Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Rovaniemellä on alkamassa valtion
tietotekniikan hallinnon rakennustyömaa Haltik, iso työmaa,
valtio maksajana. Tätä työmaata on odotettu,
koska yksin Lapissa on yli tuhat rakentajaa työttömänä,
koko maassa jopa lähes 20 000. Nyt kuitenkin pääurakoitsija
Skanska värvää Virosta halpatyövoimaa
tälle valtion työmaalle. Eihän se näin
voi olla. Valtion rahoilla tehdään töitä,
veronmaksajien rahoilla, ja ulkomaalaiset tulevat halvemmalla tekemään
töitä.
Miten te aiotte puuttua, arvoisa ministeri, tähän
ulkomaalaisen työvoiman, halpatyövoiman, värväykseen,
vai onko se niin, että taas katsellaan vaan sivusta ja
todetaan, että eihän tälle mitään
voi, kun Euroopan unionissa ollaan ja siellä on tämä villi
kapitalismi voimissaan? Mitä aiotte tehdä, tuleeko
mitään toimia? Tässä ovat rakentajat
nyt kovasti liikkeellä. Eihän tähän
voida alistua maailmanloppuun saakka, että suomalainen
työvoima syrjäytetään vain sen
vuoksi, että saadaan halvempaa työvoimaa muualta
tilalle. Kuka teistä tulee edes vastaamaan tähän
kysymykseen?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole oikeutta polkea työehtoja,
olla maksamatta veroja tai olla noudattamatta Suomen lainsäädäntöä silloin,
kun yritys osallistuu kilpailuun jostakin julkisesta urakasta. Meillä on
useita keinoja myös valvoa sitä, että näin
ei tapahdu. Yksi näistä keinoista on tilaajavastuulaki,
jossa myös työntekijöillä on
omat oikeutensa ja mahdollisuutensa. Sen lisäksi myös verottaja
ja kilpailuviranomaiset valvovat rakennusalaa. Uskon, että rakennusalan
kannalta kuitenkin kaikkein merkittävin uudistus on nimenomaan
käännetty arvonlisävero, joka ministeri Kataisen
esittelystä on annettu eduskuntaan. Se on asia, jota rakennusalalla
työntekijät ovat pitkään toivoneet
selkeyttämään rakennusalan pelisääntöjä.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Havahtukaa, hyvä nainen, todellisuuteen. Suomessa
on nyt jo 30 000 ulkomaalaista rakennustyömiestä tekemässä töitä ja
20 000 suomalaista rakentajaa on työttömänä.
Miksi tänne tuodaan sitä työvoimaa muualta?
Siksi, että saadaan halvemmalla. Eihän siihen
voi kapitalisteilla muuta syytä olla.
Te puhuitte tästä tilaajavastuulaista, että se
nyt on olemassa. Onhan se sentään jo olemassa,
mutta sen sisältö on heikko. Siinä eivät
ole nyt ne sanktiot läheskään riittävän
isoja niille, jotka rikkovat näitä sääntöjä,
ja toisaalta tarkastajia, jotka tarkastavat, noudatetaanko näitä säännöksiä,
on hävettävän vähän,
kymmenen koko maata varten. Eihän sillä voimalla
mitään todellista tarkastamista voida saada aikaan.
60-prosenttisesti on käynyt niin, kun on tarkastettu jotakin,
että huomautettavaa on ollut ja sakkoja on tullut mutta sakot
ovat liian pienet. Ruvetkaa nyt johonkin tämän
tilaajavastuulain panemiseksi semmoiseen kuntoon, että sillä todella
estetään tämä halpatyövoiman
värväys tänne. Ei se ole noin kaunista
tarinaa, kuin teidän virkamiehenne teille kertovat.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Virkamiehet eivät ole väittäneet
tarinaa kauniiksi. Rakennusalalla ongelmia sekä veronmaksussa
että työehtojen noudattamisessa on enemmän
kuin muilla aloilla. Näiden asioiden valvonta on viranomaisten
vastuulla. Itse asiassa se valvonta on viranomaisten vastuulla riippumatta
siitä, ovatko työntekijät Suomesta vai
jostain toisesta Euroopan unionin maasta. Me tarvitsemme verottajan,
työsuojelupiirien tehokasta valvontaa, ammattiyhdistysliikkeen
toimintaa ja työnantajien vastuuta kaikkien työntekijöiden kohdalla.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Tiedättekö te, työministeri,
tai muut, että Virossa on kaupparekisterissä 100 000
firmaa, joista 20 000 on suomalaista? Näistä 87
prosenttia asuu Suomessa, ja asiantuntijoitten kertoman mukaan tilanne
on ihan katastrofaalinen. He kuljettavat tänne työvoimaa.
