Arvoisa puhemies! Yliopistolaitos ja siellä tehtävä tutkimus- ja opetustyö on tavattoman tärkeä asia meidän tulevalle menestyksellemme, erityisesti kansainvälistymiskehitykseen vastaamiselle, myös meidän tasapainoiselle aluekehityksellemme ja koko tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Innovaatioyliopistosta herännyt uudistustyö, joka on ollut tarpeellinen, on kuitenkin johtanut erittäin kummallisiin uusiin piirteisiin. Yliopistokenttää huolestuttaa se, että hallitus näyttää olevan laajamittaisesti yksityistämässä koko meidän yliopistorakennettamme. Ollaan tarjoamassa lisärahaa sillä ehdolla, että perustetaan yksityisiä säätiöitä.

Pääministeri Vanhanen, te tapaatte maanantaina yliopistorehtoreita. Aiotteko todellakin viedä tämmöisen yksityistämistarjouksen yliopistorehtoreille lisärahoituksen ehtona, vai oletteko valmiit siihen, että perusrahoitus kaikille yliopistoille turvataan sen mukaisesti kuin tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt, ja Senaatti-kiinteistöt esimerkiksi tulisi yliopistojen omaan hallintaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! En tiedä, mistä on se käsitys syntynyt, että perusrahoituksen kasvattamisen ehtona olisi yksityisen rahan saanti. Se ei ole hallituksen linja, vaan me pyrimme houkuttelemaan pääomaa sillä, että jos yksityistä pääomaa pystytään, niin kuin muuallakin maailmassa, yliopistojen tuloksi saamaan, niin valtio on valmis antamaan myös lisäpääomaa siihen. Sitä pääomaa ei pidä syödä, vaan käyttää sitä pääoman tuottoa tähän. Tämä ei ole pois perusrahoituksesta. Tästä on koko ajan tietoista väärinkäsitystä levitetty, mutta asia on niin kuin tässä sanoin.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä vastaus nyt jäi pahasti vaille todellisuutta. Te ette vastannut siihen kysymykseen, jonka esitin. Aiotteko te todellakin tarjota yksityistä säätiömallia koko meidän yliopistorakenteeseemme? Sehän tarkoittaa yliopistokentän yksityistämistä.

Rahoitusasia on tärkeä. Jos mennään nyt tällä teidän mallillanne, minkä te sanoitte, se tulee merkitsemään alueellisesti suurta epätasa-arvoa ja myös eri tiedekuntien välisessä kohtelussa erittäin epätasa-arvoista lopputulosta. On selvää, että teknologiapuolella, insinööripuolella rahaa voidaan saada yksityisiltä, mutta millä humanistiset tieteet tulevat saamaan rahoitusta kuntoon, ja millä alueellisesti pärjätään Helsingin ja suurten keskusten ulkopuolella, Helsinki—Tampereen ulkopuolella?

Jos annettaisiin samassa suhteessa rahaa kaikille yliopistoille pääomaan kuin te annatte nyt innovaatioyliopistoille, se tarkoittaisi 5 miljardia euroa lisää valtion rahaa. Voitteko te vakavissanne sanoa tälle salille, että tämä tarjous on totta, että te olette valmis 5 miljardia käyttämään? Vai perustuuko tämä siihen, että teillä ei ole aikomustakaan pitää huolta tasapainoisesta kehityksestä myöskään pääomien osalta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Saattaa olla niin, että aivan niin paljon yksityistä rahaa ei löydy yliopistojen pääomasijoitukseen, (Ed. Gustafsson: Saattaapi olla!) että tässä vastaavalla suhteella valtion osalla päästäisiin samaan sijoitustoimintaan. Säätiömallia tullaan tarjoamaan mahdolliseksi niille yliopistoille, jotka haluavat sen ottaa käyttöön. Me tulemme lisäämään yliopistojen autonomiaa. En usko, että kovin moni yliopisto lopulta haluaa päätyä säätiöpohjaisuuteen, mutta siihen tullaan luomaan mahdollisuus, ja sen yliopistot voivat itse ratkaista. Ei siinä ole kyse yksityistämisestä. Näissä säätiömalleissakin säännöt tulevat varmasti olemaan sellaiset, että kun valtio antaa siihen pääomaa kuitenkin tässä mainitussa suhteessa, niin valtiovallan nimeämät edustajat muodostavat myös säätiön hallituksessa vastaavan suhteen mukaan aina selkeä enemmistön.

