Täysistunnon pöytäkirja 38/2014 vp

PTK 38/2014 vp

38. KESKIVIIKKONA 9. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta

 

Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun valiokunta käsitteli tätä lakia, tuli vähän semmoinen olo, että kumpi ja kampi tappeli keskenänsä eikä oikein tiedä, kumpi voitti.

Laissa on kolme hyvää uudistusta ja yksi hankala. Hyviä ovat työnhaun uusimisen säännösten muutokset, palkkatuki ja osa-aikainen työ ja siihen liittyvät muutokset sekä maahanmuuttajien alkukartoituksia koskevat muutokset. Hankalampi asia on se, miten työsopimuslain velvoitteet ja mahdollisuus työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön yhdistetään reilulla tavalla toisiinsa.

Aloitetaan tästä hankalammasta asiasta.

Lakiesitys muuttaa työkokeiluun ohjaamista ja palkkatuen myöntämistä koskevia säännöksiä sillä tavalla, että ne ovat sopusoinnussa työsopimuslaissa työnantajalle asetettujen työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuuksien kanssa. Eli kyse on niistä tilanteista, joissa työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai hänellä on osa-aikaisia työntekijöitä. Ajatus oli alun perin helpottaa työkokeilun ja palkkatuen käyttöä, muun muassa nuorten yhteiskuntatakuun hengessä, esimerkiksi rakennusteollisuudessa, jossa pohjoisessa voi olla työttömyyttä ja etelässä samaan aikaan työvoimapulaa. Eli pula työstä ja tekijöistä voi olla totta samaan aikaan samassa firmassa. Mutta lopputuleman perusteella ei ihan voi sanoa, kumpi se oli, joka voitti.

Valiokunta sinänsä pitää hyvänä työkokeilun ja palkkatuen edellytyksiä ja niitä koskevia ehdotettuja muutoksia tarpeellisina ja katsoo, että nämä muutokset turvaavat nykyistä paremmin työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asemaa ja estävät osaltaan näiden ihmisten korvaamisen työkokeiluun osallistuvilla tai palkkatuella palkattavilla henkilöillä. Te-toimiston ja työkokeiluun osallistuvan kesken laadittu työkokeilusopimus ei siis sinänsä vapauta työnantajaa niistä normaaleista vastuista suhteessa työntekijöihin, joita hänellä työsopimuslain perusteella on. Jos työnantaja, joka on lomauttanut omaa väkeään tai jolla on työntarjoamisvelvollisuus suhteessa vaikkapa osa-aikatyöntekijöihinsä, tekee te-toimiston kanssa työkokeilusopimuksen henkilön ottamisesta työkokeiluun tehtäviin, joita työnantaja normaalisti teettää omalla väellänsä, niin työnantaja ei tällöin vapaudu työsopimuslain mukaisista velvoitteista.

Työsopimuslaissa säädettyä työntarjoamisvelvollisuutta rikkonut työnantaja voidaan siis määrätä korvaamaan aiheuttamansa vahinko työso-pimuslain vahingonkorvaussäädösten nojalla. Tämä on aika epäreilu tilanne työnantajan näkökulmasta, jos te-toimisto on hänelle mahdollistanut tuon työkokeilun mutta työnantaja ei ole ymmärtänyt, että hän tulee rikkoneeksi toista lakia siinä samalla. Tämän vuoksi valiokunta katsoo, että työnantajan velvollisuuden tulisi selkeästi käydä ilmi te-toimistolle annettavassa lain soveltamisohjeessa ja työnantajan ja te-toimiston välisissä työkokeilun järjestämistä koskevissa neuvotteluissa.

Hallituksen esityksen mukaan ehdotetut muutokset siis tiukentavat jonkin verran edellytyksiä palkkatuen myöntämiselle ja työkokeilun järjestämiselle niillä työpaikoilla, joilla tuo takaisinottovelvollisuus tai lisätyön tarjoamisvelvollisuus on läsnä. Tiukennus johtuu siitä, että ehdotetussa säännöksessä on otettu huomioon työsopimuslain lisätyön tai muun työn tarjoamisvelvollisuutta koskevat säännökset eikä niitä ole rajattu koskemaan ainoastaan samaa tai samankaltaista työtä, jota työntekijä on tehnyt, niin kuin nykyisessä lainsäädännössä on. Tämän taustalla on se, että työsopimuslaki kävelisi oikeustilanteessa työvoimapalvelun lain ylitse.

