Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia siten, että jokaisessa kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee olla vähintään yksi käräjätuomarin virka, johon kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito jne. Voimme lukea sen tarkemmin.

Kun tänäänkin olin tuolla valtiovarainvaliokunnassa ja huomasin, että siellä suomalaisen tutkinnon tehnyt virkamies teki asiakirjan, niin siinäkin oli vielä huomauttamista, niin että tuntuu, että kun vielä on vaikeaa omalla äidinkielelläänkin ilmaista itseään eksaktisti ja oikein, niin tämä on kova kelpoisuusvaatimus, että vähemmistökielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito löytyy, mutta en lainkaan epäile, etteikö sitä löydy. Perustuslaissahan on, että ihmisen pitää saada palvelua omalla äidinkielellään, ja se on aivan oikein. Tämä tuleekin turvata, koska varsinkin loma-ajat ovat haasteellisia ja sitten kun ajatellaan näitä pikaisia vangiksiottoja.

Mielestäni tämä asia on tärkeä hoitaa kunnolla ja asianmukaisesti, vaikka uskonkin, että me Päijät-Hämeessä emme kuulu näihin kaksikielisiin käräjäoikeuspiireihin.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus varmaankin on perusteltu vaikutuksiltaan. Suomen ja ruotsin kielen hyvä hallinta tietysti oikeusistuimissa on välttämätöntä ja kertoo osaltaan siitä, mikä on kielitaidon merkitys molemmilla kotimaisilla kielillä.

Kun hallitus on tätä ehdotusta valmistellut, niin olen kiinnostunut siitä, onko tällä ehdotuksella, joka nyt tässä on annettu kielitaitovaatimuksista, jotain jatkovaikutuksia eli onko arvioitu, että tämä voisi vaikuttaa joihinkin muihinkin kelpoisuusehtoihin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä huomauttaa tuohon, että yksikielisillekin paikkakunnille järjestetään nykyisin näitä kielikursseja sekä tuomareille että kanslian henkilökunnalle, ja kielitaidon tarve on ihan selkeästi ilmeinen. Maailma kansainvälistyy, ja varmasti yhä enemmän tarvitaan kielitaitoa. Kyllä ainakin Päijät-Hämeestä kielitaitoisia virkamiehiä löytyy tällä hetkellä.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Det här är nog en bra proposition som har som huvudsyfte att trygga rättsskyddet för båda språkgrupperna i vårt land, och det är en naturlig målsättning enligt den lagstiftning, grundlagsstiftning och så vidare, som gäller i vårt land.

Tämä on erinomaisen hyvä ja varsin perusteltu lakiesitys, jonka päätavoitteena on turvata oikeusturva molemmille kieliryhmille meidän maassamme ihan perustuslainsäädännön mukaisesti.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun lukee tätä juttua, niin tulee semmoinen jotenkin hassunkurinen olo. En tiedä, onko edes kansanedustajalle tuttua, että lakia pääsevät helpommin lukemaan ruotsinkieliset, joilla on äidinkielenään Suomessa siis ruotsin kieli. Tästä on vanha juttu ollut pitkän aikaa, että paljon huonommilla päästötodistuksilla ja muuta vastaavasti valmistutaan sitten tuomareiksi. Jotenkin, kun minä luen nyt tämän lakiesityksen, niin tässä ikään kuin vieläkin hyökätään, anteeksi sana "hyökätä", mutta ikään kuin perustellaan siltä pohjalta, että suomenkieliset lakimiehet eivät hallitsisi ruotsin kieltä, mikä kuulostaa jopa, sanoisinko, vähän hölmöltä, eli minä en oikein näe, mikä tässä tämän mieli on vai onko tässä maahanmuuttajia varten tarkoitus osata paremmin englantia tai sitten opettaa ruotsia maahanmuuttajille.

Eli jos joku voisi sanoa, mitä tässä nyt yritetään parantaa verrattuna vanhaan juttuun, ellei tämä ole jotenkin vahingossa Rkp:ltä lipsahtanut niin, että ei se ole huomannut, että tällä alueella on Suomessa tapahtunut kehitystä viimeiset 20 vuotta.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Huomaan hämmästyneenä, että ilmeisesti en saa vastausta kysymykseeni. Onko niin, että täällä ei ole esittelevää ministeriä ollenkaan paikalla? Onko hallituksen puolesta ketään, joka on valmis vastaamaan tästä lakiehdotuksesta kansanedustajille?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, ärade talman! Nu preciserar man antalet tjänster som ska inrättas för minoritetsspråket, och det är finska eller svenska beroende på majoriteten. Sedan har vi mycket exakta krav på att domarnas språkkunskaper ska fastställas på hög författningsnivå.

Eli jatkossa määritellään, miten monta virkaa eri tuomioistuimissa tulisi olla vähemmistökielen perusteella. Ne päätetään valtioneuvoston asetuksella. Samoin päätetään siinä yhteydessä tietysti, millä tavalla kielitaito määritellään.

Ed. Virtaselle haluaisin todeta sen vanhan tosiseikan, että Suomessa voi suomen kielellä opiskella lakia, oikeustiedettä, monessa paikassa mutta ainoastaan Helsingin yliopistossa voi suorittaa tutkinnon myöskin ruotsin kielellä. Tämä erityinen ruotsinkielinen kiintiö on monta kertaa oikeusteitse myöskin vahvistettu, sillä katsotaan, että kansalaisten tasavertainen kohtelu toteutuu, kun tällainen järjestelmä on. Näin on.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Pyytäisin jos ed. Thors voisi ministeri Braxin poissa ollessa, kun ed. Thors on myös ministeri, arvioida sitä, onko tällä lakiehdotuksella jotain seurausvaikutuksia. Eli onko mahdollista, että tällaiseen joustavaan käytäntöön näissä pätevyysehdoissa siirryttäisiin laveammaltikin?

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vielä kysyä joltain hallituksen edustajalta: Miten saamen kieli Pohjois-Suomessa liittyy tähän lakiin, vai liittyykö se mitenkään, ja onko saamen kielen asemaa edes käsitelty tässä lakimuutosvalmistelussa?

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! On luonnollisesti selvä, että ruotsin kielellä pitää pystyä asioimaan oikeusasteissa, mutta ei ole mitenkään perusteltua, että alemmilla pisteillä ruotsinkieliset pääsevät opiskelemaan lakia tai monia muita asia-alueita yliopistossa kuin suomenkieliset. Se ei ole oikein, se ei ole kohtuullista. Se pitää muuttaa, ja se vielä muuttuu.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä laki varmaan tulee myös tarpeeseen sen takia, että omalla kotiseudullani Vaasan seudulla Mustasaaren ja Vaasan käräjäoikeudet yhdistetään ja siellä asia keikahtaakin niinpäin, että tätä lakia pitää lukea niin, että enemmistökieli on ruotsi ja se vähemmistökieli on suomen kieli Vaasankin käräjäoikeudessa uudistuksen jälkeen. Sen takia on tärkeää, että voidaan nimittää myös niitä ihmisiä, jotka eivät sitä enemmistökieltä hallitse välttämättä hyvin, mutta hallitsevat molempia auttavasti.

Kyllä sieltä palautetta tuli tämän käräjäoikeusyhdistämisen jälkeen hyvin paljon tuomareilta, ammattilaisilta, jotka tekevät päivittäin työtä siellä, että nyt kielilaki perustaa laitoksen asukaspohjan mukaan eikä ollenkaan sen mukaan, mitä töitä laitoksessa tehdään. Jopa 80 prosenttia asioista saattaa olla suomen kielellä hoidettavia, ja silti nyt hallinto hoidetaan siellä ruotsiksi. On välttämätöntä, että edes tuomarinvirat saadaan myös siellä täytettyä, koska se kai koko käräjäoikeusuudistuksen idea on ollut, ja kielipalvelut täytyy hoitaa niin, että kaikki saavat oikeilla kielillä palvelut. Tämä hallinnollinen puoli jääköön meidän hallinnoijien ja poliitikkojen hoidettavaksi.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Luulisin, että varatuomarit tässä salissa tietävät, että oikeudenistunnon johtaminen kahdella kielellä ja pöytäkirjojen ja oikeudellisten päätösten tekeminen ovat niitä vaikeimpia, mitä tässä maassa on, ja siinä mielessä uskon ja toivon, että myös tämä laki tuo niitä mahdollisuuksia, että ruotsinkielinen pääsee harjoittelemaan kaksikielisessä ympäristössä suomen kieltä ja päinvastoin. Tämä on nimenomaan ehkä sellainen konkreettinen seuraus tässä, mistä ed. Heinäluoma totesi, että luodaan mahdollisuudet puolin ja toisin harjoitella, kun on päässyt töihin, ja parantaa kielitaitoa. Muita vaikutuksia oikeastaan ei ole, ei taloudellisia vaikutuksia, mutta pääsee tuomarin uralle, pääsee oppimaan ja harjaantumaan kielellisesti, koska todellakin se, että kahdella kielellä johtaa, on aika haasteellista.

Vielä ed. Kumpula-Natrille: Tietysti näissä mainitsemissanne käräjäoikeuden tapauksissa tarvitaan usein nimenomaan myöskin niitä molempia kieliä, jotta voi harjoittaa ja johtaa prosessia oikealla tavalla.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, miksi yleensä täytyy opiskella ruotsin kieltä. Eikö sen tilalle voisi laittaa esimerkiksi englannin kieltä, jota yleensä tuolla niin surullisenkuuluisassa EU:ssakin käytetään? Ei siellä varmasti kuule ruotsin kieltä ollenkaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kumpula-Natri jonkin verran jo äsken avasi tätä ongelman ydintä. Yksi kysymys on nimenomaan Vaasan käräjäoikeus, jossa enemmistön kieleksi tuli toinen kotimainen eli ruotsin kieli, mikä johtuu nimenomaan väestömäärästä, mikä tämän käräjäoikeuspiirin alueelle otettiin mukaan. Vaasan käräjäoikeuden laamanni, kuten monet muutkin asiantuntijat, näki jo tätä esitystä tehtäessä tämän ongelmalliseksi, koska he pelkäsivät, että jatkossa on erittäin hankala saada riittävästi suomen kielen taitoisia juristeja sellaiseen käräjäoikeuteen, jossa enemmistön kieli on ruotsi.

