Sinikka Hurskainen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2009 Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus on hieman poikkeuksellinen monestakin syystä. Perinteiseen tapaan kertomukseen on koottu yleiskokouksen viime vuonna käsittelemistä aiheista tärkeimmät, mutta tämän lisäksi kertomuksessa käsitellään Euroopan neuvoston tulevaisuuden haasteita ja roolia eurooppalaisessa järjestelmässä.

Lisäksi kertomuksessa käsitellään tällä kertaa aiempaa laajemmin Suomen suhdetta Euroopan neuvostoon. Kertomuksessa käydään läpi Euroopan neuvoston viime vuosina Suomen ihmisoikeustilanteesta tekemät havainnot sekä suhteet Euroopan neuvostoon ennen liittymistä vuonna 1989. Nämä lisäykset selittyvät sillä, että vuosi 2009 oli juhlavuosi. Viime vuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta järjestön perustamisesta ja 20 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan neuvoston jäseneksi.

Euroopan neuvosto on tunnettu ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajana. Sen jäsenyyskriteerit estivät järjestön laajenemisen koko Eurooppaan rautaesiripun sortumiseen saakka. Viimeisten 20 vuoden ajan Euroopan neuvosto on laajentunut kattamaan kaikki Euroopan maat Valko-Venäjää lukuun ottamatta.

On mielestäni tärkeää muistaa, että Euroopan neuvosto ei edistä ihmisoikeuksia ja demokratiaa Euroopassa pelkästään tarkkailemalla niin kutsuttuja uusia jäsenmaita, nuoria demokratioita. Tarkkailun kohteena ovat eri näkökulmista kaikki jäsenmaat mukaan lukien Suomi. Suomi onkin entistä enemmän esillä tässä kertomuksessa.

Ensimmäisenä haluan mainita juhlavuoden tilaisuudet toukokuussa 2009 ja juhlaistunnon, jossa arvovaltaiset vieraat kertoivat näkemyksensä Euroopan neuvoston tämänhetkisistä haasteista. Valtuuskunnan juhlaistunnon avasi tasavallan presidentti Tarja Halonen, ja ohjelmaan osallistuivat myös eduskunnan puhemies Niinistö, pääministeri Vanhanen ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Hallberg sekä Euroopan neuvoston yleiskokouksen presidentti Lluis de Puig. Juhlimme siis korkealla profiililla mutta työn merkeissä. (Ed. Tiusasen välihuuto) — Kiitos. — Juhlaistunnon alustukset ovat luettavissa kertomuksesta ja kuvaavat mielestäni hyvin järjestön tämänhetkistä tilannetta ja haasteita.

Euroopan neuvoston yleiskokous on myös tarkastanut ihmisoikeustilannetta Suomessa osana jatkuvaa monitorointiaan. Kertomukseen on koottu Euroopan neuvoston arviot Suomen tilanteesta Euroopan neuvoston yleissopimuksen osalta, Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimessa sekä eräissä toimielimissä, kuten Grecossa — Grecohan on Euroopan neuvoston korruption vastainen työryhmä — kidutuksenvastaisessa toimikunnassa ja rasisminvastaisessa toimikunnassa. Kertomuksessa on näistä lyhyet selostukset, joista ilmenee, että myös Suomessa ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on paranta-mista.

Yleiskokous on lisäksi keskustellut perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta Euroopassa useiden ajankohtaisten teemojen kautta, kuten rankaisemattomuuden poistaminen, ihmisoikeuksien puolustajien asema, e-demokratia ja rikosoikeusjärjestelmään kohdistuva häirintä. Sananvapauden ja lehdistönvapauden vaaliminen on myös ollut esillä, ja mediaan liittyvät kysymykset tulevat varmaan tulevaisuudessakin olemaan vahvasti esillä.

Eräs toinen trendi aiheiden suhteen on lähihistorian tapahtumien esille nostaminen kansainvälisessä järjestössä. Viime vuonna keskusteltiin muiden muassa suhtautumisesta historiallisiin käsityksiin pohjautuviin muistomerkkeihin ja laajemmin historian opetuksen merkityksestä. Tähän voisi lisätä, että seuraavassa yleiskokouksen istunnossa viikon kuluttua on esillä Ukrainan nälänhätä 1930-luvulla, niin kutsuttu holodomor. Kaikki elämme vahvasti nykypäivässä, mutta historialla on vahva ote siinä tänäkin päivänä.