Meillä Suomessa ei ole ennakkoilmoitusta työntekijöistä,
kuten on Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Luxemburgissa,
monissa muissa maissa. Suomi on erittäin huonossa joukossa
tältä osin Irlannin, Puolan ja Viron kanssa.
Tässä on aivan äärimmäinen
svoboda olemassa; pitää saada tiukempi valvonta,
ketkä Suomeen tulevat. Ja asiantuntijan mukaan suurin osa näiden
Suomessa toimivien virolaisten firmojen yrittäjistä on
toimenpidekiellossa Suomessa sen takia, että ne eivät
ole hoitaneet velvollisuuksiaan Suomessa. Kuvitteletteko te, että ne
nyt tässä tilanteessa hoitavat? (Puhemies: Minuutti
on kulunut!) Siis pitää tiukentaa lainsäädäntöä,
valvontaa, työsuojelua jne.
Milloin te ryhdytte töihin?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Kaikkein merkittävimmäksi
arvioitu toimenpide rakennusalan osalta — se, jota luulen, että kaikkein
pisimpään tässäkin salissa on
haluttu — on nimenomaan käännetty arvonlisäverojärjestelmä,
(Välihuutoja vasemmalta) joka nimenomaan vaikuttaa siihen,
miten voidaan katsoa, että yritykset, nimenomaan nämä usein
suomalaisten omistuksessa olevat yritykset, noudattavat suomalaista
lainsäädäntöä. Työvoiman
liikkumisen osalta meillä on EU:ssa vapaa liikkuvuus, ja
meidän täytyy Suomessa pystyä siihen,
että valvomme ihmisten työehtoja riippumatta siitä,
mistä Euroopan unionin maasta nämä työntekijät
tulevat. Itse olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että käännetyssä arvonlisäverossa
on nyt päästy eteenpäin vuosien keskustelun
jälkeen.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Työelämän kovuudesta
kertoo myös se, kun nyt huomenna ovat pienipalkkaiset palvelualojen myyjät,
vartijat menossa vuorokauden pistelakkoon. Mitä työnantajapuoli
tekee? Värvää härskisti ulkopuolista
työvoimaa lakonalaisiin töihin, yrittää painostaa
työntekijöitä tekemään
lakon aikana töitä. Lakosta pitää ilmoittaa
kahta viikkoa aikaisemmin. Tätä käyttävät
nyt työnantajat hyväkseen siten, että nämä kaksi
viikkoa käytetään ulkopuolisen työvoiman
värväämiseen.
Mitä mieltä te, ministeri Sinnemäki,
olette, pitäisikö lakon aikana ulkopuolisen työvoiman käyttö kieltää ja
pitäisikö tätä ilmoitusaikaa
lyhentää, jotta sitä ei voi käyttää hyväkseen
tällä lailla ulkopuolisen työvoiman lakon
murtajien värväämiseen?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Kuten Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja
Ann Selin on julkisuudessa todennut, he ovat toimineet omassa lakon
uhassaan hyvin tarkasti kaikkien sääntöjen
mukaan, ilmoittaneet ajoissa. Tämähän
ei ehkä ole kaikissa yhteyksissä ollut
se tapa, jolla on toimittu, mutta Palvelualojen ammattiliitto nimenomaan
näin on tehnyt. Ja olen samaa mieltä kuin Ann
Selin siitä, että tämä on hyvin
valitettavaa, että työnantaja ei tällä tavalla
kunnioita lakkoa, ja uskon, että se ei myöskään
auta löytämään sopua tässä asiassa.
(Ed. Arhinmäki: Pitääkö sääntöjä muuttaa?)
Pietari Jääskeläinen /ps:
Arvoisa puhemies! Valvonnan puutteen takia menetämme kymmeniätuhansia
työpaikkoja ulkomaiselle työvoimalle samaan aikaan,
kun meillä on 300 000 työtöntä.