Minun ymmärtääkseni tässä lakiesityksessä halutaan turvata tällaisten käräjäoikeuksien hyvä oikeuskäytäntö nimenomaan sellaisissa tapauksissa, joissa jutuista esimerkiksi 80 prosenttia käsitellään pääsääntöisesti suomen kielellä. Näitten tuomareiden osalta kielitaitovaatimukset tavallaan heikkenevät mutta sitten erikseen valtioneuvoston asetuksessa määrätään, kuinka paljon täytyy olla oikeusoppineita, jotka hallitsevat molemmat, sekä suomen että ruotsin kielen, täydellisesti. Tämä mahdollistaa, että tiettyjä juttuja, joissa asianosaiset ovat ainoastaan esimerkiksi suomenkielisiä, voi jatkossa käsitellä sellainen tuomari ja juristi, jonka kielitaitovaatimukset eivät ole erityisen hyvät mutta ovat riittävän hyvät käsittelemään niitä pääsääntöisesti yksikielisiä, esimerkiksi suomenkielisiä, juttuja. Sen johdosta tämä lakiesitys on todennäköisesti tänne myöskin tuotu, koska näitä ruotsinkielisenemmistöisiä käräjäoikeuksia ei tämänkään jälkeen kovinkaan monta ole.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Toivon, ettei tästä tulisi mikään kieliriitakysymys. Kyllä tämä hallituksen esitys on hyvä, ja on aivan oikein, että enemmistökieli määräytyy väestön kielisuhteiden mukaan. Mitään muuta ei voi edes ajatella, vaikkakin, niin kuin ed. Salo sanoi, yhdessä käräjäoikeudessa enemmistökieli on ruotsi mutta 80-prosenttisesti jutut käydään kuitenkin suomen kielellä. Tämä on hyvä näin.

Mutta ei meidän kannata myöskään liikaa korostaa tai edes puhua siitä, että ruotsinkieliset pääsisivät helpommin yliopistoihin. On tietenkin selvä, että täytyy olla tiedekuntia, mihin molempien kieliryhmien opiskelijat pääsevät, (Ed. P. Virtanen: Mutta suhteessa!) jotta me voimme palvella kansalaisia molemmilla kielillä. Se on aivan päivänselvä asia. Sitten on myöskin muistettava, että useimpiin tiedekuntiin voi pyrkiä niin suomenkielinen kuin ruotsinkielinen. Opetuskieli on joko ruotsi tai suomi, ja jos on esimerkiksi ruotsinkielinen tiedekunta ja suomenkielinen on sinne päässyt, niin hän saa jopa tenteissä vastata suomen kielellä. Näin tämä yhteiskunta toimii hyvin kieliryhmien kesken. Ei pidä lietsoa ja antaa sellaista kuvaa, että ruotsinkielisillä olisi oma tiedekunta, mihin hyvin helpolla pääsee. Useimpiin pääsee niin suomen- kuin ruotsinkielinen eli se, jolla on eniten pisteitä, ja saa vastata tenttikysymyksiin omalla äidinkielellään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitos puhemiehelle, kun hän sallii laaja-alaisen keskustelun.

Mielestäni, kun nyt puhutaan tästä yliopistojärjestelmästä, olisi hyvä, että nuoret pääsisivät pian opinahjon siipien suojaan, tässä tapauksessa yliopiston. Kun puhutaan opiskelumahdollisuudesta, niin voisi ottaa käyttöön sen tavan, mikä on ainakin ollut aikaisemmin joissakin EU-maissa, että kaikki halukkaat pääsevät opiskelemaan. Ne sitten voivat jatkaa, jotka jaksavat lukea ja ovat motivoituneita ja etenevät ja jaksavat istua ja lukea ja osoittavat kykynsä sillä, että pärjäävät tenteissä, ja sitten ne karsiutuvat, jotka eivät jaksa läksyjään lukea tai osoittavat, että mielenkiinto ei riitä. Silloin jokaisella olisi tasapuolisesti mahdollisuus päästä opiskelemaan esimerkiksi oikeustiedettä, ja sitten jos näyttää siltä, että ei ole motivaatiota tai kykyjä siihen ja silloin ei pärjää tenteissä, voi hakeutua muulle alalle, mutta kaikilla olisi mahdollisuus.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Soini mutta erityisesti ed. Pentti Oinonen minusta hivenen lietsoi tämän asian yhteydessä tällaista kielisodan tyyppistä keskustelua ja erityisesti, kun ed. Pentti Oinonen kysyi, mihin ruotsin kieltä ylipäätänsä tarvitaan, eikö pitäisi opettaa vain englantia. Itse asiassa on niin, että valitettavasti aivan valtaosa lapsista kouluissa opiskelee ensimmäisenä kielenä englantia. Meillä on nuorten keskuudessa erittäin hyvä englannin kielen taito ja pitäisi nimenomaan rohkaista lukemaan ensimmäisenä vieraana kielenä toista kotimaista tai muita kieliä. Tällä hetkellä englannin kielen oppii jo television viihteen kautta aika tavalla hyvin.

Mihin sitten esimerkiksi ruotsin kieltä, toista kotimaista kieltä, tarvitaan? Nimenomaan esimerkiksi siellä Euroopan unionissakin sitä tarvitaan. Me jaamme yhteiset käsitykset demokratiasta, päätöksenteon avoimuudesta, hyvin saman tyyppisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin, (Ed. Vistbacka: Omalla äidinkielellä siellä toimitaan!) ja on tärkeää, että näissä asioissa voimme tehdä yhteistyötä sellaisten maiden kanssa, jotka jakavat meidän kanssamme samanlaisen yhteiskuntamallin ja -ajattelun. On parempi, että niistä löytyy se ryhmä eikä haikailla esimerkiksi eteläeurooppalaisten katolilaisten arvojen perään, niin kuin EU:ssa ovat pyrkineet nämä Välimeren maat tuomaan katolilaisia arvoja esimerkiksi avioliittolainsäädännön kautta. Pidetään me kiinni suomalaisesta demokratiakäsityksestä, avoimuuskäsityksestä ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja tehdään sitä yhteistyötä sillä kielellä, jota osaamme hyvin kaikki.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän on erinomaisen hyvä. Tämä turvaa kansainvälisiä ihmis- ja perusoikeuksia. Kyllä oikeus omaan äidinkieleen on jokaiselle meille hyvin tärkeä, ja on surullista, että eduskunnassa on kansanedustajia, jotka käyttävät populistismia hyväksi hyökkäämällä erilaisin perustein eri kieliryhmiä vastaan. Arvoisa ed. Vistbacka, suomen kieli on hyvin pieni kieli maailmalla, ja meitä uhkaavat muutoinkin englannin kielen sloganit, ja ne siirtyvät nuorisoon. Millä tavalla me voimme turvata, että suomen kieli on sadan vuoden perästä oma äidinkieli jollakin ryhmällä? Lähtökohtaisesti lakiesitys on erityisen hyvä. Enemmän voisi olla täällä eduskunnassa tämmöisten perusoikeuksien puolustajia. Minusta ruotsinkielisten, suomenkielisten, saamenkielisten ja muiden äidinkielenkäyttö on oikeus, jota sivistysvaltion on kunnioitettava. Meidän on huomattava, mitä ed. Petri Salo täällä äsken totesi, että tämähän koskee myös suomenkielisiä palvelujen käyttäjiä, ja kun erityisesti on kysymys oikeuden jakamisesta, niin kyllähän ihmisen täytyy saada oikeudessa ainakin omassa maassaan riittävät kielelliset palvelut. Minusta se ei ole ollenkaan väärin, että tuomaritkin velvoitetaan vastaamaan näistä kieliasioista.

Vielä lopuksi, ed. Pentti Oinonen, kaikella kunnioituksella syvästi ihmettelen näkemystänne, miksi on opiskeltava ruotsia. Yhtä ajattelemattomasti voisi kysyä, miksi ihmisen ylipäätään pitää opiskella. Mikä on suvaitsevaisuus, mikä on sivistystaso, mikä on merkitys opilla, näitä olisi kannattanut miettiä, ennen kuin tämmöisiä kysymyksiä esitetään.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaksi edellistä puheenvuoroa ovatkin tulleet lakivaliokunnan jäseniltä, jotka saavat tämän lakiesityksen käsiteltäväkseen. Vaikuttaa siltä, että hallituksen esitys on erityisen hyvin perusteltu ja sitä tutkitaan lakivaliokunnassa.

Haluaisin tähän yleiseen kielikeskusteluun tuoda yhden näkökohdan. Historian professori Henrik Meinander hiljattain ehdotti Hufvud-stadsbladetissa, että yksi ratkaisu tähän kielikeskusteluun voisi olla se, että lukiossa olisi valittava joko pakollinen ruotsi tai pakollinen venäjä ja sitouduttava sitten kirjoittamaan tämä kyseinen valittu kieli ylioppilaskirjoituksissa. Minä uskon, että tämä saattaisi ratkaista sen asian, että ruotsin kielen asema koulussa on jatkuvasti heikentynyt englannin ylivallan takia. Se myös antaisi ehkä sitten mahdollisuuksia joissakin Itä-Suomen kunnissa siihen, että voitaisiin ihan todella panostaa venäjään. Ruotsin kielen perintö Suomessa on erittäin tärkeä, koko meidän laillisuusajattelu itse asiassa kumpuaa sieltä Ruotsin vallan ajoilta. Me puolustimme asemaamme ollessamme Venäjän suuriruhtinaskunnan osa nimenomaan vetoamalla laillisuuteen. Mielestäni tämä lakiperintökin on jo tärkeä säilyttää. Mutta Meinanderin ehdotus on harkitsemisen arvoinen.

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! Jag skulle vilja dra en parallell till språklagsberättelsen som vi debatterade här i salen för en vecka sedan. I den kunde vi konstatera att vi nog har mycket arbete framför oss. Det borde jobbas verkligen hårt för att se till att vi lever upp till de förpliktelser, stadgar och paragrafer som vi har godkänt beträffande språklagen när det gäller den konkreta verkligheten och när det gäller hur de språkliga rättigheterna uppfylls inom den offentliga förvaltningen, bland annat inom ministerierna, men också inom hela den lagstiftande sektorn.

