Täysistunnon pöytäkirja 38/2010 vp

PTK 38/2010 vp

38. TORSTAINA 15. HUHTIKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Käytännön toimet kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallitus valmistelee historiallista pakettia kotimaisen uusiutuvan energian lisäämiseksi. Paketilla pyritään varmistamaan se, että saavutamme velvoitteemme uusiutuvan osuuden kasvattamisessa. Samalla leikkaamme päästöjä, parannamme energiaturvallisuutta, luomme työpaikkoja ympäri Suomea. Suomen on lähikuukausina raportoitava EU-komissiolle siitä, miten aiomme edetä kohti tätä sitovaa uusiutuvaa velvoitetta. Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta:

Kuinka tärkeänä näette, että tämä hallituksen valmistelema uusiutuvapaketti etenee, ja kuinka kiire tällä työllä meillä nyt on?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen hyvin selosti, mistä tässä on kysymys. Tämä on velvoite, ja velvoitteen mukainen ohjelma on valmisteilla. EU:n viime vuonna säädetty direktiivi määrää, että jokaisen maan on kesäkuuhun mennessä esitettävä, minkälaisista uusiutuvista raaka-aineista kukin maa aikoo ja kuinka paljon uusiutuvaa saada, ja vielä sekin pitää kertoa, minkälaisiin tarkoituksiin: minkä verran lämpöön, minkä verran sähköön, minkä verran nestemäiseen polttoaineeseen näitä uusiutuvia raaka-aineita käytetään, ja miten vuosi vuodelta kohti vuotta 2020 se velvoite täytetään.

Suomessa tätä ohjelmaa on valmisteltu. Tämä on kutakuinkin valmis. Meillä on joitakin yksityiskohtia, lähinnä puun käyttöön liittyvien ohjauskeinojen osalta muutamat yksityiskohdat auki, mutta uskon, että hallitus aivan lähipäivien aikana saa oman esityksensä valmiiksi. Tämän jälkeen jossakin vaiheessa, varmasti muutaman viikon päästä, sitten eduskunnan suuri valiokunta saa siitä asianomaisen kirjelmän ja myöskin eduskunta tulee informoiduksi, mitä ihan tarkkaan suunnitelma pitää sisällään.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuus on esittänyt julkisuudessa huolia, joiden mukaan metsäenergian lisäys voisi uhata teollisuuden ainespuun saantia. Kysyisin ministeri Pekkarisen näkemystä:

Voidaanko nämä metsäenergian lisäämistoimet rakentaa niin, että teollisuuden ainespuun saanti ei vaarannu, tai jopa päinvastoin niin, että samaan aikaan tuetaan teollisuuden ainespuun ja toisaalta sitten energiapuun saantia?

Kysyisin myös: Katsotteko, että perinteiset investointituet vielä voisivat riittää tämän meidän haastavan uusiutuvan tavoitteen saavuttamiseen, vai onko nyt aika ottaa käyttöön kustannustehokkaita, markkinaperusteisia uusia ohjauskeinoja?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Periaatteessa investointituet uuden kapasiteetin, uuden uusiutuvan energian kapasiteetin, rakentamisen osalta kyllä voisivat toimia niiltä osin, kuin on kysymys siitä, että olemassa olevissa kattiloissa, hiili-, turve- ja puukattiloissa, käytettäisiin entistä enemmän puuta. Me tarvitsemme investointitukien lisäksi, tai oikeastaan niille vaihtoehtoina, toisen tyyppisiä tukia — ehkä aika ei riitä nyt, että niitä toisen tyyppisiä tarkemmin tässä käyn erittelemään — ja niitten tukien idea on se, että ne takaavat investoijalle ja sille uusiutuvan raaka-aineen käyttäjälle pitkäjänteisen tuen tai tiedon siitä, että vuodesta toiseen pitempijänteisesti kun investoin tuohon, minua kohdellaan investoijana tällä ja tällä tavalla etukäteen pitkälti tiedettävällä tavalla. Tämmöisen luottamuksen aikaansaaminen siellä investointipäässä ja sitten puun tarjontapäässä on tärkeä asia.

