22) Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n
muuttamisesta
Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämäkin lakialoite
liittyy kristillisdemokraattien vaihtoehtolisätalousarvioesitykseen.
Väitetään, että politiikassa
ei ole vaihtoehtoja, mutta haluamme nyt taas kerran osoittaa, että vaihtoehtoja
on todella olemassa.
Hallitus esittää, että ostovoimaa
parannettaisiin yhteiskunnassa siten, että tuloveroa alennettaisiin
määrällä, joka nousee vuositasolla
noin 300 miljoonaan euroon, mikä käytännössä tarkoittaa
sitä, että ne, joilla on paljon tuloa, saavat vielä paremman
ostovoiman; ne joilla on kohtuullinen ostovoima, saavat pienen lisän;
ne, joilla on erittäin huono ostovoima, jäävät
kokonaan ilman. Tämä on hallituksen esitys, ja
hallituspuolueitten edustajat puolustavat tätä esitystä.
Kristillisdemokraattien vaihtoehto tähtää ihan
samaan: ostovoimaa parannettaisiin.
Tänä iltana me olemme saaneet kuulla, että me voisimme
nostaa kotihoidon tukea, me voisimme myöskin nostaa minimieläkkeitä 17
eurolla. Viime viikolla tähän meidän
vaihtoehtolisätalousarvioomme sisältyi opiskelijoiden
asumistuen maksaminen myöskin kesäkuukausilta
ja lapsilisien korotus. Kaikki tämä on mahdollista,
jos luovumme tuosta tuloveroalennuksesta ja käytämme
niitä markkoja elintarvikkeiden arvonlisäveron
alentamiseen 17 prosentista 12 prosenttiin ja sitten korotamme näitä sosiaalisia
tulonsiirtoja niin, kuin aikaisemmin on esitetty.
Ehkä vähiten huomiota on saanut tämä toimeentulotukilain
muuttaminen siltä osin kuin se koskee asumiskustannusten
omavastuuta. Vuonna 1998 sosiaaliministeri Huttu-Juntunen esitti, hallituksen
edustajana tietenkin, että toimeentulotuessa huomioitaisiin
7 prosenttia asumiskustannuksista, ja tämä merkitsi
käytännössä sitä, että noin
65 prosenttia niistä henkilöistä, jotka toimeentulotukea
saivat, menetti keskimäärin noin 133 markkaa kuukaudessa
eli noin 22 euroa kuukaudessa. Ne, jotka olivat siis riippuvaisia toimeentulotuesta,
joiden tulot olivat niin pienet, että saivat toimeentulotukea,
menettivät 22 euroa kuukaudessa. Tätä ei
ole palautettu.
Kristillisdemokraatit katsovat, että tämmöinen
omavastuu on ehkä paikallaan, mutta pitääkö sen
olla 7 prosenttia? Meidän mielestämme 3,5 prosenttia
riittäisi vaikuttamaan niin, että tällä toimeentulotuensaajalla
olisi intressejä hakeutua mahdollisimman edulliseen asuntoon.
Sillä voi olla sellainen vaikutus, jos siihen liittyy pieni omavastuu,
ja pidämme kohtuullisena 3,5 prosentin omavastuuta.
Mitä tämä sitten maksaa? Se maksaisi,
jos koko omavastuu poistettaisiin, vuositasolla 42 miljoonaa euroa.
Jos se puolitetaan, se maksaa tietenkin 20 miljoonaa euroa, ja kun
me esitämme, että se tulisi voimaan heinäkuun
1. päivästä lukien, niin se merkitsisi
tältä vuodelta 10 miljoonaa euroa ja ensi vuodelta
sitten 20 miljoonaa euroa.
Kuten alussa sanoin, niin tämä liittyy meidän vaihtoehtolisätalousarvioomme
ja parantaisi kyllä ostovoimaa varsinkin niiden kaikkein
köyhimpien osalta.
Todettakoon nyt vielä, että silloin 1998,
kun tämä omavastuu lisättiin toimeentulotukeen, kunnat
säästivät yli 200 miljoonaa markkaa ja tämä leikattiin
sitten kunta-avustuksista kokonaan pois. Kristillisdemokraattien
esityksessä mitään leikkausta valtionavustuksiin
kunnille ei tehtäisi, vaan tämä 10 miljoonaa
jäisi rasittamaan yksin valtiontaloutta.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Tämä toimeentulotuen asumiskulujen
omavastuu, joka 7 prosentin suuruisena on tänä päivänä,
on yksi pahimpia epäkohtia suomalaisessa sosiaaliturvassa.
