Täysistunnon pöytäkirja 35/2003 vp

PTK 35/2003 vp

35. KESKIVIIKKONA 11. KESÄKUUTA 2003 kello 15 (15.08)

Tarkistettu versio 2.0

17) Laki lapsilisälain 21 §:n muuttamisesta

 

Sari Sarkomaa /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteessani esitetään, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Asia on hyvin tärkeä, ja sillä on koko viime eduskunnan yksimielinen kannatus.

Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevassa selonteossahan me viime vuonna sosiaali- ja terveysvaliokunnan johdolla määrittelimme lapsiperheiden tulonsiirtojen kehittämisen painopisteeksi niiden ostovoiman turvaamisen. Silloin sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti, että tämän tavoitteen mukaisesti lapsilisät sidottaisiin indeksiin, jotta juuri ostovoima voitaisiin turvata. Kun selontekoa eduskunnassa käsiteltiin viime lokakuussa, silloinhan eduskunta tämän ponnen aivan yksimielisesti hyväksyi.

Olenkin hyvin pettynyt siitä ja hieman hämmentynytkin, että tämä tavoite jäi pois hallitusohjelmasta, koska tämä niin yksimielisesti yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin. Useat nykyisessä hallituksessa istuvat ministerit ovat lämpimästi tämän asian puolesta puhuneet useaan otteeseen. Koska tiedän, että tällä on laajaa kannatusta ja tämä asia on tärkeä, siksi tein tämän lakialoitteen. Toivon, että tämä asia ei hautautuisi vaan että voisimme tämän yhdessä hoitaa.

Lapsilisien sitominen indeksiin on perusteltua monin tavoin. Lapsilisillähän tasataan lapsiperheiden suurempia kuluja verrattuna lapsettomiin perheisiin. Kun lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, toisin kuin merkittävä osa muista sosiaalietuuksista, jotka taas on sidottu, lapsilisien reaaliarvo laskee koko ajan. Jotta todellakin lapsilisät korvaisivat perheille lapsista aiheutuvia kustannuksia, pitäisi ne sitoa indeksiin. Viime hallituskaudella toteutettiin työn verotuksen keventämistä ja myöskin talouden kehitys oli sellainen, että se aiheutti sen, että korkotaso laski ja oli melkoisen kohtuullinen, ja se monin tavoin helpotti monen lapsiperheen asemaa. Toisaalta vuokrakustannukset erityisesti kasvukeskuksissa ovat nousseet ja siten lisänneet lapsiperheiden asumiskustannuksia. Tämä näkyy siinä, että useissa tutkimuksissa, kun on katsottu lapsiperheiden toimeentuloa, niiden toimeentulo on jäänyt jälkeen, kun verrataan lapsiperheitä muihin perheisiin. Tämä myöskin puoltaa sitä, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin.

Kuten me kaikki kansanedustajat tiedämme, ovat lapsiperheiden köyhyysongelmat lisääntyneet. Noin joka kymmenes lapsiperhe elää köyhyysrajan alapuolella. Erityisen heikossa asemassa ovat monilapsiset perheet ja yhden huoltajan perheet. Jotta lapsilisien korotus ei jäisi aina kunkin hallituksen kontolle, olisi erittäin perusteltua, että lapsilisät olisi sidottu indeksiin.

Haluan tässä vielä todeta, että viime vaalikaudella erityisesti keskustan eduskuntaryhmä edellytti, että tämä toteutettaisiin, ja he kovasti moittivat hallitusta väärästä ja lapsia vaurioittavasta politiikasta. Sen haluan sanoa, että kyllä viime hallitus paljon hyvää teki lapsiperheille ja hyvää politiikkaa tehtiin, mutta aivan viime vaalikauden lopuksi yhdessä tultiin siihen tulokseen, että kyllä tämän päälle, mitä on tehty, ja sen lisäksi, mitä tullaan tekemään, lapsilisät todellakin pitäisi indeksiin sitoa. Tällä hetkellähän lapsilisien korottaminen on jätetty harkinnanvaraiseksi. Tuo harkinnanvaraisuus on käytännössä tarkoittanut sitä, että lapsilisät ovat jääneet jälkeen yleiseen hintatasoon nähden ja suhteessa ostovoimaan.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan todeta sen, että todellakin perheiden tiukka taloustilanne vähentää halukkuutta hankkia lapsia. Väestön ikääntyessä tulisi monin tavoin varmistaa, että lasten hankkiminen ei kariudu taloudellisiin vaikeuksiin. Siksi ehdotan lapsilisälain 21 §:n muuttamista siten, että lapsilisää tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään eli indeksitarkistus tapahtuu aina vuoden alussa. Toivon myönteistä suhtautumista lakialoitteeseeni.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti. Ed. Sarkomaa perusteli erittäin hyvin, minkä takia lapsilisät pitäisi sitoa indeksiin. Ostovoima ja reaaliarvon säilyminen ovat tosi tärkeitä asioita. Mielenkiintoista on se, että ne puolueet, jotka viime kerralla olivat oppositiossa, hyvin voimakkaasti korostivat tätä seikkaa. Useita ministereitäkin on tämän hetken hallituksessa, jotka näin tekivät, muun muassa ministeri Karpela. Nyt kukaan heistä ei näköjään kanna huolta tästä asiasta lainkaan.