Därför behövs den här lagen. Den behövs uttryckligen för att se till att det som vi redan har fattat beslut om tidigare också ska förverkligas i praktiken. Det handlar till stor del helt enkelt om att organisera, att se till att man beaktar de språkliga rättigheterna då man planerar en verksamhet.

Ed. Heinäluoma kysyi tässä aikaisemmin, mitkä esityksen vaikutukset ovat. Niin kuin tässä ehdotuksessa todetaan, tällä lailla, esityksellä, pyritään siihen, että parannettaisiin kansalaisten mahdollisuuksia saada palvelua kaksikielisissä käräjäoikeuksissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Tässä todetaan myös näin, ettei tuomarin virkojen määrää tämän uudistuksen perusteella ole tarkoitus lisätä käräjäoikeuksissa ja ettei esitys sisällä uusia valtiontalouteen liittyviä taloudellisia vaikutuksia. Tarkoitus on siis se, että järjestelemällä paremmin pystytään paremmin toimimaan sen eteen, että kielelliset oikeudet myös toteutuvat käytännössä.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä hallituksen esitystä, se on mielestäni hyvin tärkeä. Ennen kaikkea se peruskysymys, mitä tässä nyt käsitellään, on tuomareiden nimittäminen. Lähtökohtaisesti yleiset tuomarin viran kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö voidaan nimittää virkaan, ja kaikki tietävät sen, että noihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluu myöskin kielitaito, kulloinenkin kielitaito.

Kansalaisten kannalta huomattavan paljon tärkeämpi seikka on sen sijaan sitten taas se, että he saavat asiansa käsitellyksi oikeudessa omalla äidinkielellään, sillä, jota he ymmärtävät, ja heillä on tarvetta perustella se juuri nimenomaisesti heidän omalla äidinkielellään. Kun pohditaan kokonaisuutta, tänä päivänä perustuslakikin jo sanoo, että on saatava oikeudenmukainen oikeudenkäynti, ja sen mukaan siis jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi, kuten mainitsin, omalla äidinkielellään. Mistään muusta tässä ei ole kysymys.

Aikaisemmin ministeri Thors täällä mainitsi sen, että on äärimmäisen tärkeää, että kiinnitetään huomiota myös siihen tosiseikkaan, että juridiikka, oikeusjuridiikka, on tänä päivänä kielellä kuin kielellä erittäin vaikeasti perusteltavissa, sitä täytyy tehdä monimutkaisin tavoin. Kyllä minä ainakin näkisin varsin hypoteettisena sen vaihtoehdon, että täysin ruotsinkielisille alueille menisi tuomariksi sellainen henkilö, joka on auttavasti kielitutkintolautakunnan edellytykset täyttänyt ja sitten alkaisi tehdä tätä vaativaa työtä ruotsin kielellä. Voisi olla, että sitä päätöstä ei ymmärtäisi ei lähettävä eikä vastaanottava pää.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! En voi edelleenkään välttyä humoristiselta — ikään kuin tosiaan tässä olisi jotenkin sorrettu joitain ruotsinkielisiä. Aikoinaan — jos katsotte elokuvia Härmästä poikia kymmenen tai Kaksipa poikaa Kurikasta — ongelma oli just se, että vallesmanni ei osannut suomea. Koko Vaasan läänissä, jossa minä olin läänintaiteilijana, aina korostui se ongelma, että suomalaiset eivät saaneet oikeutta omassa maassaan. Nyt te yritätte, vaikka te pitkän aikaa olette hoitaneet edustajina täällä kaikki etuoikeudet tuplana ainakin jo ruotsinkielisille, ikään kuin saada sen tunteen meille täällä, että me sorramme joitain ressukoita, jotka eivät saa palveluja omalla kielellään.

Todellisuudessa, arvoisa puhemies, kun olette myös alan edustaja, tiedätte, että englanti on siinä mielessä mainio kieli, että se on omaksunut latinan ja kreikan aikoinaan jo hyvin pitkälle, ja kaikki oikeuden peruskielet tulevat täältä, ja turha naureskella edustaja, mikäs tämä onkaan tämä vihreä tässä, Euroopat käynyt, koska jos hän ei ymmärrä sitä, että latina on hyvin pitkälle pohjana kaikissa näissä oikeuskielissä ja englanti jos mikä kieli on sulattanut ne itseensä, latinan ja kreikan, ja kreikka on Raamatunkin kieli, ja minä en ymmärrä, miten ruotsi olisi erinomaisempi kieli tässä nykyisessä Euroopassa, jossa me vaadimme kaikki oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua. Eli Vaasan läänistä lähteneenä tämä lakiesitys on siinä mielessä oivallinen, että suomenkielisetkin saavat.

Vielä sen verran lisäisin, että jos nyt huonommilla papereilla pääsee opiskelemaan ruotsinkielisesti lakia, niin mitä tasa-arvoa se on, jos sinä saat sitten ruotsinkielisellä alueella ruotsinkieliset tuomarit, jotka ovat huonommilla papereilla aikoinaan päässeet opiskelemaan lakimieheksi? Sekö on tasa-arvoa?

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä äskeinen puheenvuoro puhui puolestaan, nimittäin kun opiskelee kieliä, niin myöskin ajatus avartuu ja silloin oppii ymmärtämään vieraitakin ilmiöitä. Luulen, että meillä yhteinen suuri huoli tässä salissa kuitenkin on se, että englannin kielen ylivalta on niin suuri, että kouluissa pitäisi kannustaa oppimaan muita kieliä. Niin kuin ed. Arhinmäki sanoi, toisesta kotimaisesta on hyvä aloittaa ja sitten vaikka jatkaa siitä venäjään, saksaan, ranskaan jne. Kyllä kielikylpy on mainio keino, jolla myöskin lapset saadaan oppimaan useita kieliä, ja meillä on kielenopetuksessa paljon tekemistä, mutta näillä asioilla ei tietysti nyt ole mitään tämän lakiesityksen kanssa tekemistä.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Det behövs fler språkkunniga jurister i vårt land.

Eli kielitaitoisista juristeista on pulaa tässä meidän maassamme. Tarvitaan lisää kaksikielisiä, monikielisiä juristeja, ja tähän Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta pyrkiikin koulutuksellaan Vaasassa. Mielenkiintoa on, hakijoita löytyy hyvin molemmista kieliryhmistä. Opiskeluaika on suhteellisen lyhyt ja keskeytyksiä on vähän. Tämä on esimerkillisen hyvää koulutustoimintaa tällä alalla. Tällä saadaan kaksikielisiä, myös monikielisiä juristeja, jotka turvaavat sekä ruotsin- että suomenkielisille palvelua molemmilla kielillä, ja tällä tavalla turvataan myös oikeusturva molemmille kieliryhmille.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 45 on varmasti saava asiallisen käsittelyn omassa valiokunnassaan, jonne se on menossa. Lakivaliokunta varmasti perehtyy tähän paremmin kuin tämä täysistunto ja on voinutkin siihen perehtyä. Siellä tuskin tämä hallituksen esitys tarjoaa minkäänlaista ennakkoluulojen tuulettamiskanavaa, niin kuin nyt tässä on näyttänyt tarjoavan.

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ed. Hautala sanoi — olen samaa mieltä — että nimenomaan kielten opiskelu vähentää ennakkoluuloja, lisää mahdollisuutta ymmärtää asioita, jotka muuten voivat tuntua kummalliselta. Sanoisin vielä tästä suomen ja ruotsin kielen asemasta oikeuslaitoksessa sen, että tämä hallituksen esityshän on tasapainoinen molempien kielten suhteen ja tässä mielessä täyttää molempien kansanosien tarpeita heidän äidinkielestään riippumatta.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa on kaksi kansalliskieltä, ja kaikki eivät ehkä tiedä, mutta Pohjanmaalta löytyy todella ihmisiä, jotka eivät osaa suomen kieltä, eivät kykene hoitamaan asioita suomen kielellä, ja siitä syystä meillä pitää olla aidosti elävä kaksikielisyys. Kun ajattelemme tuomioistuimia, siellä käsitellään ihmisille äärimmäisen tärkeitä, sensitiivisiä asioita, ja nimenomaan tuomioistuimessa on voitava hoitaa asiansa omalla äidinkielellä. Jos todistajaa haastatellaan, niin kyllä hänen pitää voida ilmaista asiat, niin kuin hän on ne kokenut, eikä miettiä sitä, miten asioita käännetään toiselle kielelle. Tästä syystä on tärkeätä, että aito ruotsin kielen taito turvataan kaikissa tuomioistuimissa. Oikeastaan täytyy kysyä, että kun suuri kielikoe oikeastaan takaa sen, että voi toimia ruotsin kielen tuomarina tai suomen kielellä, niin täytyy sanoa, että se ei ehkä kuitenkaan osoita riittävää valmiutta toimia tuomarin tehtävässä, ja oikeastaan pitäisi vaatia melkein enemmän. Tässä suhteessa on kyllä tärkeätä se, että pyritään pitämään huolta siitä, että meillä on riittävän suuri ruotsinkielisten lakimiesten koulutus. Kyllä myöskin se on meidän kansainvälinen velvoitteemme, että koulutetaan riittävästi ruotsinkielisiä tuomareita, ja tässä suhteessa pitää voida suosia myöskin ruotsinkielisiä hakijoita, jotta näitä ruotsinkielisiä tuomareita yhteiskunnassa on yhteiskunnan käytettävissä riittävästi.

Mitä tulee Seinäjoen käräjäpiiriin, niin mielestäni on erittäin hyvä, että meillä on yksi käräjäpiiri, jossa on ruotsi enemmistökielenä, että meillä on aidosti jokin alue, jossa käytetään tuomioistuimessa aidosti aitoa ruotsin kieltä, ja tässä suhteessa Vaasa on erittäin hyvä.

