2) Lisätalousarvioaloitteet
Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olen jättänyt muutaman
lisätalousarvioaloitteen, jotka nyt ovat lähetekeskustelussa,
ja olen halunnut näillä tuoda muutamia asioita
esille.
Viime aikojen maailmanpolitiikan tapahtumista voidaan nähdä,
kuinka siviilikriisinhallinta, normaalin yhteiskuntajärjestyksen
palautuminen sodan tai sotilaallisten selkkauksien jälkeen, on
entistäkin ajankohtaisempi asia. On maita, jotka pystyvät
sodankäyntiin eri asioitten nimissä, mutta normaalin
yhteiskunnan rakentaminen sodan tai sotilaallisen selkkauksen jälkeen
on paljon vaikeampaa.
Siksi lisätalousarvioaloitteella n:o 1/2003
vp olen halunnut yhtyä tukemaan ed. Toimi Kankaanniemen
ensimmäisenä allekirjoittajana tekemää toimenpidealoitetta,
jossa on lukuisa joukko nimiä, jotta tällainen
siviilikriisinhallinta voisi tulla Suomen erityisosaamisen pohjalta
kansainväliseen käyttöön ja
jotta voitaisiin rakentaa mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksekkaasti normaalia
yhteiskuntaa sotilaallisen selkkauksen tai kriisin jälkeen.
Tällaisen kriisinhallintakoulutuskeskuksen sijoituspaikaksi
toimenpidealoitteellaan ed. Kankaanniemi esitti Keuruuta. Itse keskisuomalaisena
koen, että tämä on erinomaisen hyvä ehdotus, koska
meillä on jo olemassa varuskunta ja siellä nimenomaan
tätä läheltä koskettavaa erityisosaamista
sekä suojelun että pioneeritoimintojen, siis raivaamisen
ja rakentamisen, osalta.
Siviilikriisinhallinnassahan on kysymys siitä, että rakennetaan
yhteiskunta, joka sitten pystyisi mahdollisimman pikaisesti vastaamaan
kohdemaastaan. Esimerkiksi Kosovossa, jossa puolustusvaliokuntana
vajaat neljä vuotta sitten kävimme, muodostui
käsitys, että koko yhteiskunta oli suomalaisen
rauhanturvajoukko-osaston varassa. Lääkintähuollon
osalta esimerkiksi tuon joukon sotilaslääkäri
vastasi sikäläisen siviiliväestönkin
lääkärin tarpeista. Oikeustoimen osalta sotilasyksikkö vastasi
oikeustoimesta. Tämä ei voi olla pysyvä tilanne.
Selkkauksen jälkeen yhteiskunnan olisi rakennuttava mahdollisimman normaaliksi
ja toimivaksi. Tähän juuri suomalaisilla on aivan
erityistä kansainvälistä osaamista. (Hälinää)
Toinen varapuhemies:
Ed. Oinonen, anteeksi, että joudun valitettavasti keskeyttämään
puheenne, mutta puhemieskorokkeella on vaikea seurata puhettanne
salissa olevan hälinän vuoksi ja epäilen,
että sama tilanne on monien edustajien kohdalla. — Olkaa
hyvä, ed. Oinonen.
Kysymys siviilikriisinhallinnan koulutuksen järjestämisestä voitaisiin
kansainvälisesti hyvin tehokkaasti järjestää Suomessa,
koska meillä maan puolustus nousee normaalista yhteiskunnasta
käsin yleiseen asevelvollisuuteen perustuen. Siksi suomalaiset
rauhanturvaajat jo normaaleissa rauhanturvaoperaatioissaan ovat muiden
maiden vastaavissa tehtävissä olevia kollegoitaan
paljon osaavampia ja kykenevämpiä myös
siviiliväestön elämänolosuhteitten
normalisoimisessa.
Lisätalousarvioaloitteessa 6 olen kiinnittänyt huomiota
maassa vallitsevaan lääkäripulaan. Vaikka
meillä tällä hetkellä on lääkäri
kutakuinkin 300:aa asukasta kohti, siitä huolimatta terveyskeskuksissa
erityisesti on lääkärivajausta. Osaltaan
lääkärikoulutuksen lisääminen
saattaisi olla keino lääkäripulan helpottamiseksi,
ja kun otamme huomioon vielä sen, että tässäkin
paljon puhutun ikäluokkien eläkkeellejäämisen
johdosta paljon osaavia, korkeasti koulutettuja lääkäreitä on
jäämässä eläkkeelle
ja sitä vastoin hoidon ja hoivan tarve lisääntyy,
olisi entistä perustellumpaa hyvissä ajoin ja
nyt jo todella viimeistään lisätä lääkärikoulutusta,
vaikka sitä onkin viime aikoina lisätty.
Lisätalousarvioaloitteessa 8 tuon esille paikallisen
kysymyksen, kuten myös seuraavassa lisätalousarvioaloitteessa
9, jolla näkisin olevan laajempaakin merkitystä.
Keuruun Haapamäellä on perinteikäs, pian
100-vuotias yhteiskoulu ja sen lukio, joka voisi toimia ylimaakunnallisena
aikuiskoulutuksen antajana, ja edelleen se voisi olla myös
audiovisuaalisen viestinnän, mediakasvatuksen ja elokuvakasvatuksen
opinahjo lukioikäisille. Korostan, että tällaisella
erityiskoulutuksella voitaisiin antaa nuorille valmiuksia jatko-opiskeluissaan
sitten kehittyä osaajiksi audiovisuaalisen viestinnän,
median ja elokuvan ja kaiken tähän liittyvän
osalta. Näkisin, että tällaisen rahoittamiseen
valtion rahaa juuri erityisesti tarvitaan.
Haapamäki on yhdyskunta, joka Valtionrautateitten eri
toimien seurauksena on kolmen eri vuosikymmenen aikana menettänyt
yli 700 työpaikkaa, ja se todella 3 000 hengen
yhdyskunnassa on raju menetys valtion toimesta. Siksi haluan tässäkin
yhteydessä lisätalousarvioaloitteitten kautta
muistuttaa niistä kompensaatiotoimista, joita niin ministerit,
aiemmat kansanedustajat kuin valtion viranomaiset ovat tuolle yhdyskunnalle
luvanneet, mutta toistaiseksi mitään näistä kompensoivista
toimista ei ole tapahtunut. Olen halunnut tuoda tämän
kysymyksen eteenpäin katsovana, nuoria koulutukseen ohjaavana
mahdollisuutena, jolla yhteiskunta voisi myös tällaista
aluepoliittista kysymystä edesauttaa.
Arvoisa herra puhemies! Toivon, että nämä lisätalousarvioaloitteet,
joihin viittasin, voisivat tulla asianomaisessa käsittelyssä myönteisiin
ratkaisuihin ja että niillä voitaisiin viedä asioita eteenpäin.
Vielä tuon esille lisätalousarvioaloitteen,
jossa esitän Haapamäki—Parkano—Pori-rautatiealueen
vesomista pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien
työllistämistyönä. Aikoinaanhan edellisten
hallitusten aikana ministeri Jaakonsaari totesi, että tällainen
vesomisoperaatio olisi hyvin järkevä ja mielekäs.
