17) Laki lapsilisälain 21 §:n muuttamisesta
Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteessani esitetään,
että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Asia on hyvin
tärkeä, ja sillä on koko viime eduskunnan yksimielinen
kannatus.
Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevassa selonteossahan me
viime vuonna sosiaali- ja terveysvaliokunnan johdolla määrittelimme
lapsiperheiden tulonsiirtojen kehittämisen painopisteeksi
niiden ostovoiman turvaamisen. Silloin sosiaali- ja terveysvaliokunta
edellytti, että tämän tavoitteen mukaisesti
lapsilisät sidottaisiin indeksiin, jotta juuri ostovoima
voitaisiin turvata. Kun selontekoa eduskunnassa käsiteltiin
viime lokakuussa, silloinhan eduskunta tämän ponnen
aivan yksimielisesti hyväksyi.
Olenkin hyvin pettynyt siitä ja hieman hämmentynytkin,
että tämä tavoite jäi pois hallitusohjelmasta,
koska tämä niin yksimielisesti yhdeksi tärkeimmäksi
tavoitteeksi asetettiin. Useat nykyisessä hallituksessa
istuvat ministerit ovat lämpimästi tämän
asian puolesta puhuneet useaan otteeseen. Koska tiedän,
että tällä on laajaa kannatusta ja tämä asia
on tärkeä, siksi tein tämän
lakialoitteen. Toivon, että tämä asia
ei hautautuisi vaan että voisimme tämän
yhdessä hoitaa.
Lapsilisien sitominen indeksiin on perusteltua monin tavoin.
Lapsilisillähän tasataan lapsiperheiden suurempia
kuluja verrattuna lapsettomiin perheisiin. Kun lapsilisiä ei
ole sidottu indeksiin, toisin kuin merkittävä osa
muista sosiaalietuuksista, jotka taas on sidottu, lapsilisien reaaliarvo laskee
koko ajan. Jotta todellakin lapsilisät korvaisivat perheille
lapsista aiheutuvia kustannuksia, pitäisi ne sitoa indeksiin.
Viime hallituskaudella toteutettiin työn verotuksen keventämistä ja myöskin
talouden kehitys oli sellainen, että se aiheutti sen, että korkotaso
laski ja oli melkoisen kohtuullinen, ja se monin tavoin helpotti
monen lapsiperheen asemaa. Toisaalta vuokrakustannukset erityisesti
kasvukeskuksissa ovat nousseet ja siten lisänneet lapsiperheiden
asumiskustannuksia. Tämä näkyy siinä,
että useissa tutkimuksissa, kun on katsottu lapsiperheiden
toimeentuloa, niiden toimeentulo on jäänyt jälkeen, kun
verrataan lapsiperheitä muihin perheisiin. Tämä myöskin
puoltaa sitä, että lapsilisät sidottaisiin
indeksiin.
Kuten me kaikki kansanedustajat tiedämme, ovat lapsiperheiden
köyhyysongelmat lisääntyneet. Noin joka
kymmenes lapsiperhe elää köyhyysrajan
alapuolella. Erityisen heikossa asemassa ovat monilapsiset perheet
ja yhden huoltajan perheet. Jotta lapsilisien korotus ei jäisi
aina kunkin hallituksen kontolle, olisi erittäin perusteltua,
että lapsilisät olisi sidottu indeksiin.
Haluan tässä vielä todeta, että viime
vaalikaudella erityisesti keskustan eduskuntaryhmä edellytti,
että tämä toteutettaisiin, ja he kovasti
moittivat hallitusta väärästä ja
lapsia vaurioittavasta politiikasta. Sen haluan sanoa, että kyllä viime hallitus
paljon hyvää teki lapsiperheille ja hyvää politiikkaa
tehtiin, mutta aivan viime vaalikauden lopuksi yhdessä tultiin
siihen tulokseen, että kyllä tämän
päälle, mitä on tehty, ja sen lisäksi, mitä tullaan
tekemään, lapsilisät todellakin pitäisi
indeksiin sitoa. Tällä hetkellähän
lapsilisien korottaminen on jätetty harkinnanvaraiseksi. Tuo
harkinnanvaraisuus on käytännössä tarkoittanut
sitä, että lapsilisät ovat jääneet
jälkeen yleiseen hintatasoon nähden ja suhteessa
ostovoimaan.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan todeta sen, että todellakin
perheiden tiukka taloustilanne vähentää halukkuutta
hankkia lapsia. Väestön ikääntyessä tulisi
monin tavoin varmistaa, että lasten hankkiminen ei kariudu
taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi ehdotan lapsilisälain
21 §:n muuttamista siten, että lapsilisää tarkistetaan
siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään
eli indeksitarkistus tapahtuu aina vuoden alussa. Toivon myönteistä suhtautumista
lakialoitteeseeni.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti. Ed. Sarkomaa perusteli erittäin
hyvin, minkä takia lapsilisät pitäisi
sitoa indeksiin. Ostovoima ja reaaliarvon säilyminen ovat
tosi tärkeitä asioita. Mielenkiintoista on se, että ne
puolueet, jotka viime kerralla olivat oppositiossa, hyvin voimakkaasti
korostivat tätä seikkaa. Useita ministereitäkin
on tämän hetken hallituksessa, jotka näin
tekivät, muun muassa ministeri Karpela. Nyt kukaan heistä ei
näköjään kanna huolta tästä asiasta
lainkaan.