Sitä perusteltiin aikoinaan sillä, että tällä omavastuulla
ihmiset saadaan hakeutumaan halvempiin, pienempiin asuntoihin, mutta
käytännössä, erityisesti asutuskeskuksissa,
tämä on täysin mahdotonta. Nämä ihmiset
joutuvat turvautumaan kunnallisiin vuokrataloyhtiöihin,
joissa itse asiassa heille määrätään
asunnot: ottakaa tämä tai jättäkää.
Heillä ei käytännössä ole,
pienituloisilla ihmisillä, valinnanvaraa, ja erityisesti Helsingissä valitseminen
on ollut täysin mahdotonta. Näin ollen tämä 7
prosentin omavastuu asumiskuluissa on täytynyt ottaa suoraan
leipärahoista. Se merkitsee sitä, että nämä ihmiset
ovat tuolla leipäjonoissa sitten. Niitä leipäjonoja
pidetään yllä myöskin tällä asumiskulujen
omavastuulla.
Yllätyin kristillisdemokraattien esityksestä, kun
tässä esitetään vain 3,5 prosenttia
alennusta tähän asumiskulujen omavastuuosuuteen.
Mielestämme tämä on täysin riittämätön,
ja me vasemmistoliitossa olemme sitä mieltä ehdottomasti — olin
silloin tekemässä myöskin vastalausetta — että tätä omavastuuta
ei olisi lainkaan tullutkaan toimeentulotuen asumiskuluihin. (Ed. Kallis:
Teidän ministerinne esitti!) — Se pitää paikkansa,
mutta paljon suurempana esitettiin silloin, mutta se 7 prosenttia
tuli. — Kun tässä ed. Kallis vielä totesi,
että tuensaajat voisivat siirtyä halvempiin asuntoihin,
tässä tulee väkisten mieleen se, että ei
kai kristillisdemokraatit sitä tarkoita, että toimeentulotuensaajien
täytyisi asua veneen alla.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Minä olen aina luullut, että kristillisdemokraatit ovat
köyhien asialla ihan oikeasti, mutta tämä nyt pikkuisen
horjuttaa sitä uskoa siinä mielessä,
kun tämä toimeentulotukihan on semmoinen — jos tukiopetusta
tässä tarvitaan — jotta tätähän
saavat vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Ne ovat pohjalla
olevia ihmisiä. Niillä ei ole tuloja kuin hyvin
vähäisesti; onko se sata euroa kuussa, jonka voi
hankkia. Sen jälkeen käy leikkaantumaan toimeentulotuki,
eli nämä ovat todella köyhiä ihmisiä.
Aikanaan kun tämä 7 prosentin asumiskulujen omavastuu
tuli toimeentulotukeen — se otetaan leipärahasta
pois — se koskee, niin kuin ed. Kuoppa edellä totesi,
juuri niitä kaikkein köyhimpiä ja heikoimpia,
ja se kavensi ja lyhensi leipäpalasta ja makkarasiivua. (Eduskunnasta:
Demarit ...) — Minä en ota kaikesta vastuuta,
otan itsestäni vastuun. Sen takia olen tätä aina
vastustanut, koko ajatusta, mutta näin tämä on
tehty.
Nyt tässä tilanteessa, kun on kuitenkin päästy lama-ajoista
ohi ja eletty pitkään hyviä aikoja, vaikka
ollaankin tällä hetkellä matalasuhdanteessa,
minusta tämä ei enää kuulu tähän
päivään. Päinvastoin, sen lisäksi,
että tämä poistettaisiin, toimeentulotukinormiin
pitäisi tehdä korotus, koska se on todella pieni.
Jos kuka hyvänsä lähtee sillä elämään,
niin se ei ole korkea. Jos se on tuollaiset vanhaa rahaa himpun
alle kaksi tonnia ja siitä vielä otetaan 7 prosenttia,
sillä ei hyvin monta sardiinipurkkia saa ja leipää ja
mitä muuta tarvitsee ihminen elämiseen; siinähän
on televisiolupa ja yksi lehti jne., mitkä lasketaan perusnormiin.
Sen takia kyllä perusnormin pitäisi olla sen oloinen,
jotta siihen ei enää ole mitään
asumisen osiota pantu sekaan, (Puhemies koputtaa) joka oliko se
95- tai 96-vuonna tähän laitettiin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä keskusteluhan käytiin
täällä salissa — mitähän
se oli — pari viikkoa sitten ja silloin todettiin se, että aikoinaan
hallituksesta tämä esitys lähti hyvin
erimielisenä. Muistan hyvin sen, että vasemmistoliitto
oli aika tavalla jyrkästi vastaan ja me siinä välissä jossakin
peesattiin, ja kokoomus tätä hanketta ajoi. Tulkitsin
... (Ed. Huotari: Kyllä Soininvaarakin ajoi!) — No
juu, niin minä sanoisin, että meistä johtuen
me peesattiin siinä välissä. Tarkoitin
itseäni.
