Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Joudumme jälleen kerran palaamaan täällä valtion
omistajapolitiikkaan. Taloutemme on romahtanut, ja kansalta haetaan
yhteishenkeä Suomen jälleenrakentamiseksi ja lamasta
ylös nousemiseksi. Ministeri Häkämies,
valtionyhtiöt ovat irtisanoneet myös väkeään
tämän laman aikana, ja hallitus toivoo palkansaajilta
kaiken kaikkiaan malttia omissa palkankorotuksissaan ja tavoitteissaan.
Aamun uutiset kuitenkin herättivät ihmetystä suomalaisissa
kodeissa. Joka kolmas valtion omistama yhtiö salaa yhä toimitusjohtajansa
lisäeläkkeen koon, vaikka valtio-omistaja on ohjeistanut
syksyllä yhtiöitään avoimuudesta.
Myöskään bonusten ja lisäpalkkioiden
kokoa ei kaikissa yhtiöissä säädellä valtio-omistajan
ohjeistamalla tavalla. Siis maksetaan enemmän, kuin valtio
on yhtiöitään ohjeistanut. Kysyn, ministeri
Häkämies, teiltä:
Miten tämä voi olla mahdollista?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Avoimuus ja julkisuus ovat tietenkin äärimmäisen
tärkeitä asioita, ja siltä osin niiden
edellyttäminen on aivan oikein. Valtio-omistaja ohjeisti
valtio-omisteisten yhtiöitten palkkiokäytäntöä ja
eläkekäytäntöä viime
syksynä, ja jos tuota juttua lukee vähän
ajatuksella, niin huomaa, että aika hyvin nuo ohjeet on
läpi vietykin noihin yhtiöihin. Otan muutaman
esimerkin. Meillä on esimerkiksi osakepalkkioissa ja tulospalkkioissa
katot, me olemme tässä suhteessa Euroopassa edelläkävijä.
Nuo palkkiot perustuvat aina pitkäjänteisiin 3 + 3
vuoden tavoitteisiin: me olemme poissulkeneet tämmöiset
pikavoitot, pyrimme pitkäjänteisellä kannustamisella
hyvään tulokseen.
Eläkepuolella on ohjeistettu ensinnäkin se, että eläkeikä on
63 vuotta. Tuo juttuhan todistaa sen, että näin
on tapahtunut, ja edelleen sen, että toisin kuin aikaisempien
hallitusten aikana, jolloin eläkkeet perustuivat etuuksiin
eli etuusperusteisesti oli määritelty, että eläke
oli vaikkapa 66 prosenttia, nyt eläkkeet ovat maksuperusteisia.
Ja mikäli lisäeläkkeitä maksetaan,
ne ovat osa palkkaa, ne eivät ole mikään
erillinen osa. Eli pikemminkin sanoisin, että lukekaa juttu
ajatuksella uudelleen. On siinä varmasti muutamia esimerkkejä,
jotka eivät olleet tietoja toimittaneet, (Puhemies: No
niin, minuutti on nyt kulunut!) mutta omistajaohjaus tekee toukokuussa
koosteen, ja tulemme tuon koosteen totta kai julkistamaan verkkosivuillamme
ja muutoinkin.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, on
tapahtunut hyviä asioita, mutta on tapahtunut myös
laiminlyöntejä. Miten te omalta hallinnonalaltanne
koetatte vastata? Meillä on nyt tällä keväällä käynyt jo
monesti salikeskustelussa niin, että opetusministeri ei
vastaa yliopistopolitiikasta, liikenneministeri ei halua vastata
junaliikenteestä, sosiaali- ja terveysministerit eivät
vastaisikaan sairaalakysymyksistä. Koettakaa te, ministeri
Häkämies, vastata jokaisen yhtiön osalta
meidän valtionyhtiöistä ja ohjeistuksista,
niin että tiedot menevät perille jokaiseen yhtiöön.
Haluamme myös nähdä jokaisessa niissä avoimuutta,
haluamme nähdä niissä jokaisessa, myös
palkitsemisperusteissa, että ohjeitanne ovat noudatettu.