Analogia on sikäli pelottava, että eläkeläisten niin sanotussa taitetussa indeksissä on sama henki takana. Kun ollaan oppositiossa, silloin kannetaan huolta aika vahvasti siitä, että eläkkeiden ostovoima säilyisi ja sitä seurattaisiin niillä asiallisilla mittareilla, joita ovat sekä hinta- että palkkakehitys. (Ed. Tennilä: Siltä kuulostaa!) — Minä olen puolustanut tätä viime edustajakaudellakin, ed. Tennilä.

Minä näen tässä takana semmoisen laajemman ajatusvirheen suorastaan. Mihin näitä lapsilisiä esimerkiksi tarvitaan, mihin eläkkeitä tarvitaan, jos perusteina käytetään semmoisia sanoja, että ostovoima pitää säilyttää sillä tasolla, mikä se on ollut silloin, kun etuus kyseiselle perheelle tai kyseiselle eläkeläiselle annettiin, tässä on varmasti eräänlaisen uuden opinkappaleen paikka. Sen takia muun muassa olen allekirjoittanut tämän lakialoitteen ja kannatan sitä.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Ed. Sarkomaa on tehnyt hyvän lakialoitteen, missä lapsilisä korotettaisiin indeksillä. Olen itse myöskin allekirjoittanut aloitteen ja toivon, että se saa hyvän, myönteisen käsittelyn eduskunnassa, koska niin kuin ed. Sarkomaakin mainitsi, tämä on eduskunnan yksimielisesti ilmaisema tahto viime lokakuussa.

Toinen asia, mitä näissä lapsilisissä haluaisin pidettävän jatkossakin aina esillä, on meidän eduskuntaryhmämme kanta ja ryhmäaloitekin jo siitä, että kun lapsilisiä korotetaan, myöskin kaikkein vähävaraisimmat lapsiperheet kostuisivat siitä sen kautta, että esimerkiksi toimeentulotukilakia muutettaisiin niin, ettei lapsilisän korotus vähentäisi toimeentulotukea. Muutoin perheelle korotuksesta ei jää käytännössä mitään käteen lisää.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nykyisen hallituksen ohjelmassa ja kehyksessä kanssa on otettu huomioon, jotta yksinhuoltajaperheille lapsilisä olisi vähän korkeampi. Se on tosin pieni korotus, mutta sinällään oikean suuntainen. Ed. Sarkomaan esitys on siinä mielessä hyvä, jotta niissä puitteissa kuin varoja löytyy raameista minustakin lapsilisä pitää sitoa indeksiin. Viime hallituskauden lopulla eduskunta nimenomaan linjoitti sen, jotta näin tehtäisiin, mutta näköjään hallitusneuvotteluissa ei tämmöiseen päädytty.

Ed. Sarkomaa toteaa, jotta köyhyysongelmat ovat lisääntyneet, ja erityisesti tässä todetaan, jotta joka kymmenes lapsiperhe elää köyhyysrajan alapuolella. Eihän tällaista ongelmaa sinällään tällä poisteta, koska sinne pitäisi saada enemmän rahaa. Minusta pitäisi nostaa rohkeasti keskusteluun myös, tarvitsevatko hyvätuloiset, oikein isotuloiset, lapsilisiä ollenkaan, koska eiväthän ne elä köyhyysrajan alapuolella eivätkä ne tarvitse niitä lapsilisiä ollenkaan, vaan ne säästävät ne varmaan ja sijoittavat varmaan osakkeisiin. Niin luulen; en tiedä rikkaiden elämästä oikein, mutta uskoisin näin tapahtuvan, että eivät ne rahat ainakaan kulutukseen mene.