Arvoisa puhemies! Olisi mielenkiintoista tietää, mitä hallitus on kaavaillut, mikä on tämä yksityinen pääoma, mikä siihen kelpaa, pitääkö sen olla yksityistä bisnespääomaa, kelpaako kunnan rahoitus, voiko se olla eurooppalaista pörssiyhtiöitten pääomaa. Tämä on aika ratkaiseva kysymys, kun ajatellaan näitten 17 muun yliopiston mahdollisuuksia hankkia tätä lisärahoitusta. Onko nyt tosiaan niin, että ei vaadita tätä säätiömallia, jotta tätä lisärahoitusta tulisi valtiolta? Siitä on erilaisia käsityksiä ollut, enkä ole saanut suoraa vastausta tähän, vaikka olen kysynyt.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Opetusministeri Sarkomaa voi näitä kaavailuja vähän valottaa kohta enemmän.

Ei hallitus ole missään yhteydessä asettanut näille pääomasijoituksille sitä ehtoa, että yliopistojen pitää muuttaa pohjansa säätiöksi, vaan on tarjottu se mahdollisuus, koska säätiöpohjaisuudesta voi olla tietyille yliopistoille etua. Saattaa olla, että muutama yliopisto valitsee säätiöpohjaisuuden, mutta uskon, että suurin osa tulee säilymään laitoksina. Eikä se ikään kuin oikeushenkilömuoto tule ratkaisemaan sitä, voivatko ne saada pääomia enempää yksityiseltä kuin valtion puoleltakaan. Se saman sisältöinen tarjous tulee olemaan myös näille laitoksina oleville. Sehän oli se kehyspäätöksen sisältö. Näitä yksityiskohtaisia sääntöjä parhaillaan tehdään.

Ehkä opetusministeri Sarkomaa voisi jatkaa sen uuden nahan luonteesta.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Totean todellakin vielä, että koko yliopistouudistus on sellainen uudistus, jota yliopistokenttä pitkään on toivonut. Yliopistouudistuksen suuntaviivat olivat lausuntokierroksella, ja yksimielinen myönteinen palaute tuli. Eli siitä on yhteisymmärrys.

Nyt on keskusteltu tästä asiasta, millä mahdollisuuksin yliopistot voivat valita itse halutessaan säätiömallin. Siitä tulee yksityiskohtaiset päätökset. Se on tällä hetkellä hallituksen valmistelussa. Mutta haluan korostaa ja ed. Heinäluomalle olen useasti kahden keskenkin todennut sen, että oli malli kumpi tahansa, perusrahoituksesta huolehditaan. Toivon, että nyt uskotte sen ettekä sano tässä salissa enää ääneen sellaista, mikä ei ole ainakaan hallituksen kanta. Meidän mielestämme yliopistojen perusrahoitus on tärkeä asia, sitä vahvistetaan, ja on olomuoto kumpi tahansa, valtiovalta siitä huolehtii. Samoin myöskin yliopistojen vakavaraisuudesta huolehditaan. Tavoitteena on vaalia monialaista sivistysyliopistoa ja antaa yliopistoille lisää mahdollisuuksia.

Lopuksi, arvoisa puhemies: (Puhemies: Minuutti on jo kulunut!) Kun yliopistot saavat myöskin työnantajamahdollisuuden, niin on mahdollisuus virkasuhteista mennä ...

