Täysistunnon pöytäkirja 39/2014 vp

PTK 39/2014 vp

39. TORSTAINA 10. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen perhepolitiikka ja lapsilisien leikkaaminen

 

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Jokainen suomalainen ymmärtää, että isänmaa on vaikeiden haasteiden edessä. Maailmantalouden turbulenssi on vaikuttanut ja vaikuttaa meihin rajusti. Myös kehysriihessä tehtyjen ratkaisujen taustalla on julkisen talouden pitkään jatkunut alamäki. Sen taittamiseen ei ole olemassa helppoja lääkkeitä.

Syksyllä 2008 kansainvälinen finanssikriisi käynnisti syvän taantuman. Ennen kuin tuotanto ehti palautua kriisiä edeltäneelle tasolle, Suomi suistui muun euroalueen mukana uuteen taantumaan. Tämän seurauksena kokonaistuotanto on edelleen alempi kuin finanssikriisin käynnistyessä ja peräti noin 15 prosenttia alempi (Hälinää — Puhemies koputtaa) kuin siinä tapauksessa, että tuotanto olisi jatkanut keskimääräistä 2 prosentin kasvua. Verotulojen heikko kertymä on vauhdittanut valtion ja kuntien velkaantumista. Kestävyysvaje on ollut tiedossa jo pitkään, mutta sen paikkaamiseen on tartuttu vakavasti vasta tällä hallituskaudella.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ydintehtävä on turvata ihmisten peruspalvelut ja ihmisarvoisen elämän perusedellytykset. Heikoimmista huolen pitäminen on sivistysvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan merkki. Juuri siksi STM:n pääluokassa on tällä kaudella yritetty viimeiseen asti välttää säästöpäätöksiä. Valtiontalouden sopeutustarve on nyt kuitenkin käynyt niin suureksi, että hallituksen oli pakko tarttua useiden ministeriöiden, myös STM:n, hallinnonalan menoihin. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on tehnyt paljon ratkaisuja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen varmistamiseksi. Näihin palaan myöhemmin puheessani.

Säästöjen saavuttamiseksi oli tarjolla keinoja, joissa kaikissa oli omat hyvät ja huonot puolensa — tai huonot ja vielä huonommat puolensa. Yhtäältä oli ratkaistava, miten kestävyysvaje saadaan hallintaan ilman, että pienituloiset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen. Toisaalta ratkaisuja oli löydettävä vaarantamatta työllisyyden ja kasvun elpymistä.

STM:n osalta kehysriihessä jouduttiin tekemään valintaa sen suhteen, kohdistetaanko menoleikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin vai sosiaalietuuksiin, kuten ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, sairausvakuutuskorvauksiin, indeksikorotuksiin sekä lapsilisään. Tässä vaikeassa valintatilanteessa hallitus arvioi, että palveluiden turvaaminen on sosiaalisesti kestävämpi vaihtoehto. Vahvat peruspalvelut ovat edellytys paitsi STM:n myös koko hallituksen ydintehtäville: ne lisäävät väestön hyvinvointia, suojelevat terveyttä ja vahvistavat osallisuutta.

Arvoisa puhemies! Perheiden hyvinvointi koostuu useista eri tekijöistä. Oikeudenmukainen ja kokonaisvaltainen perhepolitiikka luo lapsille turvallisen kasvuympäristön ja tukee vanhemmuutta. Palveluiden ja tulonsiirtojen lisäksi perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta keskeistä on joustava perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen.

Hallitus on tehnyt talouden tasapainottamiseksi myös merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Pelkillä säästöillä tai veronkorotuksilla seuraukset olisivat olleet kohtuuttomia — myös lapsiperheiden näkökulmasta.

Kehysriihen jälkeisen keskustelun ja kritiikin kärki on ymmärrettävästi kohdistunut lapsilisäpäätökseen. Lapsilisä valikoitui perusteellisen pohdinnan jälkeen yhdeksi säästökohteista ennen muuta siksi, että universaalina etuutena siitä aiheutuvien menojen loppusumma on huomattavan suuri, tänä vuonna lähes 1,5 miljardia euroa. Näin suuresta summasta saadaan aikaan merkittävä säästö valtion menoihin ilman, että leikkaukset heikentävät perheiden taloutta kohtuuttomasti. Tällä päätöksellä saatava säästö on vuositasolla 110 miljoonaa euroa. Kaikkiaan nyt sovitut uudet menojen sopeutustoimet ovat noin miljardin euron luokkaa vuoden 2015 tasolla.

Lapsilisään kohdistuva säästö toteutetaan siten, että kaikkia lapsilisän tasoja leikataan noin 8,4 prosenttia. On tärkeää huomata, että päätös toteutetaan tavalla, jolla on vähäisin kielteinen tulonjakovaikutus. Lapsiperheistä kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joiden pienituloisuus on Tilastokeskuksen mukaan yli kolme kertaa yleisempää kuin kahden huoltajan lapsiperheiden. Pienituloisuus on tavallisempaa myös monilapsisissa perheissä. Tämä puoltaa nykyisen rakenteen säilyttämistä lapsilisäjärjestelmässä. Yksinhuoltaja saa edelleen nykyisen suuruisen korotuksen jokaisesta huollossaan olevasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lisäksi on huomattava, että lapsilisään tehtävä säästö ei vaikuta lainkaan toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukilaskelmassa lapsilisä otetaan huomioon toimeentulotuen määrään vaikuttavana tulona. Lapsilisän pieneneminen lisää siten vastaavasti perheen toimeentulotuen määrää. Tämä on hallituksen selkeä arvovalinta: kaikkein pienituloisimpia perheitä haluttiin suojata tässä vaikeassa ratkaisussa.

Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, hallitus ei halunnut kohdistaa säästötoimia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelut luovat pohjan lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoiselle kehitykselle. Perheille palvelut ovat tärkeä tukiverkko, jota tulee pikemminkin vahvistaa kuin heikentää. Ja näin tapahtuukin. Kehysriihessä päätettiin lisätä kuntien valtionosuuksiin 9,4 miljoonaa euroa käytettäväksi sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Uudistuksen valmistelu on loppusuoralla, ja se tulee tänne eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä.

Lisäksi hallitus on jo vuoden 2013 budjettiriihessä päättänyt 10 miljoonan euron määrärahasta lastensuojelun kehittämiseen. Tästä määrärahasta 6,6 miljoonaa käytetään lasten ja lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön sekä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämiseen nuorille. Palvelujen painopistettä siirretään lastensuojelulain mukaisista erityispalveluista sosiaalihuoltolain mukaisiin yleispalveluihin. Näin lapsiperhe voisi nykyistä varmemmin saada tarvitsemansa palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on siis madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille ajoissa. Näin ehkäistään ongelmien kasaantumista ja raskaampien lastensuojelutoimien tarvetta. Sosiaalihuoltoa on toteutettava niin, että perheenjäsenillä on mahdollisuus asua yhdessä omassa kodissaan. Varhainen kotiin annettava tuki on kannattava investointi niin lasten ja perheiden hyvinvoinnin kuin koko yhteiskunnankin kannalta.

Hallituksen hyvinvointipolitiikkaa toteuttaa myös elokuun alusta 2014 voimaan tuleva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Se kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Tämä uudistus on merkittävä investointi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Perusopetuksen lisäksi myös kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saadaan kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin. Tavoitteena on tarjota oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi sekä lisätä yhteisöllistä ja ennalta ehkäisevää opiskeluhuoltotyötä.

Tuoreen THL:n selvityksen mukaan äitiys-, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut ovat vuodesta 2009 kehittyneet myönteiseen suuntaan. Palvelut ovat monipuolistuneet, ja ne tukevat aikaisempaa paremmin koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman strateginen painopistealue. Tämä ei ole pelkkä lupaus, vaan sen mukaisesti on myös konkreettisesti toimittu koko hallituskausi, vaikka talous on asettanut tavoitteen saavuttamiselle merkittäviä haasteita. Hallituksen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä poikkihallinnollisessa toimenpideohjelmassa on toteutettu jo 23 hanketta.

Hallitus saa usein vastaansa sen väitteen, ettei oikein mitään ole saatu aikaiseksi. Siksi aion käydä seuraavassa läpi jo tehtyjä ja meneillään olevia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi:

Toteutettuihin hankkeisiin kuuluvat muun muassa vähimmäisetuuksien korotukset, joista sovittiin hallitusohjelmassa. Näitä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien taloudellisen toimeentulon parantaminen, toimeentulotuen perusosan korotus 6 prosentilla ja yksinhuoltajien toimeentulotuen korotus 10 prosentilla sekä asumistuen parannukset. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettu 100 eurolla kuukaudessa. Hallitus on säilyttänyt perus- ja ansioturvan kytköksen työttömyysturvassa. Edelleen puolison tulojen tarveharkinta on poistettu työmarkkinatuesta vuoden 2013 alusta. Lisäksi hallitus on sitonut opintotuen indeksiin.

Toimeentulotuen uudistamista selvittävä työryhmä pohtii parhaillaan hallitusohjelmaan kirjattuja toimeentulotuen kehittämistavoitteita, muun muassa toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityön vahvistamista. Eli viimesijaisen turvan varassa olevien ihmisten asiaa ei ole unohdettu.

Hallitus on rakennepoliittisessa ohjelmassaan sopinut, että lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä esiopetus muutetaan velvoittavaksi. Tämä varmistaa hallitusohjelman mukaisesti koko ikäluokan osallistumisen esiopetukseen. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.

Hallituksen merkittävin toimenpide yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi on pitkään jatkunut työ sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi. Tässä asiassa hallitus ja oppositio ovat saavuttaneet historiallisen yhteisymmärryksen. Ratkaisu varmistaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi viiden sote-alueen järjestämisvastuulla ja vahvalla kansallisella ohjauksella. Tavoitteena on kokonaisvaltainen ote, jossa kansalainen säästyy turhalta luukulta toiselle pompottelulta. Uudistus tukee merkittävästi ennalta ehkäisevän, varhaisen ja moniammatillisen avun saamista myös tuen tarpeessa oleville perheille.

Tilastokeskuksen mukaan pienituloisuus väheni vuonna 2012 lähes kaikissa kotitaloustyypeissä, suhteellisesti eniten lapsiperheissä. Kahden huoltajan lapsiperheistä pienituloisia oli vain 6 prosenttia. Sitä vastoin yksineläjistä pienituloisia oli peräti 31 prosenttia. Pienituloisuus on suurinta työttömillä, ja asumisen kustannukset ovat iso ongelma. Niinpä hallitus on lähiviikkoina tuomassa eduskunnalle esityksen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen muuttamisesta. Asumistuella alennetaan pienituloisten perheiden asumismenoja ja edistetään mahdollisuuksia kohtuulliseen asumistasoon. Ehdotamme, että asumistuen omavastuu porrastetaan ruokakunnan koon ja alaikäisten lasten lukumäärän mukaan. Tämä lisää tukea erityisesti lapsiperheille. Tuen nousun arvioidaan olevan tyypillisimmillään noin 36 euroa kuukaudessa. Kolmilapsisessa perheessä tällainen lisäys siis ylittäisi lapsilisäsäästön määrän.

Asuntorakentamisen kasvutoimilla lisätään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Tämä parantaa myös pienituloisten lapsiperheiden asemaa.

Samoin pientuloisimpia lapsiperheitä hyödyttävät perus- ja työtulovähennysten nosto.

Tämän listauksen jälkeen ei voi kuin todeta sen tosiasian, että hallitus on ottanut vakavasti vastuunsa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteesta. Perusturvan korotukset ja uudistukset, oppilas- ja opiskelijahuoltolain, sosiaalihuoltolain ja lastensuojelun kehittäminen sekä asumistuen ja toimeentulotuen uudistaminen yhdessä vastuullisen talous- ja työllisyyspolitiikan kanssa muodostavat toimivan ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kokonaisuuden.

Arvoisa puhemies! Tehtyjen poliittisten päätösten vaikutusarviointeihin on alettu paneutua vahvemmin vasta tällä hallituskaudella. Politiikkatoimien vaikuttavuutta on tutkittu lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden osalta. Raportin mukaan vaikuttavuustietoa tulee lisätä järjestelmällisesti.

1990-luvulla monissa kunnissa säästettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, ja nämä leikkaukset ovat sittemmin näkyneet korjaavien palveluiden tarpeen kasvuna. Tämän kokemuksen valossa on selvää, että investoinnit lasten ja perheiden peruspalveluihin tuovat pidemmällä aikavälillä säästöjä lastensuojelun ja korjaavien erityispalveluiden tarpeen vähentyessä.

Perusturvan riittävyyttä arvioidaan säännönmukaisesti kerran vaalikaudessa. Henkilön tai kotitalouden perusturvan riittävyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan kokonaisuutena ja otetaan huomioon muun muassa Kelan maksamat etuudet ja toimeentulotuki. Seuraava arvio valmistuu vuoden 2015 alussa. Kehyspäätösten vaikutuksia tullaan arvioimaan varsinaisten lakimuutosten valmistelun yhteydessä, ja ne tullaan myös sisällyttämään hallituksen esitysten perusteluihin. Vaikutusarviointiin kuuluu myös lapsivaikutusten arviointi.

Arvoisa puhemies! Vakavaa taloustilannettamme ei valitettavasti voida korjata kevyillä ratkaisuilla. Kuvitteellisten rahasäkkien sijasta hallitus joutuu pitäytymään todellisissa talousluvuissa. Ne eivät juuri hymyilytä. Kukaan ei leikkaa lapsilisää huvikseen. Tämä on vakava ratkaisu, jossa yritetään vastuullisesti katsoa yli vuosien ja vaalikausien. Näin tehdään, jotta tulevat sukupolvet — nykyiset lapsemme — eivät joutuisi kantamaan meidän vanhempien keräämää kohtuutonta velkataakkaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Mäntylä. — Huomautan, että edustajia pyydetään vakiintuneen tavan mukaan välttämään liikkumista salissa.

Keskustelu välikysymyksen johdosta

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen tässä maalasi kovin seesteisen kuvan hallituksen toimista perhepolitiikan suhteen. Opposition näkökulmasta katsoen tilanne on kyllä tyystin toinen.

Suomen taloudellinen tilanne on hyvin huolestuttava. Perussuomalaiset tietävät ja hyväksyvät sen, että sopeutustoimia on tehtävä. On kuitenkin kestämätöntä, että maksumiehiksi ollaan jälleen kerran laittamassa kaikista heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset. Lapsilisien leikkaaminen on hallitukselta selkeä arvovalinta, jota me emme voi hyväksyä. Tällaiset lyhytnäköiset, epäinhimilliset päätökset murtavat hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita. Hallituksen politiikasta puuttuu kokonaiskuva, ja päätöksiä tehdään ilman kunnollista arviota niiden vaikutuksista esimerkiksi lapsiin. Tällainen pirstaleinen perhepolitiikka ei tue lapsiperheiden hyvinvointia.

On tutkittu, että eräs merkittävä tekijä suomalaisten veronmaksuhalukkuudessa on tunne oikeudenmukaisuudesta. Hallituksen politiikka syö tätä tunnetta. Hyvä hallitus, teidän toimienne takia perheet elävät nyt hyvin synkkiä aikoja Suomessa. Luottamus yhteiskuntaan ja sen perusrakenteisiin horjuu yhä useammalla.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on luvattu hienoja asioita, kuten seuraavaa: julkisten palveluiden merkitystä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajana painotetaan, kuntien mahdollisuutta järjestää palveluja vahvistetaan ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan. Kuitenkin tällä hallituskaudella kunnilta on viety mahdollisuudet näiden hallitusohjelmaan tehtyjen kirjausten toteuttamiseksi. Kuntien valtionosuuksia on leikattu 1,3 miljardia euroa. Tämä on väistämättä heikentänyt mahdollisuuksia järjestää palveluja. Hallitusohjelman sanat ja teot eivät siis kohtaa millään tasolla.

Nyt on hehkutettu sosiaalihuoltolain uudistusta, joka turvaisi perheille esimerkiksi kodinhoitoapua ilman että perheen tulisi olla lastensuojelun asiakas. Kuinka ihmeessä tämä hieno tavoite aiotaan toteuttaa, kun kotihoidosta kävelee pois hoitajia alati kiihtyvällä vauhdilla? Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa jo nyt kotipalveluiden antamisen niitä tarvitseville perheille, mutta kunnissa ei ole resursseja niitä antaa. Tämä taas johtaa liian usein lastensuojelun asiakkuuteen ja niihin raskaisiin viimesijaisiin toimenpiteisiin. Mitä tällaisella näennäislainsäädännöllä tosiasiassa parannetaan, kun samalla kuntien mahdollisuuksia toteuttaa lakeja tietoisesti heikennetään?

Arvoisa puhemies! Hallituksen mukaan perhepolitiikan kolme ydintä ovat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Perhepolitiikalla lapsille luodaan turvallinen kasvuympäristö ja tuetaan vanhemmuutta. Perheiden palveluja ja etuuksia kehitetään ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet. Kauniita sanoja, mutta mikä on totuus? Vuonna 2011 lapsilisä ja kotihoidon tuki sidottiin kansaneläkeindeksiin, mutta tasokorotukset jätettiin tekemättä. Epäsuhta lapsiperheiden tuen tason ja elinkustannusten nousun väliltä ei siis poistunut. Nykyhallitus päätti kuitenkin ensi töikseen jäädyttää jo valmiiksi kuoppaan jääneiden lapsilisien indeksikorotukset. Tämän jälkeen puututtiin törkeällä tavalla perheiden itsemääräämisoikeuteen kotihoidontukipäätöksessä. Sen tavoitteena oli ainoastaan saada lapset mahdollisimman pieninä päivähoitoon ja äidit työelämään. Päätöksellä ei ollut mitään tekemistä tasa-arvon edistämisen kanssa, vaikka näin yritettiin väittää. Kyseessä oli kylmä säästötoimi. Nyt sitten uusimpana keksintönänne on leikata lapsilisiä. Tämä on vihoviimeinen toimi, johon olisi tullut ryhtyä. Sillä on ainoastaan negatiivisia vaikutuksia niin yksilöiden kuin kansantaloudenkin kannalta. Hyvä hallitus, edellä mainittujen aikaansaannosten perusteella ei ole liioiteltua todeta, että teidän perhepolitiikastanne puuttuu sekä sydän että järki.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan myös seuraavaa: "Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun ja aidot tasavertaiset mahdollisuudet elämälleen." Nyt täytyy kysyä, mitä reiluus ja tasavertaiset mahdollisuudet teille hallituksessa oikein mahtavat tarkoittaa. Lapsiperheköyhyys ja sen suorat ja välilliset vaikutukset näkyvät ja kuuluvat. Jokainen ei todellakaan saa reilua ja aidosti tasavertaista alkua elämälleen. Silloin kun itse on etuoikeutettu, on vaikea ymmärtää päätöstensä seurauksia niille, jotka ovat saaneet elämässään heikommat kortit. Kun rahaa on vähän tai sitä ei ole laisinkaan, kun lompakon pohja on tyhjä ja jokainen sentti on laskettava, lapsilisästä leikattava 8 euroa on paljon rahaa, puhumattakaan tilanteesta, joka syntyy, jos lapsia on useampia. Jatkuvasti kasvavat elämisen kustannukset todella tuntuvat arjessa joka ikinen päivä.

Lapsiperheköyhyys ei ole mikään urbaani legenda eivätkä myöskään sen vaikutukset lapsen koko elämään. Lapset kantavat paljon enemmän aikuisten taakkoja mukanaan kuin monet aikuiset ymmärtävätkään. Lapset murehtivat perheen taloutta ja ovat huolissaan siitä, riittävätkö perheen rahat. He näkevät ja kuulevat, vaikka vanhemmat kuinka heitä yrittäisivät suojella.

Lapset oppivat hyvin pienenä, kenen perhe on köyhä. Eriarvoisuus näkyy jo päiväkoti-iässä, puhumattakaan siitä, kun koulutie aloitetaan. On turha väittää, että lapset eivät tekisi toisilleen selväksi, mikä kenenkin sosioekonominen perheasema on, ja ettei lapsia määritettäisi heidän yhteisöissään sen mukaisesti. On kohtuutonta, että jo pienet ihmisalut joutuvat tällaiselta pohjalta rakentamaan minäkuvaansa ja omaa identiteettiään. Lisäksi tiedetään, että taloushuolista kärsivät vanhemmat ovat usein hyvin uupuneita ja tarvitsevat vanhemmuuteensa vahvaa tukea. Lapsiperheköyhyydessä ei ole kyse vain aineellisesta puutteesta vaan paljon monimuotoisemmasta kokonaisuudesta. Jatkuva taloudellinen murhe uuvuttaa vahvimmankin aikuisen. Tästä kärsivät myös lapset, ja valitettavan usein köyhyys on ylisukupolvista.

Perheiden ongelmia kyetään hoitamaan yhä heikommin. Yhä useampi perhe jää yksin työttömyyden, sairastumisen tai muun vakavan kriisin seurauksena. Nyt jos koskaan olisi tärkeää suunnata resursseja lapsiperheiden tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tämä ei tarkoita vain tulonsiirtoja vaan esimerkiksi lastensuojelutyön painopisteen siirtämistä pois viimesijaisista toimenpiteistä.

Arvoisa puhemies! Tiedetään, että köyhyyden riski ja sen seuraukset ovat moninkertaiset yksinhuoltajaperheissä. Hallituksessa päätettiin lisätä tätä riskiä entisestään. Päätös leikata lapsilisiä koskettaa kaikkia lapsiperheitä, myös yksinhuoltajia. Vaikka niin sanottuun yksinhuoltajakorotukseen ei koskettu, yhtä lailla tämä euromääräinen leikkaus iskee myös yhden huoltajan perheisiin. Tämä saattoi olla se raha, jolla lapsen kanssa voitiin käydä vaikka kerran kuukaudessa uimassa tai herkuttelemassa, tai se raha, jolla laitettiin parin päivän ruuat, tai se raha, jolla kirpparilta olisi löytynyt lapsen kipeästi tarvitsema vaate.

Yhdenkään tässä salissa istuvan edustajan, jonka perheeseen maksetaan lapsilisää, ei tarvitse miettiä, onko varaa ostaa lapsilleen uusia kenkiä tai viedä heitä harrastamaan. Eikä varmasti tarvitse miettiä, onko varaa ostaa ruokaa, ja sitä, että jos itse syön, saako lapseni tarpeeksi. Sen sijaan näitä isiä ja äitejä on tuolla tämän talon ulkopuolella lukuisia. Osa heistä hakee leipäjonoista apua perheelleen, kun muuta apua ei enää ole saatavilla, ja onneksi on edes sitä.

Luin äskettäin Heikki Hurstin haastattelun. Hän kertoi, että monet ensimmäistä kertaa leipäjonoon tulevat itkevät. Tässä tilanteessa monissa suomalaisissa perheissä ollaan nöyryytettyinä ja rikkirevittyinä, ja silti rakkaus lapseen menee kaiken edelle. Vanhempi vaikka nöyrtyy ja itkee leipäjonossa saadakseen lapsensa ruokittua. Sanonta "köyhät kyykkyyn" on todella realisoitunut tämän hallituskauden aikana.

Arvoisa puhemies! Ennen kuin pääsin itse eduskuntaan, muistan usein miettineeni, ovatko päättäjät todella täysin vieraantuneita tavallisten ihmisten arjesta. Oltuani täällä kolme vuotta joudun toteamaan, että aivan liian monet ovat.

Meitä jokaista kai ohjaa enemmän tai vähemmän jokin ideologinen aate, jonka vuoksi tänne olemme pyrkineet. Tulin itse eduskuntaan suoraan sosiaalialan työtehtävistä, joiden kautta näin sen hädän, jota ihmiset ja perheet arjessaan kohtasivat. Näin, kuinka työttömyys vaikutti perheisiin ja kuinka epätoivo oli joka päivä läsnä. Näin, kuinka perheenisät ja -äidit tulivat nöyrtyneinä hakemaan apua sosiaalitoimesta viimeisenä oljenkortenaan. Näin, kuinka pienikin apu, maksusitoumus kauppaan, jotta sai haettua perheelle ruokaa, helpotti, mutta vain hetkeksi, ja näin, kuinka perheen sähkölaskun maksu toi huojennuksen siitä, että perheestä ei katkaista sähköjä.

Vaikeina aikoina joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä. Inhimillisyys tulee kuitenkin muistaa ja ihmisarvo jokaiselle säilyttää. Se, että köyhät ajetaan leipäjonoihin ja tulemaan hattu kourassa sosiaalitoimeen, ei ole inhimillistä politiikkaa.

Me voimme puhua mitä vain ja luvata vaikka mannaa satavan taivaalta, mutta vain sillä, millaisia päätöksiä ja tekoja me täällä teemme, on todellista merkitystä. Te hallituksessa olette onnistuneet tämän unohtamaan. Teot ratkaisevat, ja teidän tekonne ei ole luonut kestävää, inhimillistä, ihmisarvoa kunnioittavaa perhepolitiikkaa, vaan päinvastoin.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Eduskunta katsoo, että hallituksen pirstaleinen perhepolitiikka ei ole onnistunut parantamaan perheiden hyvinvointia. Toistuva lapsilisien leikkaaminen on omiaan heikentämään erityisesti pienipalkkaisten lapsiperheiden asemaa. Kotihoidon tuen puolittaminen vanhempien kesken puolestaan hankaloittaa perheen ja työn yhdistämistä sekä lisää valtion ja kuntien velkaantumista. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset heikentävät kuntien mahdollisuuksia tarjota lapsiperheille laadukkaita palveluita. Edellä esitetyin perustein eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot, ensin kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Grahn-Laasonen. Näissä määräaika on 5 minuuttia, puhemies tulee 5 minuutin kohdalla huomauttamaan.

Sanni  Grahn-Laasonen  / kok:

(ryhmäpuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Evan tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista katsoo, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja että Suomi joutuu velkaantumisen seurauksena vielä suurten ongelmien eteen. Suomalaisia perheitä ei tarvitse suojella tosiasioilta. Heillä on oikeus vaatia, että me täällä kannamme vastuumme. Siksi velkaantuminen oli pysäytettävä. Hallitus on tehnyt säästöjä ja veronkorotuksia yli 7 miljardin euron edestä. Nämä päätökset riittävät kääntämään velkaantumisen laskuun. Lisäksi Suomea on uudistettu sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksella, kuntarakenteen uudistamisella, kasvu- ja työllisyyssopimuksella ja kasvupaketilla. Näin on luotu pohjaa tulevaisuuden kasvulle ja hyvinvoinnille.

Päätökset eivät ole olleet helppoja, mutta ne on tehty, koska meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Toinen vaihtoehto olisi, että jättäisimme piittaamatta velkaantumisesta ja että jättäisimme laskun niille, jotka eivät vielä ole täällä pitämässä puoliaan. Silloin olisimme hyvää vauhtia matkalla olemaan se sukupolvi, joka ei jättänytkään Suomea seuraaville parempana kuin sen itse saimme. Te oppositiossa kysytte tänään arvovalintojen perään, ja tässä sellainen nyt on. Kokoomuksen eduskuntaryhmän arvovalinta on, että haluamme jättää Suomen seuraaville sukupolville parempana, niin että talous on kestävällä pohjalla. Haluamme jättää jälkeemme hyvin hoidetun Suomen.

Arvoisa Puhemies! Talouden tasapainottaminen tehdään siten, että kipeät säästöpäätökset kohtelevat kaikkia mahdollisimman tasapuolisesti. Näissä talkoissa joutuvat olemaan mukana kaikki suomalaiset: suurituloiset, pienituloiset, lapsiperheet, ikäihmiset ja opiskelijat. Se tarkoittaa jostain saavutetusta edusta luopumista ihan jokaiselle.

Päätös lapsilisään kohdistuvasta leikkauksesta oli varmasti kehysriihen vaikein. Hallitus ei ole tehnyt sitä kevein perustein. Nyt tehtyjä leikkauspäätöksiä kukaan ei halunnut, eikä niitä siksi ole aiemmin tehty. (Markku Rossi: Silti niitä tehtiin!) Toisin kuin on annettu ymmärtää — tässäkin keskustelussa — tämä leikkaus on toteutettu siten, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden tilannetta se ei heikennä. Yksinhuoltajakorotukset säilyvät ennallaan, ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville eli näille toimeentulotuen piirissä oleville perheille tämä leikkaus korvautuu toimeentulotuen kautta. Lisäksi kaikkein pienimpiä palkkatuloja saavat ihmiset saavat kehysriihen päätösten myötä pienen tuloveronkevennyksen.

Arvoisa puhemies! Olemme kuunnelleet opposition kritiikkiä yksittäisistä leikkauksista. On vastustettu muun muassa lapsilisien, perusturvaetuuksien, ansioturvan, kehitysyhteistyön, perusväylänpidon, maatalouden, yliopistojen, tutkimusmäärärahojen, taiteen ja kulttuurin, perusopetuksen, työvoimapalvelujen, sairausvakuutuksen lääkekorvausten — unohdinko jonkun? — leikkauksia. Jos kuitenkin jokainen yksittäinen hankala säästö puretaan yksi kerrallaan, niin mitä meille jää jäljelle? Kasvava velkataakka, yhä suuremmat paineet menosäästöihin ja veronkorotuksiin myöhemmin sekä rapistuva luottamus suomalaista hyvinvointilupausta kohtaan.

Arvoisa puhemies! Jotta emme unohtaisi: Suomi on lapsiperheille hyvä maa. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaislasten toimeentulo on hyvällä tasolla. Hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa perheille niin monia palveluita ja tukia, että olemme oppineet ehkä pitämään niitä liiaksikin itsestäänselvyyksinä. Äitiyspakkauksen toppahaalarit lämmittävät, ja neuvolassa vanhemmat pääsevät kuuntelemaan sydänääniä. Meillä on kansainvälisesti vertailtuna kattavat perhe-etuudet, kaikista puutteistaankin huolimatta laadukas terveydenhuolto, maailman paras peruskoulujärjestelmä, maksuton koulutus ihan kaikkein korkeimmalle asteelle saakka ja päiväkodit, joissa työskentelevät kasvatuksen ammattilaiset — jotka tänään lähettivät tekstiviestin, että lapsi on ollut virpomassa. Siksi tuntuu ihan kohtuuttomalta kuulla puheita hyvinvointivaltion täydellisestä alasajosta tässä salissa. Tällainen puhe on suomalaisten pelottelua ja johtamista harhaan. (Kari Rajamäen välihuuto)

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa rakentaa Suomea, joka on lapsiperheille toivoa antava ja luottamusta herättävä. Lapset ovat toivottuja, ja perheille halutaan antaa tukea. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa turvata hyvinvointiyhteiskunnan laadukkaat palvelut, ja siitä syystä joudumme nyt tekemään kipeitä päätöksiä. Lisäksi haluamme tehdä työelämästä lapsiystävällisempää parantamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Yksi keino tähän on uusi, joustava hoitoraha, joka mahdollistaa osa-aikaisen työnteon. Lisäksi monissa kaupungeissa on jo käytössä tuntiperusteiset päivähoitomaksut, jotka ovat pian tulossa koko maahan.

Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu sillä ajatuksella, että se antaisi kaikille lapsille ja nuorille kotitaustasta riippumatta mahdollisuuden ponnistaa elämään ja saada hyvät lähtökohdat. Yksi parhaista tulevaisuusteoista on se, että panostamme varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Näin jokaisella lapsella ja nuorella on myöhemmin mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan. Kun talous on tasapainossa, pystymme pitämään huolta neuvolajärjestelmästä, varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, kouluterveydenhuollosta, terveyskeskuksista ja kaikista näistä arvokkaista palveluistamme.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää pääministeri Kataista ja hallitusta vastuullisuudesta ja kyvystä neuvotella vaikeita ratkaisuja vaikeina aikoina.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään puhumme äärimmäisen tärkeistä asioista: lapsista, perheistä, heidän toimeentulostaan, hyvinvoinnistaan ja tulevaisuudestaan. Emme kuitenkaan voi puhua vain tästä ja ensi vuodesta, vaan myös tulevista vuosikymmenistä, siitä millaiset elämän edellytykset me jätämme lapsillemme. Tämän takia sopeutustoimet ovat välttämättömiä.