Aiotteko te tehdä joitakin konkreettisia toimia vielä,
muuta kuin katsoa tilanteen toukokuun raportissa eduskunnalle? Aiotteko
luvata nyt, että voitte saada toimenpiteitä aikaiseksi,
koska nämä ovat aika isoja kysymyksiä,
kun samaan aikaan puhutaan avoimuudesta, samaan aikaan puhutaan
koko kansan talkoista tässä lamassa? Kyllä täytyy
voida näyttää esimerkkiä ja
ainakin avoimesti kertoa, minkälaisilla palkkiojärjestelmillä pelataan.
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri, te puhutte laiminlyönneistä.
Mistä laiminlyönneistä nyt on kysymys?
(Ed. Kumpula-Natrin välihuuto) — Niin kuin totesin,
tuo selvitys julkistetaan ja jo tuossa jutussa tiedot kertovat,
että nuo säännöt, jotka koskevat
yhtäältä palkitsemista, eläkekäytäntöjä,
eläkemaksuja ja ennen kaikkea eläkeikää,
on otettu huomioon niissä tapauksissa, joissa valtiolla
on yksiselitteisesti määräysvalta. Siellä, missä valtio
on pienempi vähemmistöomistaja — me olemme
yksi omistaja muiden joukossa — meidän linjamme
on selvä mutta emme samalla tavalla voi taata sitä läpimenoa.
Minusta tässä suhteessa valtionyhtiöissä,
valtio-omisteisissa yhtiöissä, on menty huomattavasti
parempaan suuntaan suhteessa aikaisempien vuosien käytäntöön.
Bjarne Kallis /kd:
Herra puhemies! Kukaan ei voi kieltää, etteikö bonuksilla
ja optiojärjestelmällä olisi tietyissä tilanteissa
demoralisoiva vaikutus. Toisille annetaan paljon, samanaikaisesti kun
irtisanotaan työntekijöitä. Minun mielestäni bonusjärjestelmä on
hyväksyttävä vain siinä tapauksessa,
että se koskee kaikkia työntekijöitä, myös
lattiatasolla tekeviä. Ruotsi on kokonaan poistumassa tämmöisistä järjestelmistä ja
haluaa pysyä vain kiinteissä palkoissa. Kysyn
teiltä:
Kun nyt suuntaus monessa maassa on se, että näistä luovutaan,
eikö olisi paikallaan seurata muitten maitten mallia?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Herra puhemies! Optioista on luovuttu Suomessa jo vuosia sitten, enkä näe mitään
perusteita niihin palaamiseen. (Ed. Zyskowicz: Valtionyhtiöiden!)
Ne olivat perusteiltaankin löperöitä,
niin kuin ed. Zyskowicz usein totesi. Minusta tuo sana oli hyvin
muotoiltu.
Mutta mitä tulee sitten kannuste- ja tulospalkkoihin,
niin Suomessa on aika laajasti hyväksytty se, että liiketoiminnassa
hyviin tuloksiin kannustetaan kohtuullisilla tulospalkkioilla, jotka koskevat
paitsi johtoa myös henkilöstöä.
Valtio-omistajan ohjeet ovat hyvin selkeät tulospalkkioiden
osalta. Niillä on katto, jonka jälkeen ne leikkautuvat.
Ruotsin valtion linja lähtee siitä, että tulospalkkioista
luovutaan ja tuon tulospalkkion verran korotetaan kiinteätä palkkaa.
Viime kyselytunnilla tästä aiheesta puhuttiin.
Totesin silloin, että se on yhtiölle kalliimpi,
se ei kannusta tuloksiin, koska tulospalkkion hyvyys — jos
näin voi sanoa — on se, että silloin
kun tulos menee alaspäin, ei silloin ole maksettavaakaan,
joten tulospalkkiothan elävät yrityksen tuloksen
mukana. Kiinteä palkka on aina sama siitä riippumatta, mikä on
tulos, jos on yleensä töissä siinä yrityksessä.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Olisin palannut tähän alkuperäiseen
kysymykseen eläkkeistä. Näihin johtajien
eläkkeisiinhän maksetaan tätä lisäetuutta
niin, että työnantaja sen kustantaa. Nyt samalla
tavalla on lähdetty yhä enemmän houkuttelemaan
tavallisia kansalaisia näihin ostoeläkkeisiin.