Mitä tulee vielä metsäteollisuuden pelkoihin, niin ne ovat mielestäni aiheettomia. Me pyrimme nämä ohjausjärjestelmät niin rakentamaan, että ainespuut eivät mene polttoon, niin rakentamaan, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) että energiapuun hankinta tukee myöskin tätä ainespuun hankintaa; win-win-periaattella sekä energian että ainespuun osalta.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian tavoite on todella haastava, ja sitä tavoitettahan teki haastavammaksi se, että suomalainen metsäteollisuus, josta on luontaisella tavalla sitä uusiutuvaa tullut, on kuitenkin kriisissä ja sen kapasiteetti on pienentynyt. Tämän teknisen haastavuuden lisäksi tulee se, mitä puusta käytetään puutuotteisiin, teollisuuteen, mitä energiaan, ja kaikki muut tavat.

Tähän liittyy myös yksi iso kysymys, ja se on tietenkin se, käytetäänkö verotukia, käytetäänkö investointitukia, käytetäänkö jotain muita tukimekanismeja. Näille kaikille tukikokonaisuuksille pitää löytää myöskin maksaja.

Kun puhutaan sitten meidän kestävyysvajeesta ja tämän tulevan talouskehityksen haasteista, niin onko millään tavalla, arvoisa ministeri, arvioitu sitä, kuinka suureksi eräällä tavalla se haaste tässä taloudellisessa mielessä tulee, jotta saadaan sitten tukijärjestelmien kautta tämä kehitys sellaiseksi, kuten ministeri tulee esittämään ja toivoo?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Suomessakin niin kuin kaikkialla maailmassa uusiutuvan energian käytön edistäminen vaatii vielä erilaisia tukia, joko suoraan kuluttajilta perittäviä tai verovaroja, jotka nekin viime kädessä tulevat tavallisten kansalaisten maksamana, se on selvää. Kuitenkin uskallan sanoa, että ne tukimäärät, joilla se uusiutuva otetaan nyt käyttöön, mitä Suomi tukimääriä käyttää, eivät ole likimainkaan niin mittavia kuin monissa muissa Euroopan unionin maissa. Me yritämme rakentaa nämä järjestelmät mahdollisimman markkinaehtoisiksi, mutta totta on se, että kun katsotaan tästä, sanotaan, kehyskauden verran, neljä vuotta, eteenpäin, niin kyllä neljän vuoden päästä kysymys on aika monista kymmenistä miljoonista, ehkä lähelle sadasta miljoonasta, mitä tarvitaan lisää. Sitten siellä jossakin vuoden 2020 tasossa tarvitaan vielä huomattavasti enemmänkin.

Vielä kerran palaan siihen, että puuta riittää Suomen metsissä. Nyt mätänee sinne kymmeniä miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia, kuutioita vuosittain. Ei se nyt ole suuri pelko, jos pieni määrä menee ainespuuta polttoon, (Puhemies: Minuutti on nyt täyttynyt!) jos samalla kertaa saadaan kymmenen miljoonaa kuutiota energiaa käyttöön.

Sanna  Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Uusiutuvan energian lisäämisellä on myös mittavat työllisyysvaikutukset. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:

Miten paljon työpaikkoja nyt on syntymässä tämän paketin johdosta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nämä ovat tietysti arvionvaraisia, mutta on laskettu, kuinka paljon vaikuttaisi tämmöinen 38 terawattitunnin suuruinen uusiutuvan energian lisäys lähinnä metsissä, siinä logistiikassa ja ehkä siinä polttopäässä, sitten tuulienergian rakentamisessa, biodiesellaitosten — meillä on tarkoitus, uskon, toteuttaa useita suuria puuhun perustuvia biodieselhankkeita, laitoksia, siis tuotetaan biodieseliä. Kun kaikki nämä toivon mukaan ovat toiminnassa tämän vuosikymmen loppuun mennessä, niin arvio on monista tuhansista, 6 000—10 000, sillä välillä puhutaan, se kokonaislisäys, minkä verran tämä työpaikkoja tuo. Kaiken lisäksi tällä parannetaan energia-omavaraisuutta ja korvataan päästöjä aiheuttava energia. Meidän päästökauppalasku vähenee 50—100 miljoonalla eurolla, kun lähestytään vuotta 2020.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan talousvaliokunnan sosialidemokraatit ovat esittäneet, että me päättäisimme tämän eduskunnan aikana hallituksen esityksestä kaksi ydinvoimalaitosta ja ensi eduskunnassa tämän kolmannen. Mutta tämä ei tule ratkaisemaan meidän energian eikä sähkön tarvetta, vaan tämä uusiutuva tarvitaan ehdottomasti, koska se tulee olemaan noin 60 prosenttia tästä tarpeesta. Tämän takia kysyn:

Millä tavoin myös rahoituksellisesti yksityissektorin kanssa turvataan se, että tällä uusiutuvalla on riittävästi tätä rahoitusta pitkäjänteisesti saatavissa?