Silloin voitaisiin tuo rautatielinja avata myös niiltä osin,
joissa se on vesoittunut, ja se voisi palvella matkailukäyttöä erilaisissa
resiinamatkailuissa, maatilamatkailuissa, elämys- ja luontomatkailuissa.
Arvoisa herra puhemies! Toivon myös tälle aloitteelle
myönteistä jatkokäsittelyä.
Ulla Anttila /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kommentoisin hieman ed. Oinosen lisätalousarvioaloitetta
niiltä osin kuin se se koskee siviilikriisinhallintakeskusta.
On sinänsä ilahduttavaa, että kansanedustajien
keskuudessa herää ajatuksia siitä, miten
siviilikriisinhallintaa viedään eteenpäin,
koska maailman kehityksen kannalta tämä kysymys
on erittäin olennainen. Mutta rohkenen epäillä,
että siviilikriisinhallintakeskus Keuruulla ei ole ehkä paras malli
tätä asiaa edistää. Kuitenkin
se, mihin suuntaan siviilikriisinhallintaa tulisi kehittää,
on kriisien ennaltaehkäisy. Siinä näkisin,
että ainakin hyvin keskeinen koulutusyksikkö sijaitsee Åbo
Akademissa ja sen yhteydessä toimivassa ihmisoikeusyksikössä.
Näin ollen myös tämän yksikön
toimintakyky sekä siviilikriisinhallinnassa työskentelevien
poliisien ja muiden kuin myös kriisien ennaltaehkäisyn
kanssa työskentelevien kannalta on ensiarvoisen tärkeää.
Erkki Pulliainen /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni liittyy lisätalousarvioaloitteeseen
n:o 49.
Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvioaloitekeskustelu
sattuu varsin mukavaksi jatkoksi kehyskeskustelulle ja myöskin
hallitusohjelmakeskustelulle, joka nyt on mennyttä aikaa.
Kehyskeskustelussa kävi ilmi, että valtioneuvosto on
päättänyt, että liikenne- ja
viestintäministeriön kehystä alennetaan
erittäinkin voimakkaasti ensi vuodesta vuoteen 2007. Vuonna
2004 määrä olisi 1 763 miljoonaa
euroa ja 1 411 euroa vuonna 2007 elikkä erittäin
voimakas laskeva trendi. Tämähän tarkoittaa
paitsi maanteille ja muille väylille sillä puolella
myös erikoisesti radanpidolle erittäin kurjaa
tulevaisuutta.
Tänä vuonna tämä asia ajankohtaistuu
jo sillä, että VR-Rata Oy:llä on lomautusuhka
työntekijöilleen, ja valmius kuitenkin olisi hoitaa
perusradanpitoa mallikkaalla tavalla. Ratahallintokeskus on ilmoittanut,
että se tarvitsisi tällä hetkellä tasolla
170 miljoonaa euroa varallisuutta perusradanpitoon, näin
vuoteen 2007 eli tuon kehyskauden loppuun saakka. Nyt ollaan tasossa
150 miljoonaa euroa tai jopa sen alla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä,
että tämä johtaa liikennerajoituksiin
rataverkolla. Kun me Ouluun saimme Pendolinon liikennöimään,
siitä oli seurauksena se, että paikat tulivat äkkiä täyteen
varatuiksi niin, että siellä eivät kansanedustajat
matkustelekaan Pendolinolla sen takia, että siellä ovat
ne, jotka ovat hyvissä ajoin paikat varanneet.
Tämä ilo eräällä tavalla
kuitenkin tulee lyhytaikaiseksi sen takia, että nyt ilmoitetaan,
että nopeuksia joudutaan Seinäjoki—Oulu-välillä laskemaan
olennaisesti sen takia, että rata on mennyt niin huonoon
kuntoon, että sillä ei voida läheskään
Helsinki—Turku-välisen Pendolino-liikenteen nopeuksilla
ajaa, ei lähelläkään sitä olevilla
nopeustasoilla. Tämä tietysti tarkoittaa kyllä käytännössä sitä,
että Pohjois-Suomen aluekeskus on eräällä tavalla
sitten lentoliikenteen varassa, ja se on huonompi homma, kun kehitys
oli juuri menossa aivan oikeaan suuntaan eli rautatieliikenne paitsi
tavaraliikenteen osalta myöskin henkilöliikenteen
osalta oli nousujohteista.
Arvoisa puhemies! Ollakseni kohtuullinen tähän
lisätalousarvioaloitteeseen sisältyy vain 25 miljoonaa
euroa lisää tälle vuodelle, mutta tosiasiallinen
tarve olisi paljon tätä suurempi. Aivan erikoisesti
pitäisi olla kehyksessä varaa siihen, että Seinäjoki—Oulu-väli
saatetaan peruskorjauksen piiriin mahdollisimman pian. Semmoinen reunaehto
vielä, joka tähän liittyy, on se, että energian
hinta on nousussa, ja se taas siirtää selvästi
painopistettä liikennöinnissä rautatieväylille.
Esko-Juhani Tennilä /vas(esittelypuheenvuoro):
Puhemies! Kun Kemi—Tornio-moottoritie jokunen vuosi
sitten rakennettiin, kustannusarvio ylittyi jonkin verran ja kaksi
siltaa jäi kokonaan rakentamatta. Nämä puuttuvat
sillat ovat täällä eduskunnassa olleet
monta kertaa esillä, talousarvioaloitteiden yhteydessä viimeksi joulukuussa,
jolloin valtiovarainvaliokunta näyttikin niille vihreää valoa
seuraavan lisäbudjetin yhteydessä. Nyt se lisäbudjetti
on eduskunnan käsittelyssä, mutta siltarahoja
Kemi—Tornio-moottoritielle siellä ei kuitenkaan
vieläkään ole. Se on selvästi
hanke, joka pitää joka tapauksessa toteuttaa.
Minä odotan, että valtiovarainvaliokunnassa nyt
ollaan sitten asialla ja tämä asia hoidetaan siellä.
Kaikki Lapin kansanedustajat ovat tämän tehdyn
8,4 miljoonan euron aloitteen takana. Minä odotan, että täällä nähdään
nyt myös vähän pohjoiseen päin,
kun työllistäviä toimia haetaan. Pohjoisen
osaltahan tämä lisäbudjettiesitys on
erittäin niukka juuri työllisyysnäkökulmasta.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käytän tämän
puheenvuoroni aika lailla erikoislaatuisissa olosuhteissa, kun ed.
Kuosmanen vanhempana valtiopäivämiehenä on
aina neuvonut, että vain äkkinäiset ja
nuoremmat edustajat puhuvat ja taistelevat näitten yksinkertaisten
asioitten puolesta. (Ed. Halme: Kiitos, ed. Lahtela!) Siinä mielessä poikkean
tässä asiassa ja näköalassa,
että itselläni ei ole tehtynä yhtään
lisätalousarvioaloitetta, mutta ed. Kuosmasella niitä on
lähes kolmekymmentä. (Ed. Zyskowicz: Ei mikään
laiska mies!) — Siinä mielessä, ed. Zyskowicz,
kuten totesitte, ei mikään laiska mies. Viime
vaalien aikana tehdyn tutkimuksen perusteella ed. Kuosmanen on eduskunnan
ahkerin ja toimintakykyisin. Tällä perusteella
on helppo yhtyä tähän asiaan.
