Täysistunnon pöytäkirja 34/2003 vp

PTK 34/2003 vp

34. TIISTAINA 10. KESÄKUUTA 2003 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 §:n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 §:n muuttamisesta

 

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa herra puhemies! Haluan lyhyesti todeta tässä yhteydessä, että kysymys on aravalain muuttamisesta hallitusohjelman mukaiseksi siten, että kun nykyisin peritään sekä lyhennykset että korot niin sanottuna vuosimaksuna ja kun hallitusohjelmassa todetaan, että rinnalle luodaan uusi lainamahdollisuus eli niin sanottu kiinteälyhenteinen laina, joka merkitsee sitä, että etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti myös lainan pääoma lyhenee, niin tätä varten tarvitaan lainmuutos.

Samassa yhteydessä on myöskin toinen muutos, joka johtuu uudesta perustuslaista. Aikaisemmassa laissa on ollut määräys siitä, että kun viranomaiset valvovat, niin siinä tapauksessa näillä viranomaisilla, sekä Asuntorahaston tai Valtiokonttorin valtuuttamilla henkilöillä että kunnan viranomaisilla, on ollut oikeus tarkistaa sillä tavalla, että he ovat käyneet myöskin tarkastuksen kohteena olevissa asunnoissa ja asuinrakennuksissa. Tämän katsotaan loukkaavan kotirauhaa. Tässä laissa on poistettu tämä säännös. Tämän jälkeen tarkastajilla ei ole oikeutta mennä rakennuksiin ja asuntoihin sisälle tarkastustehtävää suorittaessaan, ellei asukas itse muutoin halua kutsua tarkastajia kotiinsa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tässä hallitusta on pääasiassa vaan haukuttu tai ainakin arvosteltu kriittisesti hallitusohjelman vuoksi, niin nyt pitää kyllä kiittää. Hallitus sai varsin nopeasti aikaiseksi tämän sinänsä erinomaisen tarpeellisen lakiesityksen. Tätä saavutusta hieman himmentää se, että itse asiassa tämä näyttäisi olevan lähestulkoon täsmälleen sama lakiesitys, jonka ympäristöministeriö oli jo valmistellut edellisen hallituskauden loppuun tähän kuuluisaan aravavääntöön, mutta joka osittain nykyisestä oppositiosta johtuvista syistä jäi sieltä pois. Nyt kun tämä toteutuu, pitää tietysti toivoa, että asetuksella määriteltävä sisältö on sellainen, että kaikki aravavuokra-asuntoja tuottavat ja ylläpitävät voivat siihen edelleen jatkuvalla riemastuksella suhtautua.

Vaikka tämä laki sinänsä on hyvä ja tarpeellinen, riittävä se ei kuitenkaan ole, koska oli yhtenäislaina sitten vuosimaksulyhenteinen tai tällä tavoin kiinteälyhenteinen, nykyisillä ehdoilla ajaudutaan kuitenkin väistämättä tilanteeseen, jossa jonkin ajan kuluttua ehtoja joudutaan lievittämään. Kun hallitus on ollut nopea itse lainsäädännössä, toivon, että hallitus on myöskin nopea tämän asian hoitamisessa.

Ed. Markku Laukkanen pyytää vastauspuheenvuoroa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kehotan pyytämään varsinaisia puheenvuoroja. Tämä on lyhyttempoista lähetekeskustelua.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Virtasta puheenvuorosta. Totean, että meillä on kyllä siellä asetusluonnokset valmiina myöskin korkojen alentamiseen ja neuvotteluja ja keskusteluja käydään siitä korkotasosta. Uskon kyllä, että kohtuullisen lyhyessä ajassa myöskin tältä osin pääsemme toteuttamaan hallitusohjelmaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän asian käsittely on jo käynnistynyt eduskunnassa ainakin kahdessa valiokunnassa, nimenomaan perustuslaki- ja ympäristövaliokunnassa. Tietysti on hyvä, että tämä hallituksen esitys on tullut. Tällä on kiire, koska yritetään tämä saada vaikuttamaan jo kuluvan vuoden aikana. Yleishyödyllinen rakentaminen on lähtenyt hyvin hitaasti käyntiin: Pääkaupunkiseudulla noin 600 kohdetta, koko maassa 2 200 eli ei saavuteta näillä mittareilla edes viime vuoden alhaista tasoa. Tämä on lähtökohta.