Sitten, kun tähän vielä liittyvät
ne suunnitelmat, joista tällä viikollakin olemme
kuulleet — missä työryhmissä,
missä pääministeri Vanhanen vetää puhetta,
suunnitellaan tavallisten kansalaisten lakisääteisten
eläkkeiden supistamista, jos ei jaksa työskennellä yli 63 vuoden — niin
olen nyt huolissani siitä, mitä hallitus aikoo
tehdä sille, että myös eläkeläisten eriarvoisuus
kasvaa. Onko tarkoituksena puuttua näihin kaikkein korkeimpiin
eläkkeisiin niin, että tulee tietty katto eläkkeille?
Nythän me johdamme näitä Oecd:n tilastoja
siinä, miten tuloerot kasvavat, ja edelleen näiden
suurten eläkkeiden myötä myös
hyvätuloisten eläkkeet kasvavat. Samalla suunnitellaan,
niin kuin kuulimme, niitä leikkauksia (Puhemies: Minuutti
on kulunut!) pienimpiin lakisääteisiin eläkkeisiin.
Mitä olette tekemässä?
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Herra puhemies! Mehän teimme laajan selvityksen eläkekatosta
ja sen mahdollisesta soveltuvuudesta Suomeen. Olemme tiedottaneet
siitä laajasti ja lopputulos oli se, että ongelma
ei meillä ole suurissa eläkkeissä, vaan
nimenomaan siellä pienemmässä päässä.
Jos tässä jotenkin lähdetään
muuttamaan, niin se saattaa johtaa juuri siihen teidän
mainitsemaanne yksityisten eläkejärjestelmien
ostoeläkkeitten kasvuun.
Haluan muistuttaa nyt siitä — täällä on
ollut eri käsityksiä eläkepolitiikasta — mitä viime
eläkeuudistuksessa tehtiin. Elikkä vuoden 2005
eläkeuudistus perustui siihen laskelmaan, että 62-vuotiaan
odotettavissa oleva elinikä kasvaa vuoteen 2050 mennessä kolmella
vuodella. Mutta nyt on huomattu, että nämä premissit,
joille eläkelaskelmat silloin perustuivat, ovat täysin
väärät. Elikkä Tilastokeskuksen
viimeisimpien tietojen mukaan, niin tämän kolmen
vuoden pitäisi olla viisi vuotta. Elikkä kahdeksan
vuotta odotettavissa oleva elinikä pitenee meillä suomalaisilla.
Sehän on hyvä asia (Puhemies: Minuutti on kulunut!)
vuoteen 2050 mennessä 62-vuotiaille. Tämä on
hyvä asia, siis suomalaiset elävät pitempään.
Markku Laukkanen /kesk:
Puhemies! Tällä alkuperäisellä kysymyksellä on
erittäin suuri yhteiskunnallinen merkitys myöskin.
Ministeri Häkämies, valtionyhtiöissähän
on pääosin vielä kuitenkin varsinkin
aloilla, joilla on strateginen merkitys, hallintoneuvostot.