Kun ed. Sarkomaa tässä aloitteessaan peräänkuuluttaa köyhien aseman parantamista, niin ei indeksikorotuksilla vielä köyhien asemaa paranneta, vaan pitäisi tehdä uusjako sillä tavalla, jotta ottaa sieltä rikkaammilta pois ja maksaa vähän reilumpia lapsilisä niille köyhemmille.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Sarkomaalla on hyvä lakiehdotus, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin ja näin ne säilyttävät sen arvonsa. Ed. Sarkomaa totesi, että nykyisessä hallituksessa on paljon ministereitä, jotka täällä edellisellä eduskuntakaudella, varsinkin ed. Hyssälä, voimakkaasti vaativat lapsilisien sitomista indeksiin, ja nyt se ei kumminkaan näy tämän hallituksen hallitusohjelmassa ja lisäpöytäkirjoissa.

Mutta voisi samalla kysyä, toivatko kokoomusministerit edellisessä hallituksessa hallituspöytään tällaiset esitykset, että niitä olisi voitu sieltä kautta tuoda tänne eduskuntaan päätettäväksi.

Yksinhuoltajien lapsilisät ovat liian pieniä, ja heille pitäisi korottaa lapsilisiä ja varmasti suurperheille ja sellaisille.

Mikä on vielä yksi suurimpia köyhyyden syitä, on tämä 7 prosentin omavastuu niillä, jotka saavat vuokratukea. Se pitäisi kanssa saada pois.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvin perusteltu aloite, ja tässä ovat kaikki eduskuntaryhmät olleet tämän takana. Tämä lisäisi ennakoitavuutta lapsiperheissä, ja lapsiperheet tietäisivät, että lapsilisien kehitys on vakaa ja niitten reaaliarvo olisi turvattu.

Ed. Esa Lahtelalle vaan sanoisin sen, että mielestäni on kuitenkin hyvä, että tämä olisi kaikkia koskeva, koska se takaa parhaiten, että lasten asema paranee. Silloin on rikkaillakin intressi pitää lapsilisien tasosta huolta. Tämmöinen menetelmähän meillä on muun muassa rintamamiesasioissa ja muissa. Ei niissäkään katsota, oletko sinä varakas henkilö, kun olet isänmaata puolustanut, vai köyhempi. Kaikkia siellä tarvittiin.

Tämä on hyvä aloite ja toivottavasti menee eteenpäin, jos ei nyt tämän pohjalta, mutta jos pidetään kuitenkin painetta yllä ja osoitetaan tätä tahtotilaa ja vaaditaan, niin kyllä tämä vielä joku päivä lihaksi muuttuu.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta, jossa on pitkä lista allekirjoittajia. Omaa nimeäni en sieltä löydä, mutta se on varmasti vahingossa jäänyt pois taikka omaa syytäni, mutta todellakin tärkeä ja hyvä asia. Sitä vain nyt kyllä minäkin ihmettelen, että kun esimerkiksi kokoomus oi 16 vuotta hallituksessa, eikö sillä aikaa ollut aikaa tehdä tätä, kun nyt sitten oppositiossa ensi töikseen tekee tämän esityksen. Olisi ollut tietysti hyvä, kun se olisi hoidettu jo.

Onhan se selvä, että lapsiperheillä on samanlainen tarve etuuksiensa pitämisessä kustannustason nousussa mukana kuin on esimerkiksi eläkeläisillä, eikä olisi puhettakaan, että eläkkeet eivät olisi sidottuja minkäänlaiseen indeksiin, vaikka indeksejä onkin heikennetty viime aikoina.

Tämän esityksen mukaan lapsilisät sidottaisiin kansaneläkeindeksiin. Mielestäni se indeksi on vähän huono, ollut kaikkein huonoin ilmeisesti viime aikoina. Näkisin, että tämä voisi olla kyllä palkkaindeksiin sidottu tai elinkustannusindeksiin, ehkä kaikkein parhaiten elinkustannusindeksiin, koska elinkustannuksistahan ainakin köyhemmillä lapsiperheillä on kysymys.