Tulkitsin sen itse silloin niin, että tässä katsotaan,
voidaanko tällä tavalla saada aikaan ohjaavaa
vaikutusta. Nyt me tiedämme tieteellisen tarkasti, että ei.
Silloin kun näin on, silloin pitää olla kanttia
todeta, että kokeilu epäonnistui. Nyt kokeilun
epäonnistumisen toteamisen jälkeen tämä omavastuuosuus
pitäisi hävittää pois. Eli tässä on nyt
semmoinen kompromissin kompromissin kompromissi, ja se ei kuulosta
kovin hyvältä.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa herra puhemies! Todellakin muistelen, että ministeri
Huttu-Juntusen, joka oli vasemmistoliiton ministeri, esitys oli
15 prosentin omavastuu. Siitä lähdettiin liikkeelle,
ja sitten se putosi asteittain niin, että 7 prosenttiin
sitten päädyttiin. Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto
ja vihreät olivat hallituksessa tätä toteuttamassa.
Odotan nyt tietysti ed. Esa Lahtelalta lakialoitetta, jossa
pannaan tämä nollaan. Mutta kun ed. Lahtela totesi,
että kristillisdemokraatit ovat rikkaitten asialla, niin
kyllä tämä esitys sentään
puhuu aivan toista. Edellinen hallitus oli köyhien kimpussa
tältäkin osin ja rasitti tällä asumiskustannusten
omavastuulla heidän talouttaan silloin, kun on perimmäisestä toimeentulotilanteesta
kysymys eli toimeentulotuen saamisesta.
Tämä sitten, pitäisikö olla
nolla vai onko 3,5 oikea? Te päädyitte 7:ään,
se on kohtuuton, mutta minun ajatukseni on se, että pieni
omavastuu voi olla jossakin tilanteessa perusteltu sen tähden,
että todellakaan ei ole ihan tervettä, että tavallaan
maksetaan kaikki toisen puolesta. Tämä hyöty
saattaa mennä niiden äveriäimpien vuokranantajien
hyväksi loppujen lopuksi, ja sekään ei
ole tarpeen eikä oikeudenmukaista eikä ole köyhän
asialla olemista.
Minä toivon, että eduskunta tämän
lakialoitteen äkkiä hyväksyy, kun tällä on
näin vankka kannatus vihreitten, vasemmistoliiton ja ennen kaikkea
sosialidemokraattien keskuudessa. Uskon, että keskustassakin
tämä henki on, kun he viimeksi vastustivat omavastuuta
kuitenkin aika jyrkästi ollessaan oppositiossa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä myös
ihmettelin hieman ed. Kuopan ja ed. Esa Lahtelan puheenvuoroa ensinnäkin juuri
siitä, että kristillisdemokraatit olisivat nyt rikkaiden
asemaa parantamassa ja rikkaiden puolella ja suosittelemme, että köyhät
asuisivat veneen alla.
Tietenkin voi ampua näin yli, mutta pitää ottaa
huomioon, että meidän vaihtoehtomme on selvästi
sosiaalisempi kuin hallituksen esitys. Me haluamme lapsilisiä korottaa,
me haluamme minimieläkkeitä korottaa, me haluamme
toimeentulotuen varassa elävien ihmisten asemaa parantaa
jne. jne.
Ihmettelen, jos ed. Esa Lahtela nyt syyttää meitä rikkaitten
suosimisesta ja äänestää vielä jyrkempien
esitysten puolesta. Jos te olette näitten köyhien
puolella, odotan kyllä, että te tulette kaikissa
asioissa äänestämään
meidän esitystemme puolesta. Jos te teette esityksen nollasta
ja siitä tulee äänestys ja on paremmat
mahdollisuudet saada sellainen läpi, niin kyllä tukea
tulee. Me haluamme nyt vain päästä hyvään
tulokseen, ja luulen, että pudottamisen 7:stä 3,5:een
pitäisi olla kaikkien hyväksyttävissä.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis on tehnyt aloitteen, jossa esitetään
asumistuen 7 prosentin omavastuun muuttamista 3,5 prosentiksi. Kun
täällä nyt ei enää ihan
tarkkaan muistettu, mitä silloin 90-luvulla on tapahtunut, niin
pieni kertaus tässä.
Ensiksi muistutan, että vasemmistoliitto on tehnyt,
ed. Erkki Virtanen ensimmäisenä allekirjoittajana,
esityksen siitä, että tämä omavastuu poistetaan
kokonaan. Siitä on käyty jokin aika sitten tässä salissa
keskustelu tänä keväänä.
