Arvoisa puhemies! Lain mukaan toimeentulotukipäätös pitää saada seitsemän arkipäivän sisällä, ja meillä on tällä hetkellä se tilanne, että tätä lakia ei noudateta. Monessa kunnassa toimeentulotukijonot ovat pitkät, Turussa neljä viikkoa. Länsi-Suomen lääninhallituksessa on 30 valitusta tästä Turun tilanteesta, ja siellä kantelujen aika on yli vuoden, eli se ei auta perhettä, kun kanteluaika on pitkä. Esimerkkiperheeni tulee Turusta, eli perheessä on kaksi aikuista ja lapsi, mies työttömänä tammikuusta lähtien, vaimo tulottomana, ja he ovat olleet toimeentulotukijonossa viisi viikkoa uusina asiakkaina. Heillä on kolmen kuukauden vuokrarästit. He ovat eläneet EU:n ruoka-avulla ja vanhempien tuella. Ministeri Risikko aikoinaan valmistutti lain siitä, että toimeentulotukea pitää saada viivytyksettä seitsemän arkipäivän sisällä, mutta ei lisätty henkilökuntaa sosiaalitoimeen. Kysynkin nyt:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että kunnissa noudatetaan lakia toimeentulotuen viivytyksettömästä käsittelystä, ministeri Risikko?

Peruspalveluministeri Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä todella hyvä tarkoitus oli siinä, ettei tällaisia tapauksia ja tapahtumia pääsisi käymään, koska on erittäin vaikeita tilanteita, jos toimeentulotukipäätöstä ei saada mahdollisimman nopeasti. Tämä on osa sitä palvelutakuuta, joka on osa sitten taas tätä sosiaalitakuuta, mihin pyritään. Nyt se, että eri kunnissa ei pystytä tätä toteuttamaan, osittain johtuu myös työvoimapulasta, mutta myöskin siitä, että toimeentulotukiasiakkaitten määrä on lisääntynyt ja myöskin muu sosiaalityön tarve on lisääntynyt. Tässä varmasti on vielä kehittämistä, sen tunnustan, mutta myöskin sosiaalityöntekijöiden määrää on lisätty ja sitten myöskin tätä työnjakoa sosiaalityön työntekijöiden välillä on kehitetty myöskin tuossa Kaste-ohjelmassa.

Arvoisa herra puhemies! Lama näkyy jo. Turkuun tulee päivittäin 60 uutta toimeentulotukihakemusta, ja tiedetään, että valtaosa pitempiaikaisista toimeentulotukiasiakkaista joutuu toimeentulotuen varaan sen takia, että muut etuudet ovat niin alhaisella tasolla, ja sitten myös työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta maksetaan 20 prosenttia kunnallisveroa. Asiakkaiden määrää pitäisi vähentää sosialidemokraattien esittämillä rakenteellisilla uudistuksilla.

Hallitus on tehnyt valtionveroon noin 2 miljardin euron helpotukset hyvätuloisille kansalaisille, (Ed. Zyskowicz: No eikös ne kaikki menneet hyvätuloisille kansalaisille?) mutta eikö olisi kohtuullista, että myös työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa korotettaisiin ja reilusti nostettaisiin kunnallisveron perusvähennystä ja täten vähennettäisiin toimeentulotukiasiakkaita ja saataisiin jonot hallintaan?

Miksi hallituksen kehyksissä ei ole lainkaan mainintaa toimeentulotukimenojen kasvusta? Se kehyksissä pitäisi mainita, koska nimenomaan kuntien valtionosuuteen tarvitaan lisää rahaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Hallitushan on juuri hiljattain tehnyt päätöksen siitä, että peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevat, jotka täyttävät tietyt ehdot, tulevat saamaan ensi vuoden alusta aktiivilisää, joka on liki 100 euroa kuukaudessa. Tällä parannetaan osaltaan tämän ryhmän toimeentuloa, juuri sen heikko-osaisen ryhmän, johon ed. Koskinen viittasi.

