Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Sähköisten palveluiden edistämisessä otetaan tänä keväänä täällä salissa isoja askelia. Ennen pääsiäistähän lähetekeskustelussa oli laki sähköisestä tunnistamisesta, ja nyt mennään eteenpäin tämän esityksen myötä.
Julkisten palveluiden sähköistämiselle on todella tarvetta, ja nykyistä laajemman sähköistämisen voidaan odottaa tuovan merkittävästi parannuksia palveluiden sujuvuuteen, laatuun ja saatavuuteen. Ajasta ja paikasta riippumattomat sähköiset palvelut vähentävät liikkumista sekä paperitulosteita ja tuovat näin positiivisia ympäristövaikutuksia sekä ennen kaikkea mahdollistavat siirtymisen henkilöintensiivisestä toimintatavasta aikaisempaa automatisoidumpaan toimintatapaan, mikä on tärkeää ja tarpeen. On myös erinomaista, jos tällä järjestelyllä, mitä nyt esitetään, erilaiset sähköiset palvelut saadaan asiakaslähtöisesti koottua yhden luukun periaatteen mukaisesti yhteen paikkaan, jossa kaiken tunnistautumista vaativan asioinnin voi hoitaa yksillä tunnuksilla. Sähköisten julkisten palveluiden kehittyminen vaatii kyllä ilmeisesti tämäntyyppistä kannustusta ja ohjausta, ja se onkin yksi tämän lain ja esityksen selkeimpiä ansioita, että se ripeyttää sähköisen asioinnin ja hallinnon syntymistä.
Seikka, jota itse jäin pohtimaan, on Valtiokonttorille annettava yksinoikeus, jotta julkiset toimijat välttyvät kilpailuttamiselta. Esityksessä todetaan, että Valtiokonttorin hankkiessa palvelut kaupallisilta toimijoilta ei ehdotuksella odoteta olevan merkittäviä kilpailullisia vaikutuksia eikä myöskään vaikutuksia kustannuksiin tai tarvetta henkilölisäyksiin. On hyvä tietysti, jos näihin vaikeisiin hankinta-asioihin saadaan selkeyttä, mutta tähän olisi ollut hyvä saada lisää selvitystä. Valiokunta varmasti tulee huolehtimaan tämän asian perinpohjaisesta tarkastelusta, ja järjestelmän toimivuuden vaikutusten ja tulevaisuuden visioiden osalta myös toivottavasti kuulem-me asiantuntijoilta tarkempia selvityksiä.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Valtion it-palvelukeskus Vip aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Palvelukeskus tarjoaa valtion yhteiseen tietotekniikkaan liittyviä palveluita valtionhallinnon yksiköille eli siis ministeriöille, virastoille ja laitoksille. Palvelukeskus on varustettu Valtiokonttorin yhteyteen maksullista palvelutoimintaa harjoittavaksi nettobudjetoiduksi palveluyksiköksi.
Valtion it-toiminnan kehitystyö siis keskitetään, ja eri ministeriöiden ja laitosten tietotekniikkapalveluita koskeva päällekkäinen työ vähenee. Näin voitaisiin tietysti ajatella. Kun puhutaan valtionhallinnon tietotekniikasta, ei puhe välttämättä ole pelkästään tietotekniikasta vaan myös tieto- ja viestintäteknologiasta. Pidän tärkeänä sitä, että valtionhallinnon tieto- ja viestintäteknologiaa kehitetään yhdessä, keskitetysti, mutta toteutetaan hajautetusti. Yhden palvelukeskuksen on äärimmäisen vaikeaa ratkaista hallinnonalakohtaisia ongelmia. Sen takia onkin tärkeätä, että perustetaan informaatio- ja viestintäteknologian palvelukeskus, joka hajautuu osaksi ministeriöiden ja laitosten toimintaa. Valtion tietotekniikan kehittämisessä pitää olla keskitetty punainen lanka, mutta sen toteuttaminen vaatii sitä, että eri hallinnonalojen toimintaprosessit osataan ja hallitaan.
Arvoisa puhemies! Palvelukeskus joutuu työskentelemään yhdessä tieto- ja viestintätekniikkayritysten kanssa. Tämä edellyttää sitä, että palvelukeskuksella on osaamista, kykyä ja tahtoa ohjata yrityksen toteuttamia hinnakkaita palveluja soveltuviksi valtionhallinnon toimintaprosesseihin. Yhtäältä myös valtionhallinnolla pitää olla kykyä muuttaa toimintakäytäntöjään soveltuviksi uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan ja sähköiseen asiointiin. Sähköinen asiointi ei toimi, jos asiakas joutuu odottamaan vastausta kolme neljä viikkoa. On tärkeätä, että sähköisen asioinnin kehittäminen perustuu oletukseen kansalaisten vähäisistä tietoteknisistä taidoista. Jotta sähköinen asiointi onnistuu, on turvattava palvelujen kattava saatavuus, opittavuus ja helppokäyttöisyys.
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä Valtiokonttori tarjoaisi yhteisesti kehitettyjä sähköisiä tukipalveluja koko julkiselle hallinnolle eli valtion ja kunnan viranomaisille. Sinänsä lähtökohtaisesti ihan hyvä ajatus, sillä samassa kunnassa tai samassa terveyspiirissä saattaa olla erilaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät ole yhdistettävissä, eivät keskustele keskenään. Sen vuoksi on erittäin tärkeää saada tietojärjestelmät yhteensopiviksi, sillä se jos mikä tehostaa kunnallisia palveluita. Karkea esimerkki olisi esimerkiksi se — tällaistakin tapahtuu kunnallisella puolella — että eräs henkilö saattaa tulostaa tietoja, jotka kuljetetaan jollekin toiselle henkilölle, joka taas sitten omassa pisteessään naputtaa niitä koneeseen toiseen tietojärjestelmään. Tämäntyyppisistä tehottomuuksista meidän onkin päästävä eroon, ja tämä hallituksen esitys voi antaa sikäli hyvän lähtökohdan siihen.
Haastavaahan tämä toki on. Esimerkiksi sähköinen äänestyskokeilu osoitti sen, että eteen saattaa tulla yllätyksiä. Sen takia toivoisinkin, että tälle hankkeelle taataan kunnon resurssit ja että saadaan parhaat asiantuntijat kehittämään näitä tietopalveluita.
Yksi hyvä näkökohta tässä on toki ympäristö: ympäristö hyötyy aina siitä, että sähköisiä palveluita on tarjolla ja liikkumistarve vähenee.
Keskustelu päättyi.