Alltså, som sammanfattning kan jag bara konstatera att det är en av våra internationella mänskliga rättigheter som vi har garanterat, den att vi garanterar att var och en får använda sitt eget modersmål vid våra domstolar. Dessutom vad det gäller de grundrättigheter som är garanterade i vår grundlag, så garanterar de också alldeles klart att var och en har rätt att använda sitt eget modersmål vid våra domstolar. Det här är en av de bärande principer som också riksdagen ska följa.

Anna-Maja Henriksson /r:

Herr talman, arvoisa puhemies! Ledamot Sasi höll just ett alldeles utmärkt anförande.

Tämä ed. Kimmo Sasin puheenvuoro oli aivan erinomainen. Tämä laki on erittäin tervetullut ja erittäin, erittäin nödvändig, tarpeellinen.

Det visar redan den berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen som statsrådet kom med senaste vecka, för i den redogörelsen kan man läsa att språklagen i sig är ett bra redskap men språklagen fungerar inte om vi inte samtidigt ser till att de strukturer vi har också betjänar språklagens syfte, att vi får folk på centrala poster i ministerierna, kommunerna och i domstolarna med kunskaper i bägge inhemska nationalspråken. Det kommer också fram i statsrådet berättelse att när det gäller till exempel polisen så har vi för få poliser som kan svenska.

Elikkä tästä valtioneuvoston kertomuksesta ilmenee myös, että meillä on liian vähän poliiseja, jotka osaavat ruotsin kieltä. Sen johdosta usein myös protokollat, pöytäkirjat, tehdään suomeksi, ja se voi johtaa siihen, että henkilö, joka on ruotsinkielinen ja haluaisi käyttää ruotsin kieltä tuomioistuimessa, joutuukin tilanteeseen, jossa hän saa käydä prosessinsa suomeksi. Näin ei saisi oikeusvaltiossa olla. Sen takia tämä lakiesitys on erittäin tarpeellinen ja erittäin, erittäin hyvä.

Kehottaisin myös ed. Virtasta käymään tätä valtioneuvoston kertomusta läpi, jotta hänelle ehkä tulisi hiukan selkeämpi kuva siitä, missä meillä on tämän päivän Suomessa ongelmia, mitä tulee kielellisiin palveluihin. Sitten, kun häntä kuuntelee vähän tarkemmin, syntyy ehkä semmoinen ajatus, että ehkä meidän pitäisikin mennä kokonaan englannin kielen poluille ja luopua sekä suomen että ruotsin kielestä.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä kerran ihmettelen sitä, että kun vuosi on 2009 ja, korostan, kun tutkijoittenkin, poliittisten tutkijoitten, yliopistomiesten, mukaan ruotsinkielisten asema, kun mennään Ylen kanavia, kaikkea muuta, 5 prosenttiin nähden on kaikilla alueilla korostetusti oikeudellisesti semmoista 10—15 prosentin luokkaa, niin miten tällä alueella nyt asiat olisikin hoidettu täällä eduskunnassa niin huonosti, että nyt vasta tulee tämmöinen parannus, että ruotsinkieliset saavat oikein oikeutta. Eli tämä on täyttä puppua, siis sanoilla kikkailua, mutta kunnioitettava lakiesitys, niin kuin sanoin, siinä mielessä, että Vaasan läänistä tämä on aikoinaan lähtenyt, että suomen kielellä saisi oikeutta läänissä omalla kielellään. On erittäin hyvä lakiesitys siinä suhteessa, että myös saamelaisten pitäisi saada ja kaikkien omalla kielellään oikeutta, mutta kun tässä korostetaan nyt näitä ressukoita ruotsinkielisiä, niin kyllä minä kovasti ihmettelen, että hur går det så.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt minä en kyllä ymmärrä oikein tässä tapauksessa ed. Virtasen järjenjuoksua. Tämä lakiesitys palvelee nimenomaan suomenkielisen enemmistön tarpeita Vaasan käräjäoikeudessa. (Eduskunnasta: Pohjanmaan käräjäoikeus!) — Pohjanmaan käräjäoikeus on virallinen nimi. — Etukäteen oli tiedossa jo, kun käräjäoikeutta muodostettiin, että jos se muodostetaan sellaisista väestöalueista, joilla hallinnolliseksi kieleksi tulee ruotsi, niin tulee auttamattomasti ongelmaksi se, miten saadaan riittävästi koulutettuja juristeja käsittelemään juttuja, jotka noin 80-prosenttisesti ovat suomenkielisiä. Eli tässä tavallaan suomenkielisten oikeusoppineiden kielitaitovaatimuksia lievennetään, jotta pystytään turvaamaan oikeudelliset palvelut ilman pitkää jononmuodostusta suomenkieliselle väestölle, kun jutuista on suomenkielisiä noin 80 prosenttia. Eli perussuomalaisten ja ed. Virtasen pitää olla voimakkaasti tukemassa nimenomaan tätä esitystä, (Ed. P. Virtanen: Minähän tuin tätä. Kuuntele, äläkä höpötä!) koska tämä selvästi parantaa suomenkielisten juttujen käsittelynopeutta.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! För riksdagsledamöterna Virtanens och Oinonens skull måste också jag använda mitt andra inhemska språk.

Det här förslaget är bra och fungerande och garanterar service på båda två modersmålen. Men jag tycker att det är viktigt att fortsätta den här diskussionen om språkpolitik i Finland, och frågan är också hur vi kan främja kunskaperna i ryska språket.

Riksdagsledamot Hautalas förslag var bra. En skola ansökte om rätt att byta svenskan till ryska i östra Finland men det lyckades inte, inte än i alla fall. Det måste vi fundera på i fortsättningen.

Tämä täällä käytävä keskustelu on erittäin tarpeellinen myös maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamispolitiikan näkökulmasta, koska oman äidinkielen osaaminen, sen ylläpitäminen ja palvelujen tarjoaminen jokaisen omalla äidinkielellä on perusedellytys siihen, että kotouttaminen onnistuu ja että meidänkin maahanmuuttopolitiikkamme onnistuu. (Ed. Vistbacka: Ei tällä hetkellä onnistu!)

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virtanen, te olette syvästi sivistynyt mies. Te viittasitte tutkimuksiin, joissa oli vertailtu suomalaisten kansalliskielien, ruotsin ja suomen, suhteita ja niihin panostuksia. Oletteko koskaan lukenut kielitieteellisiä ja historiallisia tutkimuksia siitä, millä tavalla vallankäyttäjä yleensä historian kulussa on suhtautunut kielellisiin vähemmistöihin? Ensimmäinen sortokeino, johon te viittasitte täällä myös aiemmassa puheessanne, on kielen poistaminen. Näin on tapahtunut Venäjällä tsaarin aikana, ja näin on tapahtunut Neuvostoliiton aikana, ja tämä on poliittinen ja historiallinen tosiasia, että vallankäyttäjän ensimmäinen vallan täyteyden aste on saada nujerrettua ihmisen äidinkieli. Kun olette sivistynyt mies, minä odottaisin, että käyttäisitte laaja-alaisesti sivistyneitä näkemyksiä ettekä kääntäisi näitä esityksiä, jotka ovat hyviä kielellisiä oikeuksia ja myöskin muita oikeuksia turvaavia esityksiä, johonkin tämmöiseen kielisyrjintäpolitiikkaan, mitä te minun mielestäni harrastatte.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Järvinen toi esille, että kotouttamisessa on epäonnistuttu juuri siksi, että ei anneta palveluja, koulutusta, eikä näitä oikeuspalvelujakaan omalla äidinkielellä. Emmehän nyt, herranen aika, voi antaa 20 kielellä oikeuspalveluja. Sehän on ihan mahdottomuus. Kotouttaminen onnistuu sillä tavalla, että ihminen saa säilyttää äidinkielensä ja annetaan ne peruspalvelut sillä, mutta jos ei opi suomea, jos ei opi maan kieltä, niin ei kotoudukaan. Täytyy joku järki tässä maahanmuuttopolitiikassakin ymmärtää. Meillä on paljon sellaisia naisia, tänne tulevia vaimoja, jotka eivät saa edes mennä suomen kielen opetukseen. Tämmöinen peli ei kyllä vetele jatkossa. Meille tulee niin paljon turvapaikanhakijoita ja niin paljon muunmaalaisia, muunkielisiä, että tähän täytyy ehdottomasti puuttua.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä keskustelu osoittaa, että eduskunnassa olisi hyvä käydä laajempi kielipoliittinen keskustelu. Ed. Järvinen, kun tartuitte tähän ajatukseen, jonka esitin, niin haluaisin vaan korostaa siis, että professori Meinander ehdottaa, että lukiossa käyvillä olisi pakollisena ruotsi tai venäjä ja että se myös kirjoitettaisiin ylioppilaskirjoituksessa. Minä pidän tätä erittäin hyvänä ja harkitsemisen arvoisena ehdotuksena, koska niin kuin tiedämme, eduskunta on aikanaan tahtonut, että ruotsin kielen osaaminen säilyy ja että osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin ruotsin kielen osalta ei saa niin dramaattisesti alentua kuin se on alentunut. Meidän täytyy tehdä jotain, ja tämä antaisi mahdollisuuden myös sitten ottaa tätä valinnanvaraa huomioon. Luulen, että sekä ruotsin kieli että venäjän kieli tästä hyötyisivät ja monimuotoisuus ennen kaikkea.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ihmeissäni seurannut tätä keskustelua täällä salissa. Onhan se nyt näin, että kun Suomi on kaksikielinen maa virallisesti, niin meillä täytyy olla nämä tuomioistuinpalvelutkin molemmilla kielillä. Nyt tässä on käsitelty peruskoulun kielivalintoja, jopa lukion kieliin vaadittu pakolliseksi venäjä tai ruotsi. Kyllä minä lähtisin siitä, että jos me ryhdymme tätä ruotsin kielen tehoa Suomessa kasvattamaan, niin me lähdemme tekemään niin, että edes ala-asteella saisi valita ruotsin A-lisäkielen, vaikka ryhmäkoot eivät täyttyisikään.

