Täysistunnon pöytäkirja 30/2003 vp

PTK 30/2003 vp

30. TIISTAINA 3. KESÄKUUTA 2003 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta

 

Päivi  Räsänen  /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehdotan tässä lakialoitteessani, että elintarvikkeiden ja rehuaineiden arvonlisäveroa alennettaisiin 5 prosenttiyksiköllä nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin. Tämä ehdotus sisältyy kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtoiseen lisäbudjettiin, eli ehdotamme nimenomaan sitä, että tuloveronalennusten asemesta tässä vaiheessa ryhdyttäisiin alentamaan ruuan arvonlisäverotusta.

Elintarvikkeiden arvonlisäveroahan korotettiin EU-jäsenyyden alkaessa 5 prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Väliaikaiseksi tarkoitettu korotus on siis edelleen voimassa. EU-maista Suomi verottaa elintarvikkeita toiseksi raskaimmin Tanskan jälkeen. Englannissa ja Irlannissa elintarvikkeiden arvonlisävero vaihtelee jalostusasteen mukaan ja on useissa tuoteryhmissä 0 prosenttia. Keskimääräinen elintarvikkeiden arvonlisävero EU-maissa on runsaat 7 prosenttia.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen hyödyttäisi koko väestöä, mutta erityisesti pienituloisia kotitalouksia. Veron alentaminen lisäisi kotimaista kulutusta, parantaisi työllisyyttä ja kilpailukykyä sekä hillitsisi inflaatiota.

Vuoden 2000 tilastoissa kävi ilmi, että elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala tuotannon jalostusarvolla mitattuna. Koko elintarvikeketju työllistää noin 300 000 henkilöä eli 13 prosenttia koko työllisestä työvoimasta. Suomen pohjoinen sijainti ja pitkät etäisyydet nostavat elintarviketalouden tuotantokustannuksia. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen lisäisi työllisyyttä ja parantaisi koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiä.

Vaikka elintarvikkeiden kysyntä ei juuri lisäänny hinnan laskiessa, kuluttajilla olisi varaa entistä monipuolisempaan ruokavalioon. Myös terveysvaikutteiset elintarvikkeet tulevat yhä useammin ulottuville niiden suhteellisen kilpailukyvyn parantuessa. Teollisuuden tuotekehitys ja jalostusarvon nousu synnyttäisivät uusia työpaikkoja ja hyödyttäisivät koko elintarvikeketjua.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksesta hyötyisivät erityisesti lapsiperheet ja pienituloiset, joiden mahdollisuudet suunnata käytettävissä olevat tulonsa haluamallaan tavalla lisääntyisivät. Vuonna 98 tehtiin selvitys, jonka mukaan alimpien tuloryhmien kotitalouksissa käytettiin ruokaan ja alkoholittomiin juomiin 17 prosenttia kaikista kulutusmenoista. Ylempien tuloryhmien vastaava luku oli 11 prosenttia.

Kulutuksen kasvu ja siirtyminen kenties kalliimpiin elintarvikkeisiin korvaisi verotulojen menetystä. Veronalennus lisäisi kuluttajan käytettävissä olevia tuloja ja samalla kasvattaisi tuotantoa. Onkin varsin oletettavaa, että elintarvikkeiden arvonlisäverotulojen menetyksestä osa korvautuisi muun kotimaisen kulutuksen kasvulla.

Kaupan ketjuuntuminen jatkuu, ja ulkomaiset elintarvikekauppaketjut ovat aloittamassa ja aloittaneetkin toimintansa Suomessa. Ulkomaisilla kilpailijoilla on etunaan suuri ostovoima ja myös alkoholin myynti. Korkean verotuksemme seurauksena suomalaiset tuovat esimerkiksi Virosta vuosittain arviolta 100 miljoonan euron arvosta elintarvikkeita. Elintarvikemarkkinoiden kilpailua kiristää Baltian maiden tuleva EU-jäsenyys.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus hillitsisi myös inflaatiota laskemalla ruokakorin hintaa. Verokannan alentaminen 5 prosenttiyksiköllä alentaisi kuluttajahintaindeksiä arviolta 0,6 prosenttiyksiköllä. Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat luvanneet siirtää arvonlisäveron alennukset täysimääräisinä eteenpäin asiakkaille, ja myös kuluttajaviranomaiset toki seuraisivat, että arvonlisäveron alennus siirtyisi kuluttajahintoihin.