Nyt, arvoisa herra puhemies, tätä asiaa katsoen
se, minkä takia itse olen tässä mukana,
on se, että meillä on yhteinen asia, ja siinä mielessä, vaikka
edustankin hallituspuolueita, katson, että nämä Kaakkois-Suomen
hankkeet, joita tässä on lähes kolmekymmentä lueteltu,
ovat kaikki tärkeitä ja toteuttamiskelpoisia ja
suorastaan sanoisin, että välttämättömiä.
(Ed. Kankaanniemi: Siellähän on huonosti asiat!) — Tämän
osalta, ed. Kankaanniemi, meillä eivät ole huonosti nämä asiat
olemassa, mutta meillä on kehitettävää todella
paljon ja meillä on kehitettävää nimenomaan
näissä liikenneolosuhteissa ja liikenneverkon
osalta.
Mitä tulee aikaisempiin puheenvuoroihin, ed. Oinonen
puhui minusta erittäin lämpimästi tästä Keski-Suomeen
perustettavasta siviilikriisinhallinnan koulutuskeskuksesta. En
kyllä ymmärrä, kuinka se voi sinne muuten
toteutua kuin tilojen puitteissa, koska keskisuomalainen kansalainen tiettävästi
on vähän semmoinen ärhäkkä ja
kriittinen. Sen pohjalta epäilen, onko keskus omimmillaan
siellä olemassa. Mutta luulisin, että ehkä myöskin
se siviiliväki mukautuu, jos tämmöinen koulutuskeskus
sinne aikaiseksi saadaan, ja siinä mielessä tätä lämpimästi
tuen. (Ed. Pulliainen: Rauhoittaa vähän sitä porukkaa!) — Näen
tämän asian hyvänä, että se
rauhoittaa myöskin paikallista väkeä,
niin kuin ed. Pulliainen totesi.
Mutta mitä tulee ed. Kuosmasen aloitteisiin tässä asiassa,
erityisesti siellä on yksi näitä tärkeitä asioita:
määrärahan osoittaminen Haminan satamatien
uusimiseen ja rakentamiseen. Tässähän
on sillä lailla selkeästi nähtävissä tämä aihe, että kun
Haminan seudulla tapahtui Haminan ja Vehkalahden kuntaliitos, niin
siinä liitospaketin yhteydessä sovittiin niin,
että satamatie ja Haminan laivaväylä uusitaan
ja rakennetaan nykyajan vaatimuksia, erityisesti idänliikennettä,
ajatellen sille tasolle, mitä se liikenne vaatii. Tältä osin,
sikäli kuin muistan — en muista sen liikenneministerin
nimeä, mutta liikenneministerin siunaus ja lupaus tälle
asialle on olemassa, enkä oikein muista sitä poliittista
puolueryhmääkään, mistä tämä liikenneministeri
oli, mutta kyllä se pikkasen tuonne porvaririntamalle viittasi — luvattiin, että nämä
asiat
välittömästi, kun liitossopimus syntyy,
toteutetaan ja tehdään. Nyt näyttää olevan
niin, että tämä on jäänyt
yksin ed. Kuosmasen ja allekirjoittaneen vastuulle.
Toivonkin, että tällä näköalalla
valtiovarainvaliokunnassa nähdään tämä asia
niin, että edellisen hallituksen toimettomuudet ja aikaansaamattomuudet
myöskin hoidetaan ja pannaan järjestykseen ja
saadaan nyt tässä lisätalousarviossa
kuntoon ja hoitoon. Tämän puitteissa nämä kaikki
muutkin lähes kolmekymmentä aloitetta ovat täällä olemassa,
vähän yli 60 kaiken kaikkiaan, mutta katson, että nämä kaakkoissuomalaiset
ovat nimenomaan niitä tärkeitä toteutettavia. Jotain
Keski-Suomeen, jotain jonnekin muuallekin, mutta tässä on
kuitenkin hyvä henki ja näköala olemassa.
Itä-Suomessa, jos sanotaan niin, Itä-Suomen kasvumahdollisuudet
ovat olemassa sen suuren Venäjän rajan takana,
ja siltä osin Itä-Suomen aikaa tulee vielä odottaa
ja odottaa niitä parempia aikoja, mitkä sieltä ajan
myötä tulevat. En tiedä, kauanko siinä menee
aikaa, mutta ei kovin kauan.
Herra puhemies! Tällä lyhyellä, vähemmän analyyttisellä puheenvuorolla
haluan tukea sitä ajatusmaailmaa ja sitä ahkeruutta,
mitä ed. Kuosmanen on tässä osoittanut,
ja toivon, että kun nämä toteutuvat,
että ed. Kuosmanen mainitsee myöskin ed. Lahtelan
silloin, että en ole ollut näitä hankkeita
vastaan.
Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä teki
vain kaksi lisätalousarvioaloitetta, kun halusimme polttavimpiin
epäkohtiin puuttua, joista ensimmäisenä on
määrärahan osoittaminen poliisin toimintamäärärahojen
lisäämiseen.
Me olemme viime aikoina voineet julkisuudesta ja lehdistäkin
lukea, että rikosten selvittämisprosentit ovat
laskeneet kuin lehmän häntä. Etenkin
omaisuusrikosten kohdalla alkaa olla todellisuutta sellainen menettely,
että poliisi kutsutaan rikospaikalle kirjaamaan vahingot,
jotta sitten vakuutusyhtiöstä saadaan nostaa asianmukaiset
korvaukset. Tämä tällainen konnien liian
vähällä pääseminen
on kestämätön tie. Ei ole muuta tapaa
kuin lisätä poliisien määrärahoja,
jotta saadaan resursoitua paremmin tätä rikollisuuden torjuntaa.
Meillä on tällä hetkellä poliisin
virkoja täyttämättä useita satoja.
Nämä virat ovat olemassa. Nyt tarvitaan vain määrärahoja
näihin virkoihin. Sen vuoksi perussuomalainen eduskuntaryhmä,
minä ensimmäisenä allekirjoittajana,
on esittänyt 12,5 miljoonan euron määrärahaa
tähän asiaan, jotta päästäisiin
välittömästi tässä asiassa eteenpäin.
Myös talousrikosten kohdalta on tuskaisia näkymiä,
että alkaa olla jopa tutkijapuolella pulaa, että poliisimiehet
eivät halua talousrikospuolelle niin paljon erikoistua,
koska on hyvin vaikeita juttuja ja niistä pitää saada
myös tuomioita.
Tässä yhteydessä en malta olla hieman
sivuamatta tätä poliisien uutta palkkausjärjestelmää, jossa
ainakin kenttäpoliisien osalta näyttää selvästi
olevan suurta tyytymättömyyttä ja epävarmuutta
niin sanotuissa pisteytyksissä ja pärstäkerroinasioissa,
eli poliisilla on nyt aika suuri epätietoisuus, tulevatko
nämä määrärahat jatkossa
riittämään tähän palkkausuudistuksen
läpiviemiseen ja niihin määrärahoihin.
Tämän lisäbudjetin yhteydessä siitä ei
vielä oikein pysty selvää sanomaan, tulevatko
ne määrärahat riittämään. Joka
tapauksessa vaje on suuri, täyttämättömiä virkoja
on useita satoja, ja tähän tarvitaan muutosta.
