Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tuo äskeinen laki todella vaan sisälsi joitakin täsmennyksiä, mutta nyt on käsillä sitten lain kokonaisuudistus. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi Suomen Akatemiasta uudistaa Suomen tärkeintä perustutkimuksen rahoittajaorganisaatiota. Tässä taustalla on perustuslain ja eduskunnassa käsiteltävänä olevan yliopistolain uudistaminen sekä Akatemiaa koskevat kansainväliset arvioinnit.

Tässä esityksessä laki Suomen Akatemiasta uudistetaan kokonaisuudessaan. Uusi laki korvaa vuodelta 1994 olevan lain Suomen Akatemiasta. Tämän lain uudistustarve todettiin yliopistolain uudistuksen ja valmistelun yhteydessä. Ehdotusta valmisteltiin useassa eri ryhmässä, ja lopulta opetusministeriö asetti lokakuussa 2008 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia ehdotus Suomen Akatemiaa koskeviin säädöksiin tarvittavista muutoksista. Tuossa työryhmässä olivat edustettuina opetusministeriö, Suomen Akatemia, yliopistot ja valtion tutkimuslaitokset. Työryhmä kuuli keskeisiä sidosryhmiä eli tutkijoita ja Suomen Akatemian henkilökuntaa edustavia järjestöjä, tiedeyhteisöä, Tutkimuslaitosten johtajien neuvostoa ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvostoa.

Työryhmän 15. tammikuuta päivätty yksimielinen muistio sisälsi ehdotuksen hallituksen uudeksi laiksi Suomen Akatemiasta. Tuohon muistioon sisältyy Suomen Akatemiaa edustavien jäsenten täydentävä lausuma. Opetusministeriö pyysi muistiosta lausunnot keskeisiltä toimijoilta. Huomattava enemmistö lausunnoista asettui kannattamaan työryhmän ehdotuksia pitäen niitä perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina. Suurin huomio lausunnoissa kiinnitettiin tutkimusvirkoja koskeviin ehdotuksiin. Myös tältä osin työryhmän ehdotusta kannatti valtaosa lausunnon antajista.

Arvoisa puhemies! Lakiehdotus sisältää perussäännökset Suomen Akatemian tehtävistä, hallinnosta, organisaatiosta, päätöksentekoelimistä, ratkaisuvallan käytöstä ja akateemikon arvonimistä. Akatemian toimielimiä ja päätöksentekoa koskevia säännöksiä ehdotetaan siirrettäviksi asetustasolta nyt lakiin ja laissa olevia asetuksenantovaltuuksia täsmennettäviksi.

Akatemian hallituksen osalta ehdotetaan, että Akatemian pääjohtaja ei enää olisi hallituksen puheenjohtaja vaan jäsen ja että hallituksessa olevien toimikuntien puheenjohtajien lisäksi niin sanottujen ulkopuolisten jäsenten määrä kasvaisi kahdesta kolmeen. Ulkopuolisilta jäseniltä edellytetään kokemusta tutkimustyöstä ja tiedepolitiikasta. Hallituksen puheenjohtaja valittaisiin ulkopuolisten jäsenten joukosta. On perusteltua, että siirrytään vastaavissa valtion virastoissa noudatettavaan käytäntöön, jossa viraston toimintaa valvovan hallituksen puheenjohtaja tulee viraston ulkopuolelta. Esityksellä pyritään vahvistamaan Akatemian hallitusta ja sen asemaa Akatemian strategisessa ohjauksessa ja tätä kautta vahvistamaan Suomen Akatemian asemaa tiedepolitiikkaa luovana organisaationa.

Lakiin ehdotetaan edelleenkin otettavaksi erityinen akateemikon arvonimiä koskeva säännös sisällöltään entisen kaltaisena. Akateemikon arvonimen myöntäisi edelleen tasavallan presidentti Suomen Akatemian hallituksen esityksestä.

Arvoisa puhemies! Lakiehdotukseen sisältyy ehdotus virkatutkijamuutoksesta, joka on saanut aikaan julkisuudessakin keskustelua, joten lienee tarpeellista valottaa tätä asiakohtaa hiukan enemmän.

