Täysistunnon pöytäkirja 39/2013 vp

PTK 39/2013 vp

39. TIISTAINA 16. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.06

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä

 

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että hallituspuolueitten käytännön järjen äänen kuuntelu on himmentynyt. He eivät halua kuunnella kuljetusyrittäjien viestiä eivätkä edes liikenneasioista vastaavan valiokunnan viestiä. On aivan älytöntä, että tulevaisuudessa työaikakirjanpitoa joudutaan pitämään yrittäjien osalta. Yrittäjillähän ei ole lakisääteisesti työaikaa.

Muutenkin tämä hallitus on kurittanut kuljetusalan yrittäjiä runsaalla kädellä. Ensinnäkin polttoaineveron nostolla kerätään 125 miljoonaa ja kuljetusyrityksille ei verohuojennuksia luvata. Päinvastoin, kuljettajayrittäjien verotus on kiristynyt. Uskomatonta, että työntekijöiden sairastaminen loma-ajalla aiotaan maksattaa yrittäjän kukkarosta.

Perustienpito on surkeassa jamassa, ja siitä huolimatta painorajoja aiotaan nostaa. Tierahoista yli 70 prosenttia ohjautuu aivan eteläisimpään Suomeen, vaikka maa on iso. Jatkossa moni yrittäjä joutuu kelirikon aikana jättämään puunajon sikseen, tai sitten he joutuvat rikkomaan määräyksiä. Esimerkiksi teiden ja siltojen kohennukseen liikenee vuositasolla vain 10—15 miljoonaa.

Kaiken hyvän päälle yrittäjän lainansaantimahdollisuudet ovat huonontuneet, koska pankkivero kiristää nimenomaan yritysten lainahanoja. Tämä hallitus pakottaa esimerkiksi puutavara-alan yrittäjät uusimaan kalustonsa ollakseen kilpailukykyisiä, kun painorajoja muutetaan. Ihmettelen, miten se tehdään, kun sitä lainaa ei niin vain markkinoilta saa.

Kaiken hyvä päälle tulee tämä uusi byrokratia, esimerkiksi tämä järjetön kellokorttiesitys 48 tunnin kellokortista yrittäjille. Missähän muussa maassa ruvetaan pitämään vihkosia autoissa mukana ja yritetään sillä todentaa, mitä kaikkea kirjanpito- tai muuta työtä yrittäjä on ilta- ja viikonloppuaikana tehnyt? Tämä on aivan järjetön esitys.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti valiokunnan puolesta, että liikennevaliokunnan esitys, minkä se oli tehnyt kuljettajayrittäjien työaikaa koskien, ei olisi täyttänyt direktiivin ehtoja, koska direktiivissä yksiselitteisesti sanotaan, että pitää pitää työaikakirjanpitoa. Mutta valiokunta otti tuon tahdon huomioon sillä tavalla, että nykyään piirtureista saatava informaatio riittää, jos siinä on kaikki direktiivin edellyttämät tiedot, mutta mikäli ei ole, niin silloin on käytettävä myös muuta työaikakirjanpitoa. Me kaikki tiedämme, että tämä esitys on tullut pyytämättä meille. Se on osa Euroopan unionin direktiiviä, ja meillä on tuomioistuinpäätös tästä taustalla, ja sen takia näitä päätöksiä on tehtävä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Kalmarin puheenvuorosta saa vähintäänkin väärän käsityksen tästä asiasta. Tätä nimenomaista lakia ja direktiiviä Suomi on johdonmukaisesti koko ajan vastustanut, ja myöskin kokoomus on sitä vastustanut. Se, että ollaan nyt tässä tilanteessa, johtuu täysin siitä, että Euroopan parlamentti teki tällaisen päätöksen ja nyt meidän on pistettävä tämä voimaan. Se tulkinta direktiivistä, joka liikenne- ja viestintävaliokunnalla oli, valitettavasti ei pitänyt paikkaansa, vaan direktiivissä hyvin selvästi lukee, kuten edustaja Filatov täällä mainitsi, että sen pidemmälle ei voida mennä kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mennyt.

Tavoitteena nimenomaan on tehdä tästä mahdollisimman vähän byrokraattinen, koska ei ole tietenkään järkevää, että kuljetusyrittäjiä rasitetaan millään kohtuuttomalla byrokratialla, mutta tälle asialle ei tässä vaiheessa enempää voi tehdä, ja on kohtuutonta väittää, että tämä on hallituksen aikaansaannos, koska kyse on Euroopan unionista tulevasta direktiivistä, joka on voimaan laitettava.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan unioni ja komissio astuvat nyt uudelle lainsäädäntötasolle, ja tietysti itsenäisen ammatinharjoittajan työajan rajaaminen tällaisella lailla on erittäin hankalaa ja vaikeaa. Mutta kun liikenne- ja viestintävaliokunta asiantuntijoita kuunteli, myös ministeriön väkeä, tulimme siihen lopputulemaan koko väki, että tätä ylimääräistä kirjanpitoa ei tarvita. Nytkin kuljettajayrittäjät käyttävät ajo- ja lepoaikojen todentamiseen ajopiirtureita, joissa nämä asiat on prikulleen laitettu. Me laitoimme meidän omaan lausuntoomme, että jos rikkeitä kuljetusyrittäjän kohdalla katsotaan toteutuneen, niin silloin kuljettajan pitää todentaa ylimääräisellä kirjanpidolla, esimerkiksi kun pyydetään näitä kirjanpitomerkintöjä ajopiirtureittenkin osalta. Tämän pitäisi riittää direktiivin soveltamiseen.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä hallituspuolueet ovat tässä nyt pettäneet suomalaisen yrittäjän asian. He haluavat lisätä byrokratiaa muutenkin jo vaikeuksissa oleville yrittäjäkuljettajille. Nimenomaan tämän työpäiväkirjan tekemisen tulkinnasta on tullut hyvin monenlaista tietoa, ja nimenomaan tässä puututaan erittäin vakavasti elinkeinovapauteen. Voi vain kysyä, mikä on se seuraava ammattiala, missä aletaan rajoittamaan työaikaa. Pitäisikö kansanedustajillekin laittaa joku rajoitus siitä, kauanko täällä saa olla?

Eli tämä on nimenomaan se, että kun yrittäjät ovat muutenkin vaikeuksissa, heillä on kalliit investoinnit, niin nyt lähdetään heitä syynäämään tällaisella joutavanpäiväisellä työpäiväkirjalla. Me liikennevaliokunnassa lähdimme nimenomaan tästä, että joskus pitää koetella niitä EU:n rajoja ja direktiivin rajoja, ja tässä olimme yksimielisiä asiantuntijavaliokuntana emmekä halunneet tällaista rasittavaa byrokratiaa lisää. Kustannusten nousu on muutenkin alalla erittäin kovaa. Ei näillä ammattimiehillä eikä -naisilla ole aikaa tehdä tämmöisiä pöytäkirjoja.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kohdassa jälleen kerran näkyy se, mitä Euroopan unioni meille tekee. Se määrää erilaisia asioita, jotka meidän on vain hyväksyttävä. Me lyömme sinne kumileimasimella leiman perään.

Tämä on yksi sellainen asia, ja se, mikä tässä asiassa on kaikkein vaarallisinta, on se, että tässä puututaan nyt selkeästi, myöskin tässä salissa, yrittäjän vapauteen ja siihen, mitä yrittäjä saa tehdä ja mitä yrittäjä ei saa tehdä ja mikä on yrittäjän työaika. Ymmärtääkseni tässä maassa täytyy olla yrittäjällä vapaus yrittää, koska jos yrittäjällä on samat työaikalait kuin on työntekijöillä, niin ei hän enää silloin voi olla yrittäjä. Ei hän voi ottaa vastuuta silloin toisista ihmisistä ja toisten ihmisten työpanoksesta. Yrittäjä panee itsensä likoon silloin, kun hän tekee työpaikkoja ja antaa työtä, niin myös kuljetusyrittäjä. Valitettavasti tämäkin asia täällä on Euroopan unionin aikaansaannos.

Ari Jalonen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä EU antanut meille semmoiset reseptit, että me olemme niitten kanssa ongelmissa, ja tämä rajoittaa juuri yrittäjyyttä, niin kuin edustaja Tolppanen sanoi. Enkä olisi uskonut tämänkään hallituksen menevän näin yrittäjyyttä rankaisevaan suuntaan, mutta se on sitten taas eri asia. Liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi asiantuntijakuulemisen perusteella, että tuo meidän linjamme on riittävä, ja minä tahtoisin nyt vain nähdä sen jonkun toisen maan, mikä tekee yhtä rajoittavaa tästä säädöksestä kuin mitä Suomen hallitus nyt ajaa.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä ei ole kysymys yrittäjän työajasta oikeastaan ollenkaan eikä sen rajoittamisesta. (Kauko Tuupainen: Mistäs?) Tässä on kysymys kuljetussuoritteen työajasta, ja se on aivan eri asia kuin yrittäjän työaika.

Tässä tehdään ihan turhasta politiikkaa. Kuljetussuoritetta kun tehdään, niin silloin on kysymys kuljetusturvallisuudesta. (Anne Kalmarin välihuuto — Välihuutoja keskustan ryhmästä) — Ei yrittäjän tarvitse kirjata tuntejaan ylös kuin siihen kuljetussuoritteeseen tarvittavat työt. Minulla on siitä asiasta kokemusta, ja on varsin helppoa painaa sitä nappia, mitä tuli tehtyä kuljetuksen aikana.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu monesti ihan viime aikoina harmaasta taloudesta. Minulle tulee mieleen, että nyt tämän erittäin älyttömän, paljon hallintoa ja byrokratiaa yrittäjille lisäävän lainsäädännön jälkeen, kun tämä tullaan hyväksymään, lisääntyy byrokratia ja hallinto siellä yrityksissä. Se on kiistatonta. Tämän jälkeen tulee mieleen, että nyt meille syntyy varmaan sitten uusi harmaa alue: harmaan työajan merkitys yrityksissä tulee lisääntymään.

Se on aivan selvää, että tätä on yrityksissä aivan mahdoton valvoa. Ihan yrityksen sisälläkin sitä on kenenkään mahdoton valvoa, mitä se yrittäjä siellä itse puuhastelee. Esimerkiksi perjantaina iltapäivällä on aikaa huoltaa autoa ja tehdä toimenpiteitä, millä varmistetaan, että seuraavalla viikolla taas kaikki autot voivat startata liikkeelle.

On äärimmäisen vaikea ymmärtää, että tämmöistä lisähallintoa ja -byrokratiaa Euroopan parlamentti on voinut meiltä edellyttää ja vaatia.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä yrittäjäkuljettajien työaika on puhuttanut yrittäjäkenttää kovasti, ja palautetta on tullut monille meistä. Suomihan tätä alkujaan vastusti, niin kuin edustaja Satonen toi jo esille. Direktiivi on nyt kuitenkin pantava toimeen kansallisella tasolla, ja lain päämäärä on sinänsä hyvä.

Me liikennevaliokunnassa tosiaan päädyimme arvioon, että kirjanpito yrittäjäkuljettajille ei ole tarpeellinen, erillinen työaikakirjanpito lisää hallinnollista rasitetta ja sen luotettavuus on vaikeasti todennettavissa. Ja arvioimme myös asiantuntijakuulemisen perusteella, että direktiivi ei edellytä tämänkaltaista sääntelyä.

Nyt kuitenkin on tultu toiseen päätelmään ja todettu, että direktiivi edellyttääkin tätä. Kysyisinkin tätä asiaa: onko meillä ollut liikennevaliokunnassa samat asiantuntijat ja sama tieto käytettävissä? Sinänsä tämä esitys on kyllä parantunut prosessin aikana. Siellä puhutaan nyt (Puhemies koputtaa) muusta luotettavasta selvityksestä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikanaan kun EU:ssa tätä direktiiviä käsiteltiin, niin jos oikein muistan, niin suomalaismepeistäkin vasemmisto ja vihreät tätä kannattivat. Ja kun direktiivi on voimaan siellä saatettu, niin se myös tähän saliin sitten tulee. Täytyy kysyä, toimiiko tällainen yhteinen lainsäädäntö koko EU:ssa, kun esimerkiksi meillä Suomessa on paljon pieniä toimijoita, kun taas Euroopassa on runsaasti suurempia kuljetusalan yrityksiä.

Mutta kyllä tätä keskustelua kuunnellessa on jäänyt mietityttämään se, onko tässä nyt kaikki kortit katsottu, jos liikennevaliokunnassa on täysin erilaisia ajatuksia kuin sitten työ- ja tasa-arviovaliokunnassa. Ja tuntuu siltä, että olisiko tässä syytä vielä kertaalleen katsoa, onko kaikki mahdollinen tehty suomalaisten kuljettajayrittäjien hyväksi.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tahtoo hyvin usein unohtua se, että kysymys on liikenneturvallisuudesta ja siitä, että olipa yrittäjäkuljettaja tai niin sanottu renkikuljettaja, niin samalla tavallahan se väsymys kohtaa kumpaakin. Tässä on kysymys siitä, mitä siihen työsuoritukseen, siihen kuljetussuoritukseen sisältyy. Sen jälkeisestä työajastahan tällä ei määritellä sitä. Sen työsuorituksenkin aikana, kuljetussuorituksen aikana, tämä yrittäjäkuljettaja voi tehdä muitakin hallinnollisia tehtäviä, mitkä eivät liity siihen kuljetussuoritukseen. Sitten sen kuljetussuorituksen jälkeen taas hän voi pestä auton ja tehdä muita hallinnollisia tehtäviä, ja se ei rajoita tätä tekemistä millään tavalla.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu on ymmärrettävistä syistä kyllä kohtuullisen yksisilmäistä.