Todella tarpeen on se, että köyhimpien vaikeuksissa olevien lapsiperheitten asemaa määrätietoisesti parannetaan. Näissä yleensä menee hyvätuloisille turhaan painopiste niin kuin veroratkaisuissakin. Linjaa pitäisi kyllä muuttaa.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemelle totean, ettei maailma tule hetkessä valmiiksi. Viime vaalikaudella panostettiin lapsiperheiden palveluihin ja kiitos siitä. Nyt on tämän asian aika.

Hieman ihmettelen viime aikoina virinnyttä halua kurittaa keskituloisia tavallisia lapsiperheitä. Moni lapsiperhe miettii, kuinka vähän käteen jää tuloja, vaikka tulot ovat aika korkeatkin. Molempien vanhempien täytyy olla töissä: asuntolainat, opintolainat, päivähoitomaksut. Kyllä minä toivon, ettei tässä salissa aloiteta sitä keskustelua, että lapsiperheet tulojen mukaan jaoteltaisiin ja lapsilisät vietäisiin pois. Kyllä meidän lapsilisäjärjestelmämme perusta on siinä, että lapsilisä kuuluu kaikille lapsiperheille. Kyllä meillä kireä progressiivinen verotus hoitaa tulontasauksen aivan riittävän hyvin. Nuo kannustinloukut, tuloloukut, ovat juuri lapsiperheiden ongelmia, ja jos näitä tulosidonnaisia elementtejä lisättäisiin sosiaaliturvajärjestelmään, edelleen työn kannattavuus vähenisi lapsiperheissä, ja se ei ole kyllä kenenkään etu.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Ed. Esa Lahtela pohdiskeli sitä, kenelle pitäisi lapsilisää maksaa, minkälaisille perheille. Minä olen tämän universaalin järjestelmän kannalla eli kaikille lapsiperheille. Muunlaiset järjestelmät johtavat siihen, että ensinnäkin veronmaksuhalu vähenee niin sanotusti isotuloisimmissa ryhmissä. Kuitenkin siellä on nimittäin monesti se tilanne, että vaikka tulot ovat näennäisen isojakin, niin lapsiperheissä kulut ovat ehdottoman isoja. Sen tietävät kaikki. Jos mennään tähän ed. Lahtelan kaipaamaan tarveharkintaan, niin kuka sitten määrittelee sen rajan? Sitten ollaan tilanteessa, jossa ne rajat vedetään niin alas, että niitä lapsilisiä eivät sitten saakaan nekään perheet, jotka niitä ehdottoman varmasti tarvitsevat ja joiksi lasken kyllä pääosan suomalaisista lapsiperheistä.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Toteaisin tässä, että edustaja Lahteloitten aloitteet yleensä ottaen ovat lojaaleja toisillensa ja pitkältä rintamalta tukevat toinen toistansa. Näin on katsottavissa nytkin tässä asiassa. Mutta teroittaisin yhtä näköalaa, mikä kävi hyvin esille ed. Tennilänkin puheenvuorossa, että lapsi on yhtä tärkeä sille perheelle, syntyikö lapsi rikkaaseen tahi köyhään perheeseen. Sen osalta niitä toimenpiteitä, uskon, varmaan tässäkin aloitteessa tavallaan ajetaan takaa, missä lapsilisien kehitystä turvattaisiin niin, että ne säilyisivät tässä yleisen kustannustason myötä, niin että niitä korotettaisiin silloin, kun se on mahdollista, kun muutenkin indeksejä tarkistetaan, ja tältä osin syntyisi sellainen näköala, että tämä lapsi olisi yhtä odotettu köyhään sekä rikkaaseen perheeseen, myöskin se toinen, kolmas, neljäs ja viideskin lapsi.

Mutta kun katson tämän aloitteen allekirjoittajia, niin valitettavasti tänne en ole itse matkaan päässyt. Tämä näyttää koostuvan nykyisestä oppositiosta pääosin, mutta hallitseva allekirjoittaneissa on tämä vanha valtiovarainministeripuolue, se on ikään kuin takana, ja siltä osin tämä olisi voinut tulla aikaisemminkin joskus kuntoon, mutta toivottavasti se tulee joskus myöhemmin, vaikkapa tämän aloitteen pohjalta.

Keskustelu päättyy.

​​​​