Arvoisa puhemies! Tällä viikolla tuli tietoon, että Nokia maksaa keskimäärin 70 000—80 000 euroa erorahakorvausta Bochumin suljettavalta tehtaalta irtisanottaville työntekijöille. Suomessa sen sijaan irtisanominen on helppoa ja halpaa. Suomessa ei ole käytössä muualla Euroopassa tavallista erorahajärjestelmää. Suomea voisikin kutsua "potkujen halpamaaksi". Esimerkiksi Stora Enson tehtaalta työttömiksi jäävät saavat vain kylmää kättä. Tällä hetkellä Atria on irtisanomassa Forssassa, Volvo Bus sulkemassa tehdasta Tampereella. Atrian yt-neuvottelut koskevat yli kahtasataa ja Volvon yt-neuvottelut noin kolmeasataa työntekijää. Koska Suomi haluaa innokkaasti seurata Euroopan esimerkkiä lähes kaikissa asioissa, kysynkin:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta Suomessa irtisanomisten vähentämiseksi ja irtisanottujen työntekijöiden turvaksi luodaan eurooppalaisen tason erorahajärjestelmä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Suomen ja Saksan työsopimusjärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Meillä Suomessa ei ole erorahajärjestelmää käytössä. Sitä vastoin Suomessa on irtisanomisajat porrastettu työssäoloajan myötä. Ne eivät ole heikommat kuin Saksassa. Sen lisäksi Suomessa työttömyysturva on pitkäaikaista ja taso on korkea. Tässä mielessä en näe mitään syytä vaihtaa järjestelmää.

Erorahat Saksassa ovat vapaaehtoisen sopimuksen tulosta työmarkkinaosapuolten välillä. Tästä voidaan myös Suomessa työmarkkinaosapuolten välillä sopia.

Arvoisa puhemies! Tässä näkee, että hallituksen linja kaikissa kysymyksissä on työntekijöiden, työläisten kannalta heikko. Erorahaa ei edes harkita. Kysymys on siitä, että tarvitaan kunnollinen eroraha, joka suojaa irtisanomisilta. Useat yritykset irtisanovat mieluummin Suomessa kuin muualla Euroopassa, koska täällä irtisanominen on helppoa ja halpaa.

Mutta oleellista on se, että Saksassa Nokia maksaa irtisanottaville työntekijöille vielä enemmän kuin tämä erorahajärjestelmä vaatisi. Tämä johtuu siitä, että Bochumin tehtaan sulkeminen aiheutti suuren kansanliikkeen ja muun muassa Saksan hallitus Angela Merkelin johdolla kyseenalaisti yhtiön toimet.

Pitäisikö Suomen hallituksen nyt lopulta puuttua yritysten ylilyönteihin ja vaatia yrityksiltä yhteiskuntavastuuta?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Yritysten yhteiskuntavastuu on vapaaehtoinen, ja olemme sitä kehittäneet. EU on sanonut, että haluamme olla yhteiskuntavastuun edelläkävijöitä, ja tähän pyrimme myös.

Haluan kuitenkin todeta sen, että Suomessa valtio ottaa huomattavasti suuremman vastuun kuin Saksassa työntekijöistä. Muutosturva, jossa maksamme koulutuksen, annamme mahdollisuuden siirtyä työstä työhön mahdollisimman nopeasti, on valtion rahoitusta. Sen sijaan Saksassa tämän tyyppistä panostusta ei ole. Valtio ei myöskään osallistu yrityksen ja työntekijäjärjestöjen välisiin yhteisiin sopimuksiin.

Arvoisa puhemies! Aikanaan kun EU:sta puhuttiin, niin silloinhan puhuttiin, että suojataan samalla Euroopan unionin työvoimaa. Eikö tässä nyt pitäisi lähteä toimenpiteisiin sillä tavalla, jotta ainakin siinä tilanteessa, kun työpaikkoja siirretään EU:n ulkopuolelle johonkin tuonne kolmansiin maihin, Kiinaan esimerkiksi tai Intiaan, näiltä firmoilta — Perlos tai mitä niitä nyt on ollutkin, Elcoteqia ja kaikkea mahdollista — maksettaisiin ne tuet, mitä nämä yritykset ovat saaneet, kokonaan pois ja lisäksi olisi joku tämmöinen tuki, mikä raha se olisikin nimeltään, onko se eroraha vai mikä, jolloin korvattaisiin sitä menetystä, mikä tapahtuu unionin sisällä ja tässä tapauksessa tietysti Suomessa?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Eroraha on vapaaehtoinen sopimus työmarkkinaosapuolten välillä. Olemme SAK:n Ihalaisen kanssa päättäneet, että järjestämme nyt tämmöisen valmiussuunnitelmaseminaarin ja katsomme, mitä voidaan Suomessa tehdä, jotta pääsemme ennakoimaan muutoksia siten, että eri paikkakunnilla eri työpaikoissa mahdollisimman nopeasti ennakoiden puututaan näihin tilanteisiin.

Tukien takaisinmaksusta vastaa ministeri Pekkarinen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suurin piirtein näin menetellään kuin mitä ed. Lahtela täällä kysyy. Silloin jos on yritystuet, jotka on myönnetty jollekin yritykselle, joka menee vaikkapa Kiinaan, ja jos se lähtee ennen viiden vuoden määräaikaa, nämä tuet peritään takaisin. Näin on menetelty nyt useiden viime vuosien aikaisten tapahtumien kohdalla.