Analogia on sikäli pelottava, että eläkeläisten niin
sanotussa taitetussa indeksissä on sama henki takana. Kun
ollaan oppositiossa, silloin kannetaan huolta aika vahvasti siitä,
että eläkkeiden ostovoima säilyisi ja
sitä seurattaisiin niillä asiallisilla mittareilla,
joita ovat sekä hinta- että palkkakehitys. (Ed.
Tennilä: Siltä kuulostaa!) — Minä olen
puolustanut tätä viime edustajakaudellakin, ed.
Tennilä.
Minä näen tässä takana semmoisen
laajemman ajatusvirheen suorastaan. Mihin näitä lapsilisiä esimerkiksi
tarvitaan, mihin eläkkeitä tarvitaan, jos perusteina
käytetään semmoisia sanoja, että ostovoima
pitää säilyttää sillä tasolla,
mikä se on ollut silloin, kun etuus kyseiselle perheelle tai
kyseiselle eläkeläiselle annettiin, tässä on
varmasti eräänlaisen uuden opinkappaleen paikka. Sen
takia muun muassa olen allekirjoittanut tämän
lakialoitteen ja kannatan sitä.
Veijo Puhjo /vas:
Herra puhemies! Ed. Sarkomaa on tehnyt hyvän lakialoitteen,
missä lapsilisä korotettaisiin indeksillä.
Olen itse myöskin allekirjoittanut aloitteen ja toivon,
että se saa hyvän, myönteisen käsittelyn
eduskunnassa, koska niin kuin ed. Sarkomaakin mainitsi, tämä on eduskunnan
yksimielisesti ilmaisema tahto viime lokakuussa.
Toinen asia, mitä näissä lapsilisissä haluaisin pidettävän
jatkossakin aina esillä, on meidän eduskuntaryhmämme
kanta ja ryhmäaloitekin jo siitä, että kun
lapsilisiä korotetaan, myöskin kaikkein vähävaraisimmat
lapsiperheet kostuisivat siitä sen kautta, että esimerkiksi
toimeentulotukilakia muutettaisiin niin, ettei lapsilisän
korotus vähentäisi toimeentulotukea. Muutoin perheelle
korotuksesta ei jää käytännössä mitään
käteen lisää.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Nykyisen hallituksen ohjelmassa ja kehyksessä kanssa
on otettu huomioon, jotta yksinhuoltajaperheille lapsilisä olisi
vähän korkeampi. Se on tosin pieni korotus, mutta
sinällään oikean suuntainen. Ed. Sarkomaan
esitys on siinä mielessä hyvä, jotta
niissä puitteissa kuin varoja löytyy raameista
minustakin lapsilisä pitää sitoa indeksiin.
Viime hallituskauden lopulla eduskunta nimenomaan linjoitti sen,
jotta näin tehtäisiin, mutta näköjään
hallitusneuvotteluissa ei tämmöiseen päädytty.
Ed. Sarkomaa toteaa, jotta köyhyysongelmat ovat lisääntyneet,
ja erityisesti tässä todetaan, jotta joka kymmenes
lapsiperhe elää köyhyysrajan alapuolella.
Eihän tällaista ongelmaa sinällään
tällä poisteta, koska sinne pitäisi saada enemmän
rahaa. Minusta pitäisi nostaa rohkeasti keskusteluun myös,
tarvitsevatko hyvätuloiset, oikein isotuloiset, lapsilisiä ollenkaan,
koska eiväthän ne elä köyhyysrajan
alapuolella eivätkä ne tarvitse niitä lapsilisiä ollenkaan,
vaan ne säästävät ne varmaan
ja sijoittavat varmaan osakkeisiin. Niin luulen; en tiedä rikkaiden
elämästä oikein, mutta uskoisin näin
tapahtuvan, että eivät ne rahat ainakaan kulutukseen
mene.
