Täysistunnon pöytäkirja 39/2008 vp

PTK 39/2008 vp

39. TORSTAINA 17. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2008 kello 16

Tarkistamaton versio 2.0

Pienituloisten eläkeläisten toimeentulo

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Keskuudessamme elää noin 100 000 eläkeläistä todella pienillä tuloilla, alle 1 000 eurolla kuukaudessa. Esimerkiksi naiseläkeläinen, 75-vuotias kansaneläkeläinen Helsingissä saa kaikkine tukineen noin 900 euroa kuukaudessa. Omavastuuosuudet terveydenhoito- ja lääkemenoista ovat jo yli 1 000 euroa vuodessa. Indeksi heillä on tänä vuonna 2,5, inflaatio on jo yli 3, ja hintakorotuksia, ruuan hinnan korotuksia koko ajan luvassa. Tämä tarkoittaa sitä, että he eivät voi elää normaalia elämää ja ostaa terveellistä ruokaa, maksaa kaikkia lääkkeitään. Olisin kysynyt valtioneuvostolta vedoten sen sosiaaliseen vastuuseen:

Mitä teidän on tarkoitus tehdä tämän ihmisryhmän hyväksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että meillähän tänä vuonna hallitus on tehnyt päätökset, että vuositasolla eläkeläisten saama osuus verrattuna aikaisempaan on noin 500 miljoonaa euroa enemmän, ja siihen sisältyvät nämä tasokorotukset plus sitten tietysti nämä verohyvitykset. Se, että kansaneläkkeen tasokorotus on tehty, sitten heijastuu myöskin näihin perhe-eläkkeisiin, ylimääräiseen rintamalisään, sotilasavustuksiin, eläketukeen, luopumistukeen ja tämmöisiin, ja nämä kaikki ryhmät, joihin se vielä heijastuu, tietysti ovat sellaisia, luulisin, vähävaraisia, että tämä on heille ollut hyödyksi.

Se, miten eläkkeet sitten jatkossa kehittyvät, tietenkin riippuu hyvin paljon siitä, tehdäänkö tasokorotuksia jatkossa kansaneläkkeisiin. Koska indeksit eivät ole samat kuin työeläkkeissä, niin ne tuppaavat jäämään jälkeen, elikkä ne ovat riippuvaisia siitä. Mutta sanoisin, että kaiken kaikkiaan eläkeläiset nyt tässä hallituksen tulonsiirtopotissa ovat pärjänneet kohtuullisesti.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Suurin ongelmahan tässä köyhyysongelmassa on se, että kansaneläkkeen perustaso on aivan liian matala, ja minusta se pitäisi ehdottomasti korottaa pohjoismaiselle tasolle. Mutta kun ministeriltä nyt puuttui vähän pontta, niin minä olisin huomauttanut, että naisten eläkkeet ovat keskimäärin huomattavasti pienemmät kuin miesten. Köyhistä eläkeläisistä suurin ryhmä on naisia, ylivoimainen enemmistö, jotka ovat raataneet koko elämänsä perheen ja yhteiskunnan puolesta, ja myös hoidossa olevat vanhukset ovat yleensä naisia, ja henkilökunta, joka on alipalkattua ja jota on liian vähän, on naisia, niin että tämä on todellinen tasa-arvokysymys.

Eivätkö nyt hallituksen naisministerit voisi yhdistyä ja tehdä jotain ja laittaa tämä pääministeri ja valtiovarainministeri kohtuulliseen vastuuseen tästä kysymyksestä?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä kansaneläkepotti, joka nyt on päätetty ja joka on tullut voimaan, on noin 160 miljoonaa euroa vuositasolla, ja loput tästä 500 miljoonan euron paketista olivat näitä verohyötyjä. Mutta sitten meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että vuoden 2009 loppuun mennessä on selvitettävä kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien asema, ja näin tämä kirjaus on siirretty sinne Sata-komitean toimeksiantoon. Viimeksi tänään on tätä päivitetty ja katsottu, ja näin tulee tapahtumaan: katsotaan koko se tukivyyhti. Siellä on aika paljon näitä tukielementtejä.

