Timo Kaunisto /kesk:
Arvoisa puhemies! Monet kansalaiset ovat olleet jonkin verran
huolissaan viime aikoina siitä, miksi eri EU-maat tukevat
taloudessaan huonosti menestyviä ja taloudessaan kriisin
joutuneita EU-valtioita tällaisilla tukipaketeilla. Erityinen
huomio on kohdistunut Kreikkaan, joka on systemaattisesti harjoittanut huonoa
talouspolitiikkaa, huonoa johtamista ja myöskin tilastojen
väärentämistä.
Alun perin tällainen lunastuslauseke, että eri EU-maita
tuetaan muiden taholta, ei kuulunut yhteiseen rahapolitiikkaan eikä yhteiseen
Vakaussopimukseen. Nyt talouskomissaari Olli Rehn on esittänyt
tällaisen apurahaston luomista, jolla jatkossa voitaisiin
varautua tällaisiin tilanteisiin. Kysyisin pääministeriltä:
Millä tavalla tällainen apurahasto voisi toimia?
Millä tavalla Suomi siinä mahdollisesti olisi
mukana, ja liittyisikö siihen myöskin selviä sanktioita
sitten näille maille, jotka tällaiseen tilanteeseen
ehkä joutuvat?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kun on yhteinen valuutta ja yhteinen rahapolitiikka
mutta ei yhteistä talouspolitiikkaa, niin tämä talouspolitiikan
puuttuminen on yritetty korvata kahdella tavalla: toisaalta Rahaliiton kriteereillä,
jotka hyvin tunnetaan, ne kolme kriteeriä, joista pitää pitää kiinni,
ja sitten tämä "ei saa tukea" -periaate, no bail
out -klausuuli, joka on lisännyt uskottavuutta siihen,
että mikään maa ei saa päästää talouttaan
niin huonoon kuntoon, että voisi olettaa, että muut
joutuvat väkisin tulemaan apuun, koska ollaan samassa Rahaliitossa. Tässä Kreikan
tukipaketissa tästä klausuulista on pidetty tiukasti
kiinni ja ehto näiden kahdenvälisille lainoille
on se, että siihen korkotasoon ei tule sisältymään
mitään tukielementtejä, tukea, ja näin
tulee tapahtumaan.
Jos tällainen rahasto jatkossa perustettaisiin, se
varmasti olisi vähän Imf:n tyyppinen eurooppalainen
rahasto. Suomi suhtautuu siihen avoimesti. Jos sellaiseen mennään,
mikä tietysti uhkaa no bail out -klausuulin uskottavuutta,
niin sitäkin varmemmin pitää olla sanktioita.
Eli sen jälkeen, jos komissio varoittaa maata, että alijäämää syntyy,
muilla pitää olla keino puristaa, että talouspolitiikkaa
tervehdytetään. Se pitää tehdä nyt
jo tämän Kreikan esimerkin jälkeen, ja
sitä varten ollaan perustamassa erillinen task force -työryhmä pohtimaan
asiaa tarvittaessa perussopimuksia muuttamalla.
Timo Kaunisto /kesk:
Arvoisa puhemies! Eurooppahan ei kestä toista finanssikriisiä.
Tässähän luodaan järjestelmiä,
joilla pankkeja säädeltäisiin ja tutkittaisiin
erityisen tarkkaan. Olette esittänyt tällaisen
stressitestin luomista, joka laajasti otettaisiin Euroopassa käyttöön.
On ollut myöskin keskustelua pankkien sisäisestä vakuusrahastosta,
jossa kerättäisiin kansallisesti tällaista
pääomaa, jolla pankkeja voitaisiin auttaa.
Onko tällainen malli kenties etenemässä,
ja onko se keskusteluissa mukana?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Eurooppa-neuvosto antoi komissiolle jo aikaiseksi
tehtäväksi etsiä tämmöisiä innovatiivisia,
globaaleja, kansainvälisiä rahoitusmuotoja. Ne
liittyivät sekä tähän, voi sanoa,
ilmastopolitiikkaan mutta myös tähän
finanssikriisiin. Tällaisen rahaston keruu on aidosti esillä yhtenä vaihtoehtona.
Muun muassa Ruotsi, minä en tiedä, onko se jo
tehnyt päätöksen, mutta ainakin valmistelee
sitä, että kerättäisiin 0,036
prosenttia, jos oikein muistan, oliko se taseesta vuosittain. Se
olisi tämmöinen kansallinen rahasto. Pitää pyrkiä kansainväliseen,
vähintään Euroopan tasoiseen, yhtenäiseen
järjestelmään, jolla haetaan puskuria
tulevia finanssikriisejä varten. Me olemme erittäin
avoimin silmin tässä valmistelussa mukana.