Vuonna 99 Lipposen toisen hallituksen aloitellessa toimintaansa keskustan eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja ed. Mauri Pekkarinen vaati voimakkaasti elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista osana veroratkaisua. Hän tuolloin moitti sitä, että Lipposen ensimmäinen hallitus jäädytti ruuan arvonlisäveron muita maita korkeammalle tasolle. Luen Pekkariselta suoran lainauksen, joka on erittäin hyvä perustelu nytkin tälle aloitteelleni. Hän sanoi: "Arvonlisäveron alennus kohdistaisi verotuksen kevennysvaraa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Lapsiperheiden ja pienituloisten käytettävissä olevista tuloista suurin osa kuluu juuri ruokaan."

Tätä taustaa vasten ja myös keskustan vaaliohjelmaa vasten ihmettelenkin sitä, että Jäätteenmäen hallituksella ei ole selkeää ohjelmaa siitä, että ruuan arvonlisäveroa todellakin ryhdyttäisiin määrätietoisesti ja etupainotteisesti laskemaan, koska jo vuonna 99 sille oli kiireellinen tilaus silloisen ed. Pekkarisen mielestä. Eilen televisiouutisissa ministeri Pekkarinen antoi aika masentavan lausunnon, kun hän totesi ja antoi ymmärtää, että tähän tavoitteeseen, jota nyt esitän, tuskin koko tämän vaalikauden aikana päästään ja sitä voidaan mahdollisesti harkita parin prosenttiyksikön osalta joskus sitten loppuvaalikaudesta.

Kun meillä kerran nyt on varsin mittaviin tuloveronkevennyksiin varaa ja mahdollisuutta, ihmettelen sitä, miksi tästä osaa ei voitaisi suunnata jo etupainotteisesti elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Ed. Osmo Soininvaara merkitään läsnä olevaksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kysymys arvonlisäverosta ruuan kohdalla on hyvin aiheellinen. Muistelin kuunnelleeni uutisia, joissa sanottiin, että Suomessa olisi korkein ruuan arvonlisävero EU-maissa. Jos on toiseksi korkein tai korkein, niin se on joka tapauksessa siellä korkeimmassa päässä. Näen kaikista syistä perustelluksi, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin. Se kohdistuisi oikeudenmukaisesti pienituloisiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin. Samalla se loisi kotimarkkinoita, olisi kotimaisen ruuantuotannon, koko elintarvikeketjun, etu, loisi työpaikkoja. Elikkä tällä on vain yksiselitteisesti positiivisia seurannaisvaikutuksia. Siksi minä toivon, että arvonlisäveroa ruuan kohdalta voitaisiin laskea, ja mielellään esimerkiksi, niin kuin täällä on ehdotettu, 17:stä 12 prosenttiin. Silloin se olisi niin tuntuva ratkaisu, että sillä olisi myönteistä merkitystä.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että ruuan arvonlisäveroa voidaan alentaa aloitteessa esitetyn suuntaviivan mukaan.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Me kaikki syömme ruokaa ja mielellään kotimaista, ja hyvä niin. Haluaisin tässä yhteydessä muutoinkin käyttää nimitystä ruuan arvonlisävero elintarvikkeiden arvonlisäveron asemesta. Haluaisin korostaa sitä, että on selvitettävä ne asiat, onko todella niin, että suoraan kilpailun kautta kuluttaja hyötyy tästä eikä käy niin ikävästi, että kauppa nielee arvonlisäveron vähennyksestä tulevan voiton aikojen kuluessa.

Myöskin tässä lakialoitteessa jätetään mainitsematta ravintoloiden arvonlisämenettely. Näkisinkin sen yhtenä hyvänä tavoitteena myös tämän muun ohella. Muutoin pääsääntöisenä tavoitteena tulee olla arvonlisäveron alentaminen ruuan suhteen, mutta on paljon sellaisia kysymyksiä, joihinka ensiksi täytyisi saada vastaus.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Räsänen mielestäni hyvin avasi tätä kysymystä ja viittasi aikaisempaan vaalikauteen: ikään kuin tässä talossa puheet ovat aina samat, päät vain vaihtuvat. Se on tietysti aika mielenkiintoista, ja se on hyvä huomata.

Mutta asia sinänsä on tärkeä, nimenomaan se, mitä ed. Pekkarinenkin silloin aikoinaan ollessaan edustaja perusteli, että kysymyksessä on sellainen alennus, joka kohdistuu nimenomaan lapsiperheisiin, niihin ihmisiin ja niiden ihmisten hyvinvointiin positiivisessa mielessä, jotka käyttävät pääosan tuloistaan jokapäiväiseen elämään. Näin ollen myös sisämarkkinoiden dynamiikka saisi siitä lisää käyttövaraa.

