Täysistunnon pöytäkirja 35/2003 vp

PTK 35/2003 vp

35. KESKIVIIKKONA 11. KESÄKUUTA 2003 kello 15 (15.08)

Tarkistettu versio 2.0

22) Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

 

Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämäkin lakialoite liittyy kristillisdemokraattien vaihtoehtolisätalousarvioesitykseen. Väitetään, että politiikassa ei ole vaihtoehtoja, mutta haluamme nyt taas kerran osoittaa, että vaihtoehtoja on todella olemassa.

Hallitus esittää, että ostovoimaa parannettaisiin yhteiskunnassa siten, että tuloveroa alennettaisiin määrällä, joka nousee vuositasolla noin 300 miljoonaan euroon, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ne, joilla on paljon tuloa, saavat vielä paremman ostovoiman; ne joilla on kohtuullinen ostovoima, saavat pienen lisän; ne, joilla on erittäin huono ostovoima, jäävät kokonaan ilman. Tämä on hallituksen esitys, ja hallituspuolueitten edustajat puolustavat tätä esitystä. Kristillisdemokraattien vaihtoehto tähtää ihan samaan: ostovoimaa parannettaisiin.

Tänä iltana me olemme saaneet kuulla, että me voisimme nostaa kotihoidon tukea, me voisimme myöskin nostaa minimieläkkeitä 17 eurolla. Viime viikolla tähän meidän vaihtoehtolisätalousarvioomme sisältyi opiskelijoiden asumistuen maksaminen myöskin kesäkuukausilta ja lapsilisien korotus. Kaikki tämä on mahdollista, jos luovumme tuosta tuloveroalennuksesta ja käytämme niitä markkoja elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen 17 prosentista 12 prosenttiin ja sitten korotamme näitä sosiaalisia tulonsiirtoja niin, kuin aikaisemmin on esitetty.

Ehkä vähiten huomiota on saanut tämä toimeentulotukilain muuttaminen siltä osin kuin se koskee asumiskustannusten omavastuuta. Vuonna 1998 sosiaaliministeri Huttu-Juntunen esitti, hallituksen edustajana tietenkin, että toimeentulotuessa huomioitaisiin 7 prosenttia asumiskustannuksista, ja tämä merkitsi käytännössä sitä, että noin 65 prosenttia niistä henkilöistä, jotka toimeentulotukea saivat, menetti keskimäärin noin 133 markkaa kuukaudessa eli noin 22 euroa kuukaudessa. Ne, jotka olivat siis riippuvaisia toimeentulotuesta, joiden tulot olivat niin pienet, että saivat toimeentulotukea, menettivät 22 euroa kuukaudessa. Tätä ei ole palautettu.

Kristillisdemokraatit katsovat, että tämmöinen omavastuu on ehkä paikallaan, mutta pitääkö sen olla 7 prosenttia? Meidän mielestämme 3,5 prosenttia riittäisi vaikuttamaan niin, että tällä toimeentulotuensaajalla olisi intressejä hakeutua mahdollisimman edulliseen asuntoon. Sillä voi olla sellainen vaikutus, jos siihen liittyy pieni omavastuu, ja pidämme kohtuullisena 3,5 prosentin omavastuuta.

Mitä tämä sitten maksaa? Se maksaisi, jos koko omavastuu poistettaisiin, vuositasolla 42 miljoonaa euroa. Jos se puolitetaan, se maksaa tietenkin 20 miljoonaa euroa, ja kun me esitämme, että se tulisi voimaan heinäkuun 1. päivästä lukien, niin se merkitsisi tältä vuodelta 10 miljoonaa euroa ja ensi vuodelta sitten 20 miljoonaa euroa.

Kuten alussa sanoin, niin tämä liittyy meidän vaihtoehtolisätalousarvioomme ja parantaisi kyllä ostovoimaa varsinkin niiden kaikkein köyhimpien osalta.