Tässähän tietysti ensi vuoden varsinainen talousarvio
tulee syksyllä olemaan totinen paikka, mutta haluamme tässä yhteydessä jo
perussuomalaisten eduskuntaryhmän huolen kiinnittää näihin
asioihin.
Arvoisa puhemies! Toisena aloitteena olemme tehneet määrärahaesityksen
perustienpidon rahoituksen lisäämiseen, ja kun
ed. Kuosmanen alan ammattimiehenä on luetellut ne hankkeet täällä hyvin
yksityiskohtaisesti, niin me ehdotamme könttäsummana
riittävää 50 miljoonan euron määrärahaa,
jolla varmasti näitä ed. Kuosmasenkin luettelemia
tienpätkiä saataisiin korjattua. Nimittäin
suhdannepoliittisesti tällä hetkellä nimenomaan
tierakentaminen olisi hyvin perusteltua.
Myös ed. Pulliainen puhui ratojen kunnossapidosta.
Se on myös erittäin perusteltua. Se tulisi suhdannepoliittisesti
hyvään aikaan. Taloudellinen tilanne on juuri
sellainen, että sitä kaivataan. Näitten
teitten ja rautateitten kunto tällä hetkellä huutaa
suorastaan rahoitusta näille alueille, eli tässä olisi
paljon hyvää. Jonkinmoinen työllisyyspoliittinen
ja työllistävä vaikutuskin on. Onhan
sanottu, että kun työllistät rakentajan — myös
tarkoittaa tienrakentajaa — niin siinä tulee aliurakointia
ja paljon muutakin hyvää. Tämä olisi
tärkeä asia viedä eteenpäin.
Tässä vilkaisin vielä näitä ed.
Kuosmasen esityksiä. Yksi tie, jonka tunnen hyvin omakohtaisesti,
on juuri tämä Imatran ja Lappeenrannan väli.
Siellä tapahtuu kuolonkolareita useita vuodessa ja vammautumisia
paljon. Olisi jo paitsi inhimillisesti oikein myös kansantaloudellisesti perusteltua
nimenomaan tämän tiepätkän korjaaminen.
Sitä kautta myös raskas liikenne menee entistä enemmän
Venäjälle, ja se tulee olemaan meille hyvin tärkeä ilmansuunta,
vaikka virallinen Suomi katsoo länteen.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Soinille toteaisin, että en
ole täysin vakuuttunut, että tämä poliisien määrärahakysymys
on nimenomaan lisäbudjettiasia, mutta kokoomuksen ryhmä tulee
kyllä valtiovarainvaliokunnassa tämän
asian tarkoin selvittämään ja harkitsemaan.
Joka tapauksessa on selvää, että tämä on
tärkeä asia, kuten ed. Soinikin totesi, käsiteltäessä myöhemmin
syksyllä varsinaista ensi vuoden budjettia. Kyse on kansalaisten
turvallisuudesta. Kysymys on myös rikollisten kiinnijäämisriskistä,
joka vaikuttaa osaltaan rikollisuuden määrään.
Kyse on myös, kuten ed. Soini totesi, talousrikollisuudesta,
jonka onnistunut selvittäminen ja tutkiminen ja tuomitseminen
merkitsevät sitä, että saadaan rikoshyötynä valtiolle
takaisin tätä talouskonnien viemää varallisuutta
ja verottajalta usein huijaamaa rikoshyötyä takaisin.
En malta olla tässä yhteydessä toteamatta,
että ennen vaaleja sekä sosialidemokraatit että keskusta
esittelivät oman turvallisuusohjelmansa, joissa kannattivat
poliisien määrän lisäämistä. Nyt
jään odottamaan, milloin tämä myös
käytännössä toteutuu.
Pekka Kuosmanen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa
tänä keväänä on käyty
hyvin laaja ja monipuolinen keskustelu vuoden 2003 lisätalousarviosta sekä annettujen
menokehysten valossa myös yleisesti taloudellisesta tilanteesta
meillä ja muualla. Itsekin haluan lyhyesti ottaa kantaa
muutamaan tärkeään asiaan.
Taloudesta muutama sana.
Elämme tällä hetkellä sekä kansallisella
että kansainvälisellä tasolla hyvin vaikeita,
epävarmoja aikoja. Heikosta kansainvälisestä tilanteesta
huolimatta Suomen talouden kehitys on onneksi pysynyt kohtalaisen
hyvänä. Kuiville ei kuitenkaan selvitä ilman
jatkuvia ja tehokkaita toimenpiteitä.
Tuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa on
järkevää politiikkaa. Verotuksen keventämisellä vaikutetaan
positiivisesti työllisyyteen, talouskasvuun ja sitä kautta
myös hyvinvointiin. Työn on oltava aina kannattavaa.
Kokoomus tulee jatkossakin kannustamaan hallitusta nyt valitulla
veronkeventämislinjalla. Toivon todella, että tämä hallituksen
linja jatkuu myös tulevaisuudessa. Noottia täytyy
kuitenkin antaa eläkeläisten kohtelusta, jota
eivät järin oikeudenmukaiseksi voi luonnehtia
eläkeläiset itsekään. Koskaan
ei voi liikaa muistuttaa siitä, että ostovoiman
kasvattaminen on yksi avainsanoista talouden elpymisen kannalta.
Arvoisa herra puhemies! Toiseksi haluan puuttua yrittäjyyteen.
Yrittäjänä ja talousmiehenä olen
hyvin iloinen siitä, että yrittäjyys
on otettu selkeästi tavoitteeksi hallitusohjelmassa. Yrittäjyys
ja erityisesti sen tukeminen on toinen ja selkeä keino
talouskasvun avittamisessa. Hallitusohjelmassa yrittäjyyden
tärkeys siis ymmärretään, mutta
menokehykset eivät yrittäjyydelle enää lupaa
ollenkaan hyvää. Miksi nolla euroa yrittäjyysohjelmalle? Haluaisin
tietää, miten yrittäjyyttä aiotaan
tukea ilman minkäänlaisia resursseja.
En ymmärrä myöskään
hallitusohjelman synkkää lupausta luopua yhtiöverotuksen
hyvitysjärjestelmästä ja saattaa osingot
kahdenkertaisen verotuksen piiriin. Tämä on aivan
käsittämätön ratkaisu Suomen
talouden nykytilanteessa. Uudessa taloudessa teollisuuden työpaikat
tulevaisuudessa vähenevät. Tulevaisuudessa suomalaisten
työllistäjiä ovat yrittäjät
ja palveluala. Ei ole kerta kaikiaan mitään järkevää syytä luoda monimutkaista
hyvitysjärjestelmää pk-yrityksille. Uusia
yrittäjiä ja muita pk-yrityksiä on sen
sijaan tuettava muun muassa vähentämällä byrokratiaa
jne.
Päätökset yritysten sukupolvenvaihdosten edistämisestä ja
arvonlisäverollisen toiminnan alarajan joustavoittamisesta
lisätalousarviossa saavat kuitenkin pienen kiitoksen. Jatkossa
odottelen vielä jykevämpiä ja laajempia
toimia tällä sektorilla.