Herra puhemies! Troijan hevosesta on vuosien saatossa nähty lukuisia eri versioita, useimmat niistä onttoja. Mutta jos tämä hanke toteutuu sellaisena kuin mitä hallitus nyt ajattelee ja julkisuuteen on tihkunut, niin saamme nähdä uuden mallin, ontuvan ja häntä koipien välissä kulkevan, kun markkinarahaa astelee sekä pääovesta että nurkista sisälle suomalaisiin yliopistoihin. Silloin se merkitsee, voimme sanoa, sitä, että alkavat suomalaisen sivistyksen hullut päivät.

Onko hallitus todella valmis antamaan liukkaan ja kärsimättömän islantilaisen tai vaikkapa venäläisen markkinarahan päättää siitä, minkälainen on suomalaisten sivistyksen sisältö ja muoto?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä markkinarahan kauhukuva tuntuu olevan todella suuri. Hallitusta kiinnostaa erityisesti se, että voitaisiin vahvistaa yliopistojen kokonaisresursseja. Ympäri maailmaa on hyvin tavallista se, että myös yksityinen pääoma sijoittaa yliopistoihin (Vasemmalta: Miksi sijoittaa?) saadakseen sellaista tutkimuksen laatua, (Välihuutoja) joka tuottaa hyvinvointia, tuottaa sellaista perusosaamista, joka pitkässä juoksussa myös palvelee yrityksiä. Meillä on jo Suomessa moni yliopisto pyrkinyt luomaan yhteyksiä yksityiseen sektoriin saadakseen erilaisia projekteja. Mutta niin kuin opetusministeri Sarkomaa totesi, perusrahoituksesta hallitus huolehtii. Näillä toimenpiteillä, joita tehdään, yritetään tehdä houkuttelevaksi se, että lopultakin suomalainen elinkeinoelämä panisi rahaa yliopistoihin. Se koituu yliopistokentän eduksi.

Arvoisa puhemies! Alamme selvästikin tulla sen erimielisyyden ytimeen todellakin. Ei täällä kukaan vastusta sitä, että tulee yksityistä rahaa niiltä, jotka haluavat lahjoittaa sitä yliopistoille yliopistojen toimintaan. Mutta kysymys kuuluu:

Onko mahdollisuus tällä yksityisellä rahalla ostaa paikka yliopiston päätöksenteossa, yksityistämällä tämän säätiömallin mukaan? (Ed. Tennilä: Näinhän se juuri menee!) Siihen te ette ole vieläkään vastannut. Minusta tilanne näyttää aika huonolta.

Ja toinen kysymys: Millä te pidätte huolta niistä yliopistoista — Kuopio, Joensuu, Rovaniemi ja vielä Jyväskyläkin — joista selvästi näkee, että niille ei tule yksityistä rahaa ja joille te ette ole valmiita antamaan pääomaan myöskään valtion rahaa, kun te sanotte, että se on 2,5-kertainen suhteessa yksityisen rahan määrään? Huikea eriarvoisuus lähtee syntymään meidän yliopistokenttämme keskuudessa. Olkaa rehellinen!

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuoron loppuosassa osuus kytkettiin tähän suhteeseen 2:5. Ei sellaista sidosta ole tehty. Malttakaa nyt odottaa, kun hallitus tekee kaikki ratkaisut. Kyllä me tulemme huolehtimaan myös niiden yliopistojen pääomittamismahdollisuuksista, joilla ei tietenkään ole samanlaisia mahdollisuuksia yksityisen pääoman keräämiseen. Yhdestä aiemmasta vastauksesta oikeastaan kävi jo ilmi se, mikä tulee olemaan näissä säätiömalleissa tämä muiden sijoittajien ja valtion rahan välinen suhde. Ei ole sattumaa se, että valtion rahaa sijoitetaan sinne paljon enemmän, koska totta kai, jos on säätiöpohja, siinä rahoittajat silloin muodostavat sen säätiön ja valtio tulee pitämään huolen siitä, niin kuin sanoin, että on yksiselitteinen enemmistö valtion nimittämillä edustajilla. Jos se suhde on 5:2, niin siitä voi suoraan laskea sen. Eli tämmöinen yksityistämispelko ja -peikko kannattaa nyt lakaista maton alle.

