisäbudjetilla tämäkin asia, jos se vain ylipäätään halutaan hoitaa.

Sari Essayah /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä lisätalousarvioaloitteeni liittyvät kristillisdemokraattien tekemään varjolisäbudjettiin, jossa me halusimme tuoda sosiaalisesti oikeudenmukaisemman vaihtoehdon hallituksen lisäbudjetille. Halusimme myös kohdentaa tietyille yhteiskunnan osa-alueille määrärahoja nopeammassa tahdissa, kuin miten hallitusohjelmassa aiotaan toteuttaa nämä asiat.

Lisätalousarvioaloite n:o 2 käsittelee poliisitoimen määrärahoja. Poliisitoimen kohdalla eivät riitä työehtosopimuskorotukset, kun samanaikaisesti avoinna olevia poliisin virkoja on kuitenkin täyttämättä. Poliisin työn tukeminen välittömillä lisäresursseilla on hyvin tärkeää tilanteessa, jossa huumausainerikollisuus levittäytyy yhä uusille alueille. Resurssipula on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt. Tästä samasta asiastahan ed. Soini jo käytti puheenvuoron. Tavanomaisen poliisityön lisäksi voimavaroja tarvitaan yhä monimutkaistuvan talousrikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisjoukkojen torjumiseen.

Sitten lisätalousarvioaloite n:o 13 koskee perustienpitoa. Perustienpito on tietenkin yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen liikenneturvallisuuden parantamista, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa se on tehokas keino kohdentaa alueellisia työllistämistoimia ja tukea tasapainoista maan kehittymistä. Alkuvuoden lomautus- ja irtisanomisaallossa valtion on lisättävä elvyttäviä toimenpiteitä ja muun muassa aikaistettava omia investointejaan. Sen tähden tämä perustienpitoon osoitetun määrärahan lisääminen olisi ehdottoman tärkeää.

Lisätalousarvioaloite n:o 59 käsittelee palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille osoitettavia määrärahoja. Erityisesti haluan kiinnittää huomion oman vaalipiirini Varsinais-Suomen Vakka-Suomen alueeseen ja erityisesti Uudenkaupungin tilanteeseen. Tietenkin koko maassa työttömyyden on ennakoitu lisääntyvän nykyisestään ja yritysten talousnäkymät edelleen heikkenevät. Lisätalousarvion panostukset investointeihin ja työllistämismäärärahoihin ovat erittäin kannatettavia. Valtion tulee tukea kuntia ja kuntayhtymiä, jotta nämä voisivat tarjota töitä tässä vaikeutuvassa tilanteessa. Kuitenkin kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteinen työllistämistuki on lisätalousarvio huomioidenkin laskemassa noin 4,5 miljoonaa euroa vuodesta 2002. Syvenevän taantuman kourissa tuki olisi pidettävä vähintään ennallaan.

Uudenkaupungin työttömyysprosentti tulee autotehtaan lomautusten myötä nousemaan 20:een nyt kesäkuussa. Samalla tuon kaupungin verotuloihin ennustetaan vuositasolla 1—1,5 miljoonan euron lovea. Yli 800 lomautettua tai irtisanottua tulee ajan myötä näkymään myös kaupungin maksamissa toimeentulotuissa ja alueen taloudellisen toimeliaisuuden hiipumisessa kulutuskysynnän huonontuessa. Autotehtaan lomautuksilla on heijastusvaikutuksensa myös Varsinais-Suomen muihin kuntiin. Esimerkiksi naapurikunnasta Laitilasta noin 60 henkeä käy Uudenkaupungin autotehtaalla töissä. Valtion tulee kohdentaa erityinen tukipaketti Vakka-Suomen seutukuntaan, ja siitä osan tulisi olla kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteista työllistämistukea.

Lisäksi varoja on suunnattava kuntien työllisyysperusteisiin investointeihin. Kuntien työllisyysperusteisiin investointeihin ollaan tässä lisätalousarviossa esittämässä 500 000:ta euroa. Tämä summa yhdessä varsinaisen talousarvion määrärahan kanssa jättää työllisyysperusteiset investoinnit vielä noin 1,7 miljoonan euron päähän vuoden 2001 tasosta. Kuitenkin tällä hetkellä eletään aivan erilaisissa taloudellisissa näkymissä kuin silloin vuonna 2001.

