Täysistunnon pöytäkirja 37/2001 vp

PTK 37/2001 vp

37. TIISTAINA 3. HUHTI KUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi rikoslain 9 ja 37 luvun muuttamisesta

 

Päivi  Räsänen /skl:

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että koko Euroopan unionin tasolla pyritään varmistamaan, että euron väärentäminen on kaikissa jäsenmaissa rangaistavaa jo ennen sen käyttöönottoa. Kuten tämä EU:n puitepäätöstä toteuttava hallituksen esitys osoittaa, rahan väärennöksen uskotaan lisääntyvän voimakkaasti ja siihen varaudutaan lainsäädännön tasolla. Uusi vieras raha on todella suuri muutos etenkin monille vanhuksille, joiden saattaa olla vaikea nähdä yksittäisiä kolikoita ja seteleitä, sekä vammaisille ja lapsille, joilla on vaikeuksia hahmottaa rahan arvoa. Väärentäjillä tulee olemaan erinomaisia toimintamahdollisuuksia, kun uusi rahayksikkö tulee voimaan. Jos kansalainen saa huomaamattaan haltuunsa esimerkiksi väärennetyn setelin, hän kärsii itse tappion, ellei pysty osoittamaan, mistä väärennetty seteli on peräisin.

Mielestäni tulisi vielä nykyistä tehokkaammin kiinnittää huomiota myös siihen, että kansalaiset herätettäisiin opettelemaan väärennettyjen tai edes oikeiden eurojen tunnistamista. Useissa Emun jäsenmaissa kotitalouksilla on mahdollisuus hankkia tämän vuoden joulukuussa näytepaketti eurolanteista. Suomessahan asiantuntijat olivat aluksi melko haluttomia tällaiseen liikkeellelaskuun ennen virallista julkistamispäivää, mutta onneksi meillä on herätty asian tärkeyteen ja tehty päätös, jonka mukaan suomalaisilla on mahdollisuus opetella eurokolikoiden tunnistusta konkreettisesti ja käsituntumalla kaksi viikkoa ennen vuodenvaihdetta.

Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä harjoitteluasia on ihan hyvä oivallus, mutta siihen juuri sisältyy väärentämisen riski. Eli jos pannaan liikkeelle harjoituskappaleita, ne ovat suoranainen käsky erilaisille rosmoille ruveta kopioimaan näitä harjoituskappaleita, tutkimaan niiden sisältöä. Sisällöllä en tarkoita rahan arvoa, vaan sitä, mitä kyseinen seteli tai kolikko sisältää raaka-aineina. Näin ollen se on ehdottomasti suurempi turvallisuuskysymys, että pidetään suhteellisen viime tippaan tilanne auki kuin se, että annettaisiin harjoituskappaleita.

Sen verran, herra puhemies, sanoisin loppuun, että kun Suomen Pankin tehtävistä hyvin paljon on puhuttu sen jälkeen, kun Eurooppa on muuttunut, niin juuri näissä kysymyksissä, ja ymmärtääkseni en suurempia salaisuuksia tässä paljasta kun sanon, Suomen Pankilla tulee olemaan hyvin tärkeä rooli. Se ammattitaito, joka siellä on kaikissa rahaliikenteeseen liittyvissä kysymyksissä, tulee entistä suurempaan käyttöön ja ilmeisesti myös entistä suurempaan tarpeeseen.

Päivi   Räsänen  /skl(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Luulen, että tämä ed. Kekkosen pelko on kuitenkin liioiteltu, koska on kysymys on vain kahden viikon ajasta. Väärentäjät pääsevät joka tapauksessa vuoden vaihteessa liikkeelle. Toisaalta myös on huomioitava se, että muissa Euroopan unionin maissa joka tapauksessa tällaiseen harjoittelujaksoon ollaan lähdössä liikkeelle.

Juha Karpio /kok:

Arvoisa puhemies! Äskeiset puheenvuorot käsittelivät nimenomaan maksuvälinerikosta eli vuoden vaihteessa tapahtuvaa rahauudistusta ja siihen liittyviä riskejä. Aivan varma on, että myöskin väärennettyä rahaa on nyt entistä enemmän liikkeellä. Siihen liittyen myös maksuvälinerikokset yhteisölain piiriin säädetään.

Oikeushenkilöiden rangaistusvastuuta koskeva lakihan on ollut voimassa vuodesta 95 eli kuusi vuotta. Kun laki säädettiin, sillä tarkoitettiin sitä, että osakeyhtiö tai muu oikeudellinen yhteisö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen johtoon tai hallitukseen kuuluva henkilö on syyllistynyt rikokseen. Kun nyt käsittelemme tätä lakia, yhteisörikos on ikään kuin liitännäinen varsinaiseen rikokseen, johon jonkin yhtiön, yhtymän tai yhteisön johdossa oleva henkilö on syyllistynyt.