Hallituksella oli niin sanottu kannustinloukkutyöryhmä,
jota veti silloinen ministeri Arja Alho. Yhtenä osana kannustinloukkutyöryhmän
työskentelyä silloisen ministerin Soininvaaran
ja erityisesti kokoomuksen taholta esitettiin asumisen omavastuuta
toimeentulotukilakiin. Silloin alkuperäinen esitys oli
20 prosenttia. Se olisi todella ollut kova ratkaisu. Niinpä ministeri
Huttu-Juntunen, vasemmistoliiton ministeri, jolle tämän esittely
olisi kuulunut, ei suostunut esittelemään sitä,
koska tämä olisi pahentanut köyhien ihmisten
asemaa niin voimakkaasti.
Sitä ennen tietenkin tapahtui se, että budjettiriihessä,
kun asia oli käsiteltävänä,
yön pimeinä tunteina Huttu-Juntunen sai neuvoteltua
niin, että tämä tipahti 7 prosenttiin,
joka sekin oli vielä kova ratkaisu. Ed. Zyskowicz, joka
nyt ei ole paikalla, oli ehtinyt vähän aikaa aikaisemmin
lähteä nukkumaan, ja muistan, kun hän
vielä myöhemmin sanoi, että jos hän
olisi jaksanut valvoa, niin tämä ei olisi pudonnut
7 prosenttiin missään tapauksessa. Mutta näin
kävi ja ministerinä ollut Huttu-Juntunen ei suostunut
esittelemään edes tätä 7:ää prosenttia,
koska ne seuraukset olivat silloin jo tiedossa jokaisella, joka
halusi nähdä.
Tämä laki on aiheuttanut häätöjä ja
monille esimerkiksi sairaseläkkeellä oleville
ihmisille todella vaikeuksia hoitaa asioitaan, koska toimeentulotukea
yksinkertaisesti leikattiin 7 prosentilla. Sitähän
tämä käytännössä tarkoittaa.
Ja mihinkä näitä sairaseläkeläisiä kannustetaan,
jotka asuvat 40 neliön asunnoissa esimerkiksi? Sitä pienempiä asuntojahan
tänä päivänä ei rakennetakaan. On
tarkoitus, että ihmiset eivät eläisi
ahtaasti. Jos tässä olisi haluttu kannustinvaikutusta,
jos tässä olisi haluttu sitä ohjausvaikutusta,
mistä ed. Pulliainen puhui, niin loogisuuden mukaanhan
sitten, kun henkilö muuttaa pienempään
asuntoon, tämän leikkauksen olisi pitänyt
poistua toimeentulotuesta. Mutta ei, siinä pienemmässäkin
asunnossa vähän pienemmästä vuokrasta
henkilö joutuu silti tämän 7 prosentin
leikkauksen kohteeksi. Ja niin pientä asuntoa ei olekaan,
missä tätä 7 prosentin omavastuuta ei
tulisi. (Ed. Kuoppa: Veneen alla!) — Ehkä niitä on
monessa muussakin paikassa.
Ennen kuin ed. Halme lähtee kokonaan pois, olisin kysynyt,
mitä mieltä perussuomalaiset ovat tästä,
kun kuulostaa, että perussuomalaiset tiedotusvälineiden
mukaan ovat ainut köyhän kansan puolustaja enää viime
viikonloppuisen puoluekokouksen mukaan. Mielelläni kuulisin nyt
ed. Halmeen kannanotot tähän, mitä mieltä hän
on tällaisesta epäoikeudenmukaisuudesta, mikä tässä laissa
on olemassa. Totean, että mielestäni, jos tähän
lakiin ollaan ylipäätään tekemässä muutoksia,
missään tapauksessa omavastuuta ei pitäisi
enää jättää lakiin.
Kun ed. Kankaanniemi vähän aikaisemmin sanoi,
että ei ole oikein, jos koko vuokra maksetaan, niin kannattaa
tutustua asumistukilainsäädäntöön,
joka käytännössä tarkoittaa
sitä, että on olemassa normivuokrat. Hyvin harva
asunto tänä päivänä alittaa
normivuokraa. Käytännössä omavastuuta
jää joka tapauksessa sen normivuokran yli aivan
samalla tavalla kuin yksityislääkärin palkkioissa,
joissa on määrätty normitaksa. Kun palkkiot
ovat menneet sen taksan yli, niin enää ei korvata
60:tä prosenttia; käytännössä korvaus
on 40 prosenttia. Samalla tavalla tässä normivuokra on
määrätyn tasoinen ja aiheuttaa sen, että kaikilla
on olemassa omavastuu. Mitä kalliimmalla paikkakunnalla
asuu, sitä suurempi omavastuu on.