Tämän momentin määrärahan ohjeistuksessa korostetaan rahan käyttämistä työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Erityisen tärkeää tämä on sellaisilla alueilla, joilla on jouduttu nopeasti tämän pahenevan työttömyyden kouriin, kuten juuri Uudessakaupungissa. Näissä oloissa kaupungin on vaikea harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ilman valtion määrärahaa työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla puolestaan voitaisiin tukea jo olemassa olevia yrityksiä ja toisaalta houkutella alueelle uusia. Kuntien työllisyysperusteinen tukeminen on todellakin tärkeää tämmöisessä tilanteessa, jossa veronalennusten luvattu kompensaatio ei kuitenkaan tuo näille alueille yhtään uutta veroeuroa, vaan heikentyvä työllisyys päinvastoin pienentää verotuloja.

Vaikka lisätalousarviossa ei sinällänsä ole korvamerkittyjä rahoja, haluan näillä lisätalousarvioaloitteilla tuoda esille Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin vaikean tilanteen.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Essayah käsitteli lisätalousarvioaloitteissaan muun muassa Uudenkaupungin tilannetta sen johdosta, että siellä on irtisanomismenettelyt Uudenkaupungin autotehtaalla olemassa. Tiedän, että tämä asia on ollut hallituksen käsittelyssä monella tavalla. Budjettiinhan sisältyy Tursas-laivojen korjausasia. Toki se menee kilpailumenettelyyn, mutta toivottavasti siitä tulee töitä Uudenkaupungin tehtaalle. Siellä ovat myöskin nämä työllisyysperusteiset koulutusasiat ja työvoimaministeriön määrärahakysymykset.

Tietenkin olisi tärkeää, että yritystukien osalta voitaisiin myöskin tulla tätä aluetta niin kuin vastaavia alueita vastaan. Tässä suhteessa valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostossa on asiantuntijoita kuultu, muun muassa Varsinais-Suomen te-keskusta. Jossain määrin toki olisi hyvä, jos tähän saataisiin enemmän varoja jatkossa yritystukien osalta, jotta tulisi enemmän liikkumavaraa. Uskon, että näillä eväillä on mahdollista nimenomaan tulla Uudenkaupungin tilanteeseen ja vastaaviin tilanteisiin vastaan, mikä on tavattoman tärkeää. Veronkevennyksethän eivät tällaisiin ongelmiin auta, (Puhemies koputtaa) vaikka veronkevennyslinja sinällään on hyvin perusteltu.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Koska valtaosa näistä aloitteista liittyy ed. Kuosmasen vaalipiirin alueen toimintoihin, en voi olla käyttämättä puheenvuoroa, koska sillä alueella ajelen useita kymmeniätuhansia kilometrejä. (Ed. Ala-Nissilä: Onko ed. Kuosmasella oma vaalipiiri?) — Näyttää olevan. — Pahoittelen, että häneltä on jäänyt huomioimatta sellainen asia, että Lahti—Nastola—Kausala-tielinjaus vaatisi kyllä ihan selkeästi parannusta. Kun ajattelee, millainen liikenne siellä on, se olisi erityisesti pitänyt mainita myös näiden aloitteiden joukossa vielä. Nähtävästi se on kiireessä unohtunut.

Samoin, kun lähdetään Kausalasta Iitin kirkonkylän kautta Jaalaan, siellä on kuitenkin merkittävää kesämökkitoimintaa ja myös taloustoimintaa. Ed. Kuosmasen aloite Kymijoen kanavoinnista liittyy tähän Kimolan kanavaan, ja olisi tietenkin toivonut, että nämäkin aloitteet siitä olisivat löytyneet. Pahoittelen, että jätin itse näitä aloitteita tältä osin tekemättä, koska luotin, että ed. Kuosmanen ne asiat hoitaa, ja keskityin nyt omaan vaalipiiriini.

Kun palataan vielä poliisin toimintamäärärahoihin, niin valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto on aloittanut jo asiantuntijoiden kuulemisen näiltä tiimoilta. En käy toistamaan, mutta määrärahojen löytäminen poliiseille on perin tärkeää. Toivon, että hallitus ne löytää.

Puheenvuoroni aika taitaa loppua. Minun täytyy nähtävästi siirtyä puhujakorokkeelle jatkamaan. Sopiiko näin?