Toivoisin, että todellakin me kiinnittäisimme enemmän huomiota siihen, että ruotsinkieliset saavat omalla kielellään palvelut ja että kannustetaan suomalaisia myös opiskelemaan ruotsia, jotta saadaan tämä kaksikielisyys ihan aidoksi asiaksi Suomessa.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola tarttui tärkeään ongelmaan kielipolitiikassa. On ehdottoman tärkeää, että maahanmuuttajille, etenkin maahanmuuttajanaisille, opetetaan suomen kieltä, että myös heillä on oikeus suomen kielen opintoihin kaikissa tilanteissa. Mutta se ei poista välttämättömyyttä oman äidinkielen sisäistämiseen ja opiskeluun.

Esimerkiksi Ranskassa, jossa on jo paljon kolmannen ja neljännen sukupolven maahanmuuttajia, on todettu, että ne maahanmuuttajanuoret, jotka osaavat omaa äidinkieltään parhaimmin, pysyvät poissa rikosten poluilta ja ääriliikkeistä. Ne nuoret, jotka oppivat ranskan mutta eivät omaa äidinkieltään, hakeutuvat selkeämmin ääriliikkeisiin, rikollisuuteen, ja tätä suuntausta me emme Suomeen tahdo.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän on syntynyt sen vuoksi, että meillä on äskettäin muutettu nämä käräjäoikeuden piirit huomattavasti suuremmiksi ja toisenlaisiksi, ja se on aiheuttanut sen, että on haluttu säätää joustavammin näistä oloista ja samalla turvata vähemmistölle, oli se sitten suomen- tai ruotsinkielinen, oikeus puhua omaa kieltä oikeudessa, mikä on kai kansalaisten perusoikeus. Minusta tämä on hyvä lakiesitys.

Tässä sitten on keskustelu lähtenyt moneen suuntaan ja on puhuttu EU:sta. Kun minulla oli tilaisuus olla EU:n palveluksessa 7,5 vuotta, niin minä voin vakuuttaa, että jokainen kieli, jonka ihminen hallitsee, on hyödyksi siellä, koska ihmiset tykkäävät siitä, että he saavat puhua äidinkieltään. Suomen kielen ymmärtäjiä EU:n piirissä on 1 prosentti. Suomihan on harvinaisen kaunis kieli, mutta sen ymmärtäjiä ei ole niin kovin monta. Ruotsin kielen ymmärtäjiä on sentään 2 prosenttia, joka nyt ei ole kovin paljon kummallisempi luku, mutta ruotsi kuuluu tähän suureen germaaniseen kieliperheeseen, johon kuuluvia kieliä puhutaan eniten Euroopan alueella. Siltä kannalta se on merkittävä.

Mutta minä uskon, niin kuin ed. Kaltiokumpu täällä erittäin hyvin sanoi, että sinänsä sivistys ja sen lisääminen ja kielten opiskeleminen on sikäli tärkeätä, että ihmiset oppivat ymmärtämään toisten kulttuuria. Ja tämä keskustelu on ollut erinomaisen tärkeä sen vuoksi, että se on paljastanut, mikä tämän perussuomalaisen liikkeen perimmäinen tarkoitus on. He keräävät nyt ääniä siihen, että he pääsisivät asemaan, jossa he voivat sortaa vähemmistöjä, ja se on erittäin oivallista ymmärtää. Toivoisin, että he lukisivat itse puheenjohtaja Timo Soinin haastattelun, jossa sanoma on täysin päinvastainen.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeuden jakamisessa on tärkeää, että kansalaiset saavat sen omalla äidinkielellään. Tämä väestön kielipohjaan perustuva malli on mielestäni hyvä ja hallituksen esitys tältä osin hyvä, että oikeusistuimet ja tuomarit käyttävät tarvittaessa sekä suomen että ruotsin kieltä.

Nythän tässä on juuri kysymys siitä, että kun meille tulee myös maahanmuuttajia — täällähän jo kielilaissa sanotaan, että vastaajan kieltä on mahdollisuus käyttää — niin totta kai me toivomme, että kotouttaminen onnistuu ja suomen kieli hallitaan. Yksi tärkeä on se asia, että ensin pitää oppia yksi kieli, sitten voi oppia myös muita kieliä, ettei jää tavallaan kahden kielialueen väliin.

Ed. Salo täsmensi asian ihan oikein. Tämähän tosiaan palvelee sitten siellä, missä enemmistö on ruotsinkielistä väestöä, myös suomenkielistä väestöä. Tämä on siinä mielessä erittäin hyvä lakiesitys.

Eräs ongelma vielä on sitten se, että ruotsinkieliset vaikeat, näytöltään epäselvät, laajat asiat ovat monesti todellakin hankalia sellaiselle tuomarille, joka ei osaa ruotsia riittävän hyvin. Tässä meidän pitää taata riittävää koulutusta.

Jag tycker att det är viktigt att medborgarna kan använda sitt modersmål när det gäller staten eller städerna.

Tommy Tabermann /sd:

Herr talman! När man har lyckan att födas med två språk och samtidigt två kulturer så är man lyckligt lottad och då lär man sig någonting viktigt. Man lär sig att till och med avsky trångsynthet och småsinthet och det är en viktig lärdom man får från två kulturer och två språk. Man borde ha tre och fyra språk och kulturer så skulle man vara ännu större i sin själ, men ...

Herr talman, herra puhemies! Tämä keskustelu on minun korvissani hitusen ikään kuin kumpujen öiden kaukaisia kaikuja. Meidän pitäisi kehittää sitä suomea, jota me puhumme valiokunnissa, meidän pitäisi elää tulevaisuudessa luovuudesta ja innovatiivisuudesta, joka edellyttää suvaitsevaisuutta, avaraa mieltä ja monta kulttuuria sekä monen kielen osaamista ja ymmärtämistä. Tämä on aivan vastavirtaan uimista. Jos me kompastumme jo tällaiseen kynnykseen, niin huonostihan meidän tässä maailmassa käy.

Aina, kun kuulen tällaisia puheita, minulle tulee suuri Viipurin kaipuu. Viipuri oli kuitenkin meidän ainoa kansainvälinen, monikielinen, monikulttuurinen kaupunkimme, joka jollakin tavalla näytti ikään kuin yhden kansainvälisen olemisen mallin meille. Viipurin menettämisen myötä me menetimme tämän yhden hienon suvaitsevaisuuden, avarasieluisuuden mallin. Jotenkin meidän pitäisi herättää se henkiin sieluissamme, koska takaisin sitä emme fyysisesti enää saa.

Mitä taas tulee tähän hätään siitä, että suomenruotsalaiset pääsevät liian helposti oppilaitoksiin, niin lohduksi voin sanoa, että suomenruotsalaisilla on noin yleensä ottaen hyvä kotikasvatus ja osaavat käyttäytyä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustajat Salo ja Söderman ovat minusta erinomaisen lyhyesti ja ytimekkäästi kuvanneet, mistä tässä asiassa on kysymys. Eli kaksikielisessä tuomiopiirissä täytyy taata vähemmistön oikeus oman kielensä ilmaisuun, elikkä toisin sanoen edellytetään vähemmistökielen osalta käräjätuomarilta erinomaista vähemmistökielen taitoa, ja muuten riittää se tyydyttävä. Tämä on minusta itsestäänselvää. Näinhän täytyy olla kaksikielisessä valtiossa.

Mutta se, minkä takia minä pyysin tämän puheenvuoron varsinaisesti, oli ed. Sasin puheenvuoron också på andra inhemska språket se osa, jossa hän puhui tästä, että joutuu käyttämään tulkkia. Tietysti nyt kun mennään meidän kahden pääkielemme ulkopuolelle, niin meillä on paljon ulkomaalaisia, jotka joutuvat silloin tällöin tuomioistuimiin, ja kaikki tapahtuu tulkin välityksellä, ja siinä nähdään juuri se, missä kohti sitten se rupeaa nyykähtämään. Elikkä meidän kahdella kotimaisella kielellä kaikki sujuu hienosti. Me pystymme asiat hoitamaan sivistyneesti myöskin täällä isossa salissa, mutta heti kun mennään sitten näille todellisille vähemmistökielille, niin sitten se muuttuukin jo aivan kokonaan toisenlaiseksi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kaikki olennainen asia on jo tullut sanotuksi enkä ole huomannut, että yksikään edustaja olisi vastustanut tätä lakiesitystä. Kaikki ovat tätä kehuneet. Tämä on tarpeellinen. Se on tarpeellinen molemmille kieliryhmille.

Aivan kuten ed. Salo tässä aikaisemmin totesi, niin varsinkin Pohjanmaalla on juuri siinä yhdessä käräjäkunnassa ruotsinkielinen enemmistö mutta asiat käydään suomen kielellä pääasiallisesti, ja sen takia on hyvä, että tämmöinen lakiesitys tulee.

Minua ainakin hieman vaivaa se, että tästä on tullut kielipoliittinen kysymys. On annettu ymmärtää, että ruotsinkieliset olisivat jossakin etuoikeutetussa asemassa, pääsevät helpommin, niitä hyysätään, niitten pitäisi osata toista kotimaista eli suomen kieltä. Pitää muistaa, niin kuin ed. Sasi totesi, että Suomessa on sellaisia henkilöitä — minun ei tarvitse mennä kuin 10—15 kilometriä omasta kodista, niin tapaan ihmisiä — jotka eivät osaa juuri sanaakaan suomea. Jos taas lähden toiseen suuntaan, niin tapaan ihmisiä, jotka eivät osaa sanaakaan ruotsia, mutta molemmat ihmiset ovat yhtä tärkeitä. Molemmat ovat Suomen kansalaisia. Perustuslaissa olemme luvanneet ja olemme sitoutuneet siihen, että ihmiset ovat tasa-arvoisia ja saavat palveluja omalla äidinkielellään. Ei tätä kannata kyseenalaistaa.

Ed. Pentti Oinonen voisi miettiä hieman sitä, jos tätä istuntoa käytäisiin puhtaasti ruotsin kielellä ja kaikki puheet olisivat ruotsin kielellä. Olisiko helppo olla täällä? Ihan sama tilanne on oikeudessa silloin, kun ihmisen asioita käsitellään, jos hän ei ymmärrä ja toinen osapuoli ei ymmärrä, mitä esitetään. Minä olen kuullut, kun lautamies on tullut sanomaan, että minä en ymmärtänyt yhtään mitään, mitä todistaja lausui.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin ed. Kallis tässä sanoi, niin varmaan kaikki järkevä on tullut sanottua ja moneen kertaan. Ei minullakaan ole mitään tähän hallituksen esitykseen sanomista. Tämä on erittäin hyvä ja tasapainoinen.