Haluan korostaa sitä, mitä edustaja Piirainen tuossa äsken totesi, eli kyllähän tällä lakiehdotuksella pyritään tieliikenteessä toimivien yrittäjäkuljettajien turvallisuuden ja terveyden suojelemiseen, ja kyllä se minun mielestäni ihan samalla tavalla on äärimmäisen tärkeä asia, että terveyttä suojellaan ja maantieliikenteen turvallisuutta parannetaan sillä, että niitä ylipitkiä aikoja siellä tien päällä ei olla. Myöskin sitten tällä osaltaan pyritään kilpailutilanteen vääristymisen estämiseen.

Voin puhua näistä entisistä kokemuksista, kun monta kertaa olen todennut, mitä joskus työkseni tein, niin kyllä ne aika kamalia asioita ovat, kun me teemme päivätyössä noin 1 700 tuntia vuodessa töitä ja huimimmat ylitykset kuljetusalalla — ne olivat, totta kai, renkejä — olivat sellaiset, että ne olivat tuplat. Yli 3 000 tuntia tien päällä raskaan ajoneuvon kanssa tuolla kelissä kuin kelissä ei voi olla kenenkään tavoite, ja siitä pitää pyrkiä eroon.

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä hyvin edustajat Piirainen ja Kärnä jo totesivatkin sen, mistä tässä myös on kysymys: ei pelkästään yrittäjien työturvallisuudesta vaan myös kanssaliikenteessä olevien turvallisuudesta.

Varmasti kaikilla ovat vielä mielessä ne liikenneonnettomuudet, joita raskaan kuljetuksen ja esimerkiksi linja-autojen osaltakin ollaan menneinä vuosina saatu Suomessakin kokea. Sen takia on tärkeää, että työaikoja rajoitetaan. Tutkijalautakuntien tutkimuksissa erityisesti ajonopeus, vireystila ja nukahtaminen olivat yleisimmät riskitekijät, jotka vaikuttivat kuljettajaan onnettomuushetkellä, ja juuri näihin riskitekijöihin nyt tälläkin esityksellä halutaan puuttua. Minun mielestäni työturvallisuus on tärkeää mutta liikenneturvallisuus kaikkien osalta erittäin tärkeää.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluamatta erikseen nyt puuttua kokoomuksen sisäiseen vääntöön tästä asiasta edustaja Heinoselle on kuitenkin pakko todeta, että vasemmistoliiton edustaja ei ole erityisesti kannattanut tätä esitystä parlamentissa siitä yksinkertaisesta syystä, että vasemmistolla ei ole siellä edustajaa. Mutta jos nyt sattuisi olemaan, niin hän kyllä olisi todennäköisesti tätä kannattanut siitä syystä, joka tässä nyt on jo moneen kertaan nostettu esiin. Kysymys on ennen kaikkea siitä, että kaikki liikenteessä liikkuvat voivat liikkua siellä turvallisesti eivätkä joudu vaaranalaisiksi sen takia, että kuljettajat joutuvat ajamaan väsyneinä. Se ei ole todellakaan kenenkään etu.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kiinnitettiin huomiota liikenneturvallisuuteen ja ainakin työ- ja tasa-arvovaliokuntaan annettiin selkeä viesti siitä, että Suomessahan on liikenneturvallisuus oleellisesti parantunut viimeisen 30 vuoden ajan lähes tasaisesti mutta nyt sitten 90-luvulta tultaessa raskaitten ajoneuvojen liikenneturvallisuuden paraneminen on pysähtynyt. Siellä kun katsottiin sitten, mitkä ovat niitä määrääviä seikkoja, niin todella se, että väsyneenä ajetaan ylipitkiä aikoja, mitä ei valvota, saattaa olla syynä. Elikkä tässä on kysymys liikenneturvallisuudesta mutta ennen kaikkea yrittäjien keskinäisestä kilpailusta. Sitä ei voida tehdä turvallisuuden kustannuksella.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin mielenkiintoinen keskustelu, mikä nyt käydään liikenneturvallisuudesta tämän asian tiimoilta.

Tässä voi olla sitten ihan toinenkin näkökulma, että nyt tämä uusi laki voi heikentää liikenneturvallisuutta. Nimittäin tiedän monia yrittäjiä, joilla on muutamia työntekijöitä, muutamia kuljettajia töissä yrityksessään, ja nämä yrittäjät varmistavat sitten kaikin tavoin, kaikin keinoin ja koko sen valveillaoloajan, mitä he ovat, että kalusto on kunnossa, kalusto on hyvässä ajokunnossa, ja varmistavat sillä, että heidän palkkaamiensa kuljettajien olisi mahdollisimman turvallista liikkua sitten sillä heidän kalustollaan. Tämän jälkeen saattaa olla niin, että joku asia jää huomaamatta yrittäjältä, ja siksi tämä ei ole niin yksiselitteinen.

Mutta yksi asia: edustaja Heinonen otti esille, että valiokunnissa joku asiantuntija, jonka sanalla on painoarvoa, on liikennevaliokunnassa lausunut täysin päinvastaista kuin mitä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja tämä kyllä herättää kysymyksiä.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa kyse viime kädessä on kumipyöräliikenteen ja raideliikenteen välisestä kilpailutilanteesta, joka käynnistyi 90-luvun alussa. Tänä aikana kuitenkin autojen turvalaitteet ovat olennaisesti kehittyneet: ovat tulleet ajonopeutta säätävät piirturit, jotka mittaavat käytettyä ajoneuvon aikaa ja matkaa, mutta ihan viime aikoina myös nukahtamista estävät laitteet, jotka pohjautuvat videointiin ja siihen, kuinka silmän liike kuljettajalta mahdollisesti umpeutuu tai jotain muuta vastaavaa. Ne eivät ole kalliita ja ovat jo uusimmissa kuorma-autoissa ja myös eräissä henkilöautoissa, varsinkin ruotsalaisissa, saatavilla. Tätä ongelmaa liikenneturvallisuuden kannalta olisi voitu myös tätä kautta parantaa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt näyttää siltä, että kokoomus on vasemmalta laidalta ostettu, koska haluttiin suosia hyväosaisten veroasiaa ja painaa villaisella tällaiset konsulttihankinnat: lähdetään lakiehdotus toisensa jälkeen kumartamaan vasemmalle ja unohdetaan se viesti, minkä yrittäjät tänne tuovat. Miten käy nyt yrittäjien osalta verrattuna kilpailuun, joka tulee muista maista? Kyllä tässä jälleen kerran joudutaan taka-alalle. On se aivan ihmeellistä, että kun asiantuntijavaliokunta on päätynyt siihen ratkaisuun, että tätä EU-lainsäädäntöä voidaan tulkita kevyemmin, niin sitä ei tulkita kevyemmin. Tuokaa meille yksi esimerkkimaa, missä tämä on yhtä kireästi laitettu käytäntöön. Ajopiirturit ja ajo- ja lepoaikojen mittaaminen kuvaavat sitä, miten siellä liikenteessä hoidetaan se liikenneturva. Tässä on kyse aivan eri asiasta.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kyllä ihan selvää, että valtaosa hallituspuolueiden edustajista toimii nyt vastoin tahtoaan. Onneksi liikenne- ja viestintävaliokunta on ollut asiassa kyllä ihan oikeilla jäljillä, ja mitä tulee ajatukseen siitä työaikakirjanpidosta, niin kyllä piirturin pitäisi riittää. Mihin tämä sitten johtaisi Euroopan unionin tasolla — kyllä jossakin vaiheessa Suomenkin on hyvä sanoa, että me teemme juuri tällä mallilla.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys siitä, että Euroopan suuret kuljetusliikkeet, -yritykset ajavat pieniä yrittäjiä ahdinkoon. Tämähän koskettaa juuri pienyrittäjiä, ja mitä enemmän sinne luodaan byrokratiaa, se tulee johtamaan siihen, että ne yhden kahden auton yritykset tulevat pikkuhiljaa häviämään ja suuret kuljetusliikkeet ottavat Suomenkin markkinat, kuten myös muiden Euroopan maiden markkinat, haltuunsa. Tästä tässä on kysymys, ja se lobbaustoiminta on varmasti ollut riittävän kovaa. Se on näkynyt erityisesti Euroopan unionin parlamentissa, mutta tullut valitettavasti myös sitten nykyisen hallituksen päätökseksi tähänkin eduskuntaan.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta omassa lausunnossaan on todennut, yrittäjäkuljettajia koskevat jo nyt muun muassa ajoaika- ja työaika- ja lepoaika-asetuksen mukaiset enimmäisajoaika- ja vähimmäislepoaikasäännökset, niin miksi sitten enää lähteä tekemään lisää byrokratiaa? Samoin myöskin liikenne- ja viestintävaliokunnassa todettiin, että erillinen työaikakirjanpito ja sen säilyttäminen kahden vuoden ajan vain entisestään lisäisi pienten yrittäjäkuljettajien toimintaan liittyvää turhaa hallinnollista rasitetta tuomatta siihen mitään konkreettista hyötyä. Ja kun edustaja Suutari totesi, että tässä on kyse oikeastaan pelkästään kuljetussuoritteesta, niin kyllä tässä on ihan selkeästi kyse kokonaistyöajasta ja siitä, mitä siihen lasketaan.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Euroopan unioni on ollut huolissaan jo pitkän aikaa Euroopan alueen kilpailukyvystä. Samoin on ollut Suomen hallitus. Mutta tavan takaa, mukaan lukien tämä esimerkkinä, ne käytännön esitykset ovat juuri päinvastaisia. Jälleen tällä annetaan avaimia muille ja kolmansista maista tuleville yrittäjille ja viedään mahdollisuuksia, nimenomaan niin kuin edustaja Rossi täällä äsken totesi, pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Tämä ei voi olla se linja, jolla me kilpailukykyä Euroopassa ja Suomessa kohennamme, vaan tässä käy aivan päinvastoin. Yrittäjän mahdollisuuksien kaventaminen ja lisäbyrokratian luonti eivät sovellu kilpailukyvyn kohentamiseen, eivät millään tavalla. Samoin tämä tuo tahattomien virheiden, tahattomien rikkomusten suman, niin että ihmiset eivät kerta kaikkiaan tiedä, mitä pitää tehdä, mikä on sallittua, mikä ei. Kohtahan on ajatteleminenkin jo kiellettyä työajalla. Tämähän on ihan käsittämätön tapa toimia, kun tähän suuntaan ollaan lähdetty menemään. Kilpailukykyä pitää kohentaa muilla tavoin kuin rajoituksilla.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitä olen kyllä ihan varma, että jos joku kuljetusyrittäjä tätä keskustelua on kuunnellut, niin varmaan ei tiedä kyllä, mitä pitäisi tehdä. Siitä olen edustaja Lepän kanssa kyllä samaa mieltä. Jos kuunteli esimerkiksi edustaja Kalmarin puheenvuoroa, niin ei tällaista puheenvuoroa voi käyttää, jos on sattunut sen direktiivin lukemaan, mutta vahvasti epäilen, ettei ole luettu tai ainakin luetun ymmärtämisessä on huomattavia puutteita.

Se itse asia: Kuten sanoin jo, en pidä tätä järkevänä, mutta nyt ollaan siinä tilanteessa, että tämä täytyy hyväksyä, ja toivotaan, että tällä on positiivisia näkökulmia sitten sen liikenneturvallisuuden näkökulmasta katsottuna. Ja sitten pitää pitää mielessä myös tämä isompi kokonaisuus. Tämä direktiivi on pistetty voimaan mahdollisimman pienellä byrokratialla. SKAL on ollut mukana valmistelussa. Tähän esitykseen ei sisälly rangaistussäännöksiä. Tämän pienemmällä ei direktiiviä voida pistää voimaan kuin juuri nyt on tehty.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tässä on noussut esiin se, miksi työelämävaliokunta ei ole ottanut suoraan liikennevaliokunnan esitystä pykälistä, niin ensinnäkin liikennevaliokunta asetti kynnyksen työsuojelun toteuttamiselle, ja liikennevaliokunta ei tässä varmastikaan ole perehtynyt työsuojelulakiin kokonaisuudessansa.

Jos lähdetään siitä, että pitää olla perusteltu epäilys ennen kuin työsuojelutoimia voidaan toteuttaa, niin sellaista lainsäädäntöä ei voida säätää eikä mielestäni myöskään sellaista lainsäädäntöä, jossa ei edellytetä kirjanpitoa mutta ongelmien kohdatessa kahden vuoden päästä sanotaan, että sellainen kirjanpito pitäisikin pystyä osoittamaan. Tämä on aika kummallista jälkikäteistä tarkastusta, johon kukaan ei ole voinut varautua etukäteen. Sen vuoksi työelämävaliokunta lähti siitä, että liikennepiirturin tiedot, jos ne täyttävät tuon direktiivin, riittävät. Mutta kun ne kaikilta osin eivät täytä, niin niitä on silloin täydennettävä. Jos taas piirturit kehittyvät eteenpäin ja niihin on asianomaiset merkinnät ja kohdat asetettu, niin silloin tuo piirturitieto riittää, elikkä ollaan menty hyvin minimaalisella ratkaisulla eteenpäin.