Haluan tässä myös mainita, että vaikka Euroopan neuvosto ei ole talousasioihin erikoistunut, yleiskokouksessa on myös keskusteltu maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksista. Keskustelu on nimenomaan keskittynyt talouskriisin demokratialle, oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksille aiheuttamiin seurauksiin sekä kriisin yleisiin sosiaalisiin vaikutuksiin yhteiskunnassa.

Sama lähestymistapa pätee ympäristöön liittyviin aiheisiin. Tarkastelun lähtökohta ja fokus on yksittäisen yksilön tai ryhmän oikeudet.

Edellä mainittujen teemojen lisäksi monien yksittäisten maiden demokratia- ja ihmisoikeustilanne on ollut esillä. Yleiskokouksella on edelleen kymmenen maata tehotarkkailun kohteena. Nämä ovat Albania, Armenia, Azerbaidzhan, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Serbia, Ukraina ja Venäjä. Huolestuttavaa on, että monet näistä maista ovat olleet listalla yli kymmenen vuotta. Muuten Monaco oli myös listalla, mutta nyt Monaco on poistunut jo listalta.

Euroopan neuvoston jäsenvelvoitteiden ja sitoumusten noudattaminen tai niiden noudattamatta jättäminen on eräs jatkuva huolenaihe. Tämän ei tulisi olla ainoastaan Euroopan neuvoston huolenaihe vaan kaikkien Euroopan maiden ja myös Euroopan unionin huolenaihe, sillä kaikilla mailla tulisi olla sama käsitys siitä, miten yhteisesti sovittuja arvoja toteutetaan ja sovelletaan käytännössä.

Kertomuksessa käydään läpi myös järjestön piirissä käytyä keskustelua Georgian ja Venäjän välisen sodan vaikutuksista ja niistä suosituksista ja kehotuksista, joita olemme antaneet molemmille osapuolille. Tämä keskustelu jatkuu seuraavassa istunnossa Strasbourgissa siis viikon päästä.

Euroopassa on jäljellä ainoastaan yksi maa, jonka ihmisoikeuksien ja demokratian tilaan Euroopan neuvostolla ei ole suoranaista mahdollisuutta puuttua. Maa on tietenkin Valko-Venäjä. Olen itse perehtynyt Valko-Venäjän tilanteeseen useamman vuoden ajan. Toimin viime vuonna muiden muassa Valko-Venäjän alakomitean puheenjohtajana ja nyt uuden ad hoc -työryhmän puheenjohtajana sekä myös Valko-Venäjä-raportoijana.

Tilanne on todellakin erikoislaatuinen, ja uskon, että useimmille varmaan tuttu. Vaaleissa valittu epädemokraattinen johtaja pitää maansa kahleissa estäen poliittisten, taloudellisten ja kauppasuhteiden kehittämistä Euroopan maiden kanssa. Valko-Venäjä toimi viimeksi maaliskuussa vastoin Euroopan neuvoston tärkeitä perusperiaatteita, kun se teloitti kaksi miestä. Päätös panna toimeen kuolemantuomiot valitettavasti saa epäilemään, onko Valko-Venäjän viranomaisilla aitoa halua sitoutua poliittiseen vuoropuheluun Euroopan kanssa. Tämä on se tämänhetkinen tilanne, josta lähden liikkeelle, kun laadin Valko-Venäjän poliittista tilannetta koskevaa raporttia. Nyt on vaikea arvioida, mutta olettaisin, että saan raportin valmiiksi joskus ensi vuoden puolella. Mutta on selvää, että maa, jossa toimeenpannaan kuolemanrangaistuksia, ei kuulu Euroopan neuvoston jäseneksi.

Tässä esittelypuheenvuorossa en ole käsitellyt kaikkia niitä aiheita, joita tuossa kirjassa on, joka näyttää ed. Södermanilla olevan sylissä juuri, mutta uskoisin, että siitä löytyy aiheita, jotka koskevat lähes kaikkia eduskunnan valiokuntien toimialoja.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hurskainen valtuuskunnan puheenjohtajana piti erinomaisen katsauksen siitä, mitä Euroopan neuvosto on tänä kertomusvuonna saanut aikaan. Minulle kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että on lopultakin paneuduttu minun mielestäni Euroopan neuvoston tärkeimpiin tehtäviin elikkä siihen, miten ihmisoikeuksia ja miten oikeusvaltioperiaatteita jäsenmaissa toteutetaan, ja tässä suhteessa Euroopan neuvosto on erittäin epäyhtenäinen.