Todettakoon nyt vielä, että silloin 1998, kun tämä omavastuu lisättiin toimeentulotukeen, kunnat säästivät yli 200 miljoonaa markkaa ja tämä leikattiin sitten kunta-avustuksista kokonaan pois. Kristillisdemokraattien esityksessä mitään leikkausta valtionavustuksiin kunnille ei tehtäisi, vaan tämä 10 miljoonaa jäisi rasittamaan yksin valtiontaloutta.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tämä toimeentulotuen asumiskulujen omavastuu, joka 7 prosentin suuruisena on tänä päivänä, on yksi pahimpia epäkohtia suomalaisessa sosiaaliturvassa. Sitä perusteltiin aikoinaan sillä, että tällä omavastuulla ihmiset saadaan hakeutumaan halvempiin, pienempiin asuntoihin, mutta käytännössä, erityisesti asutuskeskuksissa, tämä on täysin mahdotonta. Nämä ihmiset joutuvat turvautumaan kunnallisiin vuokrataloyhtiöihin, joissa itse asiassa heille määrätään asunnot: ottakaa tämä tai jättäkää. Heillä ei käytännössä ole, pienituloisilla ihmisillä, valinnanvaraa, ja erityisesti Helsingissä valitseminen on ollut täysin mahdotonta. Näin ollen tämä 7 prosentin omavastuu asumiskuluissa on täytynyt ottaa suoraan leipärahoista. Se merkitsee sitä, että nämä ihmiset ovat tuolla leipäjonoissa sitten. Niitä leipäjonoja pidetään yllä myöskin tällä asumiskulujen omavastuulla.

Yllätyin kristillisdemokraattien esityksestä, kun tässä esitetään vain 3,5 prosenttia alennusta tähän asumiskulujen omavastuuosuuteen. Mielestämme tämä on täysin riittämätön, ja me vasemmistoliitossa olemme sitä mieltä ehdottomasti — olin silloin tekemässä myöskin vastalausetta — että tätä omavastuuta ei olisi lainkaan tullutkaan toimeentulotuen asumiskuluihin. (Ed. Kallis: Teidän ministerinne esitti!) — Se pitää paikkansa, mutta paljon suurempana esitettiin silloin, mutta se 7 prosenttia tuli. — Kun tässä ed. Kallis vielä totesi, että tuensaajat voisivat siirtyä halvempiin asuntoihin, tässä tulee väkisten mieleen se, että ei kai kristillisdemokraatit sitä tarkoita, että toimeentulotuensaajien täytyisi asua veneen alla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minä olen aina luullut, että kristillisdemokraatit ovat köyhien asialla ihan oikeasti, mutta tämä nyt pikkuisen horjuttaa sitä uskoa siinä mielessä, kun tämä toimeentulotukihan on semmoinen — jos tukiopetusta tässä tarvitaan — jotta tätähän saavat vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Ne ovat pohjalla olevia ihmisiä. Niillä ei ole tuloja kuin hyvin vähäisesti; onko se sata euroa kuussa, jonka voi hankkia. Sen jälkeen käy leikkaantumaan toimeentulotuki, eli nämä ovat todella köyhiä ihmisiä. Aikanaan kun tämä 7 prosentin asumiskulujen omavastuu tuli toimeentulotukeen — se otetaan leipärahasta pois — se koskee, niin kuin ed. Kuoppa edellä totesi, juuri niitä kaikkein köyhimpiä ja heikoimpia, ja se kavensi ja lyhensi leipäpalasta ja makkarasiivua. (Eduskunnasta: Demarit ...) — Minä en ota kaikesta vastuuta, otan itsestäni vastuun. Sen takia olen tätä aina vastustanut, koko ajatusta, mutta näin tämä on tehty.

Nyt tässä tilanteessa, kun on kuitenkin päästy lama-ajoista ohi ja eletty pitkään hyviä aikoja, vaikka ollaankin tällä hetkellä matalasuhdanteessa, minusta tämä ei enää kuulu tähän päivään. Päinvastoin, sen lisäksi, että tämä poistettaisiin, toimeentulotukinormiin pitäisi tehdä korotus, koska se on todella pieni. Jos kuka hyvänsä lähtee sillä elämään, niin se ei ole korkea. Jos se on tuollaiset vanhaa rahaa himpun alle kaksi tonnia ja siitä vielä otetaan 7 prosenttia, sillä ei hyvin monta sardiinipurkkia saa ja leipää ja mitä muuta tarvitsee ihminen elämiseen; siinähän on televisiolupa ja yksi lehti jne., mitkä lasketaan perusnormiin. Sen takia kyllä perusnormin pitäisi olla sen oloinen, jotta siihen ei enää ole mitään asumisen osiota pantu sekaan, (Puhemies koputtaa) joka oliko se 95- tai 96-vuonna tähän laitettiin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä keskusteluhan käytiin täällä salissa — mitähän se oli — pari viikkoa sitten ja silloin todettiin se, että aikoinaan hallituksesta tämä esitys lähti hyvin erimielisenä. Muistan hyvin sen, että vasemmistoliitto oli aika tavalla jyrkästi vastaan ja me siinä välissä jossakin peesattiin, ja kokoomus tätä hanketta ajoi. Tulkitsin ... (Ed. Huotari: Kyllä Soininvaarakin ajoi!) — No juu, niin minä sanoisin, että meistä johtuen me peesattiin siinä välissä. Tarkoitin itseäni.