Mitä tulee teknologiatukiin, silloin jos yritys siirtyy EU:n sisällä, tällä hetkellä ei enää näitä teknologiatukia, esimerkiksi Tekesin myöntämiä, voida periä takaisin. Viime kesänä voimaan tulleitten uusien säädösten mukaan se ei ole enää mahdollista. Mutta teknologiarahoituksenkin osalta, mikäli Tekes-rahaa saanut yritys siirtyy meiltä esimerkiksi Kiinaan, myöskin siinä tapauksessa, jos noin viiden vuoden periodin sisällä siirtyminen tapahtuu, voidaan tuet periä osittain tai kokonaan takaisin.

Arvoisa puhemies! Vaikka nyt ei ihan yksityisestä yrityksestä puhuta, vaan puhutaan valtionyhtiöistä, niin kun TeliaSoneran tapauksessa kannattamatonta toimintaa lopetettiin, TeliaSoneran ruotsalainen johto — kun se on lähinnä Ruotsin valtion 37 prosentin omistuksessa — ilmoitti, että ketään ei irtisanota.

Suomessa lopetettiin kannattamatonta toimintaa Kemijärvellä 15 ... (Eduskunnasta: Kannattavaa!) — Kannattamatonta toimintaa. (Ed. Jaakonsaari: Kannattavaa!) — Kannattavaa toimintaa. — Ja Kemijärvellä 15 miljoonaa euroa päätettiin tämän kannattavan toiminnan lopettamiseen laittaa rahaa. Mitä tällä 15 miljoonalla eurolla ollaan nyt tekemässä tällä hetkellä? Mitkä ovat ne suunnitelmat, jotka tässä asiassa ovat?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä edetään monella rintamalla Kemijärvellä. Ensinnäkin työvoimatoimistot edesauttavat työnhakua. Siellä koulutetaan jo nyt työvoimaa. Työvoimatilanne on tällä hetkellä Kemijärvellä erittäin hyvä. Sinne on tulossa yrityksiä, jotka ovat nimenomaan kiinnostuneet Kemijärvellä olevasta työvoimasta, ja samanaikaisesti myös rahoitetaan erityyppisiä projekteja, jotka luovat uutta yritystoimintaa. Mielestäni Kemijärvellä tällä hetkellä, kun otetaan huomioon tämä vakava tilanne, työmahdollisuuksia on erittäin hyvin.

Herra puhemies! Suomi on irtisanomisten halpala, ja täällä yksityiset yritykset joukkoirtisanomisen suhteen saavat mesoa kuin sika vatukossa ja hallitus ei pane tikkua ristiin. Wärtsilä-yhtymä lopetti 320 hengen tehtaan Hollannin Zwollessa vuonna 2002. Se tuli maksamaan 90 miljoonaa euroa eli 280 000 euroa työntekijää kohti. Kun Wärtsilä lopetti Turussa laivamoottoritehtaan, 480 henkeä joutui työttömäksi. Se ei maksanut tälle yhtiölle senttiäkään irtisanomiskorvauksia. Sen sijaan se siirsi työn Italiaan, jossa irtisanominen olisi maksanut suunnilleen saman verran kuin Hollannissa. Tässä tuli aivan selvästi näkyviin se, että tuotantoa siirretään Suomesta muihin maihin ja kun Suomesta puuttuu irtisanomiskorvaukset, irtisanominen viedään sinne, missä se on kaikista halvinta, elikkä se tehdään Suomessa. Suomalaiset työntekijät kärsivät tästä, ja valtio maksaa täällä viulut eikä yksityinen yritys niin kuin muualla Euroopassa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Saattaa olla, että pelkkä Eurooppa tässä ei referenssiryhmäksi aivan riitä. Minusta meillä Suomessa ensi sijassa pitää yrittää tavoitella uusia työpaikkoja, ja uusia työpaikkoja on saatu erittäin paljon, viimekin vuonna nettolisäys taisi olla 50 000, mutta ei se helppoa ole.

Jos sitten ajatellaan, että näiden uusien työpaikkojen päälle otetaan riski, että perustetaan uusi työpaikka ja samalla sitten laitettaisiin joku takuusumma, minkä sitten epäonnistumisen varalta pitäisi heti olla käytettävissä, niin ei se välttämättä ole paras tapa houkutella uusia työpaikkoja. (Välihuutoja) Minusta nyt pitää puhua niistä työpaikoista, joita Suomeen halutaan perustaa, minkälaiset lisärasitteet niille halutaan asettaa. Vai uskommeko paremmin siihen, että tärkeintä on saada ne työpaikat syntymään ja sitten jos ne kannattavat, toimivat hyvin, niin toivottavasti ne myös pysyvät täällä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Irtisanomissuoja Suomessa on kohtuullisen hyvä verrattuna Euroopan muihin maihin. Esimerkiksi Tanskassa puhutaan siitä, että irtisanomissuoja on erittäin heikko. Siellä sosiaaliturva on päinvastoin korkea. Tällä hetkellä kehitämme myös suomalaista mallia joustoturvaan, jossa nimenomaan lähtökohta on, että irtisanomissuojaa ei heikennetä ja turvaa parannetaan.