On selvää, että kun Suomi on kaksikielinen maa, niin silloin tulee jokaisen saada tämmöiset oikeuspalvelut omalla kielellään, niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin. Mutta se, mitä tähän keskusteluun nyt on oikeastaan vähän yritetty laittaa sisään, on, että jos me lähtisimme puhtaalta pöydältä tänä päivänä katsomaan, mitä kieliä suomalaisten tarvitsisi oikeasti opetella, jotta me pärjäisimme maailmalla, niin silloin voisi ehkä ajatella, olisiko se ruotsi semmoinen, mutta kun tämmöinen tilanne meillä ei ole nyt. Meillä esimerkiksi Itä-Suomessa ei kovinkaan usein tule semmoista asiaa mieleen, että minä kärsisin siitä, etten puhu hirveän hyvin ruotsia, mutta venäjän kielen taidolla meillä olisi kovastikin siellä käyttöä, aivan niin kuin ed. Hautala täällä jo meille kerkisi sanoa.

Tästä olen samaa mieltä ed. Tabermannin kanssa, että ei se ole keneltäkään pois, jos me opettelisimme useampia kieliä. Meitä on vain viisi miljoonaa täällä, ja yksi meidän maahanmuuttajien ongelma, miten me saamme jäämään heitä tänne, on se, että me puhumme täällä tosiaan vain oikeastaan suomea, ja kysyy aika kovaa motivaatiota tänne muuttavalta ihmiseltä lähteä opettelemaan tämä meidän suomen tai ruotsin kieli. Siksi me voisimme joskus keskustella tästä kielikysymyksestä hieman avoimemmin ja katsoa, mitä meidän oikeasti tarvitsee ruveta puhumaan tulevaisuudessa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun tässä on kuunnellut jonkin aikaa tätä keskustelua, kun itse olen ollut sekä poliisin että tuomarin tehtävissä, niin täytyy vähän hämmästellä joittenkin puheenvuorojen sisältöä.

Mutta ensiksi toteaisin sen, että itse olen asunut sellaisella alueella, jossa eivät kaikki osanneet sanaakaan suomen kieltä, mutta kyllä siinä ainakin meikäläinen sai kuulla kunniansa. Ed. Bjarne Kallis, tiedätte, missä olen asunut — ettei se niin hääviä sielläkään ollut.

Arvoisa puhemies! Sikäli minun mielestäni tämä esitys on tasapainossa, kun otetaan huomioon Pohjanmaan käräjäoikeus, koska siinähän oli suuri taistelu siitä, että sinne nyt väännettiin puoliväkisin se ruotsinkielinen käräjäoikeus. Mutta sikäli on hyvä, että tässä nyt kuitenkin 12 §:ssä todetaan se, että vähemmistön kieltä pitää käräjätuomareitten osata erinomaisesti sekä suullisesti että kirjallisesti, ja valtioneuvoston asetuksen 12 a §:n 6 kohta minun mielestäni takaa ainakin osittain ja toivon mukaan riittävästi sen, että siellä on sellaisia käräjäoikeuden tuomareita, käräjätuomareita, riittävästi, koska tässä tämä lukumäärä todetaan kahdeksaksi.

Itse toivoisin, arvoisa puhemies, että kun valiokunta käsittelee tätä, niin siellä kannattaisi nyt kuunnella myöskin asiantuntijoita siltä osin, riittääkö tämä määrä nimenomaan sillä alueella, koska 80-prosenttisesti kuitenkin käräjiä käydään suomen kielellä.

Arvoisa puhemies! Ed. Henrikssonille, vaikka hän ei ole paikalla täällä, toteaisin, että poliisien ruotsin kielen huono taito varmasti johtuu siitä, että ruotsinkielisillä ei ole halukkuutta lähteä poliisin ammattiin, koska palkkaus on heikko ja koska he saavat muualta parempaa palkkaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tuohon voi jatkaa, että myös meillä koulutetaan melko hyvä määrä ruotsinkielisiä juristeja, mutta voi olla, että he saavat parempaa palkkaa joistain muista töistä kuin käräjäoikeuksien tuomareina toimimisesta.

Mutta tämä Pohjanmaata koskettava kohta, että kahdeksan virkaa saa nyt vähemmistöosastolla poiketa kielivaatimuksista, tarkoittaa, että sinne jää enää viisi virkaa ruotsin kieltä eli tätä enemmistökieltä hoitamaan. Vaikka sen ruotsinkielisen väestöpohjan enemmistö ei ole kuin 51 prosenttia, se keikautti koko hallintokielen ruotsin kieleksi. Kuten aikaisemmin monessakin puheenvuorossa olemme todenneet, kuitenkin tapauksista 80 prosenttia hoidetaan suomeksi. Ehkä suomenkieliset sitten tarvitsevat raastupaa useammin, mutta käräjäoikeuksilla ja Vaasankin kokoisella käräjäoikeudella on myös erityistehtäviä, jotka tulevat ympäri Suomea tai laajemmalta alueelta, missä taas kielijakauma on erilainen.

Ihan käytännön ongelmia — kun tämä on lähetekeskustelu, valiokunnalle terveisinä — tulee siitä, mihinkä kategoriaan kutakin vaasalaistuomaria sitten laittaa, kun äidinkieli on saattanut olla lapsuuden perheessä ruotsin kieli, samoin opiskelukielenä ruotsin kieli, mutta sitten taas on työskennellyt, istunut käräjiä, vuosikymmeniä myös suomen kielellä. Ihmiset ovat todella kaksikielisiä, täydellisesti kaksikielisiä, ja semmoisia tulkintoja voi tulla. Onneksi tämä laki kyllä myös pitää yllä sen, että jo virassa olevat saavat siinä jatkaa.

Yleisessä kielitaitokysymyksessähän lähtökohta tulee siitä, että meillä on laki, me haluamme turvata, että ruotsinkieliset saavat oikeutta ruotsiksi ja suomenkieliset saavat Vaasassa oikeutta suomeksi. Mutta miten laista päästään toteutukseen, siitä täytyy sanoa, että tässä laissa yritetään jopa kielitaitovaatimuksia heikentämällä taata se, että edes muutamia ruotsinkielisiä virkoja saadaan Etelä-Suomeen sinne, missä ruotsinkielistä asutusta on, ja että Vaasassa saadaan hoidettua se väestö, joka jää vähemmistöksi, kun 51 prosenttia on ruotsinkielisiä.

Olisi ollut mukavaa, että Tuija Brax olisi ollut paikalla, koska ministerit voivat aika hyvin vaikuttaa siihen, milloin asiat lähetetään valiokuntaan eduskuntakeskustelussa, ja tämä oli vielä päivän ensimmäinen asia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun täällä kauniisti puhutaan suvaitsemattomuudesta ja oikeudesta, niin olen huomannut kyllä sitä erityisesti Rkp:n ja jopa demarien ja kokoomuksenkin riveissä. Aikoinaan minulle neuvottiin, että pidä varasi tästä poliittisesta metodista, jota me nimitämme yleensä skitsofreniaksi aika pitkälle psykologien parissa, eli että kaikki käännetään ikään kuin minä olisin sanonut jotain sen kaltaista, johon ed. Salo vastasi. Kun kehuin Vaasan lääniä justiin siitä, kun elokuvia myöten aikoinaan tuli suomenkielisten oikeudeksi se, että kun vallesmannit ja muut puhuivat ruotsiksi, niin kerroin sen, että se on hyvä, että se tapahtuu siellä, ja silti.

Samaan syssyyn menee sitten ed. Söderström (Eduskunnasta: Söderman!) — ed. Söderman — kun hän täällä heitteli jotain perussuomalaisista. Minun mielestäni, kun mennään siihen, missä järjestyksessä kielet ovat kehittyneet, niin englanti on viimeinen kieli, joka uudisti itsensä sillä lailla, että se otti latinat ja ranskat mukaan, ja seuraava sivistyskieli, joka on kerännyt myös kaikki tämmöiset indoeurooppalaisten kielten jutut, on suomi. Suomi on sen kaltainen 1800-luvulla alettu uudistuskieli, jota monet kielitieteilijät ja -tutkijat pitävät moderneimpana kielenä myös laillisesti, koska se on joutunut Indo-Euroopankin kaikki konkelot käymään läpi. Sen takia minusta on alentavaa, että jotkut tämän tasoiset edustajat antavat käsityksen, että ikään kuin joku perussuomalainen olisi jotenkin yksinkertaisempi tai tyhmempi, kun Suomi on kansakuntien joukossa monessa mielessä juuri osoittanut sen, että tällä kielelläkin se hallitsee tämän perusindoeurooppalaisen sivistyksen.

Eli kun te puhutte oikeudesta, niin miksi te ette muista sitä, että on kyse myös oikeudenmukaisuudesta? Jos tällä tasolla lakia säätävä elin ei pysty olemaan oikeudenmukainen eikä kuuntelemaan, mitä toiset edustajat puhuvat, niin kuinka te kehtaatte tulla tänne esittelemään jotain sorrettua Rkp:läistä vähemmistöä vakavalla naamalla ja sitten leimaatte jotkut muut esimerkiksi puheista? Totta kai ed. Pentti Oinosen voi aina välillä leimata minunkin puolestani, mutta ed. Oinonenkin puhui vähän huolimattomasti siitä, tarvitseeko sitä ruotsin kieltä nyt ruveta opettamaan siellä koulussa pakolla. (Ed. Pentti Oinonen: No ei!) Kyllä te varmaan tämänkin tajusitte. Ja vaikkei ollut kameroitakaan paikalla, niin ihmettelen, kenelle te oikein vakuuttelette tuommoisella joukkohivutuksella, että joku meikäläinenkin tai ed. Oinonen on sitten vähän niin kuin yksinkertainen näissä asioissa.