Katsotteko, että hallintoneuvostoilla voisi olla tämän
yhteiskunnallisen merkittävyyden kannalta keskeisempi rooli
myöskin esimerkiksi tämmöisten etuisuuksien
osalta arvioinnissa, ei vain jälkikäteisessä arvioinnissa
vaan myös aikaisemman tavan mukaan jo siinä päätöksenteossa,
kun näitä etuisuuksia luodaan; ja näin
ollen hallintoneuvostojen rooli (ed. Korkeaojan välihuuto) — joka
oli tiukempi, aivan oikein, kuin mitä myöhemmin
oli — voisi olla selkeästi myöskin
tukemassa sitä omistajaohjauspolitiikkaa, mitä nyt tällä hetkellä ministerin
johdolla tehdään?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, viime syksynä näitä palkkiosääntöjä edelleen
tiukennettiin kattorajoituksilla, tällä pitkäjänteisyydellä,
otettiin käyttöön myöskin tämä hätäjarrupykälä,
joka antaa yrityksen hallitukselle mahdollisuuden myöskin
jälkikäteen puuttua noihin palkkioihin, mikäli
yrityksen toimintaympäristössä tapahtuu
sellaisia muutoksia. Siinä mielessä ohjeet ovat
varmasti Euroopassa esimerkilliset, niiden noudattamista valvotaan.
Mitä tulee sitten hallintoneuvoston rooliin, niin monissa
yhtiöissä hallintoneuvostolla on hyvin tärkeä rooli
tuoda sitä yhteiskunnallista näkökulmaa
sinne yritykseen, ja toisin päin. Ehkä ongelma
on ollut se, että pörssiyhtiöissä,
missä on kahdessa hallintoneuvosto, hallintoneuvostoja on
vastuutettu asioista, joista se ei ole voinut tietää päätöksentekohetkellä.
Eli tavallaan valta ja vastuu eivät ole kulkeneet pörssiyhtiöissä käsi kädessä,
ja sen takia olen joskus todennut, että niissä hallintoneuvostoista
voitaisiin luopua.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Näistä lisäeläkkeistä näyttää käytännössä tulleen eräänlaisia
piilopalkanosia. Toisin kuin ministeri sanoi, niin siellähän
on sellaisia valtionyhtiöitä, joissa valtiolla
on täydellinen määräysvalta, yli
50 prosenttia, niin kuin Finnair ja Vapo, ja he eivät suostu
kertomaan, mikä tämä lisäeläkkeen suuruus
on. Me emme voi kansanedustajina tietää, myöskään
kansalaiset eivät tiedä, mitä nämä pitävät
sisällään, kuinka suuria nämä ovat.
Ihmettelen, että ette ole saanut asiaa kuntoon.
Me puhuimme tiistaina täällä palkansaajien eläkkeistä.
Hallituksen virkamiehet ovat ohjeistaneet sillä tavalla,
että pitäisi palkansaajan eläkkeitä leikata
63 vuoden iässä. Nyt näissä sopimuksissa,
missä on siirrytty uuteen käytäntöön, se
ei ole koskenut vanhoja toimitusjohtajien tai johtoryhmän
jäsenten eläkkeitä, eli on puhuttu vain
uusista. Mutta se linja, joka hallituksella on suhteessa palkansaajiin
yleisesti työelämässä, lähtee
siitä, että leikkaukset tulevat voimaan heti.
Ministeri Häkämies, oletteko harkinnut, että taannehtivasti
samalla tavalla kuin palkansaajien kohdalla tehdään
muutoksia myös toimitusjohtajille tapahtuisi nämä työsuhde-ehtojen
muutokset?
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Kyllähän muutaman kerran,
kun näitä ylisuuria eläkkeitä on
julkisuudessa ollut, niin tuon kaltainen ajatus on varmasti itse
kullakin syntynyt. Mutta niin kuin todettu, vanhoihin ei ole puututtu
toistaiseksi mutta on ohjeistettu uudet. Toisin kuin sanoitte, nämä lisäeläkkeet
eivät tule palkan päälle, vaan ne ovat
osa eläkettä. Mikäli palkattava johtohenkilö edellyttää tai
haluaa tällaista lisäeläkettä,
se vastaavasti miinustaa peruspalkkaa, eli se on kokonaisuus, joka koostuu
palkasta ja tästä tulevasta eläke-edusta. Ja
niin kuin korostin, se perustuu maksuperusteisuuteen, eli sitä ei
määritellä sillä tavalla kuin
aikaisemmin, joka johti varsin korkeaan eläkkeen tasoon
varsin alhaisella eläkeiällä.