Kun ed. Sarkomaa tässä aloitteessaan peräänkuuluttaa
köyhien aseman parantamista, niin ei indeksikorotuksilla
vielä köyhien asemaa paranneta, vaan pitäisi
tehdä uusjako sillä tavalla, jotta ottaa sieltä rikkaammilta
pois ja maksaa vähän reilumpia lapsilisä niille
köyhemmille.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaalla on hyvä lakiehdotus,
että lapsilisät sidottaisiin indeksiin ja näin
ne säilyttävät sen arvonsa. Ed. Sarkomaa
totesi, että nykyisessä hallituksessa on paljon
ministereitä, jotka täällä edellisellä eduskuntakaudella,
varsinkin ed. Hyssälä, voimakkaasti vaativat lapsilisien
sitomista indeksiin, ja nyt se ei kumminkaan näy tämän hallituksen
hallitusohjelmassa ja lisäpöytäkirjoissa.
Mutta voisi samalla kysyä, toivatko kokoomusministerit
edellisessä hallituksessa hallituspöytään
tällaiset esitykset, että niitä olisi
voitu sieltä kautta tuoda tänne eduskuntaan päätettäväksi.
Yksinhuoltajien lapsilisät ovat liian pieniä,
ja heille pitäisi korottaa lapsilisiä ja varmasti
suurperheille ja sellaisille.
Mikä on vielä yksi suurimpia köyhyyden
syitä, on tämä 7 prosentin omavastuu
niillä, jotka saavat vuokratukea. Se pitäisi kanssa
saada pois.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvin perusteltu
aloite, ja tässä ovat kaikki eduskuntaryhmät
olleet tämän takana. Tämä lisäisi
ennakoitavuutta lapsiperheissä, ja lapsiperheet tietäisivät,
että lapsilisien kehitys on vakaa ja niitten reaaliarvo
olisi turvattu.
Ed. Esa Lahtelalle vaan sanoisin sen, että mielestäni
on kuitenkin hyvä, että tämä olisi
kaikkia koskeva, koska se takaa parhaiten, että lasten asema
paranee. Silloin on rikkaillakin intressi pitää lapsilisien
tasosta huolta. Tämmöinen menetelmähän
meillä on muun muassa rintamamiesasioissa ja muissa. Ei
niissäkään katsota, oletko sinä varakas
henkilö, kun olet isänmaata puolustanut, vai köyhempi.
Kaikkia siellä tarvittiin.
Tämä on hyvä aloite ja toivottavasti
menee eteenpäin, jos ei nyt tämän pohjalta,
mutta jos pidetään kuitenkin painetta yllä ja
osoitetaan tätä tahtotilaa ja vaaditaan, niin
kyllä tämä vielä joku päivä lihaksi
muuttuu.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa herra puhemies! Minäkin kannatan lämpimästi
tätä lakialoitetta, jossa on pitkä lista
allekirjoittajia. Omaa nimeäni en sieltä löydä,
mutta se on varmasti vahingossa jäänyt pois taikka
omaa syytäni, mutta todellakin tärkeä ja
hyvä asia. Sitä vain nyt kyllä minäkin
ihmettelen, että kun esimerkiksi kokoomus oi 16 vuotta
hallituksessa, eikö sillä aikaa ollut aikaa tehdä tätä,
kun nyt sitten oppositiossa ensi töikseen tekee tämän
esityksen. Olisi ollut tietysti hyvä, kun se olisi hoidettu
jo.
Onhan se selvä, että lapsiperheillä on
samanlainen tarve etuuksiensa pitämisessä kustannustason
nousussa mukana kuin on esimerkiksi eläkeläisillä,
eikä olisi puhettakaan, että eläkkeet
eivät olisi sidottuja minkäänlaiseen
indeksiin, vaikka indeksejä onkin heikennetty viime aikoina.
Tämän esityksen mukaan lapsilisät
sidottaisiin kansaneläkeindeksiin. Mielestäni
se indeksi on vähän huono, ollut kaikkein huonoin
ilmeisesti viime aikoina. Näkisin, että tämä voisi
olla kyllä palkkaindeksiin sidottu tai elinkustannusindeksiin,
ehkä kaikkein parhaiten elinkustannusindeksiin, koska elinkustannuksistahan
ainakin köyhemmillä lapsiperheillä on
kysymys.
