Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on tehostaa työsuojeluviranomaisen valvontaa ja yhteistyötä verohallinnon, Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitosten kanssa. Viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa lisätään, jotta harmaan talouden torjuntaan saadaan lisää vahvuutta. Muutos on tärkeä ja olennainen. Työsuojeluviranomaiset voivat tarkastaa yritysten verotietoja, kun tämä lakimuutos astuu voimaan. Eri työpaikoissa kiertävät työsuojeluviranomaiset tekevät havaintoja epäilyttävästä toiminnasta, ja nyt heidän on entistä helpompi vahvistaa epäilyt nopeasti. Lakiesitys myös osaltaan varmistaa sitä, että eläkevakuuttamisessa olevat mahdolliset laiminlyönnit tulevat ilmi ja työntekijät saavat heille kuuluvan eläketurvan.

Harmaan talouden haitat ovat lisääntyneet muun muassa ulkomaista työvoimaa vuokraavien yritysten kautta. Esityksellä voitaisiin parantaa myös ulkomaalaisen työvoiman työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaa. Harmaa talous tarkoittaa liike- tai yritystoimintaa, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Kirjanpitoa ei pidetä, ja jos pidetään, myyntilaskuja ei tuoda kirjanpitoon tai toisaalta kirjanpitoon viedään kuittikaupoista saatuja tekaistuja ostolaskuja. Työntekijöiden kanssa ei tehdä kirjallisia työsopimuksia ja palkat maksetaan pimeästi ohi verokortin.

Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio menettää verotuloja arvioiden mukaan noin 5 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin 10:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Laillisesti toimivat yritykset joutuvat toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla harmaan talouden yritysten kanssa. Työntekijät työskentelevät ilman sosiaaliturvaa, työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kerry eläkettä. Kuluttajalla ei ole tavallista kuluttajansuojaa eikä työllä tai palvelulla takuuta.

Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Rakennus- ja ravintola-aloja on pidetty tyypillisimpinä harmaan talouden alueena ja myös puukaupassa on havaittu ongelmia. Arvopaperimarkkinoihin ja atk-ympäristöön liittyvät rikokset ovat uusia rikoslajeja.

Harmaan talouden torjunta on hyvin haastavaa, ja sen kitkemiseksi tarvitaan lukuisia toimia. Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Kuitenkaan laki ei ole onnistunut lopettamaan harmaata taloutta, vaikka se toki sitä hillitsee. Käänteisen arvonlisäveron käyttöönotto voisi olla hyvä keino vähentää harmaata taloutta. Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä alvin tilittää valtiolle ostaja eikä myyjä, ja pitkissäkin palveluketjuissa arvonlisävero maksettaisiin vain kerran ensimmäisen ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.

Arvoisa puhemies! Valtion tuottavuusohjelmassa on suunnitelmia vähentää rajusti työsuojelupiirien henkilökuntaa. Pääsääntöisesti työsuojelu riippuu voimakkaasti henkilömäärästä, koska työmuotona ovat tarkastuskäynnit ja työpaikkojen olosuhteiden vertaaminen lainsäädäntöön. Työsuojelun piiriin kuuluu laaja skaala asioita lähtien perinteisistä turvallisuus- ja terveysnäkökohdista, kuten työpaikkojen homeongelmista ja työtavoista, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään. Nyt lisänä olisi tulossa harmaan talouden torjunta, joten on huoli siitä, kuinka työsuojelupiirit selviävät kaikista lakisääteisistä tehtävistään, ellei tuottavuusohjelman vähentämistavoitetta tarkisteta. Tietysti tehostamista voidaan jossain määrin saavuttaa päällekkäisyyksiä karsimalla ja hyödyntämällä tietotekniikan mahdollisuuksia, mutta työsuojeluviranomaisten määrä on kuitenkin hyvin oleellinen tekijä työsuojelun laadussa. Oikeastaan työsuojelun resursseja pitäisi vahvistaa myös vahvistamalla psykologista työsuojelua. Työn psyykkisten piirteiden merkitys sydän- ja verisuonitautien altistajana on todella suuri, ja mielenterveyden, etenkin depression, merkitys työkyvyttömyyseläkkeissä ja sairauspoissaoloissa on valtava. Monesti psyykkisten sairastumisten taustalla ovat työhön liittyvät tekijät.