Mitä tulee korkotasoon, tällä hetkellä kuntien takaama raha maksaa 2,2 prosenttia korkona, eli korkotaso on todella alhainen. Tämä nykyinen esitys ei pääse hallitusohjelman tasolle, mutta se on täysin ymmärrettävää. Euroopan keskuspankin viimeaikaiset päätökset ovat vasta tulleet jne.

Arvoisa puhemies! Tämä on eduskunnan näkökulmasta hankalaa siinä mielessä, että jälleen eduskunta hyvin kiireessä joutuu, ministeri Manninen, tämän asian käsittelemään, aivan muutaman päivän aikajänteellä. Mutta toivon mukaan uusia esityksiä tulee, koska uskon edelleen eduskunnan enemmistön olevan vahvasti yleishyödyllisen rakentamisen ja sen kehittämisen kannalla.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Myös minä osaltani pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä laki on näin nopeasti saatu eduskunnan eteen. Pidän myös sitä hyvin tärkeänä, että me saamme hyvin nopeasti sen täältä eduskunnasta eteenpäin.

Haluan kiinnittää huomiota siihen samaan asiaan, mihin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Tiusanen äsken puheenvuorossaan kiinnitti huomiota. Viime vuonna asuntotuotantoluvut olivat hälyttävän alhaisia. Voidaan puhua jopa pohjanoteerauksesta toteutuneiden yleishyödyllisten asuntojen osalta. Erittäin huolestuttavaa on tietenkin se, että tämän vuoden lukemat näyttävät toteutuvan vielä huonompina kuin edellisenä vuonna. Tätä asian taustaa vasten katsoen on hyvin tärkeää, että nimenomaan tämä ja moni muu uudistus etenee mahdottoman nopeaa tahtia. Tässä suhteessa hallitusohjelman kirjaukset ovat hyviä. Ne ovat täyttymässä tältä osin. Tämä on yksi tärkeä toimenpide muiden jatkotoimenpiteiden rinnalla.

Samoin itse tein huomion siitä kiireestä, millä joudumme valiokuntakäsittelyn vetämään läpi, mistä johtuen varmasti tietyt yksityiskohdat, joihin on syytä puuttua jatkossa, tulevat syksyllä ehkä muussa muodossa eduskunnan eteen.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mannista täytyy todellakin onnitella siitä, että teitte kahdessa kuukaudessa sen, mihin ministeri Siimes, edeltäjänne, ei pystynyt neljässä vuodessa, yhdessä vaalikaudessa. Koko viime vaalikaudenhan eduskunta halusi sitä, että hallitus tuo esityksen, jolla aravalainojen korkotasoa alennetaan. Tiedetään hyvin, mistä ongelma viime kaudella johtui, miksei sosiaalista asuntotuotantoa syntynyt: Markkinaehtoinen raha oli halvempaa kuin tämä. Oli täysin selvää, että se pysäytti koko tämän markkinan. Se, että lavennettiin sitten yleishyödyllisen rakentajan määritelmää, ei suinkaan ollut mikään ratkaisu tähän. Sen takia oli erittäin tärkeää, että uusi hallitus tuo tämän nopealla aikataululla eduskunnan käsittelyyn.

Toivon vaan, ministeri Manninen, teille menestystä kädenväännössä valtiovarainministeriön kanssa, että myöskin ministeriö on valmis tulemaan vähintään sellaiseen korkotasoon, jonka täytyy olla mielestäni mahdollisimman lähellä 3:a prosenttia. Se on se signaali sitten markkinoille, joka saa myöskin aravarahoitteisen sosiaalisen asuntotuotannon käyntiin varsinkin Pääkaupunkiseudulla. Meillä on usean tuhannen asunnon puute tällä hetkellä.

Toinen kysymys, herra puhemies, johon haluan vielä puuttua, on takaisinmaksujärjestelmä. Nykyinen järjestelmähän on tavallaan sillä tavalla maho, että se vie taloyhtiöiltä mahdollisuudet tehdä välttämättömiä peruskorjauksia. Helsingin seudulla on tilanteita ja taloyhtiöitä, joissa on 30 vuotta tavallaan maksettu korkoja ja nyt vasta alkaa tapahtua takaisinmaksua. Nyt talot ovat siinä kunnossa, että pitäisi jostain löytyä pääomia myöskin tehdä peruskorjauksia. Niitä ei ole. Toivon, että otatte tämän vakavalla tavalla myöskin jatkovalmistelussa huomioon, että se luo sitten edellytyksiä myös taloyhtiöille tehdä välttämättömiä peruskorjauksia ja sen kautta parantaa asuntokantaa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aravajärjestelmä on ollut viime vuosina suurissa vaikeuksissa. Syyt ovat moninaiset, mutta kaikista tärkein syy on kuitenkin ollut se, että markkinakorot ovat olleet sillä tasolla, että aravajärjestelmä ei ole tässä kilpailussa pärjännyt juuri lainkaan.

