Arvoisa puhemies! Tänään on myös tullut uutisia ennennäkemättömistä ja -kuulumattomista vuokrankorotuksista, puhutaan, että jopa 40 prosenttia vuokrat saattavat nousta. Kun tähän otetaan lisänä se, että meillä nousee energian hinta, erilaiset maksut jne., niin onko hallitus aidosti nyt huolestunut siitä, että pieni- ja keskituloinen ei oikeasti tule enää pärjäämään Suomessa? Minulla on maahanmuuttajaystävä, joka on asunut Ranskassa, Etelä-Afrikassa, Irlannissa, ja hän sanoi, että hän ei ole missään koskaan joutunut niin vaatimattomasta asumisesta maksamaan niin paljon tuloistaan kuin Suomessa. Tämä alkaa olla kansallinen ongelma nyt, tämä vuokrien nousu.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta todellakin tähän vuokrien nousuun saataisiin joku stoppi?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Hallitus on asiasta erittäin huolestunut. Olen useissa eri yhteyksissä todennut, että olen itse enemmän huolestunut vuokriin kohdistuvista nousupaineista kuin asuntojen hintakehityksestä sinänsä. Tässä on useita eri tekijöitä taustalla, jotka liittyvät sekä kysynnän kasvuun että ylipäänsä rahamarkkinoitten muutoksiin, ja tämä on ollut kyllä tiedossa jonkun aikaa, mutta, ikävä kyllä, asuntomarkkinat reagoivat näihin varsin hitaasti.

Hallitus on hyväksynyt asuntopoliittisen toimenpideohjelman puolitoista kuukautta sitten, ja siellä on useita eri toimenpiteitä, joilla tähän pyritään vaikuttamaan. Mutta ikävä kyllä tilanne on se, että asuntomarkkinoiden kaltaisilla markkinoilla muutokset vievät aikansa ja näitä uusia asuntoja ei voida kuitenkaan rakentaa sitä vauhtia, että tämä ongelma heti poistuisi.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin kuitenkin todeta, että yksittäiset esimerkit ovat karmaisevia, mutta onneksi yleinen korotusprosentti ei ole ihan noin korkea.

Arvoisa puhemies! Tämä on vakava ja iso, myös talouspoliittinen kysymys. Haluaisinkin ministeri Kataiselta kysyä:

Alkavatko nämä jatkuvat inflaatiokertomukset, joita tulee päivittäin, vaikuttaa jo hallituksen talouspoliittiseen asetelmaan, ja miten hallitus ottaa huomioon sen, että inflaatio laukkaa itse asiassa kovemmin kuin on kuviteltu?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvä ja tärkeä kysymys ja huomio. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan inflaatio näyttäisi taittuvan 2009—2010 noin 2 prosentin tasolle. Mutta minä en ihan usko siihen, että nämä ennusteet pitävät paikkansa, mikäli emme jotakin tee. Meillä on pysyviä inflaatiolähteitä ruuassa, energiassa ja sitten osaavan työvoiman takia palkkainflaatioriski. Näihin me voimme jossakin määrin kotimaisin toimenpitein vaikuttaa. Palkoista sovitaan tietysti kotimaassa, se on yksi. Energiassa tarvitaan järkivihreyttä eli maksimoidaan päästöjen vähennys, mutta minimoidaan siitä kuluttajalle tuleva lasku. Eli tämä on yksi keino, jolla me pystymme tätä inflaatiota kurissa pitämään. Ja ruoka on tietysti yksi. Hallitus tekee ruokaveroalen, mutta sekin aikaa myöten menee hukkaan, mikäli tuottavuus ei koko elintarvikeketjulla parane, sieltä pellosta pöytään, koko sektorilla. Meidän pitää miettiä porukalla niitä toimenpiteitä, millä koko elintarvikesektorin tuottavuus voisi parantua, jotta kustannuspaineet olisivat pienemmät.

Arvoisa puhemies! Yksi kysymys on vuokrien nousu, johon ed. Jaakonsaari viittasi. Toinen kysymys on vuokra-asuntotarjonta. Te ministerinä, ministeri Vapaavuori, tiedätte vallan mainiosti ja erityisesti tilanteen Pääkaupunkiseudulla, jossa on kohtuuton tilanne vuokra-asuntotarjonnan osalta, myöskin julkisrahoitteisen vuokra-asuntotuotannon puolella.

Mihin toimiin hallitus on ryhtymässä tämän suhteen, että Vantaalla, Helsingissä, Espoossa olisi julkisrahoitteista vuokra-asuntotuotantoa enemmän kuin tähän mennessä?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olen ed. Kimmo Kiljusen kanssa täysin samaa mieltä peruskysymyksestä. Me elämme markkinataloudessa, ja ennen kaikkea vuokra-asuntomarkkinoilla ongelma on se, että kysyntä on olennaisesti suurempaa kuin tarjonta. Se johtaa, oli kyse sitten mistä tuotteesta tahansa, siihen, että hinnat tuppaavat nousemaan. Juuri siitä kärsimme tällä hetkellä, ennen kaikkea Helsingin seudulla, jossakin määrin myös Tampereen seudulla. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä lisäämään tarjontaa ja kaikkea tarjontaa, sekä valtion tukemaa tarjontaa että myöskin vapaarahoitteista. Siihen tässä valtion asuntopoliittisessa ohjelmassa sekä valtion ja Helsingin seudun välisessä aiesopimuksessa on useita eri keinoja, muun muassa kokonainen 10 000 euron käynnistysavustus jokaista valtion tukemaa uutta asuntoa kohden, joka ei ole vähäinen avustus.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen sanoi, että yleinen inflaatio tullee olemaan 2:n ehkä 3 prosentin luokkaa. Mutta totuus on kuitenkin se, että joidenkin kohdalla se inflaatio on 6—7 prosenttia, koska heidän kulutusmenonsa muodostuvat sellaisista tuotteista, joiden hinnat nousevat kovastikin. Se, että yleinen inflaatio jää johonkin 2—3 prosenttiin, johtuu taas siitä, että eräiden tuotteiden hinta laskee ja näin inflaatio jää noin pienelle tasolle. Kysynkin:

Kun tiedämme, että näin on, että on ryhmä, jolle energia ja ruoka maksaa suhteellisen paljon, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jottei tämä ryhmä joutuisi yhä pahempiin taloudellisiin vaikeuksiin?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen on tietysti ruokaveroale, joka tulee 2009 lokakuusta alkaen voimaan. Mutta edelleenkin sanon, että sekään ei pitkällä aikajänteellä ratkaise, ellei tuottavuuskehitys koko ruokaketjussa pidä kurissa hintakehitystä. Toisaalta sitten taas hyvin monia etuuksia korotetaan. Toisaalta sitten taas tulojen kasvu noin ylipäänsä, joka tulee pääsääntöisesti työn vastaanottamisen kautta, lisää ostovoimaa, samoin tietysti tuloveronkevennykset myös. Oikeastaan olennaisinta on hillitä hintojen nousua sekä energiapuolella että ruokapuolella. Se on aika vaativaa, mutta sitä on vaan pakko tehdä. Muussa tapauksessa me joudumme tämmöiseen nimelliskorotuskierteeseen, joka syö kyllä suomalaista hyvinvointia.