Arvoisa puhemies! Arvoisa herra pääministeri, taistelu sivistysyliopiston puolesta on alkanut. Kysyn teiltä tästä vakavasta sivistyspoliittisesta kysymyksestä:

Miksi te valmistelette tätä salassa ja piilossa? Me emme pääse vaikuttamaan tähän merkittävään asiaan.

Voin kertoa teille lukemastani Tiedepolitiikka-lehdestä sen, että suomalaiset yliopistot ovat kaikki maailmanluokan yliopistoja; Yhdysvalloissa vain 3,8 prosenttia yliopistoista kuuluu tähän samaan kategoriaan. Tämä on tieteellinen tutkimus. Me sosialidemokraatit haluamme kehittää tasapainoisesti kaikkia näitä yliopistoja, emmekä halua sitä, mitä porvarihallitus tekee, että — niin kuin nyt siltä näyttää — näitä Suomen yhteiskunnan kehitysvetureita te olette vetämässä raiteilta pois. Herätkää nyt tähän asiaan, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että keskustakin ajaisi ...

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tähän salaisuuteen liittyen: Me hyvässä yhteistyössä sosialidemokraattien kanssa ja Rkp:n kanssa viime vaalikaudella valmistelimme tätä innovaatioyliopistoa — silloin se taisi mennä huippuyliopiston nimellä — ja tämä säätiöpohjainen malli syntyi siinä ideassa. Kaikki sen peruselementit olivat jo viime vaaleissa esillä. (Ed. Gustafsson: Se on erillishanke!) Me taisimme kaikki kannattaa tätä innovaatioyliopistomallia. Siinä syntyi tämä säätiöpohjainen malli, se, että kerätään merkittävä määrä ulkopuolista pääomaa. Silloin syntyi jo itse asiassa myös tämä mittasuhde tästä lisäpääomasta. Muuten tästä yliopistolain valmistelusta: toivon, että opetusministeri voisi kuvata tämän valmistelun, jotta tässäkään suhteessa ei synny salakähmäisyysoletusta.

Arvoisa puhemies! Nyt ollaan saamassa siis liikemiesten kauppaopistojen lisäksi vielä liikemiesten yliopistot, joihin suuryhtiöitten miehet astelevat sisään hallintoon ja koettavat tietenkin parhaansa mukaan vaikuttaa yliopistojen tulevaan toimintaan, pyrkimyksenä kasvattaa biologille, lääkärille ja humanistille ekonomistin sydän ja aivot. Seuraava askel tällä bisnesyliopistojen tiellä tulee olemaan aivan varmasti lukukausimaksujen käyttöönotto ja näillä samoilla perusteilla: resursseja lisää.

Pääministeri, te aiotte istua pääministerinä vuoteen 2015 asti. Oletteko suunnitellut jo tämän lukukausimaksuasiankin valmiiksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tuon lopun osalta, äänestäjät ratkaisevat sen, missä kukakin istuu.

Lukukausimaksujen osalta, kaikki tiedätte, oma kantani on se, että Eta-alueen ulkopuolisilta Suomen yliopistojen pitäisi pystyä perimään lukukausimaksut. Siihen nyt ei olla menossa. Missään tapauksessa suomalaisilta tai EU-alueen opiskelijoilta lukukausimaksuja ei pidä periä, koska meidän vahvuutemme on juuri siinä, että pystymme nuorten kotipaikasta, sijainnista, vanhempien varallisuudesta riippumatta saamaan kaikki lahjakkuudet yliopistoihin. Siihen malliin lukukausimaksujärjestelmä ei sovi.