Ulkomainen työvoima vähenisi rajusti, jos jokainen
työntekijä olisi täällä laillisesti,
saisi TESin mukaista palkkaa, maksaisi verot ja työnantaja
maksaisi sosiaalikulut. Ulkomaisen työvoiman käytölle
tulee saada sulku. Kyse on kaikkien suomalaisten työntekijöiden oikeuksien
ja tasa-arvon turvaamisesta.
Milloin hallitus saa valvonnan kuntoon kotimaisen työvoiman
turvaamiseksi?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Virolaiset työntekijät
eivät ole Suomessa laittomasti. Jos Suomessa työntekijöille
ei makseta työehtojen mukaista palkkaa, vastuu siitä on
työnantajalla, silloin työnantaja ei toimi Suomen
lakien mukaisesti, mutta nämä työntekijät
eivät Suomessa ole laittomia. En katso, että me
tarvitsemme sulun Euroopan unionista tulevien työntekijöiden
osalta, että meidän pitäisi estää työntekijöiden
tuleminen tänne. Tarvitsemme parempia tuloksia valvonnassa
siitä, että kaikki, niin suomalaiset kuin jonkin
muunkin maalaiset yrittäjät noudattavat lainsäädäntöämme
ja pelisääntöjämme.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Demarit käynnistivät keskustelun
käsitteellä "maassa maan tavalla", ja nyt vasemmistoliitto
kilpailee ulkomaalaisvastaisuudessa perussuomalaisten kanssa ja
yrittää mennä ohitse. (Ed. Tennilä: Törkeä väite!) — Siitä on
kysymys.
Arvoisa puhemies! 1960-luvulla 300 000 suomalaista
muutti köyhästä Suomesta työn
perässä Ruotsiin. Oliko tästä meillä huonoja
kokemuksia? Oliko Suomelle huonoja kokemuksia, tai oliko sitten
Ruotsille huonoja kokemuksia? Meillä on Pohjoismaissa ollut
perinne se, että työn perässä voidaan
muuttaa naapurimaasta toiseen, ja se on hyvä, että tätä periaatetta
myöskin Viron osalta noudatetaan, kunhan työelämän
pelisäännöt ovat toimimassa. Eli ministeri
Sinnemäki:
Onko Pohjoismaissa huonoja kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Työperäisestä maahanmuutosta
on suomalaisilla itsellään varmasti monenlaisia
kokemuksia. Muutto Ruotsiin on auttanut monia perheitä parantamaan
omaa elintasoaan, toisaalta kaikilla suomalaisilla ei Ruotsissa
suinkaan ollut helppoa, kuten esimerkiksi Susanna Alakosken näytelmäksikin
muutettu romaani kertoo. Toivon, että omalta osaltaan Suomessa
onnistuttaisiin 1960-luvun Ruotsia jopa paremmin siinä, että täällä töitä tekevät
ihmiset ovat osa yhteiskuntaa, ja siihen kuuluu nimenomaan se, että meillä pelisääntöjä
työelämässä noudatetaan.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Sasin väite siitä,
että kun me vaadimme lakien noudattamista, verojen maksamista,
se on maahanmuuttajavastaista, minusta se on todella törkeä ja
ala-arvoinen väite. Päinvastoin, me pyrimme kaikella
tavalla taistelemaan rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta vastaan.
Sen sijaan toivoisin, että te pidätte oman puolueennekin puhtaana
näistä asioista.
Mutta ministeri Sinnemäki, onko teidän mielestänne
rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta se, jos vaaditaan, että veroja
maksetaan, työehtosopimusten mukaisia palkkoja maksetaan
ja työolosuhteet ovat sellaiset kuin kaikilla pitää olla työmailla?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Se, että vaaditaan verojen maksua,
työehtojen noudattamista, suomalaisen lainsäädännön
noudattamista, se ei mielestäni ole rasismia, ja se on
kai näkemys, jonka jaamme tässä salissa hyvin
laajasti, että työelämän pelisääntöjä tulee noudattaa.
Puhemies:
Annan vielä lisäkysymykset edustajille Reijonen
ja Rajamäki, sitten seuraavaan kysymykseen.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat
rakennusalan ongelmat nousseet aivan oikein esille, ja me kaikki
tiedämme, että alalla on harmaata taloutta ja
se vääristää kilpailua. Rehelliset
yrittäjät joutuvat vaikeuksiin tässä tilanteessa,
joka täällä tällä hetkellä osittain on.