Talouden sopeuttamisessa on kysymys pirullisesta ongelmasta. Sellaista ratkaisua ei olekaan, jossa joku ei kärsisi. En halua, että tätä hallitusta syytetään hyvinvointivaltion romuttamisesta, ja näillä kipeillä päätöksillä varmistamme sen, ettei näin tapahdu. Hallitus on päättänyt jakaa taakkaa lukuisiin kohteisiin eikä vain samoille hartioille. Näin saamme velkaantumisen taittumaan ja talouden vahvistumaan. Samalla pidämme hyvinvointivaltion toimivana. Se on lastemme ja nuortemme tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkein asia.

Arvoisa puhemies! Lapsilisiin tullaan kohdistamaan säästö, jonka myötä valtion menot alenevat 110 miljoonaa euroa. Lapsilisien leikkaaminen oli kaikille puolueille eri syistä vaikea päätös.

SDP esitti, että lapsilisien tasoa korotetaan ja asetetaan ne verolle, mutta neuvotteluissa jäimme yksin tämän esityksen kanssa. Tämä vaihtoehto olisi heikentänyt lapsilisän maksatuksen perusajatusta kulukorvauksena, mutta tässä vaikeassa tilanteessa se olisi kuitenkin ollut mielestämme oikeudenmukaisempi vaihtoehto. Progressiivisen verotuksen avulla olisi paremmin voitu varmistaa, että säästöt kohdentuvat niihin, joilla on varaa maksaa. (Ben Zyskowicz: Kelan tutkijat ovat eri mieltä!) Myös päätetyn tasaisen mallin kanssa me voimme elää ja olemme yhdessä sitoutuneet siihen muiden hallituskumppaneiden kanssa. Tasainen malli leikkaa kunkin lapsen lapsilisää noin 8,4 prosenttia riippumatta perheen tuloista tai lasten lukumäärästä. Yksinhuoltajalisään ei kosketa.

Joillekin perheille leikkaus on iso, ja SDP:lle on tärkeää, että sopeutustoimenpiteiden kokonaisvaikutukset arvioidaan huolellisesti. Kehyksissä päätettiin muun muassa merkittävistä kevennyksistä pienituloisten verotukseen, joten on tärkeää saada yksityiskohtaista tietoa lopullisista tulonjakovaikutuksista. Samoin 300 euron suojaosuudet sekä asumislisään että työttömyysturvaan helpottavat pienituloisten perheiden arkea.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti perhepolitiikkamme ytimen muodostavat palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovittaminen. Hallitus on tehnyt tärkeän linjavalinnan siinä, että palveluiden rahoitusta ei leikata. Julkiset palvelut tasaavat toimeentuloeroja usein tehokkaammin kuin rahalliset etuudet, ja ne myös luovat edellytyksiä toimeentulon hankkimiselle.

Lasten ja perheiden kannalta toimiva palvelujärjestelmä on erityisen tärkeä. Tämän hallituksen aikana lasten ja lapsiperheiden palveluita on parannettu monin eri tavoin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tulee voimaan elokuussa. Sen myötä perusopetuksen lisäksi myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaat saavat oikeuden psykologi- ja kuraattoripalveluihin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Esiopetus tulee velvoittavaksi ensi vuoden alusta, ja varhaiskasvatuslain valmistelu on hyvässä vauhdissa. Meille on tulossa käsittelyyn hallituksen esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi. Tällä lailla ja siihen varatulla resurssilla parannetaan muun muassa lapsiperheiden kotipalveluita ja perhetyötä. Lapsiperheiden palveluiden painopistettä siirretään korjaavista lastensuojelutoimista ennalta ehkäiseviin palveluihin.

Puhemies! Oppositio on populistisesti asettanut vastakkain oppivelvollisuuden pidentämisen ja lapsilisät. Edelliseen on varattu 15 miljoonaa, jälkimmäisessä puhutaan 110 miljoonan leikkauksesta. On vaikea ymmärtää tätä oppivelvollisuusiän noston kritiikkiä. Erityisen vaikea on ymmärtää sitä keskustapuolueelta, joka on ollut sivistyspuolue ja koulutuksen tasa-arvopuolue. Tosiasia on, että tällä hetkellä tuhannet nuoret jäävät vaille toisen asteen koulutusta ja heillä on tämän vuoksi suuri riski syrjäytyä myöhemmin työelämästä kokonaan. (Mauri Pekkarinen: Te leikkaatte 260 miljoonaa euroa!) Samalla tavalla vastustettiin peruskoulua aikanaan, eikä sitä nyt kyseenalaista kukaan. Olen varma, että kymmenen vuoden kuluttua me mietimme, miksi oppivelvollisuusiän pidentämistä vastustettiin.

Arvoisa puhemies! Parasta sosiaaliturvaa on työ. Hallitus on tehnyt useita toimia, joilla työn ja perheen yhteensovittaminen olisi entistä helpompaa ja perheiden toimeentulo olisi turvattu. Isyysvapaata on pidennetty ja joustavoitettu. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien osittainen hoitoraha on korvattu joustavalla hoitorahalla, joka on tasoltaan aiempaa parempi ja joustaa perheiden tilanteiden mukaan. Näillä toimilla parannetaan lapsen oikeuksia viettää aikaa molempien vanhempiensa kanssa, lapsen oikeuksia varhaiskasvatukseen sekä koko perheen (Puhemies koputtaa) mahdollisuuksia hoitovastuun tasaisempaan jakamiseen ja parempaan toimeentuloon.

Kukaan meistä ei tee säästöjä mielellään, mutta meille sosialidemokraateille hyvinvointivaltio on arvokas asia, ja se mielestämme kuluu myös lapsillemme ja lapsenlapsillemme.

Maria Lohela /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallituksen perhepolitiikkaan tarvitaan lisää järkeä, oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä. Hyvä hallitus, ministeri Huovinen, olette päättäneet puolittaa kotihoidon tuen vanhempien kesken, jäädytitte lapsilisien indeksitarkastukset ja nyt aiotte leikata lapsilisiä. Kuntien valtionosuuksia leikkaamalla olette niin ikään vaikuttaneet perheiden hyvinvointiin, kun palveluja on jouduttu leikkausten seurauksena karsimaan. Tällaisilla päätöksillä ei yhteiskunta pidemmän päälle jää plussan puolelle.

Samaan aikaan, kun kovia leikkauspäätöksiä perustellaan oman maan kansalaisille niiden välttämättömyydellä, virtaa Suomesta eri muodoissa sosiaaliturvaa ulkomaille. Pohjoismainen asumisperusteinen sosiaaliturvamme on eurooppalaisittain harvinaisuus, joka uhkaa jäädä jalkoihin EU-maiden käytäntöjä harmonisoitaessa.

Iltalehti kertoi hiljattain Suomessa työskentelevästä puolalaisesta sähkömiehestä, jonka Puolassa asuva perhe saa Suomesta lapsilisiä reilut 700 euroa kuukaudessa. Miehen mukaan hänen tuloillaan ei Puolassa saisi lapsilisää ollenkaan, joten EU:n lainsäädännön luoma tilanne on hänen kannaltaan varsin edullinen, mutta meidän rapistuvan hyvinvointivaltiomme kannalta se ei sitä todellakaan ole, ja suomalainen veronmaksaja maksaa ja maksaa vain päivästä toiseen.

Kyse ei ole yksittäistapauksista eikä pikkusummista. Kelan tilastojen mukaan Suomesta maksettiin vuonna 2013 ulkomailla oleville ulkomaalaisille lapsille lapsilisiä ja kotihoidon tukea yhteensä yli 3 miljoonaa euroa. Lisäksi etuuksia luonnollisesti maksetaan myös ulkomaalaisten perheiden täällä oleville lapsille. Vuonna 2013 näiden etuuksien suuruus oli lähes 80 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset ovat vastustaneet yhdistelmälupadirektiiviä, jolla avataan suomalainen sosiaaliturva koskemaan myös maassamme työskentelevien kolmansista maista tulevien ulkomaalaisten perheitä. Me tiesimme, että koska sosiaaliturvamme on jo muutenkin vaikeuksissa, meidän tulisi kynsin ja hampain pitää kiinni siitä, että sen perusrakenne säilytetään ennallaan. Näin ei kuitenkaan eduskunnan enemmistö halunnut. Nyt olemme tilanteessa, jossa sosiaaliturvaamme jaetaan kasvavassa määrin muiden maiden kansalaisille. Me maksamme ja me leivomme tämän kakun verovaroin, minkä jälkeen sitä jaetaan muualle. Onko tämä oikein? Onko tämä kohtuullista? Perussuomalaiset eivät hyväksy tällaista kehitystä. Vastustamme voimakkaasti sitä, että EU on sisämarkkinoiden varjolla ulottanut lonkeronsa sosiaaliturvaamme, jonka piti olla kansallisen toimivallan piirissä.

Suomalaisen pienipalkkaisen lapsiperheen kukkarossa hallituksen ajama lapsilisien leikkaus tuntuu. Omien kansalaistemme näkökulmasta on vaikea hyväksyä sitä, että yhteisistä verorahoista maksettavia etuja ei enää kyetä pitämään ennallaan mutta silti eduista nauttivien joukkoa laajennetaan. Itä-Euroopasta tulevan kausityöntekijän näkökulmasta lapsilisämme on epäilemättä leikkauksen jälkeenkin varsin kelvollinen, mutta Suomi on kallis maa, ja etenkin pienipalkkaisissa suomalaisissa perheissä jokainen euro tarvitaan elämisen kustannuksiin, jotka nousevat jatkuvasti. Lapsilisien taso on jo ennen leikkausta jäänyt pahasti jälkeen ansiotason ja elinkustannusten kehityksestä, mistä kiitos kuuluu useammalle hallitukselle.

Herra puhemies! Taloustilanne on vaikea, mutta lapsilisien leikkaamiselle olisi ollut vaihtoehtoja. Perussuomalaiset ovat yrittäneet tarjota ideoita. (Mauri Pekkarinen: Kuten?) Olemme esimerkiksi esittäneet entistä suurempia leikkauksia kehitysapuun sekä tehottomista yritystuista luopumista. Nämä ehdotukset eivät ole kelvanneet hallitukselle. Tästä näkee, millaisella arvopohjalla hallituksen politiikka makaa.

Hallitus on epäonnistunut perhepolitiikassaan. Lapsiperheiden hyvinvointia ei ole onnistuttu parantamaan eikä eriarvoisuutta vähentämään, ja tulevaisuus näyttää entistä synkemmältä nyt, kun lapsilisiin kajoamalla nakerretaan yhtä sosiaaliturvajärjestelmämme peruspilareista. Perussuomalaiset ovat syvästi huolissaan suomalaisten perheiden hyvinvoinnista.

Mirja Vehkaperä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen asiat on saatava kuntoon, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisesti. Valtiontaloutta tasapainotettaessa tehdään arvovalintoja. Keskusta ei hyväksy lapsilisien leikkaamista. Me olemme esittäneet, että lapsiperheiden tilannetta ei heikennetä eikä etuuksia leikata, kun taloutta tasapainotetaan. Perheiden tukeminen on paras tapa rakentaa tulevaisuutta.

Kokoomus, te lupasitte viime eduskuntavaaleissa, että te ette leikkaa heikompiosaisilta. Kristillisdemokraatit esiintyvät valtakunnan virallisena perhepuolueena. Nämä puheet on pahasti petetty SDP:n nimenomaisella tuella. Lapsilisien leikkaus on kylmä arvovalinta sinipunahallitukselta. Lapsilisä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1948. (Ben Zyskowicz: Ja nytkö se loppuu?) Vain kerran aikaisemmin, Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana, lapsilisiin on kajottu. (Mauri Pekkarinen: Silloinkin Zyskowiczin tukemana!) Sama porukka on jälleen vallassa, ja tässä ollaan. Keskustan mielestä politiikka, joka vie suomalaisia toimeentulotukiasiakkaiksi, ei koskaan ole oikeaa politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Politiikassa on aina vaihtoehtoja. Lapsilisien leikkaus voidaan kokonaan välttää, jos hallitus luopuu oppivelvollisuusiän nostosta ja kotihoidon tuen pakkokiintiöittämisestä. Vaihtoehto on myös nipistää summa yritystuista tai nostaa tupakkaveroa vastaavalla summalla. Kotihoidon tuki on kunnille päivähoitoa huomattavasti edullisempi ratkaisu. Tässä sanellaan ylhäältä päin asia, joka voitaisiin yhtä lailla päättää edelleen perheen ruokapöydässä.

Arvoisa puhemies! Perheissä lapsilisä menee yleensä suoraan kulutukseen, kumisaappaisiin ja maitopurkkeihin. Hallitusherrat ja -rouvat ovat irtaantuneet perheiden arjesta vähättelemällä 8 euron leikkausta. Tämä summa otetaan jokaiselta lapselta joka kuukausi, jokaiselta lapselta.

Otan kaksi esimerkkiä: Niemisen perhe asuu Pihtiputaalla, heillä on seitsemän lasta, toinen vanhemmista on kotihoidon tuella ja toinen pienipalkkaisessa työssä. Veronkorotukset, kotihoidon tuen pakkokiintiöiminen ja lapsilisien leikkaukset kasautuvat arjessa. Opiskeleva yksinhuoltajaisä Lindqvist elää Vantaalla. Veronkorotukset, opintotuen heikentymiset, asumisen kallistuminen, päivähoitomaksujen korotukset ja lapsilisien leikkaukset kasaantuvat tässä perheessä. Älkää vähätelkö näiden perheiden kokemuksia väittämällä, että kyseessä on vain 8 euron leikkaus. Keskivertosuomalaisperheeltä hallituksen kehysriihen päätökset vievät keskustan laskelmien mukaan yhteensä jopa 1 000 euroa — 1 000 euroa, ja nämä on meillä laskettu.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus on jatkoa sinipunahallituksen aiemmin tekemille arvovalinnoille. Pienimmät vanhempainpäivärahat ovat tällä vaalikaudella jääneet jälkeen työmarkkinatuesta. Lasten päiväkodeista, kouluista, sosiaali- ja terveyspalveluista on vastoin hallituspuolueiden vaalilupauksia leikattu jo miljardeja. Lapsilisien indeksitarkistuksetkin on jäädytetty. Odotettu varhaiskasvatuslain uudistus on jäämässä nyt pilkunviilaamiseksi. Päivähoitomaksuja korotetaan ja päivähoito-oikeutta rajataan.

Arvoisa puhemies! Pidän käsittämättömänä, että lapsilisien leikkauksen vaikutuksien arviointi on jäänyt jälkijättöiseksi. Joko nämä vaikutusten arvioinnit on edes aloitettu, ministeri Huovinen?

90-luvun laman aikana lapsuutensa elänyt sukupolvi on nyt aikuinen, ja ongelmat nousevat nyt pintaan. Meillä ei ole varaa toistaa 90-luvun laman virheitä. Ei, vaikka miten tiukkaa olisi.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hanna Mäntylän esittämää epäluottamuslausetta.

Eila  Tiainen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehysriihessä päätettiin leikata lapsilisiä 110 miljoonalla eurolla vuodessa. Leikkaus vie lisistä vajaat 8,5 prosenttia, niin kuin täällä on jo kuultu. Hallitus on jo aiemmin tehnyt lapsiin kohdistuvia säästöpäätöksiä: vaikka lapsilisät sidottiin indeksiin 2011, tuo korotus jäädytettiin jo vuotta myöhemmin kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Lapset ja lapsiperheet ovat siis jo ennen tätä kehyspäätöstä osallistuneet julkisen talouden säästöihin.

Riihessä päätetyt pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset tekivät vasemmistoliiton hallitustyön jatkamisen mahdottomaksi, tärkeimmät tavoitteemme kun olivat perusturvan parantaminen ja tuloerojen kaventaminen. Muut hallituspuolueet luopuivat nyt tehdyillä ratkaisuilla heikoimpien aseman turvaamisesta.

Kehyksen veroratkaisut olisivat kaventaneet tuloeroja hieman, mutta samalla tehdyt lapsilisien ja lääkkeiden Kela-korvausten leikkaukset pudottavat tuloerovaikutuksen lähelle nollaa. Hallitus myös luopui ohjelmalleen keskeisestä säästöjen ja veronkorotusten tasapuolisuudesta. Siitä kiinni pitämällä ja maltillisillakin veronkorotuksilla lapsilisistä leikattava 110 miljoonaa olisi voitu kattaa.

Nyt suuri osa sopeutustoimista kohdistuu lapsiin ja lapsiperheisiin. Yksittäin ne tuntuvat pieniltä, mutta lapsilisien leikkaus yhdistettynä lääkekorvausten pienentämiseen, perusturvan indeksijäädytyksiin, ansioturvan leikkauksiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen nostoon sekä opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuviin leikkauksiin tulevat heikentämään tuntuvasti pienituloisten vanhempien sekä heidän lastensa toimeentuloa ja elämää.

Arvoisa puhemies! Lasten köyhyys on todellinen ongelma myös vauraassa Suomessa. 120 000 lasta eli joka kymmenes lapsi elää meillä köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys rasittaa erityisesti pikkulapsiperheitä, joissa vanhemmat ovat nuoria. Köyhyys vaikuttaa usein lasten terveyteen, koulumenestykseen ja henkiseen hyvinvointiin. Lapsuusajan köyhyys lisää myöhemmän iän syrjäytymisriskiä. Meillä päättäjillä on kuitenkin keinoja taistella lapsiköyhyyttä vastaan, jos vain ymmärrystä ja tahtoa löytyy tarpeeksi.

Lapsilisät ovat tulonsiirto lapsettomilta lapsellisille. Niillä tasoitetaan lapsista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia ja toimitaan lasten köyhyyttä vastaan. Lapsilisä on nimenomaan lasten ja heidän elämänsä tukemiseen tarkoitettu universaali etuus. Sitä sen tulee olla jatkossakin. Se tulee myöntää samansuuruisena kaikille, jolloin tuki ei leimaa ketään ja jolloin se myös lisää kaikkien halukkuutta osallistua lapsilisien rahoittamiseen verotuksella. Lapsilisien verottaminen tai poistaminen rikkaimmilta olisi askel taaksepäin tästä perusajatuksesta. Menettely myös lisäisi byrokratiaa ja todennäköisesti kohtelisi eri tulomuotoja eriarvoisesti. Yleistä tulontasausta tuleekin toteuttaa lapsilisäjärjestelmän sijaan progressiivisen verotuksen kautta.

Arvoisa puhemies! Lapsiköyhyyden vähentämisen tiellä on eräs merkittävä este, jonka poistamiseen puolueista on pyrkinyt ainoastaan vasemmistoliitto. Nimittäin tällä hetkellä lapsilisä otetaan huomioon tulona toimeentulotukea myönnettäessä ja tuesta vähennetään sen suuruinen määrä. Vaikka toimeentulotukeen turvautuville perheille maksetaan lapsilisät normaalisti, ne leikkautuvat välillisesti heiltä pois. Näin lisät jäävät saamatta kymmenesosalta lapsiperheitä, joista suurin osa on yksinhuoltajaperheitä. Ei voi olla oikein, että lapset näin elättävät osaltaan koko perhettä. Lapsilisä tulisikin muuttaa toimeentulotukilaissa etuoikeutetuksi tuloksi, jotta se tavoitteidensa mukaisesti tukisi myös kaikkein köyhimpien perheiden lapsia. (Ben Zyskowicz: Silloin tämä leikkaus koskisi kaikkein köyhimpiä!)

Arvoisa puhemies! Toisenlaisella politiikalla lapsilisien leikkaus voitaisiin jättää kokonaan tekemättä. Osinkoverojen ja solidaarisuusveron maltillisella kiristämisellä tai omaisuusveron palauttamisella suurituloiset ja omistajat voisivat osallistua hieman enemmän lasten tukemiseen, siksikin että hiljan tehtiin yritystoimintaan kannustava avokätinen yhteisöveroalennus. Näillä ratkaisuilla voitaisiin helposti kerätä ne noin 145 miljoonaa, jotka vaadittaisiin lapsilisien leikkauksen perumiseen ja niiden muuttamiseen etuoikeutetuksi tuloksi.

Arvoisa puhemies! Edellä sanotun perusteella esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamusta tarkoittavan ehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu kehyspäätöksen lapsiin kohdistuvasta säästöstä."

Satu Haapanen /vihr:

(ryhmäpuheenvuoro) Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihen päätökset ovat keskusteluttaneet viimeiset kaksi viikkoa. Hallituksen päättämät sopeutustoimet ovat suuruudeltaan noin 2,3 miljardia euroa. Tästä kokonaisuudesta oppositio on nostanut kärjekseen lapsilisien leikkauksen. Kaikki eduskuntaryhmät ovat kuitenkin olleet yhtä mieltä siitä, että valtiontalous on saatava tasapainoon ja että kehysriihessä oli tehtävä merkittäviä päätöksiä. Näin tehtiinkin, vaikka helppoa se ei ollut.

Valtiontalouden tasapainottaminen vaati sekä mittavia veronkorotuksia että leikkauksia moniin eri menoeriin. Koska lapsilisä on universaali, kaikille lapsiperheille maksettava etuus, ovat sen kokonaiskulut valtiolle vuosittain 1,5 miljardia. Siksi pienikin leikkaus siitä tasapainottaa valtiontaloutta merkittävästi. Täytyy muistaa, että myös monet lapsilisäleikkauksen vaihtoehdot olisivat olleet kipeitä ja kohdistuneet pitkälti samoihin perheisiin. Hallitus päätti aivan oikein olla nostamatta arvonlisäveroa ja heikentämättä kuntien peruspalveluja valtionosuusleikkauksilla.

Lapsilisiä päätettiin siis leikata 110 miljoonaa euroa, mikä on 8,4 prosentin leikkaus jokaisen lapsen lapsilisään. Kehysriihen yhteydessä käytiin paljon keskustelua siitä, millainen leikkausmalli olisi kaikkein oikeudenmukaisin. Tasaisella leikkauksella kaikista lapsilisistä on pienin kielteinen tulonjakovaikutus, sillä tilastojen mukaan monilapsisissa perheissä pienituloisuus on yleisempää kuin pienissä perheissä.

Vihreille oli tärkeää, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus säilyi, sillä yksinhuoltajaperheet ovat keskimäärin eniten yhteiskunnan taloudellisen tuen tarpeessa. Jatkossakin yksinhuoltajat saavat lapsilisiin noin 48 euron korotuksen kuussa ja lisäksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevat perheet voivat jatkossakin hakea toimeentulotukea. Toimeentulotukeen ei tehty indeksileikkausta, joten sen määrä ei pienene ja sen laskennassa otetaan huomioon pienentynyt lapsilisän määrä.

Arvoisa puhemies! Oppositio kysyy välikysymyksessään, mitä hallitus aikoo tehdä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Haluan muistuttaa, että tämän hallituksen päätösten avulla on tuettu nimenomaan pienituloisia monin tavoin: hallituskaudella on nostettu perusturvaa 100 eurolla ja korotettu verotuksen ansiotulovähennyksiä ja perusvähennystä. Nämä vähennykset tarkoittavat, että pienistä tuloista jää entistä enemmän käteen. Viime syksyn rakennepaketissa sovittiin työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudesta. Jatkossa molempien tukien päälle voi tienata 300 euroa ilman, että tuet pienenevät. Nämä uudistukset auttavat suoraan pienituloisia lapsiperheitä.

Kehysriihessä jouduttiin Suomen talouden tasapainottamiseksi tekemään kipeitäkin leikkauksia ja veronkorotuksia. Nämäkin veronkorotukset tehdään siten, että ne pienentävät tuloeroja, kun pienituloisimpien työtulovähennystä sekä kunnallisverotusta kevennetään edelleen ja samalla suurten pääomatulojen veroja korotetaan. Alustavien arvioiden mukaan koko kehyspaketin tuloerovaikutus on neutraali. Nyt käytössä olevien laskelmien valossa päätökset eivät kokonaisuutena kavenna mutta eivät myöskään kasvata tuloeroja. Ei voida siis väittää, että hallituksen kehyspäätös lisäisi eriarvoisuutta.

Välikysymyksessä nostetaan esiin jo syksyllä päätetty kotihoidon tuen uudistus. Tästä käytiin jo erillinen välikysymyskeskustelu syksyllä, ja silloin jo teimme selväksi, että kotihoidon tuen parempi jakaminen vanhempien kesken ei ole leikkaus, vaan sen tavoitteena on parantaa naisten asemaa työelämässä ja lisätä sitä kautta tasa-arvoa. Samalla laki takaa jatkossakin perheelle mahdollisuuden hoitaa lasta kotona kolmivuotiaaksi asti. Naisten parempi työllisyys taas auttaa vuorostaan pienentämään kestävyysvajetta ja mahdollistaa sitä kautta lapsiperheiden tukemisen esimerkiksi toimivien palvelujen kautta.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden arkeen vaikuttavat olennaisesti toimivat peruspalvelut. Me kaikki tiedämme, että kuntien talous on tiukalla. Siitä huolimatta olemme panostamassa lastensuojeluun ja uudistamassa varhaiskasvatuslakia. Suomen koulut ovat edelleen maailman parhaimmistoa.

Erittäin suuri asia myös lapsiperheille on sote-uudistus, jonka perustus on nyt luotu yhteistyössä hallituksen ja opposition kesken. Tälle perustalle on hyvä rakentaa toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut. Meillä on alkanut iso yhteinen urakka (Puhemies koputtaa) sote-uudistuksen seinien rakentamisessa. Tavoitteena on, että kaikkialla Suomessa pääsee nopeasti oikeaan hoitoon ja terveyseroja pienennetään.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan sanoa, että lapsilisien leikkaus on kipeä ja vaikea päätös. Ei se kiertelemällä mihinkään muutu. Täytyy kuitenkin muistaa, että emme (Puhemies koputtaa) voi jättää velkojamme lastemme maksettaviksi.

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Oppositionen tar sig an ett viktigt tema i sin interpellation. Självklart vill vi alla barnens bästa liksom vi alla, tror jag, vill alla medborgares bästa, men också framtidens barn. Då handlar det faktiskt inte bara om nivån på barnbidraget, utan det handlar även om allt annat som sker i vårt samhälle. Det handlar om att bygga ett sådant samhälle som kan stödja sina medborgare när det behövs. För att det här ska lyckas behövs en stabil offentlig ekonomi också i framtiden, för vi vill väl ändå inte ha det som till exempel i Portugal där 90 000 medborgare enbart i Lissabon är beroende av matbanken, 90 000, för att den offentliga ekonomin inte på länge har fungerat.

Vi måste också alla kunna medge att om landets ekonomi inte är i skick så kan vi inte heller garantera barnen en trygg framtid. Den sittande regeringen, liksom kommande regeringar, måste ha förmågan att se framtidens utmaningar och kunna arbeta långsiktigt. Det här låter som att upprepa en självklarhet, och kanske är det så. Jag väljer ändå att påminna om det här eftersom det ibland verkar som att regeringen gör bara onda saker och oppositionen bara goda saker.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden tulee olla erityisen huolenpidon ja huomion kohteena, kun leikkauksia valtion menoihin tehdään. Myös päätös lapsilisien pienentämisestä on tehty osana kokonaisuutta, ei siis suinkaan erillisenä päätöksenä. Taloudellisesti vaikeassa asemassa olevat ryhmät otetaan kokonaisuudessa huomioon kompensoivien toimenpiteiden avulla. Vaikka täällä on jo aiemmin todettu, haluan kuitenkin toistaa, että juuri pienituloisten henkilöiden ja perheiden tukemiseksi hallitus korottaa verotuksen perusvähennyksen ja ansiotulovähennyksen arvoa 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi tehtiin poikkeus toimeentulotuen osalta, johon tehdään täysimääräinen indeksitarkistus. Meidän eduskuntaryhmälle on myös erittäin tärkeää, että yksinhuoltajalisään ei puututa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ilmaissut huolensa lapsilisän reaaliarvon laskusta 20 vuoden aikana. Samalla emme saa unohtaa, että perheissä, joissa molemmilla vanhemmilla on töitä, myös reaalitulot ovat selvästi kasvaneet samana aikana. Meidän pitää, aivan kuten Lastensuojeluliitto toteaa, kohdistaa huomio erityisesti yksinhuoltajaperheisiin, perheisiin, joissa on pieniä lapsia, ja monilapsisiin perheisiin. Jo nyt toimeentulovaikeuksissa olevat perheet eivät pysty selviämään lapsilisän tason laskusta ilman korvaavia toimenpiteitä. Yksinhuoltajaperheiden erityinen huomioiminen on paras tapa torjua lapsiköyhyyden riskiä. Onkin viisasta, että hallitus nyt tekee perusteellisen arvion lapsilisäpäätöksen vaikutuksista. Arviota on syytä laajentaa koskemaan lapsiperheiden kokonaistilannetta.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä meidän on syytä pitää kiinni lapsilisästä kaikille lapsille kuuluvana universaalietuutena. Eräiden tutkimusten mukaan, joihin muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto viittaa, maissa, joissa lapsilisistä on tehty tarveharkintaisia, niiden taso on laskenut ja lapsiperheiden köyhyys lisääntynyt. Tälle tielle meidän ei pidä lähteä.

Herr talman! Som jag inledningsvis konstaterade handlar en god familjepolitik om mycket mera än barnbidrag. Vi kan redan göra förbättringar när det gäller attityderna till barnen. Alla vuxna har ett ansvar för att barn har miljöer som är trygga och bra att växa upp i. Vi behöver även åtgärder som gör att papporna deltar mera i barnens uppväxt.

Också i stadsplaneringen borde olika åldersgruppers behov beaktas ännu mer än vad som görs. Grunden för en god familjepolitik är nämligen att servicen fungerar. I våra kommuner måste det finnas en barnrådgivning som fungerar, välfungerande skolor — alla familjer har inte råd med stora aktivitetsutbud och därför ska de aktiviteter som skolan ordnar vara gratis för alla. Självklart ska vi ha en hög nivå på hälso- och sjukvården, och till det här behövs återigen en stabil ekonomi.

På många håll skapas familjecenter eller familjerådgivningar där man genom mångprofessionellt arbete på ett och samma ställe kan erbjuda hela familjen stöd och service. Vi behöver mera sådant, särskilt i urbana centrum där livet är mera anonymt och familjer riskerar att marginaliseras.

Och till slut, herr talman, när vi nu förnyar barnskyddslagen så sätts tyngdpunkten på tidiga stödåtgärder som minskar behovet av egentliga barnskyddsingripanden. Vi vet att barnskyddsfrågorna är ytterst problematiska. Viktiga är också de anslag som riksdagen skjutit till för vården av mödrar med rusmedelsproblem. Och nu när vi går in för att skapa konkret innehåll i vårdreformen, som vi alla har enats om, är barnfamiljerna en central målgrupp. Vi har inte råd att misslyckas här.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jakaa meidän kaikkien yhteisen huolen lapsiperheiden hyvinvoinnista. Olemme vuosikymmenten ajan korostaneet perheiden merkitystä ja puhuneet perheille suunnatun yhteiskunnallisen tuen tärkeydestä. Aivan kuten keskustan edustaja Vehkaperä muistutti, ennen viime eduskuntavaaleja puolue profiloitui nimenomaan perhepolitiikassa. (Eduskunnasta: Entä nyt?)

Värderade talman! I ramrian fattade regeringen beslut om anpassningsåtgärder för de följande fyra åren, för nästa år sammanlagt till ett värde av 1,5 miljarder euro. Av nedskärningarna är det barnbidragsnedskärningen som väckt mest debatt. Å ena sidan så är det helt förståeligt eftersom det under hela barnbidragssystemets historia är den andra gången som det skärs i denna för familjerna viktiga bidragsform. Men trots att detta inte är något trevligt beslut och trots att det väcker starka känslor så är det skäl att minnas att det är ett moment bland andra i budgeten som nu drabbas. Regeringen har också fattat beslut om sammanlagt 50 andra nedskärningar, beslut som också berör människor och olika tjänstesektorer i landet, också beslut som smärtar men är dock så nödvändiga.