Toinen varapuhemies:

Edustaja on tervehditty!

Puhuja:

(korokkeelta)

Sitten vielä, kun puhutaan Kymenlaakson alueesta, tietenkin olisin odottanut ehkä ed. Tiusaselta aloitetta Natura-alueista, varsinkin lintuvesistä. Siellä on lintuvedet umpeutumassa, ja ne vaatisivat ehdottomasti ruoppausta, jotta linnut viihtyisivät niillä alueilla, koska kyseiset vesialueet ovat ruohottumassa ja kasvamassa umpeen ja semmoisilla paikoilla eivät nämä harvinaiset lintulajit enää viihdy.

Vielä kiitos ed. Matti Kankaalle lisätalousarvioaloitteesta 15 "Määrärahan osoittaminen Valtatie 4:n perustienpitoon välillä Jyväskylä—Heinola". Tämä on erittäin tärkeä aloite. Olen itse joutunut Heinolan terveyskeskuksessa työskennellessäni paikkaamaan monta henkilöä, jotka ovat kärsineet kolareista vammoja tällä tieosuudella. Pahimmat mutkat on jo korjattu, mutta tälle linjaukselle tarvittaisiin kipeästi parannuksia, ja toivon, että meidän hallitukseltamme löytyy näillä hyville aloitteille inhimillisyyttä ja tietenkin myös rahaa.

Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Puhun ensin lisätalousarvioaloitteesta n:o 1 eli ed. Oinosen tekemästä siviilikriisinhallinnan yksikön perustamista koskevasta lisätalousarvioaloitteesta.

Niin kuin ed. Oinonen totesi, tein, oliko se 15 muun edustajan kanssa, toimenpidealoitteen, jonka pari viikkoa sitten jätin tästä asiasta. Nyt ed. Oinonen on jalostanut asiaa niin, että hän on tehnyt siitä lisätalousarvioaloitteen. Ilmeisesti se on ollut mahdollista, kun momentti on auki.

Pääministeri Jäätteenmäki painotti EU:n tulevaisuuskonventin työtä koskeneessa ilmoituksessaan 14.5.2003 sitä, että Suomi haluaa nostaa siviilikriisinhallinnan kehittämisen vahvaan asemaan EU:ssa. Suomi onkin esittänyt tätä koskevan erillisen luvun lisäämistä laadittavana olevaan EU:n perussopimuskirjaan eli perustuslakiin. Asia on siis ajankohtainen ja hyvin tärkeä.

Siviilikriisinhallinta on aseetonta toimintaa ja eroaa puolustusvoimien rauhanturva-, rauhaanpakottamis- ja kriisinhallintatoiminnasta. Siviilikriisinhallinta käsittää kriisien ennaltaehkäisyn valmiussuunnitelmineen, varsinaisten kriisien hoitamisen sekä kriisien jälkihoidon. Eri tyyppisten kriisien hoidossa siviilikriisinhallinta toimii monesti aseellisen toiminnan tukitoimintana tai siviili- ja sotilastoiminnan yhteistyönä eli cimic-toimintana. Tässä toiminnassa tarvitaan monen eri alan asiantuntijoita aina operatiivisen puolen poliisin ja palotoimen ammattilaisista humanitäärisen avun koordinoijiin ja ihmisoikeusjuristeihin asti. Tällä hetkellä ei Suomessa eikä liene muuallakaan EU:n alueella tällaista koulutusyksikköä. Niinisalossa on rauhanturvaamistoiminnan keskus, mutta siviilikriisipuolelta tämä siis puuttuu. Yhteistyötä onkin syytä tässä suhteessa harkita ja tehdä.

