Arvoisa puhemies! Joudumme jälleen kerran palaamaan täällä valtion omistajapolitiikkaan. Taloutemme on romahtanut, ja kansalta haetaan yhteishenkeä Suomen jälleenrakentamiseksi ja lamasta ylös nousemiseksi. Ministeri Häkämies, valtionyhtiöt ovat irtisanoneet myös väkeään tämän laman aikana, ja hallitus toivoo palkansaajilta kaiken kaikkiaan malttia omissa palkankorotuksissaan ja tavoitteissaan. Aamun uutiset kuitenkin herättivät ihmetystä suomalaisissa kodeissa. Joka kolmas valtion omistama yhtiö salaa yhä toimitusjohtajansa lisäeläkkeen koon, vaikka valtio-omistaja on ohjeistanut syksyllä yhtiöitään avoimuudesta. Myöskään bonusten ja lisäpalkkioiden kokoa ei kaikissa yhtiöissä säädellä valtio-omistajan ohjeistamalla tavalla. Siis maksetaan enemmän, kuin valtio on yhtiöitään ohjeistanut. Kysyn, ministeri Häkämies, teiltä:

Miten tämä voi olla mahdollista?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Avoimuus ja julkisuus ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä asioita, ja siltä osin niiden edellyttäminen on aivan oikein. Valtio-omistaja ohjeisti valtio-omisteisten yhtiöitten palkkiokäytäntöä ja eläkekäytäntöä viime syksynä, ja jos tuota juttua lukee vähän ajatuksella, niin huomaa, että aika hyvin nuo ohjeet on läpi vietykin noihin yhtiöihin. Otan muutaman esimerkin. Meillä on esimerkiksi osakepalkkioissa ja tulospalkkioissa katot, me olemme tässä suhteessa Euroopassa edelläkävijä. Nuo palkkiot perustuvat aina pitkäjänteisiin 3 + 3 vuoden tavoitteisiin: me olemme poissulkeneet tämmöiset pikavoitot, pyrimme pitkäjänteisellä kannustamisella hyvään tulokseen.

Eläkepuolella on ohjeistettu ensinnäkin se, että eläkeikä on 63 vuotta. Tuo juttuhan todistaa sen, että näin on tapahtunut, ja edelleen sen, että toisin kuin aikaisempien hallitusten aikana, jolloin eläkkeet perustuivat etuuksiin eli etuusperusteisesti oli määritelty, että eläke oli vaikkapa 66 prosenttia, nyt eläkkeet ovat maksuperusteisia. Ja mikäli lisäeläkkeitä maksetaan, ne ovat osa palkkaa, ne eivät ole mikään erillinen osa. Eli pikemminkin sanoisin, että lukekaa juttu ajatuksella uudelleen. On siinä varmasti muutamia esimerkkejä, jotka eivät olleet tietoja toimittaneet, (Puhemies: No niin, minuutti on nyt kulunut!) mutta omistajaohjaus tekee toukokuussa koosteen, ja tulemme tuon koosteen totta kai julkistamaan verkkosivuillamme ja muutoinkin.

Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämies, on tapahtunut hyviä asioita, mutta on tapahtunut myös laiminlyöntejä. Miten te omalta hallinnonalaltanne koetatte vastata? Meillä on nyt tällä keväällä käynyt jo monesti salikeskustelussa niin, että opetusministeri ei vastaa yliopistopolitiikasta, liikenneministeri ei halua vastata junaliikenteestä, sosiaali- ja terveysministerit eivät vastaisikaan sairaalakysymyksistä. Koettakaa te, ministeri Häkämies, vastata jokaisen yhtiön osalta meidän valtionyhtiöistä ja ohjeistuksista, niin että tiedot menevät perille jokaiseen yhtiöön. Haluamme myös nähdä jokaisessa niissä avoimuutta, haluamme nähdä niissä jokaisessa, myös palkitsemisperusteissa, että ohjeitanne ovat noudatettu.

Aiotteko te tehdä joitakin konkreettisia toimia vielä, muuta kuin katsoa tilanteen toukokuun raportissa eduskunnalle? Aiotteko luvata nyt, että voitte saada toimenpiteitä aikaiseksi, koska nämä ovat aika isoja kysymyksiä, kun samaan aikaan puhutaan avoimuudesta, samaan aikaan puhutaan koko kansan talkoista tässä lamassa? Kyllä täytyy voida näyttää esimerkkiä ja ainakin avoimesti kertoa, minkälaisilla palkkiojärjestelmillä pelataan.

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri, te puhutte laiminlyönneistä. Mistä laiminlyönneistä nyt on kysymys? (Ed. Kumpula-Natrin välihuuto) — Niin kuin totesin, tuo selvitys julkistetaan ja jo tuossa jutussa tiedot kertovat, että nuo säännöt, jotka koskevat yhtäältä palkitsemista, eläkekäytäntöjä, eläkemaksuja ja ennen kaikkea eläkeikää, on otettu huomioon niissä tapauksissa, joissa valtiolla on yksiselitteisesti määräysvalta. Siellä, missä valtio on pienempi vähemmistöomistaja — me olemme yksi omistaja muiden joukossa — meidän linjamme on selvä mutta emme samalla tavalla voi taata sitä läpimenoa. Minusta tässä suhteessa valtionyhtiöissä, valtio-omisteisissa yhtiöissä, on menty huomattavasti parempaan suuntaan suhteessa aikaisempien vuosien käytäntöön.