Mutta toivoisin, että jos liikennevaliokunta jatkossa käsittelee esimerkiksi työsuojeluasioita tai sellaisia asioita, jotka kuuluvat toiselle valiokunnalle, niin ne myös tarkastaisivat, mitä noissa laeissa lukee.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä voidaan kutsua aivan hyvin talonpojan tappolinjaksi kuljetusyrittäjien kannalta. Tässä nähdään juuri, minkälaista tämä EU-direktiivien hömpötys on. Tämä on tuhoamassa Suomesta pienet kuljetusyrittäjät. Suomalaisista kuljetusyrittäjistä on yhden kahden auton yrittäjiä valtaosa, ja tämä nyt koske heidän työaikaansa, ja se on selvä, että se tekee niille yrityskuolemat. Tämän seurauksena, kun koko ajan puhutaan meidän viennin kilpailukyvystä — kumipyörillä kuljetetaan suuret määrät näitä massoja — kun kilpailu heikkenee, tässä tulevat suuret lobbarit tuolta Euroopasta ja muuta, niin meidän kustannuskulut täällä vientiteollisuuden puolella nousevat ja samalla meidän kilpailukyky heikkenee. Nyt olisi pantava järki päähän ja käytävä siellä vähän tukistelemassa myös niitä EU-herroja.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on jälleen kerran osoitus siitä EU:n linjasta: järjenvastaisuuden järkiperäisyyttä. Sitähän EU:n esitykset pitkälti ovat: järjenvastaisuuden järkiperäisyyttä. Tässä on kauniita sanoja työturvallisuudesta, liikenneturvallisuudesta, riittävistä lepoajoista, mutta kun mennään lopulta maalia kohti ja mietitään, kuka hyötyy: tässä ovat taustalla monikansalliset, suuret kuljetusjätit. Suomessa kuljetusala on muutenkin jo harmaan talouden piirissä liiaksi, ja tämä edistää entisestään sitä, ja ahtaalla oleva autoilija-pienyrittäjä joutuu entistä tiukemmille. Miksi hallitus tällä matelemisen linjalla jatkaa?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajat Kokko ja Kivelä puhuivat juuri asiaa. Tässä kerran taas törmätään kaiken yli menevään EU:n direktiiviin, ja se määrää. Kuljetusyrittäjät itse ovat käsittääkseni tätä ehdotusta vastaan. Hallituksen pitäisi myös teoillaan olla pienten yrittäjien puolella. Kyseessä oleva hallituksen esitys vaikeuttaa kuljetusyrittäjän työtä. Ajopiirturikortti valvoo tarkkailun riittävällä tasolla.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En minäkään tätä hallituksen esitystä täydellisenä pidä, mutta käsittääkseni lain tärkein päämäärä kuitenkin on edistää yrittäjäkuljettajien terveyttä ja hyvinvointia. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, hallituksen esityksessä siis säädetään yrittäjäkuljettajan viikoittaisesta enimmäistyöajasta, tauoista ja yötyöstä tieliikenteessä. Työaikaan ei lasketa mukaan yrittäjän hallinnollisia töitä, kuten kuljetuksen suunnittelua, kirjanpitoa tai laskutusta. Vaikka lakiesitys on saanut paljon kritiikkiä, täytyy myös myöntää, että kyllä tämä jonkunlainen torjuntavoitto on. Esitys on parantunut paljon prosessin aikana. Yrittäjien kannalta turhaa byrokratiaa on lopullisesta lakiluonnoksesta karsittu paljon pois.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole tämän alan minkäänlainen asiantuntija, mutta kun ajattelee tämmöisellä tavanomaisella kaupunkilaisjärjellä, niin jotainhan tässä pitää muutosta tehdä. Arvostamani hallituspuolueen edustaja Hemmilä käytti kaksikin viisasta puheenvuoroa tuossa, ja olen pitkälti samaa mieltä.

Luin tässä näiden puheenvuorojen aikana tämän viimeisellä sivulla olevan vastalauseen, joka on näköjään keskustan ja perussuomalaisten tekemä. Siinä on täyttä asiaa, joka voidaan laittaa pohjaksi.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erittäin monia hyviä asiantuntijapuheenvuoroja, myöskin sieltä hallituspuolueitten toimesta, muitakin kuin Hemmilän. Tuli mieleen, onko teknisesti mahdollista (Markku Rossi: Miten äänestetään?) palauttaa tämä asia uuteen valmisteluun valiokuntaan ja ottaa täältä salista asiantuntijoita kuultavaksi. Minusta heidän käsityksensä pitäisi viedä läpi tässä asiassa. Tällainen esitys.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää työ- ja tasa-arvovaliokuntaa ja erityisesti sosialidemokraatteja edustavaa puheenjohtaja Filatovia siitä, että tasa-arvovaliokunta on kuitenkin pidättäytynyt määrittelemästä sanktioita tälle. Mutta samalla tulen vakuuttuneeksi, että jos alkuun totesin, että nyt tulee harmaan työajan ajat, niin kyllä se nyt sitten aivan varmasti tässä toteutuu. Eli kaikesta tästä voi päätellä, että tämä on ainakin täysin turha.

Edustaja Rossi myöskin käytti täällä erinomaisen hyvän puheenvuoron, niin kuin kaikki puheenvuorot, lähestulkoon, ovat olleet tässä salissa tästä asiasta hyviä. Hän totesi, että ehkä täällä taustalla on jotkut isot eurooppalaiset kuljetusyritykset, jotka ovat lobanneet tämän asian sinne parlamenttiin, niin että parlamentti äänestyksen jälkeen tällaisen direktiivin hyväksyi, vaikka komissio, jota yleensä moititaan direktiiveistä, oli toista mieltä. On todettava, että Suomessakin Saksan rautatiet ja posti alkavat jo hallita. Nämä kaksi suurta yritystä alkavat hallita kuljetusmarkkinoita maantiellä.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuus on tärkeä asia. Mutta sillä, tämän direktiivin ja nyt Suomessa olevan lain perusteella, ei voida perustella tämän yrittäjäkuljettajien työajan tärkeyttä ja hyvyyttä.

Kuljetusyrittäjillä on tällä hetkellä työ- ja lepoajat, jotka sääntelevät juuri sitä, milloin ajetaan ja milloin levätään. Tämän ylimääräisen työaikakirjanpidon tuominen lainsäädäntöön on minun mielestäni turhaa. Valiokunnassakin, kun sitä käsiteltiin, todettiin, että ajopiirturin tekstin pitäisi riittää siihen, että sillä todennetaan, milloin on ajettu ja milloin ei.

Tämä lisätyöaikakirjanpito lisää byrokratiaa, ja ministeri Kyllönen täällä lähetekeskustelussa totesi itsekin: aivan täysin mahdoton valvoa.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Juurikin näin, valvonta tässä tulee se suuri ongelma olemaan. Tätä ei pystytä valvomaan.

Asiantuntijoiden mukaan tämä on myös liikenneturvallisuuden kannalta suhteellisen vähäinen asia. Ja kun tätä todellista työaikaa ei pystytä valvomaan eikä ole resursseja, niin tulee myös se tosiseikka esiin, että ei tästä laista ole mitään hyötyä. No, se onneksi on hyvänä puolena tässä, että sanktioita ei ole määritelty.

Mutta tähän valvontaan liittyen vielä: jos ei ole kerran resursseja, niin täytyy kysyä, että onko täällä sitten joku himobyrokraatti, joka on halukas lisäämään resursseja tähän valvontaan niin, että pystyttäisiin todellisesti valvomaan. Se tarkoittaisi paisuvaa valtionhallintoa, lisää palkkakustannuksia ja lisää alijäämää myöskin valtiontalouteen.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me liikennevaliokunnassa päädyimme siihen, että tosiaankin digipiirturit, jotka kehittyvät myös tulevaisuudessa, riittävät ihan selvästi näyttämään sen, mikä on tämä ajoaika. Siinä mielessä, jos siellä ylilyöntejä tapahtuu, siihen voidaan myös puuttua viranomaisten toimesta. Mutta niin kuin on taas sanottu — ja viranomaiset sanoivat sen meille suoraan — tätä on aika vaikea valvoa. Tämä on aika käsittämätön direktiivi kyllä siinä mielessä.

Sen taustanhan me tiedämme, niin kuin edustaja Rossi sanoi. Suuret kuljetusyritykset Euroopassa haluavat vallata markkinat, ja nämä yhden rekan miehet, joita Suomessa on, halutaan tappaa pois tällä direktiivillä. Tämä on erittäin iso lasku, mikä yrittäjille tästä tulee. Se on noin 80 miljoonaa euroa, ja muutenkin, kun tilanne on kuljetusyrittäjän osalta mikä se on — nimenomaan polttoainekustannukset ovat nousseet, on huono tiestö, kabotaasiliikenne laajenee koko ajan — seurauksena on se, että meille tulee ulkomaiset, balttilaiset firmat ja siellä on filippiiniläiset kuskit niin kuin Ruotsissa. Tämä on se kauhukuva, mitä me asiantuntijavaliokuntana halusimme tässä välttää.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on muutamaan kertaan nostettu esille ulkolaisten yritysten tänne Suomeen tulo, ja edustaja Alatalo tuossa sanoi minun mielestäni semmoisen taikasanan eli "kabotaasiliikenne". Se on ihan oikeasti niin, että se on tällä hetkellä todella iso ongelma, mutta jos muistan oikein, niin tässä muutama hetki sitten myöskin liikenneministeri Kyllönen oli lisäämässä tämän kabotaasiliikenteen valvontaa, ja sitä kautta toivottavasti sitä saadaan kuriin. Siellä on todella isoja ongelmia.

Sitten edustaja Kivelälle haluan todeta: Tulkitsin puhettanne niin, että te vähän työturvallisuutta ja työturvallisuusmääräyksiä väheksyitte. Minusta on huono juttu, jos näin teitte. Toivottavasti kuulin väärin.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kärnän kannattaisi nyt käydä tuolla eduskunnan saunassa pesemässä korvat aamuisin, siellä nimittäin nyt voi suorittaa myös uimataitodiplomin, kävin edustaja Jalosen kanssa sen tänä aamuna suorittamassa.

En todellakaan niin tarkoittanut, vaan nimenomaan tarkoitin sitä, että kauniin kuoren alla EU antaa uusia määräyksiä, mitkä sitten toteutuessaan johtavat täysin päinvastaisiin, kauhistaviin asioihin. Puhuin esimerkkinä, että tässäkin kauniita asioita markkinoidaan: liikenneturvallisuutta, työturvallisuutta, riittävää lepoa. Ne ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia asioita, ja niitä pitää kaikin tavoin edistää. Mutta jos sitten lopputulos johtaa täysin päinvastaiseen, niin siitä maksetaan silloin liian kallis hinta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kiinnitän edustajien huomiota tyylilajiin myös puheenvuorojen käytössä.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä salin vasemmalta laidalta kehutaan, että on hyvä, että kuljettajien työaikaa rajoitetaan. Tämä turvallisuuspuoli, mikä tässä on nyt puhututtanut ja mikä on perusteena täällä, on hoidettu kyllä jo muulla tavoin. Ja jos salin vasen laita tosiaan on sen kannalla, että on hyvä rajoittaa yrittäjien työaikaa, niin kysyn vain: mistä te löydätte näiden kaikkien ajokorttiuudistusten ja kaikkien muiden direktiivien jäljiltä ne kuljettajat Suomeen, jotka pitävät Suomen pyörät pyörimässä?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuus on tärkeä asia, ja siihen tietysti pitää kiinnittää erittäin paljon huomiota ja sitä kehittää. Mutta edustajat Vehkaperä ja Savola nostivat erittäin tärkeän asian esille, tämän lain valvonnan, ja se kuuluisi tästä edespäin sitten työsuojeluviranomaisille.

Haluaisin kysyä myöskin työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajalta: kun te niin puhuitte, että työaikakirjanpitoa tulisi tehdä, niin minkälainen olisi sitten riittävä kirjanpito, ja onko meillä Suomessa riittävät resurssit työsuojeluviranomaisilla? Liikenne- ja viestintävaliokunnassa tuli aivan selvästi esille, että siellä resurssit ovat riittämättömät tällä hetkellä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tässä on vielä vastauspuheenvuoropyynnöt edustajilla Tolppanen, Piirainen ja Filatov, ja sen jälkeen puhujalistaan.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt useampaan kertaan viitattu liikenneturvaan. Meillä oli kuitenkin valiokunnassa Liikenneturvasta ihminen, jolta kysyin, kuinka paljon tämän direktiivin hyväksyminen vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, ja häneltä sain aivan selkeän vastauksen: Sen vaikutus liikenneturvallisuuteen on vähäinen. Se johtuu siitä, että näitä ajoaikoja ja lepoaikoja on säädelty jo aikaisemminkin.