On hienoa, että hallitus on nopeasti puuttunut tähän vaikeaan tilanteeseen. On tietysti ennenaikaista arvioida, miten tämä kiinteälyhenteinen lainajärjestelmä, jota nyt esitetään, ratkaisee näitä ongelmia. Rohkenen kuitenkin olla hieman sitä mieltä, kuten ed. Tiusanen, että tämä ei ole ehkä se lopullinen ratkaisu, mutta varmasti hyvä signaali siihen suuntaan, että aravajärjestelmässä päästäisiin eteenpäin. Suomalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin muistettava se, että järjestelmällä on saatu paljon hyvää aikaan, ja toivon, että istuva hallitus ottaa tämän asian tosissaan.

Jos näyttää siltä, että näillä nyt esitetyillä ratkaisuilla ei päästä riittävästi eteenpäin, niin on myös muita ratkaisuja olemassa. Kuten täällä on todettu, tänä vuonna ilmeisesti päästään vain noin 6 000 asuntoon, tavoitehan on 10 000 asuntoa, joka on kirjattu myös hallitusohjelmaan, mutta muutos varmasti tapahtuu ja pääsemme tälläkin esityksellä eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Keskustelu on jo tähän mennessä osoittanut ongelmatilanteen, joka aravaehtoisessa asuntotuotannossa on ollut viime aikoina ja tällä hetkellä on edelleen olemassa. Ed. Laukkanen täällä kehaisi, että hallitus on toiminut tässä varsin reippaasti suhteessa tilanteeseen noin vuosi sitten. Tähän voi tietysti yhtyäkin.

Olisin vaan kysynyt, kun arvoisa ministeri on paikalla: Onko tämä nyt se kaikki, mitä nyt tässä esimerkiksi tänä vuonna on tänne tulossa, ja jos ei ole, mitä ovat tämän paketin muut osat, koska siitähän se kokonaisuus vasta sitten muodostuu, koska tämä ei nyt kuitenkaan vielä riitä?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Laukkasen puheenvuoroon viitata, hän on nyt poissa salista, mutta piti vastikään puheenvuoronsa. Ed. Laukkanen tietää aivan hyvin, että se tulppa on nyt pois hallituksesta, joka oli viime hallituksessa. Se oli valtiovarainministeri ja valtiovarainministerin kanta, joka silloin esti koronalennuksen sillä tavoin kuin ympäristövaliokunta, valtiovarainvaliokunta, eduskuntakin sitä oli omassa ponnessaan vaatinut. Tämä on aivan selvä asia. Se ei ole mistään muusta ollut kiinni.

Mutta, niin kuin uskon ministeri Mannisen tietävän, tämänhetkinen esitys ei paranna oleellisesti asiaa vielä niin, että päästään hallitusohjelman tavoitteeseen, vaan me tarvitsemme uusia esityksiä ja uusia asetuksia, mihin ministeri Manninenkin tuossa jo viittasi. Hyvä asia on nyt 0,7:n prosenttiyksikön poistaminen, joka on aikaisemmin ollut 1 prosenttiyksikkö kuluttajahintaindeksin muutoksen lisäksi ja joka on siis lisännyt nimenomaan korkorasitusta. Poisto on positiivista, mutta lisää tarvitaan, ja uskon ja luotan myöskin siihen, että näitä esityksiä tulee; ainakin niitä on jo ehditty luvata.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle ed. Tiusasen tapaan totean, että ministeri Siimestä on aika turha syyttää siitä, että aravaehtoja ei saatu parannettua. Hän yritti sitä suunnilleen koko sen ajan, kun oli asuntoministerinä. Sen sijaan se tulppa oli todellakin jossain muualla, osin samassa ministeriössä kylläkin.