Arvoisa herra puhemies! Kolmanneksi ja viimeiseksi haluan vielä vanhana
asfalttimiehenä ja teiden rakentajana puuttua lisätalousarvion
Tiehallinto-osioon. Perustienpitoon ehdotetaan lisämäärärahaa
Valtatie 6:lle Kouvolan ja Koskenkylän välisen
tieosuuden kuntoon laittamiseksi, ja siitä olen enemmänkin
kuin iloinen ja kiitollinen nykyiselle hallitukselle.
Anne Huotari /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen äsken hyvin ansiokkaasti
puhui rata-asioista ja myöskin mainosti Pendolino-vaunujen
olevan niin täynnä, että eivät
tahdo kansanedustajat niihin mahtua. Odotin kyllä, että ed.
Pulliainen olisi myös maininnut sen huolen, mikä lisätalousarvio-aloitteessani
on, eli junanvaunutilausten aikaistamisen VR:ltä ja että hallitus
olisi siihen asiaan puuttunut lisätalousarvion tekstipuolessa.
Tiedän, että ed. Pulliainen on tästä asiasta
aikaisemmin ollut hyvinkin kiinnostunut ja vieraillut muun muassa
Talgon tehtailla, jossa näitä vaunuja valmistetaan.
Toivoisinkin, että hallitus ottaisi nyt ihan tosissaan
tämän huolen, että kysymys on 500 työpaikasta
sekä Otanmäessä että Oulussa.
Kun VR nämä vaunut tulevaisuudessa kuitenkin tarvitsee,
niillähän pitäisi korvata näitä niin
sanottuja sinisiä vaunuja, tämä lisätalousarvio
olisi oikea paikka kertoa VR:lle omistajaohjauksen tavoin, että nyt
nimenomaan suhdannepoliittisista syistä ja työllisyyssyistä junanvaunutilaukset
pitäisi tehdä. Eri asia on sitten, onnistuuko
Talgo ne saamaan, mutta uskon, että näin tapahtuisi.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Huotarin huomautus oli aivan asiallinen
ja oikea. Minä vain tyydyin kertomaan lähihistoriaa
siitä, mitenkä meille on käynyt, ja sillä siisti.
Olisi tietysti ollut tyylikästä todeta tämä Talgon
tilanne ja se, että on mahdollisuuksien rajoissa hoitaa
lisäbudjetilla tämäkin asia, jos se vain
ylipäätään halutaan hoitaa.
Sari Essayah /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nämä lisätalousarvioaloitteeni liittyvät
kristillisdemokraattien tekemään varjolisäbudjettiin,
jossa me halusimme tuoda sosiaalisesti oikeudenmukaisemman vaihtoehdon
hallituksen lisäbudjetille. Halusimme myös kohdentaa
tietyille yhteiskunnan osa-alueille määrärahoja
nopeammassa tahdissa, kuin miten hallitusohjelmassa aiotaan toteuttaa
nämä asiat.
Lisätalousarvioaloite n:o 2 käsittelee poliisitoimen
määrärahoja. Poliisitoimen kohdalla eivät
riitä työehtosopimuskorotukset, kun samanaikaisesti
avoinna olevia poliisin virkoja on kuitenkin täyttämättä.
Poliisin työn tukeminen välittömillä lisäresursseilla
on hyvin tärkeää tilanteessa, jossa huumausainerikollisuus
levittäytyy yhä uusille alueille. Resurssipula
on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt
kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on
viivästynyt. Tästä samasta asiastahan
ed. Soini jo käytti puheenvuoron. Tavanomaisen poliisityön
lisäksi voimavaroja tarvitaan yhä monimutkaistuvan
talousrikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten
järjestäytyneiden rikollisjoukkojen torjumiseen.
Sitten lisätalousarvioaloite n:o 13 koskee perustienpitoa.
Perustienpito on tietenkin yhteiskunnan infrastruktuurin ylläpitoa
ja yleisen liikenneturvallisuuden parantamista, mutta tässä taloudellisessa
tilanteessa se on tehokas keino kohdentaa alueellisia työllistämistoimia
ja tukea tasapainoista maan kehittymistä. Alkuvuoden lomautus-
ja irtisanomisaallossa valtion on lisättävä elvyttäviä toimenpiteitä ja
muun muassa aikaistettava omia investointejaan. Sen tähden tämä perustienpitoon
osoitetun määrärahan lisääminen
olisi ehdottoman tärkeää.
Lisätalousarvioaloite n:o 59 käsittelee palkkaperusteiseen
työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille
osoitettavia määrärahoja. Erityisesti haluan
kiinnittää huomion oman vaalipiirini Varsinais-Suomen
Vakka-Suomen alueeseen ja erityisesti Uudenkaupungin tilanteeseen.
Tietenkin koko maassa työttömyyden on ennakoitu
lisääntyvän nykyisestään
ja yritysten talousnäkymät edelleen heikkenevät.
Lisätalousarvion panostukset investointeihin ja työllistämismäärärahoihin
ovat erittäin kannatettavia. Valtion tulee tukea kuntia
ja kuntayhtymiä, jotta nämä voisivat tarjota
töitä tässä vaikeutuvassa tilanteessa.
Kuitenkin kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteinen työllistämistuki
on lisätalousarvio huomioidenkin laskemassa noin 4,5 miljoonaa
euroa vuodesta 2002. Syvenevän taantuman kourissa tuki olisi
pidettävä vähintään
ennallaan.
Uudenkaupungin työttömyysprosentti tulee autotehtaan
lomautusten myötä nousemaan 20:een nyt kesäkuussa.
Samalla tuon kaupungin verotuloihin ennustetaan vuositasolla 1—1,5 miljoonan
euron lovea. Yli 800 lomautettua tai irtisanottua tulee ajan myötä näkymään
myös kaupungin maksamissa toimeentulotuissa ja alueen taloudellisen
toimeliaisuuden hiipumisessa kulutuskysynnän huonontuessa.
Autotehtaan lomautuksilla on heijastusvaikutuksensa myös Varsinais-Suomen
muihin kuntiin. Esimerkiksi naapurikunnasta Laitilasta noin 60 henkeä käy Uudenkaupungin
autotehtaalla töissä. Valtion tulee kohdentaa
erityinen tukipaketti Vakka-Suomen seutukuntaan, ja siitä osan
tulisi olla kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteista työllistämistukea.
Lisäksi varoja on suunnattava kuntien työllisyysperusteisiin
investointeihin. Kuntien työllisyysperusteisiin investointeihin
ollaan tässä lisätalousarviossa esittämässä 500 000:ta
euroa. Tämä summa yhdessä varsinaisen
talousarvion määrärahan kanssa jättää työllisyysperusteiset investoinnit
vielä noin 1,7 miljoonan euron päähän
vuoden 2001 tasosta. Kuitenkin tällä hetkellä eletään
aivan erilaisissa taloudellisissa näkymissä kuin
silloin vuonna 2001.
Tämän momentin määrärahan
ohjeistuksessa korostetaan rahan käyttämistä työllisyysperusteisiin
investointeihin, joilla tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla
samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.
Erityisen tärkeää tämä on
sellaisilla alueilla, joilla on jouduttu nopeasti tämän
pahenevan työttömyyden kouriin, kuten juuri Uudessakaupungissa.
