Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Siitä on jo toista vuotta, kun täällä yritimme valtiovarainministeri Kataisen saada lupaamaan, että lääkäreiden veronkiertoon puututaan. Silloin valtiovarainministeri vähän kiemurteli ja totesi, että ehkä voi olla ainoa keino puuttua tähän se, että pääomaverotusta koetetaan hilata ylöspäin ja ansioverotusta alaspäin.

Mutta olen erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että ministeri Kiviniemi on löytänyt tähän pulmaan yksinkertaisen ratkaisun, joka siis lähtee siitä, että lääkäreitten kannattaa mieluummin olla osakkaana osakeyhtiössä ja yhtiö maksaa sitten 26 prosenttia siitä voitostaan veroa ja osinkoja pystyy nostamaan aina 90 000:een asti verovapaasti, jos siellä on nettovarallisuutta tarpeeksi. Kun todellisuudessa monet nämä keikkalääkärifirmat eivät juuri muuta omaisuutta omista kuin sen auton, jolla sitten lääkäri kulkee sinne keikkapaikalle, ja ehkä kannettavan läppärin, niin siinä ei minkäänlaista todellista yritysriskiä ole, ja näin työtä on sitten verotettu yritystulon mukaan.

On hienoa, että ministeri Kiviniemi on löytänyt yksinkertaisen lauseen eli "- - osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena - - on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos." Elikkä näistä osakeyhtiöistähän ei sitä osinkoa ole jaettu nimenomaan sen sijoituksen mukaan vaan työpanoksen mukaan. Silloin on hyvä, että sitä verotetaan kuten muutakin ansiotuloa.

Meillähän on etenkin syrjäseuduilla murheena se, että vaikka Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan ennen, emme sinne syrjäseuduille lääkäreitä saa. Vähän tilanne on saman tyyppinen kuin jossain vaiheessa oli armeijan koulutettujen kapteenien kohdalla: he vuotivat Finnairille, ja silloin päätettiin, että siitä täytyy maksaa palkkio, jos (Puhemies: 2 minuuttia!) yhteiskunnan varoilla tämmöistä koulutusta on tehty. Mutta luulen, että tähän ikään kuin rankaisumenetelmään ei tarvitse nyt mennä, kun tämä hyvä verotuksen oikaisu tehtiin.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin odotettu esitys tänne saliin. Ei siitä niin kauaa aikaa ole, kun ministeri Katainen tuolta ministeriaitiosta sanoi tästä ongelmasta kysyttäessä ja siihen ratkaisua haettaessa, että tähän on olemassa vain yksi ratkaisu ja se on tuloveron alennuksen korkeimpien veroasteiden laskeminen. Voi sanoa, että onneksi on tämä kokonaisverotyöryhmä Hetemäen johdolla, josta tämä esitys tuli ohi Kataisen aikaisempien kommenttien. Tämä on huomattavasti rakentavampi ratkaisu tähän, ja sillä on oikeasti oikeudenmukaisuuden merkitystä, että jos työpanokseen perustuu joku määrä rahaa, niin sitä myös verotetaan työpanokseen perustuvana, eikä niin, että sen saa vedettyä osinkoina, vaikka se perustuu työpanoksen antamiseen.

Esityksessä todetaan myös, että ongelmia jää yhä, mikä on tiedossa. Totta kai veronkiertolakia täytyy entistä voimakkaammin hyödyntää, jos sellaisia tilanteita tulee, että ongelmia syntyy. Mutta näistä jatko-ongelmista, mihin lakiesityksen perusteluissakin viitataan, todetaan, että niihin tullaan ottamaan kantaa sitten, kun Hetemäen työryhmä vuonna 2010 tuo kokonaisesityksensä, miten kokonaisverouudistus tulisi tehdä.

Täytyy antaa kuitenkin kiitos tosissaan siitä, että tätä esitystä on pyydetty, että tätä on odotettu ja että tämä on tuotu ohi sen Hetemäen työryhmän deadlinen sen vuoksi, että tällä koetaan olevan kiire ja tämä on äärettömän tärkeä. Toivon mukaan tämä lakiesitys nyt tuo kuitenkin sellaisen korjauksen tähän kokonaisvääristymään, että ihmiset kokevat entistä voimakkaammin oikeudenmukaisuutta verotuksessa ja ennen kaikkea niin, että ne, jotka maksavat työnteostaan ansiotuloverotusta, maksavat sitä mieluusti, eikä niin, että koetaan, että ne, kenellä on varaa, vetävät välistä ja vetävät lähes verottomina osinkoina sieltä kaiken, minkä sitten irti saa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Paasio muistaa väärin, mitä valtiovarainministeri meille tuolta aitiosta sanoi. Kyllä hän sanoi, että valmistellaan tämän tyyppistä lakiesitystä, jolla siis voimme vähentää sitä mahdollisuutta, että nostetaan osinkoina näitä ansiotuloja. Siinä mielessä tämä on hyvä esitys, mutta tämä ei varmasti kokonaan eliminoi sitä, että meillä on vuokralääkärijärjestelmä, ja siitä kyllä me olemme kaikki kuntapäättäjät vastuussa. Siis vuokralääkärit eivät ole terve ilmiö, ja siitä päästään eroon sillä tavalla, että johdamme paremmin terveyskeskuksia ja sairaaloita ja saamme sinne julkisen tervey-denhuollon palveluksessa olevia henkilöitä, ja siihen me varmasti kaikki pyrimme.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara on siinä oikeassa, että nämä reppu- ja vuokralääkärit ovat epäterve ilmiö. Mutta siinä hän ei ole oikeassa, että me kaikki kuntapäättäjät olemme tästä vastuussa. Kyllä täällä on paljon kuntapäättäjiä, jotka ovat äänestäneet varsin eri tavalla silloin, kun on päätetty muun muassa kunnissa näistä työolosuhteista, joka on se keskeinen asia.

Muuten olen sitä mieltä, että ed. Paasio muistaa aivan oikein. Tällainen keskustelu käytiin, kun valtiovarainministeri istui aitiossa ja hän pohdiskeli ääneen, että näin täytyy tehdä eli työtulon verotusta, sen veroa tulee alentaa ja tällä tavalla ratkaistaan, mutta tämä Hetemäen vaihtoehto on selvästi parempi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä nyt on vähän hassua ruveta kaikkien miettimään, mitähän se ministeri Katainen nyt oikein tuli sanoneeksi. Minusta ministeri Katainen sanoi kaiken sen, mitä tässä on jo sanottu, sen takia, että hän teki sen korkean tason poliitikon virheen, että rupesi ajattelemaan ääneen ja toi erilaisia vaihtoehtoja esiin, ja niistä jokainen valitsee sopivan ja oman osansa.

Mikä koskee sitä, kun ed. Asko-Seljavaara sanoi, että kaikki kuntapäättäjät, niin, arvoisa puhemies, juttu on sillä tavalla, että kun kaikki kunnat pidättäytyvät ostamasta palveluita vuokrareppufirmoilta, niin ei homma jatku enää päivääkään.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunpa tuolla syrjäseudulla voisikin tehdä niin, mutta jos siellä ei sadan kilometrin säteellä lääkäriä ole, niin kyllä siinä aika toivoton tilanne on. Monet kokevat nämä keikkalääkärit aivan kuin Liisa Ihmemaassa -seikkailijoiksi, jotka käyvät pyörähtämässä ja sen jälkeen hyvillä palkkioilla lähtevät sitten taas muutamaksi kuukaudeksi etelään. Elikkä ei koeta, että heillä olisi sen tyyppistä sitoutumista, mitä terveyskeskuslääkäreillä on. Siksi tähän ongelmaan on pakko puuttua. Aivan totta, että jos kaikki päättäisivät olla ostamatta, niin silloinhan tätä ongelmaa ei olisi olemassa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin ed. Pulliainen sanoi sen totuuden. Kuntien pitää olla ostamatta palveluja näiltä vuokrayrityksiltä, koska ne kiristävät kuntia näillä korkeilla kustannuksilla, mitkä niistä tulevat. Paras-hanke on toteutettava niin pitkälle, että terveyskeskuspäivystykset yhdistetään sairaaloiden yhteyteen. Meidän täytyy saada nopeasti voimaan terveydenhuoltolaki. Se siirtyy nyt valitettavasti vuodella, koska Paras-hanke ei ole edistynyt niin kuin sen pitäisi edistyä. Siis kuntapäättäjien asia tämä alkaa olla yhä enemmän.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minun mielestäni tämä on aivan uskomatonta keskustelua jatkuvasti näistä vuokralääkäreistä. Suomenmaassa on vapaa ammatinharjoittamisoikeus, ja lääkärintoimi, juristintoimi ja mikä tahansa ammatinharjoittajantoimi on aivan yhtä oikeutettu tässä maassa. Meillä toimii lisäksi konttorialallakin vuokrafirmoja, ja ainoa ryhmä, jota jatkuvasti syyllistetään, ovat lääkärifirmat. Siellä on monta hyvää työntekijää. Heidän ammattitaitonsa saattaa olla aivan yhtä hyvä kuin julkisella puolella tai olla olematta, ja heidän käyttämisensä voi olla ainoa vaihtoehto. Onko parempi, että lääkärit syrjäseuduilla ovat työttöminä, ja silti julkisella puolella saattaa olla auki virat, joita kukaan ei hae?