Tulkitsin sen itse silloin niin, että tässä katsotaan, voidaanko tällä tavalla saada aikaan ohjaavaa vaikutusta. Nyt me tiedämme tieteellisen tarkasti, että ei. Silloin kun näin on, silloin pitää olla kanttia todeta, että kokeilu epäonnistui. Nyt kokeilun epäonnistumisen toteamisen jälkeen tämä omavastuuosuus pitäisi hävittää pois. Eli tässä on nyt semmoinen kompromissin kompromissin kompromissi, ja se ei kuulosta kovin hyvältä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin muistelen, että ministeri Huttu-Juntusen, joka oli vasemmistoliiton ministeri, esitys oli 15 prosentin omavastuu. Siitä lähdettiin liikkeelle, ja sitten se putosi asteittain niin, että 7 prosenttiin sitten päädyttiin. Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät olivat hallituksessa tätä toteuttamassa.

Odotan nyt tietysti ed. Esa Lahtelalta lakialoitetta, jossa pannaan tämä nollaan. Mutta kun ed. Lahtela totesi, että kristillisdemokraatit ovat rikkaitten asialla, niin kyllä tämä esitys sentään puhuu aivan toista. Edellinen hallitus oli köyhien kimpussa tältäkin osin ja rasitti tällä asumiskustannusten omavastuulla heidän talouttaan silloin, kun on perimmäisestä toimeentulotilanteesta kysymys eli toimeentulotuen saamisesta.

Tämä sitten, pitäisikö olla nolla vai onko 3,5 oikea? Te päädyitte 7:ään, se on kohtuuton, mutta minun ajatukseni on se, että pieni omavastuu voi olla jossakin tilanteessa perusteltu sen tähden, että todellakaan ei ole ihan tervettä, että tavallaan maksetaan kaikki toisen puolesta. Tämä hyöty saattaa mennä niiden äveriäimpien vuokranantajien hyväksi loppujen lopuksi, ja sekään ei ole tarpeen eikä oikeudenmukaista eikä ole köyhän asialla olemista.

Minä toivon, että eduskunta tämän lakialoitteen äkkiä hyväksyy, kun tällä on näin vankka kannatus vihreitten, vasemmistoliiton ja ennen kaikkea sosialidemokraattien keskuudessa. Uskon, että keskustassakin tämä henki on, kun he viimeksi vastustivat omavastuuta kuitenkin aika jyrkästi ollessaan oppositiossa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä myös ihmettelin hieman ed. Kuopan ja ed. Esa Lahtelan puheenvuoroa ensinnäkin juuri siitä, että kristillisdemokraatit olisivat nyt rikkaiden asemaa parantamassa ja rikkaiden puolella ja suosittelemme, että köyhät asuisivat veneen alla.

Tietenkin voi ampua näin yli, mutta pitää ottaa huomioon, että meidän vaihtoehtomme on selvästi sosiaalisempi kuin hallituksen esitys. Me haluamme lapsilisiä korottaa, me haluamme minimieläkkeitä korottaa, me haluamme toimeentulotuen varassa elävien ihmisten asemaa parantaa jne. jne.

Ihmettelen, jos ed. Esa Lahtela nyt syyttää meitä rikkaitten suosimisesta ja äänestää vielä jyrkempien esitysten puolesta. Jos te olette näitten köyhien puolella, odotan kyllä, että te tulette kaikissa asioissa äänestämään meidän esitystemme puolesta. Jos te teette esityksen nollasta ja siitä tulee äänestys ja on paremmat mahdollisuudet saada sellainen läpi, niin kyllä tukea tulee. Me haluamme nyt vain päästä hyvään tulokseen, ja luulen, että pudottamisen 7:stä 3,5:een pitäisi olla kaikkien hyväksyttävissä.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis on tehnyt aloitteen, jossa esitetään asumistuen 7 prosentin omavastuun muuttamista 3,5 prosentiksi. Kun täällä nyt ei enää ihan tarkkaan muistettu, mitä silloin 90-luvulla on tapahtunut, niin pieni kertaus tässä.