Valitettavasti Euroopan neuvostossa on lukuisia maita, jotka vähät piittaavat ihmisoikeuksista. Venäjällä esimerkiksi ihmisoikeuksien puolustajia ja toimittajia on raporttien mukaan murhattu enemmän kuin yhdessäkään toisessa jäsenmaassa. Itse asiassa Venäjällä on vuoden sisällä murhattu 13 ja muutamissa muissa jäsenmaissa muutama.

Voisi kysyä tietenkin, miksi ihmeessä Euroopan neuvostoon haluavat kuulua edelleenkin sellaiset maat, jotka vähät piittaavat niistä arvoista, jotka ovat tälle järjestölle pyhiä. Miksi ne ovat jäseniä? Sitä me emme tietenkään tiedä, mutta meidän tehtävänämme yleiskokouksessa ja järjestönä olisi kuitenkin vaatia, että myös tähän asiaan tulisi todella parannusta. Ja tätä ei ole nykyinen Euroopan neuvoston johto pystynyt tekemään. Se ei ole pystynyt olemaan riittävän tiukka, eikä myöskään yleiskokous ole pystynyt olemaan riittävän tiukka.

Minä suuresti toivon, että uusi pääsihteeri Jagland on toisenlainen, ottaa asiat sillä tavalla haltuunsa, että hän uskaltaa ja pystyy sanomaan myös niille maille, jotka vähät piittaavat meidän arvoistamme, että nyt täytyy tehdä stoppi.

Kaksi minuuttia, herra puhemies!

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti ed. Ukkola toki tietää tilanteen. Venäjähän on Euroopan neuvoston jäsenmaa ja on tarkkailun alaisena. Minun mielestäni on hyvä, että se on mukana mieluummin kuin ulkopuolella, koska nyt voimme monitoroida ja tarkkailla tätä ja vaikuttaa Euroopan neuvoston raporttien kautta Venäjän toimintaan ja ehkä parantaa sitä tulevaisuudessa, ja siellä on jo tapahtunut jonkin verran kehitystä.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Ensin lyhyt kommentti tähän äskeiseen Venäjä-kysymykseen. Juuri näin, niin kuin täällä puheenjohtaja Hurskainen sanoi, on tärkeämpi olla samoissa kammareissa, ja siksi esimerkiksi jokaisessa yleiskokouksessa nyt on keskusteltu esimerkiksi Georgian sodasta. Myöskin seuraavassa tullaan keskustelemaan siitä. On ollut hyvin tärkeätä, että Euroopan neuvostolla on kasvanut tällainen eurooppalainen omatunto nimenomaan ihmisoikeuskysymyksissä, ja näin pitää 60 vuotta vanhalla järjestöllä ollakin. Mutta nyt kun samalla vietettiin myöskin Suomen jäsenyyden 20-vuotisjuhlia, sopii vaan tänä päivänä vähän hämmästellä, vastako niin vähän aikaa me olemme siihen perheeseen kuuluneet. Tuon jäsenyyden olisi pitänyt varmasti tänä päivänä ajatellen tapahtua jo paljon, paljon aikaisemmin.

Minusta on hyvin tärkeätä, että neuvosto on kyennyt nostamaan hyvin monia ihmisoikeuskysymysten kannalta aivan ydinkysymyksiä kuten maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen asema, oikeudet, kotouttaminen, ennen muuta rasismiin, etniseen syrjintään kohdistuvat kysymykset ja esimerkiksi romanien asema eri Euroopan maissa. Ne ovat aina olleet korkealla asialistalla, samoin turvapaikanhakijoiden asema, pakolaisten tilanne, maahanmuuttajanaisten asema jne. Mikä tärkeintä, myöskin erittäin kipeät tavallaan lähihistorian tapahtumien esille nostamiset poliittiseen keskusteluun kuuluvat Euroopan neuvostolle keskeisellä tavalla. Nyt esimerkiksi seuraavassa kokouksessa tulee olemaan jälleen esillä Ukrainan nälänhätätapahtuma, joka täyttää selkeästi suuren kansanmurhan mittasuhteet. Tämä tavallaan tarkoittaa juuri silloin sitä, että neuvoston rooli eurooppalaisena omanatuntona, joka käy myöskin tärkeätä kansallista ja eurooppalaista itsetilittävää keskustelua toisen maailmansodan ja sitä edeltäviin ja sen jälkeisiin tapahtumiin, toteutuu juuri siinä hengessä kuin tuleekin.