Valiokunta korostaa, että työsopimuslaissa säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden ja työkokeilun välisen suhteen kannalta on olennaista se, minkälaisesta työstä työkokeilussa on kysymys. Olennaista siis on se, korvataanko työkokeilussa olevalla työpanoksella järjestäjän palveluksessa olevien, esimerkiksi irtisanottujen tai lomautettujen, työpanosta. Jos taas työkokeilusopimus tehdään tehtävästä, jota työkokeilun järjestäjä ei muuten teettäisi työsuhteessa, työkokeilun järjestämiselle ei työntarjoamisvelvollisuuden kannalta valiokunnan näkökulmasta pitäisi olla estettä.

Lisäksi tulee työkokeilun järjestäminen työpajoilla. Me olemme törmänneet tilanteeseen, jossa nykyisessä taloustilanteessa myös kunnat ovat lomauttaneet työntekijöitänsä useammin kuin tavallisesti. Tämä on vaikeuttanut mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkoja ja palkkatuettua työtä myös työpajoissa, jotka ovat olleet kuntien omistuksessa ja joissa valmennettavina on muun muassa osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä nuoria ja aikuisia sekä sellaisia ihmisiä, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai työkokemus.

Valiokunta haluaa korostaa, että työpajat poikkeavat luonteeltaan normaaleista työpaikoista. Työpajoissa tarjolla olevat työkokeilupaikat ja niissä tarjolla olevat tehtävät ovat pääsääntöisesti sellaisia, että niillä ei korvata kunnan omien työsuhteisten ihmisten työpanosta. Kyse on valmennuksesta ja sellaisista tehtävistä, joita kunta ei teetä omilla työntekijöillänsä. Työpajat ovat syntyneet juuri sen vuoksi, että niihin sijoitettavilla ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta työllistyä normaaliin työsuhteeseen. Lisäksi ovat myös sellaiset uudet työpajat, joissa työkokeiluja on tarkoitus järjestää ikään kuin seinättömästi: sillä tavalla, että työpajakonseptia käytetään mutta tuo työkokeilu tai -harjoittelu saattaa silti olla normaalissa työympäristössä kunnan sisällä. Onkin siis tärkeää löytää sellaista tasapainoa, jossa näiden työkokeiluiden tekeminen mahdollisimman aidossa työympäristössä on mahdollista, vaikka kunta olisikin lomauttanut työntekijöitänsä.

Valiokunta katsoi omassa kannanotossansa, että työvoimapoliittisia toimenpiteitä koskevia säännöksiä ja toisaalta työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä ja erityisesti näiden säännösten välistä suhdetta olisi tarvetta edelleen selkiyttää. Me pohdimme käsittelyn yhteydessä myös sitä, pitäisikö työsopimuslaki avata, jotta olisi saatu ikään kuin vapaammat mahdollisuudet nuorille myös näihin työkokeiluihin, mutta se ei tässä yhteydessä ollut mahdollista. Mutta jatkossa, jos työsopimuslakia uudistetaan tai ylipäätään näitä asioita käsitellään, on mietittävä myös tätä näkökulmaa.

Tämän vuoksi valiokunta esitti lausuman, jossa sanotaan, että valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa nyt toteutettavan muutoksen vaikutuksia työkokeilun järjestämiseen erityisesti kuntatasolla ja työpajoilla, ja edellyttää, että hallitus antaa valiokunnalle asiassa selvityksen vuoden kuluttua nyt ehdotetuista muutoksista. — Ja jos tuo selvitys edellyttää, että työsopimuslakiin pitäisi tehdä muutoksia, niin ne kyllä kannattaa tehdä.

Sitten lyhyesti näistä parista muusta kohdasta.

Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo muuttuvat siten, että työnhakijan ei jatkossa edellytetä käyvän te-toimistossa henkilökohtaisesti ja ottavan yhteyttä vain sen vuoksi, että muutoin työnhaku katkeaa. Valiokunnan mielestä tämä uudistus purkaa turhaa byrokratiaa, mutta valiokunta haluaa muistuttaa, että te-toimiston tulee huolehtia siitä, että asiakas tietää, miten hänen pitää tuo työnhakunsa uusia, jos te-toimisto on joitakin tiettyjä kriteereitä sille asettanut. Elikkä oikeudet ja velvollisuudet pitää voida ymmärtää. Lisäksi, kun tästä teknisestä työnhaun uusimisesta luovutaan, on syytä pitää huoli siitä, että asiakkaat kuitenkin pääsevät myös henkilökohtaiseen palveluun työvoimatoimistoihin.

Palkkatuella katettavat palkkauskustannukset esitetään muutettavaksi siten, että jatkossa olisi mahdollista antaa palkkatukea myös sellaiseen palkkatuettuun työsuhteeseen, jonka palkka alittaa tuon perustuen tason. Tämä ei ole tähän asti ollut mahdollista, mutta taustalla on se ajatus, että meillä on osatyökykyisiä ihmisiä, jotka voisivat palkkatuetulla työllä olla työsuhteessa mutta eivät jaksa kokonaista työpäivää tehdä. Valiokunta katsoo, että tämä esitys on hyvä mutta on tärkeää käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti, ei siten, että me synnytämme palkkatuetulla työllä sellaisia työmarkkinoita, jotka ovat hyvin pirstaleisia, vaan tuo päätös pitää aina tehdä asiakkaan työkyvyn ja jaksamisen näkökulmasta.

Kolmas uudistus on se, että maahanmuuttajan alkukartoitus voitaisiin jatkossa pitää ikään kuin asiantuntijalausunnon tyyppisenä, ja näitä asiantuntijalausuntoja voitaisiin ostaa myös työvoimatoimiston ulkopuolelta. Valiokunta katsoo, että tämä edistää yhdenvertaisuutta ja parantaa maahanmuuttajien palvelua.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys sisältää jälleen kerran hyvän paketin, jonka eri osat järkeistävät työnhakua käytännön tasolla. Lisäksi selkeytetään vastuukysymyksiä ja mahdollistetaan resurssien järkevämpää käyttöä. Tällä toimenpidekokonaisuudella vastataan hyvin tämän ajan haasteisiin. Käsissä on jälleen todistusaineistoa siitä, että hallitus ja ministeri Ihalainen seuraavat tarkasti, mitä työnhaun kentällä tapahtuu.

Asiointia te-toimistoissa halutaan esityksellä muuttaa joustavammaksi ja järkevämmäksi. Esityksen mukaan työnhakijan ei jatkossa tarvitsisi käydä paikan päällä te-toimistossa vain jatkaakseen työnhaun voimassaoloa. Kantava ajatus on siis se, että jatkossa käynnillä te-toimistossa olisi aina jokin työtöntä elämässään eteenpäin helpottava tarkoitus. Muodollinen työnhaun uusiminen ei tällaista ole. Näin te-toimiston resursseja saadaan suunnattua paremmin varsinaiseen palveluun usein holhoavaksi ja ahdistavaksi koetun valvonnan sijaan. Tässä tilanteessa on tärkeää, että asiakas pysyy tietoisena omista oikeuksistaan ja velvoitteistaan asiointia koskien. Lisäksi on ehdottomasti varmistettava se, että henkilökohtainen palvelu on aina tarvittaessa saatavissa te-toimistoista.