Ensiksi muistutan, että vasemmistoliitto on tehnyt, ed. Erkki Virtanen ensimmäisenä allekirjoittajana, esityksen siitä, että tämä omavastuu poistetaan kokonaan. Siitä on käyty jokin aika sitten tässä salissa keskustelu tänä keväänä. Hallituksella oli niin sanottu kannustinloukkutyöryhmä, jota veti silloinen ministeri Arja Alho. Yhtenä osana kannustinloukkutyöryhmän työskentelyä silloisen ministerin Soininvaaran ja erityisesti kokoomuksen taholta esitettiin asumisen omavastuuta toimeentulotukilakiin. Silloin alkuperäinen esitys oli 20 prosenttia. Se olisi todella ollut kova ratkaisu. Niinpä ministeri Huttu-Juntunen, vasemmistoliiton ministeri, jolle tämän esittely olisi kuulunut, ei suostunut esittelemään sitä, koska tämä olisi pahentanut köyhien ihmisten asemaa niin voimakkaasti.

Sitä ennen tietenkin tapahtui se, että budjettiriihessä, kun asia oli käsiteltävänä, yön pimeinä tunteina Huttu-Juntunen sai neuvoteltua niin, että tämä tipahti 7 prosenttiin, joka sekin oli vielä kova ratkaisu. Ed. Zyskowicz, joka nyt ei ole paikalla, oli ehtinyt vähän aikaa aikaisemmin lähteä nukkumaan, ja muistan, kun hän vielä myöhemmin sanoi, että jos hän olisi jaksanut valvoa, niin tämä ei olisi pudonnut 7 prosenttiin missään tapauksessa. Mutta näin kävi ja ministerinä ollut Huttu-Juntunen ei suostunut esittelemään edes tätä 7:ää prosenttia, koska ne seuraukset olivat silloin jo tiedossa jokaisella, joka halusi nähdä.

Tämä laki on aiheuttanut häätöjä ja monille esimerkiksi sairaseläkkeellä oleville ihmisille todella vaikeuksia hoitaa asioitaan, koska toimeentulotukea yksinkertaisesti leikattiin 7 prosentilla. Sitähän tämä käytännössä tarkoittaa. Ja mihinkä näitä sairaseläkeläisiä kannustetaan, jotka asuvat 40 neliön asunnoissa esimerkiksi? Sitä pienempiä asuntojahan tänä päivänä ei rakennetakaan. On tarkoitus, että ihmiset eivät eläisi ahtaasti. Jos tässä olisi haluttu kannustinvaikutusta, jos tässä olisi haluttu sitä ohjausvaikutusta, mistä ed. Pulliainen puhui, niin loogisuuden mukaanhan sitten, kun henkilö muuttaa pienempään asuntoon, tämän leikkauksen olisi pitänyt poistua toimeentulotuesta. Mutta ei, siinä pienemmässäkin asunnossa vähän pienemmästä vuokrasta henkilö joutuu silti tämän 7 prosentin leikkauksen kohteeksi. Ja niin pientä asuntoa ei olekaan, missä tätä 7 prosentin omavastuuta ei tulisi. (Ed. Kuoppa: Veneen alla!) — Ehkä niitä on monessa muussakin paikassa.

Ennen kuin ed. Halme lähtee kokonaan pois, olisin kysynyt, mitä mieltä perussuomalaiset ovat tästä, kun kuulostaa, että perussuomalaiset tiedotusvälineiden mukaan ovat ainut köyhän kansan puolustaja enää viime viikonloppuisen puoluekokouksen mukaan. Mielelläni kuulisin nyt ed. Halmeen kannanotot tähän, mitä mieltä hän on tällaisesta epäoikeudenmukaisuudesta, mikä tässä laissa on olemassa. Totean, että mielestäni, jos tähän lakiin ollaan ylipäätään tekemässä muutoksia, missään tapauksessa omavastuuta ei pitäisi enää jättää lakiin.

Kun ed. Kankaanniemi vähän aikaisemmin sanoi, että ei ole oikein, jos koko vuokra maksetaan, niin kannattaa tutustua asumistukilainsäädäntöön, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että on olemassa normivuokrat. Hyvin harva asunto tänä päivänä alittaa normivuokraa. Käytännössä omavastuuta jää joka tapauksessa sen normivuokran yli aivan samalla tavalla kuin yksityislääkärin palkkioissa, joissa on määrätty normitaksa. Kun palkkiot ovat menneet sen taksan yli, niin enää ei korvata 60:tä prosenttia; käytännössä korvaus on 40 prosenttia. Samalla tavalla tässä normivuokra on määrätyn tasoinen ja aiheuttaa sen, että kaikilla on olemassa omavastuu. Mitä kalliimmalla paikkakunnalla asuu, sitä suurempi omavastuu on.