Arvoisa puhemies! Suurin syy tämän hetken huonoon huoltosuhteeseen on epäonnistunut perhepolitiikka. Yhteiskunnan olisi tullut enemmän kannustaa lapsien hankintaan ja lapsiperheiden hyvinvointiin menneinä vuosikymmeninä. Tässäkin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa haluamme korostaa lapsiperheiden merkitystä. Meidän tavoitteemme on turvata perheille mahdollisimman hyvät palvelut myös tulevaisuudessa.

Suurin osa meistä on yhtä mieltä siitä, että valtiontaloutta on pakko sopeuttaa ja velkaantumiskehitys taittaa laskuun. Hallitut sopeutustoimet tässä vaiheessa ovat parempia kuin hallitsematon velkaantuminen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei pitänyt päätöstä lapsilisien leikkauksesta hyvänä, se todettakoon. Olisimme olleet valmiita etsimään muita säästökohteita. Kehysriihessä sovittu päätös oli kuitenkin sellainen, minkä me pystymme hyväksymään. Näemme, että tehty päätös oli parempi kuin muun muassa muut esitetyt vaihtoehdot. (Välihuutoja)

On myös hyvä muistaa, että yksinhuoltajakorotukset jätettiin leikkauksen ulkopuolelle ja pienituloiset saivat samalla korotuksen työtulovähennykseen ja perusvähennykseen, mikä kompensoi lapsilisän leikkauksen. On myös todettava, että lapsilisän määrän väheneminen huomioidaan toimeentulotuen määrässä.

Arvoisa puhemies! Lapsiköyhyys on yksi suurimmista ja vakavimmista ongelmista maassamme. Se koskettaa monia lapsiperheitä mutta eniten yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä. Tästä syystä on tärkeää, ettei niiden etuuksiin liikaa puututa. On oleellista, ettei yksinhuoltajakorotusta leikata. On myös hyvä säilyttää lapsilisän portaittainen korotus lapsimäärän mukaan, sillä on aivan selvää, että perheen menot kasvavat huomattavasti lapsimäärän kasvaessa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tasoleikkausta parempana kuin koko lapsilisämallin muuttamista. Nykyinen malli on toimiva, ja siinä otetaan parhaiten huomioon lapsiköyhyyden riskit. Säilyttämällä nykyinen rakenne on myös helpompaa peruuttaa leikkaus aivan ensimmäisenä toimenpiteenä silloin, kun Suomen julkisen talouden velkaantuminen on saatu pysähtymään.

Arvoisa puhemies! Oppositio väittää välikysymyksessään, että hallitukselta puuttuu perhepoliittinen kokonaiskuva. Emme allekirjoita tätä väitettä. Voimme kuitenkin myöntää, että hallitus voisi panostaa perhepolitiikkaan nykyistä enemmän. Samalla täytyy kuitenkin todeta, ettei opposition vaihtoehto ole juurikaan vakuuttanut. Oppositiopuolueet ovat koko kauden ajan takertuneet yksityiskohtiin unohtamalla kokonaiskuvan. Tämä välikysymys on oiva esimerkki siitä, että oppositio hakee vain poliittisia pisteitä eikä ratkaisuja. (Välihuutoja)

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haastaakin kaikki eduskuntapuolueet paremman ja kokonaisvaltaisemman perhepolitiikan edistämiseen. Omana tavoitteenamme on, että seuraava hallitus kokoaa perheitä koskevat toimet yhteen ministerisalkkuun. Sen lisäksi seuraavan hallituksen tulee huomioida lapsiperheet ohjelmassaan ja varsinkin toimissaan. Me olemme valmiit pitkäjänteiseen työhön lapsiperheiden hyvinvoinnin puolesta, ja toivomme kaikilta puolueilta samaa asennetta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja ministeri Huovinen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää osaltani tästä värikkäästä keskustelusta, jota tärkeän teeman ympärillä on käyty. Muutamia huomioita ennen kuin siirrymme — varmasti yhtä värikkääseen — debattivaiheeseen.

Ensinnäkin täytyy kysyä sitä samaa kuin kehyskeskustelussa jo tiistaina täällä hallituksen puolelta oppositiopuolueilta kysyimme, ja se on se, miten nämä ikävät päätökset, joiden edessä ilmeisesti teidänkin mielestänne me olemme kansakuntana, pitäisi sitten tehdä? (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Tähän ei tule vastausta, ei pyytämällä, ei nätisti pyytämällä eikä muutenkaan. Tupakkivero ei riitä siihen, mitä tässä nyt on tehtävä. Yritystukien leikkaukset — niitä on jo tehty aika paljon. Niistä varmasti pääsemme keskustelemaan debatissa vielä lisää.

Haluan myös kysyä, onko todella niin, että tämä lapsi- ja perhepolitiikka on jossakin kuplassa opposition mielestä. Kyllä meihin lapsiperheisiin, meihin isiin ja äiteihin ja niihin meidän pieniin piltteihimme, vaikuttaa, meihin kaikkiin vaikuttaa, myös yleinen talouden ja työllisyyden kuva, ja juuri sen vuoksihan hallitus haluaa pitää huolta siitä, että esimerkiksi meidän, Suomen, luottoluokitus pysyy korkealla sijalla. Vai olisiko parempi vaihtoehto se, että me asuntovelkaiset lapsiperheet joutuisimme maksamaan esimerkiksi korkoina huomattavasti suurempia summia? Siitäkin tulisi huuto tässä salissa. Sekään ei teille kelpaisi eikä kävisi. Eli toivoisin keskusteluun vaihtoehtoja, aitoja, todellisia vaihtoehtoja, sen kuvitteellisen rahasäkin sijaan, mitä täällä edessämme tänään heiluttelitte.

Haluan vielä korostaa sitä, että palvelut ovat juuri niille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsiperheille ja myös meille tavallisille lapsiperheille erittäin tärkeitä. Olin kuulevinani, että tämän käsityksen aika monet tässä salissa jakavat. Siksi ihmettelenkin, olisiko todella sen vaihtoehdon pitänyt olla sitten se, että olisimme käyneet jälleen siellä kuntien kukkarolla hakemassa rahoja näihin talouden sopeutustoimiin, jotka ovat välttämättömiä. Mielestäni ei, vaan on oikein, että hallitus satsaa sosiaalihuoltolain uudistamiseen ja moniin uudistuksiin, joita puheessani luettelin aika runsaan listan, ja tällä tavoin varmistaa perheiden palveluiden toimimisen, koska sitä kautta pystymme tukemaan juuri niitä perheitä, joissa on vaikeuksia, ja nimenomaan tukemaan riittävän ajoissa, jotta tuo tuki myös tavoittaa oikeat perheet ja jotta lapset saavat sen avun, joka heille kuuluu. Lisäksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asema huomioidaan siten, että toimeentulotuki on rajattu indeksileikkauksen ulkopuolelle, ja lisäksi meillä on näissä perhepoliittisissa muissa uudistuksissa, joihin täällä on viitattu, nimenomaan pidetty huolta siitä, että esimerkiksi työttömien perheiden osalta emme lähde rajaamaan tarpeettomasti subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Eli hallituksen perhepolitiikka ei ole ollut, niin kuin täällä tänään on väitetty, jollakin tavalla harkitsematonta. Tämä on ollut kokonaisuus, jossa on yritetty paitsi katsoa perheiden, lasten kannalta järkeviä ratkaisuja myös pitää huolta talouden isosta kuvasta, jolla silläkin on, kuten sanoin, erittäin suuri merkitys meille tavallisille lapsiperheille.

Palvelut, tulonsiirrot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen — näistä kolmesta peruspilarista täällä olemme tänään olleet aika yksimielisiä. Kaikkiin näihin on muuten tällä kaudella tehty myös parannuksia — perusturvan korottaminen, työmarkkinatuen tarveharkinnan poistuminen puolison tulojen perusteella, suojaosuudet, asumistukiuudistus — ja listaa voisi jatkaa. Eli kyllä tässä on aika paljon hyvin haastavassa taloustilanteessa pyritty myös löytämään sosiaalisesti oikeudenmukaisia ratkaisuja perheiden parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi totean, että kun tästä keskustelusta saattaa saada sellaisenkin kuvan, että Suomessa lapset ja lapsiperheet voivat tavattoman huonosti, niin haluan nyt kuitenkin viitata johonkin vähän meitä korkeammalta taholta tehtyyn arviointiin eli Unicefin raporttiin, jossa Suomen lasten hyvinvointi on todettu maailman huippuluokkaa olevaksi, olemme kärkisijoilla. Tässä raportissa on tarkasteltu lasten hyvinvointia hyvin laajasta näkökulmasta: terveyden, koulutuksen, elinympäristön, materiaalisen hyvinvoinnin kautta. Meillä on moni asia hyvin. Meillä on haasteita, ja suhtaudun hyvin nöyrästi siihen, että teemme vaikeassa taloustilanteessa vaikeita ratkaisuja, mutta yritämme tehdä ne niin, että meidän tulevat sukupolvet eivät joutuisi kantamaan kohtuutonta velkataakkaa, jonka me vanhemmat olemme rakentaneet.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Pidän hyvin erikoisena sitä väitettä, jonka perussuomalaiset tässä salissa välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan toimesta tekivät, että me Suomen kansan edustajat tässä salissa olemme vieraantuneita suomalaisten lapsiperheitten arjesta. Se on väärä väite, (Puhemies koputtaa) ja toivon todellakin, että muistaisimme, että täällä istuu iso joukko isiä ja äitejä, jotka ovat aivan arkisessa elämässä todella vahvasti läsnä, tuntevat suomalaisten lapsiperheiden arjen. (Välihuutoja) Pidän tällaisia väitteitä myös eduskunnan arvovaltaa halveeraavina.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko tästä aiheesta halua käydä debattia? Jos on, niin pyydän edustajia nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Sanni  Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mietimme sitten Suomen taloutta tai suomalaisten lapsiperheiden elämää, niin kaikkein pahinta on epävarmuus tulevaisuudesta. Mikäli valtion velkaantumiskierrettä ei taiteta, niin tätä talouden alamäkeä on luvassa lisää, ja silloin lapsiperheissä epävarmuus lisääntyy ja kysytään, nousevatko asuntolainan korot tai vuokrat ja onko ensi viikolla vielä töitä ja seuraako lomautuksia ja niin edelleen. Tällainen epävarmuus vie pohjaa tulevaisuudensuunnitelmilta.

Tekemällä nämä vaikeat ja myös vaikeasti perusteltavissa olevat päätökset voimme lisätä luottamusta tulevaisuuteen. Kun laitamme talouden kuntoon ja kun kaikki olemme tasapuolisesti näissä talkoissa mukana, se on paras tapa pitää huolta suomalaisten työpaikoista ja myös perheiden palveluista, joita haluamme kovasti puolustaa.

Täällä on viitattu 90-luvun laman virheisiin, ja ne pitkälti liittyivät siihen, että silloin säästettiin arvokkaista lapsiperheiden palveluista. Me haluamme nyt puolustaa näitä perheitä ja heidän palveluitaan tekemällä mieluummin tasaisesti kohdistuvia säästötoimenpiteitä, joista tämä tänään keskustelussa oleva lapsilisä on varmasti se vaikein.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! THL:n tuoreen selvityksen mukaan äitiys-, lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon palvelut ovat viime vuosina kehittyneet erittäin myönteiseen suuntaan. Palvelut ovat monipuolistuneet ja tukevat paremmin koko perheen terveyttä ja hyvinvointia. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki takaa oikeudet parempiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuoltolaissa vahvistetaan lapsiperheiden kotipalveluita ja perhetyötä. Paljon hyvää on tapahtunut ja tapahtumassa.

THL:n selvityksessä ehdotettiin kuitenkin palvelujen rajapintojen tiiviimpää yhdistämistä niin, että ne verkottuisivat eheäksi kokonaisuudeksi. Nyt eri hallintokuntien välillä on edelleen raja-aitoja, jotka vaikeuttavat palvelujen sujuvuutta ja heikentävät toimintojen vaikuttavuutta. Kysynkin ministeri Huoviselta: miten lasten ja perheiden palveluissa päästäisiin reviiriajattelusta kohti todellista yhdessä tekemistä?

Maria  Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun me täällä perussuomalaisissa puhumme arjesta vieraantumisesta, niin ei täällä kukaan sitä tarkoita, etteivätkö kansanedustajat tietäisi, millaista on lapsiperheen arki, mutta se, kun jo päivästä toiseen taistellaan tulojen riittävyyden kanssa, voi olla vähän kaukaisempaa täällä salissa oleville ihmisille.

Palaisin vielä tuohon ulkomaille maksettavaan sosiaaliturvaan, minkä nostin esille puheenvuorossani. Helsingin Sanomat kertoi tänään, että Britanniassa muun muassa on suunnitelmia tästä lapsilisien maksamisen kiristämisestä EU-kansalaisille, ja samanlaisia suunnitelmia on kuultu Saksan liittokansleri Merkelin suusta. Haluaisin kysyä teiltä, ministeri: onko teillä keinoja tarkistaa suomalaista sosiaaliturvaa, erityisesti kun sitä maksetaan ulkomaille, eli siis tarkistaa sitä niiltä osin kuin se ei ole Suomen kannalta edullista?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkauksen oikeutta on puolusteltu nyt tässä salissa koko hallituspuolueitten rintamana. Keskusta tunnistaa, että on vaikea tilanne taloudellisesti, mutta lapsilisien leikkauksellako koko Suomen talous oikein oikenee? Tässä maalataan tällaista kuvaa. Jokaiselta lapselta leikataan — joka ikiseltä suomalaiselta lapselta.

Me esitimme neljä eri vaihtoehtoa, joilla lapsilisäleikkaus voidaan kumota, neljä eri vaihtoehtoa ja yksittäisiä sellaisia, millä 110 miljoonan euron potti saadaan kasaan: oppivelvollisuusiän noston peruuttaminen, kotihoidon tuen kiintiöimisen peruuttaminen, yritystuet ja tupakkaverotus — näistäkin voidaan kasata sitä rahoitusta.

Kaikkein eniten, arvoisa puhemies, ihmettelen, että te kyykytätte lapsiperheitä ajamalla heidät toimeentuloluukulle. Tätäkö kehitystä (Puhemies koputtaa) te haluatte?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nytkin tätä leikkausta on perusteltu sillä, että velka pitää saada taittumaan ja olisi vastuutonta jättää velka lasten maksettavaksi. Nyt me kuitenkin teemme minun mielestäni vähän hassulla tavalla, koska me panemme ne lapset maksamaan jo nyt, ja itse asiassa lapset tarvitsisivat mitä parhainta huolenpitoa myös lapsilisän muodossa.

Siksi toisekseen tämä lapsilisän reaaliarvo on tällä hetkellä huonompi kuin 90-luvun laman aikana, ja meidän bruttokansantuotteemme on kuitenkin kaksinkertainen. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että tämän järjestelmän on annettu ihan tieten tahtoen rapautua ilman että siihen kukaan on puuttunut. Inflaatio on hoitanut sitten hallitusten puolesta tämän asian. Tämä ei ole minun mielestäni lainkaan hyvä, että nyt sitten vielä leikkaamme lapsilisiä.

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on pakon edessä tehnyt nämä ikävät — todella ikävät — leikkaukset. Elämme nyt laihoja vuosia, ja jokaisen on kiristettävä vyötä, ja tässä konkretisoituu, että jokaisen on myös sopeutettava talouttaan aikojen mukaiseksi. Toivotaan, että tähän voidaan tehdä korjaus sitten heti, kun nuo ajat muuttuvat paremmiksi.

Lapsilisien leikkaus on huono asia, ja se on väärinkin. Mutta jos ajatellaan kuitenkin Suomen lapsia ja sitä, kuinka kymmenien vuosien aikana meillä on ollut kouluruoka, äitiyspakkaus, lapsilisät, niin täytyy suhteuttaa asia. Kyllä meillä on lapsilisät edelleenkin. Yksilapsiselle perheelle se tarkoittaa 8,8 euron leikkausta. Se on iso summa tietysti, ja kyllä minäkin tiedän pienituloisia perheitä, joille se on iso summa, mutta toimeentulotuella sitten voidaan kompensoida tätä kaikista vähävaraisimmille perheille.

Minä haluaisin perussuomalaisilta (Puhemies koputtaa) kysyä: Ovatko kaikki lapset samanarvoisia? Ettekö tiedä, että tämä hallitus...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Aika on tullut täyteen.

Puhuja:

...joutuu myös kehitysapua leikkaamaan?

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade talman, arvoisa puhemies! Man blir litet förvånad när man från centerhåll här frågar oss om vi verkligen tror på att barnbidraget ensamt för sig skulle lösa problemen — självklart inte.

Sanoin puheessani, että päätös lapsilisien pienentämisestä on tehty osana kokonaisuutta, ei siis suinkaan erillisenä päätöksenä. Tarkoitus on tietenkin se, että koko tämä raamipäätös vaikuttaa Suomen taloudelliseen tilanteeseen.

Mutta haluaisin myöskin kysyä ministeriltä: kun on varmaan viisasta tehdä tämmöinen perusteellinen arvio lapsilisäpäätöksen vaikutuksista, niin onko mahdollista sillä tavalla tätä selvitystä laajentaa, että se koskisi lapsiperheiden kokonaistilannetta? Minun mielestäni eivät ainoastaan lapsilisät vaikuta lapsiperheiden tilanteeseen, vaan siinä on moni muu asia, muun muassa hyvätasoinen perhepäivähoitojärjestelmä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen sanoi omassa puheenvuorossaan asiat hyvin. Hän sanoi näin neljällä sanalla, että "kukaan ei leikkaa lapsilisiä huvikseen". Oppositio antaa nyt ymmärtää, että ikään kuin hallitus olisi tehnyt tämän ihan tahallaan ja ihan huvikseen. (Eduskunnasta: Muitakin vaihtoehtoja oli! — Välihuutoja) — Kyllä, kyllä, palaan siihen, jos saan puhua ilman välihuutoja tässä. — Te käytätte myös tällaisia dramaattisia sanankäänteitä: "te kyykytätte lapsiperheitä" ja "miksi te annatte ymmärtää, että lapsilisäleikkaus korjaisi koko valtiontalouden". Oletteko te, hyvät keskustalaiset, unohtaneet, että te olitte myöskin hallitusvastuussa edellisellä kaudella? Valtionvelka oli 54 miljardia vuonna 2008, vuonna 2011 se oli kasvanut jo melkein 80 miljardiin. Jos te olisitte myöskin nyt tällä kaudella hallituksessa — sanon "jos" — niin te olisitte voineet tuoda näitä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kyllä KD:kin yritti tuoda (Puhemies koputtaa) ratkaisuvaihtoehtoja, mutta yksin kukaan ei pysty johtamaan maata, vaan me teemme sen yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Juuri kuulimme, että kolme A:ta ja talouskuri ovat näiden sosiaaliturvan leikkausten takana, kuten täällä ministeri Huovinen todisti. Lapsilisien leikkaus ja jäädytys ovat kokoluokkaansa suurempi periaatteellinen heikennys. SDP on nyt osoittamassa, että sille ei enää ole ainoatakaan periaatteellisesti kiellettyä säästökohdetta: lapsiperheet on otettu nyt laajemminkin tässä kehyspäätöksessä säästöjen kohteeksi.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutos-puolueen mielestä Suomen valtion tulisi ajaa ensisijaisesti suomalaisten etua. Jos lapsilisiä halutaan leikata, miksi ei aloiteta siitä, että lapsilisien maksaminen ulkomaille lopetettaisiin? Siinä saataisiin useiden miljoonien säästö, joka ei satuttaisi suomalaisia. Myös Suomessa asuvien osalta lapsilisien maksaminen voitaisiin rajoittaa koskemaan ainoastaan sellaisia lapsia, jotka ovat Suomen kansalaisia. Tällä tavoin saavutettaisiin useiden kymmenien miljoonien säästöt vuodessa.

Arvoisa puhemies! Pitää vielä mainita, että tähän asiaan liittyvä edustaja Lohelan esittämä perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro oli ihan täysi kymppi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pääministeri Katainen, 2 minuuttia paikalta.

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Arvoisa herra puhemies! Näiden säästöpäätösten tarkoitus on se, että saadaan velkaantuminen kuriin, koska vahva julkinen talous on köyhän paras turva mutta se on myös yrittäjien paras turva — niiden ihmisien, jotka luovat tähän maahan jotakin uutta. Me tarvitsemme työpaikkoja, ja ne tulevat vain silloin, kun ihmiset luottavat oman maansa tulevaisuuteen. Sen takia tarvitaan välillä myös kipeitä päätöksiä, jotta se luottamus voidaan palauttaa.

Hallitus on sopeuttanut tämän vaalikauden aikana noin 7 miljardin euron edestä valtiontaloutta. Siitä 7 miljardista eurosta, joka pitää sisällään veronkorotuksia ja menoleikkauksia, lapsilisien leikkaus on 110 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa yhden lapsen perheessä noin 8—9 euroa kuukaudessa, ja silloin lapsilisän taso tulee noin, arvioisin, vuoden 2007 tasolle, eikä sekään ihan huono vuosi tässä maassa ollut.

Lapsiperheiden arkeen vaikuttavat monet muut asiat huomattavasti enemmän kuin lapsilisä. Siihen vaikuttaa se, onko isällä ja äidillä tai huoltajalla työpaikka. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Siihen vaikuttaa se, onko saatavilla palveluja, kuinka suuret ovat opetusryhmät, millaista palvelua on saatavilla päiväkodeissa. Pienten lasten vanhempien kohdalla odotusaikana ja syntymän jälkeen neuvolapalveluitten laatu ja saatavuus on aivan olennainen kysymys.

Ymmärrän, että poliittisessa keskustelussa lapsilisäleikkaus on kuuma aihe. Monelle hyvin pienituloiselle ihmiselle 8—9 euron kuukausittainen leikkaus voi olla iso asia, mutta niitten kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kohdalla, niin kuin täällä on todettu, tämä voidaan kompensoida toimeentulotukea myöntämällä. Monelle lapsiperheelle 8—9 euron leikkaus taas ei ole kovin suuri asia. Eli tässä kannattaa varmaan laittaa asiat taas tärkeysjärjestykseen. Me haluamme vaalia vakautta. Kukaan ei halua vahingoittaa yhtä ihmisryhmää, ei sen paremmin vanhoja kuin nuoria kuin lapsia kuin lapsiperheitä kuin varakkaita kuin ketä hyvänsä. Mutta kun säästöjä tehdään, (Puhemies koputtaa) ne ovat todellisia päätöksiä, niitä ei puheella aikaansaada.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuli melkoinen täyslaidallinen ministeri Huoviselta tänne opposition suuntaan siitä kritiikistä, mitä me tässä välikysymyksessä osoitamme. Eivät tätä yksin perussuomalaiset ole kritisoineet, myös teidän puolueen sisältä löytyy todella vahvaa kritiikkiä. Edustaja Kymäläinen — lainaan Uutisvuoksea 31.3. — toteaa: "En pysty hyväksymään lapsilisistä leikkaamista. Leikkaaminen sieltä, missä tulevaisuus kasvaa, on ajattelematonta ja typerääkin. Leikkaaminen lapsilisistä vaarantaa tavoitteet ehkäistä lapsiköyhyyttä ja siten syrjäytymistä. Asiaa ei ole ajateltu selkeästi loppuun saakka." Kysyn, ministeri Huovinen: onko asiaa ajateltu selkeästi loppuun saakka, kuten teidän puoluekolleganne kysyy?

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä edustaja Lindströmille vastata, että sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän tavoite ei ollut kehysneuvotteluissa, että lapsilisästä leikattaisiin tällä juustohöylämallilla, (Välihuutoja) se pitää sanoa rehellisesti ääneen. Me ajoimme mallia, (Välihuutoja — Puhemies koputtaa) jossa tämä tarvittava säästö oltaisiin saavutettu sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Me tavoittelimme mallia, jossa lapsilisiin olisi tehty tasokorotus ja sen jälkeen ne olisi laitettu verolle. Mutta hallitus tekee yhteistyötä, ja muskelit eivät meillä riittäneet nyt tämän oman tavoitteen läpiajamiseen, jolloin päädyttiin tällaiseen vaihtoehtoon.

On tärkeää huomata se kokonaisuus, että samaan aikaan kun lapsilisiä leikataan, kuitenkin kaikkein pienituloisimmille kohdennetaan 100 miljoonaa euroa veronkevennyksin, jolloin se hyvittää todennäköisesti huomattavan osan näistä lapsilisistä koituvista leikkauksista. Mutta nämä laskelmat täytyy tehdä, ja meidän eduskuntaryhmä edellyttää, että laskelmat tehdään, ja mikäli löytyy tulonsaajaryhmä, jota nämä leikkaukset kohtelevat liian kaltoin, niin me olemme valmiita tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kukahan tämän päätöksen nyt sitten oikein on tehnyt, kun tämä on näin epäselvä? Me ymmärrämme hyvin sen, että säästöjä tarvitaan ja talous pitää saada tasapainotettua. Nyt me keskustelemme lapsilisistä ja lapsilisien leikkaamisesta, ja me tarjoamme vaihtoehtoa niitten leikkausten tilalle. Minusta kaikkein helpointa olisi luopua niistä lisäpäätöksistä, mitä on tehty, esimerkiksi oppivelvollisuusiän nostamisesta. Kuntaliiton laskelman mukaan julkiselle taloudelle se on noin 110 miljoonaa. Esittäkää joku vastalaskelma ja kertokaa, mikä siinä Kuntaliiton laskelmassa on pielessä, jos se on pielessä. Kotihoidon tuen päätös aiheuttaa julkiselle taloudelle noin 80 miljoonan euron lisäkulun. Siellä on positiivisia eriä, mutta siellä on myöskin negatiivisia eriä. Ja jos on pakko veroilla tämä hoitaa, niin me hyväksymme sen, että tupakkiaskin hintaa nostetaan (Puhemies koputtaa) 45 senttiä enemmän. Sillä tämä saadaan kompensoitua myöskin. Vaihtoehtoja kyllä löytyy. (Puhemies: Aika!) Nyt puhutaan lapsilisien leikkaamisesta.

Petteri  Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt ei olla Juttutuvassa vaan ollaan eduskunnan salissa, ja täällä ovat edustettuina hallituspuolueet, jotka ovat yhdessä tehneet tämän päätöksen valiten erilaisten vaihtoehtojen ja mallien väliltä, millä tämä lapsilisiin tehty sinänsä ikävä leikkaus toteutettiin. Me teimme sen yksimielisesti ja pitkän harkinnan jälkeen sillä perusteella, mikä malli tuntuu ja on oikeudenmukaisin. (Anne Kalmari: Tämäkö teistä on oikeudenmukainen?)

Arvoisa puhemies! Minusta näitä asioita pitää oikeasti suhteuttaa, niin kuin täällä on monessa puheenvuorossa puhuttu. Suomessa lapsiperheiden asiat — siitä huolimatta, että me olemme vuodesta 2008 lähtien eläneet erittäin vaikeassa tilanteessa — ovat kohtuullisen hyvin. Se johtuu siitä, että meillä on erinomaiset lapsiperheiden palvelut. Tällä hetkellä, näillä päätöksillä, joilla me katkaisemme velkaantumisen, me teemme töitä sen eteen, että tulevaisuudessakin Suomessa on hyvät palvelut lapsiperheille, jotta meillä on tulevaisuudessakin varaa maksaa lapsilisiä. Minä uskon, että edustaja Sipilä on tästä (Puhemies koputtaa) aivan samaa mieltä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä lapsilisien leikkauksessa on juuri se suuri ongelma, että se on oikeastaan ainoa etu, jota suoraan leikataan. Näissä muissa tulonsiirroissa ei tehdä indeksikorotusta, ja toki sekin on erittäin paha. Mutta lapsiperheisiin kohdistuu samanaikaisesti muita toimenpiteitä. (Seppo Kääriäinen: Niin justiin!) Niihin kohdistuu esimerkiksi kunnallisten maksujen nousu, työssä käyvien ihmisten veron kiristyminen yleensä, kiinteistöveron nosto. On paljon tällaisia muita asioita, jotka kohdistuvat siihen samaan ihmisryhmään.

Olen tässä ajatellut, että ehkä on inhimillistä, että poliitikotkin tekevät virheitä. 90-luvulla tehtiin juuri se virhe, että leikattiin suoraan lapsilisistä ja eläkkeistä. Se alkaa sitten jo olla anteeksiantamatonta, että vanhoista virheistä ei opita (Mauri Pekkarinen: Te olitte mukana!) ja tämän vuoksi emme olleet valmiit leikkaamaan lapsilisistä. (Puhemies koputtaa) Meistä tämä oli väärä ratkaisu.

Arto  Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en ollut täällä silloin, kun 90-luvulla on leikattu, enkä vähättele sitä, mitä edustaja Lapintie ja muut ovat sanoneet. Aivan varmasti niillä leikkauksillakin oli vaikutuksensa. Mutta kyllä rehellisyyden nimissä on sanottava, että aivan varmasti niillä lapsilla meni silloin paljon huonommin, joiden isältä meni yritys nurin, joiden isät tai äidit menettivät oman työpaikkansa. Tämä sama logiikka toimii edelleen. Jos me emme kanna vastuuta siitä, miten me julkista taloutta täällä hoidamme, jos me emme kanna huolta siitä, että ihmisillä on töitä, ja luo semmoista toimintaympäristöä, että yritykset pärjäävät ja lasten vanhemmilla on töitä, niin aivan varmasti lapsilla menee huonosti. Silloin kun työttömyys polveutuu jopa seuraavaan sukupolveen, olemme kaikkein syvimmällä. Sen takia on äärimmäisen tärkeää nähdä tämä kokonaiskuva.

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ensin ministeri Huoviselle antaa sen verran tässä palautetta, että seison edelleenkin sen takana, että näen kyllä, että tässä salissa on edustajia, jotka todella ovat vieraantuneet sieltä tavallisten ihmisten arjesta ja eivät todella tiedä sitä hätää, mitä siellä oikeasti, aidosti kärsitään. Tämän äskeisen puheenvuoroni jälkeen olen saanut lukuisia sähköposteja, joissa ihmiset ovat kertoneet itkeneensä sitä, että joku nostaa esiin sitä heidän tuskaansa ja hätäänsä siellä kodeissa, koska heillä oikeasti on rahat loppu ja he joutuvat aidosti miettimään, miten he selviävät päivästä toiseen. Tämän tosiasian myöntäminen on minusta rohkeutta, että me uskallamme myöntää myöskin täällä salissa, että me voimme tehdä täällä enemmän sellaisia päätöksiä, jotka ovat inhimillisiä.

Toinen asia, jota vielä pikaisesti haluan nostaa esiin, on se, että tuntuu, että hallitukselta puuttuu kokonaisvaltainen perhepolitiikan teko (Puhemies koputtaa) eli tehdään palasia siellä, palasia täällä, mutta kokonaiskuvasta ei ole kenelläkään mitään tietoa.