Muutos koskee vuosittain runsasta 300 tutkijaa, kun Akatemian rahoituksella vuosittain työskentelee yhteensä lähes 6 000 tutkijaa. Yliopistouudistukseen liittyen Akatemian tutkimusvirkajärjestelmää muutettaisiin siten, että jatkossa akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat toimisivat työsuhteessa niihin organisaatioihin, joissa he työskentelevät. Tämä johtuu siitä, että yliopistouudistuksen yhteydessä yliopistot muuttuvat valtion virastoista julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi tai säätiömuotoisiksi ja virkasuhde lakkaa olemasta yliopistoissa käytössä. Akatemian tutkimusvirkajärjestelmän säilyttäminen täysin entisellään olisi omiaan aiheuttamaan ongelmia uudessa tilanteessa. Ei olisi perusteltua, että yliopistojen sisällä olisi henkilöstöryhmiä, joilla on eri työnantaja, toisilla yliopisto ja toisilla Akatemian kautta valtio.

Lakiehdotuksen mukaan akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat tulisivat olemaan oikeudellisesti yhdenvertaisessa asemassa muiden samassa suorituspaikassa toimivien tutkijoiden kanssa, pystyisivät vaikuttamaan muun muassa yliopiston päätöksentekoon ja tulisivat näin samojen työnantajapalveluiden, työsuhde-etujen piiriin kuin muukin henkilöstö.

Tällä hetkellähän tutkija saa automaattisesti virkavapauden, kun hän saa Akatemian tutkijanviran. Jatkossa, kun yliopistossa ei ole virkoja, tutkijan työsuhde katkeaisi hänen saadessaan akatemiaprofessuurin tai akatemiatutkijankauden eikä mikään takaisi enää tutkijalle hänen työsuhteensa jatkuvuutta yliopistossa akatemiakauden jälkeen. Näin on nähtykin, että tämä lakiehdotus turvaa tutkijoiden asemaa ja auttaa kehittämään tutkijan uraa pitkäjänteisesti. Lakiehdotus sisältää siirtymäsäännöksen, jolla turvataan tutkimusviroissa siirtymävaiheessa olevien henkilöiden asema.

On pidetty tärkeänä, että Akatemian tutkijanvirkajärjestelmä kaikkine olennaisine piirteineen mukaan lukien laatuun ja kilpailuun perustuva arviointi- ja rekrytointimenettely tässä esityksessä kuitenkin säilytetään. Tätä valtaa ei siis siirretä yliopistolle tai tutkimuslaitokselle sen osalta, miten nämä virat tai tehtävät jatkossa jaetaan, vaan päätösvalta ja laatuun ja kilpailuun perustuvat hakumenettelyt säilyvät edelleen Suomen Akatemian käsissä.

Tutkijantehtävien mahdollistaman tieteellisen työn tekemiseen ei myöskään tehdä muutoksia. Tästä oli myös lausunnoissa täysi yksimielisyys, eli jatkossakin akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat keskittyvät oman tutkimuksensa tekemiseen eivätkä muihin yliopiston hallinnollisiin tai opetustehtäviin tuon työnsä aikana.

Paljon huolta on aiheuttanut akatemiaprofessoreiden ja akatemiatutkijoiden palkkaus. Näiden tutkijoiden palkkauksesta on tällä hetkellä voimassa se, mitä niistä on opetusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen välisellä tarkentavalla virkaehtosopimuksella sovittu. Jatkossa palkkauksista sovitaan yliopistotyönantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä Suomen Akatemian antamien rahoitusta koskevien reunaehtojen puitteissa. Tarkoitus on jatkossakin säilyttää nämä tehtävät myös palkan osalta kilpailukykyisinä ja suomalaisen tieteen parhaimmistoa houkuttelevina.

Suomen Akatemiaa koskevan lain uudistaminen on osa suurempaa prosessia, jonka keskeisenä uudistuksena on uusi yliopistolaki ja korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Suomen Akatemialla on keskeinen ja vakiintunut asema Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä. Akatemian suhteellinen vaikutus on kasvanut, ja sen rooli muun muassa kansainvälisessä tieteellisessä ja tiedepoliittisessa yhteistyössä on voimakkaasti lisääntynyt. Jotta Suomi säilyttäisi asemansa kansainvälisessä tutkimuksessa ja tiedepolitiikassa sekä osana innovaatiojärjestelmää, on aika uudistaa myös lakia Suomen Akatemiasta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen Akatemia on merkittävin perustutkimuksen rahoittaja maassamme, kuten ministeri sanoi. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta Akatemia saa 16 prosenttia. Se on noin yksi neljäsosa miljardia vuodessa. Tekes muuten saa puoli miljardia eli kaksi kertaa enemmän, mutta Tekesin toiminnastahan paljon on soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Akatemialla on 23 huippuyksikköä, joita se rahoittaa, myös poikkitieteellisiä tutkimusohjelmia, neurotutkimus, ruokatutkimus jne.

