Täysistunnon pöytäkirja 38/2014 vp

PTK 38/2014 vp

38. KESKIVIIKKONA 9. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Sisäministeri Päivi Räsänen

Herra puhemies! Tässä käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Tällä lailla kumottaisiin nykyinen laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ja lisäksi esitetään kumottavaksi järjestyksenvalvojista annettu laki. Tämän esityksen pääasiallisena tavoitteena on yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan sääntelyn selkiyttäminen hallitusohjelmaan tehdyn kirjauksen mukaisesti. Yksityisiä turvallisuuspalveluita koskeva lainsäädäntö ehdotetaan keskitettäväksi yhteen lakiin siten, että laki käsittäisi vartioimisliike-, järjestyksenvalvoja- ja turvasuojaustoimintaa koskevat säännökset.

Nykyistä lainsäädäntöämme voidaan pitää sinänsä varsin onnistuneena. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimivaltuuksista on laissa säädetty, ja heidän on oltava myös poliisin tehtävään hyväksymiä. Myös turvasuojaajilla, joita ovat esimerkiksi lukkosepät ja murtohälytysjärjestelmien asentajat, on jo yli kymmenen vuoden ajan ollut sama velvoite olla poliisin hyväksymiä.

Suurimmat nykyisen lainsäädännön ongelmat ovat liittyneet lainsäädännön hajanaisuuteen. Lisäksi ongelmallisena on pidetty muun muassa sitä, että vaikka vartioimisliiketoiminta on ollut elinkeinotoimintana luvanvaraista jo pitkään, vastaava ammattimainen järjestyksenvalvojatoiminta ei sitä ole ollut tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Järjestyksenvalvojatoiminta ehdotetaankin nyt säädettäväksi elinkeinona luvanvaraiseksi eräin poikkeuksin.

Elinkeinolupaa ei jatkossakaan edellyttäisi sellainen järjestyksenvalvojatoiminta, jossa järjestyksenvalvoja on palvelussuhteessa suoraan alueen tai paikan haltijaan. Myös järjestyksenvalvojatoiminta yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa jäisi luvanvaraisuuden ulkopuolelle. Siten esimerkiksi aatteelliset yhdistykset eivät jatkossakaan tarvitsisi turvallisuusalan elinkeinolupaa toimittaessaan järjestyksenvalvojapalveluita yleisötilaisuuksiin. Lain tarkoituksena ei ole siis estää tai rajoittaa tällaiselle pohjalle rakentuvaa, varsin hyvin toiminutta toimintaa jatkossakaan.

Myös turvasuojaustoimintaa esitetään elinkeinona tietyin osin luvanvaraiseksi. Lupaa edellyttäisi sellainen turvasuojaustoiminta, joka käsittää niin sanottua hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä, ja tällaisia tehtäviä olisivat sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien, kulunvalvontajärjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen. Turvasuojaustoiminnassa saadaan valtava määrä asiakkaiden turvallisuusjärjestelyihin liittyviä luottamuksellisia tietoja, ja näiden tietojen väärinkäyttäminen voisi johtaa pahimmassa tapauksessa varsin suuriin vahinkoihin. Tämän vuoksi on katsottu perustelluksi esittää, että alan työntekijöiden lisäksi valvonta ulotettaisiin kohdistumaan myös alalla toimiviin yrityksiin.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi kahden vuoden siirtymäaika lain voimaantulosta luvanvaraisiksi tuleville elinkeinoille. Vartioimisliiketoiminta esitetään pidettäväksi edelleen luvanvaraisena. Ehdotettu laki käsittäisi säännökset turvallisuusalan elinkeinoluvasta. Lupa korvaisi nykyisen vartioimisliikeluvan ja olisi yhteinen kaikille luvanvaraisiksi ehdotetuille elinkeinoille. Yhdellä luvalla voisi siten harjoittaa lähtökohtaisesti vartioimisliike-, järjestyksenvalvoja- tai turvasuojaustoimintaa, mutta lupa voitaisiin kuitenkin rajata koskemaan esimerkiksi vain yhtä mainituista toiminnoista, jolloin tuo luvansaaja ei voisi sitten harjoittaa näitä muita toimintoja.

