Täysistunnon pöytäkirja 38/2010 vp

PTK 38/2010 vp

38. TORSTAINA 15. HUHTIKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Ulkomaisen työvoiman käyttö rakennusalalla

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Rovaniemellä on alkamassa valtion tietotekniikan hallinnon rakennustyömaa Haltik, iso työmaa, valtio maksajana. Tätä työmaata on odotettu, koska yksin Lapissa on yli tuhat rakentajaa työttömänä, koko maassa jopa lähes 20 000. Nyt kuitenkin pääurakoitsija Skanska värvää Virosta halpatyövoimaa tälle valtion työmaalle. Eihän se näin voi olla. Valtion rahoilla tehdään töitä, veronmaksajien rahoilla, ja ulkomaalaiset tulevat halvemmalla tekemään töitä.

Miten te aiotte puuttua, arvoisa ministeri, tähän ulkomaalaisen työvoiman, halpatyövoiman, värväykseen, vai onko se niin, että taas katsellaan vaan sivusta ja todetaan, että eihän tälle mitään voi, kun Euroopan unionissa ollaan ja siellä on tämä villi kapitalismi voimissaan? Mitä aiotte tehdä, tuleeko mitään toimia? Tässä ovat rakentajat nyt kovasti liikkeellä. Eihän tähän voida alistua maailmanloppuun saakka, että suomalainen työvoima syrjäytetään vain sen vuoksi, että saadaan halvempaa työvoimaa muualta tilalle. Kuka teistä tulee edes vastaamaan tähän kysymykseen?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole oikeutta polkea työehtoja, olla maksamatta veroja tai olla noudattamatta Suomen lainsäädäntöä silloin, kun yritys osallistuu kilpailuun jostakin julkisesta urakasta. Meillä on useita keinoja myös valvoa sitä, että näin ei tapahdu. Yksi näistä keinoista on tilaajavastuulaki, jossa myös työntekijöillä on omat oikeutensa ja mahdollisuutensa. Sen lisäksi myös verottaja ja kilpailuviranomaiset valvovat rakennusalaa. Uskon, että rakennusalan kannalta kuitenkin kaikkein merkittävin uudistus on nimenomaan käännetty arvonlisävero, joka ministeri Kataisen esittelystä on annettu eduskuntaan. Se on asia, jota rakennusalalla työntekijät ovat pitkään toivoneet selkeyttämään rakennusalan pelisääntöjä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Havahtukaa, hyvä nainen, todellisuuteen. Suomessa on nyt jo 30 000 ulkomaalaista rakennustyömiestä tekemässä töitä ja 20 000 suomalaista rakentajaa on työttömänä. Miksi tänne tuodaan sitä työvoimaa muualta? Siksi, että saadaan halvemmalla. Eihän siihen voi kapitalisteilla muuta syytä olla.

Te puhuitte tästä tilaajavastuulaista, että se nyt on olemassa. Onhan se sentään jo olemassa, mutta sen sisältö on heikko. Siinä eivät ole nyt ne sanktiot läheskään riittävän isoja niille, jotka rikkovat näitä sääntöjä, ja toisaalta tarkastajia, jotka tarkastavat, noudatetaanko näitä säännöksiä, on hävettävän vähän, kymmenen koko maata varten. Eihän sillä voimalla mitään todellista tarkastamista voida saada aikaan. 60-prosenttisesti on käynyt niin, kun on tarkastettu jotakin, että huomautettavaa on ollut ja sakkoja on tullut mutta sakot ovat liian pienet. Ruvetkaa nyt johonkin tämän tilaajavastuulain panemiseksi semmoiseen kuntoon, että sillä todella estetään tämä halpatyövoiman värväys tänne. Ei se ole noin kaunista tarinaa, kuin teidän virkamiehenne teille kertovat.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Virkamiehet eivät ole väittäneet tarinaa kauniiksi. Rakennusalalla ongelmia sekä veronmaksussa että työehtojen noudattamisessa on enemmän kuin muilla aloilla. Näiden asioiden valvonta on viranomaisten vastuulla. Itse asiassa se valvonta on viranomaisten vastuulla riippumatta siitä, ovatko työntekijät Suomesta vai jostain toisesta Euroopan unionin maasta. Me tarvitsemme verottajan, työsuojelupiirien tehokasta valvontaa, ammattiyhdistysliikkeen toimintaa ja työnantajien vastuuta kaikkien työntekijöiden kohdalla.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tiedättekö te, työministeri, tai muut, että Virossa on kaupparekisterissä 100 000 firmaa, joista 20 000 on suomalaista? Näistä 87 prosenttia asuu Suomessa, ja asiantuntijoitten kertoman mukaan tilanne on ihan katastrofaalinen. He kuljettavat tänne työvoimaa. Meillä Suomessa ei ole ennakkoilmoitusta työntekijöistä, kuten on Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Luxemburgissa, monissa muissa maissa. Suomi on erittäin huonossa joukossa tältä osin Irlannin, Puolan ja Viron kanssa.