Kyllä siinä pitää mennä asian ytimeen, joka on nimenomaan kunnan kyky hallita omaa työvoimaansa, hallita omia palvelujentuottamiskeinojaan. Vuokralääkäritoiminta voi olla aivan yhtä hyvin yksi niistä keinoista, mutta tässä laissa puhutaan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) nyt nimenomaan verotuksen oikeudenmukaistamisesta.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos kunnan lääkärinvirkoihin ei tule ketään, niin pakkohan niitä vuokralääkäreitä on silloin käyttää, perustuslain mukaan kansalaisten pitää saada hoitoa ja palveluita. Kyllä tässä nyt vähän pitäisi lääkäreittenkin mennä peilin eteen katsomaan. Kyllä tässä keinotellaan nyt ja voi sanoa, että kuntien hädänalaista tilaa käytetään hyväksi. (Ed. Asko-Seljavaara: Just näin sanoin!) Muistutan myös siitä, että tuossa luin viime viikolla, että 240 000 euroa käytetään verorahoja siihen, kun lääkäri koulutetaan, siihen kun lähtee kouluun ja tulee ulos, niin on joku velvollisuus heillä yhteiskuntaakin kohtaan, että he hoitavat sen tontin, mikä heille on koulutuksen mukaan annettu.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla avaamatta sanaista arkkuani ed. Karhuvaaran puheenvuoron jälkeen. Kyllähän tässä arkitodellisuus on sitä, että meidän monikanavainen rahoitusjärjestelmämme terveydenhuollossa tulisi avata jotakin kautta. Viimeistään se olisi pitänyt avata tässä terveydenhuoltolain käsittelyn yhteydessä. Ei juristeja tai toimihenkilöitä, vaikka he toimisivat vuokrafirmojen kautta, valtio tue verovaroin. Kyllä lääkärit ovat tällä hetkellä se yksi ja ainoa ammattiryhmä, jonka toimintaa erittäin suurella tavalla yksityispuolella reppufirmoissa valtio tukee. Jos kuntapäättäjiä tässä syyllistetään, niin kyllä yhtä pitkälle täällä eduskunnassa me päättäjät voimme katsoa peiliin, että olisikohan korjaamisen paikka tässä meidän rahoitussysteemissämme.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Jatkan ed. Kyllösen puheenvuorosta. Sitä ennen totean vaan ed. Karhuvaaralle, että konsultit ansaitsevat jotkut jopa pääomatulojakin ihan hyvin. Muutama itäsuomalainen kunta varmaan palkkaisi teidätkin neuvomaan itseään, millä tavalla tämä ongelma yksinkertaisesti ratkaistaisiin, kun teillä tuntuu olevan keinot siihen.

Mutta ei se ole tietenkään lääkäreitten vika, jos heille aukeaa mahdollisuus käyttää hyväksi olemassa olevan järjestelmän suomia aukkoja. Isoin aukko on todellakin tämä suomalaisen terveydenhuollon rahoituksen kaksikanavaisuus. Kelakorvauksilla pidetään yllä järjestelmää, jolla, jos ne rahat käytettäisiin julkiseen terveydenhuoltoon, kenties sinne syrjäisimpiinkin kuntiin saataisiin kohtuullisella rahalla lääkäreitä ja samalla turvattaisiin myöskin se, että siellä asuvat ihmiset saisivat kunnalliset terveyspalvelut. Onhan se kuvaavaa, että Helsinki, Kauniainen ja Espoo ovat ne kunnat (Puhemies: Minuutti on mennyt!) joihin menee valtaosa lääkäripalkkioiden sairausvakuutuskorvauksista.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tämä on hallituksen esitys, josta on syytä kiittää, että se on tullut. Oikeastaan siitä voi sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kuten näissä debattipuheenvuoroissa todettiin, siitä alkaa olla kohta puolitoista vuotta, kun ensimmäisen kerran täällä täysistuntosalissa keskusteltiin tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen siitä, miksi selvää palkkaa voidaan nostaa pääomatulona ja silloin siitä maksetaan huomattavasti vähemmän veroa. Kyllä minä muistan hyvin elävästi sen ensimmäisen keskustelun, jossa ministeri Katainen nimenomaan sanoi, että tähän on keinona se, että lähdetään sitten alentamaan sitä palkkatulon verotusta, jotta ei ole niin houkuttelevaa ottaa sitä pääomatulona. Vaikka ed. Pulliainen muuta väitti, niin kyllä ministeri tässä ensimmäisessä keskustelussa niin sanoi, itse ainakin näin selvästi muistan. Tästä asiastahan keskusteltiin aika monta kertaa. Myös toisenkin kerran sitten, ja siitäkin alkaa olla kohta vähintään puoli vuotta aikaa. Mutta kuten sanottua, niin parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Se, että tässä nyt lääkäreistä näin paljon puhutaan, johtuu varmaan siitä, että tämä korkeimman hallinto-oikeuden esitys nimenomaan otti kantaa näitten lääkäreitten palkkioihin. Onhan, niin kuin tässä hallituksen esityksessäkin todetaan, myös muita aloja, tyypillisesti juristit ja erilaiset konsulttifirmat ja muut asiantuntijaorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää tätä lailliseksi muuttunutta veronkiertoa. Se on sinänsä hyvä, että tähän nyt puututaan ja selkeästi todetaan, että ei voi palkkatulosta maksaa pienempää veroa.

Jos nyt otetaan vielä tämä hyvä lääkäriesimerkki, jota tässä keskustelussa on viety eteenpäin, niin sehän on aivan selvää, miksi on vahingollista, että lääkärit ovat saaneet — tai nämä muut myös — selvän palkkatulonsa pääomaveroprosenttina. Se johtuu siitä, että tulot ovat sen verran suuret, että kunnat, jotka kärsivät rahapulasta, saavat vähemmän verotuloja ja myös valtio saa vähemmän verotuloja. Mutta siinä on myös sellainen oikeudenmukaisuusongelma, että on kaksi lääkärikaverusta, joista toinen tekee kunnan palveluksessa töitä ja toinen sitten yksityisen yrityksen palveluksessa, niin eihän se ole oikein, että samasta palkasta ja samanlaisesta työstä maksetaan sitten huomattavasti vähemmän veroa, eli se on ollut monellakin tavalla hyvin ongelmallinen asia, että tämä on sallittu, ja sinänsä hyvä, että tämä reitti nyt tukitaan.

Mutta suurempi ongelma kuitenkin edelleen jää, niin kuin itse asiassa hallituskin tässä selkeästi toteaa, että nyt vaan puututaan tähän yhteen pieneen ongelmaan mutta se varsinainen asian ydin jää jäljelle, ja se on se, että osinkotuloista ja varsinkin suurista osinkotuloista maksetaan vähemmän veroa kuin vastaavasta palkkatyöstä. Seuraava esitys voisikin hyvin olla se, että myös osinkotuloja verotetaan samalla tavalla kuin palkkatuloja. Voisi esimerkiksi ajatella, että tällainen progressiivinen vero koskisi yhteenlaskettuja palkka- ja osinkotuloja, jos tällaisia yhteenlaskettuja tuloja sitten on.

Me olemme jo pitkään esittäneet sitä, että kaikista tuloista, riippumatta tulon laadusta, perittäisiin samalla tavalla progressiivista veroa, ja olen edelleen sitä mieltä, että se on kaikkein oikeudenmukaisin tapa rahoittaa yhteiskunnan palveluita, niin näitä kuntien lääkäripalveluita kuin vaikkapa kouluja ja vanhainkoteja ja kaikkea sitä yhteistä hyvää, mitä verovaroilla kerätään.

Meidän esityksessämme 10 000 euroon asti vuodessa saisi ansaita verovapaasti tuloja, ja sen jälkeen riippumatta tulon laadusta, olkoon sitten pääomatuloa tai eläketuloa tai palkkatuloa tai vaikka sitä työttömyyskorvausta, josta tällä hetkellä maksetaan vielä palkkatuloa tiukempaa verotusta, progressio kohtelisi kaikkia tuloja samalla tavalla. Sitten kun ollaan päästy tähän ratkaisuun, niin sen lisukkeena tulisi sitten se varsinainen oikeudenmukaisuustestaus, joka tarkoittaa sitä, onko reilua ja oikeudenmukaista, että pienen pienistä eläkkeistä, jopa opintotuesta ja pienistä työttömyyskorvauksista maksetaan veroa, kun meillä on verotuksen ulkopuolelle jätettyjä alueita, kuten esimerkiksi varallisuusvero, josta on luovuttu, ja tällä hetkellä tämän järjestelmän mukaan, mikä meillä on edelleenkin, suurissa pääomatuloissa säilyy hyvin alhainen veroprosentti.