Arvoisa herra puhemies! Työkokeilua ja palkkatukea koskevien säännösten muuttamisella halutaan estää se, että työkokeilulla tai palkkatuella palkattava henkilö korvaisi jo työnantajan palveluksessa olevan ihmisen, joka irtisanottaisiin tai lomautettaisiin. Näitä väärinkäytöksiä on ilmennyt, ja nyt jatkossa työsopimuslaissa säädetään työntarjoamisvelvollisuuden mahdollisesta laiminlyönnistä myös sanktio. Ehdotetut muutokset myös tiukentavat jonkin verran edellytyksiä palkkatuen myöntämiselle ja työkokeilun järjestämiselle niillä työpaikoilla, joilla on toteutettu irtisanomisia, lomautuksia tai osa-aikaistettu työntekijöitä taikka joilla muutoin on osa-aikatyöntekijöitä. Tämä johtuu siitä, että ehdotetussa säännöksessä on otettu huomioon työsopimuslain lisätyön ja muun työn tarjoamisvelvollisuutta koskevat säännökset eikä rajattu sitä koskemaan pelkästään samaa tai samankaltaista työtä, jota työntekijä on tehnyt.

Myös työkokeilun kohdalla on olennaista selvittää, korvataanko työkokeilussa olevan työpanoksella työkokeilun järjestäjän palveluksessa olevien irtisanottujen, lomautettujen ja osa-aikaisten työpanosta. Jos työkokeilusopimus tehdään tehtävistä, joita työkokeilun järjestäjä ei muuten teettäisi työsuhteessa, työkokeilun järjestämiselle ei työntarjoamisvelvollisuuden kannalta ole saatujen selvitysten mukaan estettä.

Oma lukunsa on työntekijöitään lomauttavien kuntien työpajojen tilanne. Työkokeilun järjestäminen tällaisilla työpajoilla on mahdollista, kunhan kyse on valmennuksesta ja tehtävistä, joita kunta ei teetä omilla työsopimussuhteisilla työntekijöillä ja joihin työnantajalla ei siten pääsääntöisesti ole työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvollisuutta. On huomattava, niin kuin valiokuntakin on painottanut, että työpajat poikkea-vat luonteeltaan niin sanotuista normaaleista työpaikoista. Työpajoissa tarjolla olevat työkokeilupaikat ja niissä tarjolla olevat tehtävät ovat pääsääntöisesti sellaisia, että niillä ei korvata kunnan omien työsuhteisten henkilöiden työpanosta.

Arvoisa herra puhemies! Kaikkiaan on siis tarpeen selkeyttää pelisäännöt erilaisten yhteiskunnan tukemien työllistämismuotojen käyttämisessä, mutta uskon vahvasti, että tämä työ jatkuu vielä näiden uudistustenkin jälkeen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esitys julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta jatkaa hallituksen määrätietoista linjaa työllistämispalveluiden sujuvoittamiseksi. Muutokset selkiyttävät lainsäädäntöä, mahdollistavat osa-aikaisen työllistymisen palkkatuettuun työhön, suuntaavat te-toimiston palvelua teknisestä yhteydenpidosta kohti parempaa ja vaikuttavampaa asiakaspalvelua sekä antavat mahdollisuuden maahanmuuttajien kotoutumista edistävän alkukartoituksen toteuttamiseen osana julkisia työvoima- ja yrityspalveluita.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, ettei työnhakijan tarvitse käydä enää henkilökohtaisesti te-toimistossa tai ottaa yhteyttä tiettynä aikana, jos kyse on työnhaun voimassaolon jatkamisesta. Sen sijaan jatkossa työnhaun voimassaolo edellyttää, että henkilö asioi te-toimiston kanssa toimiston asettamassa määräajassa tilanteensa ja palvelutarpeensa mukaisesti. Muutoksen tavoitteena on, että aina viranomaisyhteydenpidon sisältönä on asiakkaan tilanteen tarkistaminen ja palvelutarpeen mukaisista palveluista sopiminen. Näin voidaan vähentää ilmoitusluontoisia, täysin teknisiä yhteydenottoja ja voidaan samalla vapauttaa asiantuntijoiden työpanosta varsinaiseen sisältötyöhön eli työllistymisen edistämiseen.