Puhemies! Ihan lyhyesti käsittelen vielä näitä keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät sanan- ja ilmaisuvapauskysymyksiin, ja esimerkin kautta viime vuonna tekemääni omaa raporttia, joka koski yleisradiotoiminnan rahoitusta, joka on tällä hetkellä ajankohtainen asia meillä Suomessa ja monissa muissakin Euroopan maissa, koska sen lähtökohtanahan tietenkin on se, että julkinen palvelu täytyy nähdä demokraattisen viestinnän eräänä keskeisenä kulmakivenä. Se tarjoaa vapaat kanavat ja se tarjoaa silloin vapaan pääsyn myöskin tiedonlähteille ja myöskin kansalaiskeskustelulle, ja sen takia varallisuudesta, asuinpaikasta riippumatta on hyvin tärkeätä, että me luomme edellytykset, tasavertaiset edellytykset, julkisen palvelun yleisradiotoiminnalle kaikissa maissa.

Tämähän on hyvin vanha traditio itse asiassa, joka luotiin vuonna 1927 BBC:ssä, ja tämä englantilainen malli on ollut myöskin pohjana meidän skandinaaviselle mallillemme. Sen ydin on ollut aina täyden palvelun ohjelmisto samalla hintaa kaikille asuinpaikasta, varallisuudesta riippumatta koko maassa, mutta toinen ydin on ollut myös se, että tämä nykyinen meidän mallimme, joka on puhdas lupamaksumalli eikä sitä rahoiteta mainoksilla, takaa myöskin eräänlaisen suuren riippumattomuuden, journalistisen riippumattomuuden, sananvapausnäkökulmasta katsoen riippumattomuuden. Siksi ei ole niin yksinkertainen asia heitellä erilaisia ajatuksia, että joo, pannaan se budjettiin tai otetaan mainosrahoitusta tai jotakin muuta. Totta kai näitä eri malleja on syytä miettiä ja pohtia huolella, mutta kaikissa niissä maissa, missä nyt budjettirahoitus on otettu käyttöön, se on merkinnyt erittäin dramaattista julkisen palvelun yleisradiotoiminnan alasajoa ja sen kautta ilman muuta heikentänyt tavallaan tämmöisen demokraattisen median asemaa näissä asianomaisissa maissa ja heikentänyt sen myötä sitten myöskin esimerkiksi vähemmistöille suunnattujen palveluiden tarjontaa. Siksi on hyvä mielestäni, että Suomessakin tätä keskustelua aika vakavalla tavalla nyt käydään tästäkin lähtökohdasta käsin, koska sillä on sananvapauteen, ilmaisuvapauteen, kansalaisten tasavertaiseen tiedonsaantiin liittyvä keskeinen merkitys ja rooli.

Itä-Euroopan maissa on taas hieman erilainen traditio, ja siellä julkisen palvelun toiminta ymmärretään vähän eri tavalla. He ovat tottuneet siihen, jos aletaan puhua julkisesta palvelusta, että se oli valtion omistama, mutta myös valtion kontrolloima, niin kuin vanhoissa kommunistimaissa se oli. Sen takia tätä ei pidä sekoittaa sellaiseen järjestelmään, vaan lähteä siitä, että sillä voi olla valtion rahoitteisuutta, sillä voi olla yhteiskunnallinen vahva omistajuus, mutta se on aina toimituksellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen. Tämä on koko sananvapauden ja julkisen palvelun idea.

