Täysistunnon pöytäkirja 34/2009 vp

PTK 34/2009 vp

34. KESKIVIIKKONA 1. HUHTIKUUTA 2009 kello 15.06

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys uudeksi asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi

 

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa otetaan huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden muuttuneet tarpeet. Tarkoitus on lisätä asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa myös osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Nykylaki valmisteltiin 1960-luvulla, sitä paikkailtiin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin yli 60 prosenttia nykyisestä asuntokannasta rakennettiin. Nyt tiedämme paremmin taloyhtiöiden ja osakkaiden tarpeet kunnossapidon ja kehittämisen suhteen. Edellinen oli enemmänkin ehkä rakentamisen ja alun tarpeita painottava, mutta nyt siis pysyvämmän, kestävämmän, myös ympäristön kannalta kestävämmän, asumisen näkökulmasta tehty. Myös päättäjien ja viranomaisten näkemykset ovat selventyneet sen suhteen, miten väestörakenteen, asumistarpeiden, alueellisen kehityksen ja elinympäristön muutokset otetaan huomioon parantamalla rakennusten elinkaarta ja vähentämällä ympäristörasitetta.

Uudella lailla ei muuteta nykylain pääperiaatteita eikä muuteta olennaisesti yhtiön tai osakkaiden oikeuksia tai velvollisuuksia. Kaikkea ei siis tarvitse opetella uusiksi, ja hyvä niin, koska kysymys on hyvin arkisesta ja suomalaisille tutusta asiasta. Noin puolet meistä asuu asunto-osakeyhtiöissä. Sen sijaan tarvittavia muutoksia on ja ne liittyvät lähinnä menettelytapojen ja sääntelyn selvennyksiin taikka johtuvat esimerkiksi taloyhtiöiden ja osakkaiden teettämien rakennustöiden yleistymisestä, asumismieltymysten muuttumisesta sekä rakennustekniikan ja rakentamista koskevien vaatimusten kehittymisestä, myös uusista tarpeista asua ekologisesti kestävämmin, muun muassa säästää vettä. Uudella lailla parannetaan osakkaiden tiedonsaantia, mikä edistää kiinteistönhoidon jäntevyyttä.

Ehkä kaikista tärkein osa tätä uudistusta, ja tästä myös asuntoministeri Vapaavuori oli kanssani samaa mieltä, on se, että uudistuksen myötä vaaditaan lähimmän 5 vuoden korjaustarpeen käsittelyä yhtiökokouksessa ja lisäksi yhtiökokoukseen osallistuminen sekä päätöksentekoehdotuksen ja muiden kokousasiakirjojen saatavuus tulee helpottumaan. Mutta varsinkin tämä 5 vuotta eteenpäin on joka yhtiökokouksessa katsottava. Se tulee jäntevöittämään sitä tapaa, millä suomalaisesta keskeisestä varallisuudesta, taloista, pidetään huolta, niitä remontoidaan ajoissa ja remontoinnissa katsotaan myös pitkällä tähtäimellä sitä, mikä on järkevää energiankulutuksen vähentämiseksi, hyvän asumisen laadun saavuttamiseksi.

Läpinäkyvyyden lisääminen helpottaa korjausten ja uudistusten ajoitusta. Vältytään niiltä tilanteilta, joita nyt harvinaisen usein, vielä valitettavan usein, nähdään, että ollaankin sitten pakon edessä ja käytännössä ei ole juurikaan ostajan markkinat, kun putkiremonttia tilataan, vaan ollaan aivan myöhään liikkeellä ja on myyjän markkinat. Näin myös osakkaan asumiskustannusten kehitysten ennakointi tulee helpottumaan. Taloyhtiöiden toiminnan tehostamiseksi selvennetään edellytyksiä, joilla yhtiö voi päättää hissin jälkiasennuksesta ja tietoliikennepalveluista. — Mukavaa, että näen täällä myös asiasta vastaavan ministeri Lindénin juuri saapuneeksi. — On erittäin tärkeätä, että me tällä lailla pystymme helpottamaan yksinkertaisella päätöksenteolla niitä normaaleja, modernin tietoyhteiskunnan palveluita, joita asunnoissa tarvitaan.

Niin ikään paitsi hissit ja tietoliikenne, niin myös sitten, kun osakas on tehnyt omassa huoneistossaan sellaisen remontin, josta tosiasiassa on hyötyä yhtiölle sitten, kun yhtiö tekee siihen liittyvän remontin, niin selkeytetään sääntöjä siitä, että osakas näissä tilanteissa, mutta tietysti vain näillä edellytyksillä, on oikeutettu sitten kustannustenjaossa saamaan hyvitystä jo tekemästään työstä.