Kun alun perin lakiin säädettiin mahdollisuus yhteisösakosta, se koski ainoastaan yhteisön johtoon kuuluvaa henkilöä eli sille voitiin määrätä lisärangaistus ja se kohdennettiin vain tietyn tyyppisiin rikoksiin. Eli jos yhteisö, yhtiö on syyllistynyt esimerkiksi ympäristörikoksiin, elinkeinorikoksiin tai joihinkin muihin kätkemisrikoksiin, voitiin sijaisrangaistuksena, yhteisörangaistuksena antaa sakkorangaistus varsinaisen rangaistuksen lisäksi.

Nyt lakia on tarkoitus laajentaa maksuvälinerikoksiin, niin kuin täällä on jo todettu, ja laajentaa lakia myöskin niin, että se koskisi niitäkin henkilöitä, jotka yhtiössä tosiasiallisesti käyttävät valtaa, syyllistyvät yhteisörikokseen. Tällä pyritään laajentamaan lain valtaa niin, että yhtiön tosiasiallinen omistaja, olematta yhtiön hallituksen jäsen tai muussa keskeisessä asemassa, voi syyllistyä rikokseen, josta yhteisö sitten tuomitaan sakkorangaistukseen. Se myöskin laajennetaan sisäisiin tilintarkastajiin. He voivat myöskin olla osallisina yhteisörikoksessa. Tosin ulkopuoliset tilintarkastajat eivät voi tulla kyseeseen, mikä varmaan aiheuttanee pohdintaa valiokunnassa.

Arvoisa puhemies! Koko yhteisörikoskäytäntö eli oikeushenkilöiden tuomitseminen tällaiseen yhteisösakkoon, mistä edellä totesin, on äärimmäisen harvinaista. Aamulla olin yhteydessä Jyväskylän käräjäoikeuden käräjätuomariin, ja kun nyt tämä laki on ollut voimassa kuusi vuotta, hän muisteli, ettei yhtään yhteisösakkoa Jyväskylän käräjäoikeudessa, joka on maan suurimpia käräjäoikeuksia, ole annettu. Eli lain soveltaminen on kuitenkin erittäin harvinaista.

Käytännössä voitaisiin herättää keskustelua siitä, kuinka toimiva yhteisösakkojärjestelmä on huolimatta siitä, että esityksen laajentaminen koskemaan tosiasiallista päätösvaltaa yhtiössä käyttäviin henkilöihin on epäilemättä aivan oikea toimenpide.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi rikoslain 9 ja 37 luvun muuttamisesta on kyllä hyvin ajankohtainen ja aiheellinen, vaikka on, aivan kuten ed. Karpio toi esiin, ehkä hyvin harvinainen ja tähän mennessä varsin vähän käytetty lainkäytön muoto. Mutta kun nyt tulee, niin kuin ed. Räsänen toi esille, euroraha, tässä yhteydessä tämän lainmuutoksen myötä on mahdollista saada syytteeseen ja rangaistukseen muun muassa ne, jotka järjestelmällisesti väärentävät rahaa. Siinä suhteessa tämä laki on osaltaan ehkäisemässä rikoksia ja saattamassa myös rikoksiin syyllistyneet vastuuseen.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Useissa puheenvuoroissa on viitattu euron käyttöönottoon ja rahanväärennysmahdollisuuksiin, jotka ovat aivan uuden tyyppisiä Suomessa. Tähän saakkahan rahan väärennys on ollut markan osalta ennen kaikkea kotimainen ongelma, mutta kun me puhumme eurosta, luonnollisesti puhumme eurooppalaisesta ongelmasta, jolloin asiaan joudutaan tietysti suhtautumaan kokonaan toisella tavalla. Tässä suhteessa tietysti unionin neuvoston päätös siitä, että tehdään puitesopimus rahanväärennöksistä, on taustalla tässä hallituksen esityksessä ja näemme, että tätä lähestytään eurooppalaisella tasolla.

Ed. Kekkonen viittasi Suomen Pankin asiantuntemukseen näissä asioissa. Kaikki kunnia luonnollisesti Suomen Pankin asiantuntemukselle, mutta yhtä lailla olennainen taho tässä myöskin on Euroopan keskuspankki ja siellä oleva asiantuntemus näissä kysymyksissä. Niin kuin totesin, tämä on ennen kaikkea eurooppalainen ongelma.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Vähän tähän keskustelun sävyyn haluaisin lausua, ja se on se, että ikään kuin tämä rahauudistus merkitsisi väärentämisen räjähdysmäistä kasvua. Se nyt on epäluulo, jolle mielikuvituksessansa voi kehitellä vaikka minkälaisia perusteita, mutta sen mielikuvan luominen ei nyt välttämättä ole ehkä kenenkään kannalta kovin nerokas oivallus. Tämä lainsäädäntö, aivan niin kuin ed. Kiljunen sanoi, lähtee eurooppalaisesta päätöksenteosta. Euroopan keskuspankilla on yksinoikeus antaa lupa setelien liikkeeseenlaskemiseen yhteisössä. Varsinaisen liikkeeseenlaskemisen voivat tehdä Euroopan keskuspankin lisäksi kansalliset keskuspankit. Ainoastaan näiden tahojen liikkeelle laskemat setelit ovat siis laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä yhteisössä.