Asumistukijärjestelmässä toki olisi paljon korjattavaa. Siihen emme ole tässä yhteydessä tehneet lakialoitetta, mutta varmaan sitäkin valmistelemme, koska ei voi olla sekään oikein, että jos henkilö asuu vanhahkossa asunnossa, 70-luvulla rakennetussa, jota esimerkiksi ei ole vielä korjattu, niin hänen asumistukensa on huomattavasti pienempi kuin uudessa asunnossa asuvalla, vaikka hänen vuokransa olisi saman suuruinen. Siinä on paljon tällaisia piirteitä, jotka ohjaavat väärän tyylisesti. Henkilö haluaisi asua vanhemmassa ja ehkä halvemmassakin asunnossa, mutta asumistuki jää kovin pieneksi tämmöisessä asunnossa, ja mikäli vain on mahdollisuus, hankitaan uudempi asunto, ja silloin tämä ohjausvaikutus menee väärään suuntaan.

Nyt eduskunnalta ja erityisesti hallitukselta odotan hyvää tahtoa. Vaikka hallitusohjelma ei köyhille juuri mitään lupaakaan, niin toivoisin, että esimerkiksi paikalla olevien parin kolmen keskustalaisen kansanedustajan viesti menisi sitten sinne hallitukseen ja erityisesti ministeri Hyssälälle, että hän korjaisi tämän vääryyden, mikä silloin 90-luvun kannustintalkoissa on tähän lakiin tullut.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Huotari hyvin perusteellisesti kävi lävitse asumistuen omavastuun kohtalon. Nimenomaan haluan vielä kerran todeta sen, että ministeri Huttu-Juntunen kävi urhoollista kamppailua, että tätä ei olisi ylipäätänsä otettu käyttöön. (Ed. Huotari: Ja yksinään!) — Mutta kuten kävi ilmi täällä, hän jäi sitten lopulta yksin hallituksessa eli muut hallituspuolueet eivät olleet valmiita, vaan nimenomaan kannustinloukkutyöryhmän esityksen mukaisesti sitten edettiin ja tämä otettiin käyttöön. — Tämä on todellakin varmaan ensimmäisen Lipposen hallituksen yksi kaikkein kipeimpiä ratkaisuja pohjaosan leikkauksen ohella.

Minusta on aivan turha pistää, ed. Kankaanniemi, tätä nimenomaan vasemmistoliiton tiliin täällä yksinomaan. Te olette itse ollut myöskin ministerinä hallituksessa ja te tiedätte, että hallituksessa joudutaan tekemään kompromisseja. Me kehtaamme aivan reilusti tunnustaa, että me yritimme todellakin, että sitä ei oteta käyttöön. Saatiin alennettua se 20 prosentista. Haluaisinpa nähdä, kuinka paljon ihmisiä olisi häädetty kadulle sen seurauksena, jos kokoomuksen tahto olisi mennyt läpi. Onnistuimme saamaan torjuntavoiton. Nyt on aika poistaa tämä, todellakin myöskin köyhyystutkijoiden mukaan kaikkein epäoikeudenmukaisin, köyhiin ihmisiin kohdistuva sanktio tai rangaistus.