Täysistunnon pöytäkirja 38/2010 vp

PTK 38/2010 vp

38. TORSTAINA 15. HUHTIKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Kriisiytyneiden EU-talouksien tukemiseen suunniteltu apurahasto

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Monet kansalaiset ovat olleet jonkin verran huolissaan viime aikoina siitä, miksi eri EU-maat tukevat taloudessaan huonosti menestyviä ja taloudessaan kriisin joutuneita EU-valtioita tällaisilla tukipaketeilla. Erityinen huomio on kohdistunut Kreikkaan, joka on systemaattisesti harjoittanut huonoa talouspolitiikkaa, huonoa johtamista ja myöskin tilastojen väärentämistä.

Alun perin tällainen lunastuslauseke, että eri EU-maita tuetaan muiden taholta, ei kuulunut yhteiseen rahapolitiikkaan eikä yhteiseen Vakaussopimukseen. Nyt talouskomissaari Olli Rehn on esittänyt tällaisen apurahaston luomista, jolla jatkossa voitaisiin varautua tällaisiin tilanteisiin. Kysyisin pääministeriltä:

Millä tavalla tällainen apurahasto voisi toimia? Millä tavalla Suomi siinä mahdollisesti olisi mukana, ja liittyisikö siihen myöskin selviä sanktioita sitten näille maille, jotka tällaiseen tilanteeseen ehkä joutuvat?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kun on yhteinen valuutta ja yhteinen rahapolitiikka mutta ei yhteistä talouspolitiikkaa, niin tämä talouspolitiikan puuttuminen on yritetty korvata kahdella tavalla: toisaalta Rahaliiton kriteereillä, jotka hyvin tunnetaan, ne kolme kriteeriä, joista pitää pitää kiinni, ja sitten tämä "ei saa tukea" -periaate, no bail out -klausuuli, joka on lisännyt uskottavuutta siihen, että mikään maa ei saa päästää talouttaan niin huonoon kuntoon, että voisi olettaa, että muut joutuvat väkisin tulemaan apuun, koska ollaan samassa Rahaliitossa. Tässä Kreikan tukipaketissa tästä klausuulista on pidetty tiukasti kiinni ja ehto näiden kahdenvälisille lainoille on se, että siihen korkotasoon ei tule sisältymään mitään tukielementtejä, tukea, ja näin tulee tapahtumaan.

Jos tällainen rahasto jatkossa perustettaisiin, se varmasti olisi vähän Imf:n tyyppinen eurooppalainen rahasto. Suomi suhtautuu siihen avoimesti. Jos sellaiseen mennään, mikä tietysti uhkaa no bail out -klausuulin uskottavuutta, niin sitäkin varmemmin pitää olla sanktioita. Eli sen jälkeen, jos komissio varoittaa maata, että alijäämää syntyy, muilla pitää olla keino puristaa, että talouspolitiikkaa tervehdytetään. Se pitää tehdä nyt jo tämän Kreikan esimerkin jälkeen, ja sitä varten ollaan perustamassa erillinen task force -työryhmä pohtimaan asiaa tarvittaessa perussopimuksia muuttamalla.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Eurooppahan ei kestä toista finanssikriisiä. Tässähän luodaan järjestelmiä, joilla pankkeja säädeltäisiin ja tutkittaisiin erityisen tarkkaan. Olette esittänyt tällaisen stressitestin luomista, joka laajasti otettaisiin Euroopassa käyttöön. On ollut myöskin keskustelua pankkien sisäisestä vakuusrahastosta, jossa kerättäisiin kansallisesti tällaista pääomaa, jolla pankkeja voitaisiin auttaa.

Onko tällainen malli kenties etenemässä, ja onko se keskusteluissa mukana?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eurooppa-neuvosto antoi komissiolle jo aikaiseksi tehtäväksi etsiä tämmöisiä innovatiivisia, globaaleja, kansainvälisiä rahoitusmuotoja. Ne liittyivät sekä tähän, voi sanoa, ilmastopolitiikkaan mutta myös tähän finanssikriisiin. Tällaisen rahaston keruu on aidosti esillä yhtenä vaihtoehtona. Muun muassa Ruotsi, minä en tiedä, onko se jo tehnyt päätöksen, mutta ainakin valmistelee sitä, että kerättäisiin 0,036 prosenttia, jos oikein muistan, oliko se taseesta vuosittain. Se olisi tämmöinen kansallinen rahasto. Pitää pyrkiä kansainväliseen, vähintään Euroopan tasoiseen, yhtenäiseen järjestelmään, jolla haetaan puskuria tulevia finanssikriisejä varten. Me olemme erittäin avoimin silmin tässä valmistelussa mukana.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​