Keski-Suomen Rykmentissä Keuruulla toimii Pioneeripataljoona sekä Pioneeri- ja Suojelukoulu. Keski-Suomen Rykmentin suojelu- ja pelastuskoulutus antaa valmiudet selviytyä ydinaseen ja polttoaseen sekä biologisen ja kemiallisen aseen vaikutuspiirissä. Suojelukoulu kouluttaa alan hallitsevia erikoismiehiä taistelukentälle ja puhdistustöihin. Koulutusta saadaan muun muassa säteily- ja kaasutiedustelua, puhdistustoimintaa ja ensiapua sekä sammutus- ja pelastustoimintaa varten. Suojelukoulu antaa ainoana yksikkönä koko maassa monipuolista suojelualan koulutusta. Tämä siviilikriisinhallinnan yksikkö kannattaa siis perustaa Keuruulle Keski-Suomen Rykmentin yhteyteen, koska näin voidaan erittäin tehokkaasti hyödyntää olemassa olevia henkisiä ja aineellisia voimavaroja. Tämän kansainvälisen yksikön perustaminen Keuruulle toisi rykmentin vahvaa suojeluosaamista siviilipuolelle. Hallinnollisesti yksikkö voisi olla joko itsenäinen tai rykmentin osa. Keuruu on todella ihanteellinen paikka keskellä Suomea ja melko lähellä Puolustusvoimien Niinisalon kansainvälistä keskusta. Yhteistyössä Niinisalo ja Keuruu nostaisivat tehokkuutta torjua ja hoitaa eri tyyppisiä kriisejä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Arvoisa puhemies! Tässä oli perustelut tälle aloitteelle, jossa ed. Oinosen kanssa tulemme tekemään työtä, että saisimme sen toteutumaan tällä järkevällä tavalla, joka olisi tietysti myös Keuruun kannalta erinomainen ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon kiinnitän tässä lyhyesti huomiota, on omissa nimissäni oleva lisätalousarvioaloite numero 11 puuntuotannon kestävyyden turvaamisesta. Hallitus esittää tälle maa- ja metsätalousministeriön momentille 9:ää miljoonaa euroa lisäystä erityisesti Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tehtäville metsänparannustöille. Olin yhteydessä Keski-Suomen metsäkeskukseen, ja siellä todettiin, että rahat ovat lopussa ja Keski-Suomen osalta näillä töillä olisi kova tarve, polttava tarve ja olisi äärettömän järkevää niihin sijoittaa, koska se on sijoittamista nimenomaan kasvavaan tulevaisuuteen. Siksi olen tehnyt tämän lisätalousarvioaloitteen miljoonan euron lisäämisestä tälle momentille puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi välttämättömien metsänparannustöiden tehostamiseen oman maakunnan alueella. Tämä on noin 50 henkilötyövuoden arvoinen summa ja todellakin siis kohdentuisi sellaisille alueille, joilla työllisyys on kaikkein heikoin, ja maaseudulle, niille alueille, joilla metsiä on, ja se olisi metsätalouden kannalta todella kiireellistä ja tärkeää.

Arvoisa puhemies! Vielä totean, että erityisesti ed. Oinonen on tehnyt varsin hyviä lisätalousarvioaloitteita. Ehkä hän ei ole ihan luottanut, että meidän hyvä hallituksemme nämä asiat hoitaisi, kun hän on näitä tällä tavalla tehnyt kymmenkunta. Voin näihin yhtyä niin Haapamäkeä koskeviin kuin muihinkin ja toivon niille kannatusta myös laajemmin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ed. Toimi Kankaanniemeä erittäin asiapitoisesta ja hyviä ajatuksia sisältävästä puheenvuorosta. Tämä juuri osoittaa sitä, kuinka voidaan tehdä rakentavaa ja hyvää yhteistyötä. Talousarvioaloitteet jouduin tekemään melko kovassa kiireessä eri syistä johtuen, lähinnä omista syistäni johtuen, joten en ennättänyt niihin paljon nimiä hankkimaan, että ne sain määräajassa tänne sisälle. Mutta olennaista on, että ne ovat sisällä ja niistä voidaan nyt keskustalla, ja todella toivon, että hallitus paneutuisi vakavasti asianomaisissa ministeriöissä esille tuotuihin kysymyksiin.

Kysymys Haapamäestä on ainutlaatuinen kysymys koko maassa. Haapamäen yhdyskunta syntyi toistasataa vuotta sitten rautateitten risteysasemaksi, josta vielä piti lähteä viides rata Multian kautta Saarijärvelle, mutta se jäi rakentamatta. Parhaimmillaan Haapamäellä oli yli 3 000 asukasta ja Valtionrautateitten työpaikkoja noin 750. 1960-luvun lopulta 1990-luvulle saakka Valtionrautateitten ja sitä kautta valtion työpaikat vähenivät tuosta 750:stä muutamaan kymmeneen, eli kolmen vuosikymmenen aikana 3 000 hengen yhdyskunta valtion toimien seurauksena menetti 700 työpaikkaa. En tunne mistään koko maasta vastaavaa tällaista, joka olisi valtion toimesta tällaisen menetyksen kokenut.