Eli tämä on hyvä askel eteenpäin, mutta verotuksen osalta se ei vielä ollenkaan ratkaise niitä kaikkia ongelmia, ja toivotaan, että hallitus ottaa onkeensa myös meidän kritiikkimme ja esityksemme tässä kokonaisasiassa, eikä pelkästään tässä yksittäisessä asiassa. Mutta tärkeää on, että vastaisuudessa tämän lain hyväksymisen jälkeen eli ensi vuoden alustako se nyt oli vai tämän vuoden alusta (Ed. Paasio: Ensi vuoden!) — ensi vuoden alusta — ei enää voi tehdä niin, että selkeää palkkatuloa verotettaisiin pääomaveroprosentin mukaan, mikä ei ole oikein. Eli askel kerrallaan, mutta vähän ripeämpää tahtia hallitukselta toivoisi.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erinomaista, että lakia muutetaan juuri esitetyllä tavalla. Ilmeisesti vuonna 2006, jolloin osakeyhtiölakia on viimeksi muokattu siten, että todellakin työstä voidaan ottaa osinkotulona, sitä varmaan ei ole ajateltu loppuun. Tässä lakiehdotuksessa asia on ajateltu loppuun. (Ed. Saarinen: Pitää paikkansa!) Silloin, kun tämä asia ilmeni korkeimman hallinto-oikeuden päätöksenä, niin olin näkevinäni myös valtiovarainministeri Kataisen hölmistyneen katseen, jossa hän ei varmaan arvannut, että asia johtui osakeyhtiölain muutoksesta. Siihen ei oltu kiinnitetty riittävästi huomiota. Tässä hallituksen esityksen perusteluissa kuitenkaan ei käsitellä sitä asiaa, että riski sisältyy myös pääomatuloon aivan eri lailla kuin työtuloon, jolloin tämä hyvin yleisesti esitetty vaade, että pääomatulojen verokanta olisi samanlainen ja mielellään progressiivisempi kuin nyt — nythän se on progressiivinen jo — johtaisi kyllä erilaiseen käyttäytymiseen pääoman osalta kuin olisi toivottavaa kansantalouden näkökulmasta. Nyt tähän asiaan varmaan palataan Hetemäen komiteassa, mutta on erinomainen asia, että nyt tämä palkkatulon muokkaaminen laillisesti osinkotuloksi tällä lakiehdotuksella saa lopun.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus ehdottaa lakiesityksessään, että työperäisiä osinkoja verotettaisiin aina ansiotuloina. Uudistus vaikeuttaa merkittävästi tuloksen jakamista muutaman osakkaan yhtiöissä, joissa osakkailla on aito yrittäjävastuu. Työperäisten osinkojen verotuksen korjaamiseksi on haettu ratkaisumalleja, kun korkein hallinto-oikeus antoi oman ratkaisunsa niin sanotuissa lääkäriyhtiöissä. Lääkäriyhtiöitä on pidetty veropoliittisena ongelmana, koska palkkatuloa voidaan muuttaa osakasyrittäjämallilla pääomatuloksi. Koska yhtiön laajuutta ei ole osoitettu, on ongelman laajuudesta sormituntumaan perustuvia käsityksiä. Hallituksen esityksessäkään ei tuoda esille niin sanottua lääkäriyhtiöiden määrää. Eduskunnalla pitäisi olla tarkempaa tietoa ilmiön laajuudesta. Mielestäni lakiesityksessä olisi pitänyt lähteä siitä, että osakeyhtiön osakasyrittäjille, joilla on yrittäjävastuu yrityksen toiminnasta, tulisi kehittää erilaisia ratkaisuja kuin yhden henkilön osakeyhtiöille.

Arvoisa puhemies! Muutamien osakkaiden omistamien yhtiöiden näkökulmasta olisi tärkeää, että osakkaat voisivat harjoittaa yritystoimintaa yhdessä, jolloin osingot jaettaisiin siinä suhteessa, miten osakkaat ovat osallistuneet yhtiön tuloksen muodostamiseen. Hyvät liikeideat toteutuvat usein osakasyrittämisessä, jolloin saadaan lisää osaamista, voimaa ja hyötyjä pienyrittämiseen. Sallimalla osakasyrittäjäyhtiöiden kehittyminen voidaan Suomeen saada lisää kasvuyrityksiä, jotka puolestaan tuovat valtiolle lisää verotuloja.

Osinko muuttuu pääomatuloksi yritykseen sijoitettujen varojen puitteissa, ei pelkän osingonjaon nojalla. Tällaisissa osakkuusyrityksissä ei synny myöskään veroetua siihen nähden, että kukin omistaja toimisi yksin omassa osakeyhtiössä. Laki olisikin kohdistettava niihin tapauksiin, joissa työskennellään kuin työntekijät. Perusteet rajoitusten soveltamiselle tulisi hakea palkka- ja yrittäjätyön rajauksesta ja niihin liittyvistä veronkiertotilanteista. Lakiin tarvitaankin täydennys osakkuusyrittäjyyttä koskevalla erillismääräyksellä. Muutoin tämä lakiesitys kannustaa perustamaan yhden henkilön yhtiöitä, jotka toimivat yhtenäisesti ulospäin ja joissa veroseuraamukset eivät muutu. Korjaus on tärkeä senkin vuoksi, että yritysten kannattavuus on heikko ja todennäköisesti pahenee, kun lakimuutos tulee voimaan. Hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman mukaan tavoitteena on kasvuhakuinen yrittäjyys, ei yrittäjyyden edellytysten heikentäminen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tehtäväni ei ole valtiovarainministeri Kataisen puolustaminen, mutta minä muistelin tuossa äsken sitä puheenvuoroa, jossa hän suullisella kyselytunnilla vastasi jonkun edustajan kysymykseen ja kun hänellä ei mitään muuta ollut sanottavaa, niin hän sanoi jotenkin siihen tyyliin, että kun toista lasketaan ja toista nostetaan, niin kyllä se ero siitä kapenee pois. Näin se oli, eikä sen kummempaa. Ehkä täällä jotkut muutkin kuulivat sen samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta. Tämä on tämän hallituksen eettismoraalisesti, yhteiskunnallisesti tähän mennessä merkittävin edistysaskel. Siis jos jostakin, niin tästä asiasta tuolla kentällä pyöriessä tulee kuonoon, että ettekö te pysty tälle jotakin tekemään. Kun tässä ed. Laxell äsken kysyi sitä, että pitäisi tietää, kuinka paljon. Minulla ei ole tarkkaa ilmoitusta siitä, kuinka paljon heitä on. Mutta minulle on kerrottu siitä, että kun nuori lääkäri on valmistumassa, niin hänen vuosikurssilleen tulevat konsultit kertomaan, millä tavalla voitte kiertää ansiotuloverotusta ja annetaan niin kun ripusta räppyyn ohjeet, että näin se temppu tehdään. No, onhan se nyt ihan selvä, että mikä on muu ammatti, jossa voi tällä tavalla ohjata käyttäytymään kanssaihmisiä kohtaan aika kierolla tavalla, olletikin kun on sellainen tilanne, että se koulutus, mikä on taustalla, on yhteiskunnalle maksanut todella paljon. Lain sisältö on tullut kuvatuksi. Totean vain sen, että tähän ei nyt pidä liittää mitään muita optioita kuin hoitaa tämä mahdollisimman pian kuntoon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys 47/2009 vp on, aivan oikein, hyvä, ja on hienoa, että virkamiesvalmistelusta on tämä tullut. Tällä muutetaan tuloverolain 33 b §:ää, jossa todetaan, että osinko on ansiotuloa, eli tässä täytetään se porsaanreikä tai oikeastaan sian mentävä aukko, joka tässä on ollut käytössä. Tämä on lähtökohta. Mutta sitten tähän, että tämä on keskittynyt ja kohdistunut tai sitä ovat hyväksikäyttäneet nimenomaan lääkärit, ennen muuta ehkä juuri vastavalmistuneet nuoret lääkärit, jotka ovat harrastaneet tätä reppulääkäritointa, niin siihen muutama sana.

Tämä verotuksen kierto, vaikka se olisi kuinka lain suoman porsaanreiän mahdollistama, ei ole eettisesti oikein, ja nimenomaan lääkäritoimen harjoittamisen yhteydessä tämä on hyvin kaukana niistä eettisistä periaatteista, mitä lääkärikoulutuksessa, yleensäkin uran valinnassa, on ollut tapana noudattaa.

Vuokralääkäriongelmaan täällä paneuduttiin, ed. Kalmari viittasi siihen. Se on äärimmäisen ongelmallinen tilanne. Terveyskeskustasolla vastavalmistunut, nimenomaan osaamista ja kokemusta vailla oleva lääkäri tulee senioriasemassa olevan lääkärin alaisuuteen ja ansaitsee sitten vielä enemmän kuin tämä seniori. Minkä takia? Koska hän neuvottelee itselleen ensinnäkin paremman palkan. Tämä on yksi mahdollisuus. Toinen on se, että hän tulee reppufirman lähettämänä, jolloinka hänen palkkionsa saattaa sitten, ja palkkansa, nousta myös tämän veronkierron kautta. Näihin vuokralääkäritilanteisiin liittyy myös sairaalapuolella ongelmia. Monet sairaalat ovat ulkoistaneet päivystyksensä. Silloin hoidon jatkuvuus, tiedon siirtyminen muille kollegoille, jotka jatkavat päivällä potilaan hoitamista, ongelmallistuu. Tämä on ihan jokapäiväinen ongelma Suomen sairaaloissa ihan keskussairaalatasoon saakka. Päivystyksen ulkoistaminen on ollut jokapäiväistä etenkin terveyskeskuksissa, ja se vie sen viimeisen mahdollisuuden omalääkärijärjestelmältä eli siltä, että lääkäri tuntee potilaan ja on tämä molemminpuolinen luottamussuhde, joka on hoidon kannalta erittäin tärkeätä, diagnoosin tekemisen kannalta ja yleensäkin hoidon onnistumisen kannalta. Eli me olemme jo vieneet tätä yhteiskuntaa todella väärään suuntaan.

Kuntien suhtautuminen tähän on ollut tietysti kaksinaista. Monet kunnat ovat ottaneet tämän mahdollisuuden ulkoistaa sellaisena, että se helpottaa heidän hallintoaan, ei aina ihan pakostakaan tätä ole valittu, ja sitten ovat ne, jotka ovat pakon edessä tähän lähteneet. Mutta mistä, arvoisa puhemies, tämä pakko on tullut? Se on tullut siitä, että terveyskeskusten työolosuhteet ovat olleet huonot ja on sellaisia ongelmia työpaikalla, jotka eivät ole olleet terveydenhoidon henkilöstön ja lääkärien kannalta siedettäviä. Näin ollen tässä ovat olleet tietysti myös kunnat tämän kuuluisan peilin edessä, että niiden pitäisi katsoa, mistä asia sitten johtuu.