Kimmo  Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, te lähdette, mutta ongelmat jäävät. Suomalaisia huolestuttaa oma ja läheisten työpaikka, eriarvoisuuden kasvu ja velkaantuminen. Tuo velkaantumisvauhti, pääministeri Katainen, on nyt täsmälleen sama kuin teidän aloittaessanne kolme vuotta sitten. Ja nyt tulee päälle tämä lapsilisien leikkaus. Äsken te sanoitte, että ette halua mitään väestöryhmää kohdella muita huonommin. Vahingossako te olette sitten jättäneet pienimmät vanhempainetuudet jälkeen muusta perusturvasta? Vahingossako te viette lapsiperheiltä päätösvallan omien lasten hoidosta pakkokiintiöimällä kotihoidon tuen? Ja vahingossako te leikkaatte nyt lapsilisät? Olemme tarjonneet lukuisia vaihtoehtoja, tämä ei ole välttämättömyys. Nyt kun kuuntelee hallitusryhmien puheita, näyttää siltä, että kokoomus on tämän yksimielisesti päättänyt ja muut hallitusryhmät vain vikisevät.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuodelle tehdään tasapainottavia ratkaisuja 1,6 miljardin euron edestä. Tämä kokoluokka on edustaja Sipilän ja keskustan mielestä kohdallaan. Menoja leikataan 860 miljoonalla eurolla, missä ovat nämä lapsilisät mukana. Tuloja kerätään veroina 700 miljoonaa euroa enemmän. Edustaja Sipilälle tämä ei käy, koska olette sanonut, että veroja ei olisi tullut tässä tilanteessa korottaa lainkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia säästöjä teidän pitäisi ensi vuodelle esittää 700 miljoonaa euroa. Edustaja Sipilä, kun ette te itsekään voi uskoa, että teidän hienot kasvusuunnitelmanne vielä ensi vuoden talouskasvua vauhdittaisivat ja sitä kautta verotuottoja, ja kun te ette tiistaina pystynyt sanomaan, mistä se 700 miljoonaa euroa otetaan uusia säästöjä, niin oletteko nyt kahden päivän jälkeen siihen valmis?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuon oman listani esitin tiistain keskustelussa, mutta nyt keskustellaan lapsilisistä. Ja me olemme lapsilisiin esittäneet kolme neljä vaihtoehtoa, joista ensimmäinen on oppivelvollisuusiän nostamispäätöksen peruminen, noin 108—110 miljoonaa, sitten on kotihoidon tuen päätöksen peruminen, VM:n laskelman mukaan 78 miljoonaa — Kuntaliitto on arvioinut sen vielä suuremmaksi, noin 120 miljoonaan. Ja jos haluatte välttämättä tehdä tämän veroja korottamalla, niin 45 senttiä tupakkiaskin hintaan. Olen viimeksi Kajaanin torilla lauantaina keskustellut tupakkamiesten kanssa, ja he sanovat, että he ovat kyllä valmiita siihen, jos ei tarvitse koskea lapsilisiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä olisin valmis tupakkaveroa korottamaan vielä enemmän, ja täällä ministeri Huovinen saa meille kertoa, miksi tupakkaveron korottaminen ei sosialidemokraateille käynyt.

Mutta, puheenjohtaja Sipilä, jos 1,6 miljardia on kohdallaan ja jos sieltä teidän yhdistelmästänne puuttuu 700 miljoonaa uusia säästöjä, niin mitä se auttaa teidän paikata tämä 110 miljoonaa joillakin muilla säästöillä, kun se 700 miljoonaa edelleenkin huutaa uusia säästöjä? Eli teillä on tiistain jälkeen ollut kaksi päivää aikaa miettiä, mistä se 700 miljoonaa otetaan, ja minä meinaan tätä teiltä tivata vaikka koko kevään, jotta tähän vastaus saadaan. Eli ei auta paikata sitä 110:tä miljoonaa, kun 700 miljoonaa puuttuu. Kertokaa, mistä te säästätte sen 700 miljoonaa.

Ja ministeri Huovinen, kertokaa te meille siitä Gini-kertoimesta, joka esti tupakkaveron korottamisen.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos me tässä salissa nyt saisimme yhden asian kerrallaan eteenpäin, tämähän alkaa ratketa. Korotetaan sitä tupakkaveroa se 45 senttiä. Jos sovitaan tämä, niin äänestetään vaikka heti siitä tässä ja tehdään siitä päätös, päästään siis yksi pykälä eteenpäin.

Meillä on kehyksen palautekeskustelu kyllä tulossa sitten juhannuksen alla, ja me tuomme oman vaihtoehtomme sitten tarkempana. Ei tämä hallituksen vaihtoehtokaan vielä tarkka ole, otsikkotasolla liikutaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sipilä, hallitus on sanonut, miten tämä 1,6 miljardia kasataan, se on täysin tarkka. (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Te olette tuoneet tällaisen lennokkaan kasvuohjelman, joka ei kenenkään mielestä, ei myöskään teidän mielestänne — ehkä edustaja Pekkarisen mielestä — olisi tuomassa lisää kasvua ja verotuloja ensi vuonna. Ettehän te voi siihen uskoa. Ja näin ollen me tulemme tilanteeseen, jossa tästä yhtälöstä teiltä, siis keskustalta, puuttuu ensi vuodelle 700 miljoonan euron säästöt. (Anne Kalmarin välihuuto) Mitä se auttaa, että te laitatte kuittiin sen 110 miljoonaa, kun 700 miljoonaa puuttuu? (Puhemies koputtaa) Mistä me tiedämme, vaikka ne 700 miljoonaa rokotettaisiin niiltä samoilta lapsiperheiltä, joille te annatte sen lapsilisäkorotuksen? Eli tässä ja nyt, kertokaa meille, kertokaa Suomen kansalle, mistä te säästätte ensi vuonna lisää 700 miljoonaa euroa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että tässä keskustelussa puhutaan ihan eri euroista, kun edustaja Sipilä edelleen tarjoaa 15 miljoonan euron summaa valtiontaloudessa vastineeksi 110 miljoonalle eurolle. Kyllä meidän on täällä ainakin puhuttava samoista euroista, ettemme mene Kreikan tielle ja käytä aivan erilaista laskutapaa. (Välihuutoja)

Toisaalta pitää huomata, että lapsiperheisiin kohdistuu monia menoja ja tuloja, ja sen takia kysymys on kokonaisuudesta. Annan kiitosta keskustalle siitä, että kun olemme aina miettineet, mikä on se normaali pienituloinen keskustalainen lapsiperhe, mitä te käytätte näissä laskelmissa, niin teidän laskelmissanne se on nyt kerrottu. Se teidän pienituloinen lapsiperhe on sellainen, jossa on 300 000 euroa asunto, 200 000 euroa asuntovelkaa, kaksi autoa pihassa ja se perhe joutuu vielä maksamaan 160 miljoonaa lisää kunnallisveroa. Hallitus ei ole kunnallisveroa kyllä nostanut — epäilen, että aika moni keskustalainen kunta on niitä päätöksiä tehnyt.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä sitä kunnallisveroa nostetaan, jos leikataan sieltä valtionosuuksista. Kyllä se menee siinä ketjussa, jos ei samalla poisteta, kunnilta vähennetä, niitä lakisääteisiä tehtäviä.

Mutta mitä tulee tähän oppivelvollisuusiän nostamisen kustannukseen, niin kertokaa, mikä siinä Kuntaliiton laskelmassa on väärin, kun me katsomme sitä asiaa julkisen talouden näkökulmasta, niin kuin meidän pitää katsoa koko ajan julkisen talouden näkökulmasta sitä, myöskin kuntien kuluja. Eli onko Kuntaliitto ymmärtänyt jotenkin täysin väärin tämän tehdyn päätöksen?

Sitten, mitä tulee tähän tupakkaveron korottamiseen, kertokaa nyt, minkä takia se ei voi olla teidän mielestänne vastinpari sille, kun se tuntuu kelpaavan tälle puolelle. Minkä takia sitä ei voida nostaa 45 sentillä ja sopia, että jätetään tämä tekemättä? Päästään yksi askel eteenpäin.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun ollaan hallituksen pöydän ympärillä, niin siellä joudutaan katsomaan valtiontalouden kehyksiä. Valtiontalouden kehyksissä oppivelvollisuuteen on 15 miljoonaa euroa. Sitten on erikseen julkinen talous. Julkisessa taloudessa, aivan kuten totesitte, pitää kuntien velvoitteita ja tehtäviä vähentää. Hallituksella on siihen lista, jossa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään, ei siis lisätä, nettomääräisesti, ja tässä kehysriihessä, kuten pääministeri ja monet ministerit ovat kertoneet, ei leikata palveluista elikkä kuntien valtionosuuksista, ja sen takia on jouduttu menemään myös tänne tulonsiirtopuolelle. Eli kunnat eivät joudu hallituksen kehysriihen päätösten takia nostamaan sitä 160:tä miljoonaa kunnallisveroa, mikä teidän laskelmissanne on.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän nyt, että te ette ole valmiita luopumaan oppivelvollisuusiän nostamisesta, (Rakel Hiltunen: Ei!) te ette ole valmiita luopumaan tästä kotihoidontukipäätöksestä, mutta en saanut vielä vastausta siihen, kelpaako teille tämä tupakkaveron nostaminen, ja jos ei kelpaa, niin miksi se ei kelpaa, kun se tuntuu kelpaavan täällä monille muille. Se ratkaisu käy myöskin meille, päästään yksi asia eteenpäin.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Te äsken kerroitte, että te olette torilla tavannut näitä tupakkamiehiä ja he ovat valmiit maksamaan enemmän siitä tupakka-askista, eikö niin? Te äsken kerroitte niin. Oletteko katsonut ne tilastot, minkälaisissa perheissä näitä tupakkamiehiä on? (Naurua) — Älkää naurako, tämä on ihan vakava asia. — Niissä hyvätuloisissa lapsiperheissä ei ole niitä tupakkamiehiä läheskään siinä suhteessa kuin niissä pienituloisissa, aidosti pienituloisissa, lapsiperheissä, (Välihuutoja) ja jos teidän äsken kuvaamallanne tavalla siellä ollaan valmiit maksamaan tästä enemmän, niin niihin pienituloisiin lapsiperheisiin se ratkaisu kohdistuu paljon, paljon enemmän niin tulonjaollisesti kuin perheen käteen jäävän tulon osalta. Tässä on se selitys, miksi sekään ratkaisu ei tässä auta.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on mielenkiintoista miekkailua katsella ja kuunnella.

Kun edustaja Tuppurainen tuossa omassa puheenvuorossaan kertoi — näin ymmärsin, korjatkaa nyt, jos ymmärsin väärin — että jos hallitus huomaa, että on tehty vääriä päätöksiä, niin SDP on valmis korjaamaan niitä, niin minä kysyn, niin kuin täällä yksi kysymys on, onko hallitus, siis myös kokoomus, valmis perumaan haitallisiksi katsottuja päätöksiä. Koska tässä teidän vastauksessanne puhutaan, ministeri Huovinen, siitä, että nämä vaikutusarvioinnit kuuluvat tähän, lapsivaikutusten arviointi, niin tuleeko näitä muutoksia sitten näihin päätöksiin vai onko ne päätökset nyt tehty, niin kuin te olette antaneet ymmärtää, hallitus, että kaikki isot päätökset on tehty ja niitä ei enää muuteta? SDP on valmis, onko kokoomus?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun keskusta syyttää hallitusta lapsiperheiden kyykyttämisestä — toinen syy tuntuu olevan tämä kotihoidon tuen jakaminen isän ja äidin välillä — niin onko se nyt todella niin, että te ette kanna minkään valtakunnan huolta naisten työmarkkina-asemasta, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) naisten asemasta työmarkkinoilla, naisten palkkakehityksestä, urakehityksestä? Tai oletteko katsoneet niitä lukuja, mikä on naisten työeläke keskimäärin Suomessa? Verratkaa niitä vaikkapa muihin Pohjoismaihin, sieltä löytyy yksi syy siihen, ja se on se, että suomalaiset äidit joutuvat käytännössä nykyjärjestelmällä olemaan niin paljon pidempään kotona kuin ollaan muissa Pohjoismaissa, ja se johtuu tästä kotihoidon tuesta muun muassa. Eli kun te vastustatte näin kategorisesti tätä jakamista isän ja äidin välillä, niin te samalla lyötte rätillä naisten työmarkkina-aseman parantamista vastaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Turunen, ja edustaja Turusen jälkeen ministeri Huovinen.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että tässä salissa ei päästä sopimukseen siitä, korotetaanko tämän lapsilisäleikkauksen estämiseksi tupakkaveroa tai tehdäänkö joitakin muitakin ratkaisuja. Esitänkin sitä, että jos sitten tehdään toimia tämän lapsilisäjärjestelmän piirissä, niin kysytään, mikä on oikein ja mikä on reilua. Entä jos lapsilisät porrastetaan tulojen mukaan? Hyvätuloiset käyttävät tänä päivänä näitä lapsilisiä osakesäästämiseen, säästöhenkivakuutuksiin — käytännöllisesti katsoen ei ole tarvetta käyttää sitä suoraan sinä päivänä lapsen tarpeisiin. Köyhissä perheissä on tilanne toisenlainen. Onko tämmöinen porrastettu malli hallitukselle mahdollinen?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja seuraavaksi ministeri Huovinen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä aloitan siitä kotihoidontukikeskustelusta, joka täällä on myös ollut käynnissä, vaikka en, puhemies, haluakaan välikysymyksen toisintoa tuolta viime syksyltä tästä aiheesta käydä. Ihmettelen kyllä myös edustaja Orpon lailla sitä, eikö keskustaa ja ehkä myös perussuomalaisia kiinnosta tämä hyvin jakautunut tilanne, joka meillä on kiistämättä tässä kotihoidon tuen käytössä, naisten ja miesten, äitien ja isien, välillä. (Mauri Pekkarinen: Se on selvä leikkaus!) 95 prosenttia näistä kotihoidon tuen kuukausista käyttävät naiset, ja se vaikuttaa hyvin vahvasti naisten työmarkkina-asemaan, palkkakehitykseen mutta myös eläkekehitykseen myöhemmässä ja pidemmässä juoksussa, ja ihmettelen kyllä suuresti, että tasa-arvoasia ei kiinnosta näitä ryhmiä, jotka täällä kynsin hampain pitävät kiinni siitä, että naisten on jatkossakin saatava kokonaan käyttää tuo osuus. Kyllä mielestäni hoivavastuuta pitää tasata naisten ja miesten, äitien ja isien, välillä.

Sitten edustaja Sipilä totesi täällä yhtenä vaihtoehtona tähän taloustilanteen helpottamiseen sen, että jo päätettyjä tai nyt eteenpäin menossa olevia asioita siirtämällä tai tekemättä jättämällä pystyttäisiin kasvattamaan tätä talouden kuvaa tai saamaan aikaan säästöjä. Haluaisin oikeastaan kysyä vain sitä, tarkoittaako keskusta esimerkiksi sosiaalihuoltolain uudistuksen jättämistä sitten kokonaan tekemättä, kun puhutte tästä, että jätetään joitakin asioita, joita suunnitellaan vietäväksi eteenpäin, kokonaan pois tältä listalta. Itse en kannata tällaista vaihtoehtoa, ja se johtuu siitä, että sosiaalihuoltolain uudistaminen on nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten arkisten asioitten ja tilanteen parantamista tässä valtakunnassa, (Mauri Pekkarisen välihuuto) ja olisi kiva kuulla, oliko todella sosiaalihuoltolaki mukana tässä teidän käsityksessänne siitä, että voisimme jättää tekemättä joitain hyviä uudistuksia, joita hallitus vie nyt tällä kaudella maaliin ja joita on odotettu jo aika pitkä aika.

Sitten, puhemies, ei tässä nyt niitä vaihtoehtoja kovin runsaasti edelleenkään tullut sille, millä tavalla tämä kokonaiskuva taloudessa ja työllisyydessä voitaisiin hoitaa. Puheenjohtaja, edustaja Sipilä täällä totesi, että ei saa puhua oikein muusta kuin tästä lapsilisäpäätöksestä nyt. Kyllä meidän on puhuttava tästä kokonaisuudesta, koska lapsilisäpäätös on osa tätä kehysratkaisua, ja sen vuoksi haluaisin peräänkuuluttaa kyllä myös vaihtoehtoja, joita siis ei tässä keskustelussa vielä ole ainakaan kovin runsaasti esitetty. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Kyllä tulonjakovaikutukset ovat meille tärkeitä, enkä puhu nyt vain itsestäni, vaan uskon, että puhun koko hallituksen puolesta. Kyllä sillä on merkitystä, millä tavalla päätökset vaikuttavat eri tulonsaajaryhmiin. Meidän pitää huolehtia niistä, joilla ei ole mahdollisuuksia itse huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, ja nimenomaan sen vuoksi me emme tässä kajoa palveluihin — joita muuten 90-luvun lamassa etuuksien ohella leikattiin rajusti. Siinä pidämme nyt tarkkaan huolta, että teemme pikemminkin parannuksia kuin leikkauksia.

Puhemies! Vielä lopuksi totean, että en suinkaan tarkoittanut, edustaja Mäntylä, sitä, etteikö täällä saisi nostaa esiin niitä arkisia ongelmia, joita ihmisillä varmasti eri puolilla Suomea on, mutta ei teillä ole yksinoikeutta kansalaispalautteeseen tai kohtaamisiin kansalaisten kanssa. Uskoakseni peruspalveluministerinä saan kiertää hyvin laajasti eri puolilla Suomea ja saan myöskin tavallisilta kansalaisilta sitä palautetta, johon te täällä viittasitte ikään kuin sellaisena palautteena, joka tulee vain teidän ryhmänne tietoon. Näin ei asia ole, (Mauri Pekkarinen: Nyt siihen tupakkaveroon!) ja tätä asiaa nimenomaan halusin tässä omassa kommentissani teille äsken korostaa. Eli ei pidä väheksyä sitä, että meillä kaikilla tässä salissa — uskoak-seni — on hyvin laajasti kontakteja kansalaisiin ja heidän kokemuksiinsa, myös lapsiperheiden osalta. (Mauri Pekkarinen: Nyt siihen tupakkaveroon!)

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri, mainitsitte työnteon ja yrittämisen, ja täällä puhuttiin myös suomalaisten työttömyydestä.

Olen katsellut ihmeissäni, kun minulla on vanha talo, joka tarvitsee remonttia, ja olemme vuoden ajan tehneet remonttia: on suomalainen firma ja kaikki työmiehet tulevat ulkomailta. He ovat olleet putkimiehiä, he ovat olleet kattotyöntekijöitä, he ovat kaikki virolaisia, ja kun olen heille siinä lähtiessä kahvit keittänyt ja jutellut, niin he ovat kertoneet siitä, kuinka helppoa ja hyvää ja mukavaa tämä kaikki on: täällä on hyvä palkka verrattuna heidän maihinsa, ja täältä saa myös tätä sosiaaliturvaa. Eli minä näen tämän äärettömän surullisena asiana, kun minä ajattelen, että se suomalainen rakennusmies ehkä on sitten työttömänä. Kyllä sosiaaliturva houkuttelee tänne paljon myös hyviä työntekijöitä, mutta eikö tässä ole jonkunlainen ristiriita kuitenkin? Meitä suomalaisia on vähän, ja me siitä vähästämmekin maksamme sitten ulkomaille sosiaaliturvaa.

Hanna Tainio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen aikaisemmat säästötoimenpiteet eivät ole suuressa määrin kohdistuneet sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, mikä on ollut meille sosialidemokraateille hyvin tärkeää. STM:llä on kuitenkin niin suuri rooli valtion menorakenteessa, että leikkausten osumista tälle hallinnonalalle ei enää voida mitenkään välttää. 2,3 miljardin sopeutusta on todella vaikea, lähes mahdoton, tehdä niin, ettei kenenkään asema siinä heikkenisi tai kilpailukyky kärsisi.

Me sosialidemokraatit olemme kuitenkin johdonmukaisesti ajaneet oikeudenmukaisuuden linjaa eli sitä, että kaikkein heikoimmista ja pienituloisimmista pidetään kiinni nyt ja pidetään jatkossakin. Tämä on meille erittäin tärkeää.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mitenkähän monta välikysymystä meidän pitää tehdä erilaisista kehysriihen päätöksistä ennen kuin me pääsemme keskustelemaan esimerkiksi siitä, että mitähän tässä nyt loppujen lopuksi hallitus on näitten lapsilisien osalta päättänyt? (Ben Zyskowicz: No eikö se ole tullut selväksi?) Te tiistaina kehyksen lähetekeskustelussa kerta toisensa jälkeen käänsitte keskustelun "tärkeisiin, huolta aiheuttaviin, yhteistä ponnistelua vaativiin asioihin". Sukeltaminen yksityiskohtiin osoittaa tämänkin keskustelun perusteella... Sanotaan, että kipeät ja vaikeat päätökset pitää tehdä. Kyllä minä olen hämmästynyt tämän käydyn keskustelun perusteella siitä, että mitähän tässä lapsilisäpäätöksessä oikein ollaankaan tekemässä. Täällä sosialidemokraattisen ryhmän jäsen sanoo, että pitää tehdä vaikuttavuusarviointi — kyllä, kiitos! — ja sen jälkeen tehdä mahdolliset johtopäätökset. Te olette tekemässä 110 miljoonan euron leikkauksen lapsilisiin — piste.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen lähtökohtana on, että huonoimmassa asemassa olevista, muun muassa lapsiperheistä, huolehditaan. Siksi nyt, kun lapsilisät pienenevät, kasvaa vastaavasti toimeentuloturva. Toimeentuloturvaan tulee myös täysi indeksikorotus, toisin kuin muuhun etuuteen. Yksinhuoltajakorotukset säilyvät ennallaan, ja pienituloisten tuloveroa kevennetään 100 miljoonalla eurolla lapsilisien leikkausten kompensoimiseksi. Kysynkin pääministeri Kataiselta: eikö hallitus näin toimien tee leikkaukset vain niiltä lapsiperheiltä, joilla on siihen varaa?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Pääministeri onkin pyytänyt 2 minuuttia.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Minä olen tässä kirjaillut ylös — tässä keskustelussa, aiemmin tällä viikolla ja itse asiassa viime viikollakin käytyjen keskustelujen perusteella — mitä leikkauksia ei missään nimessä saa tehdä. Tietenkin on lapsilisät, sitten on tiemäärärahat, oikeastaan kaikista niistä leikkauksista, mitä hallitus on tehnyt, eduskunnan oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että ei saa tehdä. Ainoa, mitä saa tehdä, on kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus — perussuomalaisten puolueen mielestä se on ehkä se ainoa lypsävä lehmä. Samoiten täällä on nyt tässä keskustelussa tullut esille, että valtionosuusleikkaukset olivat väärin, eli odotan, että oppositiopuolueet esittävät niitten leikkausten tuomista takaisin, eli lisää valtionosuuksia.

Tuon tämän näkökulman tähän esille vain sen takia, että kun 7 miljardia euroa sopeutetaan, siinä on niin monta kierrosta takana, että helpot asiat on tehty jo kauan sitten. Me olisimme voineet jatkaa valtionosuuksien leikkaamista, mutta se ei olisi ollut reilua palvelujen tulevaisuuden kannalta eikä myöskään kuntien kannalta. Jos haluaa menoja vähentää, silloin pitää vähentää tulonsiirroista, silloin pitää vähentää tiemäärärahoista. Ja kun ajatellaan, millaisia arvioita leikkausten ja veronkorotusten vaikutuksista voidaan tehdä, niin minkähänlainen vaikutus on tiemäärärahojen leikkauksella? Jonkunmoinen, koska teitä rakennetaan vähemmän ja harvempi lapsiperheen vanhempi saa työtä siellä tieurakoissa. Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sitten jos otetaan vielä vaihtoehdot — korvataan menoleikkaukset alvin korotuksella, palkkaveron korotuksella, millä hyvänsä veronkorotuksella — kaikki ne kohdistuvat jälleen kaikkiin. Eli tästä katsantokannasta ajatellen on mahdoton tehdä ratkaisuja, joita joku suomalainen ei maksaisi. Mutta jos nämä jätettäisiin tekemättä, siinäkin tapauksessa suomalaiset maksaisivat, vielä korkeampien korkojen muodossa ja vielä suurempien leikkausten muodossa.

Lopetan toteamalla vain, että puheet eivät auta. Tarvitaan konkreettisia tekoja.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä ei todellakaan kaikilla lapsiperheillä mene hyvin. On lapsiperheitä, joilla menee todella huonosti. Tällä hetkellä Suomessa on noin 18 000 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kaikille heistä ei riitä sijoituskoteja, vaan osa lapsista joudutaan sijoittamaan laitossijoitukseen.

Arvoisa ministeri, tämä hallitus leikkaa jo toistamiseen lapsiperheiltä. Miten olette huomioineet sen, että lasten ja perheiden ahdinko tulee näkymään myös näiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä, jopa kasvuna, lisäten näin inhimillistä hätää, yhteiskunnan kustannuksia, jotka kattavat vuosia eteenpäin?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt puhutaan näistä lapsilisistä ja niihin tehdyistä muutoksista, niin täytyy todeta, että tässä on hyvänä asiana se, että yksinhuoltajat saavat edelleen nykyisen suuruisen korotuksen eli sen 48,55 kuukaudessa jokaisesta huollossaan olevasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lisäksi on hyvä, että lapsilisään tehtävä säästö ei vaikuta lainkaan toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä toimeentulotukea haettaessa huomioidaan myös tämä lapsilisän pieneneminen ja se lisää sitä kautta toimeentulotukea. Sillä lailla tässä on kumminkin yksinhuoltajaperheet ja myös pienituloiset perheet huomioitu, että tämä leikkaus ei kohdistu heihin, ja minusta se on aivan oikein. Olen siitä pahoillani, että ei laitettu lapsilisiä (Puhemies koputtaa) verotettavaksi tuloksi, jolloin progressio olisi leikannut suurempituloisilta enemmän kuin pienituloisilta.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olin hallituksen uskollisin soturi erityisesti perusturvan osalta. Edelleenkin puolustan tinkimättömästi Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallituksen monilta osin suorastaan historiallisia perusturvan parannuksia. Valitettavasti uskollisuuteni nyt on alkanut horjua, ellei suorastaan järkkyä. Olen voinut puolustaa hallituksen vaikeitakin päätöksiä siksi, että hallitusohjelmassa sopimamme mukaisesti köyhiin ei ole koskettu. Nyt kosketaan, ja tässä kulkee raja. Tässä on kysymys arvokysymyksestä, siitä, olivatko lapsilisäleikkaukset, olivatko indeksien jäädytykset, oliko lääkekorvausjärjestelmän uudistuksen romuttaminen aivan välttämätöntä. Oliko se pakko tehdä, että taloutemme ei romahtaisi? Meidän mielestämme ei ollut.

Arvoisa puhemies! Kun täällä on nyt vedottu siihen, että köyhiin ei kosketa, koska toimeentulotuki korvaa tämän, niin oletteko te nyt ihan selvillä, mistä te puhutte? Kysymys on siitä, että toimeentulotukea määritettäessä (Puhemies koputtaa) lapsilisä ei ole ollut etuoikeutettua tuloa. Sehän tarkoittaa sitä, että...

Puhemies Eero Heinäluoma:

No niin, nyt jo aika loppui.

Puhuja:

...siitä ei pääse pois.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisää on maksettu vuodesta 1947, heti sotien jälkeen, ja sillä periaatteella, että se kuuluu kaikille. Suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan, että se on tietyllä tavalla pyhempi kuin joku muu etuus, ja nyt te olette koskemassa tähän. Tämä tarkoittaa sitä, että tulee vaikutelma, että nyt ollaan sillä viimeisellä rajalla, että enää mistään muusta pääministeri Kataisen hallitus ei pysty saamaan 110:tä miljoonaa kuin tästä lapsilisän leikkauksesta.

Tätä keskusta ei hyväksy. Olemme esittäneet tässäkin keskustelussa lukuisia konsteja, miten tämä voitaisiin korvata. Nyt kysyn teiltä, kuten tässä jo edellä edustaja Sipilä: Mikä on, että ei voida tehdä sitä tupakkaveron korotusta? Se käy kokoomukselle. Mitä mieltä ovat vihreät, perussuomalaiset, vasemmistoliitto? SDP:ssä oli pientä ämpyilyä tämän suhteen, mutta voitaisiinko tästä neuvotella? Tehdään tämä tupakkaveron korotus, niin saadaan tämä asia kuntoon.

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovisen tuohtumuksesta huolimatta tohdin vielä käydä keskustelua hallituksen etääntymisestä todellisesta elämästä. Toreilla ja turuilla olen keskustellut lapsiperheiden kanssa, ja heidän viestinsä on, että heillä alkaa vahvistumaan käsitys siitä, että maamme hallitus etääntyy todellisesta elämästä, siitä arjen niukkuudesta, jossa lukuisat suomalaiset perheet elävät. Tämä näkyy heidän mielestään ministerien puheissa vähättelynä ja tietämättömyytenä siitä, minkälaista elämä on, kun päivästä toiseen taloudelliset ongelmat aiheuttavat huolta ja murhetta.

Mielestäni hallituksen lapsi- ja perhepolitiikka on lähinnä leikkauspolitiikkaa, joka taloudellisesti on kovin lyhytnäköistä. Ja minusta meillä kansanedustajilla on täysi oikeus nostaa täällä salissa keskusteluun kansalaispalautetta ilman, että siitä nousee tällainen kohu, koska näistä asioista pitää kyetä puhumaan rakentavasti. Nämä ovat ihan todellisia ongelmia, mitä perheet kokevat. Haluankin kysyä: onko tämä hallituksen näkemys perhepolitiikasta, jolla tuetaan lapsiperheiden hyvinvointia sekä vähennetään (Puhemies koputtaa) hallitusohjelman tavoitteen mukaan köyhyyttä ja eriarviosuutta?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisäleikkausta ei ole helppo puolustella eikä hyväksyä yksittäisenä tapahtumana, mutta se on helpompi hyväksyä, kun katsoo niitä tulonjaollisia toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt parantaakseen pienituloisten perheiden asemaa. Hallitus teki ratkaisuja, jotka vähentävät hyvätuloisen lapsiperheen vuosituloa vajaat 750 euroa vuodessa. Vastaavasti pienituloinen yksinhuoltaja saa helpotusta arkeensa reilut 900 euroa vuodessa. Eikö tässä ole oikeudenmukaisia suuntaviivoja olemassa?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ei kovin hyvin näytä tuntevan suomalaista köyhyyttä mielestäni. Nimittäin köyhyys on Suomessa entistä pysyvämpää ja köyhyysjaksot pitkittyvät. Leipäjonoista on tullut pysyvä ilmiö. Perheiden toimeentuloerot ovat kasvaneet, ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt, se on taivahan tosi. Sosiaalityöntekijöiden yhteydenotoista kuvastuu suuri hätä perheiden puolesta. Pienikin tulonmenetys on monelle perheelle katastrofi. Jos lapsia on monta, niin se 8 euroa nyt ei valitettavasti riitä, niissä perheissä leikkaukset ovat paljon isompia. Lapsilisän leikkaukset syventävät perheiden ahdinkoa. Työtöntä lapsiperhettä kuritetaan kolmea kautta: heiltä leikataan lapsilisät, työttömyysturvaa, eikä asumistukikaan riitä nopeasti kohoaviin asumisen kustannuksiin.

90-luvun laman lapsia on runsaasti toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaina. He eivät ole koskaan päässeet elämän syrjään kiinni. Hallitus on nyt näillä leikkauksilla tietoisesti kasvattamassa uutta lamasukupolvea, joka ei pysty löytämään paikkaansa elämässä.

Outi  Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun Kataisen hallitus aloitti taipaleensa, Säätytalolla kirjoitettiin hallitusohjelma ja siinä yhteydessä päätimme ihan ensi töiksemme, että perusturvaa nostetaan 100 eurolla. Samassa yhteydessä keskusteltiin siitä, pitäisikö lapsilisä etuoikeuttaa toimeentulotuessa. Sekstetti päätyi yksimielisesti siihen, että yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosan lisäkorotuksiin osoitettiin 5 miljoonan euron määräraha, ja tässä päätöksessä oli luonnollisesti mukana vasemmistoliitto, joka siinä vaiheessa ei siis marssinut ulos hallituksesta vaan piti tätä ihan hyvänä päätöksenä.

Samalla päätettiin, että toimeentulotukilaki tullaan tällä kaudella uusimaan muun muassa siitä syystä, että kunnissa toimeentulotuen soveltamiskäytännöt vaihtelevat, on esimerkiksi paljon vaihtelua siinä, huomioidaanko lasten kesätyöansiot tai stipendit toimeentulotuessa. Ja kysynkin nyt ministeri Huoviselta, mitä tälle toimeentulotuen uusimiselle kuuluu. Voidaanko tätä kautta vielä tämän hallituksen aikana parantaa lapsiperheiden asemaa?

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lapsilisien leikkaushan on arvokysymys. Ja tämän oikeudenmukaisuuden näkee jo siitä, kuinka moni hallituspuolueiden edustaja on täällä puolustamassa tätä päätöstä. Tietysti täällä on ministeri paikalla, ja niin sanotusti virkansa puolesta ryhmien puheenjohtajat puolustelevat tätä. Ja varmasti toripuheissa tulee juttua, että ei me oltais haluttu, mutta tämä oikeudenmukaisuus näkyy vasta siinä kohtaa, kun te painatte nappulaa, "kyllä" vai "ei".