Nyt ensimmäisenä on tarkastelussa tämän hoitotuen, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen muodostama kokonaisuus eläkeläisen toimeentulossa. Tätä kautta lähdetään sitten etenemään. Meillä on kyllä ihan tästä selvät kirjaukset ja toimenpiteet, miten tätä lähdetään viemään eteenpäin.

Sitten myöskin on kirjaus siitä, että katsotaan tämä kulutuskori. Siinähän on ollut tästä indeksistä myöskin sitten epätietoisuutta, että miten se vaikuttaa, vaikuttaako oikeudenmukaisella tavalla, ja se työ on myöskin menossa.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pienituloiset työeläkeläiset, joilla on noin alle 13 000 euron vuosityöeläke, ovat ongelmissa. Tämä verohelpotus, joka tuli työeläkkeisiin, kohdentuu suurempaan työeläketuloon, ja tämä ryhmä on kokonaan jäänyt toimenpiteitten ulkopuolelle. Asumiskustannukset ovat nousseet. Nyt hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksia. Lääkekorvauksien omavastuut ovat periaatteessa viime vuosina myös suurentuneet.

Mikä on tämä korikeskustelu nyt, että indeksiin tehdään muutoksia? Työeläkeindeksi on antanut vain tämän 2,3—2,5 prosentin korjauksen. Tarvitaan suurempaa tulonsiirtoa näille pientä eläkettä saaville työeläkeläisille. Onko siitä mitään pohdintaa? Myös valtiovarainministeri voisi vastata siihen, aiotaanko esimerkiksi kunnallisveron eläketulovähennyksen kautta puuttua tilanteeseen.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tietysti näistä verohelpotuksista, jotka nyt tehtiin, hyötyvät ne, jotka maksavat veroja. Mutta jos ei ole niitä veroja, niin sitten ei tietenkään sitä hyötyä tullut. Sitten tuli tasokorotushyöty, elikkä kaikille niillehän, jotka saivat pientäkin kansaneläkettä, tuli tämä tasokorotus, joka on siinä mielessä historiallinen, etten tiedä, että ainakaan viime vuosina olisi niin suurta korotusta kyetty tekemään, ja hyvä on, että nyt tehtiin. Kerroin jo, mitkä ovat sitten nämä jatkoaskeleet.

Mitä sitten tulee näihin työeläkeindekseihin, nämä ovat kyllä sellaisia kolmikantaisesti sovittavia asioita. Minä uskon, että vielä tämän vaalikauden aikana, kun sosiaaliturvauudistus etenee, näistä varmasti keskustellaan. Mutta tämä on ennen kaikkea kolmikantainen neuvotteluprosessi, että mitään sellaisia suunnitelmia näistä muutoksista ei nyt tällä kertaa ole.

Claes Andersson /vas:

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että köyhät vanhukset potevat usein erilaisia sairauksia. Me tiedämme, että sairastaminen on yhteydessä köyhyyteen ja varsinkin mielenterveyspuolella aika huomattava osa pienituloisista eläkeläisistä potee depressiota. Tiedämme myöskin, että näistä alle puolet saa asianmukaista hoitoa tähän depressioon. Tämä on siis suuri, laaja ongelma. Siihen liittyy myöskin yksinäisyys ja tämmöinen eristäytyminen yhteiskunnasta. Kysyisin hallitukselta:

Mitä hallitus aikoo tehdä tälle vaikealle ongelmalle, siis sille, että jätetään vanhukset hoidotta ja yksin ja liian pienelle rahalle, että he eivät pärjää tässä yhteiskunnassa?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä hoitopuoli on enemmän ministeri Risikon puolta, mutta minä en usko, että Suomessa jätettäisiin hoidotta ketään. Kyllä meillä kuitenkin toimivat järjestelmät ja kaikki saavat hoitoa, enkä ole kuullut, että myöskään terveyskeskuksessa raha olisi esteenä, ettei saisi tai voisi siellä käydä, niin että kyllä meillä nämä perusjärjestelmät toimivat. Kiitos kunnille ja kuntapäättäjille, että kyllä näistä on pidetty huolta kautta vuosien.