Herra puhemies! Kukaan ei voi kieltää, etteikö bonuksilla ja optiojärjestelmällä olisi tietyissä tilanteissa demoralisoiva vaikutus. Toisille annetaan paljon, samanaikaisesti kun irtisanotaan työntekijöitä. Minun mielestäni bonusjärjestelmä on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että se koskee kaikkia työntekijöitä, myös lattiatasolla tekeviä. Ruotsi on kokonaan poistumassa tämmöisistä järjestelmistä ja haluaa pysyä vain kiinteissä palkoissa. Kysyn teiltä:

Kun nyt suuntaus monessa maassa on se, että näistä luovutaan, eikö olisi paikallaan seurata muitten maitten mallia?

Puolustusministeri  Jyri  Häkämies

Herra puhemies! Optioista on luovuttu Suomessa jo vuosia sitten, enkä näe mitään perusteita niihin palaamiseen. (Ed. Zyskowicz: Valtionyhtiöiden!) Ne olivat perusteiltaankin löperöitä, niin kuin ed. Zyskowicz usein totesi. Minusta tuo sana oli hyvin muotoiltu.

Mutta mitä tulee sitten kannuste- ja tulospalkkoihin, niin Suomessa on aika laajasti hyväksytty se, että liiketoiminnassa hyviin tuloksiin kannustetaan kohtuullisilla tulospalkkioilla, jotka koskevat paitsi johtoa myös henkilöstöä. Valtio-omistajan ohjeet ovat hyvin selkeät tulospalkkioiden osalta. Niillä on katto, jonka jälkeen ne leikkautuvat.

Ruotsin valtion linja lähtee siitä, että tulospalkkioista luovutaan ja tuon tulospalkkion verran korotetaan kiinteätä palkkaa. Viime kyselytunnilla tästä aiheesta puhuttiin. Totesin silloin, että se on yhtiölle kalliimpi, se ei kannusta tuloksiin, koska tulospalkkion hyvyys — jos näin voi sanoa — on se, että silloin kun tulos menee alaspäin, ei silloin ole maksettavaakaan, joten tulospalkkiothan elävät yrityksen tuloksen mukana. Kiinteä palkka on aina sama siitä riippumatta, mikä on tulos, jos on yleensä töissä siinä yrityksessä.

Herra puhemies! Olisin palannut tähän alkuperäiseen kysymykseen eläkkeistä. Näihin johtajien eläkkeisiinhän maksetaan tätä lisäetuutta niin, että työnantaja sen kustantaa. Nyt samalla tavalla on lähdetty yhä enemmän houkuttelemaan tavallisia kansalaisia näihin ostoeläkkeisiin. Sitten, kun tähän vielä liittyvät ne suunnitelmat, joista tällä viikollakin olemme kuulleet — missä työryhmissä, missä pääministeri Vanhanen vetää puhetta, suunnitellaan tavallisten kansalaisten lakisääteisten eläkkeiden supistamista, jos ei jaksa työskennellä yli 63 vuoden — niin olen nyt huolissani siitä, mitä hallitus aikoo tehdä sille, että myös eläkeläisten eriarvoisuus kasvaa. Onko tarkoituksena puuttua näihin kaikkein korkeimpiin eläkkeisiin niin, että tulee tietty katto eläkkeille? Nythän me johdamme näitä Oecd:n tilastoja siinä, miten tuloerot kasvavat, ja edelleen näiden suurten eläkkeiden myötä myös hyvätuloisten eläkkeet kasvavat. Samalla suunnitellaan, niin kuin kuulimme, niitä leikkauksia (Puhemies: Minuutti on kulunut!) pienimpiin lakisääteisiin eläkkeisiin. Mitä olette tekemässä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Herra puhemies! Mehän teimme laajan selvityksen eläkekatosta ja sen mahdollisesta soveltuvuudesta Suomeen. Olemme tiedottaneet siitä laajasti ja lopputulos oli se, että ongelma ei meillä ole suurissa eläkkeissä, vaan nimenomaan siellä pienemmässä päässä. Jos tässä jotenkin lähdetään muuttamaan, niin se saattaa johtaa juuri siihen teidän mainitsemaanne yksityisten eläkejärjestelmien ostoeläkkeitten kasvuun.

Haluan muistuttaa nyt siitä — täällä on ollut eri käsityksiä eläkepolitiikasta — mitä viime eläkeuudistuksessa tehtiin. Elikkä vuoden 2005 eläkeuudistus perustui siihen laskelmaan, että 62-vuotiaan odotettavissa oleva elinikä kasvaa vuoteen 2050 mennessä kolmella vuodella. Mutta nyt on huomattu, että nämä premissit, joille eläkelaskelmat silloin perustuivat, ovat täysin väärät. Elikkä Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan, niin tämän kolmen vuoden pitäisi olla viisi vuotta. Elikkä kahdeksan vuotta odotettavissa oleva elinikä pitenee meillä suomalaisilla. Sehän on hyvä asia (Puhemies: Minuutti on kulunut!) vuoteen 2050 mennessä 62-vuotiaille. Tämä on hyvä asia, siis suomalaiset elävät pitempään.