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Lopuksi vielä tähän keskusteluun totean, että tämä lakialoite on yksi osa kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtolisäbudjettia, ja jos toteutetaan koko meidän vaihtoehtolisäbudjettimme, niin meillä merkittävä määrä toimeentulotuen piirissä nyt olevia siirtyy normaalielämän piiriin eli toimeentulotuen saajien määrä supistuu. Silloin se kokonaisuus on sellainen, jota pitää tarkastella, ja se on niin erinomainen, että se pitäisi toteuttaa pikaisesti. Vetoankin sosialidemokraatteihin ja keskustaan, että te muutatte politiikkanne linjan nyt pois siltä verolinjalta, pois siltä eläkeläisiä, lapsiperheitä ja toimeentulotuen varassa eläviä syrjivältä linjalta, jolla nyt politiikka on, ja tulette tälle linjalle, jolla saadaan köyhyys tästä maasta vähitellen pois. Me olemme valmiita tuon 3,5 prosentin omavastuun poistamaan myös, mutta kun tämä kokonaisuus toteutetaan, se on erinomainen askel hyvään suuntaan.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Turhaa meidän on, ed. Kankaanniemi, käydä täällä kilpalaulantaa siitä, kumman paketti on oikeudenmukaisempi ja parempi. Vasemmistoliitto on myöskin valmistellut erittäin selkeän oman vaihtoehdon, jossa nimenomaan pyritään ottamaan kaikkein köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia huomioon, ja olemme etsineet selvän vaihtoehdon hallituksen veronkevennyslinjaan. Haluamme myöskin samalla todella lisätä kansalaisten ostovoimaa ja parantaa työllisyyttä. Se on hyvä paketti. Toivottavasti saamme kannatusta myös kristillisdemokraateilta. Sen sijaan ihmettelen kristillisdemokraattien näkemystä siitä, että pienempiin asuntoihin siirtyminen olisi se oikea tapa nimenomaan kannustaa ihmisiä. Me näemme, että paluuta hellahuonekulttuuriin ei enää ole.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Kankaaniemelle: Ed. Kankaanniemen äsken esittämä yhtälö ei toiminut siltä osalta, että kun siinä ei ollut totaalista poistumista toimeentuloturvaluukun puolelta, niin joka tapauksessa niille, jotka sinne jäävät, se 3,5 prosenttia on edelleen arkitodellisuutta. Minä ymmärrän sen, että jos teidän vaihtoehtolisäbudjettinne on tasapainoinen, (Ed. Kallis: Se on!) niin siinä eivät vain rahat riittäneet. Olisitte käyttänyt tätä perustetta, se olisi riittänyt. Siinä olisi ollut vielä jotakin logiikkaa, mutta siinä, mitä esititte, ei ole humaanista logiikkaa. Muuta logiikkaa siinä voi olla.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Kankaanniemi sanoi, on tärkeää, että esitetään vaihtoehto ja että se vaihtoehto on uskottava vaihtoehto. Sitähän keskusta viime kaudella ei tehnyt, vaan se esitti aina joka asiaan oman menolisäyksensä. Siitä täytyy kristillisdemokraatteja kiittää, että viime kaudella kristillisdemokraateilla oli varjobudjetti ja oma vaihtoehtonsa, mutta keskusta ei siihen kyennyt. Siinähän onkin juuri se ongelma, mihinkä nyt on törmätty. Kun keskusta tuli hallitusvastuuseen, kävikin niin, että ihmiset odottivat, että toteutuvat kaikki ne vaihtoehdot, joita keskusta silloin esitti ja jotka olivat ylimitoitettuja suhteessa siihen käytettävissä olevaan summaan. Se uskottavuus on nyt mennyt sitten, kun ei niitä voidakaan toteuttaa tässä hallitusohjelmassa, ainakaan sen lisäpöytäkirjan mukaisesti.