Näissä oloissa kaupungin on vaikea harjoittaa
aktiivista elinkeinopolitiikkaa ilman valtion määrärahaa
työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla puolestaan
voitaisiin tukea jo olemassa olevia yrityksiä ja toisaalta
houkutella alueelle uusia. Kuntien työllisyysperusteinen
tukeminen on todellakin tärkeää tämmöisessä tilanteessa,
jossa veronalennusten luvattu kompensaatio ei kuitenkaan tuo näille
alueille yhtään uutta veroeuroa, vaan heikentyvä työllisyys
päinvastoin pienentää verotuloja.
Vaikka lisätalousarviossa ei sinällänsä ole korvamerkittyjä rahoja,
haluan näillä lisätalousarvioaloitteilla
tuoda esille Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin vaikean
tilanteen.
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Essayah käsitteli lisätalousarvioaloitteissaan
muun muassa Uudenkaupungin tilannetta sen johdosta, että siellä on
irtisanomismenettelyt Uudenkaupungin autotehtaalla olemassa. Tiedän,
että tämä asia on ollut hallituksen käsittelyssä monella
tavalla. Budjettiinhan sisältyy Tursas-laivojen korjausasia.
Toki se menee kilpailumenettelyyn, mutta toivottavasti siitä tulee
töitä Uudenkaupungin tehtaalle. Siellä ovat
myöskin nämä työllisyysperusteiset
koulutusasiat ja työvoimaministeriön määrärahakysymykset.
Tietenkin olisi tärkeää, että yritystukien
osalta voitaisiin myöskin tulla tätä aluetta
niin kuin vastaavia alueita vastaan. Tässä suhteessa
valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostossa on asiantuntijoita
kuultu, muun muassa Varsinais-Suomen te-keskusta. Jossain määrin
toki olisi hyvä, jos tähän saataisiin
enemmän varoja jatkossa yritystukien osalta, jotta tulisi
enemmän liikkumavaraa. Uskon, että näillä eväillä on
mahdollista nimenomaan tulla Uudenkaupungin tilanteeseen ja vastaaviin
tilanteisiin vastaan, mikä on tavattoman tärkeää.
Veronkevennyksethän eivät tällaisiin
ongelmiin auta, (Puhemies koputtaa) vaikka veronkevennyslinja sinällään
on hyvin perusteltu.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Koska valtaosa näistä aloitteista
liittyy ed. Kuosmasen vaalipiirin alueen toimintoihin, en voi olla käyttämättä puheenvuoroa,
koska sillä alueella ajelen useita kymmeniätuhansia
kilometrejä. (Ed. Ala-Nissilä: Onko ed. Kuosmasella
oma vaalipiiri?) — Näyttää olevan. — Pahoittelen, että häneltä on
jäänyt huomioimatta sellainen asia, että Lahti—Nastola—Kausala-tielinjaus vaatisi
kyllä ihan selkeästi parannusta. Kun ajattelee,
millainen liikenne siellä on, se olisi erityisesti pitänyt
mainita myös näiden aloitteiden joukossa vielä.
Nähtävästi se on kiireessä unohtunut.
Samoin, kun lähdetään Kausalasta
Iitin kirkonkylän kautta Jaalaan, siellä on kuitenkin
merkittävää kesämökkitoimintaa
ja myös taloustoimintaa. Ed. Kuosmasen aloite Kymijoen
kanavoinnista liittyy tähän Kimolan kanavaan,
ja olisi tietenkin toivonut, että nämäkin
aloitteet siitä olisivat löytyneet. Pahoittelen,
että jätin itse näitä aloitteita
tältä osin tekemättä, koska
luotin, että ed. Kuosmanen ne asiat hoitaa, ja keskityin
nyt omaan vaalipiiriini.
Kun palataan vielä poliisin toimintamäärärahoihin,
niin valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto on
aloittanut jo asiantuntijoiden kuulemisen näiltä tiimoilta.
En käy toistamaan, mutta määrärahojen
löytäminen poliiseille on perin tärkeää.
Toivon, että hallitus ne löytää.
Puheenvuoroni aika taitaa loppua. Minun täytyy nähtävästi
siirtyä puhujakorokkeelle jatkamaan. Sopiiko näin?
Toinen varapuhemies:
Edustaja on tervehditty!
Sitten vielä, kun puhutaan Kymenlaakson alueesta, tietenkin
olisin odottanut ehkä ed. Tiusaselta aloitetta Natura-alueista,
varsinkin lintuvesistä. Siellä on lintuvedet umpeutumassa,
ja ne vaatisivat ehdottomasti ruoppausta, jotta linnut viihtyisivät
niillä alueilla, koska kyseiset vesialueet ovat ruohottumassa ja
kasvamassa umpeen ja semmoisilla paikoilla eivät nämä harvinaiset
lintulajit enää viihdy.
Vielä kiitos ed. Matti Kankaalle lisätalousarvioaloitteesta
15 "Määrärahan osoittaminen Valtatie
4:n perustienpitoon välillä Jyväskylä—Heinola".
Tämä on erittäin tärkeä aloite.
Olen itse joutunut Heinolan terveyskeskuksessa työskennellessäni
paikkaamaan monta henkilöä, jotka ovat kärsineet
kolareista vammoja tällä tieosuudella. Pahimmat
mutkat on jo korjattu, mutta tälle linjaukselle tarvittaisiin
kipeästi parannuksia, ja toivon, että meidän
hallitukseltamme löytyy näillä hyville
aloitteille inhimillisyyttä ja tietenkin myös
rahaa.
Toimi Kankaanniemi /kd(esittelypuheenvuoro):
Herra puhemies! Puhun ensin lisätalousarvioaloitteesta
n:o 1 eli ed. Oinosen tekemästä siviilikriisinhallinnan
yksikön perustamista koskevasta lisätalousarvioaloitteesta.
Niin kuin ed. Oinonen totesi, tein, oliko se 15 muun edustajan
kanssa, toimenpidealoitteen, jonka pari viikkoa sitten jätin
tästä asiasta. Nyt ed. Oinonen on jalostanut asiaa
niin, että hän on tehnyt siitä lisätalousarvioaloitteen.
Ilmeisesti se on ollut mahdollista, kun momentti on auki.
Pääministeri Jäätteenmäki
painotti EU:n tulevaisuuskonventin työtä koskeneessa
ilmoituksessaan 14.5.2003 sitä, että Suomi haluaa
nostaa siviilikriisinhallinnan kehittämisen vahvaan asemaan
EU:ssa. Suomi onkin esittänyt tätä koskevan
erillisen luvun lisäämistä laadittavana
olevaan EU:n perussopimuskirjaan eli perustuslakiin. Asia on siis
ajankohtainen ja hyvin tärkeä.
Siviilikriisinhallinta on aseetonta toimintaa ja eroaa puolustusvoimien
rauhanturva-, rauhaanpakottamis- ja kriisinhallintatoiminnasta.
Siviilikriisinhallinta käsittää kriisien
ennaltaehkäisyn valmiussuunnitelmineen, varsinaisten kriisien hoitamisen
sekä kriisien jälkihoidon. Eri tyyppisten kriisien
hoidossa siviilikriisinhallinta toimii monesti aseellisen toiminnan
tukitoimintana tai siviili- ja sotilastoiminnan yhteistyönä eli
cimic-toimintana. Tässä toiminnassa tarvitaan
monen eri alan asiantuntijoita aina operatiivisen puolen poliisin
ja palotoimen ammattilaisista humanitäärisen avun
koordinoijiin ja ihmisoikeusjuristeihin asti. Tällä hetkellä ei
Suomessa eikä liene muuallakaan EU:n alueella tällaista
koulutusyksikköä. Niinisalossa on rauhanturvaamistoiminnan
keskus, mutta siviilikriisipuolelta tämä siis puuttuu.