Tätä keskustelua mielestäni on erittäin tärkeä jatkossakin jatkaa ja laventaa tavallaan sananvapauskäsitteen käsittelyä Euroopan neuvoston piirissä myöskin koskemaan laajasti digitaalisen median palveluja ja myöskin sitä kysymystä, mihin ed. Ukkola täällä usein kiinnittää huomiota, eli toimittajien kohtelua eri maissa. On erittäin huolestuttavaa, jos — olikohan se nyt viime vuonna, kun näin tapahtui — pitkälti toistasataa toimittajaa saa surmansa työtehtävissä. Se kertoo kyllä tavattoman paljon niistä menettelytavoista, miten pitkälle jotkut maat ovat valmiit menemään estääkseen sananvapauden toteutumisen. Nämä ovat niitä ydinasioita, joissa Euroopan neuvosto on hankkinut minusta asemansa, ja erityisen tyytyväinen olen kyllä kertomusvuoden osalta siihen, että Suomen valtuuskunta on ollut aktiivinen useilla eri raporteillaan ja näkyvällä toiminnalla myöskin komitea- ja salityöskentelyssä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen sanoi aivan oikein, että Suomi on ollut vasta 20 vuotta Euroopan neuvoston jäsenenä. Ja se todellakin näkyy, että me olemme olleet niin vähän aikaa. Se näkyy nimenomaan näissä sananvapausasioissa. Me olemme saaneet Euroopan neuvostossa tämän 20 vuoden aikana tai, sanotaanko, viimeisen 10 vuoden aikana enemmän sananvapaustuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kuin yksikään toinen Pohjoismaa. Kukaan Pohjoismaa ei ole saanut niin paljon kuin me. Jo ihan vastaikään tuli viisi sananvapaustuomiota Suomelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Ehkä meidän jossakin vaiheessa kannattaisi niin kuin omassa keskuudessammekin herätä siihen, että jossain meidänkin on syytä katsoa itseemme ja peiliin eikä pelkästään moittia toisia. Meilläkin on erittäin paljon korjattavaa meidän omassa sananvapauskäsityksessä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meitähän on pidetty puhtoisena maana myöskin esimerkiksi korruption suhteen. Nyt kuitenkin on hyvä muistaa, että olemme saaneet myöskin korruption osalta tämän Grecon osalta huomautuksia liittyen vaikkapa nyt ajankohtaiseen puoluerahoitukseen, ja siksi oli tämä puoluerahoitusta koskevan lainsäädännön aikaansaaminen erittäin tärkeätä. Vaikka se lähti kansallisista tarpeista, kansallisista keskusteluista, se vastaa myöskin Euroopan neuvoston tuomioistuimen antamiin huomautuksiin. Mutta olemme saaneet myöskin huomautuksia ihmisoikeuspolitiikkaamme, jotka varsinkin ed. Söderman erittäin hyvin tuntee, ja sekin pitää meidän ottaa vakavalla tavalla. Näissä asioissa — sananvapaus, ihmisoikeuksien toteutuminen tai sitten korruptio — emme me ole niin puhtoisia, kuin usein tässä kansallisessa keskustelussa haluamme nähdä. Siksi on hyvä, että Euroopan neuvoston kautta tätä keskustelua ja tukkapöllyä Suomen osalta myöskin saadaan ja annetaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Näen kuitenkin, että Suomessa olosuhteet ovat maailman parhaimmat hyvin monessa suhteessa myös tämän tarkasteltavan aihepiirin osalta. Mutta henkilökohtaisesti näen, että Euroopan neuvoston tehtävä kansalaisoikeuksia, kansanvaltaa, demokratiaa puolustaessaan on ennen muuta suuri rauhan rakentajan tehtävä, luoda edellytyksiä ihmisarvon toteutumiselle ja sitä kautta edistää rauhaa ihmisten kesken ja sitä kautta valtioiden kesken. Toivon tässä suhteessa Euroopan neuvostolle vaativassa työssä parhainta menestystä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, että ed. Laukkanen poistui, koska olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä, että tähän Yleisradion rahoitukseen täytyisi todella suhtautua vakavasti. Olen pahoillani, että tämä mediamaksu torpedoitui emmekä me saaneet sitä voimaan, vaikka mediamaksu olisi ollut pienempi kuin tv-maksu. Se oli huonosti myyty kansalle ja sen takia se nyt on toistaiseksi haudattu, ja se on erittäin valitettavaa.