Kaupunkirakenteen ympäristöystävällisyyden tiivistämisen, järkevän asuntopolitiikan ja joukkoliikennepolitiikan — näin täällä ministeri Vehviläisenkin juuri — kannalta on tärkeätä, että asunto-osakeyhtiölaki ei muodostu ongelmaksi silloin, kun halutaan olemassa olevalle tontille, jolla on rakennusoikeutta, rakentaa lisää. Tämä on käytännössä ollut este joissakin järkevissä kaupunkirakenteen tiivistämishankkeissa, ja nyt tällä esityksellä tehdään selvemmät säännöt rakentamattoman alueen luovuttamisesta. Näin tuemme myös järkevää, ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Asumisturvaa edistetään myös selventämällä sallitun toiminnan rajoja uusien asuntojen rakentamisen ja vastikerajojen sijoittamisen suhteen.

Arvoisa puhemies! Todellakin ministeri Vapaavuoren kanssa pohdimme, että tämä 5 vuoden sääntö on varmaankin suomalaisen rakentamisen laadun, asumisen ja viisaan toiminnan kannalta keskeistä. Mutta varmasti ikääntyvän väestön näkökulmasta se, että jatkossa hissipäätökset syntyvät helpommin, kun hissien kulut voidaan laillisesti jyvittää laissa tarjotulla vaihtoehdolla, jossa hissistä suuremman osan maksavat ne, jotka siitä eniten hyötyvät, eli ylempien kerrosten asukkaat, ja vastaavasti alempien kerrosten asukkaat maksavat selvästi vähemmän, tuo tähän hissipäätökseen, joka on keskeinen kysymys ikääntyvän kansakunnan ja myös tietysti erittäin tärkeä vammaisten perusoikeusnäkökulmasta, semmoista järjestystä ja helppoutta. Näin voimme arvioida. Näin ovat myös hissiasiamiehet ja muut hissialan asiantuntijat arvioineet, että viimeinkin pääsemme rakentamaan hissejä, niin että ikäihmiset voivat jatkaa kotona asumistaan, lapsiperheiden elämä helpottuu ja erityisesti vaikeavammaisten arki paranee. Näin ollen saattaa olla, että tämän 5 vuoden säännöllä on vakava kilpailija ja se on nämä hissisäännöt ja se, että hissejä jatkossa voidaan rakentaa helpommin.

Mutta vähäistä merkitystä ei ole silläkään, että jatkossa yksinkertaisella enemmistöllä voidaan päättää huoneistokohtaisista vesimittareista. Niissä taloissa, joissa tätä on kokeiltu, pelkällä huoneistokohtaisella vesimittariston käyttöönotolla on vedenkulutus laskenut saman tien 30 prosenttiin aiemmasta. Semmoinen se ihminen vaan ruukaa olemaan: kun lasku tulee itselle, niin silloin kummasti se oma käytös muuttuu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuli mieleen, että tämän lakitekstin ja hallituksen esityksen kirjoittajana on täytynyt olla ainakin yksi sellainen henkilö, joka on toiminut muutamassa asunto-osakeyhtiössä, joista yhdessä ei ole ollut hissiä ja on ollut hissihanke vireillä, ja sitten mielipidejohtajatyypit kuuluvat ryhmiin kelmi ja Poirot. Nimittäin kyllä tämä niin ovelasti on kirjoitettu, että tässä suorastaan elää asunto-osakeyhtiön arkipäivää, kun lukee tätä tekstiä. Ja samalla minusta tuli vannoutunut omakotiasuja; minä en halua enää yhdessäkään asunto-osakeyhtiössä asua. Tämä hallituksen esitys on 424 sivua, omakotiasuja pääsee paljon vähemmällä opiskelulla.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan esittää kiitokset oikeusministeri Braxille, jonka ansiosta laki asunto-osakeyhtiöstä on eduskunnan käsiteltävänä. Kysymyksessä on lakiesitys, joka koskee satojatuhansia kansalaisia.

Suurin osa 1960—1970-luvuilla rakennetusta asuntokannasta on parannusten ja peruskorjaamisen tarpeessa. Haasteena ovat myös ilmastonmuutoksen hillitseminen, energiankäytön tehostaminen ja säästäminen. Myös väestön ikääntyminen vaatii uusia ratkaisuja asuntoyhtiöiltä. Sen takia on hyvä, että lain avulla turvataan edellytykset toimivaan päätöksentekoon ja asuntoyhtiön kehittämiseen. Mielestäni hallituksen lakiesitys on toimiva ja hyvä. Ainoastaan kritisoitavaa löytyy tilintarkastajan valinnasta. Mielestäni vain silloin asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat tilintarkastajat, kun asuntoyhtiössä on vähintään 50 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa.