Järjestyksenvalvojien asettamisoikeutta esitetään vähäisessä määrin laajennettavaksi. Vartijan ja järjestyksenvalvojan toimivaltuuksiin esitetään tehtäväksi eräitä muutoksia ja täsmennyksiä. Vartijalle esimerkiksi esitetään oikeutta vapauttaa kiinni ottamansa rikoksesta epäilty henkilö eräin edellytyksin poikkeustapauksissa poliisin luvalla ja sellaisissa tilanteissa, joissa sitten tuo henkilö voi saada esimerkiksi vaikkapa näpistystapauksen jälkeen poliisilta kutsun tulla selvittämään asia myöhemmin. Myös järjestyksenvalvojan toimivaltuuksiin ja oikeusasemaan esitetään eräitä muutoksia.

Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia esitetään muutettavaksi siten, että poliisilaitokset voisivat antaa toimeksiannon laissa tarkoitettujen vartijan tehtävien suorittamisesta turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle erityisten tarkoin rajattujen edellytysten täyttyessä. Pääsääntönä olisi edelleen, että vartioinnista poliisin säilytystiloissa vastaisivat vain valtion virkamiehet virkavastuulla. Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevaa henkilöä, siis yksityisen turvallisuuspalvelun henkilöä, voitaisiin kuitenkin käyttää vartijan tehtävissä poliisin säilytystilassa tilapäisesti rajatuissa tapauksissa. Esitetyllä muutoksella pyrittäisiin ennen kaikkea poliisin operatiivisen toiminnan joustavoittamiseen tietyissä tilanteissa.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Tänään Mikael Agricolan päivänä, jota vietetään suomen kielen muistopäivänä, Suomen hallitus ja erityisesti sisäministeri Päivi Räsänen kirjoittavat uuden lehden Suomen historiassa. Normaalisti, kun pidän puheita tästä pöntöstä, puhun molemmilla kotimaisilla, mutta tänään, kun vietetään suomen kielen päivää, yritän puhua vain suomeksi, ja myöskin säästääksemme aikaa.

Arvoisa puhemies! Turvallisuusalalla toimiville yrityksille hallituksen esitys turvasuojaustoiminnan saattamiseksi tietyiltä osin luvanvaraiseksi merkitsee suurta askelta. Turvasuojauksen maailma on muuttunut. Entisaikaan kiinteistönomistaja pystyi määrittämään oman turvallisuustasonsa lukkojen määrällä ja raskaudella. Tänä päivänä turvasuojauksessa puhutaan mekaanisen lukituksen lisäksi kulunvalvonnan, murronilmaisun ja kameravalvonnan järjestelmistä, henkilöturvasta, rakenteellisesta suojauksesta ja paljon muusta. Tyypilliset erilaiset turvallisuusjärjestelmät on integroitu keskenään ja usein yhdistetty hälytyskeskukseen tai etävalvomoon. Turvallisuusjärjestelmistä on tullut tietojärjestelmiä, joiden käyttö vaatii erityisammattiosaamista. Niitä valvotaan ja ohjataan muun muassa internetyhteyden kautta. Yleensä yritykset ja muut toimijat ostavat nämä palvelut turvallisuusalan yrityksiltä.

Asiakkaiden on vaikea enää hahmottaa eri järjestelmiä ja kokonaisuutta. Esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmän kautta voi saada selville paljon siitä, mitä yrityksessä tapahtuu. Kameravalvonnalla suojataan omaisuutta ja ihmisiä, mutta toisaalta myös tallennetaan paljon erilaisia tietoja. Siihen liittyy yksilönsuoja ja monenlaisia lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Näin ollen voidaan todeta, että turvallisuusalan toimintaympäristössä on tapahtunut nopea teknistyminen samalla, kun turvasuojausliikkeiden ja niiden avainhenkilöiden hallinnassa on erittäin suuri määrä yksilöityä tietoa asiakkaidensa turvaratkaisuista.

Arvoisa puhemies! Turvallisuusalan toimijat sekä heidän edustamansa toimialajärjestöt, Suomen Turvaurakoitsijaliitto, Turva-alan yrittäjät ja Finanssialan Keskusliitto, ovat kaikki selvästi esittäneet huolensa alan kehityksen osalta, koska riskit ovat kasvaneet selvästi ja järjestäytynyt rikollisuus on osoittanut kiinnostusta alaa kohtaan ympäri Eurooppaa. Juuri näistä syistä on perusteltua, että turvasuojaustoimintaa harjoittavien yritysten liiketoiminta säädetään luvanvaraiseksi elinkeinoksi ja että lainmuutoksen avulla tarjotaan keinoja selvittää alalla toimivien yritysten omistajien ja avainhenkilöiden taustoja aikaisempaa tarkemmin.