Yhteistyötä onkin syytä tässä suhteessa harkita
ja tehdä.
Keski-Suomen Rykmentissä Keuruulla toimii Pioneeripataljoona
sekä Pioneeri- ja Suojelukoulu. Keski-Suomen Rykmentin
suojelu- ja pelastuskoulutus antaa valmiudet selviytyä ydinaseen ja
polttoaseen sekä biologisen ja kemiallisen aseen vaikutuspiirissä.
Suojelukoulu kouluttaa alan hallitsevia erikoismiehiä taistelukentälle
ja puhdistustöihin. Koulutusta saadaan muun muassa säteily-
ja kaasutiedustelua, puhdistustoimintaa ja ensiapua sekä sammutus-
ja pelastustoimintaa varten. Suojelukoulu antaa ainoana yksikkönä koko
maassa monipuolista suojelualan koulutusta. Tämä siviilikriisinhallinnan
yksikkö kannattaa siis perustaa Keuruulle Keski-Suomen Rykmentin
yhteyteen, koska näin voidaan erittäin tehokkaasti
hyödyntää olemassa olevia henkisiä ja
aineellisia voimavaroja. Tämän kansainvälisen
yksikön perustaminen Keuruulle toisi rykmentin vahvaa suojeluosaamista
siviilipuolelle. Hallinnollisesti yksikkö voisi olla joko
itsenäinen tai rykmentin osa. Keuruu on todella ihanteellinen
paikka keskellä Suomea ja melko lähellä Puolustusvoimien
Niinisalon kansainvälistä keskusta. Yhteistyössä Niinisalo
ja Keuruu nostaisivat tehokkuutta torjua ja hoitaa eri tyyppisiä kriisejä niin
kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Arvoisa puhemies! Tässä oli perustelut tälle aloitteelle,
jossa ed. Oinosen kanssa tulemme tekemään työtä,
että saisimme sen toteutumaan tällä järkevällä tavalla,
joka olisi tietysti myös Keuruun kannalta erinomainen ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon kiinnitän tässä lyhyesti
huomiota, on omissa nimissäni oleva lisätalousarvioaloite
numero 11 puuntuotannon kestävyyden turvaamisesta. Hallitus
esittää tälle maa- ja metsätalousministeriön
momentille 9:ää miljoonaa euroa lisäystä erityisesti
Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tehtäville metsänparannustöille.
Olin yhteydessä Keski-Suomen metsäkeskukseen,
ja siellä todettiin, että rahat ovat lopussa ja
Keski-Suomen osalta näillä töillä olisi
kova tarve, polttava tarve ja olisi äärettömän
järkevää niihin sijoittaa, koska se on
sijoittamista nimenomaan kasvavaan tulevaisuuteen. Siksi olen tehnyt
tämän lisätalousarvioaloitteen miljoonan
euron lisäämisestä tälle momentille puuntuotannon
kestävyyden turvaamiseksi välttämättömien
metsänparannustöiden tehostamiseen oman maakunnan
alueella. Tämä on noin 50 henkilötyövuoden
arvoinen summa ja todellakin siis kohdentuisi sellaisille alueille,
joilla työllisyys on kaikkein heikoin, ja maaseudulle,
niille alueille, joilla metsiä on, ja se olisi metsätalouden
kannalta todella kiireellistä ja tärkeää.
Arvoisa puhemies! Vielä totean, että erityisesti
ed. Oinonen on tehnyt varsin hyviä lisätalousarvioaloitteita.
Ehkä hän ei ole ihan luottanut, että meidän
hyvä hallituksemme nämä asiat hoitaisi,
kun hän on näitä tällä tavalla
tehnyt kymmenkunta. Voin näihin yhtyä niin Haapamäkeä koskeviin
kuin muihinkin ja toivon niille kannatusta myös laajemmin.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ed.
Toimi Kankaanniemeä erittäin asiapitoisesta ja
hyviä ajatuksia sisältävästä puheenvuorosta.
Tämä juuri osoittaa sitä, kuinka voidaan
tehdä rakentavaa ja hyvää yhteistyötä.
Talousarvioaloitteet jouduin tekemään melko kovassa
kiireessä eri syistä johtuen, lähinnä omista
syistäni johtuen, joten en ennättänyt niihin
paljon nimiä hankkimaan, että ne sain määräajassa
tänne sisälle. Mutta olennaista on, että ne
ovat sisällä ja niistä voidaan nyt keskustalla,
ja todella toivon, että hallitus paneutuisi vakavasti asianomaisissa
ministeriöissä esille tuotuihin kysymyksiin.
Kysymys Haapamäestä on ainutlaatuinen kysymys
koko maassa. Haapamäen yhdyskunta syntyi toistasataa vuotta
sitten rautateitten risteysasemaksi, josta vielä piti lähteä viides
rata Multian kautta Saarijärvelle, mutta se jäi
rakentamatta. Parhaimmillaan Haapamäellä oli yli
3 000 asukasta ja Valtionrautateitten työpaikkoja
noin 750. 1960-luvun lopulta 1990-luvulle saakka Valtionrautateitten
ja sitä kautta valtion työpaikat vähenivät
tuosta 750:stä muutamaan kymmeneen, eli kolmen vuosikymmenen
aikana 3 000 hengen yhdyskunta valtion toimien seurauksena menetti
700 työpaikkaa. En tunne mistään koko maasta
vastaavaa tällaista, joka olisi valtion toimesta tällaisen
menetyksen kokenut.
Valtio on usein luvannut eri hallitusten ja eri eduskuntien
aikana kompensaatiotoimenpiteitä Haapamäen hyväksi,
ja näillä lisätalousarvioaloitteilla
olen halunnut luoda ainakin eräitä vaihtoehtoja,
joilla voitaisiin tätä yhdyskuntaa nostaa, ja
silloin pitää katsoa eteenpäin. Meillä on
erittäin perinteikäs ja tuloksekas yhteiskoulu ja
sen lukio, mutta nyt tämä yhdyskunta on monessa
suhteessa vakavan taitekohdan edessä, ellei sinne saada
osoitettua sellaista piristysruisketta, että tämä yhdyskunta
voi jatkaa. Koulun lakkauttamisen asemesta olen halunnut löytää ratkaisuja,
joilla se voisi palvella ylimaakunnallisena, erikoistuneena opinahjona,
samalla kun se voisi palvella myöskin lähilukion
tarvetta Haapamäellä ja aivan lähiympäristössä.