Tässä on aivan äärimmäinen svoboda olemassa; pitää saada tiukempi valvonta, ketkä Suomeen tulevat. Ja asiantuntijan mukaan suurin osa näiden Suomessa toimivien virolaisten firmojen yrittäjistä on toimenpidekiellossa Suomessa sen takia, että ne eivät ole hoitaneet velvollisuuksiaan Suomessa. Kuvitteletteko te, että ne nyt tässä tilanteessa hoitavat? (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Siis pitää tiukentaa lainsäädäntöä, valvontaa, työsuojelua jne.

Milloin te ryhdytte töihin?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kaikkein merkittävimmäksi arvioitu toimenpide rakennusalan osalta — se, jota luulen, että kaikkein pisimpään tässäkin salissa on haluttu — on nimenomaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä, (Välihuutoja vasemmalta) joka nimenomaan vaikuttaa siihen, miten voidaan katsoa, että yritykset, nimenomaan nämä usein suomalaisten omistuksessa olevat yritykset, noudattavat suomalaista lainsäädäntöä. Työvoiman liikkumisen osalta meillä on EU:ssa vapaa liikkuvuus, ja meidän täytyy Suomessa pystyä siihen, että valvomme ihmisten työehtoja riippumatta siitä, mistä Euroopan unionin maasta nämä työntekijät tulevat. Itse olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että käännetyssä arvonlisäverossa on nyt päästy eteenpäin vuosien keskustelun jälkeen.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Työelämän kovuudesta kertoo myös se, kun nyt huomenna ovat pienipalkkaiset palvelualojen myyjät, vartijat menossa vuorokauden pistelakkoon. Mitä työnantajapuoli tekee? Värvää härskisti ulkopuolista työvoimaa lakonalaisiin töihin, yrittää painostaa työntekijöitä tekemään lakon aikana töitä. Lakosta pitää ilmoittaa kahta viikkoa aikaisemmin. Tätä käyttävät nyt työnantajat hyväkseen siten, että nämä kaksi viikkoa käytetään ulkopuolisen työvoiman värväämiseen.

Mitä mieltä te, ministeri Sinnemäki, olette, pitäisikö lakon aikana ulkopuolisen työvoiman käyttö kieltää ja pitäisikö tätä ilmoitusaikaa lyhentää, jotta sitä ei voi käyttää hyväkseen tällä lailla ulkopuolisen työvoiman lakon murtajien värväämiseen?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kuten Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selin on julkisuudessa todennut, he ovat toimineet omassa lakon uhassaan hyvin tarkasti kaikkien sääntöjen mukaan, ilmoittaneet ajoissa. Tämähän ei ehkä ole kaikissa yhteyksissä ollut se tapa, jolla on toimittu, mutta Palvelualojen ammattiliitto nimenomaan näin on tehnyt. Ja olen samaa mieltä kuin Ann Selin siitä, että tämä on hyvin valitettavaa, että työnantaja ei tällä tavalla kunnioita lakkoa, ja uskon, että se ei myöskään auta löytämään sopua tässä asiassa. (Ed. Arhinmäki: Pitääkö sääntöjä muuttaa?)