Irlanti sääti ensimmäisenä maana turvasuojaustoiminnan luvanvaraiseksi jo 10 vuotta sitten, ja useissa Euroopan maissa, muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa, on käynnissä hankkeita erilaisten vaatimusten asettamiseksi alan toiminnalle. Nämä eri maiden hankkeet perustuvat hyvin yhtäläisiin johtopäätöksiin alalla tapahtuneista muutoksista.

Kuluttajapuolella on aika ajoin esiintynyt esimerkiksi lukkosepän nimikkeellä henkilöitä, jotka ovat esittäneet erinäisiä virallisia todistuksia ja selittäneet olevansa auktorisoituja lukkoseppiä. He ovat myyneet eri keinoilla ja argumenteilla jopa kolminkertaisin hinnoin palveluitaan vanhuksille ja kuluttajille, jotka eivät ole tienneet tai ymmärtäneet asian todellista laitaa.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on avainsana, ja hallitusohjelmassa harmaan talouden kitkeminen on prioriteettiasia. Järjestäytynyt rikollisuus on nähnyt mahdollisuutensa, koska turvaurakoinnin kautta löytyy paljon mahdollisuuksia hyödyntää kansantaloudelle ja turvallisuudelle tärkeää tietoa, jota voidaan käyttää väärin rikollisen hyödyn tavoittelemiseksi. Siksi on tärkeää, että ala esitellyin osin luvanvaraistetaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Yhteiskunnan selvässä intressissä on yleisestä turvallisuustasosta huolehtiminen, mikä nyt näkyy lakiesityksessä muun muassa turvasuojausta käsittelevässä osiossa. Hyvän turvasuojaustavan noudattamisen velvoite parantaa merkittävästi kuluttajansuojaa sekä oikeuskäytännön kautta alan palvelujen laatua. Näin ollen myös terve kilpailu lisääntyy.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien ja kymmenientuhansien yhdistysten maa, mutta kun ollaan täällä lain säätämisen keskipisteessä, niin täältä käsin voi sanoa, että Suomi on myös tuhansien lakien ja kymmenientuhansien asetusten maa. Näin ollen kaikki sellainen työ, jolla usea laki saadaan yksiin kansiin, on onnistunutta työtä, ja tämä hallituksen esitys vaikuttaa nyt sellaiselta.

Lailla päivitetään turvallisuusalan nopeaa kehitystä ja mahdollistetaan parempi kontrolli alan yrittäjiin sekä työntekijöihin. Samalla työntekijöiden oma oikeusturva parantunee nykyisestä. Toimenpiteillä on merkitystä niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. Nähdäkseni myös poliisilla on lain myötä paremmat mahdollisuudet kehittää täydennyspoliisijärjestelmää. Hyvää tässä esityksessä on myös se, että lain taloudelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi siitä huolimatta, että ne on mielestäni arvioitu lain perusteluissa alakanttiin. Se, että uusi laki mahdollistaa järjestyksenvalvonnan laajoissa yksityistilaisuuksissa ja yliopistoissa sekä ammattikorkeakouluissa tietyin rajauksin, on myös kannatettavaa yleisö- ja oppilasturvallisuuden kannalta.

Kaiken kaikkiaan ministeriä voi onnitella, että on saanut tähän vaiheeseen tällaisen lakiesityksen.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa tällä esityksellään selkiyttää yksityisiä turvallisuuspalveluja koskevaa sääntelyä. Kyseessä on laaja kokonaisuus, mutta erityisesti ongelmallisena koetaan järjestyksenvalvojia koskeva lainsäädäntö, mikä on tällä hetkellä hajallaan eri laeissa.

Järjestyksenvalvontatoimintaa esitetään luvanvaraiseksi siltä osin kuin se koskee muita kuin yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia. Tällöin siis esimerkiksi ravintoloissa järjestyksenvalvojina toimivien yritysten olisi jatkossa hankittava toiminnalleen lupa. Iso osa näistä toimijoista on kuitenkin toiminimellä järjestyksenvalvontaa harjoittavia yrittäjiä, joten lakimuutoksen seurauksena heidän työ- ja byrokratiataakkansa sekä yrityksen toiminnan kustannukset lisääntyisivät.