Mitä tulee Suomen asiantuntemukseen, lainkaan vähättelemättä, ed. Kiljunen, eurooppalaista asiantuntemusta tässä, niin meillä on aika maineikas menneisyys. Meidän rahojamme ei ole kyetty väärentämään, ei meillä eikä muualla. Kukin kansallinen keskuspankki on itse voinut päättää, missä maan eurosetelit ja kolikot painetaan. Suomessa nämä eurosetelit painaa Setec Oy ja kolikoiden painaminen on annettu Rahapaja Oy:n tehtäväksi. Me olemme siis merkittävä tuottaja uudessa rahamaailmassa ja ymmärtääkseni sellainen tuottaja, johon luotetaan myös muualla maailmassa. Se pelko, että tässä alkaisivat todelliset väärentäjän markkinat, tuntuu minusta vähintääkin liioitellulta.

Toimi  Kankaanniemi  /skl:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiljunen antoi vähän ymmärtää, ehkä ei kuitenkaan tarkoittanut, että Suomessa olisi kielletty vain markan väärentäminen tai markkamääräisten setelien. Kyllähän voimassa oleva laki puhuu rahan väärentämisestä. Eli meillä voidaan syyllistyä rikokseen myös dollaria taikka kruunua tai vaikka ruplaa väärentämällä. Tässä suhteessa ei tapahdu mitään muutosta.

Ed. Kekkonen vähätteli tätä vaaraa. Muistaakseni suurin euroseteli on 1 000 euron seteli. Se on lähes 6 000 markkaa, yhden setelin arvo. Kyllä tietysti kannattaa mielellään niitä ruveta väärentämään, jos rupeaa rahaa yleensä väärentämään. Eli houkutus kyllä laajalla alueella kokonaan uuden setelin väärentämiseen kasvaa aivan varmasti. Kyllä asiantuntijat ovat, sanoisin, erittäin huolestuneita tästä tilanteesta. Tänään jo kuuntelimme lakivaliokunnassa asiantuntijoita tästä lakiesityksestä, vaikka tämä ei vielä ollut siellä virallisesti, ja tuli esille tämä. Kyllä huoli on suuri.

Päivi Räsänen /skl:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Kekkonen totesi, että onpa eduskunnassa likainen mielikuvitus, niin tämä ongelma ei ole vain eduskunnan mielikuvissa luotu, vaan jo pelkästään se, että meillä on tämä hallituksen esitys käsittelyssä, kertoo siitä, että ongelma on todellinen ja myös koko Euroopan unionin alueella. Ajattelen näin, että houkutus väärentämiseen on kyllä tässä yhteydessä harvinaisen suuri. Raha on uusi ja käyttäjille outo. Markkinat ovat suuret, paljon suuremmat kuin kansallisten rahayksikköjen kohdalla nykyisin, ja liikkeellä on poikkeuksellisen suuria seteleitä tai suurempia kuin tällä hetkellä.

Ed. Kekkonen totesi, että meillä ei ole löydetty väärennettyjä seteleitä. En tiedä, ymmärsinkö tai kuulinko ihan oikein tämän, mutta kyllähän meillä sentään niitä on löydetty. Viime vuonna Suomessa löydettiin 160 väärennettyä seteliä. Ongelma on tosin melko pieni kansainvälisesti verraten. Siinä mielessä meillä Suomessa on hyvä tilanne. Toivon, että tilanne ei tästä pahene, vaan voimme säilyttää tämän melko alhaisen rikollisuuden lukeman tässä suhteessa.

Antero  Kekkonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Jos jätin sen kuvan, että Suomesta ei olisi löydetty väärennettyjä seteleitä, niin pyydän anteeksi. Suomesta on löydetty väärennettyjä seteleitä, mutta perin, perin vähän. Sitten niiden tarkempi tutkimus on osoittanut, että ne ovat suurimmalta osaltaan monistekonetasoa. Siis jos hiukan kärjistäen taas sanon ja toivon, että kristillinen liitto ei tähän jälleen puutu, niin ne ovat vähän sillä tavalla tehtyjä, että seteli on kuljetettu monistuskoneen läpi. Usein tekijät ovat olleet pikkupoikia. Usein he ovat olleet vähän alkoholia käyttäneitä. Ne teot ovat siinä merkityksessä, mistä nyt puhumme, aika viatonta pikku puuhastelua. Mutta jos tässä maailmassa jotain kannattaisi ruveta väärentämään, niin en ole ihan varma siitä, olisivatko ne juuri niitä ruplia, mihin täällä viitattiin, mutta ehkä joku sellaistakin harkitsee.

Keskustelu päättyy.

​​​​