Ed. Laukkanen ansaitsee ehkä korjauksen myöskin siinä suhteessa, että 30 vuoden kertymä ei ole vielä päässyt tapahtumaan, kun nämä, sanoisiko, vuosimaksulainat ovat olleet voimassa vasta 10 vuotta. Se uhka on kylläkin ollut olemassa. Kun rakennuttajat eivät tähän saakka ole voineet tarkasti tietää, koska itse asiassa lainat tulevat maksetuiksi, niin tämä laki parantaa tilannetta siltä osin. Se toinen puoli tietenkin, joka vaikuttaa rakennuttajien halukkuuteen rakentaa aravataloja, on tietenkin lainan ehdot. Kun nämä kaksi asiaa tulevat kuntoon, silloin sen kummempaa pakettia ei nähdäkseni tarvita. En näe sen jälkeen erityistä syytä, miksi arava-asuntoja ei voitaisi tässä maassa tuottaa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on hyvin tervetullut. Uskon, että se tulee suureen tarpeeseen ja siitä tulee merkittävä väline asuntopolitiikkaan myös lähitulevaisuudessa. On hyvä, että hallitus tämän hyvin ripeästi toi eteenpäin.

Nykyinen vuosimaksujärjestelmä, kuten tunnetaan, on hyvin monimutkainen. Tästä ovat kaikki jokseenkin yksimielisiä. Uskon, että tasamaksujärjestelmä, mitä nyt esitetään, tulee saamaan melkoisen suosion verrattuna vanhaan. Erityinen ongelma nykyisessä järjestelmässä on ollut, että lyhennykset alkavat hyvin myöhään ja moni vanha yhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa. Koska näitä taloudellisia vaikeuksia on ja ne tulevat luultavasti kasvamaan, olisi tärkeätä, että vanhoja aravia voitaisiin myös jollain tavalla lähitulevaisuudessa huomioida ja niiden ehtoja helpottaa.

Itse asuntorakentamisen tavoitteesta aravien suhteen on jääty, ja näillä näkymin on mahdollista, että jäädään myöskin tänä vuonna. Sen takia on hyvin tärkeätä seurata, miten tämä lähtee toimimaan, ja seurata sitä, onko tarvetta parannuksille edelleen, mutta toivottavasti tämä toimenpide on hyvä startti saada aravarakentaminen hyvään vauhtiin. Mutta myös muita rahoitusmalleja pitää edelleen selvittää ja mahdollisesti tuoda. Maailmalla on aika monenlaisia erilaisia malleja. Mutta, arvoisa puhemies, tämä lakiesitys on hyvä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Otan mielelläni ja lämpimästi Paavo Lipposen toisen hallituksen puolesta vastaan kaikki ne kiitokset, mitä täällä tästä hallituksen esityksestä on annettu. Kävimme nimittäin tammi—helmikuussa pitkään neuvotteluja aravajärjestelmän uudistamisesta, jolloin sovittiin myöskin korkokantojen alentamisesta siitä johtuen, että yleinen korkokanta oli alentunut, ja siinä yhteydessä myöskin sovittiin siitä, että toteutetaan tämä uusi kiinteälyhenteinen lainamalli.

Koska neuvottelut päättyivät vasta helmikuussa, siitä syystä hallituksen esitystä ei enää kyetty edellisen hallituksen aikana antamaan ja toivoimme, että välittömästi, kun uusi hallitus ottaa tehtävänsä vastaan, hallitus antaa tämän esityksen. Onneksi Manninen ei ole tyrmännyt tätä esitystä, vaan on tuonut sen tänne eduskuntaan edellisen hallituksen sopimuksen mukaisesti, ja voimme olla kaikki tyytyväisiä siihen, että Lipposen hallituksen aikana tehtiin tämmöinen sopimus, johon tämä hallituksen esitys perustuu.

Esa Lahtela /sd:

Herra puhemies! Tässä on hyvästä esityksestä kyse, niin kuin täällä on todettu aikaisemmissa puheenvuoroissa. Itse kannan huolta siitä, mitä ed. Kaikkonen tuossa totesi jossakin sivulauseessa siitä, miten nämä vanhat aravat saadaan sillä tavalla hoidettua, että siellä ei olisi kohtuuttomia korkoja, koska se on koko ajan ongelma sillä tavalla, että niitä lainoja myydään pois ja otetaan kovaraha tilalle, joka sinällään rahana ei ole hirveän kova, koska nyt on saatu suhteellisen edullisia asuntolainoja. Toivoisin, että vanha aravakanta ei siten purkautuisi. Siihen pitäisi paneutua jatkoesityksessä. Sinällään uskon, niin kuin nämä monet puhujat tässä edellä ovat todenneet, että tämä kyllä vakauttaa nyt ja luo turvallisemman ympäristön tähän asuntorakentamiseen. Uskoisin, että näillä toimenpiteillä saadaan uusrakentamista käyntiin.