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallituksen lapsiperhepolitiikka on suorastaan jäätävää ollut. Ensinnäkin kotihoidon tuen leikkaaminen on yhtä surullinen hallituksen teko kuin lapsilisien leikkaus. Siinä te viette perheiden valinnanvapauden ja samalla leikkaatte sitä tukea. Ei se naisten työmarkkina-asemaa paranna.

Ja suorastaan liikuttavaa on se, että demarit vastustavat tupakka-askin hinnan nostoa, koska pienituloisimmissa perheissä poltetaan eniten. Sanokaa nyt, hyvä SDP ja muutkin, miksi tupakka-askin hinnannosto ei kelpaa teille vaihtoehdoksi. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Ei riitä!)

On suorastaan anteeksiantamatonta, että hallitus teki tämän lapsilisäleikkauspäätöksen ilman minkäänlaista lapsiperhevaikutusten arviointia. Tehkää se etukäteen — ei lasketa, kuinka paljon ruumiita tuli jälkikäteen.

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Sipilä on puhunut haastatteluissa siitä, kuinka yhteiskunnassa pitäisi palata rahankäytössä muutama vuosi taaksepäin, koska meillä menopuoli ei samalla tavalla toimi kuin aikaisemmin. Tämä palaaminenhan käytännössä tarkoittaisi muun muassa sitä, että etuuksien tasoja tarkistettaisiin alaspäin. Tänään, kun käytiin tätä keskustelua, minulle tuli mieleen, että ei voi olla pelkästään mukava mies vaan täytyy myöskin pystyä kertomaan oikeassa mittakaavassa niistä toimenpiteistä, joita keskusta aikoo tehdä, jotta nämä talouspuheet, joita edustaja Sipilä on esittänyt, myös muuttuisivat käytännön teoiksi. Eli kysyn vielä ja toivon vastausta tähän edustaja Zyskowiczin esittämään kysymykseen: mistä käytännössä kokonaisuutena muodostuvat nämä säästöt, joista te puhutte?

Risto  Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos on nykyhallituksen kyyti kylmää näiden päätösten suhteen, mitä kehysriihessä tehtiin, niin kyllä myös vanhojen oppositiopuolueiden tänään kuulluissa puheissa niin sysimustalla pensselillä on koko hallituskausi maalattu, että tämä retoriikka ei missään nimessä ole uskottavaa. Vanhat oppositiopuolueet eivät mitenkään pysty näkemään sitä, että on tässä nyt muutaman vuoden aikana tehty joitakin järkeviäkin päätöksiä. Esimerkiksi työttömyysturvaa on merkittävästi parannettu, ja tätä vanhat oppositiopuolueet eivät voi tunnustaa eivätkä hyväksyä.

Haluaisin kysyä, kun tuntuu välillä, että tämä on joku tupakkiaskivälikysymys, siitä, miksi solidaarisuusveron alarajaa ei voitu laskea 60 000:een. Minä mielelläni maksaisin solidaarisuusveroa. Minun työni kannustavuutta ei yhtään laskisi se, onko veroprosentti 33 vai 35. Se ei muuttaisi elämää mitenkään...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

Nyt jo riittää tämä elämä.

Puhuja:

...mutta siitä saataisiin valtiolle tuloa.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus harjoittaa vastuullista talouspolitiikkaa. Olen kuullut puhuttavan myös hallituksen arvovalinnoista, eli sosialistien arvovalintoja on lapsilisien leikkaus. Sen tulkitsen tarkoittavan suurkapitalistin ja suurpääoman puolustamista.

Tein toimenpidealoitteen lokakuun 1. päivä viime vuoden puolella. Se koski ökyveneiden eli huviveneiden verotusta. Saavutettaisiin suurin piirtein sama 110 miljoonaa, jos pistettäisiin nämä vähintään 25:tä hevosvoimaa suuremmat veneet verolle. Siinä on yksi vaihtoehto. Miksi se ei käy sosialisteille? Sitten täällä on tullut tupakkavero — käy minulle ihan hyvin — ja on monta muuta vaihtoehtoa, mitä voitaisiin verottaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä tuntuu, että puheenjohtaja Sipilä tosiaan tupakka-askilla ja sen lisäksi myymällä pilkkahintaan kansallisvarallisuuden hoitaa tämän koko talouden kehityksen.

Mutta oli vahinko, että pääministeri lähti, koska kyllähän tässä toimintaympäristössä on nyt aika isoja uhkia, jotka ovat jääneet koko tämän keskustelun taustalle. Ensinnäkin nyt leikataan kuitenkin ostovoimaa pahimmillaan prosentilla, (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) Venäjän tapahtumat voivat vaikuttaa myös prosentilla, ja kolmantena ovat vielä pahimmillaan kärjistyvät uhat valtiontalouden kestävyydelle johtuen EU:n kriisinhallintamekanismista. Eli itse asiassa tässä on palvelualojen syöksykierteen ja työttömyyden lisäämiseen aika pahoja latauksia, minkä takia päätösten vaikuttavuutta on todella seurattava. Kun vielä toissa vuonna lapsiköyhyys ja köyhyys yleensä, pienituloisuus, Suomessa pieneni — ja lapsiköyhyyshän liittyy tietysti kiinteästi työssä käyvien pienituloisuuteen — niin on kyllä kansallinen häpeä, että meillä oli 102 000 köyhää lasta vielä toissa vuonna (Puhemies koputtaa) ja tilanne ei ole mennyt parempaan suuntaan.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisien ja koko järjestelmän tarkoitus on tasata lapsiperheiden ja muiden vastaavien perheiden välistä eroa. Allekirjoittaneen omassa perheessä, jossa on seitsemän lasta, lapsilisillä on ollut hyvin merkittävä vaikutus. Ei ollut muita tuloja kuin lapsilisät ja opintolainat, ja tiedätte seitsemän lapsen harrastukset: yhtä viedään luistinradalle, toista viedään soittotunnille, kolmatta viedään päivähoitoon, neljättä viedään sinne... Kun te laskette yhteen kaikki nämä leikkaukset ja nämä kustannukset, jotka kohdistuvat tällaiseen perheeseen, sille perheelle tulee selvästi enemmän rasituksia kuin taas sille perheelle, jossa on sama tulotaso eikä ole lapsia. Kysymys siis on yhdenvertaisuudesta. Te olette toimineet nyt niin, että olette asettaneet lapsiperheet selvästi huonompaan asemaan kuin lapsettomat perheet.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisen puolueen vaihtoehdoista yksi on jatkuvasti ollut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen. Tämähän merkitsisi käytännössä sitä, että useampi lapsi jäisi vaille sairauksilta suojaavia rokotuksia ja perusterveydenhuoltoa. Se merkitsisi sitä, että köyhissä maissa useampi lapsi jäisi vaille ruokaa ja puhdasta vettä. Se merkitsisi myös sitä, että useampi lapsi jäisi vaille peruskoulutusta ja lukutaitoa. Ja kun tässä salissa nyt arvostellaan hallituksen esitystä epäoikeudenmukaisuudesta, niin on kovin vaikea kuvitella mitään epäoikeudenmukaisempaa vaihtoehtoa kuin se, että leikattaisiin maailman kaikkein heikoimmilta ja köyhimmiltä lapsilta.

Pirkko  Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen, en usko yhteenkään noista teidän teeseistänne. Niitä emme ole vastustamassa. Olemme useaan otteeseen kehitysmäärärahoista keskusteltaessa tuoneet esille korruption, harmaan talouden ja kehitysavun perille menemiseen liittyvät ongelmat. Niitä me vastustamme, ja uskoakseni myös te, edustaja Tynkkynen.

Mutta edustaja Satonen täällä kantoi huolta työpaikoista, ja niin teki myös pääministeri. Minä en oikein nyt ymmärtänyt sitä, tarkoittiko edustaja Satonen, että tällä 110 miljoonan leikkauksella tuodaan uusia työpaikkoja, vaiko ei. En usko, että ne tulevat juurikaan näistä leikkauksista.

Moneen kertaan täällä on perätty oppositiopuolueitten vaihtoehtoja. Totean vielä kerran minäkin sitten, että oppositiopuolueet ovat esittäneet vaihtoehtobudjettinsa, josta löytyy juuri niitä menojen tasapainottamisia eri suuntiin. Ja varsin luovahan on ollut myös tämä salikeskustelu — täällä on tullut myös tupakkavero esille, ja edustaja Mölsä otti esille tämän niin sanottujen ökyveneitten (Puhemies koputtaa) verottamisen — niin että kun tätä keskustelua jatketaan, kenties saadaan niin paljon rahaa kasaan raavittua, että lapsilisien leikkaus voidaan perua.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tulin tänne eduskuntaan, niin minulle vanhemmat valtiopäivämiehet ja -naiset opettivat, että täällä on yksi pyhä asia ja se on periaatetasolla ja se on se, että lapsilisiin ei kosketa. Minä tietysti uskoin sen nuorena edustajana, ja nyt joudun toteamaan, että vuoden 2014 päätöksissä konkretisoituu se, että tämä ei enää pidä paikkaansa.

Mielenkiintoista tässä keskustelussa on se, että olen löytänyt yhden yhtenevän tekijän nyt sitten hallituspuolueitten, kokoomuksen ja sosialidemokraattien, välillä: Sosialidemokraattien piti saada perille ideologinen pitkäjänteisen tavoitteen periaate oppivelvollisuusiän pidentämisestä, hinta vähän yli 100 miljoonaa, ja kun kokoomus ei löytänyt sille muualta rahoja, niin he halusivat, että lapsilisiä leikataan. Näin ollen nämä päät kohtasivat.

Tämä iso asia, mikä minun mielestäni pitäisi nyt tehdä, on juuri tämä, että oppivelvollisuusiän pidentäminen, jota yksikään asiantuntija ei ole kannattanut, (Puhemies koputtaa) tulisi korvata juuri tällä lapsilisän leikkauksella. Silloin saataisiin (Puhemies koputtaa) lapsiperheille oikeat olosuhteet.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tähän oppivelvollisuusiän nostamisasiaan haluaisin puuttua. Minä ihmettelen sitä, että keskustapuolue on käynyt tämän esityksen kimppuun. Asia on nimittäin niin, että oppivelvollisuusiän nostaminen on parasta sosiaaliturvaa juuri niille lapsille, jotka putoavat peruskoulun jälkeen tällä hetkellä sellaiseen kuiluun, josta heitä on todella vaikea nostaa ylös. Suurin osa näistä putoajista on poikia, poikia, jotka peruskoulussa eivät jostakin syystä jaksa käydä koulua niin kuin pitäisi. Siinä vaiheessa, kun peruskoulu päättyy, yhteiskunta päästää myös heidät käsistään, ja nyt estetään se. Älkää, hyvät ihmiset, vastustako tätä, se on näitten nuorten, lasten turva. Minä ymmärrän sen, että osa asiantuntijoista sitä vastustaa, koska velvollisuus siirtyy heidän kiinnipitämisestään myös sitten meidän opettajille, yhteiskunnalle, kuntaan — kunnat joutuvat pistämään siihen vähän lisärahaa. Mutta lapset tarvitsevat sen, ja se on ehdottomasti parhaita päätöksiä tässä yhteiskunnassa, mitä tällä hetkellä on tehty.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalli palautti meidät maanpinnalle. Vaikka minulla on vain kuusi lasta, niin muistan hyvin sen, mitä merkitsee tämä lasten varustaminen näihin harrastuksiin, soittotunneille ja niin edelleen. Köyhässä perheessä tilanne saattaa olla niin tiukka, että tämänkin leikkauksen seurauksena lapsi joutuu toteamaan sen, että hän ei pääse sinne toisten joukkoon, mihinkä toiset pääsevät, kun siihen ei ole vanhemmilla varaa.

Kun tämän lisäksi vielä huomaan täältä, että muistakin lapsiin kohdistuvista palveluista leikataan — esi- ja perusopetuksesta 600 miljoonaa euroa — ja kun täällä on viitattu siihen, että pitää katsoa tämä kokonaisuus, niin kyllä minä ihmettelen, mitä hallitus ajattelee lastemme tulevaisuudesta. Tässä päätöksessä on kysymys aivan konkreettisesti tulevaisuuspäätöksestä. Ja tässä leikataan lapsilta, joitten varaan me haluamme rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ohjaa, että olkaa hyvä, menkää sossuun, kun näitä leikkauksia tehdään.

Mutta haluan antaa kiitokset ministeri Huoviselle yhdestä asiasta, joka on minulle ollut erittäin tärkeä, ja se koskee lastensuojelun kehittämistä. Siihen on tulossa rahaa, muun muassa perhetyöhön. Perheenjäsenillä olisi oikeus olla yhdessä, ja sitten myös toivon, että lastensuojelussa vältettäisiin näitä raskaita huostaanottotapauksia, joita olen joutunut tässä vuosien varrella seuraamaan. Tänäkin päivänä lapsia on kodin ulkopuolella 18 000, ja varmaan tänäkin päivänä he haluaisivat olla omassa kodissansa. Toivottavasti nämä asiat, jotka tänne on nyt kirjoitettu, myös käytännössä johtaisivat siihen, että tehtäisiin sitä ennalta ehkäisevää työtä ihan siitä äidin raskaudesta ja neuvolasta siihen kokonaisvaltaiseen perhetyöhön. Että jotain kiitostakin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin täytyy edustaja Kerolalle sanoa, että minusta on kohtuullisen suuri epäluottamuslause myös OKM:n virkamiehiä kohtaan se, että te olette hirttäytyneet näissä laskelmissa Kuntaliiton laskelmiin mutta ette anna arvoa sille, että OKM:ssä on laskettu, että kustannukset vuositasolla ovat enintään 15 miljoonaa euroa tämän oppivelvollisuusiän pidentämisen osalta. Korkeampia kustannuksia esittävissä laskelmissa ratkaisevan eron tuottavat koulutustarjonta, oppimateriaali, matkat ja majoitus.

Mutta sitten tästä illan teemasta eli lapsilisistä. Se on kivenä kengässä, mutta SDP esitti, että sitä tasoa olisi korotettu ja ne olisi asetettu verolle. Itse olisin pitänyt tätä mallia oikeudenmukaisempana, koska totta on, että hyvin toimeentulevilla ja rikkailla nämä menevät lapsilisätileille mutta sitten huonommin toimeentulevilla ja köyhillä ne menevät vaippoihin, ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin, kaikkeen muuhun tämäntasoiseen.

Mutta sitten on ihan lopuksi sanottava kyllä vielä (Puhemies koputtaa) edustajille Jurva, Mäntylä ja Lohela, että...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

No niin, sitten kyllä aika jo loppui.

Puhuja:

...puhukaa vain omasta puolestanne, kun puhutte tästä vieraantumisesta... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 90-luvun lamaa muistellaan edelleen, ja siitä on tänäänkin täällä salissa paljon puhuttu. Monissa juhlapuheissa vakuutetaan, että 90-luvun lamasta on opittu, mutta eipä ole. Silloin säästettiin päivähoidosta, opettajista ja lapsilisistä. Samat ovat säästökohteet nytkin. Vuonna 1995 lapsilisiä leikattiin 570 markasta 535 markkaan eli 35 markkaa ensimmäisestä lapsesta. Säästöä laskettiin saatavan 750 miljoonaa markkaa. Euroiksi muutettuna kuulostaa kovin tutuilta summilta. Olen tässä illan aikaan miettinyt, kun näitä puheita olen kuunnellut, onko lapsilisistä leikkaaminen järkevää politiikkaa, jos katsotaan historiaa. Oletteko todella sitä mieltä, että kaikkien on osallistuttava näihin säästötalkoisiin, (Puhemies koputtaa) myös kaikkein heikoimpien ja lasten?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja edustaja Zyskowicz. (Mauri Pekkarinen: Kymmenennen kerran!) — Ainoa kokoomuslainen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun ottaa huomioon tuon kyselytunnin ja nyt täällä käydyn keskustelun, niin tuntuu todellakin siltä, että ei saa leikata niiltä, jotka ovat sosiaaliturvan varassa, eikä saa leikata niiltä, jotka käyvät töissä. Ja kun kuitenkin leikata pitää, niin mistäs sitten leikataan, kiinalaisiltako? Pitää nyt vielä muistuttaa, että vaikka toistakin mielikuvaa on luotu, niin ei niitä lapsilisiä olla poistamassa vaan tekemässä tämä niihin kohdistuva säästö.

Keskustalaisille ystävilleni on pakko sanoa, että teidän kritiikkinne tätä 110 miljoonan euron säästöä kohtaan on epäuskottavaa ja falskia, kun teidän vaihtoehdossanne on tämä 700 miljoonan euron aukko. Korjatkaa ja täyttäkää ensin se, niin palataan sitten asiaan.

Ja ministeri Huoviselle, sosiaali- ja terveysministerille, on sanottava, että kyllä sitä tupakan hintaa kannattaa korottaa jo sen takia, että juuri näitä väestöryhmien terveyseroja päästäisiin kaventamaan. (Mauri Pekkarinen: Tässähän se tuli!)

Anne  Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikka kokoomus ei vielä kokonaan ole lapsilisiä poistamassa, niin Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja sen sijaan totesi, että lapsilisät on poistettava, on järjenvastaista tukea heikomman aineksen lisääntymistä. (Välihuutoja) Ja kun me täällä puhuimme 8 euron leikkauksesta, kokoomuspoliitikot nauroivat sille. Se voi olla, että porvarin lompsassa ei 8 euroa paljon tunnu, mutta pienituloinen perhe miettii, onko varaa ostaa lapsille välineet tai maksaa soittotunnit, että nämä pääsisivät harrastamaan kuten muidenkin lapset, tai mietitään, onko varaa ostaa jukurttia tänään, kun sitä eilen ostettiin. Silloin ei mietitä, mihin osakkeisiin nämä lapsilisät sijoitetaan. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Olen erittäin pettynyt siitä, että edes SDP:ssä ei tunnistettu sitä, mitä tämä lapsilisäleikkaus aiheuttaa vähävaraisille perheille, vaan puolustetaan esimerkiksi tupakoitsijoitten olosuhteita.

Lauri  Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä liki 3 tunnin keskustelun aikana on käynyt selväksi, että monilla hallituspuolueiden ministereillä ja edustajilla on ollut selityksenä, että hallitus on ollut pakon edessä, kun on pitänyt lapsilisistä leikata. Ministeri Huovinen on kaivannut vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi varmaan verottaa niiltä yrityksiltä, jotka veroparatiiseihin siirtävät täältä rahaa, ja niiltä varakkailta, jotka vievät rahansa veroparatiisien kautta ja joilta verot jäävät keräämättä. Pääministeri Katainen vaati tekoja. Tämä hallitus on katsellut tätä touhua varmaan kolme vuotta niin kuin rivikansanedustajatkin täällä, mutta hallitus ei ole osoittanut mitään tekoja siihen, että nämä ohi virtaavat miljoonat ja verottamatta jääneet liikevoitot ja muut verotettaisiin ja saataisiin eläkeläisille ja lapsiperheille lisää tuloja. (Puhemies koputtaa) Olisi aika ruveta tosiaan niihin töihin, mitä pääministeri Katainen perää.

Johanna  Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että ruuan arvonlisäveroa ei korotettu ja perheiden joka päivä ostama ruoka ei kallistu, mutta lapsilisän leikkaus on kipeä päätös, todella valitettava kompromissi. Minusta sen voisi korvata tupakkaveron korotuksella. (Keskustan ryhmästä: No niin!)

Moni köyhä perhe turvautuu toimeentulotukeen, ja olikin hyvä kuulla ministeri Huoviselta, että harkinnanvaraisen toimeentulotuen saanti helpottuu. Toivon, että samassa yhteydessä selvitetään sitäkin, että lapsilisät eivät leikkautuisi toimeentulotuesta ollenkaan. Se olisi kädenojennus kaikkein köyhimmille perheille.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tupakkaveroa nyt näissäkin ratkaisuissa jo kiristetään, 50 miljoonaa euroa kerätään tupakkaverolla lisää. Ei aivan tuulesta temmattua ole se, että niitä tulonjakovaikutuksia tässäkin tapauksessa täytyy laskea. Laskelmat, vaikutusarviot täytyy tehdä ja sen jälkeen johtopäätökset siitä, miten turvataan kaikkien pienempituloisten perheitten toimeentulo.

Mutta jos muutaman positiivisen asian sallitte, puhemies, että täällä saa sanoa, niin hyvää oli se, että arvonlisäveroa ei enempäänsä kiristetty, hyvää oli se, että kuntien valtionosuuksia ei enempäänsä leikattu, pystytään turvaamaan palvelut, neuvolat, päiväkodit, koulut ja niin edelleen, jotka ovat perheille tärkeitä. Ja lopultakin: hyvää on se, että talouspolitiikan suuresta linjasta pidetään kiinni, ettei meidän korkotasomme karkaa, koska se se vasta karhunpalvelus perheille olisi, että asuntovelkamenot kasvaisivat vuodessa ja myös vuokramenot kasvaisivat, koska myös vuokrissa korkotaso näkyy välittömästi.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että niiden ihmisten, jotka tätä keskustelua seuraavat, oikeudentaju on koetuksella. (Ben Zyskowicz: Ihmiset lähtevät pois!) Kokoomuksen ministeriryhmästä on puolet hamuamassa Brysseliin lihapatojen ääreen, ja samanaikaisesti lapsilisistä tehdään 8,4 prosentin leikkauksia.

On aivan käsittämätöntä se, että tässä yhteydessä hallitukselle eivät kelpaa mitkään vaihtoehdot tämän 110 miljoonan euron korvaamiseksi. Tämä tupakkaveron korotus olisi mitä oivallisin mahdollisuus parantaa myöskin kansanterveyttä, jos sillä askin 50 sentin hinnankorotuksella saataisiin tupakanpolttoa vähennettyä.

Viime aikoina on puhuttu paljon harrastusten hintojen noususta, tällä viikolla on uutisoitu useampaan otteeseen. Lapset tarvitsevat harrastuksia, ja vanhempien pienenevät tulot eivät riitä enää harrastuksienkaan pyörittämiseen.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus leikkaa myös muusta kuin lapsilisistä. Siellä ovat asuntolainojen korkovähennykset, työmatkakulujen vähennykset, kiinteistöverossa tapahtuvat muutokset, autovero, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Nämä vaikuttavat lapsiperheisiin, riippuen lapsiperheen koosta, kuukausitasolla kymmenillä euroilla ja vuositasolla sadoilla euroilla.

Kun täällä on puhuttu myös siitä, mistä ottaa näitä asioita pois, niin esimerkiksi lapsilisien leikkauksesta olisi voitu luopua kokonaisuudessaan, jos kotihoidon tuen jakamisesta vanhempien kesken olisi luovuttu. Tämän vaikutus olisi noin 150 miljoonaa euroa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tullut esille, kaikkein pienituloisimpien perheitä tämä lapsilisien tason leikkaus ei koske, sillä toimeentulotuessa leikkausta ei näy ja toimeentulotukeen tulee myös indeksikorotus. (Erkki Virtasen välihuuto) On kuitenkin riski, että joitakin perheitä joutuu näiden päätösten johdosta toimeentulotuen asiakkaiksi, ja se ei tietysti ole toivottava kehitys. Toisaalta olen nähnyt laskelmia, joiden mukaan pienituloisten verotuksen kevennys ja myös asumistukeen tehtävä suojaosuus tulee auttamaan monia pienituloisia perheitä, jopa niin, että heidän tulonsa voivat lisääntyä tämän kehysratkaisun myötä. Jotta tiedämme kokonaisuuden, tämä vaikutusten arviointi on tehtävä. Kysynkin ministeri Huoviselta tämän vaikutusten arvioinnin aikataulua.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puolue toisensa perään vetäytynyt vastuusta. Taisi olla eräs sosialidemokraattipoliitikko, joka sanoi aikanaan, että voi tätä käsienpesun määrää, eikä se nyt varmaankaan kovin kaukana tämänkään päivän keskustelusta ole. Me olemme esittäneet vaihtoehdon. Nyt se käy kokoomukselle, se käy vihreille, se käy kristillisdemokraateille, uskon, että RKP:lle käy kaikki, (Naurua) mutta sosialidemokraateille se ei käy. Nyt, ministeri Huovinen, toivoisin, että varsin nopeasti tässä debatissa, vaikka välittömästi, kertoisitte, miksi se ei teille käy. Voitaisiinko tästä vielä neuvotella? Saavutetaan tässä salissa yhteisymmärrys, tehdään historiaa. Perutaan lapsilisien historiallinen leikkaus, korotetaan tupakkiaskin hintaa 50 sentillä.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsilisäetuuksia maksetaan siis ulkomaille, vaikka etuuden saaja ei asuisi siinä maassa, joka etuuden maksaa. Tätä täällä on tänään kovasti ihmetelty. Arvoisa ministeri, jo vuonna 2007 eduskunnalle annettiin U-kirjelmä tiedoksi työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista. Myös 2009 ja 2010 on annettu U-jatkokirjeet, ja tässä U-jatkokirjelmässä toukokuulta 2010 sanotaan, että "Suomi on pitänyt ehdotusta ongelmallisena, koska tällöin Suomessa asuminen vakinaisesti ei enää olisi se periaate, jonka mukaan oikeus sosiaaliturvaan määräytyy". Olisinkin kysynyt: Miksi meillä täällä Suomessa on nyt äkät housussa tämän asumisperusteisen sosiaaliturvan muuttamiseksi työperusteiseksi? Miksei Suomen lainsäädäntöä ole yritetty muuttaa niin, että nämä sosiaaliturvaetuudet eivät valuisi ulkomaille?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän suhteellisuutta tähän keskusteluun. Eikö ole paljon olennaisempaa se, mitä sosiaali- ja terveysuudistuksessa tulee tapahtumaan ja millä tavalla se tulee vaikuttamaan lapsiperheisiin? Se on hieno saavutus, jonka oppositio- ja hallituspuolueet yhdessä tekivät. Tämäkin aika, mikä nyt on keskusteltu, oltaisiin voitu ehkä miettiä, miten sillä uudistuksella varmasti vaikutetaan lasten hyvinvointiin vielä tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin tällä lapsilisäleikkauksella, joka sekin on ikävä asia. Itse asiassa ajatelkaapa, mikä lasten hyvinvointiin vaikuttaa. Kyllä ne ovat ne läheiset ihmissuhteet — se on tässä kansanedustajankin hyvä sanoa — se, kuinka paljon omien lasten kanssa viettää aikaa, se, kuinka paljon rakkautta ja lämpöä kodissa annetaan. Vähän suhteellisuudentajua.

Täällä edustaja Kalli puhui seitsenlapsisista perheistä. Seitsenlapsinen perhe tämän uudistuksen jälkeen saa lapsilisiä 1 010,7 euroa kuussa, ja heihin kohdistuva leikkaus on 92,6 euroa. (Puhemies koputtaa) Täällä puhuttiin kuusilapsisista perheistä: 837 euroa kuussa edelleen, (Puhemies: Nyt riittää!) leikkaus 76 euroa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisessa perhetukijärjestelmässä lapsilisä on yhä pyhä instituutio. Siihen kajoaminen on ei vain taloudellinen asia, vaan se on myöskin moraalinen ja eettinen kysymys. Läpi vuosikymmenten SDP on seisonut keskustan rinnalla tukemassa aina silloin lapsilisiä, kun niitä kohtaan on hyökkäyksiä tullut milloin mistäkin suunnalta. Kun te olitte Lipposen hallituksessa kokoomuksen kanssa, silloin te taivuitte, mutta aina muulloin te olette olleet meidän rinnallamme puolustamassa lapsilisiä. Tässä keskustelussa tänä iltana olen huomannut jälleen kerran, että monet sosialidemokraattiset edustajat tuntuvat olevan samaa mieltä, viimeistään sen jälkeen, kun keskustan esittämistä monista vaihtoehdoista lapsilisäleikkauksille tämä tupakkaveron korottaminen on tullut esille. Tämä on erinomainen asia, jälleen kerran monet sosialidemokraatit ovat valmiita seisomaan meidän tukenamme ja rinnallamme. Mutta poikkeavaa tässä on nyt se, että samalla kannalla tuntuvat olevan monet kokoomuslaiset ja vihreätkin.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

No niin, nyt olisi jo minuutti täynnä.

Puhuja:

Niin kuin edustaja Puumala täällä sanoi, täällä salissa näyttää olevan selvä tahtotila, että me tupakkaveroa nostaen (Puhemies koputtaa) poistamme nämä lapsilisäleikkaukset. Nyt kysynkin, arvoisa puhemies, kun edustaja Backman tulee...

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

Riittää, riittää nyt jo tällä kerralla.

Puhuja:

...tänne saliin: eikö tämä sovi, edustaja Backman, myöskin teille?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Annan vielä 11 vastauspuheenvuoroa eli niille, jotka ovat pyytäneet tänne listalle nämä puheenvuoronsa

Hanna Mäntylä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tästä edustaja Ojala-Niemelä ehti lähteä. Olisin halunnut kysyä häneltä, mitä hän mahtoi tässä ihan lopussa tarkoittaa tällä, että tässä minun ja kollegani pitäisi puhua vain omasta puolestamme, kun keskustellaan tästä, että ollaan vieraannuttu arjesta. Olisin hänelle vastannut ihan mielelläni muun muassa siitä, että aiemmassa elämässäni olen elänyt hyvin pienillä tuloilla ja tiedän tismalleen, tasan tarkkaan, minkälaista on pienituloisen ihmisen elämä silloin, kun on yksinhuoltajana kaksi lasta hoidettavana. Eli tiedän kyllä, mistä tässä asiassa puhun, eli en todellakaan koe, että olen mitenkään vieraantunut ihmisten arjesta tämän työn myötä.

Toinen asia on se, että jotenkin tuntuu hullulta, että minkä takia tästä tehdään semmoinen kilpailu, että kenellä on nyt oikeus tästä puhua, kansanedustajien vieraantumisesta kansalaisten arjesta, koska varmasti meillä kaikilla on (Puhemies koputtaa) yhtä hyvä tahto tehdä niitä asioita, ja tämä ei varmasti ollut kenenkään tarkoitus, että lähdetään keskustelua viemään tällaiseen suuntaan.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä hämmentävintä tässä keskustelussa on ollut se, että lapsilisien leikkausten sijaan ei käy mikään järkevä vaihtoehto, ikään kuin esimerkiksi joku tupakkateollisuuden hyvinvointi olisi tärkeämpää kuin lapsiperheitten hyvinvointi.

Ministeri Huovinen tuossa jossakin vaiheessa sanoi, että olisiko tämän lapsilisien leikkauksen sijaan ollut parempi mennä sitten kuntien kukkarolle. No, tietysti on pakko sanoa, että kyllähän te olette menneet kuntien kukkarolle: tekemillänne päätöksillä leikataan lähes 7 miljardia euroa valtionosuuksia. Se, mikä tässä sitten on ollut erityisen ikävää, on se, että kun näitä valtionosuuksia on leikattu rajusti, niin meillä on lukuisa määrä kuntia, jotka ovat sen seurauksena joutuneet sitten jopa leikkaamaan ja lomauttamaan lastensuojelun henkilöstöä kunnissa. Se jos mikä on aika ikävän näköistä perhepolitiikkaa hallituksen toimesta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään tässä salissa yhden kerran jo kysyin ministeriltä tämmöisestä porrastetusta mallista. Kysyn nyt toisen kerran ja toivon, että saisin sitten tähän vastauksen. Kun näyttää selvältä se, että hallitukselle ei käy tupakkaveron korottaminen, ei käy oppivelvollisuusiän korottamisesta luopuminen eikä näytä käyvän mikään muukaan, niin voiko tämän lapsilisäjärjestelmän sisällä tehdä tämän leikkauksen oikeudenmukaisesti ja reilusti, niin että lapsilisä olisi jatkossa porrastettuna tulojen mukaan? Minä leikkaisin hyvätuloisilta lapsilisät kokonaan pois ja jättäisin koskematta pienituloisten ihmisten lapsilisiin. He tarvitsevat niitä, rikkaat eivät niitä tarvitse. Arvoisa ministeri, onko tätä vaihtoehtoa hallituksessa mietitty?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja teki itse asiassa ihan kiinnostavan kysymyksen. Demareiden varapuheenjohtaja Guzenina-Richardson esitti itse asiassa vuonna 2012, että lapsilisä voitaisiin leikata pois sellaisilta perheiltä, jotka ansaitsevat vuodessa 100 000 euroa, ja sillä tavalla saataisiin valtiolle 200 miljoonaa. Hän perusteli sitä sillä argumentilla, että vaikeina aikoina voidaan tehdä poikkeuksellisia päätöksiä. Itse asiassa kiinnostaisi tietää, mitä nykyinen sosiaaliministeri Huovinen ajattelee tästä ehdotuksesta.

