6) Hallituksen esitys laeiksi työsuojelun valvonnasta
ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun
lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Johanna Karimäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on tehostaa työsuojeluviranomaisen
valvontaa ja yhteistyötä verohallinnon, Eläketurvakeskuksen
ja eläkelaitosten kanssa. Viranomaisten yhteistoimintaa
ja tiedonvaihtoa lisätään, jotta harmaan
talouden torjuntaan saadaan lisää vahvuutta. Muutos
on tärkeä ja olennainen. Työsuojeluviranomaiset
voivat tarkastaa yritysten verotietoja, kun tämä lakimuutos
astuu voimaan. Eri työpaikoissa kiertävät
työsuojeluviranomaiset tekevät havaintoja epäilyttävästä toiminnasta,
ja nyt heidän on entistä helpompi vahvistaa epäilyt
nopeasti. Lakiesitys myös osaltaan varmistaa sitä,
että eläkevakuuttamisessa olevat mahdolliset laiminlyönnit
tulevat ilmi ja työntekijät saavat heille kuuluvan
eläketurvan.
Harmaan talouden haitat ovat lisääntyneet muun
muassa ulkomaista työvoimaa vuokraavien yritysten kautta.
Esityksellä voitaisiin parantaa myös ulkomaalaisen
työvoiman työsuhteen vähimmäisehtojen
valvontaa. Harmaa talous tarkoittaa liike- tai yritystoimintaa,
josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja
tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätyksiä tai
sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Kirjanpitoa ei pidetä,
ja jos pidetään, myyntilaskuja ei tuoda kirjanpitoon
tai toisaalta kirjanpitoon viedään kuittikaupoista
saatuja tekaistuja ostolaskuja. Työntekijöiden
kanssa ei tehdä kirjallisia työsopimuksia ja palkat
maksetaan pimeästi ohi verokortin.
Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio
menettää verotuloja arvioiden mukaan noin 5 miljardia
euroa vuodessa, mikä vastaa noin 10:tä prosenttia
bruttokansantuotteesta. Laillisesti toimivat yritykset joutuvat
toimimaan tappiolla yrittäessään kilpailla
harmaan talouden yritysten kanssa. Työntekijät
työskentelevät ilman sosiaaliturvaa, työehtoja
tai vakuutuksia, eikä heille kerry eläkettä.
Kuluttajalla ei ole tavallista kuluttajansuojaa eikä työllä tai
palvelulla takuuta.
Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista
toimintaa. Se voi olla esimerkiksi rahanpesua ja veroparatiisien
hyödyntämistä. Rakennus- ja ravintola-aloja
on pidetty tyypillisimpinä harmaan talouden alueena ja
myös puukaupassa on havaittu ongelmia. Arvopaperimarkkinoihin
ja atk-ympäristöön liittyvät
rikokset ovat uusia rikoslajeja.
Harmaan talouden torjunta on hyvin haastavaa, ja sen kitkemiseksi
tarvitaan lukuisia toimia. Tilaajavastuulaki vuodelta 2007 velvoittaa rakennusurakoiden
ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat
ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut.
Kuitenkaan laki ei ole onnistunut lopettamaan harmaata taloutta,
vaikka se toki sitä hillitsee. Käänteisen
arvonlisäveron käyttöönotto voisi
olla hyvä keino vähentää harmaata
taloutta. Käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä alvin tilittää valtiolle
ostaja eikä myyjä, ja pitkissäkin palveluketjuissa
arvonlisävero maksettaisiin vain kerran ensimmäisen
ostajan toimesta. Järjestelmä on käytössä Ruotsissa,
Saksassa, Hollannissa ja Itävallassa.
Arvoisa puhemies! Valtion tuottavuusohjelmassa on suunnitelmia
vähentää rajusti työsuojelupiirien
henkilökuntaa. Pääsääntöisesti
työsuojelu riippuu voimakkaasti henkilömäärästä, koska
työmuotona ovat tarkastuskäynnit ja työpaikkojen
olosuhteiden vertaaminen lainsäädäntöön.