Mitä tulee taas tähän toimeentulotukeen, niin Sata-komitean työlistallahan on — työhän jatkuu Sata-komiteassa — vielä se asia, voitaisiinko toimeentulotuen perusosan Kela-siirto toteuttaa. Se on auki. Asia on auki, (Ed. Zyskowicz: Eikä ole!) sitä selvitetään siellä työryhmässä. Tästähän on ollut kokeilu aikaisemmin 1990-luvulla, joka oli myönteinen. Jos Kela-siirto toteutettaisiin, niin asiakkaat saisivat hyvin nopeasti yhden luukun periaatteen mukaisesti sitten tämän toimeentulotuen perusosan.

Arvoisa puhemies! Talouskriisi etenee, ja hallitus vain hymistelee. Kuntien talous on romahtamassa, lainanoton arvioidaan tänä vuonna kaksinkertaistuvan, ja toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti, niin kuin täällä jo tuli esille. Hallitus ei kehyskeskustelussa edes viitannut näihin ongelmiin, ja kysyisinkin:

Mitä hallitus aikoo tehdä kuntien taloustilanteen korjaamiseksi niin, että kunnat pystyvät selviytymään velvoitteistaan eivätkä ylivelkaannu?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me olemme alkuvuoden aikana tehneet useita päätöksiä, jotka vahvistavat kuntien taloutta. Ensimmäinen on kelamaksun poistaminen, joka tulee vuositasolla keventämään kuntien menoja noin 250 miljoonalla eurolla, (Ed. Hurskainen: Ei riitä alkuunkaan!) sitten teimme väliaikaisen yhteisöveron jakosuhdemuutoksen 10 prosenttiyksikön edestä kunnille, joka sekä tänä että ensi vuonna tulee antamaan kunnille rahaa 400 miljoonan euron molemmilla puolilla. Samoin toteutimme Kuntaliiton toiveen siitä, että kiinteistöveroista päättämiseen annettaisiin lisää tilaa. Kyllä näiden yhteisvaikutus on merkittävä. Tämän kaiken päälle mielestäni meillä on kuntien kanssa erittäin hyvä yhteisymmärrys siitä, että erityinen huomio täytyy kiinnittää myös kuntien erittäin nopeasti kohoavien menojen hillitsemiseen. Mikään lisäraha ei pysty paikkaamaan tässä tilanteessa sitä nopeasti kehittyvää kustannusten nousua, joka on käynnissä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, kunnissa kuunnellaan teidän puhettanne näistä suurista rahoista, jotka nyt pelastavat kunnat — kyllä epäilen — hieman ihmetellen.

Ministeri Hyssälä, Sata-komitea on todellakin käsitellyt tätä toimeentulotukiasiaa omassa väliraportissaan. Koska me voimme ensinnäkin odottaa niitä päätöksiä, ja milloin hallitus aikoo poistaa toimeentulotukeen liittyvän suurimman epäkohdan niin, että kaikkein köyhimmät lapsiperheet, ne, jotka saavat toimeentulotukea, eivät menetä toimeentulotukeaan, jos esimerkiksi heidän lapsilisiään korotetaan tai he saavat joitakin muita etuuksia?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Sata-komitean tavoitteissahan on alun perin kirjattu, että ensisijaisia etuuksia olisi nostettava elikkä kansalaisten perusturvaa sille tasolle, että tarvetta toimeentulotukeen nykyisessä määrin ei olisi. Ja näinhän hallitus on toiminut, elikkä kun pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja nostettiin 171 euroa kuukaudessa, hyvin moni näistä tämänkin ryhmän jäsenistä pääsi pois toimeentulotuelta. (Ed. Kuoppa: Miksi toimeentulotuen hakijoiden määrä kasvaa?)