Jos toimenpiteet eivät tässä riitä, niin pitää tietysti lähteä, ja odotan, että tämä uusi hallitus lähtee, toimenpiteisiin katsomaan muita konsteja, jos vielä tarvitaan, jotta tämmöisiä edullisempia asuntoja saataisiin Suomenmaahan, koska meillä on tämä ilmasto, mikä on, ja kyllä meidän pitäisi koko yhteiskunnassa se tunnustaa eikä lähteä tästä tekemään viimeisen päälle rahastuksen keinoa, joka se suurin piirtein on ollut monessa paikassa.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Muutamaan kysymykseen vastauksia.

Ed. Pulliainen oli aivan oikeassa, että tämähän on vasta alku sille, mitä toimenpiteitä tarvitaan. Nyt ministeriö on asettanut muun muassa yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan selvityksen vireille, ja tarkoitus on, että muistaakseni vuoden loppuun mennessä selvitys valmistuu. Tarkoitus on, että yleishyödyllisille yhteisöille luodaan sellaiset edellytykset, että ne pystyvät oman taloudellisen toimintansa turvaamaan pidemmälläkin tähtäyksellä. Se käytännössä merkitsee, että tarkastellaan, mitä rajoituksia tarvitsee poistaa näistä lainoitetuista kiinteistöistä, ja edelleen siinä on vähän sellainen toivomus, että saataisiin lisää näitä yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka tuottavat näitä asuntoja.

Edelleen hallitus on antanut tehtäväksi vuoden loppuun mennessä ajantasaistaa asuntopoliittisen strategian pidemmällä tähtäyksellä, jotta rakentajat voivat luottaa tavallaan pidemmällä tähtäyksellä siihen, mikä hallituksen asuntopolitiikka tulee olemaan. Syyttelemättä nimeltä ketään haluan vain todeta, että kyllä edellisessä hallituksessa oli vahva ristiriita hallituksen sisällä aravajärjestelmän tulevaisuudesta. Hallitusneuvotteluissa sosialidemokraatit, keskusta ja ruotsalainen kansanpuolue olivat täysin yksimielisiä siitä, että aravajärjestelmä säilytetään ja aravajärjestelmää vahvistetaan.

Tarkoitus on nimenomaan asetuksilla alentaa myöskin vanhojen aravalainojen korkoja. Siellähän on 6 prosentin korkoja maksimissaan vielä tänä päivänä. Tarkoitus on, että niitä myöskin alennetaan eikä vain uusia, joita edellinen hallitus (Puhemies koputtaa) alensi.

Mitä tulee tähän korkotasoon ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Puhujakorokkeelle!

Puhuja:

(korokkeelta)

Arvoisa puhemies! Mitä tulee korkotasoon, niin meillähän on todella alhainen vapaiden markkinoiden asuntolainojen korko, voisi sanoa, että vähän pelottavan alhainen siinä suhteessa, että on vaara, että ihmiset ylimitoittavat asuntolainat, ja kun korkotasohan nykytasolta voi jopa kaksinkertaistua, niin voi tulla ikäviä tilanteita.

Aravalainan korkoja kun ajatellaan, niin täytyy ottaa huomioon se, että on myöskin tietty turva riskiä vastaan siinä mielessä, että jos taloyhtiö esimerkiksi joutuu vaikeuksiin, niin meillä on tietyt säännökset, joilla avustetaan vaikeuksiin joutuneita yhtiöitä. Edelleen näiden tyhjien asuntojen osalta me voimme vapauttaa luovutusrajoituksista ja antaa anteeksi puolet lainasta. Mutta sellainen yhtiö, joka on irtisanonut aravalainat ja konvertoinut ne vapaarahoitteisiksi, vastaa kyllä täydestä määrästä lainasta sitten tulevaisuudessa. Elikkä tavallaan tämä seikka on syytä ottaa huomioon silloin, kun vertaillaan ja arvioidaan aravalainojen ja vapaiden rahoitusmarkkinoiden korkoja.