Tämän Suomen valtuuskunnan kertomuksenhan ed. Hurskainen, meidän puheenjohtajamme, selitti hyvin ansiokkaasti, enkä palaa siihen mutta haluaisin kiinnittää eduskunnan huomion erääseen toimielimeen, joka toimii täällä Euroopan neuvostossa, ja se on Greco eli Group of States against Corruption, joka siis perustettiin vuonna 1999, ja Suomi tuli siihen mukaan heti. Siinä on nyt 46 jäsenmaata ja yksi niistä on USA, joka ei ole EN:n jäsen, mutta siihen otetaan muitakin mukaan. Siinä on pysyvä sihteeristö Strasbourgissa, ja sitten sillä on virkamiehiä, jotka suorittavat maatarkastuksia. Meille Suomeen on tehty jo kolme maatarkastusta, ja viimeisessä tarkastuksessa 2007 tämä tarkastusryhmä esitti 17 toimenpidettä puoluerahoituksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Nyt on huomioitava, että nämä maatarkastajat eivät ole poliitikkoja vaan virkamiehiä, mikä on erinomainen asia. Sitten kun me saimme nämä toimenpide-ehdotukset, niin vuonna 2009:hän meille sitten tulikin uusi vaalirahoituslaki, viime keväänä, ja sitten loppuvuodesta nämä tarkastajat saapuivat uudestaan Suomeen ja katsoivat sitten, miten nämä heidän vaatimuksensa ovat toteutuneet. Luettelen tässä muutamia asioita, joista he sanoivat, että ne ovat toteutuneet vaalirahoituksen suhteen ainoastaan osittain.

Nimittäin he toivovat tiheämpää raportointia, eli meidän täytyisi nyt ensi vaaleissa todella ilmoittaa tämä vaalirahoitus ennen vaaleja ja tämän raportin mukaan jopa vaalien aikana ja heti sen jälkeen. Luontoissuoritukset pitäisi ilmoittaa, paitsi ei talkootyötä. Sitten pitäisi tunnistaa kaikki lahjoittajat. Pitäisi tehdä tarkka lista siitä, kuka on lahjoittanut, ja tunnistamattomia lahjoituksia ei saa ollenkaan vastaanottaa. Sama lahjoittaja ei saa tehdä useita lahjoituksia saman vuoden aikana, jotka ylittävät sen summan, mikä jää ilmoittamatta. Sitten eturyhmien kuten ammattiyhdistyksien lahjoitukset tulee saattaa läpinäkyviksi. Sitäkään meillä ei ole tapahtunut. Sitten vaaditaan kunnollinen tilintarkastus.

Kun nämä suositukset nyt otetaan ensi vuoden vaaleissa käyttöön, niin silloin me noudatamme tämän Grecon suosituksia.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluaisin antaa tunnustusta tälle Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan yleiselle kertomukselle. Viimeksihän täällä ihmeteltiin vähän, että mitä te oikein teette siellä, kun se ei ilmene kertomuksesta. Nyt se on hyvin seikkaperäisesti selostettu, ja siitä päätellen te olette hyvin aktiivisia, mistä teille kuuluu kiitos.

Täällä ed. Ukkola puuttui näihin sananvapautta koskeviin tuomioihin. Siinä on nyt kai ilmeisesti ollut se tilanne, joka toivottavasti on muuttumassa, että Suomen tuomioistuinten tapa perustella näissä sananvapausasioissa on poikennut siitä, millä tavalla ihmisoikeustuomioistuin toivoo, että niitä perusteltaisiin silloin, kun verrataan toiselta puolelta esimerkiksi ihmisen kunniaa ja sananvapautta. Näitä tuomioita on, niin kun ed. Ukkola kertoi, tullut paljon ja liikaakin. Toivottavasti nyt korkeimman oikeuden käytäntö tässä muuttuu niin, että päästään näistä eroon.

Mutta huomattavasti vakavampana kulkevat nämä tuomiot ylipitkistä oikeudenkäynneistä. Niitä on tullut Suomen jäsenyyden aikana jo yli 40, ja kuitenkin on sovittu kymmeniä tapauksia ennen tuomiota. Se on todellinen ongelma. Nyt tässäkin kertomuksessa kerrotaan, että Eit:n 1 543 tuomiosta 9 koski Suomea. Näistä 8:ssa Suomi todettiin syylliseksi. Minä arvioisin, että siinä on enemmän näitä ylipitkiä oikeudenkäyntejä, kun taas sananvapautta koskevia varmaan on joitakin. Nyt, kun te liikutte siellä Euroopassa, eikö teitä rupea hävettämään jo tämä Suomen tilanne? Siis Suomihan saa huomattavasti enemmän tuomioita kuin muut Pohjoismaat yhteensä.