Valtio on usein luvannut eri hallitusten ja eri eduskuntien aikana kompensaatiotoimenpiteitä Haapamäen hyväksi, ja näillä lisätalousarvioaloitteilla olen halunnut luoda ainakin eräitä vaihtoehtoja, joilla voitaisiin tätä yhdyskuntaa nostaa, ja silloin pitää katsoa eteenpäin. Meillä on erittäin perinteikäs ja tuloksekas yhteiskoulu ja sen lukio, mutta nyt tämä yhdyskunta on monessa suhteessa vakavan taitekohdan edessä, ellei sinne saada osoitettua sellaista piristysruisketta, että tämä yhdyskunta voi jatkaa. Koulun lakkauttamisen asemesta olen halunnut löytää ratkaisuja, joilla se voisi palvella ylimaakunnallisena, erikoistuneena opinahjona, samalla kun se voisi palvella myöskin lähilukion tarvetta Haapamäellä ja aivan lähiympäristössä.

Haapamäki sijaitsee kolmen maakunnan solmukohdassa kuuluen läntiseen Keski-Suomeen. Pirkanmaa ja Pohjanmaa ovat aivan kivenheiton päässä, eikä nyt niin mahdottoman kaukana ole Satakuntakaan. Siksi näkisin, että jos Haapamäen lukiosta voitaisiin kehittää tällainen ylimaakunnallinen audiovisuaaliseen viestintään opetusta antava, mediakasvatusta antava, elokuvakasvatusta antava oppilaitos, se voisi kehittyä palvelemaan lähiseutujaan, kuten se on hamassa historiassaan syntyvaiheistaan lähtien palvellut. Samalla se voisi olla tietynlainen valtion kompensaatio valtionhallinnon, lähinnä poliittisten päätösten, aiheuttamille menetyksille. 700 työpaikan menetys 3 000 asukkaan yhdyskunnassa on todella raju, joka ei sillä tavalla ole yksittäisenä päässyt hätkähdyttämään, koska se on tapahtunut muutaman kymmenen, pahimmillaan muutaman sadan, vähennyksinä, mutta kolmen vuosikymmenen aikana yhdyskunta on menettänyt yli 700 työpaikkaa. Elikkä perustellusti voi sanoa, että on aihetta etsiä niitä toimia, joilla valtio voi kompensoida näitä menetyksiä. Näitä olen nyt tuonut esille, tämän audiovisuaalisen viestinnän tuomisen lukio-opetukseen kuin myös aikuislukiotoiminnan.

Näihin toimiin ei voida ryhtyä, ellei niihin löydetä hyvällä tahdolla valtiolta erityisrahoitusta. Kovin suurista summista ei missään tapauksessa ole edes kyse. Lähinnä on kysymys hyvästä tahdosta, että halutaan auttaa yhdyskunta, joka poliittisten päätösten johdosta on kokenut menetyksiä, takaisin kehityksen tielle.

Ed. Kankaanniemi on todella tuonut erinomaisen asian esille tässä siviilikriisinhallintakoulutuskeskusasiassa. Keski-Suomen Rykmentti sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Haapamäeltä, kuuluu Haapamäen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueeseen kylläkin, mutta jos halutaan luoda pientä välimatkaa fyysisesti rykmentin ja siviilikriisinhallintakoulutuskeskuksen välille, todella innovatiivinen ajatus olisi sijoittaa Suomessa siviilikriisinhallinnan koulutuskeskus Haapamäelle. Se on vielä kohtuullisen hyvien junayhteyksien päässä pääkaupungistakin. Nopein junayhteys on 3 tuntia 19 minuuttia kesäaikatauluista alkaen ja voittaa lentoyhteyden ottaen huomioon, että on automatka Jyväskylän kentälle.

Vaikka tämä siviilikriisinhallintakeskus sijoitettaisiin nimenomaan Haapamäen yhdyskuntaan tai sen välittömään tuntumaan, niin se samalla voisi olla synergiaetujen kanssa tekemisissä Keski-Suomen Rykmentin kanssa, joka tulevan vuoden alusta tultaneen tuntemaan nimellä Pioneerirykmentti tässä maassa mutta jatkaa entistä koulutustaan pioneeri- ja suojeluaselajien koulutuskeskuksena. Nämähän ovat kriisinhallintatoimissa hyvin keskeiset osaamisen taidot.