Haapamäki sijaitsee kolmen maakunnan solmukohdassa
kuuluen läntiseen Keski-Suomeen. Pirkanmaa ja Pohjanmaa
ovat aivan kivenheiton päässä, eikä nyt
niin mahdottoman kaukana ole Satakuntakaan. Siksi näkisin,
että jos Haapamäen lukiosta voitaisiin kehittää tällainen
ylimaakunnallinen audiovisuaaliseen viestintään
opetusta antava, mediakasvatusta antava, elokuvakasvatusta antava
oppilaitos, se voisi kehittyä palvelemaan lähiseutujaan,
kuten se on hamassa historiassaan syntyvaiheistaan lähtien
palvellut. Samalla se voisi olla tietynlainen valtion kompensaatio
valtionhallinnon, lähinnä poliittisten päätösten,
aiheuttamille menetyksille. 700 työpaikan menetys 3 000
asukkaan yhdyskunnassa on todella raju, joka ei sillä tavalla
ole yksittäisenä päässyt hätkähdyttämään,
koska se on tapahtunut muutaman kymmenen, pahimmillaan muutaman
sadan, vähennyksinä, mutta kolmen vuosikymmenen
aikana yhdyskunta on menettänyt yli 700 työpaikkaa.
Elikkä perustellusti voi sanoa, että on aihetta
etsiä niitä toimia, joilla valtio voi kompensoida
näitä menetyksiä. Näitä olen
nyt tuonut esille, tämän audiovisuaalisen viestinnän tuomisen
lukio-opetukseen kuin myös aikuislukiotoiminnan.
Näihin toimiin ei voida ryhtyä, ellei niihin
löydetä hyvällä tahdolla valtiolta
erityisrahoitusta. Kovin suurista summista ei missään
tapauksessa ole edes kyse. Lähinnä on kysymys
hyvästä tahdosta, että halutaan auttaa
yhdyskunta, joka poliittisten päätösten
johdosta on kokenut menetyksiä, takaisin kehityksen tielle.
Ed. Kankaanniemi on todella tuonut erinomaisen asian esille
tässä siviilikriisinhallintakoulutuskeskusasiassa.
Keski-Suomen Rykmentti sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Haapamäeltä, kuuluu
Haapamäen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueeseen kylläkin,
mutta jos halutaan luoda pientä välimatkaa fyysisesti
rykmentin ja siviilikriisinhallintakoulutuskeskuksen välille,
todella innovatiivinen ajatus olisi sijoittaa Suomessa siviilikriisinhallinnan
koulutuskeskus Haapamäelle. Se on vielä kohtuullisen
hyvien junayhteyksien päässä pääkaupungistakin.
Nopein junayhteys on 3 tuntia 19 minuuttia kesäaikatauluista
alkaen ja voittaa lentoyhteyden ottaen huomioon, että on
automatka Jyväskylän kentälle.
Vaikka tämä siviilikriisinhallintakeskus sijoitettaisiin
nimenomaan Haapamäen yhdyskuntaan tai sen välittömään
tuntumaan, niin se samalla voisi olla synergiaetujen kanssa tekemisissä Keski-Suomen
Rykmentin kanssa, joka tulevan vuoden alusta tultaneen tuntemaan
nimellä Pioneerirykmentti tässä maassa
mutta jatkaa entistä koulutustaan pioneeri- ja suojeluaselajien koulutuskeskuksena.
Nämähän ovat kriisinhallintatoimissa
hyvin keskeiset osaamisen taidot.
Toivoisin, että tämä lisätalousarviokeskustelu olisi
synnyttämässä virikkeitä tuon
siviilikriisinhallintakeskuksen saamiseksi Keski-Suomeen, ja aivan
kuten ed. Kankaanniemi erinomaisesti on esittänyt, näiden
suuntaviivojen mukaan. Samalla sitten Haapamäen perinteikäs
oppikoulu voisi palvella tällaisena ylimaakunnallisena
opinahjona. Näin saataisiin edes osa näistä valtion
aiheuttamista menetyksistä kompensoitua tälle
yhdyskunnalle.
Todettakoon, että jo 70-luvulla valtio tunsi olevansa
velkaa Haapamäelle ja lupasi Keski-Suomen vankeinhoitolaitoksen
sinne, mutta sitten tuli sektoriajattelu ja se ei monista lupauksista
huolimatta, eri valiokuntien vierailuista huolimatta, eri ministeriöiden
vierailuista huolimatta ja kansanedustajasukupolvien vaihdoksista
huolimatta, ennättänyt toteutua. Vaikka tämä nimenomainen
kohta ei liity talousarvioaloitteiden puitteisiin, koska momentti
ei ollut auki, toivon, että se etenisi, mutta toivon, että etenemistä voitaisiin
saada välittömästi juuri tämän
koulutustoiminnan osalta, kuten aloitteissani olen halunnut tietä näyttää.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä listassa on
62 lisätalousarvioaloitetta, toinen varmaan toistaan parempia,
mutta haluaisin omalta osaltani nostaa täällä kaksi
esitystä erityisesti esille.
Ensimmäisenä on ed. Oinosen tekemä aloite, jossa
hän esittää määrärahan
osoittamista lääkärikoulutuksen lisäämiseen.
Meillä on paljon kuntia ja terveyskeskuksia, joissa ei
ole lääkäreitä, on vain avoinna
oleva lääkärin virka. Siis on vain avoinna
oleva lääkärin virka, ja julkisen terveydenhuollon
suurin ongelma kuntatasolla viime vuosina on ollut se, että avoinna
olleisiin lääkärin virkoihin ei ole ollut
hakijoita.
Jonotusajat ovat pidentyneet, virassa olevat lääkärit
joutuvat kohtuuttomaan työpaineeseen, työpäivät
ja vastaanottoajat venyvät, koska ylityöllistetyt
lääkärit joutuvat hoitamaan työpäivinä myös
kiireelliset, päivystysluontoiset tapaukset ja muut viranhoitoon
liittyvät tehtävät, lähinnä hallinnollisia
tehtäviä. Perusturvallisuus vaarantuu, jos varsinkaan
epäilyttävissä niin sanotuissa akuuteissa
tapauksissa potilas ei ajoissa pääse vastaanotolle.
Paineet päivystysvastaanottoihin ovat kasvaneet, mikä lisää kustannuksia kuntatasolla.
Ongelmat lääkäritilanteen kannalta näyttävät
vain pahenevan varsinkin pienissä maalaiskunnissa tällä hetkellä enemmän
kuin koskaan aikaisemmin.
Kuntien lakisääteinen velvollisuus on turvata asukkailleen
terveydenhoidossa lääkäripalveluiden
saatavuus kohtuuajassa, koska väestön ikääntyessä ongelmat
näyttävät vain pahenevan. On ponnisteltava
kaikkien niiden toimenpiteiden eteen, joilla lääkäripalvelujen
saanti turvataan terveyskeskuksissa.
Arvoisa puhemies! Toinen täällä esiin
nostettu asia on ed. Soinin ja ed. Essayahin poliisin määrärahat.
Tämä on todella sitä perusturvallisuutta,
joka koskettaa meitä maaseudun ihmisiä todella
paljon. On poliisipiirialueita, missä poliisien toimintasäde
on useita kymmeniä, jopa useita satoja kilometrejä ja
joudutaan odottamaan poliisia erilaisiin tilanteisiin, jolloin ei
pystytä turvaamaan kansalaisten perusturvallisuutta. Tähän asiaan
myös on saatava todella kyllä apu tulevien vuosien
aikana.
Kannatan ed. Oinosen, ed. Soinin ja ed. Essayahin tekemiä lisätalousarvioaloitteita.
Keskustelu päättyy.