Asumistukijärjestelmässä toki olisi
paljon korjattavaa. Siihen emme ole tässä yhteydessä tehneet
lakialoitetta, mutta varmaan sitäkin valmistelemme, koska
ei voi olla sekään oikein, että jos henkilö asuu
vanhahkossa asunnossa, 70-luvulla rakennetussa, jota esimerkiksi
ei ole vielä korjattu, niin hänen asumistukensa
on huomattavasti pienempi kuin uudessa asunnossa asuvalla, vaikka
hänen vuokransa olisi saman suuruinen. Siinä on
paljon tällaisia piirteitä, jotka ohjaavat väärän
tyylisesti. Henkilö haluaisi asua vanhemmassa ja ehkä halvemmassakin
asunnossa, mutta asumistuki jää kovin pieneksi
tämmöisessä asunnossa, ja mikäli
vain on mahdollisuus, hankitaan uudempi asunto, ja silloin tämä ohjausvaikutus menee
väärään suuntaan.
Nyt eduskunnalta ja erityisesti hallitukselta odotan hyvää tahtoa.
Vaikka hallitusohjelma ei köyhille juuri mitään
lupaakaan, niin toivoisin, että esimerkiksi paikalla olevien
parin kolmen keskustalaisen kansanedustajan viesti menisi sitten
sinne hallitukseen ja erityisesti ministeri Hyssälälle,
että hän korjaisi tämän vääryyden,
mikä silloin 90-luvun kannustintalkoissa on tähän
lakiin tullut.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Huotari hyvin perusteellisesti kävi
lävitse asumistuen omavastuun kohtalon. Nimenomaan haluan vielä kerran
todeta sen, että ministeri Huttu-Juntunen kävi
urhoollista kamppailua, että tätä ei olisi
ylipäätänsä otettu käyttöön.
(Ed. Huotari: Ja yksinään!) — Mutta kuten
kävi ilmi täällä, hän jäi
sitten lopulta yksin hallituksessa eli muut hallituspuolueet eivät
olleet valmiita, vaan nimenomaan kannustinloukkutyöryhmän
esityksen mukaisesti sitten edettiin ja tämä otettiin
käyttöön. — Tämä on
todellakin varmaan ensimmäisen Lipposen hallituksen yksi
kaikkein kipeimpiä ratkaisuja pohjaosan leikkauksen ohella.
Minusta on aivan turha pistää, ed. Kankaanniemi,
tätä nimenomaan vasemmistoliiton tiliin täällä yksinomaan.
Te olette itse ollut myöskin ministerinä hallituksessa
ja te tiedätte, että hallituksessa joudutaan tekemään
kompromisseja. Me kehtaamme aivan reilusti tunnustaa, että me yritimme
todellakin, että sitä ei oteta käyttöön. Saatiin
alennettua se 20 prosentista. Haluaisinpa nähdä,
kuinka paljon ihmisiä olisi häädetty
kadulle sen seurauksena, jos kokoomuksen tahto olisi mennyt läpi.
Onnistuimme saamaan torjuntavoiton. Nyt on aika poistaa tämä,
todellakin myöskin köyhyystutkijoiden mukaan kaikkein epäoikeudenmukaisin,
köyhiin ihmisiin kohdistuva sanktio tai rangaistus.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Lopuksi vielä tähän
keskusteluun totean, että tämä lakialoite
on yksi osa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtolisäbudjettia,
ja jos toteutetaan koko meidän vaihtoehtolisäbudjettimme,
niin meillä merkittävä määrä toimeentulotuen
piirissä nyt olevia siirtyy normaalielämän
piiriin eli toimeentulotuen saajien määrä supistuu.
Silloin se kokonaisuus on sellainen, jota pitää tarkastella,
ja se on niin erinomainen, että se pitäisi toteuttaa
pikaisesti. Vetoankin sosialidemokraatteihin ja keskustaan, että te
muutatte politiikkanne linjan nyt pois siltä verolinjalta,
pois siltä eläkeläisiä, lapsiperheitä ja
toimeentulotuen varassa eläviä syrjivältä linjalta,
jolla nyt politiikka on, ja tulette tälle linjalle, jolla
saadaan köyhyys tästä maasta vähitellen
pois. Me olemme valmiita tuon 3,5 prosentin omavastuun poistamaan
myös, mutta kun tämä kokonaisuus toteutetaan,
se on erinomainen askel hyvään suuntaan.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Turhaa meidän on, ed. Kankaanniemi,
käydä täällä kilpalaulantaa
siitä, kumman paketti on oikeudenmukaisempi ja parempi.
Vasemmistoliitto on myöskin valmistellut erittäin
selkeän oman vaihtoehdon, jossa nimenomaan pyritään
ottamaan kaikkein köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia
huomioon, ja olemme etsineet selvän vaihtoehdon hallituksen
veronkevennyslinjaan. Haluamme myöskin samalla todella
lisätä kansalaisten ostovoimaa ja parantaa työllisyyttä.