Vielä siellä tulee tarkistuksia muissakin asioissa: asp-hommia tarkistellaan; edelleen asumisoikeusasuntojärjestelmän tulevaisuuteen pitää puuttua, on todella paljon korjausta vaativia kysymyksiä. Mutta meillä ainakin hallituksen piirissä näyttää siltä, jotta meillä on hyvin yhteneväinen näkemys ja me pystymme viemään asioita eteenpäin siinä aikataulussa kuin valmisteluvoimat vain antavat myöten.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Ministeri Manninen on aivan oikeassa siitä, että viime hallituksen sisällä oli todellakin syvä vastakkainasettelu sosiaalisen asuntotuotannon tulevaisuuden suhteen. Ed. Sasi on viimeinen henkilö ottamaan vastaan kiitoksia tästä lakiesityksestä, koska ed. Sasi kuului yhdessä edellisen valtiovarainministerin kanssa niihin, jotka kynsin ja hampain yrittivät estää tämän kaltaisen lainsäädännön syntymistä. Kokoomuksen tavoitteenahan koko viime kauden ajan oli ajaa alas sosiaalista arava-asuntotuotantoa. Tässä kokoomus ei onnistunut, ja täytyy sanoa, että olen hyvin tyytyväinen siitä, että kokoomus on hallituksen ulkopuolella, sillä se, että kokoomus on hallituksen ulkopuolella, varmistaa sen, että sosiaalinen aravatuotanto voi tulevaisuudessa jatkua ja sitä voidaan kehittää. Eli tässä suhteessa olen tyytyväisempi nykyisen hallituksen kokoonpanoon kuin edellisen hallituksen kokoonpanoon.

Samaa mieltä olen ed. Tiusasen kanssa siitä, että tietenkin tämä lakiesitys, joka valmisteltiin viime hallituksen kaudella ja jossa ministeri Siimes näytteli merkittävää osaa itse valmistelussa, voi olla vain osa niistä toimista, joihin asuntotuotannon osalta on ryhdyttävä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laakso analysoi varsin oikein tilanteen, joka oli alkuvuodesta. Viime syksynä ympäristövaliokunta kuuli valtiovarainministeriä, joka oli silloin valmis 5 prosentin korkotasoon, mutta ei tippaakaan sen alle. Asia liitettiin tuponeuvotteluihin, ja me jäimme silloin todellakin niistä tavoitteista, mitä muun muassa asuntoministeri Siimes ajoi. Kiinteälyhenteinen lainan takaisinmaksu on myös se ajatus, jonka ministeri Siimes viime eduskuntakaudella valmisteli.

Siinä on ed. Sasi oikeassa, että aika loppui kesken, mutta miksi loppui, johtui nimenomaan kokoomusministereiden — en väitä että kaikkien, mutta muutaman avainministerin — jarrutuksesta.

Lopuksi, ministeri Manninen totesi aivan oikein tämän uhkan: Kun oikein halvalla saadaan rahaa, konvertoidaan helposti, mutta kun tulee ongelma, se putoaa omistajan tai takaajan syliin. Ja kuka onkaan takaajana? Usein kunnat, ja kuntien maksuvalmius saattaa olla myöskin erittäin vaikea.

Lyly Rajala /kd:

Arvoisa puhemies! Oli erittäin positiivista kuulla ministeri Manniselta tulevaisuuden suunnitelmia hallituksen suunnalta, että yleishyödyllisiä yhteisöjä tulisi lisätä. Esimerkiksi lähes kaikki opiskelija-asunnot rakennetaan juuri yleishyödyllisten yhteisöjen toimesta korkotuella tai aravalainoituksella, ja hyvin usein myöskin korkotukilainoissa on todellakin kunta, niin kuin ed. Tiusanen sanoi, takaajana.

Peräänkuulutan kuitenkin hallitukselta kontrollia siinä vaiheessa, kun yleishyödyllisiä yhteisöjä lisätään, ettei pääse käymään sellaisia jopa rikollisia toimia kuin, häpeä tunnustaa, kotikaupungissani Oulussa on tapahtunut viime vuosina.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Jos lyhyesti saan mennä vielä viimetalviseen historiaan, täytyy sanoa, että ensinnäkin oli erittäin harmillista se, että silloinen ministeri Siimes toi esityksen niin myöhään hallituksen käsiteltäväksi. Olisimme toivoneet, että tämä asia olisi käsitelty mieluummin jo vuotta aikaisemmin, edellisenä syksynä, mutta ilmeisesti ajatuksissa oli tiettyjä vaalipoliittisia tarkoituksia, että haluttiin se tuoda juuri eduskuntavaalien alla ja tällä tavalla pyrkiä vaikuttamaan myöskin vaalikampanjaan.