Puhemies! Pääministeri näköjään hakee lupalappua tämän hallituksen toimille edellisen hallituksen valmisteluista. Tosiasia on, että innovaatioyliopisto otettiin erillisenä kysymyksenä silloin esiin ja siihen — ja vain siihen — haluttiin soveltaa tätä säätiömallia, koska siihen oli saatavissa erittäin suuria pääomia mukaan. Mutta muuten valmistelu perustui hyvin pitkään, perusteelliseen selvitysmiestyöhön, Rantasen—Jääskisen selvitysmiestyöhön, jossa lähtökohtana oli se, että yliopistokentässä pyritään julkisoikeudellisen yhteisön perustana rakennettavaan uudistukseen, joka antaisi yliopistolle mahdollisuuksia omaan rahoitukseen, päätäntävaltaan paljon paremmin kuin tällä hetkellä. Ja kaikki tämä, mitä tuotte nyt lisää siihen tämän säätiömenettelyn kautta, laajentamalla sitä, vesittää tätä perusvalmistelua, joka tehtiin viime hallituksessa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Innovaatioyliopiston valmistelussa silloin syntyi tämä säätiömalli, ja tietyn yhdenvertaisuusnäkökulman ansiosta se halutaan tarjota mahdollisuudeksi, jos on muita yliopistoja, jotka haluavat siihen tarttua, koska siihen ehkä tiettyjä etuja liittyy hallinnon kannalta. Mutta sen vakavaraisuusvaatimukset tullaan asettamaan sillä tavalla, että ei se tule olemaan aivan helppoa, että täytyy olla sitten riittävä vakavaraisuus niillä, jotka valitsevat säätiömallin. Niin kuin sanoin, uskon, että valtaosa yliopistoista tulee valitsemaan jatkossakin tämän laitosmallin. (Ed. Gustafsson: Se jakaa yliopistot kahteen kategoriaan!)

Kysymykset tulevat nyt liikaa pääministerille, mutta toivotaan, että opetusministeri voisi hieman arvioida sitä, minkälaisia valintoja yliopistot tekevät.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tosiaan koko yliopistouudistuksen tavoite on antaa yliopistoille parhaat mahdollisuudet kehittää opetusta ja tutkimusta. Tavoitteena on se, että yliopistot voivat itse valita oman olomuotonsa, ovatko ne julkisoikeudellisia yhteisöjä vai säätiöitä, ja kun me saamme nämä kriteerit, millä tavalla voidaan säätiömalli valita, niin yliopistot sen jälkeen arvioivat. Mutta hyvin todennäköistä on, että valtaosa valitsee tämän julkisoikeudellisen yhteisön. Olennaisinta hallituksen puolelta on se, että yliopistot voivat itse valita ja valtiovalta kohtelee molempia olomuotoja tasapuolisesti.

Arvoisa puhemies! Haluan sanoa sen, että tätä lakiesitystä on valmisteltu hyvin avoimesti. Suuntaviivat ovat nettisivuilla, ne ovat olleet lausuntokierroksella, ja hyvin tiiviisti sivistysvaliokunnan ja valtiovarain sivistysjaoston kanssa tässä käydään keskustelua. Olen sanonut, että milloin tahansa olen valmis tätä esittelemään, ja pyydän kansanedustajia kiinnittämään huomiota siihen, että lakiesitys tulee eduskuntaan vasta 2009 keväällä eli (Puhemies: Jälleen se minuutti on mennyt!) kovin moni asia on valmistelussa ja sen takia tätä keskustelua nyt on hyvä käydä.

Arvoisa puhemies! Varmasti kaikki suomalaiset yliopistot haluavat olla mukana uudistuksessa ja kehityksessä, jossa autonomiaa ja hyvää tutkimusta ja perusopetusta vahvistetaan. Nyt kysymys vaan on siitä, tapahtuuko se näillä rakenteilla ja näillä kehityslinjauksilla, mitä hallituksen myötä ollaan toteuttamassa.