Tämän kuntien ongelman ratkaisuksihan on etsitty nyt mahdollisuuksia nimenomaan sitä kautta, että pakollinen kuntapalvelu sekä laillistamisen yhteydessä että EU-lääkärioikeuksien hankkimisen yhteydessä pitenee, ja tämä on ihan oikea linjaus ja liittyy myöskin tällaiseen yhteiskunnalle olevaan aitoon kiitollisuudenvelkaan tästä koulutuksesta.

Puhemies! Tässä on myös valtiovallan tilanne. Mielestäni Suomen hallitus on ajellut kaksilla raiteilla. Toisaalta puhutaan yhteiskunnallisten julkisten palvelujen merkityksestä ja niiden tärkeydestä ja sitten toisaalta kuitenkin luodaan olosuhteet kunnille, jotka objektiivisesti edistävät terveyden- ja sairaanhoidon yksityistämistä. Ideologialtaan nykyhallitus on ollut tällainen yksityistämishallitus, joka katsoo, että "vapaat palvelut, ei yhteiskunnan valvontaa" on yleensäkin se pohja, jolle yhteiskuntaa rakennetaan, ja ter-veyden- ja sairaanhoidossa se ei onnistu. Tässä voi kysyä neuvoa Yhdysvalloista. Siellä etsitään nimenomaan saman tyyppistä järjestelmää, mikä on Pohjoismaissa, ja sitten kotoisasti voi vaikkapa lääkärikunnan vanhimmalta kysyä tässä asiassa neuvoa ja mielipidettä.

Lopuksi, puhemies, on todella todettava, että tuollainen ahneus, niin kuin tämän porsaan ja sian mentävän aukon hyväksikäyttö, ei kuulu sairaanhoidon ja terveydenhoidon puolelle, ei tietysti mihinkään, ja siitä on suuria ongelmia globaalisti nyt tämän hetken finanssikriisissä, mutta niissä on sukulaisuutta, näissä kahdessa asiassa, vaikka ne ovatkin kokoluokaltaan hyvin kaukana toisistaan. Näin ollen nopeasti tämä hallituksen esitys vain voimaan, ja on myöskin katsottava, että se neuvonta, jota nyt annetaan vastavalmistuneille lääkäreille, on nykylainsäädännön mukaista.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä ja kannatettava. Tämän esityksen pitäisi poistaa se mahdollisuus, että selviä työtuloja muutetaan pääomatuloksi. Pääomatuloon kuuluu pienempi veroprosentti ja siihen liittyy yritysriski. Nyt on kuitenkin ollut mahdollista verokeplottelulla muuntaa työtuloja osinkotuloiksi, ja asia on noussut esille muun muassa lääkärifirmoissa. Julkiset terveyspalvelut ovat todella tärkeitä. On paljon tekemistä siinä, että julkisiin terveyskeskuksiin saadaan työntekijöitä ja julkiselle puolelle lisäresursseja. Työvoiman vaihtuvuus, työvoimapula ja kiire kuormittavat terveyskeskuksia, heikentävät palvelujen laatua ja työhyvinvointia. Kierre on valmis. Kokonaisia terveyskeskuksia on jouduttu ulkoistamaan, ja lääkärifirmat nostavat miljoonavoittoja. Nyt on aika kehittää julkista terveydenhuoltoa. On löydettävä ne tulpat ja se kankeus, jotka ovat johtaneet julkisen puolen tehottomuuteen. En usko, että ratkaisu löytyy satsaamalla yhä enemmän yksityiseen puoleen esimerkiksi palvelusetelin kautta. Se lisää entisestään eriarvoisuutta.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä hallituksen esitys sitä vastoin on erittäin odotettu ja tasa-arvoa lisäävä esitys.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! On aina suuri ilo ja kunnia olla samaa mieltä ed. Pulliaisen kanssa. Valitettavasti ed. Pulliainen on poistunut, mutta ehkä hän kuulee tuolla alhaalla, kun sanon, että tässä asiassa olen täsmälleen samaa mieltä ed. Pulliaisen kanssa, kun hän sanoi hetki sitten täällä, että tämä lakiesitys on tämän hallituksen eettis-moraalisesti paras saavutus tähän saakka. Toivottavasti tähän saakka, toivottavasti ... (Ed. Saarinen: Ainakin se on ensimmäinen!) — Niin, se ensimmäinen on yleensä aina paras siihen saakka. — Ehkä tämä nyt on vähän liioittelua, mutta tämä on hyvä esitys.

On mielenkiintoista, että esitys on täällä salissa hetkellä, jolloin yhteiskunnassa, myöskin jopa suomalaisessa yhteiskunnassa, on käyty voimakasta keskustelua moraalista ja ahneudesta. Jotenkin hämärästi muistelen vieraillessani tällä korokkeella viimeisen kuuden vuoden aikana, että niistä ainakin viiden vuoden aikana puhumisessa ahneudesta tai oman voiton pyynnistä tai vastaavilla termeillä yhteiskunnan moraalin ja yhteiskuntatalouden moraalin osalta innostus ei ole ollut ihan yhtä suurta kuin nyt. Se todennäköisesti johtuu kyllä pitkälti siitä, että jopa tämänkin salin joiltakin osin — en osaa ihan tarkkaan arvioida kvantitatiivisesti, kuinka isolta osin, mutta joiltakin osin — oli vallannut sellainen ajatus, että yhteiskunnallista hyvää edistettäisiin parhaiten sillä tavalla, että jokainen yrittää ajaa omaa etuaan ja sitten markkinat hoitaisivat sen, että tämä yksityisen edun maksimointi samalla myöskin maksimoisi yhteiskunnallisen hyvän. Terveydenhuollossa tämän ajattelun kestämättömyys on tietysti ollut helppo osoittaa niinäkin aikoina, jolloin tämmöinen markkinaliberalismi on ollut suuressa voimassaan, mutta nyt se on tietysti ollut entistä selkeämpää.

Toisaalta pitää sanoa, että ei lääkäreitä tietenkään pidä yksin syyllistää siitä, että Suomessa on voinut muuttaa selkeää palkkatuloa osinkotuloksi ja sillä tavalla minimoida verotustaan ja tietenkin myöskin minimoida omaa osallistumistaan yhteiskunnallisen vastuun kantoon ja yhteiskunnallisen tasauksen ylläpitämiseen, koska veroilla se tapahtuu. Maksamalla veroja me kaikki huolehdimme omasta tulostamme oikeudenmukaisesti. Me huolehdimme siitä, että ihmisiä tässä maassa kohdellaan myös oikeudenmukaisesti. Jotkut — ja tuskin koskaan on ollut kysymys pienituloisista, kun puhutaan niistä joistakin ihmisistä, jotka ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväkseen — ovat onnistuneet pienentämään verotettavaa tuloaan tai pienentämään sitä veroperustaa, josta he ovat veroja maksaneet, sillä tavoin, että merkittävästi suuremmilla tuloilla he ovat muuttamalla ne pääomatuloiksi voineet maksaa vähemmän veroa kuin ihmiset, jotka palkkatulona ovat ansainneet jopa vähemmän mutta ovat maksaneet kuitenkin enemmän veroa.

On selvää, että tällainen menettely ja tämmöinen mahdollisuus on kalvanut ihmisten uskoa yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Tässä tilanteessa, jossa me nyt elämme, on huolestuttavaa, että ihmisten usko yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen on matalammalla kuin pitkään aikaan kenties koskaan suomalaisessa poliittisessa ja yhteiskunnallisessa historiassa, kun juuri nyt me tarvitsisimme yhteistä uskoa siihen, että me yhteisin oikeudenmukaisin ponnisteluin pystyisimme selviytymään tästä vallitsevasta uhkaavasta yhteiskunnallisesta tilanteesta. Siksi on erittäin ansiokasta, että tämä lakiesitys on täällä nyt.

On sinänsä mielenkiintoista, että ministeri Katainen tuosta hallituksen aitiosta monta kertaa tässä viimeisen vuodenkin aikana on todennut, että ei tätä voida hoitaa, kun tämä on niin monimutkaista. Nyt se on hoidettu kahdella virkkeellä. Siis monimutkainen on yksinkertaista vai onko yksinkertainen monimutkaista? Se on varmaan kielentutkijoille mielenkiintoinen tutkimuskohde, mutta niin tai näin, on hyvä, että joku valtiovarainministeriössä, onko se sitten ministeri Kiviniemi vai onko se ministeri Kataisen alaiset vai ketkä tässä ovat nyt terhakoituneet, on kuitenkin saanut tämän esityksen aikaan, ja se on hyvä, (Ed. Kaltiokumpu: Hän oli esittelijä!) ja oli nyt kuka tahansa, niin tästä asiasta hallitus ansaitsee kiitoksen.