Arvoisa puhemies! Osakkaiden ja yhtiön johdon välisen luottamuksen kannalta on tärkeätä, että pieni asuntoyhtiö valitsee itselleen ammattitaitoisen toiminnan tarkastajan. Kun näin meneteltäisiin, pienissä asuntoyhtiöissä tilintarkastaja valittaisiin vain siinä tapauksessa, ettei enemmistö osakkaista luota yhtiön taloudenhoitoon. Tärkeänä pidän myös lakiesityksessä olevaa velvoitetta yhtiön kunnossapitotarpeen jatkuvaan seurantaan, jonka perusteella asumiskulujen pitemmän tähtäimen kehitystä voitaisiin paremmin arvioida. Tulevien 5 vuoden kunnossapitotarpeita selvitetään kerran vuodessa yhtiökokouksessa. Myös osakkeenomistajien omaa aktiivisuutta huoneiston kunnossapitämiseksi korostetaan.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tätä esitysnippua katsoo, niin jollakin tavalla harmittaa, että otin vastuulleni ympäristövaliokunnassa oman ryhmäni osalta tämän lain sisällön käsittelyn. Mutta joka tapauksessa on todella äärettömän hyvä asia, että vihdoin ja viimein asuntoyhtiölaki muutetaan vastaamaan niitä muuttuneita olosuhteita, mitä tuossa ministeri myös lävitse kaiken kaikkiaan kävi.

Ihan korostaakseni muutamaa kohtaa totean sillä selauksella, mitä olen nyt tehnyt, että on todella tärkeää, että tällä lailla ihan aidosti todella pyritään muun muassa parantamaan osakkaitten tiedonsaantioikeutta. Se on äärettömän tärkeä asia. Osakkaalle pyritään antamaan oikeaa, etukäteistä tietoa asunto-osakeyhtiön tilasta. Muun muassa tuo lakiesityksen 5 vuoden kunnossapitotarveselvitys on erittäin hyvä, ja kun se käydään vielä lävitse jokaisessa yhtiökokouksessa tai sääntömääräisessä yhtiökokouksessa, niin tämä on tavattoman hieno asia.

No, asunto-osakeyhtiöissä on ollut huomattavan paljon ongelmia muun muassa huoneistojen korjausvastuista, ja nyt tällä lakiesityksellä näköjään annetaan osakkaille hyvin yksityiskohtaiset kunnossapito- ja muutostöitten menettelytapaohjeet. Ja on toivottavaa, että tällä lakimuutoksella nyt sitten vältetään todella niitä mittavia ongelmia, joita näitten muutostöitten osalta usein taloyhtiöissä on ollut.

Mutta kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä asia, että vihdoin ja viimein lakia on päästy muuttamaan, ja tämä näyttää monella tavalla erittäin hyvältä.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Vielä kun ed. Pulliainen ja myös edellinen puhuja viittasivat tähän esityksen laajuuteen ja sivumäärään, niin en käy nyt kertomaan yksityiskohtia, mutta koska osakeyhtiölakia on tässä välissä viimeisten 20 vuoden aikana muutettu, niin sitä koskevat muutokset on nyt tässä yhteydessä tuotu myös soveltuvin osin. Ja kuten näkyy, niitä soveltuvia osia on paljon, ne on ikään kuin päivitetty samassa syssyssä, ihan ei tarvitse säikähtää, että joka sivulla on tosiasiassa jotakin uutta, tai sen takia muuttaa toiseen asuntoon.

Mutta on tarpeen kertoa myös ehkä tästä valmistelusta, koska kysymys on hyvin suuren omaisuusmassan hyvästä hoidosta ja asiasta, joka koskee hyvin suurta joukkoa suomalaisia. Voitte arvata, että siitä on myös monta mielipidettä, asiantuntijamielipidettä ja mielipidettä, ja vielä kun ed. Pulliainen mainitsi, että yhtiökokoukset voivat joskus olla aika värikkäitä ja koko ihmismielenkin kirjo saattaa tulla esiin joissakin asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekotilanteissa, onneksi ei kaikissa yhtiöissä, niin valmisteluun on poikkeuksellisen paljon uhrattu aikaa ja käytetty aivan uusia tapoja kerätä kansalaisilta mielipiteitä. Esimerkiksi saimme Helsingin Sanomat julkaisemaan pyynnön — se ei ollut maksettu ilmoitus — mutta he kertoivat, että tämmöinen laki on tulossa, ja pyysimme vielä erikseen kansalaisilta vapaamuotoisia näkemyksiä siitä, minkä he katsovat olevan tämän päivän tietoyhteiskunnassa normaalitaso, joka pitäisi voida sitten yksinkertaisella enemmistöllä päättää.

Samoin alan sidosryhmien kuulemisiin on käytetty poikkeuksellisen paljon aikaa, ihan vielä emme sitten tehneet sitä lopullista temppua, mikä mielestäni olisi ollut kaikista paras tapa saada kiinni jokainen kansalainen, että meillä olisi oikeusministeriössä varaa ostaa parin viikon maitopurkkien kannet ja laittaa niihin ilmoitus, että nyt nettisivuilla on katsottavissa luonnos asunto-osakeyhtiölaiksi, tässä tärkeimmät seikat, olkaa hyvä ja kommentoikaa.

Mutta muilta osin ja siltä osin kuin metodit eivät merkittävästi maksaneet, niin valmistelija Jyrki Jauhiainen joukkoineen on kyllä tehnyt poikkeuksellisen paljon vaivaakin vaatinutta työtä siinä, että tämän valmistelussa on kuultu kaikkia tahoja, useita moneenkin kertaan.

Keskustelu päättyi.