Mitä tulee vielä tuohon työeläkekysymykseen, niin meillähän on tehty nämä eläkepaketit 2005, 2007, jolloinka laajennettiin eläkeyhtiöitten sijoitusmahdollisuuksia täällä eduskunnassa lakiteitse, ja näin sitten näitä myöskin seurataan nyt. Meillähän on tiivis seuranta eduskunnan tahdon mukaisesti, että miten Puron paketti toteutuu, pidentääkö se työssäoloaikaa, ja miten tämä sijoitustoiminta (Puhemies: Minuutti on kulunut!) onnistuu, ja näihinhän tämä Eläkefoorumi on yksi vastaus.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä, te sanoitte, että eläkeläiset ovat pärjänneet kohtuullisesti. Ed. Söderman luetteli, minkälainen on pieneläkeläisen asema tänä päivänä, ja hän puhui nimenomaan niistä, joilla on vähän tuloja. He eivät maksa veroja eli eivät ole hyötyneet tuloveronalennuksesta, mutta heihin kohdistuu kyllä veronkorotuksia. Ja kun katsoo sitten, mistä tuon ryhmän elinkustannukset muodostuvat, niin ne muodostuvat elintarvikkeista ja terveyskuluista, ja nämä molemmat kustannuserät ovat huomattavasti nousseet. Ja te vastaatte ed. Södermanille ja muille, että ei hallituksella ole ainakaan tänä vuonna mitään tarkoitusta parantaa tämän ryhmän asemaa. Minä kysyn:

Eikö tämä sanoma ole mennyt perille, että meillä on yhteiskunnassa ryhmä, jolla menee todella huonosti? (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Edustajat sen tietävät. Ja kysyn: Eikö sittenkään pitäisi korjata?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Nythän nämä korotukset ovat tulleet tämän vuoden alusta voimaan eli vuoden 2008 alusta, niin että on korjattu, ja ne tuskin vielä sitten näkyvät ainakaan tilastoissa.

Ja totta kai on suunnitelmia. Tässähän esimerkiksi ruoan arvonlisäveron alennus, joka vaikuttaa lapsiperheisiin ja eläkeläisiin, on tulossa, mutta tämä on tietysti toisten ministereitten toimialaa. Mutta tässä, kuten kerroin, Eläkefoorumi tulee seuraamaan, miten Puron paketti toteutuu, ja tähän seurantaanhan eduskunta on asettanut tietyt klausuulit. Kaikkihan nyt riippuu tästä meidän elatussuhteestamme, elikkä pitää olla työssä pitempään ja silloin meillä on varaa maksaa myöskin jatkossa kunnollisia työeläkkeitä. Ne eläkkeet rahoitetaan suomalaisesta työstä. Se pitää muistaa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on korjannut eläkeläisten verotusta mutta jättänyt huomioimatta noin 180 000 pientä työeläkettä saavaa puolisoa, jotka pääasiassa ovat naisia. Näiden ihmisten vuositulo vaihtelee 11 000:n ja 18 000:n välillä, ja heidän verotuksensa on korkeampi kuin palkansaajien. Tämä ei ole millään perusteltua eikä oikeudenmukaista.

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tämä epäoikeudenmukaisuus korjataan, jotta näitten ihmisten eläketasoa tullaan parantamaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä pitää sillä tavalla paikkansa, että meillä on erilainen puolisovähennys meidän eläkejärjestelmässämme, mikä johtaa tähän mainittuun ongelmaan. Meillä on mahdollisuus tietysti katsoa tämän erityisen ryhmän verotusta vielä erikseen tulevina aikoina. Fakta on kuitenkin se, että myös näiden henkilöitten verotus on alentunut, kun oikaisimme eläkkeensaajien verotusta palkansaajien tasolle tai itse asiassa ei palkansaajien tasolle vaan sen alle. Eli tällä hetkellä hyvin pientä ryhmää lukuun ottamatta eläkkeensaajien verotus on alhaisempi kuin palkansaajilla. Monet eläkeläiset eivät tätä ole vielä huomanneet. Jos käyvät verottajan kotisivuilla katsomassa palkansaajan ja eläkkeensaajan veroeroa, eivät välttämättä huomaa laskea sitä, että palkansaajilla on noin 5,7 prosentin edestä erilaisia maksuja, (Ed. Kuoppa: Näkeehän sen, mitä käteen saa!) joita eläkkeensaajilla ei ole, ja ne kun pyyhkäistään siitä pois, niin sitten saadaan se oikea veroprosentti eläkkeensaajille.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä oli erittäin myönteinen ja hyvä puheenvuoro, jonka ministeri Katainen käytti. Eduskuntavaalien yhteydessähän, voi sanoa että taisivat kaikki puoluejohtajat antaa lupauksen, että tämä eläkeverotuksen epäkohta oikaistaan. Viime syksynä jouduimme äänestämään siitä juuri näiden yli 100 000 eläkeläisen osalta, mutta tämä lupaus tuoda palkansaajan verojen tasolle jäi toteuttamatta. Nyt kerroitte, hieno asia, ensimmäistä kertaa, että hallitus on valmis vielä puuttumaan tähän.