Sen vuoksi, että on havaittu yksittäisiä epäilyjä joidenkin järjestyksenvalvojien liittymisestä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ei ole missään nimessä tarpeen saattaa koko järjestyksenvalvontatoimintaa luvanvaraiseksi. Täytyy ottaa huomioon, että valtaosa toimijoista on kuitenkin täysin rehellisiä yrittäjiä, joille järjestyksenvalvonta on tärkeä elinkeino.

Arvoisa puhemies! Mikäli järjestyksenvalvontatoiminta asetetaan luvanvaraiseksi, se saattaa pienet yritykset ja yrittäjät hankalaan tilanteeseen ja voi johtaa jopa siihen, että tällaiset yrittäjät lopettavat toiminnan järjestyksenvalvontatehtävien siirtyessä isommille, kilpailukykyisille, valtakunnallisille yrityksille, joilla on jo luvat niin järjestyksenvalvontaan kuin vartioimisliiketoimintaan.

Arvoisa puhemies! En näe lupa- ja valvontabyrokratian kasvattamista lainkaan oikeansuuntaisena kehityksenä. Lupabyrokratiaa on tässä maassa jo valmiiksi aivan liikaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Näin yksityiskohtiin menemättä muutama asia yleisellä tasolla.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi erityisestä turvallisuusalan elinkeinoluvasta. Tulevaisuudessa elinkeinonharjoittaja voi harjoittaa samalla luvalla sekä vartioimisliike-, järjestyksenvalvoja- että turvasuojaustoimintaa tai vain osaa näistä toiminnoista. Turvallisuusalalle tämä tuo selkeyttä, joka tulisi ulottaa myös turvallisuusalan toimijoiden pätevöitymiseen.

Yhteiskunnan tila ja turvallisuusalan kehittymistarpeet liittyvät toisiinsa. Maailmalla turvallisuusala laajasti ottaen on yksi nopeimmin kehittyvistä aloista. Suomessakin alan näkymät ovat lupaavat. Koko alasta vartiointi ja järjestyksenvalvonta on vain pisara meressä mutta se näkyvä osa kuitenkin. Potentiaalisimpia turvallisuusalan liiketoiminta-alueita ovat VTT:n tutkimuksen mukaan varmenteet, ympäristön turvallisuusratkaisut, kameravalvontajärjestelmät sekä sähköturvallisuuden uudet innovaatiot.

Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa ei ole yhtä paljon varkauksia, hävikkejä ja ryöstöjä kuin muualla, mikä on yksi turvallisuusalan markkinoiden kehitykseen vaikuttava tekijä. Kuitenkin rikollisuuden määrän voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Esimerkiksi poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten sekä laittomien uhkausten kokonaismäärä on ollut pitkään kasvussa, ja myös yksityisellä turvallisuusalalla kohdattu väkivalta näyttää lisääntyneen. Samoin ammattimainen omaisuusrikollisuus ja maksukorttirikollisuus ovat lisääntyneet merkittävästi. Keskeinen kysymys onkin, kuinka paljon yhteiskunta sietää eriarvoistumista ja sitä, että jotkut saavat rahalla enemmän. On myös nähtävissä, että jos turvallisuudesta joutuu maksamaan, lisääntyy eriarvoisuus entisestään.

Vaikka pyrkisimme kuinka turvaamaan olojamme, olemme joka tapauksessa maailmanta-louden isojen suuntausten vaikutusten alaisia. Merkittävimmät maailmantalouden kehitykseen ja siten myös Suomen talouteen seuraavien 10—20 vuoden aikana vaikuttavat megatrendit ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, kehittyvät markkinat ja terveys. Tämä on investointipankkiirien arvio. Nämä kaikki vaikuttavat myös turvallisuuteen ja turvallisuuspalvelujen kysyntään voimakkaasti. Minkälaisena näiden megatrendien kautta näyttäytyy Suomen tulevaisuus turvallisuusnäkökulmasta katsottuna? Vaihtoehtoja on monia: tarvitaanko kovempia otteita, vai pystymmekö selättämään muutoksen tuomat ongelmat? Suomen talouteen turva-alaan panostamisella voitaisiin vaikuttaa paljon. Jos otamme kopin ja rakennamme turvallisuusalasta kasvu-alan, miljardien markkinat ovat meitä lähellä. Suomi turvallisena yritysympäristönä on meidän valttikorttimme kansainvälisessä kilpailussa. Turvallisuus on monen asian summa.