Ministeri avasi tätä tilannetta ja niitä vastuutahoja
nosti esille, mutta eräs taho, joka on keskeisessä roolissa,
on tilaaja. Yleiset sopimusehdot velvoittavat, että tilaaja
tarkistaa, että työmaalla ei ole semmoista väkeä,
jonka asiat eivät ole hoidettu kunnolla. Tämä asia
jää hoitamatta. Se, että käännetty
arvonlisäverojärjestelmä on tähän
otettu vaihtoehdoksi, on minusta aika huono vaihtoehto, koska me
kaikki tiedämme sen, että arvonlisävero
on vaan pieni osa siitä, mitä työnantaja
maksaa niin sanottuja sotumaksuja. Se on noin 20 prosenttia, kun
kokonaisuus on 70 prosenttia. 50 prosenttia jää vielä tämän
käännetyn arvonlisäveron ulkopuolelle.
Miten ministeri reagoi tähän tietoon, että se
on vain pieni osa tätä harmaata? Miten hoidetaan
se loppu, ne sosiaaliturvamaksut?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Käännetty arvonlisäverojärjestelmä,
jolla varmasti on huomattavia vaikutuksia nimenomaan harmaan talouden
torjunnassa ja jolla on myös mahdollisuuksia lisätä valtion
verotuottoja huomattavasti, ei suinkaan syrjäytä tilaajavastuulakia,
sen valvontaa ja sitä, mitä sillä saadaan (Ed.
Tennilä: Lisää resursseja siihen!) aikaan.
Tilaajavastuulain on erityisesti tähän mennessä, kun
se on ollut voimassa pari vuotta, katsottu olevan vaikutusta verojen
tilittämiseen ja eläkevakuutusmaksujen tilittämiseen,
mutta lailla voidaan saada myös muilta osin vielä nykyistä parempia
tuloksia aikaiseksi.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että vihreät
sinisilmäiset arvot ovat kohdanneet kovat harmaat markkinavoimat.
Tämä halpatyömarkkinoiden rakentaminen,
työvoiman saatavuusharkinta ja valvonnan heikentäminen ovat
edesvastuuttomia tässä massatyöttömyyden, nuorisotyöttömyyden
tilanteessa. Myöskin ulkomaisen laittoman työvoiman
valvonnan osalta keskusrikospoliisiin vuoden 2004 alusta perustettu
yksikkö sulautettiin ministeri Holmlundin toimesta muuhun
toimintaan. Samaan aikaan työluvan valvonta, työsuojelupuolen
resursointi on heikentynyt.
Nytkin tässä kolme vuotta hallituksen jarruttamassa
käännetyn arvonlisäveron eli harmaan
talouden tärkeässä rakennusurakoiden
rikostorjunnan muodossa on nyt vasta hallitus kääntänyt kelkkansa.
Mutta verotustietojen käyttöön saanti ei
ole edennyt ja valtion tukia saavien yritysten verotustiedot eivät
myöskään hallituksen puolella ole edenneet.
Tässä suhteessa on erittäin vakavia ilmiöitä työmarkkinoiden
vakauden ja sisäisen turvallisuuden osalta jo olemassa,
johon tulee pian ihmiskauppa ja myös työorjuuden
vakavia muotoja.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Ehkä ei esitetty niinkään
täsmällistä kysymystä, mutta
ei ole kysymys sinisilmäisyydestä, kun halutaan
kunnollista harmaan talouden torjuntaa, noudattaa Euroopan unionin
työvoiman vapaan liikkuvuuden pelisääntöjä ja
sitä, että suomalaisia työehtoja noudatetaan.
Nämä ovat mielestäni kannatettavia periaatteita,
(Ed. Rajamäki: Miksei valvota?) joita myös nimenomaan
me kannatamme.
Ehkä kritiikki siitä, että käännetty
arvonlisävero tulee vasta nyt, se on kuitenkin aika paljon parempi
suoritus kuin silloin, kun kysyjän oma puolue hallituksessa
vastasi siitä tontista. (Ed. Rajamäki: 2006 lokakuussa
päätettiin tästä!)