Se on hyvä paketti. Toivottavasti saamme kannatusta myös
kristillisdemokraateilta. Sen sijaan ihmettelen kristillisdemokraattien
näkemystä siitä, että pienempiin
asuntoihin siirtyminen olisi se oikea tapa nimenomaan kannustaa
ihmisiä. Me näemme, että paluuta hellahuonekulttuuriin
ei enää ole.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Kankaaniemelle: Ed. Kankaanniemen äsken
esittämä yhtälö ei toiminut siltä osalta,
että kun siinä ei ollut totaalista poistumista
toimeentuloturvaluukun puolelta, niin joka tapauksessa niille, jotka
sinne jäävät, se 3,5 prosenttia on edelleen
arkitodellisuutta. Minä ymmärrän sen,
että jos teidän vaihtoehtolisäbudjettinne
on tasapainoinen, (Ed. Kallis: Se on!) niin siinä eivät
vain rahat riittäneet. Olisitte käyttänyt
tätä perustetta, se olisi riittänyt.
Siinä olisi ollut vielä jotakin logiikkaa, mutta
siinä, mitä esititte, ei ole humaanista logiikkaa.
Muuta logiikkaa siinä voi olla.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Kankaanniemi sanoi, on tärkeää, että esitetään
vaihtoehto ja että se vaihtoehto on uskottava vaihtoehto.
Sitähän keskusta viime kaudella ei tehnyt, vaan
se esitti aina joka asiaan oman menolisäyksensä.
Siitä täytyy kristillisdemokraatteja kiittää,
että viime kaudella kristillisdemokraateilla oli varjobudjetti
ja oma vaihtoehtonsa, mutta keskusta ei siihen kyennyt. Siinähän
onkin juuri se ongelma, mihinkä nyt on törmätty.
Kun keskusta tuli hallitusvastuuseen, kävikin niin, että ihmiset
odottivat, että toteutuvat kaikki ne vaihtoehdot, joita
keskusta silloin esitti ja jotka olivat ylimitoitettuja suhteessa
siihen käytettävissä olevaan summaan.
Se uskottavuus on nyt mennyt sitten, kun ei niitä voidakaan
toteuttaa tässä hallitusohjelmassa, ainakaan sen
lisäpöytäkirjan mukaisesti.
Sen sijaan vasemmistoliiton vaihtoehtoratkaisussa nimenomaan
pienimpiä etuuksia korotetaan niin, että ihmiset
eivät joutuisi olemaan toimeentulotukiasiakkaina niin helposti,
ja työllisyyttä ja yhdistelmätukea korotetaan,
että ihmiset pääsisivät paremmin
töihin. Se on meidänkin linjamme, että työ on
yksi parhaista köyhyyden ehkäisyssä,
mutta kun kaikki eivät heti pääse töihin,
on tärkeää, että nämä pienimmät
etuudet ovat sillä tasolla, että ihmisten ei tarvitse
mennä toimeentulotukiasiakkaiksi.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Kun tämä menee pelkästään
näköjään opposition kinasteluksi,
pakko hallituspuolueen edustajan on puolustaa hallitusohjelmaa.
(Ed. Pulliainen: Käykö kateeksi?) Nimittäin
toivoisi, että opposition edustajat lukisivat hallitusohjelman, mitä todetaan
siellä työllisyyden osalta, 100 000 uutta
työpaikkaa. Sitten siellä on sosiaalipuolella hirveän
paljon semmoisia pieniä uudistuksia, mitkä tulevat
vaikuttamaan siihen, jotta yhä vähemmän
joudutaan toimeentulotuelle.
Mutta se yksi ongelma, mikä tässä aloitteessa on
olemassa, pitää hoitaa sitten niissä puitteissa. Toivon
mukaan saadaan hoidettua se nopeammin. Koska liikkumavaraa budjettiin
tulee, niin totta kai tämä pitää tehdä ja
kokonaan, että omavastuu on nollilla; ei ollenkaan köyhiä saa
kupata. Kannatan sitä ajatusta, jotta toivon mukaan tämä eduskunta
ottaa tässä nyt hanskat käteen ja tehdään
eduskunnan toimesta tämä päätös
siten, että viedään läpi tämä ihan
oikeasti. — Koska eduskunnalla on kuitenkin budjettivalta
olemassa ja lainsäädäntövalta
toistaiseksi vielä, se tehtäneen. Tämä koskee
nimenomaan niitä köyhimpiä, ei sillä tavalla,
että tässä jää 3,5
prosenttia vielä asumiskuluja maksettavaksi kaikkein köyhimmille,
vaan vedetään omavastuu nollaan, niin kuin se
vuonna 94 vielä oli.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Siis kyllähän me
tuemme hallituksen tavoitetta parantaa ostovoimaa, mutta emme usko,
että ostovoimaa parannetaan sillä, että tuloveroihin
tehdään sellaisia esityksiä kuin hallitus
on tehnyt. Minä olin odottanut, että kristillisdemokraattien vaihtoehtoa
moitittaisiin hallituksen edustajien taholta, jotka pitävät
hallituksen linjaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempana ja parempana
kuin kristillisdemokraattien, mutta nyt tulee oikeastaan moitteita äärivasemmistolta
ja vasemmistoliitolta, joka on sitä mieltä, että me
emme riittävästi anna näille köyhille.