Kuten vastalauseessamme toteamme, yrittäjäkuljettaja tekee paljon muutakin kuin ajaa autoa. Hän suunnittelee, markkinoi, sopii ajoista, laskuttaa ja nyt tämän jälkeen sitten tekee tuota kirjanpitoakin, joka pitää muuten sitten säilyttää kaksi vuotta. Minä kyllä väittäisin, että kaikenlainen lisätyö sen ajosuoritteen lisäksi on myöskin rasittavaa ja se myöskin verottaa vapaa-aikaa sieltä toisesta päästä, sitä aikaa, millä pitäisi palautua tähän varsinaiseen kuljetussuoritteeseen.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on ihan selkeästi liikenneturvallisuudesta ja työsuojelusta kysymys ja työturvallisuudesta, ja tämä on tietenkin siinä mielessä hankala. Me liikenne- ja viestintävaliokuntana keskustelimme siitä, voimmeko me ottaa tällä tavalla kantaa tähän. Meille tuli kuulemisessa asiantuntijan tiimoilta semmoinen viesti — näin minä ainakin muistelen — että komissio ei pakota tähän työpäiväkirjan pitämiseen, mutta se tulee just siitä, että kun täällä on puhuttu, esimerkiksi Filatov puhui ja moni muukin on puhunut, näistä uusista ja kehittyvistä piirtureista, elikkä sieltä voidaan lukea sitten tarkkaan ja tallentaa pitemmältäkin ajalta näitä työsuoritteita. Mutta totta on se, että ei todellakaan kukaan voi täysin valvoa, mitä kuljettajayrittäjä siinä välillä tekee kuorman purun aikana tai osallistuuko hän siihen tai ei. Elikkä kyllä tässä tietysti jää tämmöinenkin aukko vielä tähän esitykseen.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastaan nyt kolmannen kerran, miten tätä työaikakirjanpitoa tässä käsitellään. Ajatus on se, että silloin kun tuosta piirturista saa tarvittavat tiedot, niin silloin se piirturin käyttö riittää. Mutta kun yksiselitteisesti on osoitettavissa, että kaikissa piirtureissa ei ole noita kaikkia tietoja tällä hetkellä vielä, niin se, mitä piirturin lisäksi direktiivi edellyttää kirjattavan, se pitää kirjata, vain se, jotta tämä direktiivin edellytys täyttyy. Mutta direktiivin artikloissa sanotaan aivan selvästi, että työaikakirjanpitoa pitää pitää. Sen sijaan ei määritellä sitä, miten sitä pitää pitää, ja sen vuoksi työelämävaliokunta on tehnyt siitä mahdollisimman kevyen muodon.

Mitä tulee tähän tämän lain valvontaan, me emme ole halunneet tätä lakia, kukaan meistä. Tämä on tullut tuomioistuinpäätösten kautta, ja me kaikki tässä salissa tiedämme sen. Siinä mielessä linjamme on johdonmukainen. Tämän valvontaan ei suunnata lisäresurssia, mutta silloin, kun muulloin tehdään valvontakäyntejä, niin siinä yhteydessä tarkistetaan myös tähän lakiin liittyviä asioita.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Puhujalistaan.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä. Tällä ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön maantieliikenteen työaikadirektiivin itsenäisiä kuljettajia koskevat velvoitteet. Direktiivi siis täydentää Euroopan unionin ajo- ja lepoaika-asetusta.

Ehdotetussa laissa säädettäisiin yrittäjäkuljettajien viikoittaisesta enimmäistyöajasta, tauoista ja yötöistä tieliikenteessä. Laki mahdollistaisi poikkeamisen enimmäistyöajasta ja yötyöstä teknisestä tai työjärjestelyyn liittyvästä syystä. Lakia sovellettaisiin ajo- ja lepoaika-asetuksen ja AETR-sopimuksen mukaisiin kuljetustoiminnan harjoittajiin, kun kysymys on pääasiallisesta kuljetustoiminnasta tavara- ja henkilöliikenteessä. Laissa säädettäisiin myös yrittäjäkuljettajan työaikakirjanpitovelvollisuudesta ja sen säilyttämisvelvollisuudesta. Lain valvonta kuuluisi työsuojeluviranomaiselle.

Herra puhemies! Lainvalmistelusta käytiin laaja ja seikkaperäinen kuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Myös liikenne- ja viestintävaliokunta sekä perustuslakivaliokunta ovat ottaneet asiaan kantaa ja antaneet siitä lausunnot. Ongelmakohdat laissa ilmenevät siinä, että se luo yrittäjille kohtuuttomasti lisää byrokratiaa, papereiden pyörittelyä ja päänvaivaa tuomatta mitään käytännön hyötyä mahdolliseen ongelmaan. Tässä hallituksen esityksessä yrittäjäkuljettajat velvoitettaisiin kirjaamaan työaikansa ja säilyttämään työaikakirjanpito kahden vuoden ajan. Asiantuntijaselvityksen mukaan uudistuksen merkitys on kuitenkin liikenneturvallisuuden kannalta vähäinen ja todellisen työajan valvonta mahdotonta. Mikä on siis järki tehdä laki, josta ei ole hyötyä ja jota ei pystytä valvomaan?

Asiantuntijakuulemisissa tuli useaan otteeseen esille myös se tosiseikka, että tämäntyyppiseen valvontaan ei resursseja löydy. Se tarkoittaa siis sitä, jos valvontaa ja resursseja tänne haluttaisiin laittaa, että valtionhallintoon täytyisi palkata lisää väkeä, tulisi lisää palkkakustannuksia ja lisää alijäämää myös jo ennestään haasteelliseen valtiontalouteen.

Herra puhemies! EU-direktiivi velvoittaa Suomenkin noudattamaan ja huolehtimaan liikenneturvallisuudesta ja työajoista, hyvä niin. Siitä ei kuitenkaan pidä tehdä liian ongelmallista omassa lainsäädännössämme. Jokaisesta raskaan liikenteen ajoneuvosta löytyy ajopiirturi. Ajopiirturi tallentaa tiedot ajoneuvosta, ajoajoista ja -nopeuksista sekä muista tiedoista sekä kuljettajakortille että ajopiirturin muistiin. Tässä on siis halutessamme, tai paremminkin tulkitessamme, riittävä keino valvoa kuljettajayrittäjien ajo- ja työaikaa.

Herra puhemies! Yksi yrittäjyyden kriteereistä on se, ettei yrittäjillä ole työaikaa. Kuljettajayrittäjä toimii yrityksensä puolesta muulloinkin kuin ajaessaan autoa. Hän suunnittelee, markkinoi ja sopii ajoista. Työaikakirjanpito olisi vain yksi lisävelvollisuus, joka ei tosiasiassa kertoisi mitään luotettavaa yrittäjän tosiasiallisesta työhön käyttämästä ajasta.

Herra puhemies! Toistan vielä kerran: nyt olemme tekemässä lakia, joka lisää byrokratiaa, josta ei ole mitään lisäarvoa ja jota ei pystytä valvomaan.

Esitänkin edellä olevan perusteella, että tämä lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 8 § muutettuna seuraavasti:

8 § Selvitys työajasta

"Yrittäjäkuljettajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä annettava riittävä kirjallinen selvitys työajastaan ja tauoistaan tämän lain 3 ja 4 §:ssä tarkoitetulta viimeksi kuluneelta tasoittumisjaksolta, jos tieliikenteen valvontalaitteista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 tarkoitetun ajopiirturin tai ajopiirturikortin tiedot taikka muut vastaavat seikat antavat perustellun syyn olettaa, että tätä lakia ei ole noudatettu."

Teen siis vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen 8 §:ään.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä ehdotus kuuluu tehtäväksi huomisessa yksityiskohtaisessa käsittelyssä, ja jos sen haluaa otettavaksi huomioon, se pitää esittää huomenna uudelleen.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan Tilastokeskuksen ja työvoimatutkimuksen mukaan 2008—2011 kuljetus- ja varastointialan yrittäjistä keskimäärin 28 prosenttia teki 50—59 tuntia töitä per työviikko ja 28 prosenttia yli 60-tuntista viikkoa. Erityisesti yli 55 tunnin ylittävät työviikot lisäävät — on osoitettu, että ne lisäävät — tapaturmien ja onnettomuuksien sekä sepelvaltimotaudin, unettomuuden ja mielenterveyden häiriöiden riskejä, ja erityisesti näihin 12 tunnin työvuoroihin liittyy jopa kaksinkertainen tapaturma- ja onnettomuusriski verrattuna 8 tunnin työaikaan. Siis on kyse nyt sitten palkkatyöstä tai yrittäjäkuljettajasta, niin kyllä tämä on erittäin huomionarvoinen seikka.

Sitten tästä turvallisuuden parantamisesta raskaassa liikenteessä. Nämä onnettomuudet, jotka ovat lähteneet nousemaan, pitää ihan oikeasti saada laskuun. Minä itse seuraan sitä raskasta liikennettä Kutostiellä Kaakkois-Suomessa, tietenkin alemmalla tieverkolla myöskin. Siellä on kyse tiedottamisesta, koulutuksesta, ja en minä ihan oikeasti niitä puheita ymmärrä, mitä tänä päivänä täällä on kuullut siitä, että tämän lain voimaantulon jälkeen, joka on tehty niin minimiratkaisuksi kuin ikinä pystytään tekemään, tuntuu, että seuraava asia on sitten maailmanloppu. En usko siihen, mutta turvallisuuteen haluan kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Eihän tämä maailmanloppu ole mutta yksi kanki kaskessa, kun puhutaan yrittäjistä ja kuljetusyrittäjistä ja kuljetusalasta ylipäätään, kun mietitään, minkälaisia kustannuksia ja lisävelvoitteita kuljetusyrittäjiä kohtaan tämäkin hallitus on harjoittanut.

Euroopan unioni ja komissio astuvat uudelle lainsäädäntötasolle. Itsenäisen ammatinharjoittajan työaikaa aletaan nyt lailla säätämään. Nyt kyseessä ovat yrittäjäkuljettajat, ja kysymys kuuluukin vain: ketkä seuraavaksi? Käsissämme on työaikadirektiivin täytäntöönpano, jossa uuden lain mukaan yrittäjäkuljettajan työaika olisi 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjaksolla. Maksimissaan työaika voisi kuitenkin olla 60 tuntia viikossa. Laki velvoittaa itsenäisiä kuljettajia koskevaa alaa, ja se täydentää ajo- ja lepoaika-asetusta. Tämä ajo- ja lepoaika-asetus, joka on nytkin voimassa, on omalta osaltaan lisäämässä liikenneturvallisuutta, jota tässä salissa tänään ollaan hyvin paljon kyseenalaistettu, saadaanko tällä uudella direktiivin soveltamisella sitä lisää. Pidän nykyisiä ajo- ja lepoaika-asetuksiakin kuljetusyrittäjiä kohtaan osaltaan kohtuuttomina, puhumattakaan tämän lain soveltamisesta.

Esityksessä tai laissa on pyritty asettamaan yrittäjille niin vähän velvoitteita kuin mahdollista, ja tämä hyvä. Suomi on omalla tavallaan pakon edessä nyt soveltamassa tämän lain voimaantuloa. Laissa on laajat poikkeusmahdollisuudet. Lain ulkopuolellehan jäävät muun muassa taksit ja pakettiautot: kaikki ne yrittäjäkuljettajat, jotka eivät tavaraliikennelain tai joukkoliikennelain mukaan tarvitse liikennelupaa. Tämän työajan ulkopuolella on myöskin hallinnollinen työ ja kaluston huoltaminen ja muu paperityö, mikä kuljettajiin liittyy.

Ongelmakohtana itse pidän, kun liikenne- ja viestintävaliokunnassa tätä asiaa olen käynyt lävitse, juuri tätä työaikakirjanpitoa. Työajan kirjaaminen ja kirjanpidon säilyttäminen on velvoitettu nyt kahdeksi vuodeksi kerrallansa, ja pidän sitä kohtuuttomana. Kuljetusyrittäjillä on lain mukaan ja asetusten mukaan jo nyt oltava ajo- ja lepoaikojen todentamiseen olevat dokumentit, jotka saadaan sähköisesti näistä ajopiirtureista. Kyllä tämän kaikkien asiantuntijoitten mukaan, liikennevaliokunnassa tuli esille, pitäisi riittää. Tarkempia selvityksiä kun pyydetään, niin niitä täytyy antaa, jos todetaan, että kuljetusyrittäjä on rikkonut esimerkiksi ajo- ja lepoaikoja. Silloin se täytyy todentaa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta yksimielisesti vaati, että työaikakirjanpidon velvoitteet poistetaan tästä laista. Asia on muuttunut sitten toisessa valiokunnassa toiseksi. Valvonta kirjanpidosta ja yrittäjien työajoista on erittäin vaikeaa. Sen totesi todellakin liikenneministeri Kyllönenkin tämän lain lähetekeskustelussa. On täysin mahdotonta tällaista ylimääräistä työaikakirjanpitoa valvoa, ja resursseja meillä ei siihen ole. Pidän muuten tämän lain asiaa sellaisena, että valiokunnan käsittelyssä se voidaan hyväksyä, mutta ainoa poikkeuksellinen asia on se, että työaikakirjanpito siihen aiotaan vielä jättää.

Jari  Lindström  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jo tämän direktiivin tulkinta liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa oli erilainen, ja EU nyt kuitenkin määrää, että se pitää ottaa käyttöön.

Me perussuomalaiset uhmaamme tietenkin EU:ta ja yhdessä keskustan valiokuntaryhmän kanssa päädyimme kannattamaan tätä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoa, koska koimme sen olevan aivan riittävä. Emme näe, että lisäbyrokratialla saavutetaan mitään lisäarvoa, ja myös nämä tosiasialliset mahdollisuudet valvoa tämän lain noudattamista ovat varsin vähäiset. Ja huomisessa yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen kannattamaan edustaja Savolan tekemää pykälämuutosesitystä.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdotti yksimielisesti — siis yksimielisesti — että luovutaan työaikakirjanpidon pitämisvelvollisuudesta ja tarkkailu perustetaan ajopiirturikortin tietoihin.