Toivoisin, että tämä lisätalousarviokeskustelu olisi synnyttämässä virikkeitä tuon siviilikriisinhallintakeskuksen saamiseksi Keski-Suomeen, ja aivan kuten ed. Kankaanniemi erinomaisesti on esittänyt, näiden suuntaviivojen mukaan. Samalla sitten Haapamäen perinteikäs oppikoulu voisi palvella tällaisena ylimaakunnallisena opinahjona. Näin saataisiin edes osa näistä valtion aiheuttamista menetyksistä kompensoitua tälle yhdyskunnalle.

Todettakoon, että jo 70-luvulla valtio tunsi olevansa velkaa Haapamäelle ja lupasi Keski-Suomen vankeinhoitolaitoksen sinne, mutta sitten tuli sektoriajattelu ja se ei monista lupauksista huolimatta, eri valiokuntien vierailuista huolimatta, eri ministeriöiden vierailuista huolimatta ja kansanedustajasukupolvien vaihdoksista huolimatta, ennättänyt toteutua. Vaikka tämä nimenomainen kohta ei liity talousarvioaloitteiden puitteisiin, koska momentti ei ollut auki, toivon, että se etenisi, mutta toivon, että etenemistä voitaisiin saada välittömästi juuri tämän koulutustoiminnan osalta, kuten aloitteissani olen halunnut tietä näyttää.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä listassa on 62 lisätalousarvioaloitetta, toinen varmaan toistaan parempia, mutta haluaisin omalta osaltani nostaa täällä kaksi esitystä erityisesti esille.

Ensimmäisenä on ed. Oinosen tekemä aloite, jossa hän esittää määrärahan osoittamista lääkärikoulutuksen lisäämiseen. Meillä on paljon kuntia ja terveyskeskuksia, joissa ei ole lääkäreitä, on vain avoinna oleva lääkärin virka. Siis on vain avoinna oleva lääkärin virka, ja julkisen terveydenhuollon suurin ongelma kuntatasolla viime vuosina on ollut se, että avoinna olleisiin lääkärin virkoihin ei ole ollut hakijoita.

Jonotusajat ovat pidentyneet, virassa olevat lääkärit joutuvat kohtuuttomaan työpaineeseen, työpäivät ja vastaanottoajat venyvät, koska ylityöllistetyt lääkärit joutuvat hoitamaan työpäivinä myös kiireelliset, päivystysluontoiset tapaukset ja muut viranhoitoon liittyvät tehtävät, lähinnä hallinnollisia tehtäviä. Perusturvallisuus vaarantuu, jos varsinkaan epäilyttävissä niin sanotuissa akuuteissa tapauksissa potilas ei ajoissa pääse vastaanotolle. Paineet päivystysvastaanottoihin ovat kasvaneet, mikä lisää kustannuksia kuntatasolla. Ongelmat lääkäritilanteen kannalta näyttävät vain pahenevan varsinkin pienissä maalaiskunnissa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kuntien lakisääteinen velvollisuus on turvata asukkailleen terveydenhoidossa lääkäripalveluiden saatavuus kohtuuajassa, koska väestön ikääntyessä ongelmat näyttävät vain pahenevan. On ponnisteltava kaikkien niiden toimenpiteiden eteen, joilla lääkäripalvelujen saanti turvataan terveyskeskuksissa.

Arvoisa puhemies! Toinen täällä esiin nostettu asia on ed. Soinin ja ed. Essayahin poliisin määrärahat. Tämä on todella sitä perusturvallisuutta, joka koskettaa meitä maaseudun ihmisiä todella paljon. On poliisipiirialueita, missä poliisien toimintasäde on useita kymmeniä, jopa useita satoja kilometrejä ja joudutaan odottamaan poliisia erilaisiin tilanteisiin, jolloin ei pystytä turvaamaan kansalaisten perusturvallisuutta. Tähän asiaan myös on saatava todella kyllä apu tulevien vuosien aikana.

Kannatan ed. Oinosen, ed. Soinin ja ed. Essayahin tekemiä lisätalousarvioaloitteita.

Keskustelu päättyy.