Meidän vaihtoehtomme on tasapainossa, se maksaa suurin
piirtein saman verran, pikkuisen vähemmän, kuin
hallituksen esitys maksaa. Ihmettelen kyllä, kun en ole ainakaan
huomannut, että te olisitte esittäneet, että tuloveronalennus
hylättäisiin. Sitä te ette ole tehneet,
mutta ilmeisesti te haluatte alentaa tuloveroa ja sitten haluatte
sosiaalietuja lisätä huomattavasti enemmän,
ainakin enemmän kuin kristillisdemokraatit esittävät,
ja sanon suoraan, että tuollainen politiikka on edesvastuutonta
politiikkaa.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käytyyn keskusteluun ja esitykseen
tästä kristillisdemokraattien aloitteesta toimeentulotuesta
annetun lain 7 §:n muuttamisesta: Tämä on singonnut
aika laajalle näköalalle siitä, mikä on kristillisdemokraattien
vaihtoehtobudjetti. Se täytyy sanoa, että se on
tullut selkeäksi, että se on tasapainoinen, oikeudenmukainen,
ja katsoisin näin, että jopa kateutta herättävä,
koska se on niin järkeenkäypäinen ja
ymmärrettävä. Sen pohjalta ymmärrän
tämän asian erinomaisen hyvin, kun myöskin
tässä keskustelussa on viitattu hallituksen tekemään
linjaukseen veronalennuksista. Vaikka olen kuullut kymmeniä eri
asiantuntijoita, mitkä ovat kertoneet, kuinka se elvyttää ja
kohottaa, niin en ole vielä ymmärtänyt
tätä asiaa.
Mutta ed. Huotari antoi minusta aika epäilyttävän
todistuksen siitä, että viime eduskunnassa keskusta
olisi esittänyt vain menoja mutta ei tuloja. Kyllä mitä olen
ymmärtänyt tätä asiaa, niin keskusta
ei oikeastaan esittänyt yhtään mitään, (Naurua)
koska se tunsi tämmöistä vastuullisuutta
tulevasta hallituspolitiikasta. Siihen nähden olisin toivonut,
että olisi todella esitetty kansalle semmoisia vaihtoehtoja,
joihin kansa olisi voinut voimakkaammin tarttua. Tämä näin
selvyyden vuoksi todettakoon tässä, ettei ed.
Huotarille ole jäänyt väärää käsitystä.
Keskusta on aina esittänyt tasapainoista, vahvaa valtiopolitiikkaa
kaikissa asioissa.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis, muistatte varmaan ennen vaaleja,
kun vasemmistoliitto esitti nimenomaan linjausta, että emme
kannata veronalennuksia vaan kannatamme hyviä kunnallisia
palveluja ja pienimpien etuuksien korottamista, ja ihan samalla
linjalla olemme edelleen. Toki, kun hallituksella on nyt tämä verolinjauksensa,
olemme esittäneet, että se voisi olla solidaarisempi
pienituloisempia ihmisiä kohtaan, jolloin myös
työttömät ja nämä muut saisivat
huojennusta. Meillä on sitten se vaihtoehtobudjetti, jossa
me kerromme sen, mitä meidän mielestämme
olisi pitänyt tehdä niillä rahoilla,
jotka käytetään veronalennuksiin.
Sitten ed. Seppo Lahtelalle on ihan pakko todeta, että kun
täällä nyt kahdeksan vuotta kuunteli
niitä keskustan valituksia — milloin kuntien valtionosuuksia
oli liian vähän ja milloin liian vähän
aluepolitiikkaa, ja silloinen ed. Jäätteenmäki
lupasi 300 markan korotuksen kansaneläkkeisiin — niin
kyllä siinä on aivan hirveän iso ero siihen,
millaista politiikka nyt tämä hallitus, jossa
keskusta on päähallituspuolueena, toteuttaa ja erityisesti
tässä lisätalousarviossa. Jos lukee silloisen
ed. Hyssälän puheenvuorot, niin jo pelkästään
hänen puheenvuoroistaan tämä ero löytyy todella
voimakkaasti.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tällaisena uutena, ensimmäisen
kauden kansanedustajana on toisaalta ollut veikeä kuunnella tätä keskustelua,
missä on nokitettu puolin ja toisin, mitä joku
on jättänyt tekemättä ja toinen
on tehnyt. Mutta sanoisin ystäville, veljille ja sisarille
niin oikealla kuin vasemmallakin, että tämä hallitus
on nyt ollut muutaman kuukauden tässä. Älkää vielä tuomitko
sitä. Hallitusohjelma on kirjoitettu ja se on tehty. Minä vertaisin
tätä liikennöintiin. Niin kuin tuolla
liikenteessä lähdetään ajamaan,
niin kelivara pitää ottaa huomioon. Sama on myös
hallitusohjelmassa, että sitä tietysti täytyy
täsmentää, ja budjeteillahan tätä asiaa
hoidetaan eteenpäin. Katsotaan nyt, kun tämä etenee
tässä. Kyllä minä uskon ja luulen, että näitä keskusteluja,
mitä vaalien alla on käyty, hallitus hyvin vahvasti
ja väkevästi ottaa esille.