Arvoisa puhemies! Fyysisen turvallisuuden rinnalla yksilötasolla henkinen turvallisuus näyttelee suurta roolia. Tähän liittyy tulevaisuudenusko, luottamus, että me olemme voittajia, meillä on työtä ja meistä pidetään huolta. Näinä kovina aikoina luottamus tulevaisuuteen horjuu yhdellä jos toisellakin. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen eriarvoistavat ja samalla voivat realisoida monenlaisia riskejä. Näyttää siltä, että turvallisuusalan elinkeinoluvilla on jatkossa kysyntää. Tarvitaan edelleen vartijoita ja monenlaista valvontaa. Emme luota toisiimme. Rehellisyys ja väkivallattomuus eivät näytä olevan kasvava suunta, vaikka niin kuinka toivoisin. Tarvitaan siis valvontaa joka asiassa ja joka paikassa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lainsäädäntöesitys on varmasti hyvä. En tunne tätä asiaa niin hyvin, että voisin lähteä analysoimaan tätä. Mutta yksi kysymys nyt ministerille, kun hän on paikalla.

Täällä esityksessä lukee, että poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että poliisilaitokset voisivat antaa toimeksiannon laissa tarkoitettujen vartijan tehtävien suorittamisesta myös turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoille.

Nyt kysyisin ministeriltä: Kuka näissä tilanteissa, jos jotakin mahdollisesti tapahtuu, viime kädessä kantaa tämän julkisen vastuun? Tuleeko tämä tavallaan avaamaan ehkä poliisien osalta myös muita toimeksiantoja, joita sitten tämmöiset turvallisuusalan elinkeinoluvan omaavat yritykset ja toimijat mahdollisesti sitten tulisivat toteuttamaan, jotka tällä hetkellä kuuluvat nyt poliisien tehtäviin? Tuleeko tämä avaamaan nyt portin myös muihin mahdollisiin poliisien tehtäviin?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt ministeri Räsänen haluaakin käyttää lähetekeskustelun viimeisen puheenvuoron.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen esitti tärkeän kysymyksen, mitä varmasti myös perustuslakivaliokunta tarkasti harkitsee tätä esitystä käsitellessään. Tietenkin poliisi on se, joka viime kädessä kantaa vastuun, ja poliisilaitokset kantavat vastuun, ja tässä ei ole tarkoitus avata yhtään enempää kuin tämän esityksen verran yksityiselle turvallisuusalalle ikään kuin tilaa tässä poliisitoiminnan tukena.

Tässä taustalla näitten yksityisten toimijoiden käyttämisestä poliisin säilytystiloissa on kokemukset siitä, että yksityisen vartioimisliikkeen käyttöä poliisin säilytystilojen vartioinnissa on kokeiltu Itä-Suomessa. Joitakin vuosia sitten eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi kuitenkin Lieksan poliisilaitosta koskeneen ratkaisun, jossa hän totesi, että tällaisessa toiminnassa on kyse julkisesta hallintotehtävästä, josta perustuslain mukaan on säädettävä lailla. Tämän vuoksi tuli todellakin harkittavaksi, tulisiko tästä sitten säätää. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueen kansanedustajat ovat aikanaan vedonneet minuun voimakkaasti, että voitaisiin jollakin tavalla säätää tämä lailla, koska siitä oli siellä seudulla saatu hyviä kokemuksia.

Tällä ei välttämättä olla edes tavoittelemassa suoria kustannussäästöjä, vaan tämä toisi ennen muuta joustoa poliisille. Esimerkiksi virkasuhteisen vartijan sairastuessa säilytystilan vartiointiin ei sitten tarvitsisi aina käyttää poliisimiestä, vaan tietyin edellytyksin yksityinen vartija voitaisiin kutsua paikalle, ja vastaavasti esimerkiksi muutoin yöaikaan tyhjillään oleva säilytystila voitaisiin tilapäisesti miehittää yksityisellä vartijalla ja kuljettaa esimerkiksi juopumuksen vuoksi säilöön otettava henkilö tällaiseen lähellä sijaitsevaan säilytystilaan.