Nyt käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys on todella perusteltu ja tarpeellinen. Kaikki ne miljardit, jotka menevät harmaan talouden syöveriin ja ohi verottajalta, ovat poissa yhteisestä hyvinvoinnista. Niillä rahoilla saisi aikaan paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi, pienten eläkkeiden ja työttömyysetuuksien parantamiseksi sekä köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Neljäs talousrikostorjuntaohjelma hyväksyttiin edellisen hallituksen loppupuolella vuonna 2006. Siinä oli muun muassa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän eli ketjuuntuneiden rakennusurakoiden parempi valvonta, tullirikosselvitykset, verotustietojen saanti. Käytännössä valtiovarainministeriö on pysäyttänyt ja vastustanut jopa Saksan esityksiä Ecofin-neuvostossa näissä asioissa. Näistä on muun muassa suuressa valiokunnassa käyty keskustelua. Tältä osin hallitus ja erityisesti vihreät toimivat kyllä hyvin kaksinaisesti. Täällä puhutaan, mutta hallituksessa ja muun muassa eduskunnassa on oltu vastaan muun muassa tuottavuusohjelman osalta sitä sosialidemokraattien esitystä, että työsuojeluhallintoa, työsuojelutarkastajien määrää ei ole varaa vetää alas, 100 tarkastajaa vuoteen 2011. Työehtojen valvontaa heikennetään, samalla kun ulkomaisen työvoiman määrä moninkertaistuu. Pitäisi ottaa kokonaisvaltaisesti kyllä käsiin tämä asia. Puheilla tämä ei yksin hoidu.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä, joka on mielestäni hyvin ajankohtainen, halutaan puuttua ongelmaan, joka on kasvava, sen ongelman torjuntaan ja myöskin ennaltaehkäisemiseen. Sen takia on hyvä, että hallitus on antanut esityksen laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Minusta tämä on hyvä toimi, ja toivon, että tämä saa asianomaisessa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, sen käsittelyn, mitä tämä ansaitsee, koska meidän pitää edistää sitä, että kannattaa rehellisesti yrittää, rehellisesti tehdä työtä ja maksaa rehellisesti verot. Sen takia myöskin tarvitaan niitä henkilöitä, jotka kantavat tästä viranomaisvastuuta. Yhdyn kahden edellisen puheenvuoron pitäneiden tuomaan näkemykseen tässä asiassa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma tuli varsin selvästi esille työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisissa. Myöskin valiokunta on ottanut tässä asiassa kantaa. Tässä suhteessa on erittäin hyvä asia se, että nyt ollaan siinä vaiheessa, että meillä on täällä lakiesitys, joka on sinne valiokuntaan sitten menossa käsittelyyn. Lähtökohdiltaan se on hyvä ennen kaikkea siitä näkökulmasta, että olennaistahan on se, että toisaalta taataan tasapuoliset kilpailumahdollisuudet yrityksille keskenään ja toisaalta voidaan puuttua niihin pahimpiin ongelmakohtiin, jotka liittyvät työehtojen valvomiseen.

Tässä ei voi olla edelleenkään mainitsematta sitä — vaikka olen sen jo monta kertaa aiemminkin maininnut — että kyllä se viime hallituksen aikana tehty päätös siitä, että rajat avattiin ulkomaalaisille vuokratyön välittäjille, mutta ei saanut palkata ulkomaalaista suoraan työsuhteeseen, oli kyllä vihonviimeinen päätös. Se nimenomaan aiheutti sen, että meille silloin tuli näitä ulkomaalaisia vuokratyön välittäjiä, joista osa on täysin kelvollista väkeä, mutta siellä on joukossa myöskin niitä, jotka jo lähtökohtaisesti toimivat niin, että he pyrkivät hyödyntämään tätä tilannetta. Onneksi sitten aika pian huomattiin, että tämä oli virheellinen päätös, ja muutettiin linjaa ja sitä kautta tässä asiassa on menty eteenpäin.