Bjarne Kallis /kd:
Herra puhemies! Aivan lyhyesti: Emme me moiti, emme me moiti
hallituksen linjaa. Me olemme sanoneet, että sen linjan
kanssa voi elää ja on ihan oikein, että hallituspuolueitten
edustajat puhuvat sen linjan puolesta ja puolustavat sitä linjaa.
Me esitämme toisenlaista linjaa ja pidämme sitä parempana.
Me yritämme tässä perustella teille,
että meidän linjamme on sosiaalisempi ja parantaa
ostovoimaa paremmin kuin hallituksen linja. Sitten äänestetään ja
katsotaan. Saattaa olla, että te voitatte nyt mutta vaaleissa
häviätte.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Kun ed. Seppo Lahtela täällä väitti,
että keskusta ei ole antanut katteettomia lupauksia eduskunnassa eikä tehnyt
mittavia esityksiä, niin haluan lukea vain yhden täältä.
Silloinen ed. Hyssälä, nykyinen ministeri, muun
muassa omassa vaalilehdessään toteaa näin:
"Lähiajan kiireellisin toimenpide on pienimpien eläkkeiden
korottaminen. Minimieläke on saatava nykyisen 400 euron
tasosta noin 700 euroon kuukaudessa. Myöskin kansaneläkkeen
pohjaosan poisto ja taitetun indeksin käyttöönotto
olivat suuria virheitä. Pohjaosan palautus on selvitettävä.
Taitettu indeksi on ikäsyrjintää. Se
on poistettava."
Arvoisa ed. Seppo Lahtela, kansaneläkkeeseen tulee
vuonna 2006 pieni, pieni korotus. Se on kaikki, mitä tämä hallitus
lupaa eläkeläisille. Nämä ovat
niitä lupauksia, joita keskusta on antanut niin koko oppositiokauden
aikana kuin vaalikentillä ennen vaaleja. Tähän
teidän vaalivoittonne perustuu.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Vielä ed. Seppo Lahtelalle muistutukseksi:
Vasemmistoliitto haluaa nimenomaan tehdä realistista politiikkaa
ja haluaa, että talouden raameissa pysytään,
mutta ei ihan niin tiukkaa menoraamia olisi kuitenkaan halunnut
kuin tässä hallitusohjelmassa olevassa lisäpöytäkirjassa
tämä menoraami. Se on laitettu niin tiukkaan,
että vaikka te kuin haluaisitte sitä pelivaraa,
niin ikävä kyllä, jos vain valtiovarainministeri
ja -ministeriö pysyy omassa kannassaan, niin kuin sen pitää pysyäkin,
se tarkoittaa sitä, että kaikki teidän
toiveenne eivät voi toteutua vain sen rahan puitteissa, mikä menosääntöön
on kirjattu. Menosääntö on paljon tiukempi
kuin koskaan aikaisemmin on ollut.
Tässähän se: Keskustelussa, mitä käytiin
muutama viikko sitten, hallituspuolueiden kansanedustajat eivät
edes tienneet, mitä tämä menosääntö oikein
tarkoittaa, ja uskoivat hallitusohjelmassa kaikkiin kauniisiin lauseisiin.
(Välihuuto) — Osa saattoi tietää,
demareista osa saattoi tietää, mutta keskustalaisista
minä luulen, että suurin osa ei tiennyt. — Olen
kuunnellut sitä tuolla kentällä, esimerkiksi
Joensuussa eräässä tilaisuudessa sanottiin,
että ei tämä sitä tarkoita,
vaan kun hallitusohjelmassa sanotaan hyvää, niin vaikka
onkin se pöytäkirja, niin ei tämä tinkimistä tarkoita.
Eli kannattaa lukea se menosääntö oikein
tarkkaan uudelleen, niin tietää, mistä puhutaan.
Keskustelu päättyy.