Sen sijaan vasemmistoliiton vaihtoehtoratkaisussa nimenomaan pienimpiä etuuksia korotetaan niin, että ihmiset eivät joutuisi olemaan toimeentulotukiasiakkaina niin helposti, ja työllisyyttä ja yhdistelmätukea korotetaan, että ihmiset pääsisivät paremmin töihin. Se on meidänkin linjamme, että työ on yksi parhaista köyhyyden ehkäisyssä, mutta kun kaikki eivät heti pääse töihin, on tärkeää, että nämä pienimmät etuudet ovat sillä tasolla, että ihmisten ei tarvitse mennä toimeentulotukiasiakkaiksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä menee pelkästään näköjään opposition kinasteluksi, pakko hallituspuolueen edustajan on puolustaa hallitusohjelmaa. (Ed. Pulliainen: Käykö kateeksi?) Nimittäin toivoisi, että opposition edustajat lukisivat hallitusohjelman, mitä todetaan siellä työllisyyden osalta, 100 000 uutta työpaikkaa. Sitten siellä on sosiaalipuolella hirveän paljon semmoisia pieniä uudistuksia, mitkä tulevat vaikuttamaan siihen, jotta yhä vähemmän joudutaan toimeentulotuelle.

Mutta se yksi ongelma, mikä tässä aloitteessa on olemassa, pitää hoitaa sitten niissä puitteissa. Toivon mukaan saadaan hoidettua se nopeammin. Koska liikkumavaraa budjettiin tulee, niin totta kai tämä pitää tehdä ja kokonaan, että omavastuu on nollilla; ei ollenkaan köyhiä saa kupata. Kannatan sitä ajatusta, jotta toivon mukaan tämä eduskunta ottaa tässä nyt hanskat käteen ja tehdään eduskunnan toimesta tämä päätös siten, että viedään läpi tämä ihan oikeasti. — Koska eduskunnalla on kuitenkin budjettivalta olemassa ja lainsäädäntövalta toistaiseksi vielä, se tehtäneen. Tämä koskee nimenomaan niitä köyhimpiä, ei sillä tavalla, että tässä jää 3,5 prosenttia vielä asumiskuluja maksettavaksi kaikkein köyhimmille, vaan vedetään omavastuu nollaan, niin kuin se vuonna 94 vielä oli.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Siis kyllähän me tuemme hallituksen tavoitetta parantaa ostovoimaa, mutta emme usko, että ostovoimaa parannetaan sillä, että tuloveroihin tehdään sellaisia esityksiä kuin hallitus on tehnyt. Minä olin odottanut, että kristillisdemokraattien vaihtoehtoa moitittaisiin hallituksen edustajien taholta, jotka pitävät hallituksen linjaa sosiaalisesti oikeudenmukaisempana ja parempana kuin kristillisdemokraattien, mutta nyt tulee oikeastaan moitteita äärivasemmistolta ja vasemmistoliitolta, joka on sitä mieltä, että me emme riittävästi anna näille köyhille. Meidän vaihtoehtomme on tasapainossa, se maksaa suurin piirtein saman verran, pikkuisen vähemmän, kuin hallituksen esitys maksaa. Ihmettelen kyllä, kun en ole ainakaan huomannut, että te olisitte esittäneet, että tuloveronalennus hylättäisiin. Sitä te ette ole tehneet, mutta ilmeisesti te haluatte alentaa tuloveroa ja sitten haluatte sosiaalietuja lisätä huomattavasti enemmän, ainakin enemmän kuin kristillisdemokraatit esittävät, ja sanon suoraan, että tuollainen politiikka on edesvastuutonta politiikkaa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käytyyn keskusteluun ja esitykseen tästä kristillisdemokraattien aloitteesta toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta: Tämä on singonnut aika laajalle näköalalle siitä, mikä on kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti. Se täytyy sanoa, että se on tullut selkeäksi, että se on tasapainoinen, oikeudenmukainen, ja katsoisin näin, että jopa kateutta herättävä, koska se on niin järkeenkäypäinen ja ymmärrettävä. Sen pohjalta ymmärrän tämän asian erinomaisen hyvin, kun myöskin tässä keskustelussa on viitattu hallituksen tekemään linjaukseen veronalennuksista. Vaikka olen kuullut kymmeniä eri asiantuntijoita, mitkä ovat kertoneet, kuinka se elvyttää ja kohottaa, niin en ole vielä ymmärtänyt tätä asiaa.

Mutta ed. Huotari antoi minusta aika epäilyttävän todistuksen siitä, että viime eduskunnassa keskusta olisi esittänyt vain menoja mutta ei tuloja. Kyllä mitä olen ymmärtänyt tätä asiaa, niin keskusta ei oikeastaan esittänyt yhtään mitään, (Naurua) koska se tunsi tämmöistä vastuullisuutta tulevasta hallituspolitiikasta. Siihen nähden olisin toivonut, että olisi todella esitetty kansalle semmoisia vaihtoehtoja, joihin kansa olisi voinut voimakkaammin tarttua. Tämä näin selvyyden vuoksi todettakoon tässä, ettei ed. Huotarille ole jäänyt väärää käsitystä. Keskusta on aina esittänyt tasapainoista, vahvaa valtiopolitiikkaa kaikissa asioissa.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis, muistatte varmaan ennen vaaleja, kun vasemmistoliitto esitti nimenomaan linjausta, että emme kannata veronalennuksia vaan kannatamme hyviä kunnallisia palveluja ja pienimpien etuuksien korottamista, ja ihan samalla linjalla olemme edelleen. Toki, kun hallituksella on nyt tämä verolinjauksensa, olemme esittäneet, että se voisi olla solidaarisempi pienituloisempia ihmisiä kohtaan, jolloin myös työttömät ja nämä muut saisivat huojennusta. Meillä on sitten se vaihtoehtobudjetti, jossa me kerromme sen, mitä meidän mielestämme olisi pitänyt tehdä niillä rahoilla, jotka käytetään veronalennuksiin.