Äsken mainitsin, että työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan on tulossa aktiivituki, siinä on tiettyjä rajoituksia, mutta sekin ryhmä, joka saa sitten liki 100 euroa kuukaudessa nykyistä enemmän, pääsee pois osaltaan toimeentulotukiasiakkuudesta, elikkä juuri perusturvaa korottamalla vähennetään toimeentulotuen tarvetta. Tähän tähtää myöskin takuueläke. Elikkä kun kaikkein pienimpiä eläketuloja saavat saavat takuueläkkeen, (Välihuutoja vasemmalta) 685 euroa nykyrahassa, tämän päivän tasossa kuukaudessa, niin se osaltaan vähentää myöskin (Puhemies: Minuutti kulunut!) köyhien eläkeläisten määrää ja saa heidät pois toimeentuloluukulta.

Arvoisa puhemies! Kyllä on kansan oikeudentaju koetuksella, kun Fortumissa jaellaan ylisuuria optioita ja samaan aikaan meillä toimeentulotukijonot kasvavat ympäri Suomea. Siellä hätää kärsivät tavalliset lapsiperheet, tavalliset suomalaiset ihmiset, jotka esimerkiksi ovat joutuneet työttömyyden uhreiksi.

Kun pääministeri Vanhanen täällä juuri kehaisi sillä kelamaksun poistolla työnantajilta, johon meni se reilu miljardi euroa, niin aikooko hallitus nyt löytää jostain rahasäkin, jolla sitten parannetaan kuitenkin näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden ja muiden ihmisten asemaa, joita työttömyys on nyt purrut ja satuttanut?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kelamaksun poistolla tietysti on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen, välittömin tavoite on se, että helpotetaan työnantajien kustannuspainetta, sekä kuntatyönantajien että yksityisten työnantajien painetta, jotta pystyttäisiin ihmiset pitämään töissä, koska kyllä työnteko ja työpaikka on kuitenkin se paras sosiaaliturva. Hallituksen kaikki elvytystoimet oikeastaan, kriisitoimet, ensi sijassa tähtäävät siihen, että mahdollisimman monella työpaikka säilyisi, ja pääpanokset pitää kohdistaa tähän toimenpiteeseen. Sen lisäksi tietysti sosiaaliturvaa on kehitettävä pitkäjänteisesti, ja hallitus on tänä vuonna linjannut muun muassa tiettyjen keskeisten sosiaalisten etuuksien sitomisen indeksiin ja, niin kuin ministeri Hyssälä kertoi, takuueläkkeen, joka nostaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Samoin vähimmäispäivärahojen tasoa selvästi nostetaan, työmarkkinatukeen tulee erillinen aktivointilisä jne.

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee opposition tekemiä kysymyksiä, ei tule mitään uusia termejä, puhutaan samoista työmarkkina-asioista, jotka ovat ihan hyviä lääkkeitä. Hallitus on koko ajan etsinyt uusia asioita, uusia lääkkeitä, tähän tilanteeseen ja siihen tilanteeseen, joka erityisesti koskettaa nuoria ja tulevaisuutta. (Välihuutoja vasemmalta)

Ministeri Wallin, kysyisin teiltä erityisesti nuorista ja siitä ryhmästä, joka on vaarassa syrjäytyä. Mitä hallitus tekee niiden nuorten eteen, jotka ovat ehkä menemässä sinne toimeentuloluukulle?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden talousarviossa on ensimmäistä kertaa mukana määräraha etsivälle työparitoiminnalle, joka on osoittautunut jo tässä vaiheessa aika toimivaksi. Tämä järjestelmä on tullut käyttöön viime vuoden syyskuussa ja tarkoitettu juuri niitä nuoria varten, jotka eivät ole työelämässä, joilla ei ole opiskelupaikkaa, joilla ei ole paikkaa työpajassa, jotka ovat riskivyöhykkeellä, vaarassa syrjäytyä. Tämä on eräs työrukkanen, jonka arvo on tänä vuonna 2,5 miljoonaa euroa ja jolle myöskin haetaan jatkoa tulevissa talousarvioissa.