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Valvonnan puutteen takia menetämme kymmeniätuhansia työpaikkoja ulkomaiselle työvoimalle samaan aikaan, kun meillä on 300 000 työtöntä. Ulkomainen työvoima vähenisi rajusti, jos jokainen työntekijä olisi täällä laillisesti, saisi TESin mukaista palkkaa, maksaisi verot ja työnantaja maksaisi sosiaalikulut. Ulkomaisen työvoiman käytölle tulee saada sulku. Kyse on kaikkien suomalaisten työntekijöiden oikeuksien ja tasa-arvon turvaamisesta.

Milloin hallitus saa valvonnan kuntoon kotimaisen työvoiman turvaamiseksi?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Virolaiset työntekijät eivät ole Suomessa laittomasti. Jos Suomessa työntekijöille ei makseta työehtojen mukaista palkkaa, vastuu siitä on työnantajalla, silloin työnantaja ei toimi Suomen lakien mukaisesti, mutta nämä työntekijät eivät Suomessa ole laittomia. En katso, että me tarvitsemme sulun Euroopan unionista tulevien työntekijöiden osalta, että meidän pitäisi estää työntekijöiden tuleminen tänne. Tarvitsemme parempia tuloksia valvonnassa siitä, että kaikki, niin suomalaiset kuin jonkin muunkin maalaiset yrittäjät noudattavat lainsäädäntöämme ja pelisääntöjämme.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Demarit käynnistivät keskustelun käsitteellä "maassa maan tavalla", ja nyt vasemmistoliitto kilpailee ulkomaalaisvastaisuudessa perussuomalaisten kanssa ja yrittää mennä ohitse. (Ed. Tennilä: Törkeä väite!) — Siitä on kysymys.

Arvoisa puhemies! 1960-luvulla 300 000 suomalaista muutti köyhästä Suomesta työn perässä Ruotsiin. Oliko tästä meillä huonoja kokemuksia? Oliko Suomelle huonoja kokemuksia, tai oliko sitten Ruotsille huonoja kokemuksia? Meillä on Pohjoismaissa ollut perinne se, että työn perässä voidaan muuttaa naapurimaasta toiseen, ja se on hyvä, että tätä periaatetta myöskin Viron osalta noudatetaan, kunhan työelämän pelisäännöt ovat toimimassa. Eli ministeri Sinnemäki:

Onko Pohjoismaissa huonoja kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Työperäisestä maahanmuutosta on suomalaisilla itsellään varmasti monenlaisia kokemuksia. Muutto Ruotsiin on auttanut monia perheitä parantamaan omaa elintasoaan, toisaalta kaikilla suomalaisilla ei Ruotsissa suinkaan ollut helppoa, kuten esimerkiksi Susanna Alakosken näytelmäksikin muutettu romaani kertoo. Toivon, että omalta osaltaan Suomessa onnistuttaisiin 1960-luvun Ruotsia jopa paremmin siinä, että täällä töitä tekevät ihmiset ovat osa yhteiskuntaa, ja siihen kuuluu nimenomaan se, että meillä pelisääntöjä työelämässä noudatetaan.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Sasin väite siitä, että kun me vaadimme lakien noudattamista, verojen maksamista, se on maahanmuuttajavastaista, minusta se on todella törkeä ja ala-arvoinen väite. Päinvastoin, me pyrimme kaikella tavalla taistelemaan rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta vastaan. Sen sijaan toivoisin, että te pidätte oman puolueennekin puhtaana näistä asioista.

Mutta ministeri Sinnemäki, onko teidän mielestänne rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta se, jos vaaditaan, että veroja maksetaan, työehtosopimusten mukaisia palkkoja maksetaan ja työolosuhteet ovat sellaiset kuin kaikilla pitää olla työmailla?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Se, että vaaditaan verojen maksua, työehtojen noudattamista, suomalaisen lainsäädännön noudattamista, se ei mielestäni ole rasismia, ja se on kai näkemys, jonka jaamme tässä salissa hyvin laajasti, että työelämän pelisääntöjä tulee noudattaa.