Sitten ed. Seppo Lahtelalle on ihan pakko todeta, että kun täällä nyt kahdeksan vuotta kuunteli niitä keskustan valituksia — milloin kuntien valtionosuuksia oli liian vähän ja milloin liian vähän aluepolitiikkaa, ja silloinen ed. Jäätteenmäki lupasi 300 markan korotuksen kansaneläkkeisiin — niin kyllä siinä on aivan hirveän iso ero siihen, millaista politiikka nyt tämä hallitus, jossa keskusta on päähallituspuolueena, toteuttaa ja erityisesti tässä lisätalousarviossa. Jos lukee silloisen ed. Hyssälän puheenvuorot, niin jo pelkästään hänen puheenvuoroistaan tämä ero löytyy todella voimakkaasti.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällaisena uutena, ensimmäisen kauden kansanedustajana on toisaalta ollut veikeä kuunnella tätä keskustelua, missä on nokitettu puolin ja toisin, mitä joku on jättänyt tekemättä ja toinen on tehnyt. Mutta sanoisin ystäville, veljille ja sisarille niin oikealla kuin vasemmallakin, että tämä hallitus on nyt ollut muutaman kuukauden tässä. Älkää vielä tuomitko sitä. Hallitusohjelma on kirjoitettu ja se on tehty. Minä vertaisin tätä liikennöintiin. Niin kuin tuolla liikenteessä lähdetään ajamaan, niin kelivara pitää ottaa huomioon. Sama on myös hallitusohjelmassa, että sitä tietysti täytyy täsmentää, ja budjeteillahan tätä asiaa hoidetaan eteenpäin. Katsotaan nyt, kun tämä etenee tässä. Kyllä minä uskon ja luulen, että näitä keskusteluja, mitä vaalien alla on käyty, hallitus hyvin vahvasti ja väkevästi ottaa esille.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Aivan lyhyesti: Emme me moiti, emme me moiti hallituksen linjaa. Me olemme sanoneet, että sen linjan kanssa voi elää ja on ihan oikein, että hallituspuolueitten edustajat puhuvat sen linjan puolesta ja puolustavat sitä linjaa. Me esitämme toisenlaista linjaa ja pidämme sitä parempana. Me yritämme tässä perustella teille, että meidän linjamme on sosiaalisempi ja parantaa ostovoimaa paremmin kuin hallituksen linja. Sitten äänestetään ja katsotaan. Saattaa olla, että te voitatte nyt mutta vaaleissa häviätte.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Seppo Lahtela täällä väitti, että keskusta ei ole antanut katteettomia lupauksia eduskunnassa eikä tehnyt mittavia esityksiä, niin haluan lukea vain yhden täältä. Silloinen ed. Hyssälä, nykyinen ministeri, muun muassa omassa vaalilehdessään toteaa näin: "Lähiajan kiireellisin toimenpide on pienimpien eläkkeiden korottaminen. Minimieläke on saatava nykyisen 400 euron tasosta noin 700 euroon kuukaudessa. Myöskin kansaneläkkeen pohjaosan poisto ja taitetun indeksin käyttöönotto olivat suuria virheitä. Pohjaosan palautus on selvitettävä. Taitettu indeksi on ikäsyrjintää. Se on poistettava."

Arvoisa ed. Seppo Lahtela, kansaneläkkeeseen tulee vuonna 2006 pieni, pieni korotus. Se on kaikki, mitä tämä hallitus lupaa eläkeläisille. Nämä ovat niitä lupauksia, joita keskusta on antanut niin koko oppositiokauden aikana kuin vaalikentillä ennen vaaleja. Tähän teidän vaalivoittonne perustuu.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Seppo Lahtelalle muistutukseksi: Vasemmistoliitto haluaa nimenomaan tehdä realistista politiikkaa ja haluaa, että talouden raameissa pysytään, mutta ei ihan niin tiukkaa menoraamia olisi kuitenkaan halunnut kuin tässä hallitusohjelmassa olevassa lisäpöytäkirjassa tämä menoraami. Se on laitettu niin tiukkaan, että vaikka te kuin haluaisitte sitä pelivaraa, niin ikävä kyllä, jos vain valtiovarainministeri ja -ministeriö pysyy omassa kannassaan, niin kuin sen pitää pysyäkin, se tarkoittaa sitä, että kaikki teidän toiveenne eivät voi toteutua vain sen rahan puitteissa, mikä menosääntöön on kirjattu. Menosääntö on paljon tiukempi kuin koskaan aikaisemmin on ollut.

Tässähän se: Keskustelussa, mitä käytiin muutama viikko sitten, hallituspuolueiden kansanedustajat eivät edes tienneet, mitä tämä menosääntö oikein tarkoittaa, ja uskoivat hallitusohjelmassa kaikkiin kauniisiin lauseisiin. (Välihuuto) — Osa saattoi tietää, demareista osa saattoi tietää, mutta keskustalaisista minä luulen, että suurin osa ei tiennyt. — Olen kuunnellut sitä tuolla kentällä, esimerkiksi Joensuussa eräässä tilaisuudessa sanottiin, että ei tämä sitä tarkoita, vaan kun hallitusohjelmassa sanotaan hyvää, niin vaikka onkin se pöytäkirja, niin ei tämä tinkimistä tarkoita. Eli kannattaa lukea se menosääntö oikein tarkkaan uudelleen, niin tietää, mistä puhutaan.

Keskustelu päättyy.

​​​​