Minun pitää nyt suoraan sanoen kysyä toinenkin asia: Miten Suomea edustetaan siellä ihmisoikeustuomioistuimessa? Onko siitä tullut teidän korviinne mitään? Miten Suomi häviää niin tavattoman monta tuomiota? Joskus on kysymys talousrikollisista, jotka ensin poliisitutkinnassa ovat erittäin hankalia ja pitkittävät poliisitutkintaa, sitten he kantelevat syyttäjästä ja hidastavat syyteharkintaa, ja sitten he oikeudessa vielä valittavat niin kauan kuin voivat. Sitten he menevät ihmisoikeustuomioistuimeen ja saavat vielä korvausta. Minua on aina kiinnostanut se, että onko teidän korviinne tullut mitään siitä, miten siellä pärjätään. Yleensähän on niin, että jos jonkin joukkueen maali vuotaa, niin vaihdetaan maalivahtia. Minä en tiedä, kenen tehtävä se on nykyisessä hallituksessa, mutta kyllä ainakin tarvittaisiin vahvistusta tähän Suomen puolustukseen, koska näitä tuomioita tulee todella liikaa.

Sitten oli puhetta tästä Grecosta, joka on tehnyt todella merkittävää työtä Suomessa. Varmaan sen jäsenet eivät tienneetkään, kuinka merkittävää työtä he tekivät, emmekä mekään olisi mitään tienneet, jos ei ed. Timo Kalli olisi aikoinaan antanut sitä lausuntoa, josta kaikki alkoi. Tässä kertomuksessa selostetaan jonkin verran Grecon huomautuksia, mutta siinä ei nyt selosteta sitä kaikkein tärkeintä. Eli vuoden 2007 joulukuussa tehdyn suosituksen perusteella oikeusministeriö asetti työryhmän, joka antoi mietintönsä vuonna 2009. Mietinnön numero on 16, otsikko lahjusrikokset, ja siinä yritetään tehdä kaikki ne muutokset niin, että Suomi voi irtaantua näistä varautumista ja voi hyväksyä sitten sopimuksen lisäpöytäkirjan. Ne pykälät, jotka ovat Pohjoismaille olleet hankalimmat, koskevat vaikutusvallan väärinkäytön palkitsemista ja vaikutusvallan kauppaamista. Nämä pykälät, etenkin tämä toinen, tarkoittavat käytännössä sitä, että tämmöinen Nova Groupin tapainen toiminta muuttuisi rikokseksi. Tällä hetkellä tällainen toiminta voi olla sitä osittain, jos tapahtuu lahjontaa. Nämä pykälät ovat olleet Ruotsissa ja Tanskassa, niitä ei ole vielä hyväksytty. Ne on hyväksytty Norjassa, Islannissa ja Virossa. Minä pitäisin kyllä hyvin tärkeänä, että tuettaisiin ministeri Braxia siinä, että ne lakiehdotukset saataisiin — ehkä tarkistettuna, parannettuna — vielä tähän eduskuntaan säädettyä ennen seuraavaa eduskuntavaalia ja päästäisiin Grecon kanssa semmoiseen tilanteeseen, että meidän suhteen tässä suhteessa ei enää moitittavaa ole.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Söderman kysyi täällä, olemmeko me kiinnittäneet huomiota näihin asioihin, että ihmisoikeustuomioistuimessa on niin paljon näitä suomalaisia, voisiko sanoa, valituksia ja sitten päätökset ovat olleet kielteisiä. Minun käsitykseni mukaan ensinnäkään Suomen edustajat, jotka edustavat siellä Suomea, eivät käsittele Suomen asioita vaan juuri päinvastoin. Eli suomalaiset lakimiehet eivät siellä Suomen asioita käsittele. Tältä osin ei ole yhteyttä. Seuraavalla viikolla, kun on Euroopan neuvoston kokous Strasbourgissa, olemme jo sopineet, että tapaamme ihmisoikeustuomioistuimen edustajia tiistai-iltana, ja tuolloin käymme tätä keskustelua, (Puhemies: Minuutti!) ja saamme lisätietoa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minullekin oli suuri yllätys se, että nämä Grecon suositukset vaalirahoituksesta ovat toteutuneet ainoastaan osittain. Erittäin hyvä, että ed. Söderman kiinnitti siihen huomiota. Kyllä meidän nyt ihan vakavasti täytyy ottaa tämä lainsäädäntö käsiimme ja korjata se. Eihän se nyt ole hyvä, että meillä olisi tämmöisiä korruptiolainsäädäntöpuutteita.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En malta olla myöskään puuttumatta siihen, kun ed. Söderman kehui valtuuskunnan jäseniä. Mielelläni valtuuskunnan puheenjohtajana yhdyn tähän, koska Euroopan neuvostossahan tarkkaillaan erittäin tarkasti myös sitä, miten edustajat osallistuvat kokouksiin ja miten he toimivat. Tässä aivan ylpeänä valtuuskunnan puheenjohtajana voin sanoa, että Suomen valtuuskunta on 47 maan joukossa aina siellä kärkisijoilla kaikessa osallistumisessa eli puheenvuoroissa, istunnoissa oloissa, raportoinneissa, muissa vastaavissa tehtävissä. Eli Suomelta on erittäin hyvä valtuuskunta Euroopan neuvostossa.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! On hienoa, että täällä edustajat Laukkanen, Asko-Seljavaara ja Jacob Söderman ovat ottaneet kantaa tähän suureen kysymykseen eli siihen, miten Suomen korruptio on paljastunut, miten sitä tulee kitkeä, ennakkoon ehkäistä, puutteelliseen lainsäädäntöön ja siihen, että Euroopan neuvoston korruption vastaisen työryhmän suositukset eivät ole täysin toteutuneet Suomessa. Vaikka tämä vaalirahoituskorruptio onkin kesken — jatkokertomukseen tulee varmasti uusia osia — niin eduskunnan pitäisi varmasti tässä asiassa olla aktiivisempi, kun vielä on koolla tämä eduskunta, jota nämä väärinkäytökset ovat koskeneet nyt viimeksi.