Mielestäni liikenne- ja viestintävaliokunnan kanta on järkevä. Ei ole mitään mieltä säätää määräystä, jolle ei löydy riittäviä perusteita, jota ei pystytä valvomaan ja joka aiheuttaa paljon vaivaa. Ei meidän aina tarvitse pilkuntarkasti noudattaa kaikkea, mitä EU:n byrokraatit keksivät. Liian usein sieltä tulee päätöksiä, jotka eivät sovellu meidän oloihimme. Silloin meidän kannattaa valita pienemmän riesan tie. Tässä tapauksessa sellainen olisi ollut valittavissa. Toisin sanoen asioita täällä päätettäessä pitäisi sallia myös terveen järjen käyttö.

Edustaja Osmo Kokko on itse kuljetusyrittäjä. Kuljetusyrittäjien käytännön tilanteen tuntien hän arvioi, että tämä on monen pienen kuljetusyrityksen loppu, ja näin varmaan onkin. Tilalle tulevat suuret kansainväliset yritykset ja myöhemmin myös pimeä kabotaasiliikenne.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Perustellusti voidaan kysyä, tuleeko EU:sta mitään hyvää.

Puhutaan siitä, että ei tätä asiaa ruveta raskaalla koneistolla valvomaan tai että nykytilanne ei muutu, hyvä näin. Yhtäältä puhutaan, että miksi suomalaiset ovat sellaisia pikkutarkkoja, jotka tunnontarkasti noudattavat EU:n määräyksiä.

Uskon kyllä niin, että se, että me olemme saavuttaneet nykyisen kaltaisen oikeudenmukaisen yhteiskunnan, hyvinvointiyhteiskunnan, on perustunut myös pitkälti siihen, että on oltu lainkuuliaisia. Uskon siihen, että mikäli tästä lainkuuliaisuudesta pala palalta luovutaan ja otetaan sellainen asenne, että eiväthän ne muuallakaan Euroopassa EU-lakeja noudata, niin tällä on demoralisoiva vaikutus ja se rapauttaa meitä elämän eri alueilta kansakuntana.

Mutta tämän esityksen seuraukset voivat olla todellakin karmaisevat. Voittajia tulevat olemaan monikansalliset kuljetusyhtiöt, jotka saavat entistä suurempia paloja haltuunsa. Suomalainen pienyritteliäisyyteen, perheyritteliäisyyteen perustuva järjestelmä asteittain sammuu maastamme.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Panemme nyt täytäntöön vuonna 2002 säädetyn työaikadirektiivin yrittäjäkuljettajien osalta. Muut kuljettajathan ovat olleet kuljetustyön osalta sääntelyn piirissä jo pitkän aikaa. Tässä salissa on nähty parempiakin esityksiä, ja siksi onkin hyvä, että tämä direktiivi toimeenpannaan minimitasolla. Kyse on kuitenkin meille käytännössä pakkosyötetystä EU-direktiivistä, niin kuin täällä on molemmilta puolilta salia tänään todettu.

Kuljetusyrittäminen on Suomessa äärimmäisen rankasti kilpailtu ala, ja kustannustehokkuuden säilyttäminen on yrityksen menestyksen kannalta korvaamatonta. Tällaisessa tilanteessa erityisesti yrittäjien ja yrittäjäkuljettajien työpanos on korvaamaton. Olisi hyvä, että yrittäjäkuljettajan päätäntävalta ja mahdollisuudet tehdä työtään olisivat mahdollisimman joustavat. Ei kukaan tietenkään halua kellon ympäri ajaa, eikä se ole tarkoituskaan. Monesti vain yrittäjäkuljettaja voi joutua oman ajovuoronsa lisäksi paikkaamaan esimerkiksi sairastunutta työntekijää, ja tällöin ajotunteja kertyy.

Direktiivin olemassaolon pääasiallinen peruste on liikenneturvallisuuden lisääminen. Tästä syystä myöskään perustuslakivaliokunnassa asiaa käsitellessämme ei perustuslaillista estettä käyttöönotolle synny, vaikka tietyllä tavalla yrittämisen vapauteen puututaankin, ja senhän pitäisi olla perustuslaillinen oikeus.

Toivon, että direktiivin vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat konkreettisesti havaittavia ja merkittäviä. Tätä olisi varmasti hyvä seurata ja tutkia parin kolmen vuoden kuluttua.

Paljon ollaan nyt puhuttu täällä siitä, että direktiivi edellyttää, että yrittäjäkuljettaja pitää kirjaa ajotunneistaan. Liikennevaliokunnassa tosiaan olimme vähän kriittisempiä verrattuna työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kantaan tämän kirjanpitovelvoitteen suhteen. Näyttää kuitenkin nyt siis siltä, että direktiivi edellyttää huomattavasti liikennevaliokunnan kantaa tiukempaa määrittelyä ja vaatimustasoa kirjanpidon suhteen. No, onneksi ajopiirtureista tämä tieto löytyy pääsääntöisesti, ja näin ollen, ainakaan minun mielestäni, yrittäjäkuljettajien hallinnollinen puuhastelu ei käytännössä lisäänny. Näin yrittäjänä täytyy todeta, että ei työaikakirjanpidon ylläpito ylipäätään ole kovin vaativa homma, kun se suunnitellaan oikein. Siihen ei oikeasti kulu aikaa.

Hallinnolliset työt, ajojärjestelyt jne. eivät onneksi kuulu tämän työaikakirjanpidon piiriin, ja se on hyvä asia. Pitää muistaa yleisenä periaatteena, että yrittäjien pitää voida keskittyä mahdollisimman hyvin varsinaiseen liiketoimintaansa ja viranomaissäätely ja viranomaisten vaatimat byrokraattiset toimet on pidettävä mahdollisimman vähäisinä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä yrittäjäkuljettajien työajasta ja lainsäädännöstä kun ollaan päättämässä, niin tulee mieleen, kun vanha sanonta kuuluu, että joskus tehdään pienillä tiedoilla suuria päätöksiä, mutta nyt tuntuu, että ehkäpä tässä taidetaan tehdä pienillä tiedoilla kuitenkin onneksi aika pieniä päätöksiä. Tämän keskustelun kuluessa ja tuon valiokunnan mietinnön luettuani en ole kyllä ihan varma, tiedetäänkö tässä itse asiassa, minkälaisesta lainsäädännöstä ja nimenomaan sen käytännön soveltamisesta nyt sitten tämän jälkeen on kyse.

Nyt keskustelussa oleva lakiesitys yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä ei kuitenkaan lupaa mitään parannusta. Kuten olen lukuisia kertoja tässäkin salissa korostanut, Suomi on pitkien välimatkojen maa eivätkä olosuhteemme ole millään lailla verrattavissa Keski-Euroopan tiheään asuttuihin maihin. Sitten sen lisäksi meillä lähes 90 prosenttia henkilö- ja tavarakuljetuksista kulkee maanteillä. Liikenteen varassa on siis myöskin koko taloutemme kilpailukyky.

Tähän Euroopan unionin direktiiviin olemme ottaneet monta kertaa kantaa Suomessa, ja tämä on tehnyt tuloaan jo kymmenen vuotta. Tähän saakka direktiivin täytäntöönpanoa on saatu lykättyä, ja Suomi on usean muun EU-maan tapaan joutunut huomautusmenettelyn kohteeksi siitä, että direktiiviä ei ole toimeenpantu. Alkuperäinen direktiivi on todellakin jo vuodelta 2001. Yrittäjäkuljettajiin sitä on tullut soveltaa vuodesta 2009 alkaen, mutta Suomen lisäksi Portugali, Malta, Ranska, Itävalta, Tšekki, Espanja, Tanska ja Ruotsi eivät ole sitä sisällyttäneet kansalliseen lainsäädäntöönsä. Miksi? No siksi, koska yrittäjäkuljettajien työajan rajoittaminen sattuu omaan nilkkaamme ja pahasti.

Pieniä kuljetusyrityksiä on juuri Suomessa paljon. Suomen 9 000 kuljetusyrityksestä 7 200 on niin pieniä, että yrittäjät itse ovat kuljettajia siinä yrityksessä. Näiden varsinaisten kuljetusyritysten lisäksi on vielä erittäin suuri joukko muita yrityksiä, joissa yrittäjät antavat osansa näihin kuljetustehtäviin. Työaikadirektiivin täytäntöönpano tulee rajoittamaan ihan varmasti kuljetusyritysten toimintaa, nimenomaan näitten pienten yritysten toimintaa, ja niissähän itsenäisten yrittäjien työpanoksella on suuri merkitys.

Iso kysymys, tosi iso kysymys, tässä on minulle herännyt: velvoittaako tämä laki nyt näitä yrittäjiä henkilökohtaiseen työajan seurannan pitämiseen ja kirjaamiseen? Keskustelin myöskin valiokunnan puheenjohtajan kanssa äsken tästä asiasta enkä saanut vielä siihen vastausta, velvoitetaanko yrittäjät nyt tämmöiseen työajan kirjaamismenettelyyn.

Suomi on vastustanut todellakin yrittäjäkuljettajien sisällyttämistä tämän direktiivin soveltamisalan piiriin kaiken aikaa. Suomi ja Espanja nostivat jopa kanteen Euroopan parlamenttia ja neuvostoa vastaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa katsottuaan direktiivin olleen EU-oikeuden vastainen. Suomi esitti tuomioistuimessa, että unionin perustamissopimukset eivät anna valtuutta yrittäjien työaikarajoituksiin. Tämä oli siis aika kova toimenpide Suomelta ja Espanjalta. Ja myöhemmin komissio sitten tekikin ehdotuksen maantieliikenteen työaikadirektiivin muuttamisesta ja esitti, että yrittäjäkuljettajat jätetään pois työaikadirektiivin piiristä.

Mutta Euroopan parlamentissa tällä kertaa asia muuttui näinpäin. Mehän olemme yleensä moittineet komissiota, että kun komissio tekee sitä ja tätä ja komissio on paha, mutta tässä ta- pauksessa komissio oli meidän kannallamme ja parlamentti jostain käsittämättömästä syystä hylkäsi tämän komission muutosehdotuksen kahteen kertaan ja lopulta äänesti 16.6.2010 äänin 368—301. Eli 368 parlamentin jäsentä oli sitä mieltä, että tämmöinen lainsäädäntö pitää meille Suomeenkin saada, ja heidän joukossaan myöskin useita Suomen edustajia.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on siis käsiteltävänä laki, jossa määrätään yrittäjäkuljettajille enimmäistyöaika. Viime kaudella me keskustan liikennevaliokunnan jäsenet vastustimme tämän direktiivin implementointia, ja näinhän sitten ministeri Vehviläinen jätti tämän asian sikseen, mutta nyt se on meillä edessä, ja tässä kyllä puututaan yrittäjän vapauteen ennennäkemättömällä tavalla. Työsuojeluvaltuutetut pannaan suojelemaan rekkamiehiä töiltä. Tämä toimettomuuteen pakottaminen on nyt ohjenuora maassa, jossa on aina noustu kovalla työnteolla.

Vaikka lain perusteena on kuljettajan taakan keventäminen ja sitä kautta turvallisuusasiat, niin nämä työrajoitteet johtavat kyllä yrittäjien stressin lisääntymiseen. Kuljetusyrittäjä tietää, että aina ei voi aikaa rajoittaa kovin paljon, jos meinaa laskunsa maksaa. Eivät isot autot maksa itseään takaisin, elleivät ole ajossa mahdollisimman paljon. Töitä on tehtävä silloin, kun niitä on tarjolla, ja sitten taas löysempinä aikoina otetaan vähän lepoa takaisin. Jos otat rengin, ansio menee usein siihen palkkaukseen. Tämä on se suora viesti kuljetusyrittäjiltä, mitä olen kautta maan saanut.

Uuden lain mukaan yrittäjäkuljettajan työaika olisi siis 48 tuntia viikossa, kun nyt on saanut ajaa semmoisen vajaat 60 tuntia. Tässä olisi siis kokonaistyöaika, ja siinä on tämmöinen neljän kuukauden tasoittumisjakso. Laki sisältäisi joitakin poikkeamismahdollisuuksia, mutta sanotaan, että esimerkiksi tilanteessa, jossa auto menee rikki, tämä ei paljon anna aikaa sille, miten sinä korjaat sen auton. Toki siellä ovat sitten nämä hallinnointitehtävät: ne jäävät tämän ulkopuolelle. Sitä olisikin ollut aika mahdotonta valvoa.

Tämä laki koskettaa yli 7 000:ta yritystä Suomessa, ja kun Suomessa kuljetusmarkkinat ovat pienyrittäjävaltaiset, niin voimme kuvitella tilanteen, millaisessa ahdingossa nyt yrittäjät ovat tämän jälkeen. Se edellyttää lisätyövoiman palkkaamista, mutta kun nyt pitäisi varmistaa edes nykyisten hommien jatkuminen muun muassa metsäteollisuuden tariffien paineessa — ei sieltä ole korotuksia luvassa näihin rekkalasteihin — niin ei oikein voi haaveilla uusista työntekijöistä kuljetusalalle. Kustannusten nousu tulee olemaan kuljetusyrittäjille 80 miljoonaa euroa arvion mukaan. Aivan kuin heillä ei jo muutenkin olisi tukalat paikat korkeiden polttoainekustannusten takia. Tässä dieselveron palautusjärjestelmä saattaisi helpottaa, jotta konkurssiaallolta vältytään.