Merkittävästi runsaammin tulen jakamaan kiitoksia siinä vaiheessa, kun hallitus toivon mukaan ja läheisessä tulevaisuudessa tulee puuttumaan täällä käydyn lääkärikeskustelun varsinaiseen ytimeen eli terveydenhuollon rahoituksen kaksikanavaisuuteen, koska sieltä ne terveydenhuollon keskeiset ongelmat, joita tämä lääkäripulakin omalta osaltaan ilmentää, ovat merkittävästi peräisin. Mutta koska terveydenhuollon rahoituksen kaksikanavaisuus ei varsinaisesti kosketa osinkotulojen verotusta, en käsittele sitä tässä yhteydessä enempää vaan lupaan, että tulen kyllä muistuttamaan hallitusta, jos hallitus itse ei muista asiaan puuttua tässä läheisessä tulevaisuudessa, mutta sitä ennen osoitan kiitokset vielä kerran. Kun kerrankin on hyvä tilaisuus, niin pitää kiitellä hallitusta oikein tässä urakalla, että sitten voi vähentää sitä joittenkin muitten asioitten käsittelyn yhteydessä.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Virtaselle: Kun viittasitte monta kertaa valtiovarainministeri Kataiseen, hän on heti tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen suhtautunut tähän probleemaan vakavasti. Perusongelma tietenkin meidän verotuksessa on ollut se, että meillä on kovin korkea marginaalivero, joka on se pääongelma, joka tämän keinottelun aikaansaa. Nyt kun se on saatu noin puoli vuotta tämän korkeimman hallinto-oikeuden jälkeen tänne, se ei tietenkään takaa, mitä sanoo korkein hallinto-oikeus, kun tästä laista aikanaan tehdään oma ennakkopäätöksensä. Onko tämä hoidettu kuntoon vielä tälläkään, sitähän me emme tiedä. Toivotaan, että näin on, koska tämä on hyvin problemaattista. Varmasti verojaosto asiantuntijoita kuulee ja miettii, onko tämäkään lainsäädäntö riittävän täsmällistä ja kaikki aukot täyttävää.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Salo täällä totesi, että ministeri on ottanut asian vakavasti heti, kun korkeimman hallinto-oikeuden päätös on tullut. Näin varmasti, mutta hänen ilmaisussaan tässä salissa on ollut vähän toisenlainen mielikuva silloin. Ongelmahan nimenomaan tässä asiassa, mistä puhutaan nyt, työpanokseen perustuvasta osingosta, on sellainen, että tällä ei ole käytännössä mitään tekemistä sen kanssa, onko meidän ansiotuloissa minkä suuruiset marginaaliverot, vaan tässä on se ongelma, mihin ed. Lehtikin viittasi täällä salissa, että osakeyhtiölaki mahdollisti sen, että voidaan eri perustein jakaa niitä osinkoja, ja että työpanos oli yksi niistä perusteista. Toki se on säädetty tässä salissa, mutta nykyistä nopeammin olisi pitänyt tuoda se muutos, kun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tuli. Ministeri Katainen on täällä salissa todennut lähinnä, että ainoa tapa ratkaista tämä ongelma on laskea ansiotuloveron korkeita marginaaleja, mutta kuten osoittautui, se ei ole ainoa tapa. Tämä on huomattavasti parempi ja oikeaan osuvampi tapa kuin se, mistä ministeri Katainen täällä on puhunut.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on kiitelty tätä hallituksen esitystä, joka onkin oikein hyvä. Sen sijaan, kun ed. Salo käy keskustelua yleensäkin opposition kanssa siitä, mitä mieltä Katainen oli missäkin asiassa ja mitä hän totesi, niin on tyydytyksellä todettava, että Mari Kiviniemi on ottanut tämän asian poliittisesti vakavasti. Tämä ei ole tosiaan sillä lailla virkamiesvalmisteltu kuin ed. Tiusanen täällä sanoi. Kaikki lakiesitykset tulevat hallituksen esityksinä poliittisen tahdon takaa ja kaikki ovat virkamiesten valmisteluja. Tämä tosiasia kannattaa tässä keskustelussa muistaa. Tämä on keskeinen kysymys, jota myös keskustassa on vaadittu muutettavaksi, ja Kiviniemi on tässä toiminut erinomaisella tavalla.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En minä nyt ryhdy panemaan järjestykseen Kiviniemeä tai Kataista. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen tunnen sen verran, että tiedän, että kyllä hän on varmasti vilpittömästi ja parhaansa mukaan pyrkinyt tämän asian ratkaisemaan, mutta kuten ed. Paasio tässä osoitti, se ei ole käynyt ihan kivuttomasti.

Mutta sen sijaan haluaisin sanoa ed. Salolle, että kyllä meidän nyt pitäisi kuitenkin tässä salissa, tässä eduskunnassa, huolehtia siitä, etteivät korkeimmat oikeusistuimet, korkein hallinto-oikeus tai korkein oikeus, joudu tekemään ennakkopäätöksiään ikään kuin arvuutellen, mitä se eduskunta on säätänyt. Minusta lait pitää säätää niin, ja toivottavasti valtiovarainvaliokunta huolehtii siitä, että mietintö kirjoitetaan niin, että ei jää tulkinnanvaraa siitä, mitä on tarkoitettu. Siitähän oikeudenkäynneissä yleensä on kysymys, että ei pystytä oikein tarkasti sanomaan, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) mitä se eduskunta on tarkoittanut. Toivottavasti nyt selviää.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokumpu viittasi virkamiesvalmisteluun. Totesin, että sieltä on peräisin tämä ehdotus, ja viittasin sillä siihen, mikä täällä aikaisemmin kansanedustajan puheenvuorossa kävi esille, että me ikään kuin ohitimme tuon valtiovarainministerin pähkäilyvaiheen ja sieltä Martti Hetemäen johtamasta työryhmästä tämä esitys on tullut. On selvää, että ainahan esityksen antaa ministeri, siitä ei ole mitään epäselvää. Mutta joka tapauksessa tässä voidaan kiittää nyt valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston virkamiehiä.

Petri  Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Muistan tämän ongelman olleen esillä ainakin parilla kolmellakin kyselytunnilla täällä. Ministeri Katainen on sanonut, että tämä asia tutkitaan, selvitetään perusteellisesti, katsotaan, löytyykö lainsäädännöllisiä kysymyksiä, mutta myös, että se on ongelmallinen. Nyt ongelmallisuuttahan ei ole tietenkään mitattu. Luulen, että siinä vaiheessa, kun me säädimme osakeyhtiölakia, niin tässä salissa ei ollut yhtään kansanedustajaa, joka tiesi esimerkiksi, mihin se johtaa äänin 3—2. Minä väitän, että jos siinä vaiheessa verojaosto olisi tiennyt, mihin se osakeyhtiölain muutos johtaa, (Ed. Sasi: Kyllä tiedettiin!) siihen olisi otettu kantaa mietinnössä enemmän. Tietääkseni sitä ei ole mietinnössä kirjoitettu. Nyt tämä asia on tältä osin ratkaistu tällä tavalla, mutta emmehän me vielä tiedä sitä, miten tämä kestää ennakkotapauksena sitten, kun ihmisen mieli on niin värikäs, että se keksii aina pakoyrityksiä, mikä on johtunut myöskin siitä perusongelmasta, että meillä on korkea ansiotuloverotus.

Matti  Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Myös minä kiittelen hallituksen esitystä työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta. Täällä nyt on kiistaa ollut siitä, kuka on lakiesityksen äiti tai isä. Sitä varmaan nyt voi arvailla, että jokainen vaalipiirissään voi kertoa, että me teimme, Kiviniemi teki, ja sitten taas kokoomuksessa, että Katainen tämän teki. Oli niin tai näin, tämä on hyvä esitys, ja sitä pitää kannattaa.

Tässä on muutenkin oikeudenmukaisuudesta laajemminkin kyse. Nyt suurien osinkotulojen verotus on paljon keveämpää kuin vastaavien palkkatulojen. Nyt täytyisi osinkotuloihin kohdistaa myös progressiivinen verotus. Jos ei muuta nyt keksitä, niin silloin pitää palkka- ja osinkotulot lyödä nippuun ja sitten progressiivinen verotus niille. (Ed. Karhuvaara: Millä te saatte sitten yrittäjiä tähän maahan?)

Tässä yhteydessä mainitsisin myös, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on vaatinut 10 000 euroon asti vuosituloa verovapaaksi. Jos tämmöisen hallitus vielä tekisi ja poistaisi vielä 800 miljoonan verohelpotukset tämän maan rikkaimmilta, niin tässähän joutuisi joka päivä hallitusta kehumaan.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksestä työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta voidaan sanoa, että yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus toteutuu erittäin hyvin. Aikanaan, vuonna 2006, kun osakeyhtiölakia muutettiin, sinne tuli tällainen kummallinen linjaus, joka mahdollisti työpanokseen perustuvan osingon nostamisen yhtiöstä ilman, että on siihen yhtiöön pääomaa sijoittanut ja riskiä ottanut ja riskiä kantanut, ja nyt, kun tämä onneton osakeyhtiölain muutoksessa syntynyt pieni virhe saadaan korjatuksi, olen siitä erittäin iloinen. Tästä voi sanoa esittelevälle ministerille, Mari Kiviniemelle, parhaat kiitokset ja koko valtiovarainministeriölle, ja ministeri Kataisellekin tästä hyvät kiitokset, että asiassa on toimittu ja tämä epäoikeudenmukaisuus saadaan oikaistuksi.