Siinä tilanteessa täytyy sanoa, että kokoomus oli ainoa ryhmä, joka pyrki myöskin ottamaan huomioon valtiontaloudelliset arviot. Olimme tässä suhteessa kyllä valmiimpia tulemaan vastaan kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö, ja väitän, että kun itse olin kokoomuksen puolesta neuvottelemassa, se välitystyö, mitä teimme kokoomuksen puolelta, johti siihen, että saatiin kohtalaisen hyvät parannukset kuitenkin aravajärjestelmään siinä yhteydessä. Tavoitteenahan oli se ja piti päästä siihen, että korkoja alennettiin, etteivät ihmiset ala vaihtaa aravalainojaan muiksi lainoiksi.

Meillä oli samassa yhteydessä tärkeitä huolia, ja valitettavasti niihin ei kiinnitetty riittävää huomiota vaalien alla. Yksi oli se, että korkotukijärjestelmä piti kyetä kuitenkin säilyttämään, aravajärjestelmän muutokset eivät saaneet johtaa korkotukijärjestelmän tuhoutumiseen. Sen me kykenimme hoitamaan. Toinen oli se, että toivoimme myöskin parempaa kohdentamista, että aravatukijärjestelmä kohdistettaisiin nimenomaan pienituloisille. Eli kun perheiden tulot kasvavat, aravajärjestelmän tuen piiristä vähitellen myöskin joutuisi pois, jotta resurssit riittäisivät paremmin pienituloisten asumisen tukemiseen. Mutta tätä vasemmistoliitto ei ollut valmis tukemaan, ja siitä olimme tietysti kovin pahoillamme.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun rakennuttajana seurasin aravapaketin käsittelyä, on kyllä pakko todeta ed. Sasille, että ehkä lausuitte hieman muunneltua totuutta. Ministeri Siimes itse asiassa alusta lähtien koko ministerikautensa esitti aravajärjestelmään muutoksia sillä tavoin kuin ne sitten lopulta kokoomuksen ankarasta vastustuksesta huolimatta toteutuivat, kiitos muun hallituksen. En nyt oikein ymmärrä sitäkään, että uskottaisiin, että kysymys oli todella kaikkein pienituloisimpien eduista huolehtimisesta, jos vaaditaan aravajärjestelmän heikentämistä. Kyllä se kohdistuu nimenomaan pienituloisimpiin.

Siinä olen ed. Sasin kanssa samaa mieltä, että korkotukijärjestelmääkään ei saa unohtaa. Korkotukilainoja on otettu varsin runsaasti tähän saakka, ja on syytä pitää huoli myöskin siitä, että ne pysyvät sellaisessa tilassa, että rasitus asukkaille ei käy kohtuuttomaksi, koska arava-asuntojen omistajien talous pysyy kunnossa niin kauan kuin asuntoihin riittää asukkaita. Tällä hetkellä on vaan se ongelma aika monessa aravatalossa, että niin ei ole.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Oikeastaan koko viimeisten kahdeksan vuoden ajan Lipposen hallitusten sisällä käytiin kiistaa siitä, pitäisikö asuntopolitiikkaa ylipäänsä olla olemassa vai pitäisikö asuntotuotanto jättää vain markkinoiden vastuulle. Kokoomus ajoi tätä viime mainittua. Kokoomuksen lähtökohta oli se, että mitä vähemmän valtiovalta ja yhteiskunta puuttuu asuntotuotantoon, sitä parempi. Tältä pohjalta tietenkin lähti myös kokoomuksen ajatus siitä, että sosiaalisesta asuntotuotannosta on pääsääntöisesti päästävä eroon. Kokoomus kyllä, myönnän sen, oli valmis hyväksymään eräitä erityisryhmiä varten tapahtuvan asuntotuotannon, mutta sellaista kohtuuhintaista, laajamittaista vuokra-asuntotuotantoa, joka kohdistuisi pääosaan Suomen väestöstä, kokoomus ei näytä kannattavan tavalla, jossa yhteiskunta, valtiovalta ja kunnat, olisi mukana.