Haluaisin itse tuoda esille sen huomion, että hallitus on parantamassa lapsiperheiden asemaa sillä tavalla, että asumistuesta ollaan antamassa uusi hallituksen esitys, ja jos tämä laki nyt saadaan tämän vuoden aikana toteutettua, niin kolmilapsisen perheen kukkaroon tulee kuukaudessa 36 euroa lisää, mikä on enemmän kuin tämä lapsilisäleikkaus. Se on tärkeä huomio siitä syystä, (Puhemies koputtaa) että kaikkein köyhimmät lapsiperheet nimenomaan asuvat vuokralla, johon he joutuvat hakemaan asumislisää.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Luulenpa, että jos hallitus tämän keskustelun jälkeen kokoontuisi tekemään päätöstä lapsilisien leikkauksesta, niin sitä ei muuten tehtäisi, siksi moni hallituspuolueen edustaja on sanoutunut suoraan irti tästä leikkauksesta, ja he ovat syyttäneet toinen toisiaan siitä, kuka on tämän kyseisen asian isä tai äiti. Kuitenkin hallitus on tällaisen käsittämättömän arvovalinnan mennyt tekemään, ja nyt sitten se arvolataus on mennyt niin pitkälle, että se on jo kunniakysymys, että sitä ei peruuteta, vaikka kuinka keskusta ja monet muut ovat täällä esittäneet erilaisia vaihtoehtoja, tavan takaa. Niitä on tivattu, niitä on esitetty, niitä on tivattu, niitä on esitetty. Mutta mikään ei tunnu menevän perille. Tätä ihmettelen. Kun vaihtoehto esitetään ja siihen vastataan, niin miksi sitä asiaa ei voi ottaa tosissaan, sitä en lainkaan ymmärrä.

Toinen asia, jota en ymmärrä, on se, että ainoaksi sikariportaan puolustajaksi näyttää jäävän SDP. Käsittämätöntä, ihan yhtä paljon kuin SDP ei tunnu ymmärtävän sitä, että (Puhemies koputtaa) julkinen talous on yhteinen, valtion ja kuntien talous.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei siinä, että nämä hallituksen päätökset kurittavat eri väestöryhmiä epätasa-arvoisesti, vaan myös alueellisesti tämä lapsilisäleikkaus koskee hyvin suurelta osalta niitä perheitä, jotka maaseudulla asuvat. Kun tähän otetaan kaikki ne leikkaukset, mitä sinne suunnataan lapsilisäleikkauksen lisäksi — kotihoidon tukea leikataan, työmatkavähennyksiä leikataan, polttoaineveroa kiristetään, autoveroa korotetaan, sähköveroa nostetaan — niin tässä ovat muuten työssä käyvät lapsiperheet kaikista suurin kärsijä Suomessa. Alueellisesti siis kuritetaan sillä tavalla, että oma auto on ainut keino, millä pystyy liikkumaan niin sinne töihin kuin lasten harrastuksiin. Kyllä tässä täytyisi myös tämä asia ottaa huomioon. Pieni asia, minkä te nyt voitte tehdä, kun näitä vaihtoehtoja on esitetty: perukaa tämä lapsilisäleikkaus.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Koetan nyt olla tässä viimeisessä puheenvuorossani rakentava, niin jää hyvä mieli kaikille.

Kiitos hallitukselle siitä, että ette koskeneet arvonlisäveroon.

Edustaja Kalliorinne, nuorena oppositiopuolueena, joka pyrkii oppositioon tosissaan, te olette vielä hang around, eli ei teillä vielä ole täysjäseneksi asiaa. Pikkusen on opeteltavaa.

Kun täällä on peräänkuulutettu tätä ja yritetty antaa semmoinen käsitys, että perussuomalaisille ainoa vaihtoehto on puuttua kehitysapuun, niin eihän se nyt, hyvänen aika, näin ole. Se meidän vaihtoehtomme on aina lähtenyt siitä, että mennään työ ja talous edellä, haetaan kasvua. Minkä takia? (Jouni Backmanin välihuuto) — Kyllä, kyllä, tämä oli aivan uusi tieto. — Me olemme kertoneet omana vaihtoehtonamme sen, että panostettaisiin esimerkiksi kotimaiseen energiaan ja sieltä saataisiin työpaikkoja. Ei se kaikkea ratkaise, mutta se poistaa painetta sieltä, ettei tarvitsisi mennä lapsilisiin kiinni.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Haapanen viittasi tuohon opposition ja hallituksen yhteiseen sote-ratkaisuun, ja se on hyvä esimerkki siitä, että jos yhteistä tahtoa löytyy, asiat pystytään sopimaan, vaikka ne olisivat kuinka vaikeita. Olemme esittäneet useita vaihtoehtoja, joilla voidaan tämä lapsilisäleikkaus perua. Tuo oppivelvollisuusiän korotuksen peruminen ei tunnu käyvän, kotihoidon tuen peukaloinnin peruminen ei tunnu käyvän, mutta tämä tupakkaveron korotus näyttää saavuttavan todella monessa puolueessa tukea. Eikö nyt olisi viisasta, että jos tästä löytyy eduskunnan enemmistön yhteinen tahto, niin korjataan tuota päätöstä? Pääministeri lähti, ja ongelmat jäivät tänne, mutta tämän eduskunnan tehtävä on ratkoa näitä Suomen ongelmia, ei tämänkaltaisia ongelmia mistään rajojen ulkopuolelta tarvitse ratkoa. Tehdään eduskunnassa päätös, että tupakkaveron korotuksella perutaan lapsilisäleikkaus.

Toinen varapuhemies Anssi Joustenlahti:

Sitten debatin viimeiset puheenvuorot tietysti naisille. Edustaja Juvonen.

Arja  Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on hehkuttanut näitä rakenneuudistuksen säästöjä historiallisiksi. Tämä on todellakin totta: hallituskauden alussa lapsilisien indeksikorotukset jäädytettiin, sen jälkeen jyvitettiin tämä kotihoidon tuki, ja nyt sokerina pohjalla ovat nämä lapsilisäleikkaukset. Lapsiperheiltä tehdyt säästöleikkaukset ovat suuria. Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla on tällainen luku kuin 234 miljoonaa, se olisi kaiken kaikkiaan muun muassa näistä jäädytetyistä indeksikorotuksista saatu säästö. Minä kysynkin teiltä: onko hallituksen linja nyt sellainen, että tämä tulonsiirto nimeltään lapsilisä halutaan kokonaisuudessaan kenties alasajaa?

Vielä kyllä muistuttaisin siitä, mistä täällä on jo paljon puhuttu, että kyllä lapsiperheet osallistuvat sitkeästi tämän velkataakan taittamiseen, vaikka he ovat itsekin korviaan myöten veloissa. Kyllä lapsiperheiden asema on kova, he ovat monesti keskituloisia tai alle sen, ja kun muun muassa päivähoitomaksuja nostetaan, he osallistuvat kyllä sitten niiden myötä myös siihen maksutalkooseen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja edustaja Vehkaperä.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lähestulkoon kaikki Suomen lapsi- ja perhejärjestöt ovat vedonneet Suomen hallitukseen: älkää leikatko enää lapsilta. Muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto puhuu vakavasti lapsiköyhyyden syventymisestä ja siitä, että perheiden palveluita ja toimeentulotukea leikataan rajusti tämän vaalikauden aikana. Ministeri Huovinen, mikä logiikka on myös siinä asiassa, että lapsilisien leikkauksesta ei ole tehty etukäteisarviointia? Te aiotte nyt laskea jälkikäteen, mitä vaikutuksia tällä hallituksen päätöksellä oikein on.

Arvoisa puhemies! Tulkoon vielä selväksi, että keskusta vastustaa hallituksen aikeita, päätöstä lapsilisien leikkaamisesta, emmekä hyväksy myöskään sitä, että lapsiperheet siirretään toimeentuloluukulle.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ministeri haluaa vastata. Ministeri Huovinen ensinnä sitten, 5 minuuttia.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Rakentavassa hengessä minäkin kiitän keskustelusta ja hyvistä neuvoista ja vinkeistä, joita edustajat ovat tämän keskustelun aikana hallituksen suuntaan perhepolitiikassa antaneet.

Ehkä olen kuitenkin hieman huolissani siitä, että kovin vähän tässä salissa on muistettu sittenkään puhua niistä palveluista, jotka ovat lapsiperheille kuitenkin erittäin tärkeitä. En saanut vastausta esimerkiksi keskustan suunnalta siihen kysymykseen, koskiko tuo puheenjohtaja, edustaja Sipilän esitys, että jätettäisiin joitakin uudistuksia tekemättä, myös tätä tärkeää sosiaalihuoltolain uudistusta tai esimerkiksi perhehoitolain uudistusta, joka myös on muuten vireillä. Nämä ovat niitä asioita, joita tämä hallitus tekee toisin kuin mitä tehtiin silloin 90-luvun lamassa, jolloin nimenomaan vietiin tämä palvelujen pohja pois ja jätettiin perheet liiaksi yksin selviytymään vaikeasta tilanteesta. Eli olisin toivonut, että tässä kokonaisuudessa palveluihin olisi ehkä kiinnitetty hiukan enemmän huomiota, vaikka hyvin ymmärrän sen, että tämä lapsilisäpäätös on se, joka nyt on ollut tämän keskustelun kärjessä.

Enkä ole halunnut myöskään antaa sellaista mielikuvaa, että hallituksessa ei ymmärrettäisi sitä, että tämä päätös on kova päätös. Totta kai se on. Nimenomaan tuossa puheeni lopussa sanoin, että kukaan ei huvikseen leikkaa lapsilisää. Olen täällä kyselytunnilla esimerkiksi useaan otteeseen todennut, että hallituksen täytyy nöyrästi myös vastaanottaa se erittäin kriittinen palaute, joka tähän liittyy.

Mutta kun me katsomme tätä kokonaiskuvaa talouden, työllisyyden kannalta, niin niitä vaihtoehtoja, joita valtiontaloudessa on ollut pakko löytää, ei kyllä olisi paikattu niillä toimilla, joita tässä keskustelussa tämän illan aikana on ehdotettu.

Ehkä sitten muutamaan kysymykseen — kaikkiin ei valitettavasti ehdi tässä lyhyessä ajassa vastata.

Täällä on puhuttu toimeentulotuesta ja sen kehittämisestä, käytetty hyviä puheenvuoroja. Olen aivan samaa mieltä siitä, että toimeentulotuen kehittäminen on keskeinen asia. Kun meillä tämä työryhmä parhaillaan on, niin nimenomaan painopiste on siinä, millä tavalla ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea voitaisiin tarjota nykyistä helpommin perheille, jotta ei jouduttaisi syvempiin taloudellisiin ja muihin ongelmiin. Tämän pitää mielestäni olla tässä keskiössä.

Me olemme tehneet oppaan toimeentulotuen osalta, jotta vältyttäisiin niiltä ongelmilta, joihin täällä edustaja Alanko-Kahiluoto viittasi. Esimerkiksi lasten kesätienestien osalta tuossa oppaassa neuvotaan, että niitä ei tulisi katsoa tuloksi. Lisäksi me hallituksessa olemme tehneet päätöksen, periaatteellisen päätöksen, nyt siitä, että toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle tapahtuu, jolloin uskon, että pystymme asiakkaan kannalta katsomaan siten kokonaisuutena paremmin, että ei tapahdu esimerkiksi niin suuria kuntakohtaisia eroja ja että kaikki perheet, jotka ovat oikeutettuja tähän tukeen, myös tuon tuen sitten voivat itselleen ja perheelleen saada.

Vielä haluan sanoa, että kyllä tässä tietenkin hankaluuksia on ollut, kun on mietitty, miten tuo vaikea säästötoimenpide sitten pystytään toteuttamaan. Tähän on esitetty lukuisia erilaisia malleja tässä keskustelussa, ja kyllä niitä erilaisia vaihtoehtoja tuolla pöydällä silloin meillä oli.

Katsottiin esimerkiksi sitä, miten säästö kohdentuisi, jos ensimmäisen ja toisen lapsen osalta jätetäisiin kokonaan koskematta tukeen. Mutta sitten olisi tapahtunut se, että sitten kolmannesta lapsesta eteenpäin tuo säästö olisi ollut niin raju, että katsottiin, että sillä olisi ollut erittäin kielteinen tulonjakovaikutus, koska hyvin monesti monilapsiset perheet ovat niitä, joilla myöskin on pienituloisuutta perheessä, ja tämänkin tuossa puheessani mainitsin. Eli kovin helppoa tai järkevää tapaa tehdä näitä vaikeita päätöksiä ei sittenkään, ei ainakaan helppoja tapoja, ole ollut olemassa.

Ja tämä verotuskysymyshän on ollut esillä, että olisiko sitten oikeudenmukaisempi tapa ollut se, että olisi nostettu hiukan pienempituloisten lapsilisää ja sitten laitettu muutoin lapsilisä verotettavaksi tuloksi. Tosin tästäkin on esitetty erilaisia käsityksiä, onko se sitten sosiaalisesti kestävää ja oikeudenmukaista.

Sote-uudistuksen merkitys, josta täällä on myös vähemmän puhuttu, on todella tärkeä nimenomaan lapsiperheiden kannalta. Saumattomien palveluketjujen aikaansaaminen perhepolitiikassa on todella tärkeä asia. Uskon, että tässä uudistuksessa on todella isoja mahdollisuuksia myöskin tehdä parempaa perhepolitiikkaa. (Välihuutoja keskustan ryhmästä)

Puhemies! Aivan lopuksi totean, että en ole sanonut, että tänne keskusteluun ei saisi tuoda kriittisiä palautteita kansalaisilta. Minä kestän kriittistäkin keskustelua ja uskon, että aika monet muutkin meistä kestävät kriittistäkin palautetta. Minä olen tarkoittanut sitä, että yksi ryhmä, yksi eduskuntaryhmä, ei voi asettua meidän muiden yläpuolelle tässä palautteen saamisessa, ikään kuin vain joku porukka täältä tuntisi kansalaisten arjen ja asiat paremmin kuin me muut. Tässä viittaan edustaja Mäntylän käyttämään puheenvuoroon, jossa hän nimenomaan itse aloitti tämän keskustelun sanomalla, että "oltuani täällä kolme vuotta joudun toteamaan, että aivan liian monet ovat vieraantuneita". Ehkä olisi kannattanut harkita tätä puheenvuoroa, (Ari Jalosen välihuuto) jos tällaista keskustelua ei olisi tänä iltana haluttu täällä aikaansaada.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten ministeri Risikko, 2 minuuttia.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua, ja kyllä meistä jokainen tunnistaa ja tunnustaa sen, että lapsilisästä leikkaus on todella vaikea meille kaikille. Minun mielestäni on turha kenenkään täällä nyt sanoa, että tuosta noin vain, ja turha kritisoida toisten tuntemuksia, koska tämä on vaikeaa meille kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön budjettihan on toiseksi suurin budjetti, mitä näissä ministeriöissä on, ja se on vain sellainen juttu, että kaikkien piti talkoisiin tulla.

Täällä on nyt sanottu, että olisi voitu ottaa tupakasta. No, tupakastakin otettiin, ja kaikista on otettu, myöskin tupakkaveroa joudutaan korjaamaan. Eikä tämä nyt varmastikaan ole viimeinen korotus, mitä joudutaan tekemään. Kun me varmaan joudumme tekemään myös muita säästöjä, niin onhan se hyvä, että meillä on sitten se tupakka — jos te nyt olette sitä mieltä, että se on se, joka seuraavaksi sitten laitetaan listoille.

Täällä oli aika paljon puhetta tästä 1990-luvusta. Satun tietämään, mitä silloin tapahtui. Silloin otettiin juustohöylällä kaikista palveluista, ja sitä viljaahan me todella korjaamme tälläkin hetkellä. Tämä hallitus ei ole lähtenyt palveluista ottamaan, vaan me nimenomaan haluamme niitä palveluja pitää, että ei tarvitsisi kärsiä siitä samasta tilanteesta, mikä 90-luvun lamasta jäi jälkeen.

Sitten te täällä puhutte tästä oppivelvollisuusiän nostamisesta. Minun mielestäni on tosi hieno asia, että kaikki ovat täällä nyt sitä mieltä, että me satsaamme nimenomaan niihin syrjäytyneisiin tai syrjäytymisuhan alla oleviin. Siihen on varattu 15 miljoonaa euroa, ja on sovittu, että se käytetään nimenomaan näihin. Ministeri Kiuru on vetäissyt tänäkin päivänä täällä kyselytunnilla listan, mitä kaikkea sillä tehdään, ja se täsmätään nimenomaan niihin, jotka eniten sitä tarvitsevat.

Sitten vielä sanoisin, arvoisa puhemies, tuosta asumisperusteisesta sosiaaliturvasta. Täällä on kritisoitu sitä, kuinka sitä menee nyt ulkomaille. Siellä on paljon sellaisia perheitä, jotka ovat suomalaisia, jotka asuvat ulkomailla, ja kyllä se sellainen juttu on, että on aikoinansa sovittu tämä koordinaatiosopimus, että myöskin se sosiaaliturva liikkuu. Nyt on kyllä tietenkin selvitettävä, liikkuuko se liikaa. Meillä on se selvitys käynnissä. — Kiitos.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Nyt sitten alkavat nämä 5 minuutin puheenvuorot. Ja tosiaan toivotaan — edustaja Yrttiaho nyt näyttää mallia ensiksi — että sitten pysytään siinä 5 minuutissa. Eikä ole pakko 5 minuuttiinkaan pitkittää.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Tähtään 5 minuuttiin. — Arvoisa herra puhemies! Tässä ministeri Risikko kertoi, että hallitus torjuu syrjäytymistä 15 miljoonalla. Se on aika vähän. Työllisyysvaroja jäi käyttämättä viime vuonna yli 200 miljoonaa.

Mutta tämän illan aiheeseen. Hallituksen kehysriihessä sovittiin lukuisista leikkauksista, muun muassa leikkauksista lapsilisiin, työt- tömyysturvaan, opintotukeen, sairausvakuutukseen, lääkekorvauksiin, koulutusmäärärahoi- hin, työllistämisvaroihin ja kehitysyhteistyöhön. Näin toimii hallitus, joka alkutaipaleellaan toisti toistamistaan, että pienituloisilta ei leikata. Mutta jo Säätytalolla hallitusneuvotteluissa kiersivät leikkauslistat ja jäädytyslaskelmat. Minulle, joka olin ja olen hallitususkossa heikko, vakuutettiin, että ne ovat vain valtiovarainministeriön virkamiesten sormiharjoituksia, mutta tuolloin aurinko oli korkealla ja hallituseuforia niin ikään.

Nyt kehysriihessä hallitus sopi lisäksi lukuisista pienituloisia kurittavista korotuksista, asumiskustannusten nousun vauhdittamisesta, vuokrien, kiinteistöveron korotuksista ja sähkö- ja muiden välillisten verojen korotuksista yhteensä lähes 500 miljoonalla eurolla ja kaiken lisäksi asuntolainojen korkovähennysten leikkaamisesta siten, että vuonna 2018 vain 50 prosenttia koroista voidaan ottaa vähennyksessä huomioon. Asumiskustannukset kohoavat, ja samaan aikaan korkoruuvia kiristetään. Tämä jos mikä iskee asuntovelkaa maksaviin lapsiperheisiin. Uudet budjettisäästöt ja veronkorotukset painavat kulutuskysyntää alas ja ovat omiaan lisäämään työttömyyttä ja pienituloisten ahdinkoa. Erityisesti lapsiperheet ovat kurituksen kohteena.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa köyhiin ja köyhyysuhan alaisiin ihmisiin kuuluu noin 13 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana, ja lapsiköyhyys on noussut 14 prosenttiin. Nämä luvut ovat Anne Vuoren hoitotieteen väitöstutkimuksesta Tampereen yliopistosta.

Perheen köyhyys koskettaa yli 150 000:ta lasta. Köyhyys ei ole vain aineellista huono-osaisuutta. Taloudellinen ahdinko on ankara rajoittaja. Jos joku kuvittelee, että niukkuus, toimeentulon epävarmuus, työn puute ja jatkuva huoli huomisesta jalostavat ja kannustavat, jos hän vähättelee nyt tehtävien leikkausten vaikutuksia pienituloisten lapsiperheiden arjessa, hän puhuu piittaamattoman hyväosaisen äänellä. Tällainen hyväosaisten köyhiä syyllistävä puhe on äärimmäisen loukkaavaa ja vastenmielistä. Köyhyys on noitaympyrä. Se tuo perheeseen taloudellisten vaikeuksien lisäksi virikkeiden niukkuuden, kun lähes kaikilla harrastuksilla ja virikkeillä on hintalappunsa, lasten ja koko perheen itsetunnon horjumisen, arvottomuuden tunteen, ongelmien kasautumisen, vanhempien jaksamisen ongelmat ja tänään huolestuttavasti lisääntyvän välinpitämättömän vanhemmuuden. Silti en väitä, että kaikki köyhät ja pienituloiset kokisivat itsensä lannistetuiksi. Kansalaisten aktiivisen palautteen perusteella pienituloiset tulevat antamaan poliittisen tuomionsa vuoden kuluttua tälle väärälle perhepolitiikalle.

Uusi kehyspäätös on sosiaaliturvan leikkuri. Eniten on puhuttu lapsilisiin tehtävästä 110 miljoonan euron leikkauksesta. Lapsilisää on nimellisesti leikattu vain kerran aikaisemmin, kun vuonna 95 Lipposen ensimmäinen hallitus leikkasi siitä. Silloin koko vasemmisto oli hallituksessa, myös vasemmistoliitto. Onneksi puolueemme johdossa jotakin opittiin tuosta päätöksestä ja astuttiin nyt vastustamaan tehtävää leikkausta. (Puhemies koputtaa) Sillä, että lapsilisiä ei sidottu indeksiin ennen kuin vasta maaliskuussa 2011, on ollut jopa suurempi merkitys. Vuodesta 95 vuoteen 2013 (Puhemies koputtaa) lapsilisämenot ovat vähentyneet noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2013 rahassa laskien.

Arvoisa herra puhemies! Vasenryhmä vaatii lapsilisäleikkauksien perumista ja jäädytyksistä luopumista. Ryhmämme tervehtii ilolla vasemmistoliiton linjan terävöitymistä, ja tässä hengessä vasenryhmä tukee edustaja Tiaisen epäluottamuslausumaa.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! En ollut uskoa korviani, kun ministeri nimesi toimiinsa kohdistuvan kritiikin eduskunnan arvovaltaa alentavaksi. Nytkö ryhdytään tukkimaan suita jo eduskunnassakin? Kyllä kritiikkiä pitää sietää, erityisesti silloin, kun kritiikki on aiheellista, ja nyt se totisesti on.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen jo nyt hylkäämä hallitus tekee leikkauksia ja veronkiristyksiä, jotka kohdistuvat kansalaisten perustarpeisiin, kuten asumiseen ja liikkumiseen. Lapsilisien leikkaamisen lisäksi hallitus heikentää kaikkein eniten apua tarvitsevien erityislasten oppimismahdollisuuksia vähentämällä heidän koulunkäyntiavustajiaan. Suurin osa veronkiristyksistä kohdistuu aivan tavallisiin suomalaisiin työssäkäyviin ihmisiin, jotka yrittävät elää arkeaan ja elättää perheensä. Varsinkin jos he asuvat omakotitalossa, lämmittävät sähköllä ja käyvät töissä omalla autolla ja vähän kauempaa, heitä rangaistaan joka suunnalta. Onko hallituksen tarkoitus murtaa nämä ihmiset ja ajaa heidät lopullisesti Kelan asiakkaiksi?

Kyllä säästää pitää ja velkaantuminen on taitettava, mutta se ei tapahdu sillä, että niiltä, jotka käyvät töissä, tekevät lapsia, maksavat asuntolainaa, yrittävät elämässään jotain ja maksavat veroja, niiltä, jotka muodostavat tämän yhteiskunnan tukirangan, kupataan kaikki, mikä irti saadaan, jotta julkishallinto voi jatkaa turpoamista.

Voi vain ihmetellä, miksi leikkaukset eivät kohdistu sinne, missä eniten olisi leikattavaa. Miksi Suomen hallitus haluaa kurjistaa lapsiperheiden asemaa ja rakentaa lisää esteitä lasten synnyttämiselle ja kotihoidolle? Varaudutteko siihen, että maahanmuuttajaperheissä on niin paljon lapsia? Onko kätketyissä agendoissanne peräti suomalaisten lasten korvaaminen maahan tuoduilla halpalapsilla?

Olisi meillä sellaisiakin kohteita leikattaviksi, jotka eivät heikentäisi suomalaisten tai suomalaislasten elämää. Julkisessa sektorissamme on sietämättömän paljon turhaa byrokratiaa, mutta siihen eivät leikkaukset kohdistu. Esimerkiksi Vähemmistövaltuutetun toimiston voisi lopettaa kokonaan ilman, että siitä olisi mitään haittaa. Vastaavia täysin turhia valtuutettuja, suojatyöpaikkoja ja palkkiovirkoja löytyy järjettömiä määriä. Puoluetuesta nipsaistaan symbolinen pari miljoonaa pois, vaikka puoluetuet saisi lakkauttaa ihan kokonaan. Ylen järjettömän suurta rahoitusta ei leikata. Kaiken kukkuraksi hallitus myönsi lehdistölle uuden poliittisluontoisen 30 miljoonan euron mediatuen ostaakseen itselleen suotuisat otsikot eurovaalien alla. Kovaa puhetta, mutta propagandaan ja aivopesuun tällä hallituksella riittää rahaa mutta ei oman maan lapsille, äideille ja vanhuksille.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien kotouttamiseen käytetään lähes 100 miljoonaa eli suunnilleen sama summa, joka nyt leikattiin lapsilisistä. Pakolaisten ja sosiaaliturvaturistien vastaanottoon käytetään 70 miljoonaa. Ja tilapäiseksi tarkoitettu kiintiöpakolaisten määrän osuus varmaankin jäänee pysyväksi. Vaikka toisin mainostetaan, kehitysyhteistyön määrärahoihin ei ole nyt tehty mitään tuntuvia leikkauksia, vaan sinne maksetaan jatkossakin yli miljardi euroa Kankkulan kaivoon.

Arvoisa puhemies! Minä en hyväksy sitä, että heikoimman kansanosan hyvinvoinnista kurjistetaan, jotta valtio voisi toimia koko maailman sosiaalivirastona. Suomen hallituksen tulisi ajaa ensisijaisesti suomalaisten etua, ja lapsilisistä ei pidä leikata. — Kiitos.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! On surullista kuulla tässä salissa, että me epäilemme toisiamme arjesta vieraantuneiksi. Olen pahoillani, että lapsilisiinkin on jouduttu puuttumaan, mutta lapsilisistä leikkaaminen ilmaisee konkreettisesti Suomen tarpeesta sopeuttaa. En tunne ketään, joka näitä menosäästöjä mielellään tekisi, mutta nyt se on kuitenkin ollut hallituksen velvollisuus. Lapsilisien 110 miljoonan euron leikkaukseen jouduttiin sen jälkeen, kun oli päätetty, että arvonlisäveroa ei koroteta eikä kuntien valtionosuutta leikata. Olemme aiemmilla kehysratkaisuilla jo säästäneet kuntien valtionosuuksissa, ja palvelutuotanto on tästä kärsinyt, joten se tie oli kuljettu loppuun. Haluamme myös tukea päiväkoteja, varhaiskasvatusta, kouluja, vanhustenhoitoa ja sairaaloita. Tietysti toivon, että lapsilisien säästöpäätös olisi tilapäinen.

Monilapsisille perheille tämä on erityinen ongelma. Vaikka leikkaus ei olekaan kuin hiukan yli sen 8 prosenttia, merkiten noin 100:aa euroa yksilapsisille perheille vuodessa, niin suurperheiden kohdalla se tarkoittaa kuitenkin vuositasolla pitkälle toistatuhatta euroa. Samalla on kuitenkin muistettava, että mikäli emme olisi tehneet leikkauksia, olisivat korot todennäköisesti kasvaneet luottoluokituksen huonotessa.

Tarvitsemme jatkossakin — hoitaaksemme lapsilisienkin mahdollistamat palvelumme ja tulonsiirrot — velkaa joka kuudennen valtion käyttämän euron, joten on erityisen tärkeää kansalaisille, kunnille, kuntayhtymille, yrityksille ja valtiolle, että velanhoitokulut eivät kasva. Esimerkiksi 100 000 euron asuntovelallisen korkomenot kasvavat lähes 1 000 eurolla, jos korko nousee prosentin. Samoin kävisi kaikille edellä mainituille yhteisöille. Sen jälkeen nämä leikkaukset olisi tehtävä entistä suurempina.

Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohtana on, että huonommassa asemassa olevista huolehditaan. Siksi nyt, kun lapsilisät pienenevät, kasvaa vastaavasti toimeentuloturva. Toimeentuloturvaan tulee myös täysi indeksikorotus toisin kuin muihin etuuksiin. Yksinhuoltajakorotukset säilyvät ennallaan, asumislisää korotetaan ja pienituloisten tuloveroa kevennetään noin 100 miljoonalla eurolla. Hallitus on siis tehnyt kaiken välttämättömän, että tämän lapsilisien leikkauksen vaikutus pienituloisiin lapsiperheisiin olisi mahdollisimman vähäinen. Näiden toimien jälkeen kohdistuvat lapsiperheiden leikkaukset lähinnä niihin perheisiin, joilla on niihin varaa.

Arvoisa puhemies! Verotuksen indeksikorotuksen jäädytys ja suurempien tuloluokkien lisäprosentit nostavat suurituloisten veroja, ja verovähennyksien karsinta kurittaa keskituloisia. Tulonsiirtojen indeksin jäädyttäminen ja varsinkin lapsilisien leikkaukset koskevat taas lapsiperheitä. Myös yrittäjät ja työmarkkinajärjestöt ovat kritisoineet kehysratkaisua omasta näkökulmastaan. Oikeastaan ainut asia, josta on positiivista palautetta tullut lähes kaikilta, on kokonaisuus, ja kokonaisuus on aina tärkein. Maa pitää oikaista, että muun muassa kansainväliset luotottajat luottavat meihin edelleen ja näin saadaan lisää lainarahaa kohtuullisella korolla.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on kehysriihessään päättänyt toimenpiteistä, jotka vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Tämä on jatkoa lukuisille aiemmille toimenpiteille, joilla julkista taloutta on tasapainotettu tämän hallituskauden aikana. Me kaikki ymmärrämme, että sopeuttaminen on välttämätöntä, jotta Suomen velkasuhteen kasvu saadaan taittu-maan ja luottamus Suomen talouteen säilyy. Sosialidemokraattien ja hallituksen linjana on ollut, että puolet sopeuttamistoimista hoidetaan menoleikkauksin ja puolet veronkorotuksin. Suuremman painoarvon asettaminen veronkorotuksille on tuskin kenenkään toiveissa, kun talouden saaminen kasvu-uralle on nyt muutenkin niin vaikeaa. Menoja täytyy siis leikata.

Oppositio tekee tietysti työtään, kun se kritisoi mitä tahansa menoleikkauksia, mistä hallitus on päättänyt. Kritiikin lomassa on kuitenkin kuulunut hyvin vähän vaihtoehtoja sille, mistä nämä kaikki miljardit tulisi ottaa. Yhtenä vaihtoehtona lapsilisän leikkaamiselle on ollut oppivelvollisuusiän nostamisen peruminen. Laskelmien mukaan oppivelvollisuusiän nosto maksaa noin 15 miljoonaa, kun lapsilisistä ollaan nyt säästämässä 110 miljoonaa. Tämä ei ihan täsmää.