Antti Vuolanne /sd:

Herr talman! Det är viktigt, att Finland tar hand om sina språkliga minoriteter och tar hand om deras grundrättigheter.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on osoitettu, omassa ryhmässänikin löytyy taitoja, minä en niitä todista.

Tässä salissa muuten kyllä äidinkieleltäänkin ruotsinkielisiä edustajia on monessa muussakin ryhmässä kuin Rkp:ssä, se vielä tarkennuksena teidän puheeseenne, ed. Pertti Virtanen. Ei puhuta kielipolitiikassa Rkp:stä. Koetamme monissa puolueissa tehdä sen eteen töitä, että nämä kaksi asiaa nähtäisiin laajemmin — kielipolitiikka, kielioikeudet ja Rkp — koska monessa puolueessa tehdään kovasti töitä näiden asioiden eteen, jotta ihmiset saisivat oikeata palvelua sillä omalla äidinkielellään. Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö se olisi tärkeä asia, millä kielellä on lapsuudenkodissa elänyt ja koulua käynyt, että sillä saisi palvelua, kun se Suomessa kahdella kielellä on täysin luvattu hoitaa.

Minulla jäi äskeisessä puheenvuorossani sanomatta valiokunnalle terveiseksi myös semmoinen, mitä sain tuolta kotikentältä, että tässä laissa ei käsitellä mitenkään notaarien asemaa. Onko se unohdettu vai onko se tahallaan jätetty sivuun, vai eikö siinä ongelmia tule, mutta valiokunta varmaan voi ainakin asiantuntijakuulemisessa kysäistä tätäkin ministeriltä ja asianomaisilta käräjäoikeuksilta.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta on itsestäänselvää, että Suomen kansalaisten, niiden, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi, pitää saada palveluita oikeuslaitoksesta omalla kielellään, ja sen takia tämä asia on minun mielestäni itsestäänselvä.

Mutta kun täällä on puhuttu tästä käytännöllisestä näkökulmasta, jonka muun muassa ed. Larikka otti esille, niin on kyllä niinkin, että meidän täytyisi sillä tavalla tämä muuttunut tilanne tunnustaa, että me olemme varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajien osalta tehneet välillä liian tiukkojakin kielitaitovaatimuksia. Jos me oletamme, että ensimmäisen polven maahanmuuttajan on hallittava sekä suomea että ruotsia, että hän voi ottaa toimen myös julkisessa virassa, vaikka esimerkiksi poliisina tai palomiehenä, niin tämä ei ole kauhean järkevää, koska saattaa olla sellaisia tilanteita, että hänelle voisi olla enemmän hyötyä jostain muusta kielestä, koska hän saattaa toimia semmoisella alueella, jolla on väkeä, jotka osaavat näiden kielten sijasta, tai paremmin kuin näitä kieliä, jotain muuta kieltä, ja sielläkin täytyy asioita pystyä järkevällä tavalla hoitamaan, olkoonkin niin, että totta kai suomen ja ruotsin kielen asema Suomessa on ja sen tulee olla jatkossakin eri tasolla kuin muiden kielten. Tämmöistä käytännöllistä näkökulmaa siihen, että Suomessa asuvat henkilöt saavat mahdollisimman hyvät palvelut omalla äidinkielellään, peräänkuuluttaisin.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee kansan syviä rivejä tuolla Suomenmaata kiertäessä, niin tulee täysin vakuuttuneeksi siitä ja yhteydenotoista, että aivan liian paljon korostetaan ruotsin kielen asemaa jo ala-asteella, peruskouluissa. Hyvin harvoin tarvitsee tuolla tavallinen duunari — putkimies, rakennusmies — Savossa ja muualla Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa ruotsin kieltä. Hän pärjää vallan mainiosti sillä omalla kotiseutukielellään. Miksi ei panna enemmän pakolliseksi kättentaitoja korostavia aineita, käsitöitä, liikuntaa, koska se toisi varmasti paljon enempi hyötyä tulevaisuudessa Suomelle?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. P. Oinosen puheenvuoroon viitaten toteaisin, että sellaista henkilöähän kuin kansan syvä rivi ei ole olemassakaan.

Mutta tuohon kielentarpeeseen. 70-luvulla ja aikaisemmin, sen jälkeenkin, sadattuhannet suomalaiset ovat tarvinneet ruotsia, kun he ovat lähteneet nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomesta Ruotsiin töihin. Ja kuka heitä sinne vauhditti, se oli tämä suomalainen talous. Tällöin siitä oli konkreettista hyötyä.

Kaiken kaikkiaan sivistykselle tekee erittäin hyvää se, että se on laaja-alaista, pohjautuu useamman kielen osaamiseen, ja myös meidän median pitäisi pystyä lukemaan muita kuin englanninkielisiä lehtiä.

Mitä tulee venäjän kieleen, niin täällä aivan oikein on sen merkitystä nostettu esille. Tuossa ed. Hautalan kohdalla voisi näin ystävällisen leikillisesti sanoa, että hän hiukan Venäjällä pelotteli, että jos pannaan Venäjä ja Ruotsi rinnakkain, niin sitten otetaan Ruotsi. Mutta Itä-Suomessa aivan oikein on aivan konkreettisesti, kuten ed. Larikka totesi, venäjän kielen tarve jatkuva ja puutteet sen osaamisessa tulevat myös talouselämän puolella esille koko ajan.

Tämä keskustelu on nyt ollut tällaista kielikeskustelua eikä niinkään keskustelua tästä hallituksen esityksestä, joka nyt on käsittelyssä. Kaiken kaikkiaan me kyllä tarvitsemme molemmat kansalliskielet, mutta on kiinnitettävä myös huomiota niihin ihmisiin, jotka eivät osaa kumpaakaan kunnolla, ja maahanmuuttajat ja heidän ongelmansa ovat hyvin paljon kieliongelmia.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Tulin aivan tänne puhujapönttöön vielä lopuksi kertaamaan tätä keskustelua. Olisi varmasti ollut ihan paikallaan, että oikeusministeri Brax olisi ollut esittelemässä tätä lainsäädäntöä ja sen perusteita ja tarkoitusperiä, koska niin paljon ylimääräistäkin aiheen vierestä tässä on keskusteltu.

Minä luulen, että pääperiaate tämän osalta oikeusministeriössä on lähtöisin siitä, kun Pohjanmaalla käytiin noin vuosi sitten kovin kovaakin vääntöä siitä, tulisiko Pietarsaaren alue, Pietarsaaren kaupunki, Pedersöre, Larsmo ja muut ruotsinkieliset alueet, liittää noin 30 kilometrin päässä olevaan Kokkolan käräjäoikeuteen, jonka väestömäärä jäi kovin pieneksi. Sinne jää hyvin lilliputtimainen, pieni käräjäoikeus, ja kuitenkin Kokkolan alueella asuu noin 10 000 ruotsinkielistä, joten ruotsinkielisetkin käräjäoikeuden palvelut joudutaan siellä tuottamaan. Itse olin sitä mieltä, että jos Pietarsaaren alue olisi liitetty Kokkolan käräjäoikeuteen, noin 30 kilometrin päähän, se olisi ollut kansalaisten palvelun kannalta parempi, olisi ollut lyhyemmät välimatkat, ja haastamiset ja muut olisivat hoituneet paljon käytännöllisemmin, koska poliisihallinnossa päädyttiin siihen, että Pietarsaaren alue liitettiin Kokkolan poliisilaitoksen yhteyteen ja Keski-Pohjanmaalla on yhteinen poliisialue. Nyt on varsin erikoista, että Pohjanmaan käräjäoikeuspiiri Pietarsaaren alueen osalta menee Vaasaan, ja pisimmillään matkaa on noin 130 kilometriä Vaasaan. Eli tämä päätös oli poliittinen päätös, ja se johti siihen, että noin 51 prosenttia Pohjanmaan käräjäoikeuden väestöstä on ruotsinkielisiä, ja siitä muodostui tämä kieliongelma.

Tätä samaa jo esitysvaiheessa kovasti kritisoi nykyinen Vaasan käräjäoikeuden laamanni, joka käytti useita kärjekkäitä ja voimakkaita puheenvuoroja sanomalehdistössä. Samaa mieltä oli myöskin Valtakunnansyyttäjänvirasto, samaa mieltä oli myöskin kaksikielinen Vaasan hovioikeus, ja monet muut asiantuntijat puolsivat sellaista menettelytapaa, että olisi parempi, että tämä jako olisi tehty siten, että Kokkolaa olisi vahvistettu ja Vaasaan olisi jäänyt Pohjanmaan suomenkielisenemmistöinen käräjäoikeus. Näin haluttiin turvata myöskin riittävän hyvä koulutettujen, osaavien juristien saaminen, koska tiedettiin etukäteen, että kielitaitovaatimukset hallinnollisesti ruotsinkielisenemmistöisessä käräjäoikeudessa ovat niin tiukat, että niitä on hyvin vaikea tuomarin saavuttaa.