Toinen asia, josta, arvoisa puhemies, haluaisin sanoa tässä yhteydessä, on sitten tietenkin jo keskustelussa esille noussut keikkalääkärien tilanne. Siellä varmaan on myös sellainen lainsäädännöllinen tarve oikaista sitä, että ihmisten terveydellä ja terveydenhoidolla ei tehtäisi valtavaa bisnestä. Onhan aika kummallinen tilanne, että ulkomaiset yhtiöt suorastaan himoitsevat tulla Suomeen perustamaan lääkäriyhtiöitä. Kyllä tähänkin pitää pystyä yhteiskunnan puuttumaan. Se on eduskunnan tehtävä, koska tässä talossa pitää uskaltaa puhua yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että selvät virheet oikaistaan ja korjataan. Totta kai siinä lain valmisteluvaiheessa tai käsittelyvaiheessa syntyy yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko tämä oikein vai väärin, mutta sen keskustelun oikea paikkahan on eduskunta, ja tässä talossa sitä keskustelua pitää käydä ennakkoluulottomasti. Mielestäni näiden lääkäriyhtiöiden bisneksentekoon pitää pystyä puuttumaan. Ihmisten terveydenhoito on ensisijainen asia, tehtäköön bisnes sitten muualla, minne se oikeasti kuuluu, ei ihmisten terveydellä.

Kiitoksia ministeri Kiviniemelle hienosta lakiesityksestä. Toivon, että otettaisiin vakavasti tämä toinen ongelma lääkäriyhtiöiden ylettömistä voitoista ja siitä, että saataisiin tämä asia kuntoon, ja yhtä ripeästi tuotaisiin lakiesitys eduskuntaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Silloin, kun vuonna 2006 astui osakeyhtiölaki voimaan, kaikki tiesivät, mihinkä se johtaa. Verohallitus ohjeisti jo sillä tavalla, että kun yhtiö jakaa osinkoa, niin sitä kohdellaan osinkona, vaikka se perustuu työpanokseen, ja asia on sillä selvä. Tässä suhteessa täytyy sanoa, kun ajatellaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, että se osittain perustui siihen, että verottajakin oli ottanut sen tulkinnan, (Ed. Saarinen: Ei se ollut selvä, vaan äänestystulos 3—2!) että menetellään normaalilla tavalla ja tätä työtuloa kohdellaan osinkotulona.

Mitä tulee sitten tähän korjaamiseen, niin kyllä tilanne on se, että tältä osin ministeri Katainen antoi selkeät ohjeet, että epäkohta pitää korjata. Ohjeet annettiin Hetemäen työryhmälle. Hetemäen työryhmällä oli avustajaporukka, joka kirjoitti nämä pykälät. Sitten Hetemäen työryhmä antoi ne ministeri Kataiselle. Sen jälkeen VM:stä tuli esitys tältä osin. Tietysti ministeri Kiviniemi on ansiokkaasti ollut tässä mukana, mutta täytyy sanoa, että kyllä Kataisen rooli on ollut varsin keskeinen.

No, kun meillä edellinen valtiovarainministeri oli Eero Heinäluoma ja hän tiesi tämän ongelman, niin sitten kysytään, miksei hän tehnyt yhtään mitään. Se onkin hyvä kysymys. Hän oli täysin toimeton. Tästä puhuttiin jo silloin, tiedettiin, mikä on lopputulema, mutta silloin ei saatu yhtään mitään aikaiseksi. Heinäluoma selitti silloin käsitykseni mukaan, että tätä on niin vaikea korjata ja että tähän on vaikea puuttua, ja hallitus oli tässä suhteessa varsin passiivinen.

Sitten, kun mietitään, mikä olisi ollut oikea tapa korjata tämä, niin täytyy kyllä ihan kysyä, onko tämmöinen joustavuus perusteltua osakeyhtiölaissa. Voitaisiin hyvinkin ajatella, että osakeyhtiölakia olisi muutettu niin, että siellä omistuksen perusteella jaetaan osinko eikä työpanoksen perustella. Nyt meille tulee aika erikoinen järjestelmä: (Ed. Salo: Juuri näin!) Annetaan osinkoa työpanoksen perusteella, sitten yhtiö jakaa osinkoa, ja yhtiö voi vähentää sen osingon verotuksessaan. Ei voi vähentää normaalia, mutta kun tämä rinnastetaan palkkaan, niin tämä palkkameno voidaankin vähentää yhtiön verotuksessa. Me olemme nyt luomassa erittäin monimutkaista järjestelmää. Mutta täytyy antaa tunnustus siinä suhteessa, että nyt se välittömin ongelma, mikä on syntynyt, tällä lakiesityksellä korjataan. Tältä osin hallitus ansaitsee kaiken tuen.

Täytyy vielä sitten sanoa, että tietysti perusongelma on se, (Puhemies: 2 minuuttia!) että pääverokanta ja työtulosta maksettava verokanta ovat erilaisia. Tämä on se perusongelma, joka pitää pitkällä tähtäimellä korjata.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Sasi tyypilliseen tapaansa kehuu omiaan ja syyllistää oppositiota. Ei se ollut yleisesti kaikkien tiedossa silloin, kun osakeyhtiölakia on tässä talossa säädetty. Sen osoittaa jo sekin, että korkeimman tuomioistuimen ratkaisu on 3—2 täpärästi äänestyspäätös. Ei se ole voinut olla yleisesti tiedossa, kun se on näin veitsenterällä oleva asia.

Ministeri Kataisen tulokulma tähän asiaan oli tuosta ministeriaitiosta lähtökohtaisesti sellainen, että hän useamman kerran sanoi, (Ed. Rajamäki: Kiersi ongelman alusta lähtien!) että ikävä tilanne, täytyy yrittää palkkaverotusta keventää. Tästä kulmasta hän tuli, kunnes paine kasvoi niin suureksi, että oli pakko lähteä jollakin lailla liikkeelle. Vuosikaudet tässä on jo maattu tämän luun päällä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä: Oikeastaan korkeimmalla hallinto-oikeudella olisi ollut valmius noudattaa tervettä järkeä ja todeta, että tämähän ei voi olla osinkoa vaan sen pitää olla palkkaa. Mutta kun verohallinto oli ottanut semmoisen käytännön, että menetellään lain kirjaimen mukaisesti, niin silloin katsottiin, että verovelvollisen suojelun nimissä on noudatettava lain kirjainta. Tämä oli se tekijä, joka vaikutti siihen, että se oli hyvin vaikea tapaus korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Siitä jouduttiin äänestämään, ja tosiaan 3—2 se sitten loppujen lopuksi ratkesi. Mutta kyllä silloin 2006 jo arvioitiin, että tämä on se tilanne.

Mitä tulee ministeri Kataiseen, niin tietysti hänelle täällä se oli uusi asia, kun oli syntynyt tämä ratkaisu. Hän ei ollut seurannut tätä historiaa, mutta sen jälkeen kun hän oli paneutunut asiaan, hän lupasi, että asia korjataan, ja nyt se korjattiin.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! On oikeastaan vähän akateemista väittelyä, millä tavalla tämä osakeyhtiölain muutos 2006 tiedostettiin tai ei tiedostettu. Olennaista on kuitenkin se, että kansan oikeustaju ei hyväksy sitä, että korkeatuloiset, hyväpalkkaiset työntekijät kiertävät veroja sillä tavalla laillisesti, että he saavat paljon enemmän itselleen tuloa tästä työstä ja toisaalta sitten pienemmin palkatut ihmiset joutuvat maksamaan suurempaa veroa.

Ei tämä kyllä, ed. Tiusanen, kun viittasitte tämän esille tuloon, varmasti ole sieltä työryhmästä tullut, vaan mieluumminkin näin, niin kun ed. Sasi täällä sanoi, etteivät virkamiehet hallitukselle tee suoraan mitään esityksiä. Samallahan te nollaisitte oman asemanne täällä, kun tätä verokäytäntöä on arvosteltu eduskunnassa. Se on myöskin noteerattu hallituksessa ja sitten viety eteenpäin ja tuotu nopealla tahdilla tänne, mikä on erinomainen asia. Olennaista on se, että aiemman eli nykyisen, voimassa olevan lainsäädännön mukaan osinko ei ole tässä kyseessä olevassa tapauksessa tuottoa sijoitetulle pääomalle vaan tosiasiassa työn suorittajan palkkaa tai työkorvausta. Nyt tämä lakiesitys Mari Kiviniemen esittämänä, tuomana, muuttaa tilanteen niin, että osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Tämä on ihan selvää tekstiä, ja on erittäin hyvä asia, että tämä oikaistaan. Jos myös oppositio haluaa tästä pisteitä, niin se sopii erinomaisen hyvin, mutta hallitus tekee eduskunnalle esitykset ja nämä vaativat hallituksen yksimielisen näkemyksen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kaltiokummulle vielä tätä akateemista keskustelua: On aivan selvä, että tässä kohtaa Hetemäen työryhmä on toiminut hyvin ja on ollut aktiivinen, innovatiivinen, vaikka tähän liittyy näitä ongelmia, mihinkä ed. Sasi viittasi. Se, millä tavalla tämä asia sitten työryhmästä eteenpäin menee, on toinen asia. Olen tietysti samaa mieltä siitä, että virkamiesten ei pidä johtaa ministeriä ainakaan harhaan, mutta hyvälle tielle viemisestä ei ole mitään pahaa sanottavaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En yleensä osallistu tällä tavalla keskusteluun, mutta nyt on ihan pakko. Jos siis ed. Kaltiokumpu väittää, että Mari Kiviniemi on tässä tehnyt jotakin erikoista ja hänellä oli tämä viisauden kivi hallussaan, niin minkä ihmeen takia suullisella kyselytunnilla ministeri Katainen vastaa kerta toisensa jälkeen ja ministeri Kiviniemi istuu kuin tatti eikä virka mitään? Kuitenkin hän tietää, mikä on ratkaisu. Onhan tämä nyt kumma juttu.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä, ed. Pulliainen, palautan mieleen täällä salissa käydyn, useaan kertaan käydyn, keskustelun, ja kyllä niissä puheenvuoroissa myös Kiviniemi on ottanut tähän kantaa. Tässä ei ole epäselvyyttä siitä, etteivätkö suuret hallituspuolueet ole olleet tätä ajamassa. Se vaatii suurten hallituspuolueiden yksimielisyyden, että tämmöiset muutokset tänne tulevat. (Ed. Asko-Seljavaara: Ei Kiviniemi ole koskaan sanonut sanaakaan!)