Tämä on erittäin kannatettava muutos ja antaa parhaimmillaan hyvät mahdollisuudet asiakaskeskeisen toimintakulttuurin kehittämiseen ja yksilöllisen palvelun korostamiseen. Ei ole mitään järkeä juoksuttaa ihmisiä te-toimistoissa tyhjän takia. Asioinnin pitää olla aina tavoitteellista niin, että työnhakijalla ja virkailijalla on sama tavoite eli asiakkaan tilanteen parantaminen ja työllistäminen. Valiokunnan mietinnössä todetaan hyvin, että muutos vähentää turhaa ja turhauttavaa asioimista ja edistää siirtymistä toimintatapaan, jossa työnhakijan valvonnan sijaan työnhakijaa palvellaan.

Arvoisa puhemies! Yhteydenpidosta voi tilanteen mukaan olla vastuussa joko asiakas itse tai te-toimisto. On olennaista, että te-toimisto huolehtii siitä, että asiakas tuntee omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Puhumme jälleen ihmisistä, joiden päivittäinen toimeentulo saattaa olla kiinni työttömyyspäivärahan saamisesta. Jos siihen tulee karenssin takia katkoa, tilanne on asiakkaan kannalta hankala. Erityisen vaikeaa se on, jos kyse ei ole tietoisesta laiminlyönnistä vaan siitä, ettei ole ymmärtänyt tai sisäistänyt omia velvoitteitaan. Siksi onkin syytä korostaa te-toimistojen vastuuta. On myös tärkeää, että asiakkaalla on tarvittaessa mahdollisuus asioida te-toimistoissa myös henkilökohtaisesti niin, että toimisto on tietoinen asiakkaan kulloisestakin palvelutarpeesta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä muutetaan myös työkokeilun ohjaamista ja palkkatuen myöntämistä koskevia säännöksiä niin, että niissä otetaan nykyistä paremmin huomioon työnantajan työsopimuslain mukainen velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille, lomautetuille ja osa-aikaisille työntekijöille. Työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asemaa on turvattava, ja on estettävä kehitys, jossa heidät voidaan korvata työkokeiluun osallistuvilla tai palkkatuella palkattavilla henkilöillä.

Kuitenkin on hyvä korostaa, kuten valiokuntakin on nostanut esiin mietinnössään, että nykyisessä kuntatalouden heikossa tilanteessa myös monet kunnat ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään. Nämä lomautukset saattavat vaikeuttaa kuntien mahdollisuutta tarjota työkokeilupaikkoja ja palkkatuettua työtä myös työpajoissa. Näissä työpajoissa on muun muassa osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä sekä työttömiä nuoria ja aikuisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai työkokemus. Heille työkokemukset työpajoissa ovat äärimmäisen tärkeitä. Siksi on korostettava työpajojen poikkeuksellista luonnetta työpaikkoina. Niiden työkokeilupaikat eivät käytännössä korvaa kunnan omien työntekijöiden työpanosta. Työpajojen paikoissa on kyse valmennuksesta ja tehtävistä, joita kunta ei teetä omilla työsopimussuhteisilla työntekijöillään ja joihin työnantajalla ei siten pääsääntöisesti ole työsopimuslain mukaista työntarjontavelvollisuutta. Siksi on tärkeää huolehtia, etteivät kunnan lomautukset muodostu esteeksi työpajatoiminnalle.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä palkkatuen maksaminen edellyttää, että työstä maksettava palkka on työehtosopimuksen mukainen tai kohtuullinen palkka työstä. Jos työaika jää alle 85 prosentin kokoaikaisesta, palkkatukea vähennetään, eikä sitä makseta lainkaan, jos palkkauskustannukset kuukaudessa ovat pienemmät kuin perustuen kuukautta kohti laskettu määrä. Nyt palkkatukea koskevia säännöksiä muutetaan siten, että palkkatukea voitaisiin maksaa, vaikka palkkauskustannukset jäisivät alle sen, mitä kuukaudessa maksettaisiin palkkatuen perustukena.