Sitten tähän samaan, tässä on kysytty puusta näitä tärkeitä asioita. Mutta suomalaisessa puurakentamisessa olemme selkeästi jäljessä kaikista Euroopan unionin metsävaltioista puurakentamisen osalta.

Mitä hallitus aikoo tehdä tämän rahoituksen osalta ja sitten tämän puurakentamisen osalta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä on kaikki syy uskoa, että saadaan tämä uusiutuvan lisäyksen tarvitsema rahoitus. Investoijathan ovat pääasiassa yksityisiä investoijia tai sitten kuntien ja kuntayhtymien omistamia laitoksia. Ne ottavat normaaleilta markkinoilta rahoituksen, ja silloin kun ne investoivat, niin niillä on myös jonkin verran mahdollista saada siihen julkisten rahoitusinstituutioiden rahoitusta. Kyllä nyt tässä uudessa järjestelmässä näitten investointien osalta on kyllä tärkeää ei niinkään investointituet vaan se takuuhinta, mikä esimerkiksi tuulelle taataan uudella syöttötariffijärjestelmällä. Kun taataan tietty hinta, kyllä se riittää ihan riittäväksi syötiksi sille investoinnille.

Mitä puurakentamiseen tulee, niin meillä on ollut monen vuoden ajan käynnissä tällainen puurakentamisen edistämisohjelma. Me olemme uudistamassa standardijärjestelmää, meillä ei ole ollut kunnollisia standardeja. Me olemme alan tutkimus- ja tuotekehitykseen panemassa merkittävästi lisää rahaa. Me olemme sopineet, että viennin ja kansainvälistämisen rahoitusta lisätään tämän vuoden budjetissa 6—7 miljoonalla. Meillä on monia toimia, ja uskon, että jälkeä myös syntyy.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Jotta ei tarvitsisi rakentaa yhtään niitä uusia ydinvoimaloita, niin uusiutuvat energialähteet pitäisi ottaa käyttöön paljon nykyistä nopeammin. Ministeri Pekkarinen, viittasitte jo siihen, että syöttötariffiasia on Suomessakin valmisteilla. Monissa maissa on syöttötariffista sellaisia kokemuksia, että pientuottajat saadaan yllättävän hyvin liikkeelle, jos syöttötariffi on hyvin muotoiltu. Esimerkiksi Saksassa on erittäin laaja uusiutuvan energian tuotantoverkosto syntynyt tämän perusteella.

Miten ajattelette turvata pienten tuulivoimatuottajien, pienten aurinkotuottajien aseman tällä syöttötariffirakenteella?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Se on kyllä totta, että Saksassa on näitä erilaisia tukijärjestelmiä, ja sen seurauksena Saksassa tukkusähkön hinta oli pari kuukautta sitten 70 prosenttia korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Suomen hallitus lähtee siitä, että taataan ja turvataan kilpailukykyiseen, ei vain Saksan vaan monien muiden maiden kanssa kilpailukykyiseen, hintaan sähkö meillä. Silloin niiden tukijärjestelmien, mitä otetaan käyttöön, pitää olla todella sellaisia, että niistä ei seuraa kohtuuton lasku, sähkön hinta, sähkön käyttäjille, sekä teollisuudelle että yksityisille kuluttajille. Tästä syystä meidän tukijärjestelmämme ovat vähän erilaisia. Meille tulee syöttötariffijärjestelmä, ja sekin on markkinaehtoisempi. Ei riitä aika sen tarkempaan selostamiseen, mutta ajatus on, että jos on ihan pienet myllyt tuolla joka kodin talon katolla, kyllä niiden käyttöönotto tulee maksamaan aika paljon veronmaksajille, ja ihan siihen nyt ei mennä.

Mitä vielä tulee siihen, riittääkö meillä sähkö, vaikkei ydinvoimaa rakenneta, se voisi riittää, jos me jatkossakin tuomme viidenneksen sähköstä Venäjältä. (Puhemies: Minuutti on jälleen täyttynyt!) Se voisi riittää, ellei hiiltä ajeta alas, mutta hallitus on tehnyt toisen linjapäätöksen.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.