Tässä laissa näiden yksityisten vartijoiden asettamiselle olisi asetettu hyvin tarkat edellytykset. Pääsääntönä edelleen olisi se, että virkasuhteiset vartijat tai poliisimiehet huolehtisivat näiden säilytystilojen vartioinnista ja tämä yksityisen vartijan mahdollinen käyttö saisi olla vain tilapäistä. Tämän yksityisen vartijan olisi oltava turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa. Tämä toiminta perustuisi tämän luvanhaltijan ja poliisilaitoksen väliseen sopimukseen, ja edellytyksenä olisi myös se, että näiden tehtävien hoitaminen muulla tavoin ei olisi mahdollista tai tarkoituksenmukaista joko tuon säilytystilan sijainnin tai sitten säilytettävien suuren määrän vuoksi, esimerkiksi poikkeustilanteissa, joissa kiinni otettaisiin suuri määrä henkilöitä. Säilytystilassa olisi lähtökohtaisesti aina oltava paikalla vähintään yksi toiminnasta vastaava virkamies, mutta poikkeuksena olisi juopumuksen vuoksi säilöön otetun valvonta, joka olisi se ainoa tilanne, jossa sitten tuo pelkkä yksityinen riittäisi, mutta tällöinkin poliisin olisi valvottava tuota säilytystilaa etävalvonnalla.

Sitten vielä totean sen, että näillä yksityisillä vartijoilla, joita tällaisissa tilanteissa voitaisiin käyttää, täytyisi olla yksityisen turvallisuusalan peruskoulutus. Tämän lisäksi heiltä vielä vaadittaisiin tämmöinen säilytystilojen erityiskoulutus. Tässä suhteessa on huomattava se, että virkasuhteisella vartijalla, siis poliisin virkasuhteisella vartijalla, ei ole tällä hetkellä lainkaan, siis mitään, lakisääteistä koulutusvaatimusta, joten tämä yksityisen vartijan koulutus kyllä kestäisi tässä mielessä vertailun tuohon virkasuhteisen vartijan koulutukseen. No, nyt voidaan kysyä, että minkä takia sitten poliisin virkasuhteisella vartijalla ei ole mitään koulutusedellytyksiä. Tämä rinnastuu siihen, että myöskään esimerkiksi tuolla vankeinhoidossa vankilassa vartijalla ei ole mitään koulutusedellytyksiä. Eli siellä on sama tilanne.

Mutta kuten sanoin, tämä on perusoikeusherkkä kysymys, ja tämä on mielestäni sen takia syytä käsitellä siellä perustuslakivaliokunnassa ja sitten katsoa, mihin siellä päädytään.

Sitten täällä edustaja Immonen suhtautui kriittisesti tähän järjestyksenvalvonnan esittämiseen luvanvaraiseksi. Tästä haluan todeta, että vaikka valtaosa tästä järjestyksenvalvojatoiminnasta on asianmukaista ja rehellistä toimintaa, niin kyllä meillä valitettavasti, poliisilla, on viitteitä yhä enemmän myös rikollisyhteyksistä tähän järjestyksenvalvojatoimintaan. Nämä ongelmat ovat liittyneet käytännössä esimerkiksi ravintolassa tapahtuvaan toimintaan.

Luvanvaraisuus käytännössä merkitsee sitä, että jatkossa edellytetään, että yrityksellä on oltava riittävä varallisuus toiminnan hoitamiseen ja lisäksi vastuuhenkilöiden on oltava rehellisiä ja luotettavia sekä henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopivia, ja poliisi olisi se henkilö, joka sitten tarkistaisi vastuuhenkilöiden nuhteettomuuden. Jokaisella luvanhaltijalla on myös oltava palveluksessaan toiminnan laillisuudesta vastuussa oleva vastaava hoitaja. Kyllähän tässä käytännössä esimerkiksi tätä järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista tähän järjestyksenvalvojatoimintaan halutaan olla estämässä.

Sitten vielä muutama sana tästä turvasuojaustoiminnan luvanvaraisuudesta. Tätä turvasuojaustoimintaa ei alun perin lausuntokierroksella olleessa virkamiesten valmistelemassa luonnoksessa esitetty luvanvaraiseksi, mutta turvasuojausalan järjestöt itse hyvin voimakkaasti toivoivat ja esittivät tätä luvanvaraisuutta lausuntopalautteessa. Esimerkiksi Turva-alan yrittäjät ry, Suomen Turvaurakoitsijaliitto ry ja Finanssialan Keskusliitto ry tätä puutetta voimakkaasti arvostelivat, ja jatkovalmistelua sitten jatkettiin tämän luvanvaraisuuden pohjalta. Todellakin hallituksen esityksessä luvanvaraisuutta perustellaan muun muassa alan yritysten toimintaympäristön muutoksella, esimerkiksi informaation kasvulla ja verkkokäyttöisten ratkaisujen yleistymisellä.

Keskustelu päättyi.