Ehdotettu muutos parantaisi erityisesti osatyökykyisten työttömien mahdollisuuksia työllistyä työsuhteeseen. Pidän tätä muutosta tärkeänä, sillä se mahdollistaa palkkatuen maksamisen siten myös sellaiseen työsuhteeseen, jossa työsuhteen tuntimäärät ovat alhaisia. Käytännössä monet osatyökykyiset ihmiset, jotka haluaisivat töihin, eivät pysty kuitenkaan kokopäiväiseen työhön. Siksi tällä muutoksella voidaan parantaa erityisesti niiden osatyökykyisten työttömien asemaa ja mahdollisuuksia työllistyä työsuhteeseen, joiden työkyky ei mahdollista kokopäivätyötä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys ehdottaa muutettavaksi lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta siten, että irtisanomiset ja lomautukset eivät enää aina olisi esteenä työkokeilulle tai palkkatuen saamiselle, mikäli työnantaja on tarjonnut kyseistä työtä irtisanomilleen tai lomauttamilleen henkilöille ja vaikka palkkakustannukset jäisivät alle sen, mitä kuukaudessa maksettaisiin palkkatuen perustukena, sekä siten, että työnhakijan ei enää edellytetä uusivan työnhakuaan sen voimassapitämiseksi.

Herra puhemies! Työ- ja tasa-arvovaliokunta suhtautui kannanotossaan myönteisesti esitettyihin muutoksiin ja pitää hyvänä ja tärkeänä sitä periaatetta, että turhat ja turhauttavat tapaamiset jätetään pois te-toimiston ja asiakkaan yhteydenpidossa — tapaamisten sisältönä tulee aina olla asiakkaan tilanteen aito tarkistaminen ja jatkosta sopiminen — sekä sitä, että asiakkaalla on tarvittaessa mahdollisuus asioida te-toimistossa myös henkilökohtaisesti.

Esityksessä ehdotetaan työkokeilusäännösten muuttamista sellaisiksi, että työsopimuslain mukainen velvollisuus tarjota työtä irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaiselle työntekijälle täyttyy, jos lomautukset ja työajan lyhennykset ovat päättyneet ja irtisanotuille on tarjottu mahdollisuus palata töihin. Palkkatuen osalta tulisi säännöksien olla yhdenmukaiset esitetyn työkokeilusäännöksen kanssa. Valiokunnan mukaan muutokset turvaavat nykyistä paremmin palveluksessa olevien työntekijöiden asemaa.

Arvoisa puhemies! Nykyinen työvoima- ja yrityspalvelulaki on valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden mukaan ristiriidassa työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuuksien säädösten kanssa. Esitetyt muutoksetkaan eivät kokonaan poista tätä ristiriitaa. Työhönottovelvollisuuden eriparisuus on työnantajalle hankalaa ja saattaa johtaa yllättäviin ja koviin korvausvelvollisuuksiin, mikäli työnantajalla ei ole tarkkaa ja kirkasta kuvaa erilaisista säännöksistä. Olennaista kuitenkin on, korvataanko työkokeilussa olevan työpanoksella irtisanottujen, lomautettujen ja osa-aikaisten työpanosta. Valiokunta ei näe estettä sille, että työkokeilusopimus tehdään niistä töistä, joita muutoin ei teetettäisi.

Arvoisa puhemies! Työkokeilun järjestämisen kunnan ylläpitämissä työpajoissa tulisi olla mahdollisimman helppoa. Työpajoissa tarjolla olevat työpaikat eivät korvaa kunnan omien, työsuhteisten henkilöitten työpanosta, vaan kysymys on pääsääntöisesti työhön valmennuksesta. Tämä on erityisen tärkeää huonoina taloudellisina aikoina, jolloin työttömyyden pysyväksi muuttumisen ja syrjäytymisen vaara on suurimmillaan.

Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoi, että jatkossa työvoimapoliittisia toimenpiteitä koskevia säännöksiä, työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä ja erityisesti säännösten välistä suhdetta olisi tarvetta edelleen selkeyttää. Työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä yhdyn valiokunnan lausuntoon. Erityisen tyytyväinen olisin, jos esille tulleet säännösten väliset suhteet korjautuisivat lähitulevaisuudessa. — Kiitos.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! On tietenkin oikein, että palkkatuen käytön ja näiden työsuhteiden luomisen näennäisiä esteitä raivataan. Tätä säädösristiriitaa ja jännitettä, joka koskee työvoimapalvelulakia ja sen yli menevää työsopimuslakia, olisi pitänyt kyllä jo viimeistään tämän hallituksen työn alettua pohtia paremmin ja ehkäistä se mahdoton, järjetön, järkyttävä tilanne, että työvoimapolitiikan rahoja jää vuositasolla jopa satoja miljoonia käyttämättä.