Voisitteko täsmentää, voidaanko tämä tehdä? Ei ole kai mitään estettä tehdä sitä ensi vuoden osalta, jos ei nyt kesken vuotta lähdetä liikkeelle. Eli voimmeko luottaa siihen, että teidän budjettiehdotuksessanne elokuussa tämä on korjattu?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! (Ed. Zyskowicz: Oliko esteitä tehdä jotain silloin, kun demarit olivat hallituksessa?) Ei ole ollut varmaan esteitä hoitaa tätä kuntoon aikaisemminkaan, viime vuonna tai edellisenä vuonna tai muuten. Minä olen vastannut samalla tavalla — tämä ei ollut ensimmäinen kerta — useampaan kertaan, kun sitä on kysytty, että me katsomme myös tämän asian tässä tulevina aikoina, kuinka se voidaan hoitaa kuntoon. Olennaista on se, että ihmiset ovat verotuksellisesti yhdenvertaisessa asemassa. Nythän näin ei ole, koska eläkkeensaajat ovat kevyemmän verotuksen piirissä, mutta tarkoituksena ei ole nostaa eläkkeensaajien verotusta, vaikka tavoite olisikin, että palkansaajat ja eläkkeensaajat olisivat tällä samalla viivalla.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Södermanin kysymys oli hyvin aiheellinen, koska me tiedämme, että meillä on yli puoli miljoonaa niin sanotun köyhyysrajan alapuolella elävää kansalaista, ja toisaalta me tiedämme, että reaalinen ostovoima myös nykyhallituksen aikana on pudonnut yli miljoonalla eläkeläisellä.

Ministeri viittasi siihen, että on kolmikantasopimus näistä indekseistä ja muista vastaavista, mutta eikö nyt olisi kuitenkin myönnettävä, että eläkkeitten ostovoima on 10 vuoden takaisella tasolla ja palkat ovat nousseet noin 30 prosenttia, ja eikö valtio voisi nyt olla mukana siinä kolmikannassa ja lähteä muuttamaan tätä taitettua indeksiä pois, joka on täysin epäoikeudenmukainen näille pieneläkeläisille?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Eläkepolitiikka on hyvin pitkäjänteistä politiikkaa. Sitä ei voida ihan joka hetki muuttaa. Puron paketti oli pitkällisen neuvottelun tulos ja eduskunnan hyväksymä. Sen tiedätte te, jotka olette täällä olleet silloin hallitusvastuussa sitä tekemässä. Siihen on kirjattu tämä seuranta, ja sitä seurantaa, että toimiiko se sillä tavalla, tekee Eläketurvakeskus. Siihenhän on sisään rakennettu se, että ollaan 2—3 vuotta pitempään työelämässä. Vasta silloin se rahoitus on kestävällä pohjalla. Näyttää, että tämä toteutuu. Suomalaiset ovat pidempään työelämässä. Ja kaikki tämä riippuu, korostan vielä, tästä elatussuhteesta, miten se meillä kehittyy, että me voimme rahoittaa myöskin tulevaisuudessa kaikki eläkkeet kestävällä tavalla. Sitten kun tuli tämä sijoitusuudistuslaki vuonna 2007, niin siinä myöskin täytyy katsoa, toimiiko tämä eläkeyhtiöitten sijoitustoiminta sillä tavalla kuin laskelmat olettavat. Eläkefoorumi, joka kokoontuu ensimmäisen kerran ... (Puhemies: Minuutti on kulunut!)

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.