Työsuojelun piiriin kuuluu laaja skaala asioita lähtien
perinteisistä turvallisuus- ja terveysnäkökohdista,
kuten työpaikkojen homeongelmista ja työtavoista,
yhdenvertaisuuteen ja syrjintään. Nyt lisänä olisi
tulossa harmaan talouden torjunta, joten on huoli siitä,
kuinka työsuojelupiirit selviävät kaikista
lakisääteisistä tehtävistään,
ellei tuottavuusohjelman vähentämistavoitetta
tarkisteta. Tietysti tehostamista voidaan jossain määrin
saavuttaa päällekkäisyyksiä karsimalla
ja hyödyntämällä tietotekniikan
mahdollisuuksia, mutta työsuojeluviranomaisten määrä on
kuitenkin hyvin oleellinen tekijä työsuojelun
laadussa. Oikeastaan työsuojelun resursseja pitäisi
vahvistaa myös vahvistamalla psykologista työsuojelua.
Työn psyykkisten piirteiden merkitys sydän- ja
verisuonitautien altistajana on todella suuri, ja mielenterveyden, etenkin
depression, merkitys työkyvyttömyyseläkkeissä ja
sairauspoissaoloissa on valtava. Monesti psyykkisten sairastumisten
taustalla ovat työhön liittyvät tekijät.
Nyt käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys on
todella perusteltu ja tarpeellinen. Kaikki ne miljardit, jotka menevät
harmaan talouden syöveriin ja ohi verottajalta, ovat poissa
yhteisestä hyvinvoinnista. Niillä rahoilla saisi
aikaan paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi, pienten
eläkkeiden ja työttömyysetuuksien parantamiseksi
sekä köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Neljäs talousrikostorjuntaohjelma hyväksyttiin
edellisen hallituksen loppupuolella vuonna 2006. Siinä oli
muun muassa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän
eli ketjuuntuneiden rakennusurakoiden parempi valvonta, tullirikosselvitykset,
verotustietojen saanti. Käytännössä valtiovarainministeriö on
pysäyttänyt ja vastustanut jopa Saksan esityksiä Ecofin-neuvostossa
näissä asioissa. Näistä on muun
muassa suuressa valiokunnassa käyty keskustelua. Tältä osin
hallitus ja erityisesti vihreät toimivat kyllä hyvin
kaksinaisesti. Täällä puhutaan, mutta
hallituksessa ja muun muassa eduskunnassa on oltu vastaan muun muassa
tuottavuusohjelman osalta sitä sosialidemokraattien esitystä,
että työsuojeluhallintoa, työsuojelutarkastajien
määrää ei ole varaa vetää alas,
100 tarkastajaa vuoteen 2011. Työehtojen valvontaa heikennetään,
samalla kun ulkomaisen työvoiman määrä moninkertaistuu. Pitäisi
ottaa kokonaisvaltaisesti kyllä käsiin tämä asia.
Puheilla tämä ei yksin hoidu.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä, joka on
mielestäni hyvin ajankohtainen, halutaan puuttua ongelmaan,
joka on kasvava, sen ongelman torjuntaan ja myöskin ennaltaehkäisemiseen.
Sen takia on hyvä, että hallitus on antanut esityksen
laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
Minusta tämä on hyvä toimi, ja toivon,
että tämä saa asianomaisessa valiokunnassa,
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, sen
käsittelyn, mitä tämä ansaitsee,
koska meidän pitää edistää sitä,
että kannattaa rehellisesti yrittää,
rehellisesti tehdä työtä ja maksaa rehellisesti
verot. Sen takia myöskin tarvitaan niitä henkilöitä,
jotka kantavat tästä viranomaisvastuuta. Yhdyn
kahden edellisen puheenvuoron pitäneiden tuomaan näkemykseen
tässä asiassa.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä ongelma tuli varsin
selvästi esille työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan
kuulemisissa. Myöskin valiokunta on ottanut tässä asiassa
kantaa. Tässä suhteessa on erittäin hyvä asia
se, että nyt ollaan siinä vaiheessa, että meillä on
täällä lakiesitys, joka on sinne valiokuntaan
sitten menossa käsittelyyn. Lähtökohdiltaan
se on hyvä ennen kaikkea siitä näkökulmasta,
että olennaistahan on se, että toisaalta taataan
tasapuoliset kilpailumahdollisuudet yrityksille keskenään
ja toisaalta voidaan puuttua niihin pahimpiin ongelmakohtiin, jotka
liittyvät työehtojen valvomiseen.