Kun yliopistolaki uusitaan, tulee yliopistoista julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yksityisiä säätiöitä. Silloin katsotaan, että Akatemian tutkijanvirassa olevat henkilöt, joista siis suurin osa työskentelee yliopistoissa, eivät voisi olla Akatemian palveluksessa, vaan heidät siirretään 1.1.2010 työsuhteisiksi yliopistoihin. Näitä henkilöitä on 40 professoria ja 260 tutkijaa. Kilpailutus viroista tapahtuu edelleen samalla tavalla ankaran seulan kautta ja ulkolaisia asiantuntijoita käyttäen ja Akatemian toimesta kuten tähänkin saakka. Akatemiaprofessoreista ja -tutkijoista tulee siis työsuhteisia yliopistojen työntekijöitä. Opetusministeri ja opetusministeriö vakuuttavat, että akatemiaprofessorit ja -tutkijat valitaan edelleen kilpailutuksen kautta ja heidän arvostettu asemansa tulee säilymään, vaikka he ovat työsuhteessa siihen laitokseen, jossa tutkivat.

Akatemiatutkijat ovat esittäneet huolensa siitä, että yliopistoprofessoreiden palkat ovat yleensä pienempiä kuin akatemiaprofessoreiden palkat. Täytyy taata, ettei akatemiaprofessorin palkka alene. Akatemiaprofessoreille ei saa syytää opetusvelvollisuutta enempää kuin tähänkään saakka eli 5 prosenttia työajasta. Akatemiaprofessoreilla ei pidä olla hallinnollisia tehtäviä.

Opetusministeriö on ollut riemuissaan siitä, että akatemiaprofessorit ja -tutkijat ovat ensi vuoden alusta yliopistoyhteisössä ja pääsevät osallistumaan sisäiseen päätöksentekoon. Tätä en pidä ollenkaan positiivisena asiana, sillä kuka haluaa osallistua yliopiston sisäiseen päätöksentekoon, jos on tutkija. Väitetään myöskin, että akatemiaprofessorin virka kun loppuu, niin hän ei enää pääse takaisin virkaansa yliopistoon. Eihän näin ole tähänkään saakka ollut, vaan jos professorilla on ollut virka yliopistossa, hän on siitä virkavapaalla ja sitten hän palaa virkaansa. Mutta jos hänellä ei ole virkaa, niin ei hän tietenkään automaattisesti palaa yliopistoon. Yliopistolaissa onkin varmennettava se, minkä olemme jo kuulleet yliopistolain käsittelyn yhteydessä monilta asiantuntijoilta, että hyviä tutkijoita ei tähän maahan saada, jollei heillä ole tällaista tutkijan uraa eli tenure track. Emme saa huippututkijoita, jos ei heillä ole uraa.

Akatemiaprofessorit olivat siis aluksi erittäin huolissaan siitä, että heidän virkansa siirretään yliopistojen työsuhteiksi. Mutta jos sopimukset ovat edullisia, he ovat nyt valmiita siirtymään yliopistojen ja tutkimuslaitosten palkkalistoilta, jotka Akatemia rahoittaa, yliopistoihin. Mutta kysyn silti, rouva ministeri, onko tämä siirto tarpeellinen?

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri kuvasi tätä sanoilla "kehitys" ja "edistys" jnp. Jo tuosta professorikollegan, ed. Asko-Seljavaaran puheenvuorosta kävi ilmi, että kriittiset kommentit tästä muutoksesta — en puhu kehityksestä enkä uudistuksesta — ovat paikallaan. Nämä muutokset, jotka muuten kuuluvat opetusministeriön tuottavuusohjelman varsin ovelaan toteutumismalliin, ovat siinä määrin merkittäviä, että tämä lähetekeskustelu pitää käydä päivänvalossa eikä yön synkkinä tunteina.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämä asia pannaan pöydälle pääsiäisen jälkeisen keskiviikon täysistuntoon.