Oma lukunsa on sitten se, että lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välinen aika on kaiken kaikkiaan kaikkein tärkeimpiä nivelvaiheita syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Tällä hetkellä joka viides poika ja joka kymmenes tyttö ei ohjaudu peruskoulun jälkeen minkäänlaisiin opintoihin, ja tällä on merkittäviä vaikutuksia näiden nuorten tulevaisuuteen. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista 15—29-vuotiaista lähes 13 prosenttia on työvoiman ja opiskelun ulkopuolella, kun kaikista nuorista ulkopuolisten osuus on noin 5 prosenttia. Koulutuksen puute on kaikkein tärkein nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä selittävä tekijä. Oppivelvollisuusiän nostolla ei pelasteta kaikkia nuoria, mutta sillä voidaan todella ehkäistä näitä nivelvaiheen putoamisia. Tällä 15 miljoonan panostuksella voidaan saada paljon hyvää aikaan. Missään tapauksessa se ei ole pois lapsilisistä.

Samalla kun opposition kaikki huomio kiinnittyy lapsilisien leikkaamiseen, jää huomioimatta laajempi julkisen talouden kokonaisuus. Kokonaisuutena kehyspäätöksen säästöissä on kysymys siitä, että talkoisiin joutuvat osallistumaan kaikki. Säästöjä ollaan tekemässä monen eri ministeriön hallinnonaloilla, eikä sosiaali- ja terveysministeriötä ole mitenkään voinut enää sulkea tämän ulkopuolelle. Hallitus on tehnyt aivan oikean valinnan siinä, ettei suuria leikkauksia kuitenkaan kohdisteta sosiaali- ja terveyspalveluihin tai niihin tulonsiirtoihin, jotka on kohdennettu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Universaalina etuutenahan lapsilisää maksetaan kaikille lapsiperheille tulotasoon katsomatta, toisin sanoen myös monille sellaisille, joiden kukkarossa tämä säästö ei juuri mitenkään tunnu.

Arvoisa puhemies! On kuitenkin selvää, että pienituloisille lapsiperheille 8 euroa kuussa ei ole mikään mitätön summa. Sosialidemokraattien mallissa lapsilisät olisi pantu verolle ja niihin olisi tehty tasokorotus, jolloin säästö ei olisi kohdistunut pienituloisiin tällä tavalla, mutta tälle mallille ei saatu kannatusta. Kuitenkin on huomattava, että myös tällä tavalla, jolla lapsilisien säästö ollaan toteuttamassa, on muihin vaihtoehtoihin nähden kohtalaisen pienet tulonjakovaikutukset. Osa näistäkin vaikutuksista tulee kompensoiduksi muilla toimenpiteillä, kuten pienituloisten verotukseen tehtävillä kevennyksillä ja asumislisän 300 euron suojaosuudella, jotka toisaalta vaikuttavat pienituloisen asemaa parantavasti.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Elämme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mutta lapsilisä on pyhä. Hallitus tekee nyt politiikkaa, jolla on pitkäkantoiset seuraukset. Suomessa on paljon perheitä, jotka joutuvat elämään köyhyysrahan alapuolella, ja silloin mietitään kaikki menot euron tarkkuudella. Ei siis voida sanoa, että hallituksen perheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat tasavertaisia kaikille.

Vähävaraisuus ei ole tyhmyyttä eikä useinkaan oma valinta. Keskustan alkiolaiseen ajatteluun kuuluu nimenomaan heikommasta huolehtiminen. Jos voimme antaa edellytykset elämässä eteenpäin pyrkimiselle ja toivon näkymän köyhäänkin kaksioon tai syrjäkylän pirttiin, sillä tullaan rakentamaan uusi kasvu. Henkinen kasvu ja itsenäisen ajattelemisen halu synnyttävät sitä luovuutta, mitä tarvitsemme yhteisessä Suomessa. Jokaisella on jotakin annettavaa omalle yhteisölleen. Erilaiset taustat ja ihmisten erilaisuus ovat rikkautta.

Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut. Merkittävä syy köyhyyteen on työttömyys ja korkeat asumiskustannukset. Myös perheiden pahoinvointi on lisääntynyt. Keskusta on esittänyt lapsiperheiden kotipalvelun lisäämistä. Nyt jos koskaan avulle ja tuelle tuntuu olevan tarvetta. Kuntien valtionosuuksia leikkaamalla hallitus vaikeuttaa avun viemistä kotiin.

Pääministeri jättää tehtävälistan tehtyään hallituksen. Kovien arvojen politiikka nousi esiin, kun lapsilisät otettiin leikkauksen kohteeksi. Lapsilisillä ostetaan ruokaa, vaatteita, maksetaan päivähoidosta, harrastuksista ja kulkemisista. Lapsilisien leikkaus 7 prosenttia tasaisesti kaikilta oli huono uutinen.

Mikä lapsilisissä säästetään, se menee oppivelvollisuusiän nostamiseen. Kysyä sopii: miksi me tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme oppivelvollisuusiän noston?

Viime syksynä hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaansa puolittaa kotihoidon tuen vanhempien kesken. Päätöstä naamioitiin tasa-arvopyrkimykseksi, mutta tosiasiassa se on raaka leikkaus. Ei ole yhteiskunnan asia sanella, hoitaako lapsia kotona isä vai äiti. Perheet osaavat sen kyllä itse päättää. Samalla hallitus lisää kuntien kustannuksia, kun lapsia tulee lisää päivähoitoon. Näistäkin päätöksistä uupuu todellisten kustannusvaikutusten arviointi.

Arvoisa puhemies! Keskusta on tänään esittänyt lukuisia vaihtoehtoja lapsilisäleikkauksien sijaan. Eräästä niistä tuli konsensus kaikkien muiden hallituspuolueiden kesken, mutta, arvoisa ministeri, emme saaneet teiltä vielä vastausta, miten on SDP:n laita. Mitä, ministeri, te vastaatte: voisitteko korvata lapsilisien leikkauksen 45 sentin tupakkaveron korotuksella per aski?

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Vuonna 1948 toteutettu lapsilisä oli ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto Suomessa. Huoli lapsiperheitten tulotasosta ja ennen muuta monilapsisten perheitten köyhyysriskistä johti siihen, että vuodesta 1962 lapsilisää alettiin maksaa porrastetusti lapsimäärän mukaan, siis niin, että lapsikohtainen lisä suurenee perheen lapsimäärän kasvaessa. Köyhyyden vähentämistavoitteen ohella uudistuksella toivottiin olevan positiivisia väestöpoliittisia vaikutuksia. Perhekustannusten tasauksen ohella lapsilisäjärjestelmälle on siis asetettu toissijaisena tavoitteena köyhyyden lievittäminen ja syntyvyyden lisääminen.

Lapsilisää leikattiin ensimmäisen kerran konkreettisesti vuonna 1995. Sen jälkeen lapsilisää ei ole korotettu takaisin sille tasolle, millä se oli, kun sitä silloin leikattiin. Syksyllä 2012 päätettiin jäädyttää lapsilisän indeksi. Se oli niin ikään tapa leikata lapsilisää tekemättä siitä kuitenkaan konkreettista leikkausta. Ja kun inflaatio on vaikuttanut lapsilisän reaaliarvoon, on lapsilisän ostovoima vaihdellut suuresti ilman näkyviä leikkauksiakin. Kaikista edellisistä johtuen lapsilisän suuruus on pian kaksi vuosikymmentä laahannut jäljessä, ja nyt sitä vielä leikataan. Minua ihmetyttää, ettei 90-luvun lama-ajasta ole opittu mitään.

Tällä viikolla olemme kuulleet, kuinka järkyttäviä summia perheet joutuvat upottamaan lastensa harrastuksiin, tai siis ne, joilla on siihen varaa. On surullista, että monessa perheessä lapset eivät voi harrastaa ohjattua liikuntaa, koska se maksaa niin paljon. Ja nyt kun hallitus on päättänyt pistää entistä tiukemmalle, yhä harvempi lapsi voi jatkossa osallistua ohjattuihin harrastuksiin tai välineurheiluun. Pienituloisissa lapsiperheissä rahat menevät päivittäismenoihin, ruokaan ja vaatteisiin. Lapset kasvavat kovaa vauhtia, ja vaatteita pitää hankkia monta kertaa vuodessa niin sisä- kuin ulkokäyttöönkin: toppavaatteet ja talvikengät, välikausivaatteet keväälle ja syksylle, kuravaatteet ja kumisaappaat, vähän kevyempää vaatekertaa, kun sää antaa periksi, ja niin edelleen. Ministeri Urpilainen vahvisti täällä salissa tiistaina, että lapsilisäleikkaus tarkoittaa yhden lapsen kohdalla 8:aa euroa kuussa. 8 euroa on joillekin karkkiraha, ja hiukan tuntuu siltä, että täällä salissakin on tätä summaa vähätelty. Se on kuitenkin merkittävä leikkaus etenkin pienituloisille perheille, joilla on monta lasta. Esimerkiksi 40 euron, joissain perheissä jopa 80 euron, leikkaus kuukausittain käytettävissä olevaan euromäärään voi tarkoittaa viikon ruokarahojen menettämistä. Niissä perheissä lapset eivät todellakaan laskettele tai käy tanssitunneilla, pelaa jääkiekkoa tai jalkapalloa.

Arvoisa puhemies! Riihessä oli lapsilisien osalta monia erilaisia malleja ja laskelmia, joista lopulta päädyttiin tähän kaikilta tasapuolisesti leikkaavaan malliin. Lapsilisän progressiivinen verotus olisi ollut kuitenkin maalaisjärjen mukaan oikeudenmukaisempi ratkaisu. Verotus leikkaisi eniten suurituloisilta, tuloerot kaventuisivat, eikä köyhyys lisääntyisi. Kela on tutkinut erilaisia malleja lapsilisään liittyen, ja sen laskelmien mukaan tämä ei välttämättä olisi ollut hyvä ratkaisu. Kelan mukaan monien eri laskutoimitusten jälkeen esimerkiksi perusturvalla oleva työtön saattaisikin saada jopa vähemmän lapsilisää kuin työssä käyvä. Oikeudenmukaisempaa olisi ollut tehdä lapsilisiin tasokorotus ja verottaa niitä sitten progressiivisesti. Tasokorotuksesta huolimatta veromallilla olisi saatu suurempi tuotto kuin nyt saatava 110 miljoonaa euroa. Tällä mallilla pienituloisten lapsilisä olisi noussut sen sijaan, että nyt kaikilta lapsiperheiltä leikataan.

Kaikkein viisainta olisi kuitenkin ollut jättää lapsilisä täysin koskematta ja tehdä sopeutukset muilla keinoilla. Oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja olisi kyllä ollut, mutta niitä eivät muut hallituspuolueet halunneet käyttää. Ratkaisevaa oli hallituksen linjan muutos. Leikkauksia tehdään lähes 900 miljoonalla ja veronkorotuksia vain 700 miljoonalla. Tämä arvovalinta johti perusturvan ja lapsilisien leikkaamiseen.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tiaisen epäluottamuslause-ehdotusta.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Heti kehysriihen jälkeen, välittömästi seuraavina päivinä, käynnistyi hallituspuolueitten kesken kova kiista siitä, mitä lapsilisien osalta kehysriihessä päätettiin. Ainoa, minkä kaikki hallituspuolueitten ministerit ja ryhmien edustajat hyväksyivät, oli summa, että leikataan 110 miljoonaa, mutta siitä, mitenkä se tehdään, oli kovasti epäselvyyttä.

Kun tätä keskustelua täällä debatissa kuuntelin, niin tulin kyllä siihen tulokseen, että sekavuutta edelleenkin on. Kokoomuksesta vakuutettiin, että oli yksimielinen päätös, ja sitten vasemmalta puolelta ja sosialidemokraateista annettiin ymmärtää, että ei se nyt niin helppoa ollutkaan.

Ja mitä tähän malliin tulee, johon edellinenkin puhuja viittasi, niin sosialidemokraatit ovat täälläkin korostaneet sitä, että olisi pitänyt korottaa ja laittaa verolle, että se olisi ollut parempi. Totean sen, että lapsilisä ei ole verrattavissa muihin etuuksiin, ja en kannata kyllä sitä, että lapsilisää ruvetaan operoimaan verollisena etuutena. Sen periaate on aivan muu kuin mitä on vaikka toimeentulotuki tai porrastetut asiakasmaksut, ja sitten, millä tätä tulojen tasausta pitää tehdä, sehän on tietysti ensisijaisesti verotus. Eli en missään tapauksessa kannata sitä, ja jos olen ymmärtänyt oikein, mitä asiantuntijat ovat laskeneet, esimerkiksi Kelan asiantuntijat, niin tämä veromalli ei olisi ollenkaan hyvä.

Eli tämä sekavuus on jatkunut vielä tässäkin keskustelussa, ja on tuotu esille moneen kertaan — täälläkin ministeri toi ja myös valtiovarainministeri — että näitä vaikutusarviointeja vielä tehdään. On aivan oikea kysymys, eikö näin isossa, periaatteellisessa kysymyksessä vaikutusarvioinnit olisi pitänyt tehdä ennen päätöstä. Nyt kun ikään kuin annetaan ymmärtää, että näitä vaikutusarviointeja vielä tehdään, niin herää toki kysymys: onko mahdollista, että hallitus voisi vielä tässä asiassa perääntyä, tulla järkiinsä ja peruuttaa tämän leikkauksen?

Täällä on tuotu esille keskustan puolelta monia vaihtoehtoja, miten tämä asia olisi ratkaistavissa, ja itsekin sanon niistä pari sanaa:

Ensinnäkin, tämä oppivelvollisuusiän nostosta luopuminen. Kyllä se vain niin on, hyvät hallituspuolueitten edustajat, että me uskomme Kuntaliittoon tässä, mitä he esittävät. Hehän sanovat, että jos se laitetaan koskemaan koko ikäluokkaa, niin se tarkoittaa yli 100 miljoonan euron menoa.

No, sitten on tämä kotihoidon tuen pakkokiintiöinti äidille ja isälle, josta välikysymyskeskustelu keskustan ja perussuomalaisten aloitteesta käytiin vuosi sitten syksyllä. Siitä totean kyllä niin, että me katsomme, että suomalaiset perheet osaavat edelleenkin itse päättää sen, kuka siellä kotona pientä lasta hoitaa. Sitä ei pidä ylhäältä käsin ohjata, vaan luotetaan suomalaisiin äiteihin ja isiin ja siihen, että he osaavat tämän tehdä.

Jäljelle jäi siis tästä debattikeskustelusta tämä tupakkaveron korotus, ja siitähän jäi käteen se, että kaikista muista eduskuntaryhmistä sille tuli kannatusta, mutta sosialidemokraatit jättivät sen avoimeksi ja oikeastaan olivat sitä vastaan. Tässä kannattaa kyllä toimia niin — jos tästä löytyisi yhteisymmärrys — että saisimme tämän lapsilisäleikkauksen sitä kautta poistettua, ja uskoisin, että suomalaiset perheet kiittäisivät eduskuntaa.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän lapsilisän periaatteellisuuteen ja siihen, että kun sitä on silloin 1947 ruvettu maksamaan, niin ei silloin sotien jälkeen kysytty, mikä on minkäkin perheen tulotaso. Kaikilla varmasti, suurimmalla osalla suomalaisista perheistä, oli tiukkaa, mutta silloin, niissäkin oloissa, katsottiin, että sillä katetaan niitä kustannuksia, joita jokaiselle perheelle syntyy.

Ja haluan todeta: tässä eduskunnassa — harvoin tällaisia lauseita sanon, mutta nyt sen sanon — keskusta ei ole koskaan ollut leikkaamassa lapsilisää, ja se on muuten iso asia. Myös perussuomalaiset taitaa olla poikkeus, mutta teillä kaikilla muilla puolueilla tässä on — ja nyt on tulossa kristillisillekin — tämmöinen niin sanottu tahra. Eli tässä nähdään, missä ne perheiden puolustajat kaiken kaikkiaan ovat.

Tätä ei olisi ollut pakko tehdä. Te teitte, hallitus teki tämän päätöksen. Varmasti olisi löytynyt ratkaisu rahoittaa tämä 110 miljoonaa euroa toisella tavalla. Tässä oli kysymyksessä arvovalinta, ja te joudutte tästä kyllä kuulemaan — jos ette tätä peruuta — koko tämän vuoden.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksistä erityisesti lapsilisien leikkaukset ovat kuohuttaneet, enkä yhtään ihmettele, sillä päätös ei ollut kenellekään helppo. Ei kukaan ota mielellään rahaa lapsiperheiden taskusta. Maassamme on monia perheitä, jotka tuntevat nahoissaan, todella nahoissaan, nämä leikkaukset, eikä se ole oikein, se ei ole mitenkään hyvä. Myös minä tiedän kokemuksesta, millaista on huolehtia perheen päivittäisestä toimeentulosta ja venyttää viimeistäkin penniä, mutta onneksi tämän lapsilisäpäätöksen ulkopuolella on yksinhuoltajakorotus eikä tämä koske myöskään toimeentulotuensaajaperheitä.

Sosialidemokraattien tavoitteena ei ollut juustohöyläleikkaus lapsilisään. Me haimme kaiken aikaa ratkaisua, joka olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen, joka ottaisi huomioon myös tulonjakovaikutukset, mutta tämä on nyt ratkaisu, johon hallitus on päässyt. Ja me olemme vaatineet, että tarkemmat selvitykset siitä, miten leikkaus kohdistuu eri tulodesiileittäin eri väestöryhmiin, täytyy tehdä, ja selvitysten perusteella on syytä vaatia tarpeellisia korjauksia, mikäli osoittautuu, että jokin tulonsaajaryhmä joutuu kohtuuttoman taakan alle.

Arvoisa puhemies! Nyt Suomi on tilanteessa, jossa pitää pystyä tekemään näitä peräänkuulutettuja vaikeitakin päätöksiä, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme pysyy pystyssä myös seuraavalle vastuunkantajasukupolvelle. Siksi hallitus pyrki tekemään ratkaisujaan niin, että tavallisille perheille ei tulisi liian kovaa taakkaa kannettavaksi. Me pyrimme takaamaan sen, että taloutemme pysyy meidän suomalaisten omissa käsissä emmekä antaudu emmekä ajaudu kansainvälisten luottoluokittajien armoille. Mikäli me emme tee tarvittavia sopeutustoimia, luottamus talouspolitiikkaamme menee ja korkotasomme nousee, ja se jos mikä olisi karhunpalvelus lapsiperheellisille, esimerkiksi asuntovelallisten arkeen. Satojen eurojen asuntovelkamenojen kasvu se perheille vasta huono vaihtoehto olisikin, ja täytyy muistaa, että korkotaso vaikuttaa välittömästi myös vuokriin, mikä koskisi vuokralla asuvia pienituloisia perheitä.

Mutta leikkauksien vastapainoksi veroja alennetaan, ja nyt veroale suunnataan yksinomaan pienituloisille. Perusvähennystä ja työtulovähennystä kasvatetaan yhteensä 100 miljoonaa euroa, eli pienistä tuloista jää entistä enemmän käteen. Myös työttömyysturvaan on tulossa 300 euron suojaosa, ja myös asumislisään tulee suojaosa, yhteensä 400 euroa, jota ei lasketa tuensaajalle tappioksi, kun henkilö saa tuloja. Eli nämä suojaosat yhteen lukien sekä pienituloisten veronkevennykset yhteen lukien on syytä odottaa, että ehkä jopa huomattava osa pienituloisille muuta kautta koituvista menoista voidaan hyvittää. Ja laskelmien mukaan, kun suurituloisten lapsiperheitten vuositulot vähenevät vajaat 750 euroa, saattaa pienituloinen yksinhuoltaja saada helpotusta arkeensa mahdollisuuksien mukaan jopa 900 euroa vuositasolla — näin siis eduskunnan tietopalvelun alustavien laskelmien mukaan.

Lapsiperheiden hyvinvointi rakentuu perheissä ja peruspalveluissa. Hallitus haluaa suojella erityisesti pienituloisille perheille tärkeitä peruspalveluita: varhaiskasvatusta, neuvolaa, kouluterveydenhuoltoa, sairaaloita ja kouluja. Onneksi kuntien valtionosuuksia ei enempäänsä tässä kehyspäätöksessä leikata. Palveluita pyrimme turvaamaan.

Arvoisa puhemies! Meillä kaikilla ei ole antaa lahjoitettavaksi lapsillemme yhtiöitä tai suuria perintöjä, mutta me voimme kuitenkin antaa heille, lapsillemme ja suomalaisille, lupauksen siitä, että me kannamme vastuumme myös vaikeina aikoina ja huolehdimme heistä ja heidän toimeentulostaan, me huolehdimme tavallisista ihmisistä.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman kärkitavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja epätasa-arvon vähentäminen. Kuitenkin hallitus kehysriihessä päätyi tekemään tasasuuruisen leikkauksen kaikkiin lapsilisiin. Totta on, että Suomen taloudellinen tilanne vaatii sopeutustoimia, mutta sitä ei voi ymmärtää, miksi heikoimmassa asemassa olevat laitetaan maksumiehiksi. Voisi jopa todeta, ettei hallituksella taida olla hitustakaan inhimillisyyttä tehdessään näin lyhytnäköisiä päätöksiä, joilla on negatiivisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin.

On hyvin tiedossa, että lapsuudessa koetun köyhyyden seuraukset ovat moninaiset ja köyhyys myös periytyy sukupolvelta toiselle. Lapsilisiin kohdistuvat leikkaukset sekä lapsilisiin jo aiemmin tehty indeksikorotusten jäädyttäminen ovat lapsiperheiden toimeentuloa heikentäviä toimenpiteitä. Lisää kylmää kyytiä lapsiperheille tuo elinkustannusten nousu, kun muun muassa asuminen kallistuu, työttömyysturva heikkenee ja autoilun kustannukset nousevat sekä työmatkojen tukemista heikennetään. Pienten lasten perheillä, etenkin monilapsisilla perheillä, toimeentulo kiristyy merkittävästi heikentäen useiden perheiden toimeentuloa vielä entisestään.

Arvoisa puhemies! Edellä mainittujen lisäksi yksinhuoltajaperheissä ollaan jo nyt vaikeuksissa toimeentulon kanssa. Lapsiperheiden ostovoima kapenee entisestään näillä toimilla, hyvinvoinnista nyt puhumattakaan. Hallitus kertoo ylpeänä yhdestä suusta, että yksinhuoltajakorotuksiin ei kohdistu leikkauksia — unohtivat ilmeisesti juuri leikanneensa itse lapsilisää, siis kyllä kohdistuu leikkaus myös yksinhuoltajiin. Mutta ei, itse korotusosaan ei todella koskettu, ja hyvä niin.

Usein juhlapuheissa sanotaan, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaiseman syntyvyystilaston mukaan Suomessa syntyvyys on laskenut jo kolmena perättäisenä vuotena. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut jo reiluun 28 vuoteen. Nyt naiset synnyttävät ensimmäistä kertaa vuotta myöhemmin kuin 2000-luvun alussa. Pääministeri Katainen totesi muutama viikko takaperin suullisella kyselytunnilla lapsilisäleikkauksiin liittyen, ettei usko, että yhdessäkään perheessä vanhemmat suunnittelevat perheenlisäystä 8 euron takia tai jättävät sen tekemättä. Varmasti näin on, mutta tilastot kuitenkin kertovat syntyvyyden laskusta. Olisiko syynä Kataisen hallituksen harjoittama perhepolitiikka, josta puuttuu täysin kokonaiskuva sekä kansalaisten luottamus?

Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on tehty monia suorasti ja epäsuorasti lapsiperheitä koskevia, perheiden taloutta suoraan heikentäviä päätöksiä, päätöksiä, jotka osaltaan ovat varmasti vaikuttaneet yleiseen taloudelliseen turvattomuuteen ja pelkoon omasta pärjäämisestä. Huoltosuhde ei siis tulevaisuudessakaan näytä näillä toimilla korjaantuvan. Ei voi millään muotoa sanoa nykyhallituksen olevan suopea ja sen toimien tukevan perheen perustamista.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! 60-luvun sosiaalipolitiikka -kirjassaan Pekka Kuusi arvioi lapsilisiä näin: "Lapsilisäjärjestelmästä näyttikin pian muodostuvan yhteiskuntajärjestyksemme kallisarvoinen ja koskematon osa, johon ei hallitusherroilla ollut puuttumista." Tätä jaloa periaatetta keskusta on koko ajan toteuttanut ollessaan hallitusvastuussa historian saatossa.

Tällä hallituskaudella on jo leikattu kuntien valtionosuuksia, jäädytetty lapsilisän indeksikorotukset ja päätetty kotihoidon tuen ja päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Näiden kaikkien lisäksi päätetään vielä leikata lapsilisistä. On selvää, että näillä kaikilla ratkaisuilla on merkittävät kielteiset vaikutukset lasten ja perheiden arkeen, puhumattakaan kaikista muista kustannuserien nostoista, mitä hallitus toteuttaa, mitä sisältyy muiden sektoreiden alle.

Hallitus on linjannut, että yksinhuoltajaperheiden lapsilisää ei leikata, mutta miten käy sellaisten perheiden, joissa vain toinen vanhemmista käy töissä? Tämä leikkauspäätös kurittaa näitäkin perheitä kovalla kädellä. On arvokasta ja monesti myös arvovalinta, että toinen vanhemmista hoitaa lapsiaan kotona. Työhön voi palata aina, mutta lapsuus ei palaa. Näissä perheissä tulotaso palkan muodossa ei yleensä päätä huimaa. Lapsilisillä on aidosti vaikutusta juuri näissä perheissä. Tilastokeskuksen vuonna 2012 keräämän aineiston mukaan kahden vanhemman perheistä peräti 26 prosenttia on sellaisia perheitä, joissa vain toinen vanhemmista on työllinen. Nämä eivät tietenkään ole yksinhuoltajaperheitä, jotka säästyvät hallituksen leikkauksilta. Lapsilisiin tehtävä leikkaus on kohtuuton juuri näille perheille. Lisäksi yhden tulonsaajan perheiden määrä lisääntyy jatkuvasti, koska saamme koko ajan kuulla uutisia uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista.

On erittäin huolestuttavaa, että hallituksella ei ole lapsilisien leikkauksen vaikutusarvioita tiedossa. Tämä prosessi on huonosti johdettu ja sekava. Ylhäällä on päätetty, mutta alhaalla ei ole tiedetty, mitä seurauksia tästä syntyy. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että leikkaukset vaikeuttavat pienituloisten asemaa, lisäävät lapsiköyhyyttä ja toimeentulotukimenoja. Millaisista tulevaisuuden menoeristä puhutaan, se jää nähtäväksi. Moni perhe tosin sähköpostin välityksellä on tiennyt jo kertoa, mitkä vaikutukset heidän perheeseensä on näillä kaikilla leikkauksilla yhteensä.

Lapsuuteen panostaminen on julkiselle taloudelle erinomainen investointi. Talousnobelisti James Heckman on todennut lasten ja perheiden tukeen käytetyn rahan tuovan yhteiskunnalle moninkertaisen tuoton. Hallitus ei kuitenkaan tätä ole huomioinut. Lapsilisällä on ollut ja on oma tärkeä merkityksensä lapsiperheitten köyhyyden lievittämisessä. Huoli lapsiperheitten tulotasosta ja ennen muuta monilapsisten perheitten köyhyysriskistä johti siihen, että vuodesta 62 lapsilisää on maksettu porrastetusti lapsimäärän mukaan. Lapsilisällä on ennen nähty olevan köyhyydenvähentämistavoitteen ohella positiivisia väestöpoliittisia vaikutuksia. Perhekustannusten tasauksen ohella lapsilisäjärjestelmälle on siis asetettu toissijaisiksi tavoitteiksi köyhyyden lievittäminen ja syntyvyyden lisääminen.

Lapsilisäleikkauksista puhuttaessa kannattaa pitää mielessä kestävyysvajeen perussyy: vähenevien lapsilukujen seurauksena syntyneet pienenevät työikäisten ikäluokat. Nykyisen lapsen 35—40 työvuotenaan maksamat eläkemaksut ovat keskimäärin suuruusluokkaa 250 000—300 000 euroa. Viisilapsinen perhe lisää silloin tulevaisuuteen noin 175—200 henkilötyövuotta ja parantaa eläkemaksukykyä noin 1,3—1,5 miljoonaa euroa. Sopii varmaan kysyä, ovatko lapsiperheisiin muita enemmän kohdistuvat leikkaukset linjassa kestävyysvajeen kuntoon saamisen kanssa.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! On varmaan hyvä katsoa vähän laajempaa kokonaisuutta ja muistaa sekin, että tämänkin vuorokauden aikana velkaannumme taas yli 20 miljoonaa euroa. Siitä syystä olemme myös näiden ikävien ratkaisuiden edessä.

Toinen asia on se, että kaikkien näiden vuosikymmenien aikana Suomessa on kuitenkin rakennettu erinomaisen hyvää hyvinvointiyhteiskuntaa. Näin tällaisen tilaston, jossa SAK oli laskenut, minkälainen meidän nykyinen hyvinvointiyhteiskuntamme on sen osalta, miten lapsiperheitä tuetaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Oli lapsi sitten kotona tai päivähoidossa, niin kolmeen ikävuoteen mennessä yhteiskunta on käyttänyt verovarojamme noin 50 000 euron edestä lapseen, lapsen perheeseen: vähän yli 50 000, jos olet päivähoidon piirissä, ja jos olet kotona kotihoidon tuen piirissä, niin vähän alle 50 000 euroa. Se on aika hyvä osoitus siitä, millainen hyvinvointiyhteiskunta meillä on.

Taloustilanne kuitenkin vaatii, että on mahdollisimman monesta paikasta löydettävä säästöjä, jottemme vahingoittaisi yksittäistä ryhmää tai yksittäisiä palveluja kohtuuttomasti. Siitä syystä yksi tästä kokonaisuudesta, niistä 20 leikkauksesta, on juuri tämä lapsilisien leikkaus. Moni edustaja, puolueesta riippumatta, on puhunut siitä, että on syytä astua vuosissa hieman taaksepäin ja tyytyä siihen tasoon, mikä vuonna 2006 tai 2009 meillä oli. Sitähän tämäkin leikkaus osaltaan on: astumme vuosissa hieman taaksepäin, kun rahasummaa katsotaan.

No, sitten oli keskustelu siitä, miksi tasaleikkaus, miksi ei progressiivista. Täällä äsken edustaja Pekonen vasemmistoliitosta totesi, että Kela on laskenut, että se olisi kannattavaa. Mutta vastaavasti Kela kyllä todellakin on selvittänyt, että laittaminen verolle voisi johtaa isompiin ongelmiin. Työttömien ja työllisten erilainen verotus on siitä esimerkki, miten veron suhteellinen merkitys on vastaavasti suurempi pieni- kuin suurituloisissa ryhmissä. Se ei todellakaan olisi se oikeudenmukaisin malli, aivan niin kuin hallitus on siihen päätynytkin. Kun kehyspäätökset annettiin ja kun erityisesti kristillisdemokraateille — niin kuin kaikille muillekin — tämä päätös on ollut varmasti äärimmäisen ikävä ja hyvinkin periaatteellinen, niin Päivi Räsänen, kristillisdemokraattien puheenjohtaja, totesi, että tämä malli on juuri se oikeudenmukaisin malli.

Me tiedämme, että leikkauksia on pakko tehdä, ja siinä mielessä kokonaisuutta on syytä katsoa. Ei muuta kuin hatunnostoa meidän ministereille heidän tekemiensä päätösten puolustamiseen ja jaksamista illan jatkuvaan keskusteluun!

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Hallitus toteuttaa vastuullista politiikkaa, joka pyrkii parantamaan lapsiperheiden asemaa monin eri tavoin. Tähän liittyen on tällä vaalikaudella laitettu toimeen monia eri päätöksiä. Se, että käsillä on mittava talouskriisi, on johtanut siihen, että määrärahaleikkauksia on jouduttu ulottamaan myös lapsilisiin. Kysymys on etuudesta, jonka merkitys pienituloisille lapsiperheille on suuri, ja leikkauksen vaikutukset ovat tuntuvia. Tärkeää on huomioida, että kaikkein pienituloisimmilla lapsilisä muodostaa jopa 13 prosenttia bruttotuloista.