Arvoisa puhemies! Meillä kansanedustajilla, jotka emme osallistu tähän Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintaan, on kuitenkin nyt käsissämme huomattavasti informatiivisempi asiakirja kuin aikaisemmin, ja täällä on mielestäni aika hienosti tuotu nyt tämä Suomen valtuuskunnan toiminta esiin. Täällä on myös jäljennetty pidetyllä kielellä puheenvuoroja, muun muassa valtuuskunnan puheenjohtajan kansanedustaja Hurskaisen puheenvuoro. Tässä on siis, niin kuin ed. Söderman täällä totesi, otettu vaarin siitä, mitä aikaisemmin on kritisoitu, eli tästä informaatiopuutteesta on päästy.

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Viime päivien uutiset ovat olleet häpeäksi suomalaiselle poliittiselle järjestelmälle, ja otin puheenvuoron siinä vaiheessa, kun ed. Söderman puhui, ja olen täysin samaa mieltä, että nuo Grecon suositukset vaalirahoituksesta olisi toteutettava sataprosenttisesti ja Nova Groupin tapaiset organisaatiot olisi perusteltua todeta laittomiksi.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä viimeisessä korruptiomietinnössä, jota nyt siis valmistellaan, lakiesitykset ovat lakiteknisesti vaikeita asioita.

Toinen on se, että kansanedustajalle olisi samat korruptiosäännöt kuin virkamiehelle. Millä tavalla kansanedustajan erityinen rooli otetaan huomioon, se pitäisi tietysti täsmentää. Ja toinen vaikea asia on sitten nämä kaksi uutta rangaistustyyppiä eli vaikutusvallan kauppaaminen tai vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen, jotka ovat hankalia kirjoittaa. Tämähän on aiheuttanut sen, että jos minua nyt oikein on informoitu, keskustan ryhmä ja kokoomuksen ryhmä on antanut hyvin varauksellisen lausunnon tästä, ja nyt etsitään sitten parempia muotoja. Toivoisin, että kun täällä ed. Asko-Seljavaara hyvin kauniisti puhui tästä, että kertoisi myös ed. Raville, että olisi kyllä kansainvälisesti tärkeää nyt, että saataisiin se esitys sellaiseen kuntoon, että päästäisiin tästä varautumasta eroon.