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tässä nyt hallituspuolueet ovat kehuneet itseään jo aika hulvattomasti. (Ed. Pulliainen: Eivät ole vihreät kehuneet itseään! Pitäisi olla tarkka puheissaan!) — No, vihreät ovat vielä pidättäytyneet, mutta asian käsittelyhän on avoinna, niin että siihen on varmaan tässä mahdollisuuksia jopa niinkin vaatimattomalle miehelle kuin mitä ed. Pulliainen on, jos haluaa käyttää tämän tilanteen hyväkseen.

Yhtä lailla tässä voidaan todistella, kun kiittelemme hallituksen hyvää esitystä — sehän on pläkkiselvää, että esityksiä tehdään poliittisen hallituksen nimissä, ja ei sen suhteen ole mitään epäselvää — olisiko tällaista esitystä koskaan tullut, jos täällä ei olisi niin voimakkaasti nimenomaan opposition taholta rummutettu tätä asiaa, läpivalaistu sitä, vaadittu, esitetty kysymyksiä ja monella tavalla prässätty päälle. Meillä on tietysti vaan yksi todellisuus, ja se on tämä hallituksen esitys, mutta jos oppositio olisi tästä asiasta vaiennut, olisiko tämä nytkähtänyt mitenkään liikkeelle? Sen voitte jokainen mielessänne ratkaista.

Esitystä on kauan kauan kaivattu. Vihdoinkin se tulee tänne; hitaita ovat herrojen kiireet siitä huolimatta, että oppositio on terhakkaasti nimenomaan tässä asiassa painanut päälle. Kun oppositio kirjoittaa toimintakertomuksiaan, niin tämä varmaan laitetaan sinne jonkinlaisten saavutusten ja suurten saavutusten joukkoon, koska tämä on yksi niistä. Me olemme lukemattomia kertoja toistuvasti tähän kiinnittäneet huomiota. En äkkipäätään saa mieleeni, mikä muu olisi ollut yhtä tärkeä, josta olisi näin monta kertaa esimerkiksi kyselytunnin aikaa haluttu käyttää.

Osakeyhtiölakiin jäi tällainen paha porsaanreikä silloin 2006. Olin iloinen siitä, että ed. Sasi, joka nyt valitettavasti on poistunut salista, jälkimmäisessä vastauspuheenvuorossaan tunnusti sen, ettei kyseessä ollut yleinen tieto tästä porsaanreiästä, vaan sanoi, että jotkut arvioivat, että sitä kenties voidaan kiertää. Jotenkin tähän tyyliin hän sitten liennytti sitä lausuntoaan. Mutta tällainen jäi, ja nyt tämä korjataan. Osingon pitäisi olla, aivan niin kuin ed. Kaltiokumpu, joka hänkin muuten on poistunut salista, totesi, että osingon käsitehän on sikäli selvä, että senhän pitää olla tuottoa sijoitetulle pääomalle. Näinhän se on ollut maan tapa, ja näin se on kivitauluun kirjoitettu. Nyt sitten tämä osakeyhtiölain epätarkka laadinta on antanut tämmöisen spekulaatiomahdollisuuden, jota sitten jotkut tahot ovat lähteneet toteuttamaan.

Äärettömän vaikea tilanne oli osakeyhtiölain pohjaltakin, koska 3—2 äänestystulos kertoo sen meille, että ei ole ollut helppo ratkaista suuntaan, ei ainakaan tähän suuntaan, mitenkä se on ratkaistu.

Sitten vielä luen ihan muutaman lauseen hallituksen esityksen sivulta 2, jossa ehdotettuja muutoksia kuvaillaan. Siellä todetaan muun muassa näin: "Tämä tekee verosuunnittelun nyt esitetystä tarkistuksesta huolimatta edelleenkin houkuttelevaksi." — Edelleenkin houkuttelevaksi. (Ed. Asko-Seljavaara: Näin siinä käy!) — "Tuloverojärjestelmän rakenteellisia ongelmia on tarkoitus selvittää ja käsitellä myöhemmin erikseen." Täällä on siis vieläkin aukkoja. (Ed. Pulliainen: Mutta siinä petataan sitä Hetemäen esitystä!) Tämän vuoksi toivon, että valtiovarainvaliokunnan asianomainen jaosto, tässä tapauksessa verojaosto, kuuntelee tosi laajasti ja tarkasti maan parhaita asiantuntijoita, voiko eduskuntakäsittelyn aikana vielä tätä tiivistää. Eräänä tämmöisenä, voisiko sanoa, talonpoikaisjärjellä mieleen tulevana kuviona tekee mieli sanoa tältä paikalta, että entäs sitten, kun kuvitteellisesti Mehiläinen pilkkoo koko organisaationsa yhden henkilön firmoiksi, miten sitten tehdään ja kuinka sitten käy ja kuinka sitten kierretään verotusta? Ei tämä varmaan ole mitään salatiedettä niin, että tässä ikään kuin pystyisin neuvomaan jotakin tahoa verosuunnitteluun, mutta täällä sivulla 3:han kuvaillaan näitä yhden henkilön, yksinyrittäjien, ongelmia, ja heidän osaltaan pitäisi myöskin toimia sitten sillä tavalla rehdisti, että yhden miehen firmasta voi osinkoa nostaa, jos siellä on semmoiset edellytykset, mutta ettei uskota, että tämä nyt kaiken kattaa. Tämä ei vielä kata. Hallitus itsekin sanoo niin.

Mitä sitten tulee, herra puhemies, aivan lopuksi tähän lääkäripulaan, johon tämä on myöskin kytketty, että tällä on jotain yhteyksiä siihen, niin varmaan niin voi ollakin, ja ihmettelen lääkäreitten keskinäistä solidaarisuutta, että toinen suostuu tekemään kunnan virassa palkalla ja toinen spekuloi näillä vippaskonsteilla. Eivät kovin solidaarisia ole sitten lääkärit keskenään. Mutta lääkäripulaan mielestäni löytyy aika suora reitti, että luodaan sitten aidosti yksityiset terveydenhuollon markkinat ja otetaan sieltä se julkinen tuki pois. Hinnat todennäköisesti halpenevat, ja sitten alkaa löytyä, sitten alkaa kiinnostaa jo julkisen työnantajankin tarjoama työ, mutta nykyinen järjestelmä sellaisenaan, tämmöisenä sekajärjestelmänä, näennäisesti yksityisenä järjestelmänä, lyö korvalle julkista terveydenhuoltoa aika rajusti. Ei se ainoa ratkaisu ole, mutta olisi aika oleellinen tekijä monien lääkäreiden mielestä. He ovat tämän minulle kertoneet.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä ed. Saarisen puheenvuoron viimeistä osaa, vaikka se onkin johdonmukaista jatkoa edustaja, puheenjohtaja Urpilaisen puheenvuorolle. Mutta jos olette yhtään seurannut sitä, mitä esimerkiksi Kelan asiantuntijat ovat sanoneet tästä kelamaksun poistosta, niin se tarkoittaisi 50 000 asiakaskäyntiä lisää terveyskeskukseen, jos tämä yksityinen puoli jäisi pois. Jos tällä hetkellä yksityisellä puolella se, joka sieltä palvelun ostaa, keskimäärin 80—90 prosenttia maksaa itse kustannuksista ja julkisella puolella maksetaan 10 prosenttia, niin tällä kansantaloudella ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että ne henkilöt, jotka nyt merkittävästi omalla panoksellaan rahoittavat omia terveyspalveluitaan, tulisivat kaikki julkisen sektorin ja veronmaksajien maksamista palveluista nauttivaksi. Se johtaisi aivan täydelliseen katastrofiin suomalaisessa terveydenhuollossa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen on siinä oikeassa, että tämä lakiesitys ei varmaan kokonaan poista tätä veronkiertomahdollisuutta. Sen takia meidän olisi kunnissa päästävä eroon tästä vuokralääkärisysteemistä. Se on meidän kaikkien kuntapäättäjien yhteinen asia, ja se kyllä onnistuu, jos Paras-hanke toteutetaan loppuun saakka, jos kunnat päivystävät oikealla tavalla vain suurissa terveyskeskuksissa jne.

Myöskin ed. Satonen on siinä oikeassa, että Kela-maksuja ei ainakaan tässä vaiheessa pidä missään tapauksessa kokonaan poistaa, koska julkinen terveydenhoito ei pysty vastaanottamaan sitä potilasvirtaa, mikä nyt siellä on. Se on hyvä tapa houkutella sellaiset ihmiset, jotka itse haluavat maksaa suurimman osan niistä kustannuksista, näihin yksityisiin lääkäriasemiin ja sairaaloihin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti:

Ed. Saarinen luki tuosta hallituksen esityksestä pätkän, joka liittyi tähän Hetemäen työryhmän hommaan. On itsestäänselvä asia, että Hetemäen työryhmä, kun se joutui niin pikaisesti valmistelemaan tämän esityksen eduskunnan ja hallituksen vaatimuksesta, jätti portin omalle työlleen auki. Se on ihan selvä asia, koska se on ainut viisas tapa.