Koko tämän direktiivin taustalla, niin kuin tässä on todettu, haiskahtaa suurten eurooppalaisten kuljetusliikkeiden lobbaus. He haluavat yksinkertaisesti tappaa pienyrittäjät markkinoilta. Ulkomaiset kuljetusfirmat varmasti tulevat tännekin entistä enemmän. Kabotaasiliikennehän lisääntyy joka tapauksessa, myös se laillinen mutta varmasti laitonkin, ja sitten kolmansien maiden rekat, koska suomalaiset yrittäjät eivät voi tehdä riittävästi työtä. Ja todellakin näillä kansainvälisillä firmoilla kyllä halpoja autonkorjaajia ja autonpesijöitä riittää, mutta nimenomaan suomalaiset yritykset tässä ovat nyt vaakalaudalla. Ruotsissahan on tilanne jo se, että siellä balttilaiset yritykset ajavat ja heillä on ulkomaiset kuskit kolmansista maista.

Kun kuljetusalan tulevaisuus on muutenkin synkkä, niin ei pitäisi byrokratiaa enää lisätä näille kuljetusyrittäjille. Tämä työpäiväkirja-asia oli sellainen — josta ymmärrän tietysti, että jos sitä jälkeenpäin vaaditaan, niin sellainen pitää olla — että me katsoimme liikennevaliokunnassa, että riittää, kun digipiirtureista, jotka kehittyvät, voidaan osoittaa tämä totaalinen työaika, ja silloin kyllä liikenneturvallisuuskin onnistuu. Jos siinä näkyy kovasti ylityötunteja, myös ajotunteja enemmän, niin silloin kyseessä on sellainen tapaus, johon pitää myös viranomaisten puuttua.

Hankalinta tässä on se, että viranomaiset myöntävät suoraan, että heillä ei ole paljon mahdollisuuksia puuttua näihin tapauksiin. Tässä mielessä tämä on varsin problemaattinen esitys. Sellainen esitys tuli monelta asiantuntijalta, että liikenneturvallisuus ei välttämättä ole uhattuna silloin, jos ollaan digipiirtureiden varassa, että sieltä kyllä ihan hyvin saadaan se ajo- ja lepoaika hallittua.

Joka tapauksessa tässä ilmapiirissä — kun suomalaista yrittäjyyttä on pakko puolustaa kabotaasiliikenteen, venäläisrekkojen, polttoaineen hinnan korottamisen ja huonon tiestön ollessa näinä huonoina vaikuttajina — kyllä katson, että millään tavalla ei enää pitäisi sitä taakkaa ja byrokratiaa ainakaan yrittäjille asettaa. Tässä mielessä tietysti toivon myös sitä, että joskus voitaisiin mennä siitä, missä aita on matalin, eikä lähdettäisi kurmuuttamaan näitä yrittäjiä. Uskon, että viranomaisetkin tajuavat tämän tilanteen, että ei kannattaisi nyt niin hirveästi lähteä suomalaisia yrittäjiä jahtaamaan tässä asiassa, vaikka tällainen täysin järjetön direktiivi meille tuleekin.

Harri  Jaskari  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Ihan muutama sana tästä direktiiviesityksestä ja siihen liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä.

Kyllä oma selkeä mielipiteeni on, että nyt tarvitaan joko järkevää kaupunkilaisjärkeä tai sitä normaalia maalaisjärkeä tässä, miten eteenpäin mennään. Hyvin monissa muissakin esityksissä, kun direktiivipuoli on tullut, Suomessa on hyvin tarkasti ja oikein perusteellisesti käyty läpi, miten se ehkä vaikeimman kautta voidaan tehdä, kun kenties voisimme sanoa, miten teemme sen, niin kuin muka noudatamme sitä mutta samalla me teemme sen mahdollisimman vähäbyrokraattisesti ja järkevästi.

Voi tosiaankin kysyä, tarvitsemmeko me jotakin aivan ylimääräistä kirjanpitoa, onko se tulkinta liian voimakas, riittääkö tällainen ajopiirturijuttu vai mikä on se muu luotettava selvitys. Itse asiassa haluaisin nähdä kyllä, miten eri EU-maat toimivat tässä kysymyksessä, ja tehdä oikein kunnon vertailun siitä näkökulmasta, miten kukakin direktiiviä noudattaa. Sitä en tarkoita, että sitä direktiiviä täytyy lähteä millään tavalla kiertämään, vaan sitä, millä tavalla se tulkitaan ja millä tavalla se tehdään niin järkeväksi, että myöskin yrittäjien on järkevä toimia.

Tässä hyvin tärkeä kysymys kieltämättä on myöskin yrittäjän vapaus. Suomessa pitää saada tehdä töitä ja pitää tietyllä tavalla myöskin antaa sille yrittämiselle mahdollisuutta. Totta kai siinä on toisena näkökulmana, minkälaisessa tilassa tai kuinka väsyneenä tiellä liikutaan, jolloin tässäkin olisi taas se järkevä näkökulma, että katsotaan, mitä todellakin tarkoitetaan. Ei kannata tehdä ylilyöntiä siinä suhteessa, että sanotaan, että täytyy lopettaa työnteko, mutta täytyy nähdä se, että tämä on kuljetuksiin liittyvä asia. Tämä ei todellakaan ole mihinkään hallinnolliseen työhön, mihinkään laskutukseen, mihinkään muuhun liittyvä asia, eli puhutaan myöskin totta tässä suhteessa. Mutta kuitenkin kokonaisuutena hyvin voimakkaasti korostan sitä, että katsotaan, mikä tässä on järkevää, soveliasta, eikä missään tapauksessa tuhota yrittäjänäkökulmaa ja suomalaista kuljetusyrittäjyyttä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maantieliikenteen työaikadirektiivi hyväksyttiin jo vuonna 2002. Komissio antoi Suomelle 28.10.2011 virallisen huomautuksen tuomioistuimesta. Työ- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa kävi selväksi, että direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että maantieliikenteen liikkuvassa tehtävässä toimivien henkilöiden työaika kirjataan ja kirjanpitoa säilytetään vähintään kahden vuoden ajan.

Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty, että yrittäjäkuljettajan työaikakirjauksista ei olisi mitään hyötyä. Tätä en itse voi hyväksyä, koska minä yrittäjänä teen juuri niitä järjestelmiä, joiden avulla kirjataan sekä yrittäjän että sitten kuljettajien työaikoja ja seurataan niitä, ja niitten perusteella sitten suunnitellaan sitä omaa kilpailukykyä. Kyllä sillä on merkitystä, jos se on jossakin ylhäällä. Jos näitä järjestelmiä on olemassa jo, niin näitten järjestelmien perusteella saadaan aikaan raportteja, joilla sitten voidaan osoittaa jälkikäteenkin se kuljetussuoritteen aikainen työ.

No, joka tapauksessa valiokuntakäsittelyssä kävi ilmi, että ei voi tehdä sellaisten piirtureitten osalta, jotka eivät tallenna erikseen työaikoja kuljettajayrittäjän osalta tai sitten ovat muuten niin sanotusti vanhanaikaisia, joilla ei tätä tasoittumisjaksoraportointia pystytä tekemään, niin että nämä pitäisi ehkä silloin uusia. Mutta nämä piirturit, joissa on olemassa jo mahdollisuus tulostaa raportteja sillä perusteella, mikäli kaikki käyttävät piirturin kaikkia ominaisuuksia hyväksi, joilla myös kuljettajayrittäjän 48 tunnin keskimääräistä työaikaviikkoa 4 viikon tasoittumisjaksolla ja maksimissaan 60 tunnin viikoittaisella työajalla voidaan hyvinkin toteuttaa ja tulostaa sellaisia raportteja — tämän jälkeen minä henkilökohtaisesti hyväksyin tämän ajatuksen, koska ennustan, että kaikkien, jotka haluavat kehittää omaa yritystään, vaikka olisi vain yksi auto, kannattaisi nimenomaan tehdä niin, että mahdollisimman automaattisesti kirjattaisiin ylös ne siihen samaan piirturiin ja kehitettäisiin sitä ohjelmaa siitä piirturista, ja niin me saisimme sitten sekä työntekijöitten kaikki palkanmaksuperusteet että sitten yrittäjän omat työajat, ja silloin voi suunnitella sitä työtä. (Eduskunnasta: Kahden vuoden piirturi!)

No, joka tapauksessa siellä lausunnossa, jos te luette sitä, todetaan, että valiokunnan käsittelyssä kävi selväksi, että yrittäjäkuljettajalla on oltava kahdelta edelliseltä vuodelta kuljetuksiin liittyvä työaikakirjanpito tai muu luotettava selvitys ja tämä muu luotettava selvitys voi perustua esimerkiksi ajopiirturitiedoista tulostettuihin raportteihin. Minun mielestäni tämä on varsin pieni, voi sanoa, sekä investointina että sitten muutoksena yrittäjäkuljettajallekin siinä omassa työssä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täytyypä sanoa, että tämä yrittäjäkuljettajan työaikaa säätelevä hallituksen esitys ja nyt sitten eduskunnassa käsittelyssä oleva valiokunnan mietintö ovat harvinaisen huonoja. Tämä esitys on haukuttu moneenkin kertaan tässä salissa, enkä käy enää toistamaan sitä, en debatin aikana enkä muutoin, mutta erityisesti yhteen asiaan haluan kiinnittää huomiota ja varsinkin, kun pitkäaikainen perustuslakivaliokunnan jäsen ja myös puheenjohtaja, edustaja Zyskowicz, on täällä salissa.

Haluan kiinnittää huomion siihen, että perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan viitannut aiempaan EY-tuomioistuimen päätökseen, jossa on erityisesti puututtu kyseisen asian ammatin harjoittamisen yksityiskohtiin mutta ei niinkään tähän elinkeinovapauskysymykseen.

Valiokunta on mielenkiintoisesti todennut, siis tässä aiemmassa tuomiossa: "Tuomiossa ei ole viitattu suoraan perusoikeuskirjassa turvattuihin elinkeinovapauteen tai ammatilliseen vapauteen." Ja sitten johtopäätös: "Perustuslakivaliokunnalla ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että Euroopan unionin tuomioistuin arvioisi direktiiviä elinkeinovapauden näkökulmasta nyt toisin kuin edellä mainitussa tuomiossa."

Minä kyllä haluan kysyä perustuslakiasiantuntijalta, edustaja Zyskowiczilta, esimerkiksi sitä, onko meillä perustuslakivaliokunta sitten niin hallituksen talutusnuorassa, että se ei rohkeasti sano sitä, että tämä asia tulee testata uudelleen EY-tuomioistuimessa, jossa varmasti kuljetusyrittäjät tulevat tästä asiasta myös valituksen tekemään, eikä niin, että ei ole syytä olettaa, että uudelleen arvioitaisiin, ja nimenomaan tämä elinkeinovapausnäkökulma tässä.

Arvoisa herra puhemies! Ei eduskunnan perustuslakivaliokunnan pidä olettaa mitään. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä on lausua kanta ja todeta, kuinka se sitten on. Meillä ei ole erillistä tuomioistuinta, joka tulkitsisi meidän perustuslakia. Se on perustuslakivaliokunnan tehtävä. Tähän minä toivoisin, edustaja Zyskowicz, että osaltanne voisitte kommentoida. Olette kritisoinut monta kertaa muutoinkin sellaisia hallituksen esityksiä, jotka ovat huonoja syystä tai toisesta, riippumatta siitä, mistä ne ovat sitten tänne tulleet, mutta se oikeudenmukaisuuden hakeminen on kai tämän eduskunnan keskeisin tehtävä.

Herra puhemies! Sanoin tuossa alussa, että tähän lakiin sisältyy paljon sellaista, joka on, voi sanoa, terveelle elämälle vierasta. Mielessäni näen ne sora-autotkin tuolla, jotka tulevaisuudessa ajelevat, ja siellä penkinvälissä on se kahden vuoden kirjanpito niistä työajoista, joita sitten työsuojeluviranomainen tulee tarkistamaan, ja hän on sitä mieltä, että tämä autoilija se vasta varsinainen rikollinen on: hänellä ei ole mukana tätä luetteloa, sitä kierrevihkoa, josta hän sitten kertoo, mitä hän kaksi vuotta sitten likipitäen autollansa on tehnyt.

Hän saa siitä huomautuksen. Sen jälkeen hänen pitää sitten tuo tilasto ikään kuin esittää. No, hän tekee sen muistinvaraisesti, jos ei ole sattunut sitä laatimaan samalla tehokkuudella kuin eduskunnassa vaikka pöytäkirjat tehdään. No, mitä siitä seuraa, jos ei näin tapahdu? Sitten hän saa huomautuksen, ja sieltä se sanktio sitten vasta rupeaa löytymään. Sitten hän niskuroi työsuojeluviranomaisia vastaan, ja tässä se yrittäjä ajetaan myös omalta osaltaan yhteiskunnan kanssa siihen rettelötilanteeseen, että rehellinen yrittäjä kokee olevansa suorastaan rikollinen. Herra puhemies! Tämä on se paheksuttavuuden piirre, mikä tähän asiaan ehkä eniten liittyy.

Edustaja Filatov, te puolustelitte tätä esitystä, ja tekin, arvoisa edustaja, vetäydyitte Euroopan unionin taakse. Älkää rakastako Euroopan unionia niin paljon, että kun siellä tehdään vaikka Euroopan unionin parlamentissa virhe, niin meidän täytyy se täällä lähteä toteuttamaan. Päinvastoin, kyllä kai Suomen pitää uskaltaa katsoa myös se, miten pitkälle asiassa mennään, ja kun valitukset ovat päällä, niin ei meille sakkojakaan lyödä, ja seuraako siitä sitten jotakin muuta?