Arvoisa puhemies! Viittaan tässä näihin veronalennuspäätöksiin, jotka on tehty taulukkokohtaisesti kaikissa tuloluokissa samalla prosenttimäärällä. Se ei ole dynamiikkaa, eikä se ole oikeudenmukaista, eikä se ole kohtaavaa. Nimenomaan tämä olisi enemmän sitä. Tässä mielessä kyllä tämä lakiesitys on paikallaan.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen hyvin voimakkaasti puolusti tätä lakialoitetta, ja ymmärsin, että ed. Haapojakin näytti ainakin varovaisen keltaista valoa tälle esitykselle. Esitänkin toivomuksen, että ed. Oinonen hyvin voimallisesti vaikuttaisi puoluetovereihinsa, pääministeri Jäätteenmäkeen ja ministeri Pekkariseen ja muihinkin keskustalaisiin ministereihin, jotta ruuan arvonlisäveron alennus todellakin muuttuisi konkretiaksi. Luulen, että keskustajohtoisen hallituskauden jälkiarvioinnissa tämän lakiesityksen kohtalo ja ruuan arvonlisäveron kohtalo on kyllä aika merkittävä asia. Sitä tullaan jälkikäteen tarkastelemaan, mitä pääministeri Jäätteenmäki sai aikaiseksi tälle asialle. Sen vuoksi todellakin toivon, kun teillä on mahdollisuus vaikuttaa myös puolueen sisällä eikä pelkästään täällä salissa, niin kuin minulla oppositiosta käsin, että myös siellä oman puolueenne sisällä oman vaaliohjelmanne mukaisesti hyvin voimakkaasti vaikuttaisitte pääministeriin.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Viitaten ed. Räsäsen tekemään aloitteeseen koskien arvonlisäveroasiaa ruuan osalta totean sen, että ei tarvitse kuin ajassa mennä hiukan taaksepäin, kun me kaikki vaalikentillä puhuimme tämän asian puolesta. Se on todella niin, kuin ed. Tiusanen totesi, että tästä asiasta on varmaan tässä salissakin keskusteltu. Nyt pitää muistaa, että kuitenkin vaalikausi on alussa ja hallitus on ensi metreillään, on antanut hallitusohjelmasta ja ensimmäisen lisätalousarvionsa. Vaalikautta on edelleen jäljellä vajaa neljä vuotta. Uskon, että tähän asiaan tullaan palaamaan ruuan arvonlisäveron osalta vielä useaan otteeseen. Se on todella totta, mitä täällä on todettu: arvonlisäveron alennus vaikuttaa kaikkein eniten, kaikkein parhaiten ja kaikkein tehokkaimmin juuri nimenomaan alemmissa tuloluokissa eläville ihmisille. Tämän eteen tietysti on syytä meidän kaikkien ponnistella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti ed. Ahosen puheenvuoron jatkeeksi se, että tietysti pitää antaa hallitukselle järkevä aika tehdä esityksiä eikä vielä ole jääty junasta tässä asiassa, vaan tämä esitys ehtii tulla myös hallituksen esityksenä. Mutta se on yleensä näissä hallituksen esityksissä nähtävissä ihan hallituksen koostumuksesta riippumatta, että niitä tulee sitten aina liian myöhään, siellä vaalikauden loppupäässä ja toisaalta sitten aina istuntokausien viime metreillä. Se tuntuu olevan aina jatkuva ongelma. Tässä mielessä kyllä ymmärrän ed. Ahosen perusteet. Toivotaan, että hallitus tässä sitten ryhtyy täyttämään niitä lupauksia, mitä vaalikentillä on annettu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ed. Räsästä rohkaisusta asian ajamiseksi. Tulen omalta osaltani tekemään kaiken voitavani niin tässä salissa kuin keskustan eduskuntaryhmässä ja kaikessa muussakin mahdollisessa vaikuttamisen paikassa, että ruuan arvonlisävero saataisiin alennettua. Tämä on tärkeä asia niin ennen vaaleja, vaalien välikaudella kuin sitten uusien vaalien lähestyessä, koska jokaisen on elettävä. Minusta tämä on hyvin vakava kysymys nimenomaan pienituloisimpien kohdalla. Monet emännät ja isännät, jotka ovat tehneet hienon työn, ovat hyvin pientä eläkettä saavia eläkeläisiä. Tiedän monien kohdalla, että toimeentulo on todella taloudellisesti, jos tuloja ajatellaan, niukka ja monet joutuvat laskemaan ikänsä ruokaa tuottaneina, mitä se ruoka sitten eläkeiässäkin maksaa. Tämä koskettaa todella, niin kuin sanoin, lapsiperheitä, opiskelijoita, aivan kaikkia. Väitän, että alhainen ruuan arvonlisävero loisi talouteen dynamiikkaa, jolla olisi positiivinen vaikutus.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Ed. Ahonen hyvin rehellisesti muisteli näitä vaalikenttien puheita ja sitä, miten me kaikki varmasti täällä salissa tällä hetkellä istuvat voimallisesti puhuimme ruuan arvonlisäveron alentamisen puolesta. Mutta se tässä ihmetyttääkin, että tämän sijaan tuloveronalennusten puolesta ei voimallisesti vaalikentillä puhunut kuin kokoomuspuolue, ei kristillisdemokraatit eikä keskusta. Ihmettelen sitä, miksi Jäätteenmäen hallitus kuitenkin vastoin näitä vaaliohjelmien painotuksia lähti liikkeelle voimakkailla tuloveronalennuksilla sen sijaan, että olisi ensimmäiseksi voimavarat suunnannut niihin toimenpiteisiin, joista vaalikentillä lupaukset annettiin.