Tässä ei voi olla edelleenkään
mainitsematta sitä — vaikka olen sen jo monta
kertaa aiemminkin maininnut — että kyllä se
viime hallituksen aikana tehty päätös
siitä, että rajat avattiin ulkomaalaisille vuokratyön
välittäjille, mutta ei saanut palkata ulkomaalaista
suoraan työsuhteeseen, oli kyllä vihonviimeinen
päätös. Se nimenomaan aiheutti sen, että meille
silloin tuli näitä ulkomaalaisia vuokratyön
välittäjiä, joista osa on täysin
kelvollista väkeä, mutta siellä on joukossa myöskin
niitä, jotka jo lähtökohtaisesti toimivat niin,
että he pyrkivät hyödyntämään
tätä tilannetta. Onneksi sitten aika pian huomattiin,
että tämä oli virheellinen päätös,
ja muutettiin linjaa ja sitä kautta tässä asiassa
on menty eteenpäin.
Mitä tulee työsuojelutarkastajien määrään, niin
tämä asiahan on tässä suhteessa
kesken. Valiokunnan näkemyksenä on ollut se, että työsuojelutarkastajien
määrää ei tule vähentää enempää kuin
valtion tuottavuusohjelmassa ylipäätään
vähennetään väkeä eli
sen pitää olla linjassa siihen. Tämä on
ollut se keskeinen linjaus. Itse toivon, että työsuojelupiireissä myöskin
keskitetään sitä toimintaa nimenomaan
niihin kohtiin, joissa on pahimpia epäkohtia. (Puhemies:
2 minuuttia!) Eli nämä erot ovat aika suuria,
että välillä saatetaan tutkia hyvin pieniäkin
asioita, mutta sitten on olemassa myöskin niitä,
missä on todella suuria väärinkäytöksiä,
ja niihin pitää keskittyä.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Työvoiman määrällisen
ja laadullisen hallinnan pitää olla mahdollisimman
hyvin kansallisissa käsissä. Vapaan liikkuvuuden
suhteen tietty pidättyvyys on ollut kyllä välttämätöntä.
Itse asiassa juuri näiden säätelyjärjestelmien
osalta, muun muassa harmaan talouden ja laittoman työvoiman
valvontaan liittyvien tarpeiden osalta, ei riittäviä takeita
ole saatu. Nyt tulemme näkemään, miten
tämä taloudellinen taantumakriisi tulee synnyttämään
epävakautta Irlannissa, monissa maissa. Tässä suhteessa
voi sanoa, että tämä hallitushan ajoi
vähän tämmöistä harmaiden
vuorineuvosten linjaa halpatyömarkkinoiden luomisesta.
Teidän tavoitteenanne oli jopa saatavuusharkinnan poistaminen,
josta te nyt joudutte onneksi luopumaan, koska tilanne on tältä osin
riistäytynyt käsistä monilta osin.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Harmaasta taloudesta vielä: Kyllä työsuojeluviranomaiset
ovat viime aikoina tehneet hyvää työtä, sikäli
kun olemme lukeneet. Omasta mielestäni heille pitäisi
antaa resursseja lisää, koska tulos näyttää hyvältä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän kyllä vähän
yllättävänä sitä, että ed.
Rajamäki täällä edelleen puolustaa
sitä aikoinaan tehtyä päätöstä,
josta muun muassa SAK:kin jo hyvin pian tuli siihen tulokseen, että tämä oli
täysin virheellinen ratkaisu. On aivan eri asia se, rajoitetaanko
ulkomaalaisen työvoiman tuloa ja millä keinoilla,
kuin se, että rajoitetaan sitä, millä tavalla
he voivat tänne tulla. Jos järjestelmä,
kuten silloin oli voimassa, on sellainen, että vuokratyöntekijänä saa
tulla mutta ei saa tulla suoraan työsuhteeseen, niin ei
sellaista järjestelmää nyt ainakaan työntekijöiden
edun näkökulmasta voi perustella. Kyllä sen
johonkin muuhun täytyy perustua. Siinä suhteessa
olen kyllä tyytyväinen, että tähän
varsin pian saatiin aikaan muutos.
Mitä sitten muuten tulee ulkomaisen työvoiman
tilanteeseen, niin minusta keskeistä on se — tullaan
tänne sitten ulkomailta tai mistä tahansa — että työehdot
ovat samat kuin suomalaisilla työntekijöillä.
(Ed. Rajamäki: Niin pitäisi olla! Te heikennätte
valvontaa! Työsuojelutarkastajia vähennetään
sata!) Sen valvontaan tarvitaan resursseja ja sinne on myöskin
lisää resursseja myönnetty. Nimenomaan
tämän ongelman ratkaisuun tämä käsiteltävänä oleva
lakiehdotus pystyy vastaamaan.
Keskustelu päättyi.