Täysistunnon pöytäkirja 39/2013 vp

PTK 39/2013 vp

39. TIISTAINA 16. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.06

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle osuuskuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Monessa tapauksessa on hyväksi, että sirpaleista lainsäädäntöä kootaan yhteen lakiin ja lähellä toisiaan olevia säädäntöjä pyritään yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään. Nyt näyttäisi kuitenkin olevan vaara, että esitetty laki ei palvele pieniä osuuskuntia, vaikka se oli eräs uudistuksen tavoite. Isojen osuuskuntien ehdoilla tehty uudistus voi vesittää osan sinänsä hyvistä tavoitteista.

Osuuskuntaorganisaatioiden erilaisuuksien lisääntyvä kirjo on valitettavasti joissakin tilanteissa ongelmallinen, kun sama laki koskee yhden henkilön osuuskuntia, vesihuolto-osuuskuntia, yritysten ja/tai osuuskuntien yhteisesti muodostamia osuuskuntia, konserniosuuskuntia, pörssiosuuskuntia jne. Näin eritasoisten osuuskuntien yhdistäminen samaan lakiin voi muodostua lopputulokseltaan hyvinkin ristiriitaiseksi. Osuuskuntien monimuotoisuutta tulee lisäämään myös se, että monissa uuden lain kohdissa on jokin poikkeamismahdollisuuksia lisäävä lause, esimerkiksi "jollei säännöissä toisin määrätä" tai "jollei perustamissopimuksessa ole toisin määrätty" tai "jollei toisin päätetä".

Esimerkiksi yhden henkilön perustama osuuskunta tai yli 1 400 itsenäistä vesiosuuskuntaa toimii aivan eri toimintaympäristössä kuin vaikkapa konserniosuuskunta Metsäliitto, jonka liikevaihto on yli 5 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Lain perusteluissa on mainittu, että pienten osuuskuntien asemaan on uudistuksessa kiinnitetty erityistä huomiota ja että ehdotuksella pyritään lisäämään osuuskuntamuodon käyttökelpoisuutta uusosuustoiminnassa. Jos tavoitteena on lisätä osuuskuntamuotoista yrittämistä ja madaltaa kynnystä osuustoimintayrityksen perustamiseen, niin pienten osuuskuntien näkökulmasta tavoite ja toteutus ovat pahoin ristiriidassa keskenään.

Yksi huomioitava seikka on myös se, että osuuskunnan ja osakeyhtiön ero jää varsin vähäiseksi erityisesti perusteluissa mainitun sopimusvapauden ja tahdonvaltaisuuden lisäämisen myötä. Valiokunnan kuulemista asiantuntijoista tai lausunnon antajista ei kukaan edusta esimerkiksi yli 1 400:aa vesiosuuskuntaa, jotka pääsääntöisesti kamppailevat kuntien monopoliasemassa toimivien vesilaitosten saneluvallan alla, puhumattakaan kaikista muista pienistä työ- ja palveluosuuskunnista.

Huomionarvoista on myös se, että laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista jää edelleen erillisenä lakina voimaan. Samasta syystä ja edellisten perustelujen perusteella hallituksen esityksen mukainen laki olisi voitu jakaa esimerkiksi kahteen erilliseen osuuskuntalakiin, joista toinen olisi koskenut suuria konserni- ja pörssiosuuskuntia ja toinen pieniä, henkilöjäsenistä muodostuvia osuuskuntia, joiden hallintoon ei kuulu hallintoneuvostoa ja edustajistoa. Tuollainen jako olisi mahdollista toteuttaa myös lain sisäistä rakennetta muuttamalla.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

__________

Yleiskeskustelu päättyi.