Mitä tulee työsuojelutarkastajien määrään, niin tämä asiahan on tässä suhteessa kesken. Valiokunnan näkemyksenä on ollut se, että työsuojelutarkastajien määrää ei tule vähentää enempää kuin valtion tuottavuusohjelmassa ylipäätään vähennetään väkeä eli sen pitää olla linjassa siihen. Tämä on ollut se keskeinen linjaus. Itse toivon, että työsuojelupiireissä myöskin keskitetään sitä toimintaa nimenomaan niihin kohtiin, joissa on pahimpia epäkohtia. (Puhemies: 2 minuuttia!) Eli nämä erot ovat aika suuria, että välillä saatetaan tutkia hyvin pieniäkin asioita, mutta sitten on olemassa myöskin niitä, missä on todella suuria väärinkäytöksiä, ja niihin pitää keskittyä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Työvoiman määrällisen ja laadullisen hallinnan pitää olla mahdollisimman hyvin kansallisissa käsissä. Vapaan liikkuvuuden suhteen tietty pidättyvyys on ollut kyllä välttämätöntä. Itse asiassa juuri näiden säätelyjärjestelmien osalta, muun muassa harmaan talouden ja laittoman työvoiman valvontaan liittyvien tarpeiden osalta, ei riittäviä takeita ole saatu. Nyt tulemme näkemään, miten tämä taloudellinen taantumakriisi tulee synnyttämään epävakautta Irlannissa, monissa maissa. Tässä suhteessa voi sanoa, että tämä hallitushan ajoi vähän tämmöistä harmaiden vuorineuvosten linjaa halpatyömarkkinoiden luomisesta. Teidän tavoitteenanne oli jopa saatavuusharkinnan poistaminen, josta te nyt joudutte onneksi luopumaan, koska tilanne on tältä osin riistäytynyt käsistä monilta osin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Harmaasta taloudesta vielä: Kyllä työsuojeluviranomaiset ovat viime aikoina tehneet hyvää työtä, sikäli kun olemme lukeneet. Omasta mielestäni heille pitäisi antaa resursseja lisää, koska tulos näyttää hyvältä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä vähän yllättävänä sitä, että ed. Rajamäki täällä edelleen puolustaa sitä aikoinaan tehtyä päätöstä, josta muun muassa SAK:kin jo hyvin pian tuli siihen tulokseen, että tämä oli täysin virheellinen ratkaisu. On aivan eri asia se, rajoitetaanko ulkomaalaisen työvoiman tuloa ja millä keinoilla, kuin se, että rajoitetaan sitä, millä tavalla he voivat tänne tulla. Jos järjestelmä, kuten silloin oli voimassa, on sellainen, että vuokratyöntekijänä saa tulla mutta ei saa tulla suoraan työsuhteeseen, niin ei sellaista järjestelmää nyt ainakaan työntekijöiden edun näkökulmasta voi perustella. Kyllä sen johonkin muuhun täytyy perustua. Siinä suhteessa olen kyllä tyytyväinen, että tähän varsin pian saatiin aikaan muutos.

Mitä sitten muuten tulee ulkomaisen työvoiman tilanteeseen, niin minusta keskeistä on se — tullaan tänne sitten ulkomailta tai mistä tahansa — että työehdot ovat samat kuin suomalaisilla työntekijöillä. (Ed. Rajamäki: Niin pitäisi olla! Te heikennätte valvontaa! Työsuojelutarkastajia vähennetään sata!) Sen valvontaan tarvitaan resursseja ja sinne on myöskin lisää resursseja myönnetty. Nimenomaan tämän ongelman ratkaisuun tämä käsiteltävänä oleva lakiehdotus pystyy vastaamaan.