Puhemies:

Annan vielä lisäkysymykset edustajille Reijonen ja Rajamäki, sitten seuraavaan kysymykseen.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat rakennusalan ongelmat nousseet aivan oikein esille, ja me kaikki tiedämme, että alalla on harmaata taloutta ja se vääristää kilpailua. Rehelliset yrittäjät joutuvat vaikeuksiin tässä tilanteessa, joka täällä tällä hetkellä osittain on. Ministeri avasi tätä tilannetta ja niitä vastuutahoja nosti esille, mutta eräs taho, joka on keskeisessä roolissa, on tilaaja. Yleiset sopimusehdot velvoittavat, että tilaaja tarkistaa, että työmaalla ei ole semmoista väkeä, jonka asiat eivät ole hoidettu kunnolla. Tämä asia jää hoitamatta. Se, että käännetty arvonlisäverojärjestelmä on tähän otettu vaihtoehdoksi, on minusta aika huono vaihtoehto, koska me kaikki tiedämme sen, että arvonlisävero on vaan pieni osa siitä, mitä työnantaja maksaa niin sanottuja sotumaksuja. Se on noin 20 prosenttia, kun kokonaisuus on 70 prosenttia. 50 prosenttia jää vielä tämän käännetyn arvonlisäveron ulkopuolelle.

Miten ministeri reagoi tähän tietoon, että se on vain pieni osa tätä harmaata? Miten hoidetaan se loppu, ne sosiaaliturvamaksut?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Käännetty arvonlisäverojärjestelmä, jolla varmasti on huomattavia vaikutuksia nimenomaan harmaan talouden torjunnassa ja jolla on myös mahdollisuuksia lisätä valtion verotuottoja huomattavasti, ei suinkaan syrjäytä tilaajavastuulakia, sen valvontaa ja sitä, mitä sillä saadaan (Ed. Tennilä: Lisää resursseja siihen!) aikaan. Tilaajavastuulain on erityisesti tähän mennessä, kun se on ollut voimassa pari vuotta, katsottu olevan vaikutusta verojen tilittämiseen ja eläkevakuutusmaksujen tilittämiseen, mutta lailla voidaan saada myös muilta osin vielä nykyistä parempia tuloksia aikaiseksi.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että vihreät sinisilmäiset arvot ovat kohdanneet kovat harmaat markkinavoimat. Tämä halpatyömarkkinoiden rakentaminen, työvoiman saatavuusharkinta ja valvonnan heikentäminen ovat edesvastuuttomia tässä massatyöttömyyden, nuorisotyöttömyyden tilanteessa. Myöskin ulkomaisen laittoman työvoiman valvonnan osalta keskusrikospoliisiin vuoden 2004 alusta perustettu yksikkö sulautettiin ministeri Holmlundin toimesta muuhun toimintaan. Samaan aikaan työluvan valvonta, työsuojelupuolen resursointi on heikentynyt.

Nytkin tässä kolme vuotta hallituksen jarruttamassa käännetyn arvonlisäveron eli harmaan talouden tärkeässä rakennusurakoiden rikostorjunnan muodossa on nyt vasta hallitus kääntänyt kelkkansa. Mutta verotustietojen käyttöön saanti ei ole edennyt ja valtion tukia saavien yritysten verotustiedot eivät myöskään hallituksen puolella ole edenneet. Tässä suhteessa on erittäin vakavia ilmiöitä työmarkkinoiden vakauden ja sisäisen turvallisuuden osalta jo olemassa, johon tulee pian ihmiskauppa ja myös työorjuuden vakavia muotoja.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Ehkä ei esitetty niinkään täsmällistä kysymystä, mutta ei ole kysymys sinisilmäisyydestä, kun halutaan kunnollista harmaan talouden torjuntaa, noudattaa Euroopan unionin työvoiman vapaan liikkuvuuden pelisääntöjä ja sitä, että suomalaisia työehtoja noudatetaan. Nämä ovat mielestäni kannatettavia periaatteita, (Ed. Rajamäki: Miksei valvota?) joita myös nimenomaan me kannatamme.

Ehkä kritiikki siitä, että käännetty arvonlisävero tulee vasta nyt, se on kuitenkin aika paljon parempi suoritus kuin silloin, kun kysyjän oma puolue hallituksessa vastasi siitä tontista. (Ed. Rajamäki: 2006 lokakuussa päätettiin tästä!)

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.