Toinen tärkeä asia on sitten työpajatoiminta, jonka laajuutta arvioidaan jatkuvasti ja jonka rahoitusta myös on pystytty lisäämään juuri niitä nuoria varten, joilla ei ole säännöllisyyttä elämässään, ei ole aikatauluja, mutta jotka tarvitsevat juuri tätä selkänojaa.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä pelastusta huutaa se kansanosa, jolla on oikeasti nälkä. Siihen ei auta Masto-hanke eikä Kaste-hanke, kun on ihan oikeasti se torttu housussa jo nyt. Ihmisillä on nälkä. Mitä tehdään niille ihmisille, jotka eivät saa pennin jeniä mistään? Nyt tarvitaan aktiivitoimia heille, joilla ei ole ruokaa, ei ole asuntoa eikä ole minkäänlaisia elämisen edellytyksiä. (Ed. Zyskowicz: Missä maassa elämme?)

Mitä hallitus tekee?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ihmisillä on oikeus yhteiskunnan tukeen näissä tapauksissa. Sen takia meillä on toimeentulotukijärjestelmä olemassa. Meillä on asumistukijärjestelmä olemassa, meillä on laaja viranomaiskoneisto, joiden pitää auttaa ihmisiä. Jos ei apua tule, niin siitä on hyvä kertoa myös meille. Ihmisillä pitää olla oikeus saada apua. Tässä keskustelussa ei ehkä osata ihan kylliksi arvostaa sitä, että esimerkiksi kun me olemme nostaneet näitä alimpia päivärahoja — oliko se niin, että nousu on 170 euroa kuukaudessa — niin tuntuu siltä, että ei tämä ole yhtään mitään, 170 euroa kuukaudessa. Hallitus on johdonmukaisella tavalla parantanut ihmisten sosiaaliturvaa niiden voimavarojen puitteissa, joihin me laskemme olevan mahdollisuutta. Ja tällä hetkellä jokainen näkee, että nämä voimavarat ovat aika rajalliset, tämä maailmankriisi iskee meihin, mutta on tärkeää, että niille ihmisille, jotka apua tarvitsevat, myös sitä yhteiskunnan pitää antaa.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Hyssälä kertoi, 1990-luvulla on ollut kokeilu toimeentulotuen perusosan siirtämisestä Kelalle. Se oli useampivuotinen, ja siihen osallistui laaja määrä kuntia. Kaikki olivat tyytyväisiä: asiakkaat, sosiaalityöntekijät, kunnat ja Kela. Herää lähinnä kysymys, mitkä tekijät estävät tämän päätöksen tekemistä.

Minkä takia ei tehdä sen koetuloksen tai tämän koeajan näkemyksen mukaista hyvää päätöstä? Siirrettäisiin se perusosa Kelan maksettavaksi, jolloin myös asiakkaat olisivat oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kohdeltuja ympäri Suomea ja sosiaalityöntekijöille jäisi heidän perustehtäväänsä aikaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Minä tapasin edellisellä viikolla silloisen ministerin Terttu Huttu-Juntusen, joka vastasi silloin näistä asioista hallituksessa, ja kysyin häneltä, mikä silloin esti tämän, kun kokeilu oli myönteinen, siitä oli myönteiset tulokset, se itse asiassa jopa vertailukuntaan nähden hiukan laski toimeentulotukimenoja. Hän sanoi, ettei löytynyt poliittista yhteisymmärrystä. (Ed. Jaakonsaari: Mites nyt?) Minusta se on ihan hyvä vastaus. Nytkin tarvitaan poliittinen yhteisymmärrys sille, että se saadaan toteutettua. Näin se vain on! Nyt se on siellä Sata-komiteassa työlistalla selvitettävänä ihan niin kuin äsken kerroin. (Ed. Jaakonsaari: Mitä mieltä hallitus on?) Itse olen sitä mieltä, että kannattaa katsoa kaikki puolet nyt siinä, mitkä ovat ne hyvät puolet ja mitkä huonot puolet.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on keskeinen tekijä toimeentulotukijonojen kasvussa, ja Pohjois-Savossa on 23 kuntaa, joista viime elokuussa 18 kuntaa oli alle 10 prosentin työttömyysluvuissa, nyt puoli vuotta myöhemmin vain yksi kunta, Siilinjärvi, 9,1 prosenttia. Jonot kasvavat tätä kautta hirvittävästi. Nyt näyttää siltä, että kun kunnissa on toimeentulotukijonot, niin kunnat ovat valtion toimeentulotukijonossa odottamassa valtionosuuksia, odottamassa sitä, että valtio kantaa oman vastuunsa tässä asiassa. Kysyisinkin, ministeri Risikko:

Aiotteko te esittää kunnille lisää valtionosuuksia, jotta kunnat voivat suoriutua esimerkiksi toimeentulotukihakemusten käsittelystä lain määräämissä ajoissa ja sitä kautta kuntalaiset saisivat oikeudenmukaisen kohtelun? Tämä on oikeastaan aika pitkälle teistä kiinni.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Jos mennään nyt ihan tuohon toimeentulotukeen, niin minä vielä kertaan sitä, että meillähän Suomessa on syyperusteinen sosiaaliturva elikkä aina arvioidaan syy ja sen perusteella tulee ensisijaisesti näitä tulonsiirtoja. Jos on esimerkiksi vammaisuudesta johtuva, sairaudesta, työttömyydestä, niin on eri syyperuste ja on myös erilainen järjestelmä. Tätä nyt selvittää Sata-komitea ja pohtii, että me voisimme kehittää niitä etuisuuksia, että sinne toimeentulotukiluukulle ei tarvitsisi mennä. No, jokainen meistä täällä salissa tietää, että toimeentulotukea tarvitaan.

Kun kysytte, aionko esittää, niin meille on tulossa valtionosuuksia. Vielä on se, että me emme ole lisäämässä velvoitteita. Me olemme yhdessä sopineet, että kunnille ei tuoda mitään sellaisia lisävelvoitteita, jotka lisäisivät niiden kustannuksia, ja tässä puhutaan nimenomaan näistä normitalkoista, mitä siellä meidän päätöksissäkin on. Valtionosuuksia tulee lisää, ja kehittämistä ei tietenkään estetä, mutta ainakaan minun puoleltani mitään sellaista lainsäädäntöä ei tuoda, joka nyt lisäisi kuntien velvoitteita. Ainoastaan henkilökohtaisen avun järjestelmä vammaisille (Puhemies: Minuutti kulunut!) ja myöskin sitten tämä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon kuuluva asetus tulee.

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä luetteli äsken hallituksen toimia, joilla on yritetty vähentää toimeentulotuen tarvetta, mutta hallitus on myös tehnyt ihan tietoisesti ratkaisuja, joilla on lisätty toimeentulotuen tarvetta. Kun terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin, niin ihan siellä hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että toimeentulotuen menot tämän ratkaisun myötä lisääntyvät ja ohjataan ihmisiä toimeentulotukiluukulle. Tämähän koskee erityisesti niitä, jotka sairastavat paljon, tarvitsevat esimerkiksi sairaalahoitoa ja sellaisia terveydenhuollon palveluja, jotka eivät sisälly maksukattoon, esimerkiksi hammashoitoa, johon tuli merkittävät korotukset. Kysynkin nyt ministeri Hyssälältä:

Milloin saamme sen kauan odotetun ja moneen kertaan pyydetyn esityksen terveydenhuollon yhtenäisestä maksukatosta, joka osaltaan helpottaisi niiden asemaa, jotka tarvitsevat paljon palveluja?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin kova kysymys. Meillä on niin monta maksukattoa, että niitten yhdistäminen pitäisi toteuttaa, ja se on nyt selvitetty. Ihan on nyt kiinni siitä, pystytäänkö tässä taloustilanteessa viemään kaikkia niitä esityksiä eteenpäin, joita silloin, kun meillä oli kova talousnousu vielä, toivoimme, että voi. Tätä ei ole unohdettu eikä sitä ole haudattu, mutta ymmärtänette myöskin, edustaja, että taloustilanne on muuttunut ja tätä maksukattojen yhdistämistä on hyvin vaikea toteuttaa niin, että siihen ei laitettaisi lisää rahoitusta.