Täysistunnon pöytäkirja 37/2002 vp

PTK 37/2002 vp

37. PERJANTAINA 5. HUHTIKUUTA 2002 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi tieliikennelain muuttamisesta

 

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tammikuussa 2001 valtioneuvosto hyväksyi pitkän litanian liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lista taitaa olla noin puolisensataa erilaista ehdotusta käsittävä. Niin sanotusta kuripaketista, niin kuin lehdistö sitä kutsui, on eduskuntaan tullut käsiteltäväksi yksi ainoa asia, ja se on nyt juuri täällä mietintövaiheessa oleva kännykän käyttökielto ajaessa. Kovin suurella vauhdikkuudella nämä asiat eivät ole edenneet.

Tällä näkökohdalla kuitenkin oli valiokunnan työskentelyn kannalta se merkitys, että ei voitu ajatellakaan, että tähän hankkeeseen sinänsä suhtauduttaisiin kielteisesti. Sellainen ratkaisu olisi ollut tosi kurja signaali tilanteessa, jossa liikenneturvallisuuden indikaattorit osoittavat liikenneturvallisuuden heikentymistä maanteillä eikä suinkaan parantumista, niin kuin tavoitteena on ollut. On otettava huomioon se, että liikennekuolemien määrä ehti jo pudota alle 400:n ja pomppasi viime vuonna jo selvästi yli 400:n jälleen. Tavoitteenahan oli vain 250 kuollutta liikenteessä, mikä sekin on hyvin paljon.

Tämä hallituksen esitys ei todellakaan ole maailmanlaajuisesti pilottityötä. Hallituksen esityksen perusteluosasta käy selville, että silloin oli olemassa kännykän käyttökielto jo viidessätoista valtiossa ja lisäksi yhdessä valtiossa, Virossa, oli taajama-alueilla käyttökielto. Sinä aikana, kun eduskunta on hallituksen esitystä käsitellyt, Australia on ilmoittanut saattavansa käyttökiellon voimaan ja edelleen Irlanti. Vielä on sellainen hauska yksityiskohtasattuma, että Irlannin parlamentti käsitteli liikenneturvallisuusasioita täsmälleen samaan aikaan, kun Suomen eduskunta kävi liikenneturvallisuusasioista debatin vuosi sitten, elikkä tässä olemme Irlannin kanssa samassa vauhdissa.

Tänä aikana on myöskin valmistunut brittitutkimus, jossa tutkittiin sitä, millä tavalla matkapuhelimeen puhuminen vaarantaa liikenneturvallisuutta. Tutkimuksessa käytettiin apuna ajosimulaattoria ja tutkittiin ajajan reagointinopeutta toisaalta hänen puhuessaan matkapuhelimeen, toisaalta, kun hän keskittyy ajamiseen, ja vielä kolmas vaihtoehto oli, että ajaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Brittein saarillahan tuo promilleraja on 0,8. Tulos oli sellainen, että kädessä puhelinta pitäen auton pysäyttämiseen tarvittiin 45 metriä, kun normaali reagointinopeus antoi tuloksen 31 metriä, ja tämä tapahtui vauhdissa, joka oli 112 kilometriä tunnissa. Toisin sanoen tämäkin osoitti selvästi, että reagointinopeuteen kännykkään puhuminen ajon aikana vaikuttaa.

Näin ollen oli hyvä, että kuusitoista valiokunnan jäsentä päätyi yksimielisyyteen koko paketista. Vastalause koskee vain voimaantulosäännöstä ja siinä olevaa erästä hidastusta. Olemme kirjanneet mietintöön eräitä olennaisia määritelmiä ja selvennyksiä, jotka puuttuivat hallituksen esityksestä. Edelleen totean sen lisäksi sen jälkeen käytäväkeskusteluissa esitettyihin kommentteihin muutaman näkökohdan.

Ensinnäkin hälytysajoneuvoilla on omat verkkonsa ja siten ne ovat ulkopuolella tämän, mutta jos käyttävät kännykkää, tietysti tämä koskee silloin hälytysajoneuvojakin. Edelleen on kysytty: Entäs ratikat, koskeekos kännykkään puhuminen ratikan kuskeja? Siihen vastaus on, että heitä koskee 24 a §:n 1 momentti, siis yleismomentti, mutta ei 2 momentti, koska se koskee moottoriajoneuvojen kuskeja. Elikkä tähänkin on olemassa ihan looginen ratkaisumalli.

Tuo mainittu, nyt mukana oleva 24 a § on 1 momentin osalta saman sisältöinen kuin voimassa olevan asetuksen 1257/1992 8 §, joka on nyt siis siirretty perustuslain uudistuksen mukaisesti asetuksesta lakiin, jolloinka se asia on tullut harvinaisen selväksi.

Entäs mitä tässä tulee sanktiona, jos narahtaa kiinni puhumisesta? Saapi rikesakon, ja kun erikseen ei ole mitään määritelty tai säädetty, se on 50 euroa per nakki. Niitähän voi päivässä hankkia monta kappaletta, jos on monta puhelua, elikkä siinä sitten ruvetaan jo harkitsemaan, mitä muita mahdollisia toimenpiteitä olisi tarpeen asianomaisen kuskin kohdalla.

Sitten tähän voimaantulosäädökseen. Jos jostakin, niin tästä valiokunnassa käytiin harras ja pitkä keskustelu. Päivämääriä oli almanakassa aika monta tälle vuodelle vielä, oli 1.6., 1.9., 1.10. ja 1.1.2003. (Ed. Vistbacka: Ja vielä muita päiviä!) — Ed. Vistbacka, ei saa häiritä puhujaa, puhemies kohta huomauttaa teille siitä. — Me päädyimme kuitenkin sitten, jotta ei markkinahäiriöitä syntyisi ja jotta tästä ei tulisi todellinen myyjien markkinatilanne, siihen että tarkoituksenmukainen päivämäärä on 1.1.2003. Se on liikenneturvallisuuden kannalta arveluttavaa, mutta se on käytännön syistä ja erikoisesti, kun tämän pitää tulla käytännössä kaikkien hyväksymäksi, lain hyväksyttävyyden kannalta perusteltua.

Edelleen oli käynyt sillä tavalla, että kutsujoukkoliikenteessä ja taksiliikenteessä on olemassa tilanteita, joissa tarvitaan parin vuoden siirtymäaika, kutsujoukkoliikenteessä erikoisesti sen takia, että Sonera oli kehittänyt jo markkinoille kännykkään perustuvan tiedonsiirtojärjestelmän, ja nyt on varsin kohtuullista, että sen kustannukset kuoletetaan ja sitten edelleen hankitaan rahat uuden järjestelmän käyttöönottoon. Tästä emme siis olleet yksimielisiä, vaan varapuheenjohtaja Lapintie jätti asiaan vastalauseensa.

Puhemies:

Asian käsittely keskeytetään.