Mutta kuten kerroin, poliittinen päätös tehtiin ja nyt sitä sitten paikataan tällä lainsäädännöllä, mikä meillä on tänään ollut keskustelussa. Minun mielestäni tämä lainsäädännön paikkaus on suomenkielisten osalta välttämätön, koska 80 prosenttia, niin kuin täällä on useampaan kertaan mainittu, jutuista, siis siviilijutuista, rikosjutuista ja muista käräjäoikeusjutuista, on käytännössä suomenkielisiä. Nyt kielitaitovaatimuksia tavallaan lievennetään tuomarien osalta siten, että on riittävästi suomenkielisiä juristeja käsittelemään pääsääntöisesti suomenkielisiä juttuja, ja se on tämän asian ydin. Minun mielestäni tällä lainsäädännöllä parannetaan nimenomaan suomenkielisen Pohjanmaan käräjäoikeuden oikeuspalveluja kaikkinaisesti ja sen takia tämä on hyvin kannatettava esitys.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitos, ed. Salo — poliittinen ja kielipoliittinen päätös. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että täällä nyt sitten kaikki tämä äskeinen oli pelkkää teatteria: jotkut, jotka ovat tehneet huonon päätöksen ja tietävät, mistä tässä oli kyse, yrittivät leimata esimerkiksi minut tai pari muuta ihmistä pelkästään siten, että me olemme sitten tekemässä jotain muuta, vaikka he itse olivat tehneet tämmöisen oharin Vaasan läänissä ja Kokkolan seudulla. Ja niin kuin sanoin, itse olen ollut siellä työssä melkein kymmenen vuotta, tiedän nämä asiat, kuinka niitä asioita siellä hoidetaan. Siinä mielessä tämä ed. Salon esitys, että paikattiin vaan huonoa lainsäädäntöä ... Vielä kun minä oikein ajattelen tätä hallitusta, jossa Rkp on, niin minä olen kuullut koko ajan, tulevaisuusvaliokunnassakin, että tärkein asia, mitä meillä on, on maapallon pelastaminen, saasteiden vähentäminen, autoilun vähentäminen. Tämmöisellä kielipoliittisella keinottelulla lisättiin sitäkin, että automatkat ovat paljon pitempiä, Pietarsaaresta Vaasaan joudutaan ajamaan saastuttaen rannikkoa, herkkää rannikkoa — koko ajan siellä liikutaan kuulemma liian paljon. Siis ei ole mitään tekemistä tällä meidän jollain visiolla maailman kunnosta, eurooppalaisesta yhteisestä luonnonsuojelusta, silloin kun on kyse suomalaisesta kielipolitiikasta. Kiitos, ed. Salo!

Christina Gestrin /r:

Ärade talman! Jag tycker att det faktiskt är på det sättet att den enda som här har försökt uppvigla till en språkdiskussion är riksdagsledamot Virtanen, som precis just talade, och inte så som han för en stund sedan lät påskina att det är vi andra här i salen som skulle ha uppmanat till en hetsig språkdiskussion.

Och att säga det ena eller det andra, "rkp", något, "sorretaan" eller vad det var han sade, så ingen annan än riksdagsledamot Virtanen har använt sådana ord här som att den ena eller den andra skulle förtryckas (Ed. E. Virtanen: Riksdagsledamot Pertti Virtanen!) av språkliga skäl när den här frågan har behandlats här i salen. Så man kunde kanske be om lite ärlighet och rättvisa också i de olika uttalandena.

Men det jag ville säga var egentligen en kommentar också till det som riksdagsledamot Salo sade här tidigare om att den här propositionen, den här lagändringen behövs nog också för att försäkra att man i de tvåspråkiga tingsrätterna kan upprätthålla en god service på svenska. Det är också viktigt att det finns en svensk tingsrätt, eller ska vi säga en tingsrätt där arbetsspråket är svenska, för det är viktigt för ett tvåspråkigt land att förvaltningspråken bevaras. Det här är den enda tingsrätten där arbetsspråket blir svenska. På det här sättet bevaras också det svenska förvaltningsspråket i Finland, vilket är viktigt för tvåspråkigheten.

Det är också viktigt att se till att det finns personal i alla de tvåspråkiga tingsrätter där finskan är det dominerande språket. Det är ingen självklarhet. Jag skulle till och med fråga om det räcker, det man föreslår när man säger att minst en domartjänst ska ha behörighetsvillkoren utmärkta muntliga och skriftliga språkkunskaper. Jag föreslår alltså ingen ändring eftersom man ju har kommit fram till att det här bör räcka, men jag vill bara poängtera det att man säger "minst en". Vad är mindre en minst en? Det är ingenting. Så minst en är inte att kräva för mycket om det i tvåspråkiga tingsrätter ska finnas minst en som behärskar fullständigt svenska, eller fullständigt finska i de tingsrätter som arbetar på minst två språk, och där landets båda nationalspråk används.

Så summa summarum, den här propositionen är nödvändig, den är viktig och den kommer inte att innebära några mycket stora förändringar, men den behövs för att man inom tingsrätterna, inom hela domstolsväsendet kan se till att landets språkliga rättigheter för Finlands befolkning tillgodoses.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on ollut kaksi ed. Virtasta tähän saakka. Tämän asian käsittelyssä on esiintynyt vain yksi Erkki Virtanen, ja selvyyden vuoksi lienee nyt parasta sanoa eduskunnan pöytäkirjoihin, että ed. Erkki Virtanen on sitä mieltä, että Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisten pitää oikeudessa saada käsittely sellaisella kielellä, että he varmasti tulevat ymmärretyiksi, ja toisaalta, kun käsitellään joko suomen- tai ruotsinkielisten kansalaisten asioita suomalaisissa oikeuksissa, siellä pitää olla sellaiset tuomarit, jotka sekä pystyvät ilmaisemaan itseään että ymmärtävät tuomittaviaan ja todistajia sillä kielellä, jolla nämä puhuvat, eli näiden äidinkielellä. Siitä syystä minusta tämä lakiesitys on tarpeellinen, ja en ole ed. Erkki Virtasena ymmärtänyt välttämättä, miksi ed. Pertti Virtasen on pitänyt puheenvuoroillaan onnistua kuluttamaan tähän kohta puolitoista tuntia aikaa. Minusta tämä asia on ollut kohtuullisen selvä ja hallituksen esitys kohtuullisen hyvä tämän hallituksen esitykseksi.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä minunkin on ilmoitettava, että minä en ollenkaan loukkaantunut niistä hyökkäyksistä, jotka kohdistuivat ed. Söderströmiin, koska häntä ei ole olemassa, vaikka tarkoitus oli ilmeinen.

Tästä ratkaisusta näiden käräjäoikeuksien piirien laajentamisesta ei päättänyt eduskunta — minusta ed. Salo katsoi vähän tänne oppositioon päin, mutta me olemme täysin syyttömiä tähän asiaan. Se oli valtioneuvosto, ja se oli minun mielestäni erittäin poikkeava menettely. Minusta se, kun Suomen oikeuslaitosten toimintakyvystä ja piireistä ja hallinnosta päätetään, olisi kyllä ehdottomasti kuulunut eduskunnan päätettäväksi. Minä olen hyvin paljon samaa mieltä, että olisi ollut hyvä, että ministeri Brax olisi ollut paikalla, hänhän on yleensä tunnollisesti ollut paikalla. Mutta ed. Salolle olen siitä kiitollinen, että hän on seikkaperäisesti selostanut, mikä yksi tämän lain perustarkoituksista on: se on suomenkielisen väestön vähemmistöoikeuksien turvaaminen. Se, että tätä on käytetty hyökkäyksenä ruotsinkielistä väestöä kohtaan, osoittaa erittäin huonoa poliittista makua.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti ed. Södermanille: Se, että katsoin opposition suuntaan, johtuu varmasti siitä, että ed. Kumpula-Natri oli tässä asiassa samaa mieltä kanssani. Muistan sen taistelun, mitä kävimme, kun yritimme päästä siihen tulokseen, että Pietarsaaren alue olisi liitetty Kokkolan käräjäoikeuteen. Minä pelkään, että tulevaisuudessa tässä saattaa olla se kehityskulku, että Kokkolan käräjäoikeus jää tässä tuottavuusohjelman puristuksessa siihen asentoon, että se todetaan väestömäärältään liian pieneksi tai asiamäärältään liian pieneksi, ja sekin alue saatetaan liittää tulevaisuudessa Pohjanmaan käräjäoikeuteen, mikä tietää jälleen sitä, että sen jälkeen Pohjanmaan käräjäoikeus on suomenkielisenemmistöinen. Sen takia olisin halunnut turvata mahdolliset ruotsinkieliset palvelut myöskin Kokkolan käräjäoikeudessa mahdollisimman laadukkaina ja tuottaa sitä kautta hyviä palveluja. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Tiedän varsin hyvin, että tämän ratkaisun teki valtioneuvosto poliittisin päätöksin.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ei ilmeisesti ole edes kielikysymyksestä kyse, koska ed. Virtanen, Erkki Virtanen ... En oikein tajua, kun minä puolustan tätä lakia koko ajan. Justiin aivan kuin ed. Salo sanoi tässä, tämä on niin kuin paikkaa paikan päälle. Kun on tehty kielipoliittinen päätös aikoinaan ja pilattu hyvä juttu, niin tämä laki tarvitaan suomenkielisten tukemiseen. Menikö, ed. Virtanen, perille? Varmaan meni.

Sitten pyydän anteeksi tietysti ed. Södermanilta, että minä loukkasin häntä. Tämä on varmaan kielipoliittinen juttu. Minä siis ihmettelin niitä loukkauksia, mitä siltä taholta tuli perussuomalaisia, suomalaisia — vaikka suomen kieltä kauniiksi mainittiinkin — kohtaan. En minä ainakaan käsittänyt mitenkään loukkaavani ed. Södermania, mutta pyydän nyt varmuuden vuoksi förlåt, ruotsiksikin oikein, ettei tule epäilyksiä.

Ihmetyttää vielä kerran se, että tosiaan meikäläisen parista kommentista tuli nyt näin kauheasti tikusta asiaa. — Tässäkin on kielivirhe, kun aikoinaan ruotsinkielinen kääntäjä käänsi sanonnassa "tikusta asiaa" sanan vahingossa tikuksi, mutta kyse on suomalais-ugrilaisesta tihu-, tikku-käsitteestä, että kun savua nousee — niin kuin parfym, savua Ranskassa keväällä kiima-aikaan — kun ihmiset niin kuin innostuvat asiasta, niin ollaan tikussa, ollaan tihussa, eli me olemme kaikki sitten niin kuin luovassa tilassa ja innovatiivisessa tilassa. Se oli käännösvirhe, ja sitten tehdään tikusta asiaa, ja kukaan ei oikein tiennyt, mistä hemputin tikusta.

Mutta ainakin äsken ed. Söderman kyllä jotenkin ... Minä en tajua, ilmeisesti tämä on herkkä kohta sitten vielä tuolla tasolla. Niin kuin minä aina mainitsen tämä Rkp:n, että eikö ole kyse mistään muusta todellakaan kuin aivan pienestä, pienen joukon edusta eli kielipoliittisesta kysymyksestä. Minun mielestäni tämä keskustelu olisi tarvittu jo aikaisemmin, tämänkin eduskunnan aikana.