Puhemies! Tällä alkuperäisellä kysymyksellä on erittäin suuri yhteiskunnallinen merkitys myöskin. Ministeri Häkämies, valtionyhtiöissähän on pääosin vielä kuitenkin varsinkin aloilla, joilla on strateginen merkitys, hallintoneuvostot.

Katsotteko, että hallintoneuvostoilla voisi olla tämän yhteiskunnallisen merkittävyyden kannalta keskeisempi rooli myöskin esimerkiksi tämmöisten etuisuuksien osalta arvioinnissa, ei vain jälkikäteisessä arvioinnissa vaan myös aikaisemman tavan mukaan jo siinä päätöksenteossa, kun näitä etuisuuksia luodaan; ja näin ollen hallintoneuvostojen rooli (ed. Korkeaojan välihuuto) — joka oli tiukempi, aivan oikein, kuin mitä myöhemmin oli — voisi olla selkeästi myöskin tukemassa sitä omistajaohjauspolitiikkaa, mitä nyt tällä hetkellä ministerin johdolla tehdään?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, viime syksynä näitä palkkiosääntöjä edelleen tiukennettiin kattorajoituksilla, tällä pitkäjänteisyydellä, otettiin käyttöön myöskin tämä hätäjarrupykälä, joka antaa yrityksen hallitukselle mahdollisuuden myöskin jälkikäteen puuttua noihin palkkioihin, mikäli yrityksen toimintaympäristössä tapahtuu sellaisia muutoksia. Siinä mielessä ohjeet ovat varmasti Euroopassa esimerkilliset, niiden noudattamista valvotaan.

Mitä tulee sitten hallintoneuvoston rooliin, niin monissa yhtiöissä hallintoneuvostolla on hyvin tärkeä rooli tuoda sitä yhteiskunnallista näkökulmaa sinne yritykseen, ja toisin päin. Ehkä ongelma on ollut se, että pörssiyhtiöissä, missä on kahdessa hallintoneuvosto, hallintoneuvostoja on vastuutettu asioista, joista se ei ole voinut tietää päätöksentekohetkellä. Eli tavallaan valta ja vastuu eivät ole kulkeneet pörssiyhtiöissä käsi kädessä, ja sen takia olen joskus todennut, että niissä hallintoneuvostoista voitaisiin luopua.

Arvoisa puhemies! Näistä lisäeläkkeistä näyttää käytännössä tulleen eräänlaisia piilopalkanosia. Toisin kuin ministeri sanoi, niin siellähän on sellaisia valtionyhtiöitä, joissa valtiolla on täydellinen määräysvalta, yli 50 prosenttia, niin kuin Finnair ja Vapo, ja he eivät suostu kertomaan, mikä tämä lisäeläkkeen suuruus on. Me emme voi kansanedustajina tietää, myöskään kansalaiset eivät tiedä, mitä nämä pitävät sisällään, kuinka suuria nämä ovat. Ihmettelen, että ette ole saanut asiaa kuntoon.

Me puhuimme tiistaina täällä palkansaajien eläkkeistä. Hallituksen virkamiehet ovat ohjeistaneet sillä tavalla, että pitäisi palkansaajan eläkkeitä leikata 63 vuoden iässä. Nyt näissä sopimuksissa, missä on siirrytty uuteen käytäntöön, se ei ole koskenut vanhoja toimitusjohtajien tai johtoryhmän jäsenten eläkkeitä, eli on puhuttu vain uusista. Mutta se linja, joka hallituksella on suhteessa palkansaajiin yleisesti työelämässä, lähtee siitä, että leikkaukset tulevat voimaan heti.

Ministeri Häkämies, oletteko harkinnut, että taannehtivasti samalla tavalla kuin palkansaajien kohdalla tehdään muutoksia myös toimitusjohtajille tapahtuisi nämä työsuhde-ehtojen muutokset?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kyllähän muutaman kerran, kun näitä ylisuuria eläkkeitä on julkisuudessa ollut, niin tuon kaltainen ajatus on varmasti itse kullakin syntynyt. Mutta niin kuin todettu, vanhoihin ei ole puututtu toistaiseksi mutta on ohjeistettu uudet. Toisin kuin sanoitte, nämä lisäeläkkeet eivät tule palkan päälle, vaan ne ovat osa eläkettä. Mikäli palkattava johtohenkilö edellyttää tai haluaa tällaista lisäeläkettä, se vastaavasti miinustaa peruspalkkaa, eli se on kokonaisuus, joka koostuu palkasta ja tästä tulevasta eläke-edusta. Ja niin kuin korostin, se perustuu maksuperusteisuuteen, eli sitä ei määritellä sillä tavalla kuin aikaisemmin, joka johti varsin korkeaan eläkkeen tasoon varsin alhaisella eläkeiällä.