Vaikka maassa on erittäin raskas massatyöttömyys ja nuorisotyöttömyyden luvut nousevat ja pitkäaikaistyöttömien luvut jo tapailevat 90-luvun tilannetta, meillä ei ole kyetty aktiiviseen työllistämispolitiikkaan. Työministerin vastauksessa, jonka hän antoi minulle kirjalliseen kysymykseen, kerrotaan viime vuodelta, että työllistämisvaroja jäi käyttämättä yli 200 miljoonaa, ja hän varsin rehellisesti vastaa siihen, miksi näin on käynyt. Hän vastaa, että se, miksi lisämäärärahoja ei pystytty hyödyntämään paremmin, johtuu osittain vuoden 2013 alussa voimaan tulleista organisaatio- ja lainsäädäntömuutoksista, jotka aiheuttivat viivettä hankintaprosessien käynnistämisessä ja palveluihin ohjaamisessa. Tässä työministeri tunnustaa kyllä melko suorasukaisesti sen, että hallitus omilla lainsäädäntötoimillaan ja työvoimahallinnon säästötoimilla on aiheuttanut sen, että työttömiä ei työllistetä ja eri puolilta maata tulee runsaasti ihmettelyä siitä, että palkkatukipäätökset viipyvät tai niitä ei tehdä laisinkaan. Näin ei voi jatkua.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Se on totta, että työhallinnolla on ollut te-toimistoissa ongelmia palveluprosesseissa. Osittain se on johtunut siitä, että tuo uudistus on tullut sellaisena aikana, kun työttömyys on kääntynyt nousuun. Mutta osittain se on johtunut myös siitä, että on hankittu puhelin- ja atk-järjestelmiä, jotka eivät ole toimineet niin kuin niiden olisi pitänyt toimia, ja tästä on myös tullut niitä viiveitä.

Mutta mitä tulee työsopimuslain rajoitteisiin ja aktiivisen työvoimapolitiikan välineisiin, niin minusta on kuitenkin perusteltua se, että me emme muuta lainsäädäntöä sellaiseksi, että firmat voivat irtisanoa työntekijöitänsä ja korvata noita irtisanottuja työntekijöitä palkkatuetuilla nuorilla, koska siinä tilanteessa me menettäisimme työpaikkoja. Mutta sen sijaan on järkevää, että ihmiset voivat päästä työkokeiluun ja kokeilla niitä aloja, joista voisi tulla heille tulevaisuuden ammatti, ja tähän täsmennykseen valiokunta on pyrkinyt sillä, että ymmärretään, että jos työ ei ole sitä samaa, jota on tehty palkkatyösuhteessa, niin silloin siihen työkokeiluun voisi päästä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! On päivänselvä asia, että ne säännökset, jotka ovat nyt voimassa työsopimuslaissa, tulee ilman muuta säilyttää, ja olen ehdottomasti sitä vastaan, että palkkatukea käytetään ikään kuin keinotteluvälineenä halvan työvoiman rekrytoimiseksi. Meillä on aivan riittävästi tässä, sekä nyt että historiassa, esimerkkejä siitä, miten paljon näitä erilaisia työn tekemisen muotoja käytetään hyväksi työharjoitteluineen ja kuntouttavine työtoimintoineen ynnä muineen.