Kyllä kansallisella tasolla pitää uskaltaa olla eri mieltä. Kansallisen parlamentin ylpeydenaihe on myös se, että me teemme omaa lainsäädäntöä. Vai oletteko sitä mieltä, että meidän tulee antaa eurooppalaisille kuljetusyrittäjille ja suurille yrityksille Suomen kuljetusmarkkinat, mihinkä muun muassa edustaja Hemmilä viittasi aiemmin? Sinnehän ne ovat jo Bundesliigalle aika pitkälle menneet.

Ei yksistään ole kysymys siitä pienestä yrittäjästä, yrittämisen vapaudesta tai siihen liittyvistä asioista, vaan kyllä samalla on kysymys myös koko Euroopan logistisesta järjestelmästä, ja tätä niin sanottua työaikadirektiiviä valitettavasti käytetään siinä hyväksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Rossia hänen minulle osoittamastaan kysymyksestä, mutta nyt on pakko myöntää, että en tunne puheena olevaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa enkä näin ollen pysty sitä kommentoimaan.

Sen sijaan kysymykseen siitä, onko perustuslakivaliokunta niin hallituksen talutusnuorassa, ettei se uskalla tehdä itsenäisiä ratkaisuja perustuslakikysymyksissä, uskallan kyllä yleiseltä kannalta ja yleisellä tasolla vastata. Kyllä perustuslakivaliokunta on tämänkin vaalikauden aikana ja useina aiempinakin vaalikausina osoittanut itsenäisyytensä esimerkiksi toteamalla lukuisia hallituksen esityksiä joiltakin osin perustuslain vastaisiksi, minun mielestäni usein jopa liiankin herkin perustein.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten puhujalistaan.

Osmo  Kokko  /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Rossi puhui kyllä erittäin hyvin, ja noihin näkemyksiin on erittäin hyvä yhtyä. Kyllä minuakin ihmetyttää, jos meillä perustuslaki takaa yrittämisen ja elinkeinon vapauden ja sitten EU:sta meille tulee joku direktiivi, joka kumoaa tämän asian, ja sitä lähdetään noudattamaan.

No, itse 24 vuotta kuljetusyrittäjänä toimineena pikkuisen tiedän näistä asioista, mitä ne ovat. Taksoitus ja muut asiat ovat tässä maassa niin tiukkoja, ja kilpailu on osittain epätervettä, ja se silloin sanelee sen yrittäjän panoksen siinä yrityksessä. Ja kun suomalaisista kuljetusyrityksistä 2—3 auton yrittäjiä on valtaosa ja siellä on se yrittäjän panos erittäin merkittävä, niin kyllä tämä on todella kuokanisku sitten näitä kohtaan. Sitten, kun mietitään vielä tätä valvontatilannetta, meillähän ajopiirturit ovat olemassa ja vuoden 2005 jälkeen rekisteröidyissä autoissa täytyy olla digipiirturi, joka tallentaa ja tarkasti seuraa tämän kaiken. Sieltä löytyy tapahtumat aivan tarkalleen, mitä siellä on, kun täällä puhuttiin muun muassa, että odotellaan sellaisia piirtureita tähän seikkaan.

Tietysti on hienoa huomioida, niin kuin tuolla direktiivin perusteluissa huomioidaan, liikenneturvallisuutta ja terveysasioita. Se olisi hienoa, mutta kun olemme vapaassa järjestelmässä, vapaassa taloudessa, niin kilpailu näitä asioita pyörittää ja siellä joutuu kyllä yrittäjä sitten ponnistelemaan kovasti näiden asioiden puolella. Myös uskon, että työsuojelupuolella, ellei sinne riittävästi resursseja lisätä, tätä asiaa ei pystytä millään tavalla kontrolloimaan, ja sen tautta näkisin, että todella vielä täytyisi harkita tarkkaan näitä asioita ja käydä EU:n kanssa näitä neuvonpitoja, mitenkä nämä systeemit pyörivät.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä EU-tilanteesta. Maantieliikenteen työaikadirektiivi hyväksyttiin maaliskuussa 2002, ja jos katsotaan Suomen linjaa, niin me olemme johdonmukaisesti vastustaneet sitä, että työaikasäätely tulee itsenäisten yrittäjien puolelle. No, komissio antoi Suomelle 28.10.2011 virallisen huomautuksen täytäntöönpanon laiminlyönnin johdosta, ja Suomi vastaanotti sen, ja helmikuun 21. päivä 2013 eli tänä vuonna komissio ilmoitti nostavansa kanteen Suomea vastaan EU-tuomioistuimessa. Kyse ei ole siis siitä, että me pilkuntarkasti pistäisimme täytäntöön jotakin direktiiviä. Me emme ole pistäneet täytäntöön tätä direktiiviä aikaisemmin sen vuoksi, että emme ole pitäneet sitä niin järkevänä ja olemme vastustaneet sitä koko ajan. Mutta nyt me olemme siinä tilanteessa, että asia on tuomioistuinkäsittelyssä, ja me tiedämme, että sieltä on tulossa langettava päätös, koska me emme ole tehneet sitä, mitä direktiivi edellyttää, joten kyse ei siis ole normaalista direktiivin täytäntöönpanotilanteesta.

Sitten jos katsotaan, mitä direktiivi itsessänsä sanoo, kun tässä on paljon puhuttu siitä, miksi liikennevaliokunnan esitys ei työelämävaliokunnalle käynyt, niin työajalla — luen nyt siis direktiiviä, en lakiesitystä — tarkoitetaan itsenäisten kuljettajien osalta työn aloittamisen ja lopettamisen välistä aikaa, "jona itsenäinen kuljettaja on työpaikallaan, on asiakkaan käytettävissä ja suorittaa muita tehtäviä tai toimintoja kuin yleistä hallinnollista työtä, joka ei suoraan liity erityisesti kyseiseen kuljetukseen". Eli kyse on suoraan kuljetuksiin liittyvistä asioista, ei siitä muusta työstä, mitä yrittäjä tekee. Tätä muuta työtä ei jatkossakaan valvota.

Direktiivi määrää, että keskimääräinen viikoittainen työaika ei ylitä 48:aa tuntia, eli sallii aika pitkän työajan, joka liittyy siis kuljetuksiin, ja se voi olla jopa 60 tuntia poikkeuksellisissa tilanteissa, mutta sen jälkeen tarvitaan näitä tasoitusaikoja. Ja itse asiassa nämä poikkeukset ja tasoitusajat ovat niitä, jotka ovat näiden piirturien näkökulmasta ongelmallisia, koska niistä ei välttämättä saa ulos sitä tietoa, miten nämä tasoitusajat menevät. Kun valiokunta on tätä käsitellyt, niin se on hyvin tarkkaan pyrkinyt siihen, että kuljettajille tai yrittäjille tulee minimivelvoitteet tämän lain seurauksena. Ja niinpä olemme lähteneet siitä, että "valiokunnan käsityksen mukaan muu luotettava selvitys voi perustua esimerkiksi ajopiirturitiedoista tehtyihin tallennus- ja analysointitietoihin edellyttäen, että ajopiirturia käytettäessä noudatetaan huolellisesti ajo- ja lepoaika-asetuksen sekä ajopiirturiasetuksen säännöksiä ja erotellaan toisistaan eri ajanjaksot, kuten ajoaika, muu työ sekä työn keskeytykset ja lepoajat". Ja jos näistä ei saada näitä direktiivin edellyttämiä tietoja, niin sen lisäksi pitää pitää kirjanpitoa.

Ja miksi tuota kirjanpitoa pitää sitten pitää? Miksei voida mennä liikennevaliokunnan logiikalla? Siksi, että tämä direktiivi yksinkertaisesti sanoo 9 artiklassansa Tiedottaminen ja kirjanpito: "Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että - - maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työaika kirjataan - -. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kahden vuoden ajan kyseessä olevan ajanjakson päättymisestä." Elikkä se tulee suoraan täältä direktiivistä, ja jos me emme nyt tekisi tätä kirjanpitoa ja näitä ajopiirturimääritelmiä niin kuin tässä esityksessä on, niin miksi me ylipäätään käsittelisimme tätä lakia? Jos me olemme valmiita ottamaan tuomioistuimesta ne sanktiot, niin miksi me ylipäätään sitten säädämme tämän lain? Miksi emme me menisi sillä vanhalla mallilla? Ja se, miksi me säädämme tämän lain, liittyy siihen, että me emme halua maksaa niitä sanktiomaksuja, jotka tästä olisivat aika korkeat.

Mutta ylipäätään jos mietitään työaikakysymyksiä, niin ei ole ihan tervettä sekään, että kuljetus- ja varastointialan yrittäjistä keskimäärin 28 prosenttia tekee säännöllisesti 50—59 viikkotunnin työviikkoa ja 28 prosenttia yli 60 tunnin työviikkoa. Me kaikki tiedämme, että tästä seuraa myös terveydellisiä asioita. Se vaikuttaa vääjäämättä turvallisuuteen. Liikenneturvallisuudessahan ei ole pelkästään kyse siitä, kuinka pitkää työpäivää tai työaikaa kyseinen ajaja on tehnyt, vaan kyse on siitä, mihin ajanjaksoon tuo ajo sijoittuu. Jos on esimerkiksi kyse yötyöajasta, niin silloin vaaratilanteita on enemmän. Toivon, että tämä herättää ihmisiä ajattelemaan, ovatko ne työpäivät enää niin terveitä, että niitä kannattaa tehdä, vai voisiko työtä organisoida jollakin toisella tavalla.

Me kaikki tiedämme, että Euroopan unionista ei aina tule pelkkää hyvää, ja tämä on yksi sellainen direktiivi, jonka kanssa me olemme olleet ongelmissa, mutta se on pantu täytäntöön minimaalisella tavalla. Luulenpa, että tämä keskustelu pelottaa näitä kuljettajayrittäjiä paljon enemmän kuin se lopputulema, mikä heillä on, jos he lukevat tämän lakiesityksen velvoitteet.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Minulla oli semmoinen luulotauti, kun minä tulin tänne, että kokoomus on yrittäjien puolue, mutta luulotauti on lähtenyt.

EU ei tunne Suomen oloja. Täällä on paljon erityisolosuhteita, esimerkiksi talven aikaan on kaksi metriä routaa tuolla tiellä ja siellä pystyy kuljettamaan isoja kuormia ja niin edelleen. Sanoin tämän vain esimerkkinä. Tästä, mitä tämä vaikuttaa tämä direktiivi: Kustannukset tulevat nousemaan. Se on ihan selvä asia. Siitä ei päästä mihinkään.

Minä annan vielä esimerkin. Jos minä otan sahalta lankkukuorman ja pistän sen sieltä 400 kilometriä Helsinkiin, se maksaa saman verran kuin tilaisi taksin sieltä ja tulisi Helsinkiin. Taksa on sama. Se on niin kilpailtu. Tällä hyvin pitkälle nuo perusteollisuuden rattaat pyörivät, että täällä tehdään töitä. Nyt tähän laitetaan tämmöinen direktiivi, joka näännyttää nämä yrittäjät, jotka jo ennestään ovat tosi tiukilla. Kohta nähdään, miten käy. Täällä ei pyörät pyöri, kumipyörät ei pyöri.

Vielä esimerkki tuosta kilpailusta, jos se lankkukuorma otetaan ja viedään tuonne satamaan. Kustannukset ovat erilaiset siinä rekassa kuin siinä taksissa. Se vie melkein kymmenen kertaa enempi polttoainetta. Siellä on 22 pyörää pyörimässä ja pääomakustannukset erikseen.

Elikkä jos tätä tiukennetaan vielä, niin varmasti tulee käymään huonosti näille yrittäjille, ja tämä on yksi, joka tulee sen tekemään. Toinen on tämä painojen nosto. Siitä tulee vain lisää kustannuksia. Jos 10 prosentin kuljetussäästöjä haetaan, niin joudutaan investoimaan niin paljon, ettei saada edes viidessä vuodessa sitä takaisin. Nämä ovat kaikki kustannuksia nostavia tekijöitä.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on taas esimerkki siitä, mitä EU ja sitä täällä hännystelevä Suomen hallitus saavat aikaiseksi. Tämä lakiesitys on taas uusi naula pienten kuljetusyrittäjien arkkuun — tai pitäisikö tässä kohtaa sanoa pikemminkin pienten kuljetusyrittäjien renkaaseen. Voittajia tulevat olemaan suuret, monikansalliset yritykset. Työttömyys ja kabotaasi lisääntyvät.

Minun näkemykseni mukaan tämä liikenne- ja viestintävaliokunnan kanta olisi ollut ihan riittävä. Työaikakirjanpidon seuraamisesta on luovuttava, ja ajopiirturi riittää. Tämä kyseinen hallituksen lakiesitys vain lisää byrokratiaa, mutta sitähän se EU totutusti on. Toki jotkut kuljetusyrittäjät tekevät ylipitkää työviikkoa, mutta siinä on mukana muutakin kuin auton ajoa — palkat, huolto, kirjanpito — ja nyt tosiaan vielä tämä työaikakirjanpito entistä pidemmältä ajalta tulee rasittamaan, vaikka ne eivät tähän nyt sinänsä kuulukaan.

80 miljoonaa euroa osapuillensa tulee olemaan tämä lisäkustannus suomalaisille pienyrittäjille. Sitten kun seuraa tuota päätöksentekoa tuolla EU:ssa, miten se siellä eteni, niin ei voi välttyä siltä ajatukselta, että ylikansalliset suuryritykset nyt lobbasivat suomalaisen pienyrittäjän tässä kohtaa nurin.