Klaus Pentti /kesk:

Herra puhemies! Lukeudun niihin, jotka myös vaalikentillä puhuivat arvonlisäveron alentamisen puolesta. Olen tätä puhetta jatkanut täällä eduskunnassakin huolimatta siitä, että tätä kysymystä ei hallitusohjelmaan saatu. Tosin hallitusohjelmaneuvottelijoille omassa ryhmässäni kyllä tätä asiaa toin esille ja jatkan kyllä tätä puhumista edelleenkin, sillä katson, että meillä Suomessa pitää ruuan arvonlisäverotusta alentaa. Meillä se on muita EU-maita oleellisesti korkeampi, ja kyllä se vaikuttaa kotitalouksien ostovoimaan ja nimenomaan heikommassa asemassa olevien ihmisten ostovoimaan, mutta alennus palvelee myös elintarviketalouden työpaikkoja. Paitsi kaupan piirissä ja jalostuksessa myös maatiloilla ja nimenomaan niillä tiloilla, joilla yrittäjä itse käyttää omaa työpanostaan taikka vierasta työpanosta alkutuotannossa, korkea arvonlisäverotus rankaisee rankasti elikkä joutuu tavallaan kaksinkertaisen verotuksen piiriin, kun maksaa itse arvonlisäveron ja sitten vielä normaalin tuloveron. Kyllä tämä arvonlisäverokysymys on erittäin tärkeä kotimaisten työpaikkojen suhteen. Toivon, että hallitus seuraavissa lisätalousarvioissaan taikka budjettiesityksissään ottaa tämän kysymyksen vielä esille.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan hiukan tähän ruuan arvonlisäverokeskusteluun liittyen näihin hallitusohjelmiin ja tavoitteisiin. Olen todella ihmetellyt tällaisena uutena kansanedustajana sitä, kuinka oppositiopuolueet hyvin voimakkaasti arvostelevat hallitusta ihan ensi metrien osalta, koska uskon, että nämä asiat tulevat esille vielä moneen otteeseen. Niin kuin täällä on todettu, ruuan arvonlisävero on hyvin haastava meille kaikille. Ed. Pentti edellä totesi, että hän jatkaa töitä tämän asian eteen. Minä uskon, että suurin osa meistä, ja minä lukeudun niihin, jotka edelleen tekevät työtä arvonlisäveron alentamisen eteen.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt jonkin verran selitellään näitä vaalilupauksia, niin täytyy kyllä omalta kohdalta todeta, että meidän vaalipiirissämme olin ainut keskustan ehdokas, joka vähän kritisoi tätä ruuan arvonlisäveroasiaa, nimenomaan, niin kuin aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, sen vuoksi, että en ole täysin vakuuttunut, tuleeko se pitkässä juoksussa kuluttajan kukkaroa painavammaksi osoittavaksi teoksi, mutta sen tulee olla sellainen johtoajatus.

Tämän hallituksen muusta verolinjauksesta kuitenkin haluaisin ed. Räsäselle todeta sen, että hallitusohjelmahan on yrittäjävetoinen, yrittäjän hyvinvoinnin takaamiseksi tehty. Se on sellainen pääsääntöinen linja. Tämä arvonlisäverokeskustelu ruuan osalta tietysti liittyy osittain, niin kuin ed. Pentti sanoi, tähän yrittäjäasiaan, mutta on siis selvitettävä ne keinot, millä ruuan arvonlisäveroa voidaan alentaa, voidaanko sitä alentaa kauppojen hyllyllä, kenties vasta kassassa vai miten se muuten voidaan tehdä.

Keskustelu päättyy.