Mutta sitä minä en edelleenkään ymmärrä — tämä ei ole syntynyt nyt viimeisen vuoden aikana, vaan ollut tämän hallituksen pinttynyt tapa — että työllistämisvaroja jää käyttämättä. Neljän vuoden aikana jäi käyttämättä 277 miljoonaa, vuonna 2012 jäi käyttämättä 95 miljoonaa ja viime vuonna ennätykselliset yli 200 miljoonaa. Jos tämä lähes 500 miljoonan potti on vain jotakin epähuomiossa tapahtunutta, niin ihmettelen. Kyllä se kertoo siitä, että hallituksen työllistämispolitiikka on varsin vähäistä ja että hallitus vannoo markkinoiden varaan työttömien työllistämisessä. Ja siitä kyllä toivoisin, että irrottaudutaan, tilanne on sen verran vakava.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Asiantuntijoita kuullessa työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ei tullut sellaista tietoa, että meillä olisi vaaraa keinottelijoista ja halvan työsopimuksen hyväksikäytöstä näissä tapauksissa, mutta tuli esille se, että esimerkiksi rakennusteollisuudessa tulevaisuuden turvaamista tehdään sillä tavalla ja on tehty jo pitkään, sanotaan, että kierretään tätä työsopimuslain työntarjoamisvelvollisuutta, että voidaan kouluttaa uusia työntekijöitä rakennusalalle.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho on siinä varsin oikeassa, että on harmillista, että noita työvoimapalvelurahoja — tai ei palvelurahoja, vaan aktiivisen työvoimapolitiikan rahoja — on jäänyt niin paljon käyttämättä. Mutta uskon, että se uudistus, jolla hallitus on näitä palveluprosessejansa muuttanut, antaa tilaa sille, että työvoimaneuvojat voivat myös etsiä niitä paikkoja, jonne työttömät voivat sijoittua. Ja juuri tämäntyyppisillä uudistuksilla, että enää ei tarvitse käydä vain muodon vuoksi ilmoittautumassa, jotta työnhaku säilyisi voimassa, sitä työvoimaresurssia, henkilöresurssia, jota noissa toimistoissa on, pyritään suuntaamaan järkevämpään käyttöön ja siihen, että työmarkkinat ja työtön työnhakija voisivat kohdata toisensa paremmin.

Mutta koko tässä problematiikassa on osittain kyse myös siitä, että kun yritykset irtisanovat ihmisiä ja kysyntää niiden palveluille ei ole, niin ei ole myöskään sitä halukkuutta, jolla edes palkkatuella työllistettäisiin ihmisiä, ja tämä tausta on aina silloin, kun me olemme tilanteessa, jossa työpaikkoja menetetään. Se on äärimmäisen harmillista, mutta näin se vain on.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Ne esimerkit, joita minulle on tullut useita kymmeniä, kertovat, että työttömillä on ollut selkeästi sopimus mahdollisen työllistäjän kanssa, mutta päätöstä ei vain syystä tai toisesta ole syntynyt. Kysymys on tapauksista, jotka ovat niinkin vaikeilla alueilla kuin Salon kaupungissa ja muutamilla muilla varsinaissuomalaisilla heikon työllisyyden paikkakunnilla.

Mutta kyllähän tässä ollaan tekemässä historiaa tämän hallituksen aikana myös siinä, että nyt poistuu tässä kehysesityksessä viimeinen työllistämiseen liittyvä velvoite. Meillä on jo ajat sitten luovuttu täystyöllisyyden tavoitteesta, meillä on luovuttu eduskunnalle esiteltävästä työllisyyspolitiikan tavoiteohjelmasta ja meillä on luovuttu työllisyyskertomuksista. Tämä talo alkaa olla työttömyysongelman ulkopuolella, ja se kyllä valitettavasti, kun täällä varsinkin nuorempia edustajia kuuntelee, tuntuu olevan melko kaukaista todellisuutta.

Nythän tässä kehysehdotuksessa hallitus kaiken kukkuraksi vielä leikkaa työllisyysvaroista 55 miljoonaa, sen lisäksi, että se jättää satoja miljoonia käyttämättä. Tämä työllisyyslakien viimeinenkin velvoittava pykälä, joka poistetaan, koskee myös aluepolitiikan alasajoa, nimittäin sitä, että ei kanneta enää huolta alueista, joilla on paljon keskimääräistä työttömyysastetta raskaampi työttömyys. Myös tämän ongelman erityisestä hoitamisesta luovutaan.

Yleiskeskustelu päättyi.