Todella tarpeen on se, että köyhimpien vaikeuksissa
olevien lapsiperheitten asemaa määrätietoisesti
parannetaan. Näissä yleensä menee hyvätuloisille
turhaan painopiste niin kuin veroratkaisuissakin. Linjaa pitäisi
kyllä muuttaa.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemelle totean, ettei maailma
tule hetkessä valmiiksi. Viime vaalikaudella panostettiin
lapsiperheiden palveluihin ja kiitos siitä. Nyt on tämän
asian aika.
Hieman ihmettelen viime aikoina virinnyttä halua kurittaa
keskituloisia tavallisia lapsiperheitä. Moni lapsiperhe
miettii, kuinka vähän käteen jää tuloja,
vaikka tulot ovat aika korkeatkin. Molempien vanhempien täytyy
olla töissä: asuntolainat, opintolainat, päivähoitomaksut.
Kyllä minä toivon, ettei tässä salissa
aloiteta sitä keskustelua, että lapsiperheet tulojen
mukaan jaoteltaisiin ja lapsilisät vietäisiin
pois. Kyllä meidän lapsilisäjärjestelmämme
perusta on siinä, että lapsilisä kuuluu
kaikille lapsiperheille. Kyllä meillä kireä progressiivinen
verotus hoitaa tulontasauksen aivan riittävän
hyvin. Nuo kannustinloukut, tuloloukut, ovat juuri lapsiperheiden
ongelmia, ja jos näitä tulosidonnaisia elementtejä lisättäisiin
sosiaaliturvajärjestelmään, edelleen työn
kannattavuus vähenisi lapsiperheissä, ja se ei
ole kyllä kenenkään etu.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Ed. Esa Lahtela pohdiskeli sitä, kenelle
pitäisi lapsilisää maksaa, minkälaisille
perheille. Minä olen tämän universaalin
järjestelmän kannalla eli kaikille lapsiperheille.
Muunlaiset järjestelmät johtavat siihen, että ensinnäkin
veronmaksuhalu vähenee niin sanotusti isotuloisimmissa
ryhmissä. Kuitenkin siellä on nimittäin
monesti se tilanne, että vaikka tulot ovat näennäisen
isojakin, niin lapsiperheissä kulut ovat ehdottoman isoja. Sen
tietävät kaikki. Jos mennään
tähän ed. Lahtelan kaipaamaan tarveharkintaan,
niin kuka sitten määrittelee sen rajan? Sitten
ollaan tilanteessa, jossa ne rajat vedetään niin
alas, että niitä lapsilisiä eivät
sitten saakaan nekään perheet, jotka niitä ehdottoman
varmasti tarvitsevat ja joiksi lasken kyllä pääosan
suomalaisista lapsiperheistä.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Toteaisin tässä, että edustaja
Lahteloitten aloitteet yleensä ottaen ovat lojaaleja toisillensa ja
pitkältä rintamalta tukevat toinen toistansa. Näin
on katsottavissa nytkin tässä asiassa. Mutta teroittaisin
yhtä näköalaa, mikä kävi
hyvin esille ed. Tennilänkin puheenvuorossa, että lapsi
on yhtä tärkeä sille perheelle, syntyikö lapsi
rikkaaseen tahi köyhään perheeseen. Sen
osalta niitä toimenpiteitä, uskon, varmaan tässäkin
aloitteessa tavallaan ajetaan takaa, missä lapsilisien
kehitystä turvattaisiin niin, että ne säilyisivät
tässä yleisen kustannustason myötä,
niin että niitä korotettaisiin silloin, kun se
on mahdollista, kun muutenkin indeksejä tarkistetaan, ja
tältä osin syntyisi sellainen näköala,
että tämä lapsi olisi yhtä odotettu
köyhään sekä rikkaaseen perheeseen,
myöskin se toinen, kolmas, neljäs ja viideskin
lapsi.
Mutta kun katson tämän aloitteen allekirjoittajia,
niin valitettavasti tänne en ole itse matkaan päässyt.
Tämä näyttää koostuvan
nykyisestä oppositiosta pääosin, mutta
hallitseva allekirjoittaneissa on tämä vanha valtiovarainministeripuolue,
se on ikään kuin takana, ja siltä osin
tämä olisi voinut tulla aikaisemminkin joskus
kuntoon, mutta toivottavasti se tulee joskus myöhemmin, vaikkapa
tämän aloitteen pohjalta.
Keskustelu päättyy.