Arvoisa opetusministeri, mainitsitte, että tullaan pitämään huoli yliopistojen vakavaraisuudesta ja perusrahoituksesta. Tässä pääministeri sanoi, että vakavaraisuuden ylläpito ei tule olemaan kovin helppo asia. Minun kysymykseni on: Jos nyt näihin muihin kuin tähän niin sanottuun innovaatioyliopistoon ei rahavirtoja ala virrata eli yksityiseltä tulla pääomittamiseen ja myös toimintaan rahaa, niin mitä se tarkoittaa, että rahoitus turvataan, kun nyt jo yliopistoilla on ollut niin, että se rahoitus, mitä on vuosittain budjetista saatu, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ei ole ollut riittävä?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Haluan toistaa sen, mitä useasti olen sanonut, että yliopistojen perusrahoitus on taattu kustannuskehityksen mukaisesti, siitä on tehty jo päätös. Samoin, ovat yliopistot sitten säätiöitä tai julkisoikeudellisia yhteisöjä, niiden vakavaraisuus turvataan. Pääministeri totesi, että sen säätiöpääoman kerääminen on haaste, mutta jos ei säätiötä valitse, niin joka tapauksessa vakavaraisuus turvataan, ja tästä on selkeät päätökset. Tästä ei tarvitse keskustella. Mutta nyt yliopistot miettivät, kumman mallin valitsevat. Molempia kohdellaan tasavertaisesti. Parannusta on tulossa kaikille yliopistoille.

Arvoisa puhemies! Yliopistoväki on ollut huolissaan myös siitä, että Suomessa on jo nyt huono kulttuuri sen suhteen, miten yksityinen rahoitus tulee, eli on toisin kuin esimerkiksi USA:ssa, jossa yksityistä rahaa annetaan yliopistoille ja yliopistot päättävät, mitä tutkimusta tehdään. Mutta Suomessa tehdään yleensä niin, että se on sidottu tiettyihin ehtoihin, ja näin yksityinen raha ohjaa tutkimusta, ja silloin sellaiset tutkimusalat, jotka eivät ole tällä hetkellä kovin muodikkaita tai tärkeitä, jäävät mopen osille. Tämä vinouttaa varsinkin meidän kykyämme vastata tulevaisuuden haasteisiin. Onko hallitus huolestunut tästä, ikään kuin moraalista ja kulttuurista, jolla yksityinen raha on tullut yliopistoihin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä oli hyvin tärkeä puheenvuoro, koska siis tähän astihan siitä yksityisestä rahasta iso osa on tullut erilaisiin projekteihin, tutkimushankkeisiin, ostetaan professuureja ja muita. Nyt pyritään luomaan malli, jossa yksityinen raha huomattavasti heikommalla korvamerkillä sijoitetaan pääomaan ja pääoman tuotosta päättää yliopiston hallinto.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Erityisesti tässä keskustelussa on hyvä korostaa sitä, että akateeminen päätöksenteko, se, mihin tutkimus suunnataan, pysyy ennallaan. Eli yliopistojen akateeminen päätöksenteko, se vapaus, tulee olemaan. Yliopistojen hallituksethan tekevät strategisia ratkaisuja; kun hallintomalli muuttuu, yliopistot ovat työnantajia ja hallituksessa tehdään nämä päätökset, mutta akateeminen vapaus säilyy ja pysyy ja vahvistuu. Se on tämän uudistuksen lähtökohta. Ja kun yliopistoista tulee työnantajia, silloin päästään virkatyösuhteista, voidaan vakinaistaa työsuhteita, eli hyvä teema on se, että yliopistotyö kuntoon ja pätkätyöt pannaan. Myöskin se on tämän yliopistouudistuksen tavoite, että hellitään henkilöstöä. Hyviä uudistuksia tulee ja parannusta.