Toinen asia on se, että jos tähän löytyy nyt jotakin semmoista 3—2-ajattelua, joka oli vuoden 2006 jälkeen, niin herra varjele sentään, jaosto tehköön kaikkensa, että ne merkitään ylös siihen mietintöön, joka tänne mahdollisimman pikaisesti tulee.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin yhdyn ed. Pulliaisen äsken esittämiin viisaisiin ajatuksiin. Samoin olen kiitollinen ed. Asko-Seljavaaran kommenteista. Tämä hallituksen esityshän, kerran vielä sanottuna, on selvä askel parempaan suuntaan. (Ed. Asko-Seljavaara: Se on askel, mutta ei lopullinen!) Tätä nyt ei pidä kenenkään kivittää eikä moittia. Tämä on nykytilanteeseen verrattuna todella hyvä esitys.

Mitä sitten tulee kollega Arto Satosen kommenttiin, pitkäkin matka alkaa ensimmäisellä askeleella. Jo lähtemällä siihen suuntaan alkavat myöskin kunnalliset lääkärinvirat kiinnostaa. Yhteiskunta on muuten kouluttanut heidät maksuttomasti, ja he voisivat miettiä, minkälaisena bisneksentekokohteena ihmisten terveydentila on. (Ed. Asko-Seljavaara: Niin on kauppatieteen maisterit ja merikapteenit!) On muuten yhteiskuntia, missä on aidot yksityiset terveydenhuollon markkinat ja sitten on julkiset. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Kyllä niinkin voidaan elää.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Jotkut kansalaiset tosiaan turuilla, toreilla ja pubeissa ovat olleet katkeria siitä, että tavallinen työntekijä maksaa progressiivista tuloveroa, kun taas muun muassa konsultit ja lääkärit voivat firmoistaan nostaa osinkotuloina työpanoksensa. Hallituksen esitys eduskunnalle työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta tässä valossa on tietysti kannatettava ja eettisesti ja moraalisesti oikein. Osinko on tuottoa sijoitetulle pääomalle, ei työpanoksen vastine.

Täytyy kuitenkin muistaa, että firmalla tulee olla riittävästi nettovarallisuutta, jotta osinkoja voitaisiin maksattaa ylipäänsä verovapaasti. Jotain veroa maksetaan joka tapauksessa. Ei tämä mitään harmaata taloutta kuitenkaan ole. Monesti lääkärit ovat satsanneet laitteisiin ja toimitiloihin perustamalla lääkäriyhtiöitä. Täällä on kohtuutonta vaatia, että lääkäri tekisi yksityishenkilönä näitä töitään. Jotenkin on toimittava kuitenkin, koska on kalliit laitteet ja toimitilat.

Lakia siis nyt ehdotetaan muutettavaksi siten, että kun muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä jaetaan osinkoa ja jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos, tulo muuttuu ansiotuloksi. Tämä on tietysti edistysaskel tässä mielessä, mutta en tiedä, onko tämä sitten täysin vedenpitävä. Varmasti uusia keinoja löytyy, todennäköisesti, miten ohittaa tätä. Toivottavaa tietysti olisi se, että yhtiöiden vakavaraisuus paranisi, ettei pumpata rahoja firmoista ulos, ja näin tietysti nämä itse yhtiöt terveydenhuollon kannalta tai sitten, jos konsulttiyritys on kysymyksessä, pystyvät tekemään palvelujaan ja työtään paremmin.

Ylipäänsä sanoisin niin, että ei pitäisi vaikeuttaa liikaa pienyrittäjien ja yhden miehen yritysten toimintaa. Jos sitä vapaata pääomaa on siellä firmassa, niin kyllä pitää oikeus olla osinkoja myös maksaa. Tämä on systeemi, joka on luotu, ja siinä mielessä, jos tässä nyt on ollut epäoikeudenmukaisuutta, niin katsotaan, miten tämä laki toimii, ja mennään sitten eteenpäin. Korjataan, jos ei se toimi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä itse asiasta on jo sanottu paljon, ja yhdyn myöskin siihen näkemykseen, että ehdotus on perusteltu, enkä lähde siihen keskusteluun, kenen ansiosta se täällä on.

Mutta oikeastaan jatkaisin vähän siitä, mistä ed. Alatalo äsken sanoi. Kun katsoo nimittäin ihan tästä sivulta 1 nykytilan kuvauksesta, siellä aika osuvasti sanottu: "Kun ansiotulojen verotusta on vuosien mittaan kevennetty, matalilla tulotasoilla on toisaalta enenevässä määrin esiintynyt myös pyrkimyksiä pääomatulojen muuntamiseen ansiotuloksi." Eli tämä vaan kertoo siitä, että tässä koko huomio, mitä nyt on keskusteltu, on pyörinyt näitten lääkäriyritysten puitteissa, mutta tosiasiassa se on yksi osa asiaa, ja on ihan perusteltua, että siihen tulee esitetty muutos, mutta tämä lause kertoo siitä, että meillä on todella paljon pienituloisia yrittäjiä, joille ansiotulona verottaminen olisi paljon edullisempaa kuin pääomatulojen verotuksen kautta. Eli valtaosa suomalaisista yrittäjistä, varsinkin näistä paljon puhutuista yksinyrittäjistä, on todella pienituloisia, ja myöskin heidän sosiaaliturvansa on heikompi kuin palkansaajien. Eli tässä on sellainen todellinen yhteiskunnan vähäosainen ryhmä, ja tämä puoli usein keskustelussa helposti unohtuu.

Sen haluaisin mainita, kun tässä on puhuttu tästä lääkäripulasta, että ministeri Risikko on tehnyt merkittävän päätöksen siinä, että hallitus päätti puoliväliriihessään, että valmistuvien lääkärien on 9 kuukautta toimittava julkisen terveydenhuollon palveluksessa. Se tulee aivan olennaisesti helpottamaan terveyskeskusten tilannetta ja on tässä suhteessa ensimmäinen todellinen avaus, jolla asiaan saadaan ratkaisu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä pääomatulon nosto johtuu ihmisten suuresta ahneudesta. Tätä ahneuttahan on esiintynyt tässä viime päivinä monessa muussakin yrityksessä, kuten Fortumissa, ja se on tällainen nousukauden ilmiö. Onneksi — tai pahaksi onneksemme vissiin — nyt on kuitenkin tämmöinen finanssikriisi tulossa, ja uskon, että routa ajaa porsaan kotiin. Eli lääkärit palaavat sorvin ääreen, palaavat julkiseen terveydenhoitoon, mutta silloin täytyy olla hyvä johto ja hyvin suunnitellut työvuorot. Minä uskon, että ne 600 lääkäriä, jotka valmistuvat vuodessa, tulevat takaisin julkiseen terveydenhoitoon. Ei meidän tarvitse odottaa kuin ensi syksyyn.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei ole fiskaalisesti luonnollisestikaan mitenkään valtiontaloudellisesti kovinkaan merkittävä vaan enemmänkin periaatteellinen, mitä työpanosta verotetaan pääomaverokannan mukaan ja mitä ansiotuloverokannan mukaan.

Minä ensimmäisessä puheenvuorossani kerroin, että minä en ole ollenkaan varma, että tämäkään lainsäädäntö tukkii niitä aukkoja, mitä edelleenkin jää, ja aivan turhaan tässä on nyt syyllistetty yksinomaan lääkäreitä. Minä valitettavasti tunnen myöskin asianajofirmoja, yhden tai kahden henkilön yrityksiä, joissa esimerkiksi otetaan osakeyhtiöstä palkkatulona vain pieni palkkatulo siihen asti, kun sitä verotetaan esimerkiksi 26 prosentin ansiotuloveroprosentin mukaan, ja katsotaan, että tämä on se palkkatulo siitä tehdystä työstä. Loput jätetään esimerkiksi osakeyhtiöön ja sitten se ylimääräinen osuus nostetaankin osinkoina pois. Yhtiöhän maksaa muistaakseni 26 prosenttia tavallaan tästä myöskin veroa työntekijän työpanoksen osalta, ja 90 000:een asti, mikäli vain yhtiön nettovarallisuus antaa periksi, voi verovelvollinen nostaa kokonaan tämän ulos. Eli tämä on yksi aukko, joka jää edelleen, enkä usko, että löytyy sellaista ratkaisumallia, että tätä pystyttäisiin jatkossakaan estämään.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! On totta, mitä ed. Salo sanoi, että tässä on ehkä turhaankin puhuttu pelkästään lääkäriyhtiöistä, ja minä luulen, että se, minkä takia lääkäriyhtiöt ovat nousseet tähän asemaan, on se, että se KHO:n ratkaisu perustui nimenomaan tämmöiseen lääkäriyritykseen, mutta täällä hallituksen esityksessäkin mainitaan nämä konsulttitoimistot, asianajajatoimistot ja muut, ketkä ovat tätä hyödyntäneet.

Minä luulen, että tässä on mielenkiintoinen tapaus siltä osin, että tämä on pieni yksittäinen ratkaisu suhteessa siihen epäoikeudenmukaisuuteen, mitä on koettu, ja nimenomaan, että nyt eivät ratkea lääkäriongelmat tällä, nyt eivät ratkea kaikki verotukseen liittyvät epäoikeudenmukaisuudet. Tällä ratkaistaan yksi pieni, mutta tärkeä periaatteellinen osa, ja se on hyvä. Täälläkin on oppositio kilvan kehunut hallituksen esitystä, ja minä luulen, että tämäkin on erittäin harvinaista tässä salissa, siltä osin kiitellä, ja niin kuin sanotaan ja viime aikoina on puhuttu, vaikka tämä on laillista, niin kaikki laillinen ei aina ole kohtuullista.