Edustaja Filatov tuossa hetki sitten piiloutui direktiivien taakse, niin kuin monesti täällä on tapana, mutta harmi, että lähti salista pois jo. Olisi ollut mukava kysyä ja tiedustella, miten SDP:n mepit ovat siellä Brysselissä tähän asiaan puuttuneet, ovatko siellä yrittäneet estää tämän direktiivin voimaantuloa, niin että sitten täällä ei tarvitsisi piileskellä eduskunnassa sen takana.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Politiikka on siitä ihmeellinen laji, että mustaa tehdään valkoiseksi ja valkoista mustaksi varsin mielellään, ja minun mielestäni tässä tämänpäiväisessä keskustelussa tämä on tullut kyllä varsin selkeästi esille.

Kuten täällä on monta kertaa tänään todettu, esitys on hankala varsinkin pienten kuljetusyrittäjien kannalta, varsin hankala, mutta EU-direktiivin edellyttämät asiat on kuitenkin laitettava lakiin. Sen suhteen meillä ei yksinkertaisesti ole mielestäni toistaiseksi vaihtoehtoja. Suomi on vastustanut tähän saakka lain toimeenpanoa varsin ymmärrettävistä syistä — täällä on tullut tänään salikeskustelussa paljon niitä syitä — mutta on syytä myös muistaa, että komissio on todellakin helmikuussa ilmoittanut Suomelle nostavansa kanteen direktiivin toimeenpanon laiminlyömisestä. Se tuli varsin selkeästi, hyvin perustellusti myös tässä työelämä- ja tasa-arvo-valiokunnan puheenjohtajan Tarja Filatovin puheenvuorossa ilmi.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kirjasi mietintöönsä sen tärkeän periaatteen, johon tämä esitys on perimmiltään lähtenyt puuttumaan, eli sen ajatuksen, että työaikojen vaikutuksiin niin työntekijöiden kuin yrittäjienkin terveyteen ja hyvinvointiin pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Liikenteessä työskentelevien hyvinvoinnista tinkiminen vaikuttaa kuitenkin suoraan myös yleiseen liikenneturvallisuuteen.

Lopuksi on todettava — vaikka tänään täällä salissa mielestäni onkin muuta aika monessa puheenvuorossa todistettu — että valiokunta selvitti varsin kattavasti valiokunnan puheenjohtaja Filatovin johdolla lievimmän vaihtoehdon lain kirjauksille direktiivin velvoitteen kattamiseksi. Ja jos mietitään tätä edustaja Eerolan kysymystä, mitä mepit ovat tehneet ja piiloudutaanko täällä jonkun direktiivin taakse, niin varsin selkeästi on tullut esiin se, että tätä direktiiviä on vastustettu Suomessa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Tulin varmuuden vuoksi tähän puhujakorokkeelle, jos ylitän 2 minuuttia.

Serkkupoika on rekkakuski tuolta Itä-Suomesta, Karhulasta päin, ja voin vähän valottaa asiaa muultakin kannalta kuin poliitikkojen vaaleanpunaisten unelmien tai direktiivikumarassa olemisen kannalta. Eli eihän tässä mihinkään direktiivin taakse piilouduta. Kaikkihan sen näkevät, jotka vähänkin tietävät, mistä tässä on ollut kyse.

Edustaja Hakkarainen sanoi, että varmasti tulee käymään huonosti. Huonosti on jo käynyt. Tätähän on ajanut edellinen hallitus, Mauri Pekkarinen, jolla teollisuus- ja muut ministeriöt oli hallussa ja muuta: keskusta ajoi suurella volyymilla läpi sitä, että petettiin ei ainoastaan rekkakuskit ja nämä kaikki linja-auto- ja muut liikennöitsijät vaan kaikki ihmiset, kun myös normaalit ihmiset ostavat dieselautoja. Sitten tuossa puolitoista vuotta sitten dieselin vero pompahti älyttömästi eli saatiin höykytettyä koko ala, esimerkiksi rekka-ala, tähän mukaan sillä, että mu-kamas nyt jotenkin parannetaan vähän, ettei nosteta niin paljon, ja nostettiin sitten eläimellisesti. Sitten nyt tässä nykyisessä hallituksessa on mukana tämä ekologinen puolue, pelastetaan maailma -vihreät, ja mihin se johtaa, kun on koko ajan ajettu suomalaista hyvin valvottua? Meillä on loistava, jopa vähän liiankin loistava katsastussysteemi, eli siinäkin on jo vähän korruptiota havaittavissa, mutta kuiteskin aika paljon parempi kuin Venäjällä, josta nykyään ne rekat tulevat maailman huonolaatuisimmalla dieselillä ja muulla vastaavalla. Eli Suomea saastutetaan systemaattisesti paljon enemmän sen takia, kun tämä hallitus on päättänyt, mitä päättää, ja ajaa nyt vielä enemmän alas rekkaliikennettä.

Liikennevaliokunta oli oikeilla jäljillä tässä, mutta tämähän on ihan niin kuin suurten yhtiöitten ja ylikansallisten firmojen sanelua. Aivan kuten tässä oli perussuomalaisten puoluetoimistossa äsken vaihtoehtolääketieteestä juttua, niin muualla maailmassa, Euroopassa, kaikkialla innovatiiviset hallitukset näkevät tämmöisen yleiskansallisen ja yleishyvinvoinnin parantamisen oleellisena osana ihmisen ilmastoa, kaikkea sitä, miten ihminen voi hyvin. Suomessa ylikansalliset lääkefirmat, jotka myyvät lähinnä kemiaa, medikalisaatiota, ovat ajaneet tämän tilanteen siihen, että on lähes rikollinen, kun harrastaa Suomessa vaihtoehtohoitoja tai on jopa laillistettu psykologi.

Minä olen itse kuulunut aikoinaan ja kuulun vieläkin Tieteelliseen Hypnoosiin — en ole maksanut jäsenmaksuja vähään aikaan — ja äänitorvena Hannu Lauerma, psykiatri — siis psykiatri on lääkäri, joka erikoistuu mielisairauksien kemialliseen hoitoon, ei pätkääkään psykologiaan — ajoi aikoinaan jopa semmoista lakia, (Puhemies koputtaa) ettei hypnoosia tai suggestiota...

Arvoisa puhemies! Voisinko puhua vähän niin kuin näin, kun minä en pääse puhumaan oman alani jutuista koskaan kyselytunnilla? Minä voisin valottaa vähän tämmöistä yleisjuttua, mitä tässä eduskunnassa tapahtuu.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa puhuja, puhemiehen tehtävänä on valvoa, että puhujat puhuvat käsiteltävästä asiasta, joka on yrittäjäkuljettajien työaika.

Puhuja:

Okei, no niin, tämä perversiohallitus näkyy tuossa, mitä minä äsken sanoin. Mutta tämä hallitushan sanoo joka asiassa: yritustuet kasvavat. Todellisuudessa siis yritystuet kasvavat kahden seuraavan vuoden, kolmenkin, aikana, vaikka hallitus vannoi, että yritystuet vähenevät.

Kun näitä pien- ja mikroyrityksiä, jotka ovat rekkafirmoja, on pitänyt tukea, niin todellisuudessa tuetaankin ainoastaan isoja firmoja. Tämä perversio tarkoittaa siis, että versio 2 per 1 on 2, tai 4 per 2, eli juttu muutetaan koko ajan niin kuin eri asiaksi kuin mistä puhutaan. Ja koska tämä hallitus on samassa omistuksessa kuin meidän isot mediat, jopa Yle — no niin, se on se vanha teema — niin me emme koskaan saa asiaa selville oikein täällä muualla, kun tässä salissa pystyisi puhumaan, jos puhemies antaisi luvan, siitä, kuinka koko tämä meidän yhteiskuntamme on perversoitunut tämän nykyhallituksen sopupolitiikan takia, niin että jokainen puolue saa osansa tästä kakusta. Me emme näe näinkään yksinkertaista asiaa, että rekkaliikenne koko ajan huononevilla teillä heikentää meidän kaikkien elinvoimaisuutta, kun teihin ei löydy rahaa.

Esimerkki on se, että kun tämä hallitus julistaa, arvoisa puhemies, että 60 tai 80 miljoonaa tulee teiden parantamiseen, niin eilen tai toissa päivänä A-studiossa herra sanoi: se tulee lähinnä kokonaan siltojen korjaamiseen ja kahden vuoden päästä eli seuraavalle hallitukselle. Ja sitten mainostetaan, että nyt annetaan teiden parantamiseen ja rekkakuskeille, kun ne saavat sitten nämä yhdeksällä akselilla olevat ja 75-tonniset rekkansa jyräämään, eli ne ovat ylikansallisia, jostain Venäjältä huonossa kunnossa tulevia autoja.

Eli tämä hallitus, jonka piti siis olla työystävällinen, pien-, mikroyrittäjäystävällinen, hööpöttää meitä täydellisesti tässä. Tämmöiset jättidinosaurukset vielä hankitaan meidän teillemme, joille tämä hallitus ei pysty antamaan rahaa. Eli tässä tämä, voisiko sanoa, perversio paljastaa itsensä kaikessa laajuudessaan jopa niin, että jos Nokia vielä olisi Communicating People, niin tässä nähtäisiin se, että meidän kommunikaatiommekin vielä tämmöisellä suomalaiskansallisella tasolla, palvellessaan ainoastaan ylikansallisia firmoja, ajetaan loppuun. Ikään kuin tämä olisi joku apokalyptinen maailmanlopun hallitus, että meidän jälkeemme se seuraava hallitusporukka saa pitää. Ja toivottavasti se onkin perussuomalaisten, kun eivät ne pysty enää tekemään mitään, kun me hajotamme nämä tietkin vielä niille.

Okei, ehkä saitte käsityksen siitä, mistä rekka-asiassa myös on kyse. Kiitoksia, puhemies, kärsivällisyydestä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan näin kuivasti asialinjalla edellisen puheenvuoron jälkeen haluan todeta sen, että arvostan kyllä edustaja Filatovin, valiokunnan puheenjohtajan, kannanottoa siitä, kun hän sanoi, miksi tämä kuljetusyrittäjien työaikalainsäädäntö sitten viedään eteenpäin: sanktiomaksut ovat lain säätämisen perusteena. Herra puhemies! Minusta se oikeuttaa kyllä käymään laajempaakin keskustelua eduskunnassa, ehkä yhteiskunnassa. Onko todella niin, että sanktiomaksut ovat suomalaisen lainsäädännön perusteena?

Kyllähän EU:ssa on paljon hyvääkin, mutta paljon siellä on huonoakin. Ja tässä tullaankin siihen kysymykseen, miten kukin itsenäinen jäsenvaltio sitten toimii siellä ja mihinkä asti me pystymme vaikuttamaan. Jos me olemme erikseen jostakin asiasta sitä mieltä, että tämä malli ei sovi Suomeen, niin kuinka pitkälle me voimme sitten katsoa sitä asiaa? Eli: sanktiomaksut lainsäätämisen perusteena. Kyllä minun korvaani se jää oikeasti soimaan, koska silloin se kertoo myös sen, että itse asian kannalta, sen substanssin kannalta, ei toimitakaan oikein.

No, kukapa meistä ei tietysti liikenneturvallisuutta sinällänsä halua vaalia, monellakin tapaa. Eihän siitä ole kysymys. Täällä on ansioituneita kuljetusyrittäjiä ollut useitakin tänään äänessä, ja he ovat kertoneet, kuinka tässä tulisi toimia. Tässä mielessä kyllä tämä liikenne- ja viestintävaliokunnan kannanotto, johonka nyt sitten vastalauseen myötä sekä keskustan edustajat valiokunnassa että perussuomalaiset ovat yhtyneet — ja tältä pohjalta varmasti tullaan äänestämäänkin — on järkevä, ja sehän lähtee todellakin siitä, että työaikakirjanpidon pitämisvelvollisuudesta luovutaan ja tarkkailu perustetaan ajopiirturin tietoon. Se olisi järkevää, se olisi käytännöllistä — okei, siinäkin on kahden vuoden piirturit sitten takataskussa, kun se sorayrittäjä siellä sitten liikkuu eteenpäin. Me kaikki tiedämme, että näinhän tämä asia ei tule toimimaan. Meillä on (Puhemies koputtaa) paljon muutakin lainsäädäntöä, jota...

Arvoisa puhemies! Jos voin siirtyä puhujakorokkeelle. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

On paljon muutakin sellaista lainsäädäntöä, jota me emme pysty myöskään valvomaan. On heijastinlakia ja paljon sellaista, mistä kaikki tiedämme, että ne ovat ikään kuin suosituksia mutta niitä ei pystytä valvomaan. Pelkään kuitenkin, että tästä laista on tulossa juuri sellainen, että työsuojeluviranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus lähteä puuttumaan tähän, ja jos sitä kahden vuoden kirjanpitoa ei löydy, niin kyllä se kuljettajayrittäjäparka on sitten jossakin ongelmissa. Mikä se sanktio sitten siellä tulee olemaankin, sen aika tulee näyttämään.

Tässä mielessä kyllä katson, että tämä liikenne- ja viestintävaliokunnan tekemä alkuperäinen kannanotto, johonka sitten keskusta ja perussuomalaiset ovat vastalauseessaan yhtyneet, on mielestäni se pohja, jonka pohjalta eduskunnan tulisi tämä päätös myös tehdä.

Yleiskeskustelu päättyi.