Tämä perusristiriita oli koko ajan, se häiritsi hallituksessa työskentelyä. Kokoomus halusi jättää asuntotuotannon markkinoiden hoidettavaksi. Me tiedämme, mitä tämä on merkinnyt. Se on merkinnyt hintojen nousua, se on merkinnyt sitä, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei enää ole erityisesti Pääkaupunkiseudulla. Tulokset näkyvät ja pelottavat. Toivottavasti uusi hallitus tässä suhteessa astuu toiselle tielle.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä asiahan on käsittelyssä jo myös valiokunta-asteella ja sinänsä kannatettava, mutta edellisiin puheisiin viitaten täytyy kuitenkin muistaa, ettei sillä aravatuotannon vaikeuksia kokonaan poisteta, vain pieneltä osaltaan. Koko tuotantoonhan vaikuttavat monet muutkin tekijät ja nimenomaan kuntatasolla ja se, mikä on kustannustaso eri puolilla maassa, millä tavalla hoidetaan maapolitiikkaa eri kunnissa jnp.

Hallitusohjelmassa on tavoitteena tehdä seuraavien vuosien asunto-ohjelma aivan samalla tavalla kuin vuosikymmenet on tehty jo kunnissa. Nyt vaan täytyy kuntien kokemuksiin viitaten todeta, että pelkät ohjelmat eivät sinänsä paranna tilannetta vaan tarvitaan selviä konkreettisia toimenpiteitä. Toivon mukaan ne tulevat sitten tänne eduskunnan käsittelyyn niin, että kun tehdään seuraavan vuoden talousarviota, me myöskin käsittelemme asunto-ohjelmaa eikä niin, että me puhumme pelkästään aravatuotannosta, vaan niin, että me puhumme koko asuntotuotannosta myöskin vapaarahoitteinen tuotanto huomioiden. On aivan tarpeetonta poliittista vastakkainasettelua aravatuotannon ja vapaarahoitteisen tuotannon osalta tässä maassa. Eri paikkakunnilla tilanteet vaihtelevat hyvinkin monella eri tavalla paikkakunnan muista edellytyksistä riippuen.

Tässä mielessä ed. Pulliainen toivoi konkreettisempia ehdotuksia kuin mitä täällä nyt on käynyt ilmi. Todella ottaen huomioon, mikä on muun muassa rakennusalalla työllisyystilanne, joka heikkenee koko ajan, ja mikä on asuntotuotantotilanne, kaivataan konkreettisia selviä ehdotuksia hallitukselta niin, että me pääsemme heti alkusyksystä niitä käsittelemään.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Viimeisenä puheenvuorona tässä asiassa haluan todeta, että ed. Laaksohan oli edellisen hallituksen vahvoja tukipilareita ja tuki myöskin vahvasti hallituksen asuntopolitiikkaa kokonaisuutena ja useimmiten äänesti myöskin näitten ratkaisujen puolesta.

Mitä tulee kokoomuksen asuntopoliittisiin linjauksiin, kyllä me lähdemme siitä, että tässä maassa tarvitaan sosiaalista asuntotuotantoa. Tietysti pitää katsoa sitten, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa tuotantoon, ja tietysti markkinalähtöinen lähtökohta on yleensä paras, mutta on selkeätä, että tässä maassa ei selvitä, elleivät esimerkiksi kunnat pidä huolta siitä, että vuokra-asuntoja maassa rakennetaan.

Mitä aravajärjestelmään tulee, täytyy sanoa, että kun noita neuvotteluja on käyty, kyllähän nykyinen aravajärjestelmä on äärimmäisen monimutkainen. Jos ajatellaan tavallista suomalaista asukasta, hänen on kyllä melkein mahdoton saada selvää siitä, millä tavalla hänen korkoperusteensa määräytyvät. Siinä suhteessa sanon, että meillä on suuri haaste, kun pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään aravajärjestelmää, mutta ei meidän lähtökohtamme ole se, että siitä pitäisi luopua.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Aravalainoitus pitää pitää kilpailukykyisenä. Sodanjälkeisen ajan aravalla on rakennettu ja tämän maan vähätuloiset ihmiset ovat pystyneet rakentamaan omakotitaloja ja kerrostaloja ja päässeet niihin asumaan. Sillä tavalla tämä on oikean suuntainen toimenpide. Mutta niin kuin ed. Vielma täällä totesi, tämä ei piisaa, pitää puuttua maapolitiikkaan ja kaavoitukseen. Ne ovat suuria epäkohtia muun muassa Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Tervehdin tätä tyydytyksellä mutta toivoisin tämän hallituksen näihin puuttuvan.

Keskustelu päättyy.