Toki on myös lastemme kannalta tärkeää, ettei tämän päivän velkoja siirretä heidän maksettavakseen. Meidän on yksinkertaisesti vastattava veloistamme ja tasapainotettava maan talous kestävälle pohjalle. Tämä ei ole helppo tehtävä. Jos olisi, velkaantumisvauhti ei olisi 10:tä miljardia euroa per vuosi.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden kannalta kaikkein tärkeintä ovat kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut. Hallitus on lähtenyt turvaamaan näitä hyvinvointipalveluja uudistuksillaan. Se, että uudistukset saadaan kunnialla maaliin, onkin erityisen tärkeätä lapsiperheiden kannalta. Kysymys on hyvinvointivaltion säilyttämisestä ja uudistamisesta tulevaisuuden tarpeisiin.

Lapsiperheiden tukeminen eri tavoin on tärkeää, jotta ongelmia voitaisiin ennalta ehkäistä. Meillä on tulossa tähän tarpeeseen muun muassa sosiaalihuoltolain uudistus. Siihen sisältyy lapsiperheiden ennalta ehkäisevän tuen lisääminen. Perhetyötä on tulevaisuudessa mahdollista saada esimerkiksi neuvolan kautta, ja kuntien on järjestettävä kotipalvelua sitä tarvitseville perheille. Uudistuksessa parannetaan myös lastensuojelun mahdollisuuksia auttaa perheitä. Perhekuntoutuksen ja tehostetun perhetyön osuutta myös tullaan lisäämään.

Arvoisa herra puhemies! Toinen lapsiperheiden kannalta tärkeä asia on työelämän kehittäminen niin, että työ- ja perhe-elämä kyetään yhteensovittamaan joustavasti niin, että perheillä on yhteistä aikaa. Tämä kysymys on ollut paljon esillä. Nostaisin esimerkiksi ministeri Ihalaisen johdolla eteenpäin viedyn toimintaohjelman, jolla on tarkoitus tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Hyvinvoiva työntekijä on yrityksen kilpailukyvyn paras takuumies. Hyvinvoinnin kautta myös työuria on aidosti mahdollista pidentää. Hyvinvoinnin kannalta on nimenomaan perhe tärkeä yhteisö. Ongelmat työelämässä näkyvät helposti kotona, ja toisinpäin. Samalla tavalla tasapainoinen perhe-elämä takaa osaltaan ihmisten työkykyä.

Kolmas lapsiperheiden kannalta tärkeä asia on toimeentulo eli tulonsiirtojen ja etuuksien kokonaisuus. Vaikka nyt onkin päätetty leikkaus lapsilisiin, on hallitus aiemmilla päätöksillään monilla tavoin vahvistanut etenkin pienituloisten lapsiperheiden asemaa ja toimeentuloa. Lapsilisäleikkaukset on suhteutettava siihen, että kehyspäätökset jatkavat hallituksen linjaa, joilla tuloeroja tasataan edelleen. Hyvätuloisten ja varakkaiden maksuosuutta lisätään kiristämällä ansiotulojen, pääomatulojen sekä perintöverojen progressiivista verotusta. Samalla pienituloisempien verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä 100 miljoonalla eurolla. Tärkeä yksinhuoltajia koskeva päätös kehyksissä oli se, että yksinhuoltajalisä jää ennalleen. Aivan vähäinen merkitys ei ole lapsiperheille myöskään sillä, että arvonlisäverojen nosto pystyttiin kehysriihessä torjumaan.

Arvoisa herra puhemies! Tässä kokonaisuudessa liittyen kehyspäätöksiin tai valtion velkaantumiseen lapsilisien leikkaaminen on tulovaikutuksiltaan melko vähäinen juonne, perheille iso juonne. Se on silti suuri periaatteellinen kysymys, jota ainakin itse olen pohtinut hyvinkin pitkään ja perusteellisesti. Omissa silmissäni hallitus on kehyspäätöksiin kuuluvilla päätöksillään leikata lapsilisiä ja indeksikorotuksia ylittänyt sellaisia periaatteellisia rajoja, joita sosialidemokraattisena kansanedustajana on vaikea hyväksyä. Huonot kompromissit eivät juuri koskaan palvele puoluettamme, mutta ne kuuluvat vastuulliseen hallituspolitiikkaan.

Kaikkia kehyspäätösten vaikutuksia arvioidaan varsinaisten lakimuutosten valmistelun yhteydessä. Vaikutusarviointiin kuuluu myös lapsivaikutusten arviointi. Siinä yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset kompensaatiot, joita tästä päätöksestä seuraa.

Kari Rajamäki /sd:

Puhemies! Tässä kokonaisuudessa on jäänyt vähemmälle tietysti se, mitä ympäristössämme tapahtuu. Se on nyt kuitattu aika kevyesti täällä opposition, erityisesti puheenjohtaja Sipilän, taholta tupakkaveroasialla. Pari päivää sitten keskustan puheenjohtaja esitti, että asia hoidetaan myymällä Solidium eli kaikki valtionyhtiöt, tuosta noin vain, pilkkahintaan, alennusmyynnillä. 1,6 miljardin tulo Solidiumista kahden vuoden aikana on aivan järjetön osoitus siitä, että kannattavaa tuotantoa myydään, ja on hämmästyttävää, että keskusta ei ole oppinut siitä lannoiteteollisuuden pilkkahintaan myynnistä norjalaiselle Yaralle, mikä tapahtui edellisen hallituksen aikana ministereiden Pekkarinen ja Häkämies toimesta. (Keskustan ryhmästä: Väärää todistusta, väärää todistusta!)

Tältä osin on tietysti niin, että nyt toimintaympäristössä on isoja muutoksia, ja tietysti tässä on markkinavoimille osoittamisen pohjalta tätä leikataan, leikataan -linjaa, ja kieltämättä ehkä vähän syvällisempää pohdintaa kokonaisuudesta olisi vaadittu. Venäjän talouden vaikutukset bruttokansantuotteeseen voivat olla jopa prosentin luokkaa näiden leikkausten lisäksi, ja sitten tietysti EU:n kriisinhallintamekanismista valtiontalouden kestävyydelle ja hyvinvointivaltion rahoitukselle on myöskin mahdollista koitua uhkia. Tätä mahdollista palvelualojen syöksykierrettä ja työttömyyttä lisäävää vaikutusta on hallituksen kyettävä ennakoimaan, koska olemme varsin arvaamattomassa tilanteessa globaalisti ja myös Suomen talouden kannalta.

Se on selvää, että valtiontalouden vakauttamiseksi oli tehtävä jotain, koska emme todella kaipaa tänne — EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti — Berlusconin entisiä virkamiehiä tekemään tämän emmekä tulevan hallituksen budjettivaltaan kuuluvia valtiontalouden vakauttamistoimia. Tämä on tietysti syytä myös muistaa: myöskin talouspoliittisen päätöksenteon pitää olla omissa käsissä.

Syrjäytymisen konkreettista torjuntaa minusta edustaa oppivelvollisuusiän nosto, ja oli hyvin tärkeää, että SDP kykeni pitämään kiinni periaatteesta, että alvia ei nosteta ruoalle ja lääkkeille, ja pidän hyvänä myös sitä, että hallituksessa oli kykyä ja voimaa viedä nyt vihdoin läpi toimeentulotuen siirto Kelalle. Siinä voi olla tietysti jopa piilokysyntää ja menojen lisäystä, mutta se on yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta oikea ratkaisu.

Mielestäni tässä vaikeassa tilanteessa pitäisi hallituksen käynnistää kyllä valmistelu hankalasta asiasta eli sosiaalitukien tarvepainotteisuuden selvittämisestä. Minä luulen, että sitä tarvitaan niin lääkkeiden maksukattokeskusteluun, lääkekustannusten tasaamiseen kuin tässä tapauksessa myöskin muun muassa lapsilisien koko järjestelmän kehittämiseen ja moniin muihinkin asioihin. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmähän lähti siitä, että lapsilisien tason nostolla ja verotuksella olisi kyetty luomaan pienituloisia lapsiperheitä parempituloisten kustannuksella tukeva järjestelmä, ja SDP:n eduskuntaryhmä edelleen päätti tämän ratkaisun syntyessä, että SDP:n tulee neuvotella lapsilisäleikkausten kohdentamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin. Nimenomaan kannan tässä huolta myöskin siitä, mitä Kelan valtuutettuna ja muutoinkin on jouduttu toteamaan, että vaikka 2012 lapsiköyhyys ja pienituloisuus Suomessa vähenivät, niin nyt on paitsi työttömyyden kasvu myös kustannusten kohdentuminen keskituloisiin ja lapsiperheisiin voimakkaasti lisäämässä paineita taas jälleen lapsiköyhyyden kasvuun. Tältä osin on oltava kykyä tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseen lapsiperheiden arjessa, ja joudutaan tekemään valintoja, ja niitä minun mielestäni sosiaaliturvan tarveharkintaisuuden pohjalta pitää tehdä.

Pitäisi pystyä myös EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden maksujärjestelmän toteuttamiseen. Ei meidän tarvitse Kiinalle enää kehitysapua antaa tältä puolelta.

Ja tämän Viron-ralli, trukkiralli, on valtiontalouden ja kansanterveyden täystuho. Siihen on kerta kaikkiaan nyt pantava toppi ja odotettava vaikka kolme vuotta EU:n tuomioistuimen päätöksiä, ja keksitään sitten jotain muuta sen päälle vielä lisää. Eli tältä osin kiinnitän huomion vaikutusten arvioinnin tehostamiseen, ja siinä sosiaali- ja terveysministereitä pitää myös hallituksessa kuunnella eikä pidä tehdä valtiovarainministeriön kaavamaisia leikkausratkaisuja, noin pääsääntöisesti.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ei avata suurempaa keskustelua, mutta yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Tölli.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäki, ihmettelen sitä, että te kokeneena kansanedustajana tarkoituksellisesti tulkitsette väärin edustaja Sipilän esityksiä Solidiumista ja valtion omaisuuden myynnistä. Missään vaiheessa hän ei ole esittänyt, että sitä käytettäisiin toimintamenoihin, vaan paremmin tuottaviin ja työllistäviin kasvuyrityksiin, siihen, että valtion tase pannaan tuottamaan. Siitä on kysymys. Ei ole oikein esittää sellaisia tulkintoja ja tarkoituksia, mitä ei ole tarkoitettu.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustaja Elomaa. Siirrytään puheenvuorolistaan. (Kari Rajamäki: Vastauspuheenvuoro! Edustaja Tölli mainitsi nimeni, haluan vastata!) — Haluat, mutta nyt siirrytään puheenvuoroihin. Ei ole debattiaika. — Edustaja Elomaa. (Kari Rajamäen välihuuto) — Debatin aika on ollut. — Edustaja Elomaa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu ja pidetty puheita. Varmaan puheenvuoroja on ollut kymmeniä, muutama sata ehkä. Aihe on hyvin hektinen. Se täytyy sanoa, että en olisi uskonut, että tähän lapsilisään koskettaisiin. Se on jotenkin sellainen pyhä ja periaatteellinen asia ja yhdenvertainen jokaiselle suomalaiselle lapselle. Tämän 8 euron merkitys on pienituloiselle ihan eri kuin hyvätuloiselle, ja jos lapsia on monta, niin merkitys kasvaa, joten ne puheet, mitä perussuomalaisetkin ovat esittäneet, että hallitus ei kuuntele kansaa, perustuvat pitkälti siihen.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus on signaali hallituksen harjoittamasta politiikasta. Tiukan taloustilanteen ja varovaisten tulevaisuudenodotusten seurauksena on julkisella sektorilla pyrittävä saavuttamaan säästöjä. Tämä on selvää, mutta se, mistä säästöt raavitaan kasaan, jakaa opposition ja hallituksen mielipiteitä. Perussuomalaisten näkemykset säästötoimenpiteiden kohdentamisesta ovat vastuullisempia kuin hallituksen. Yksi peruslähtökohdista on se, että leikataan mieluummin suurituloisilta kuin taloudellisesti tiukassa asemassa olevilta, kuten esimerkiksi lapsiperheiltä, työttömiltä tai eläkeläisiltä. Mielestäni sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulee olla läsnä leikkauksia suunniteltaessa. Lapsilisien leikkaus kohdistuu perheisiin, joissa yritetään rakentaa Suomen tulevaisuutta kasvattamalla kunnon kansalaisia, jotka aikanaan vastaavat tämän maan pyörimisestä. Sieltä ne tulevaisuuden veroeurot tulevat, ja huomauttaisin vielä, että uudet sukupolvet tulevat maksamaan nykyisen ja menneiden hallitusten virheistä, vallitsevalla politiikalla myös Etelä-Euroopan kriisimaiden virheistä.

Eriarvoisuus on kasvava ongelma. Sosioekonominen tausta vaikuttaa väistämättä lasten elämään ja tulevaisuuteen. Yksi tähän liittyvä konkreettinen esimerkki on harrastusmahdollisuudet. Liikkumattomuuden ongelmat ovat tulevaisuudessa se suuri haaste. Tuoreesta valtion liikuntaneuvoston julkaisusta ilmenee harrastamisen hinnan tuntuva nousu 2000-luvulla. Liikkuminen edistää niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia ja vaikuttaa muun muassa oppimiskykyyn. Näin ollen, jos lapsella ei ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa, heikkenee yleinen hyvinvointi ja suorituskyky, mikä saattaa heijastua tulevaisuuden kehitykseen. Lapsilisien väheneminen saattaa merkitä konkreettisesti monen lapsen harrastusmahdollisuuksien loppumista, kun ei ole varaa maksaa osallistumismaksuja. Välillä se on todella siitä kympistä tai kahdestakin kiinni. Pienellä toimeentuleville euron menetys on suurempi kuin hyvätuloisille. Leikkaamalla lapsilisiä kasvatetaan eriarvoisuuden kuilua. Kun kerran on jostakin kohteesta leikattu, kynnys jatkaa samaa polkua on kerta kerralta pienempi. Hallitus avasi nyt pelin. Liikkuuko siellä ajatuksia lapsilisien leikkaamisesta jatkossakin, tai jopa niiden kokonaan lakkauttamisesta?

On muistettava, että lapsilisien leikkaus on vain yksi hallituksen monista lapsiperheitä rokottavista muutoksista yhdessä esimerkiksi asuntolainan korkovähennysoikeuden, työmatkakulujen vähentämisoikeuden ja perusopetuksen laadun parantamiseksi suunnattujen määrärahojen leikkausten kanssa. Kestävyysvajeen kiinni kuromiseksi on onnistuttava kasvattamaan ja kouluttamaan tulevaisuuden maailmassa pärjääviä osaajia. Tämä tavoite toteutuu tukemalla lapsiperheitä, etenkin silloin, kun yleinen taloudellinen tilanne on heikko. Apua tarvitaan silloin, kun on hätä. Hallitus ei ole lapsilisien leikkauspäätöstä tehdessään miettinyt perusteellisesti toimenpiteen kauaskantoisia seurauksia.

Mutta kiitos tulee siitä, että ministerit Huovinen ja Risikko ovat paikan päällä. Se on kyllä hieno asia. — Kiitos.

Elsi  Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kehysriihestä oli tarkoitus saada konkreettisia ratkaisuehdotuksia maan talouskurimuksen ratkaisuun, työllisyyden nousuun, yritysten tilanteen parantamiseksi ja uuden talouskasvun pohjaksi. Sen sijaan saimme painotetusti leikkauslistoja ja veronkiristysilmoituksia. Kaikkein hätkähdyttävin uutinen koski juuri lapsilisien leikkausta. Viiteen puolueeseen kutistunut hallitus aloitti taloustalkoot kaikista helpoimmasta. Kaava on jo tuttu: kaksi vuotta sitten samaisessa riihessä lapsilisien indeksikorotukset jäädytettiin ja viime vuonna pienten lasten kotihoidon tukea leikattiin. Pääministeri Kataisen kokoomushallituksen kylmyys lapsiperheitä kohtaan on todellakin aivan historiallisella tasolla.

Hallitusohjelmassa on korostettu lapsivaikutusten arviointia kaikissa päätöksissä. Tätä omaa kirjaustanne, hyvä hallitus, ette olisi voineet pahemmin polkea. Tällä vaalikaudella on tehty suorien leikkausten lisäksi lukuisia muita lapsiperheiden asemaan vaikuttavia päätöksiä: arvonlisäveron korotus, kuntien palveluja heikentävät valtionosuusleikkaukset ja niistä johtuvat veronkorotukset ovat suoraan pois pienituloisilta ja heikompiosaisilta. Asumisen kustannukset ja elintarvikkeiden verotus ovat meillä kovia. Erityisesti yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet ovat jo ennen näitä päätöksiä olleet tiukilla.

Arvoisa puhemies! Lapsilisä luotiin 66 vuotta sitten hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalaksi. On surullista, että tämä hallitus ei kykene siihen, mihin vasta sodista jaloilleen ponnisteleva Suomi pystyi ja halusi. Lapset ymmärrettiin tulevaisuuden kannattajiksi, heihin panostaminen investoinniksi — 2010-luvun kokoomushallitus on toista mieltä. Lapsilisän tarkoitus on olla universaali tuki, joka ei leimaa ketään. Se on tulontasaus lapsiperheiden ja lapsettomien välillä koko yhteiskuntaa varten. Lapsilisäjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi, myös tehtävässään toimia kannusteena lasten hankkimiseen epävarmoinakin aikoina.

Maan taloutta kuristava kestävyysvaje syntyy pääosin siitä, että työssä käyviä veronmaksajia ei ole riittävästi palveluja eniten käyttäviä eli lapsia ja vanhuksia kohti. On siis järjenvastaista, että otetaan käyttöön keino, jolla tilannetta huononnetaan entisestään. Sosiaalisista etuuksista leikkaaminen hyydyttää hyvinvointivaltiota aina. Suomi tarvitsee hyvinvoivia lapsia tämän maan rakentajiksi. Hallitus teki yhden huonoimmista päätöksistään Suomen tulevaisuuden kannalta.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuteen investointi ei ole vain korulause vaan ihan oikeasti totta. On fakta, että lapsuus vaikuttaa merkittävästi koko elämän hyvinvointiin. Tämä on nähty: sinipunahallitukset leikkasivat lapsiperheiltä myös 90-luvun lamassa, ja sitä laskua maksamme sosiaalisina ongelmina edelleen. Ennaltaehkäisyn voimavarat lasten ja perheiden peruspalveluissa ovat ylikuormitetut, aikaa ja resursseja on vain tulipalojen sammuttamiseen, eikä ongelmiin ehditä enää puuttua.

Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys osoittaa kirkkaasti sen, miten vastakkaisilla linjoilla nyt oppositio ja hallitus, lähinnä kokoomus, ovat. Lapsilisistä leikkaaminen on puhtaasti poliittinen arvovalinta. Se olisi voitu välttää, esimerkiksi perumalla pienten lasten kotihoidon tuen kiintiöimisen tai oppivelvollisuusiän korottamisen vuodella, mutta hallitus päätti toisin. Tänään jo pääsi hyvään keskusteluun halukkuus tupakkaveron nostamiseen, mutta siitä ei kuitenkaan sitten tällä kertaa ainakaan mitään valmista tullut. Hallitus päätti, että lapsiperheet saavat luvan pärjätä vähemmällä tuella ja kapeammalla valinnanvapaudella.

Kotihoidon tuen leikkaus yhdessä päivähoito-oikeuden rajoittamisen kanssa maksaa 135 miljoonaa euroa. Se katetaan nyt lapsilisistä leikkaamalla. Kotihoidon tuen kiintiöiminen molemmille vanhemmille ei takaa äideille töitä tai lapsilisien leikkaukset valtiolle todellista tuloa, mutta perhepolitiikan ytimeen näissä päätöksissä kajotaan. Valtio tiukentaa määräysvaltaansa lapsiperheiden elämässä samalla kun tuki vähenee.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkausta täytyy tarkastella kokonaisuutena. Se osuu kipeimmin pienituloisiin ja monilapsisiin perheisiin. Lapsilisien lisäksi hallitus leikkaa nyt muitakin lapsiperheitä oleellisesti koskettavia kohteita, kuten esimerkiksi asuntolainan korkovähennysoikeutta ja työmatkakulujen vähennysoikeutta, kiinteistöveroon tulee muutoksia, ajoneuvo- ja polttoaineveroja nostetaan, korotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, varoja perusopetuksen laadun parantamiseksi leikataan, ja lisäksi viime vuonna tehtiin kaikkien arvonlisäverokantojen korotus. Muistutettakoon vielä siitäkin, että lapsilisien indeksikorotukset peruttiin viime keväänä. Nyt ei siis ole kyse pelkästään lapsilisän leikkauksesta vaan siitä, että hallitus jälleen kerran kurjistaa pienituloisten arkea.

Arvoisa puhemies! On myös erittäin huolestuttavaa, että lapsiperheköyhyys on kasvanut vuodesta 1995 tähän päivään saakka jopa kolminkertaiseksi. Suomessa asuu noin 150 000 alaikäistä lasta suhteellisen köyhyysrajan alapuolella olevissa kotitalouksissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut, että yksi lapsiperheköyhyyden syistä on sosiaaliturvan ostovoiman jälkeenjääneisyys. Tähän kuuluvat esimerkiksi lapsilisät, vanhempainpäiväraha ja kotihoidon tuki, jotka ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Köyhyys onkin tänä päivänä vakava riski lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveydelle.

Arvoisa puhemies! Perhepolitiikasta keskusteltaessa tulisi myös kiinnittää erityistä huomiota syntyvyyteen. Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys aleni jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuoden 2013 syntyvyyden mukaan nainen synnyttää keskimäärin 1,75 lasta, ja ensisynnyttäjien keski-ikä nousi 28,6 ikävuoteen vuonna 2012. Syntyvyys on ollut jo vuodesta 1969 alkaen alle väestön uusiutumistason, joka on noin 2,1 lasta naista kohden. Eli kyllä tässä nyt kannattaisi hallituksenkin alkaa harjoittamaan sellaista politiikkaa, jolla saadaan syntyvyys kasvuun. Valitettava tosiasia on, että jatkuvat negatiiviset uutiset taloudesta ja työttömyydestä, kansalaisten huoli työttömäksi joutumisesta ja ainainen huoli rahan riittämättömyydestä aiheuttavat ilmapiirin, joka voi vaikuttaa kielteisesti syntyvyyteenkin.

Arvoisa puhemies! Suomen kestävyysvajeen perusta on vuosikymmeniä jatkuneessa alhaisessa syntyvyydessä, jota on yritetty korjata veroilla, leikkauksilla ja maahanmuutollakin, mutta ne eivät ole olleet kestäviä ratkaisuja. Kestävin ratkaisu on lisätä lasten syntyvyyttä, mutta se ei toteudu lapsiperheiltä leikkaamalla vaan nimenomaan perheitä tukemalla. Perhepolitiikan tulisi olla kestävää ja pitkäjänteistä, sellaista, joka loisi perheen perustajille luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, eikä tällaista kylmää hyvinvointietuisuuksista nipistämistä.

Arvoisa puhemies! Mutta kun tässä nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa säästöjä tarvitaan, heitän pienenä ajatuksena ilmoille: pitäisikö lapsilisät perua todella suurituloisilta perheiltä? Tällöin tämäkin sosiaalietuisuus olisi tätä päivää ja suunnattu niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksessä ja lapsilisien leikkaamisessa ei ole kysymys niinkään valtiontalouden tasapainottamisesta kuin arvovalinnoista. Itse valtiontalouden tasapainottamisen suurista kysymyksistä ja suuruusluokastahan kaikki puolueet ovat täällä kutakuinkin yksimielisiä. Lapsilisien leikkaamisessa on kysymys arvovalinnasta. Tästä kertoo myös kokoomuksen ryhmäpuheenjohtajan puhe tasan kaksi viikkoa sitten tässä salissa, kun hän sanatarkasti totesi, että leikkaukset tehtiin juuri lapsiemme tähden. Mitä pahaa lapsemme ovat tehneet, että heiltä pitää leikata lapsilisät? En ymmärrä tätä.

Tästä kertovat myös hallituksen poliittiset päätökset. Kolmen vuoden aikana ne ovat kaikki rokottaneet enemmän tai vähemmän lapsiperheitä. Täytyy muistaa, että jokainen säästötoimenpide, joka on tehty, niin polttoaineverojen nousu, sähköveron nousu kuin kaikki muutkin leikkaukset, on lapsiperheisiin erityisesti kohdistunut. Tämän lisäksi hallitus on jäädyttänyt lapsilisien indeksin. Se on leikannut tosiasiassa kotihoidon tukea muuttamalla sen sellaiseksi, etteivät perheet voi aidosti valita sitä vaihtoehtoa. Kolmanneksi hallitus päätti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta, joka sinänsä on ymmärrettävä, mutta miten se rajaus tehtiin? Se rajaus tehtiin vain niille perheille, joihin syntyy lapsi. Siis sellaisilta perheiltä, joissa toinen vanhemmista on isyys-, äitiys- tai vanhempainrahalla, rajattiin päivähoito-oikeutta, mutta päivähoito-oikeutta ei rajattu niiltä, joissa vaikka molemmat vanhemmat ovat työttömänä kotona. Tämä kertoo siitä, että halutaan nimenomaan rangaista lapsiperheitä. Siis näyttää siltä, että pahin mahdollinen tapahtuma hallituksen arvomaailmassa suomalaiselle perheelle on se, että perheeseen syntyy lapsi. En voi ymmärtää tällaista politiikkaa.

Tästä tilanteesta ovat kirjoittaneet monet asiantuntijat, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö, joka omassa blogissaan toteaa, että näillä hallituksen ratkaisuilla tehdään todella lyhytnäköistä politiikkaa. On täysin kohtuutonta, että kun kaikki yleiset säästötoimenpiteet kohdistuvat myös lapsiperheisiin, niin nyt sitten säästöjen nimissä otetaan vielä lapsilisistä pois.

Täällä on käyty tänään debattia, jossa on esitetty keskustan toimesta neljä erilaista vaihtoehtoa lapsilisien leikkaamiselle. Ja hämmästelen suuresti, että sosialidemokraateille ei kelpaa tupakkaveron pieni korottaminen, että mieluummin halutaan ajaa täällä tupakoitsijoitten asiaa kuin lapsiperheitten asiaa. Tämä kertoo siitä, että kysymys on arvovalinnasta, ja, arvoisa puhemies, minä en voi millään ymmärtää tällaista politiikkaa ja tällaista arvovalintaa, en kerta kaikkiaan voi ymmärtää.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tänään on käyty jo pitkä keskustelu tästä lapsilisäleikkauksia koskevasta välikysymyksestä, hyvä keskustelu, ja se on tuonut kyllä hyvin esille eri puolueitten arvovalinnat tähän kysymykseen liittyen.

Herra puhemies! Lapsilisä on historiallinen ja merkittävä asia, joka vuonna 1947 tähän maahan on luotu. Sitä ovat monet maat kateellisina katsoneet, että kuinka näin hieno asia voi olla, ja kun on tänään tässä keskustelussa tullut erityisesti kokeneiden kansanedustajakollegoiden edustaja Kerolan ja edustaja Pekkarisen toimesta hyvin esille se, että tämä on ollut aina pyhä asia, tähän ei ole haluttu kajota, eli lapsilisään ei kosketa, aivan kuten edustaja Kerola sanoi, niin senkin vuoksi on hyvä tätä arvokeskustelua täällä käydä.

Herra puhemies! Lapsiperheisiin kohdistuu kova rasite silloin, kun lapset ovat pieniä. On paljon kuluja, tarvitaan rahaa vaippoihin, tarvitaan ruokaan, vaatteisiin, harrastukset maksavat myöskin, ja kun kaikki luonnollisesti maksaa, tietysti heikompiosaisilla perheillä nämä kulut tuntuvat vielä huomattavasti enemmän. Senkin vuoksi tämä 8 euron leikkaus lapsilisään on merkittävä siltä osin.

Haluan nostaa tässä keskustelussa esiin erityisesti sen, kun lapsiperhe asuu maaseudulla: hyvin monet toimenpiteet, mitä nyt tämän rakennepaketin yhteydessä tuli, koskettavat nimenomaan tällaisia perheitä. Kun puhutaan siitä, että työmatkavähennystä leikataan, polttoaineveroa nostetaan, autoveroa nostetaan, sähköveroa nostetaan ja niin edelleen, ne ovat kaikki niitä asioita, jotka lisäävät suunnattomasti kustannuksia. Se valitettava tosiasia vain on, että se oma auto on siihen työssä käymiseen ja lasten harrastuksiin viemiseen siellä maaseudulla välttämätön, eikä välttämättä riitä edes yksi auto, pitää olla useampi, että pystytään eri puolille töihin kulkemaan. Ei ole julkista liikennettä, niin kuin suurissa kaupungeissa on. Eli nämä ovat niitä asioita, jotka jo kuormittavat, ja sen vuoksi vähintään kohtuullista olisi nyt hakea tälle lapsilisäasialle vaihtoehto, mitä nyt mekin olemme keskustassa tuoneet voimakkaasti esiin.

Herra puhemies! Kotihoidon tuki: Tämä pakkokiintiöintihän, joka jo tehtiin, rajaa perheiden aitoa valinnanvapautta hyvin paljon, ja sen lisäksi se lisää kustannuksia. On väitetty, että oppivelvollisuusiän nostossa 15 miljoonan euron kustannuslisäyksellä pärjättäisiin, mutta siinä todelliset kustannukset ovat 108—110 miljoonaa Kuntaliiton arvion mukaan, mutta myös tässä kotihoidon tuessa puhutaan lähes vastaavista kustannuksista, ja jo tämä perumalla pystyttäisiin tuomaan vaihtoehto sille, että lapsilisäleikkauksia ei tarvitsisi tehdä. Nämä ovat kustannuksia, jotka tulevat kunnille.

Mutta sitten myös tämä oppivelvollisuusikä, johon jo äsken viittasin: Se on tehoton, se on kallis, se tuo kustannuksia kuntaan niin ikään, ja hyvin monet asiantuntijat ovat sanoneet, että siitä ei sitä tarvittavaa hyötyä ole. Tässä on toinen vaihtoehto, millä pystyttäisiin tämä korvaamaan.

Mutta, herra puhemies, mielenkiintoisin keskustelu tänään käytiin kyllä tästä tupakkaverosta, siitä, että jos tupakkaveroa nostettaisiin se 50 senttiä askilta, noin karkeasti, silläkin pystyttäisiin lapsilisäleikkaukset korvaamaan. Tähänhän nyt tuli aika laajaa sitoutumista tässä salissa: kokoomus sanoi, että tämä on ok, me keskustassa sanoimme, että tämä on ok, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto sanoivat, että tämä on ok, mutta SDP jopa puolusteli tätä asiaa. Se kyllä kuulosti hieman omituiselta. Kun kerran vaihtoehtoja on, niin kyllä niihin pitäisi tarttua. Me olisimme voineet täällä yhdessä tuumin tehdä nyt historiallisen päätöksen ja tällä kumota lapsilisäleikkauksen. Valitettavasti nykymeno on kyllä tällä hallituksella melko kylmää, erityisesti lapsiperheitä kohtaan.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut usealla yhteiskunnan sektorilla. Sillä on ollut karmaiseva vaikutus kansalaisten hyvinvointiin. Hallituksen avainministerit pääministeri Kataisesta lähtien ovat pakkaamassa laukkujaan ja suuntaamassa katseensa kotimaan ulkopuolelle. Monilta aloilta hallitukselle talousoppejaan jakanut Nallekin on siirtynyt vaivihkaa Ruotsiin.

Samaan aikaan hallitus kohdistaa lapsiperheisiin sellaisia toimia, jotka ovat pohjoismaisen perhepoliittisen mallin vastaisia. Hallitus ei ole kyennyt noudattamaan edes omaa hallitusohjelmaansa. Hallituksen kestämättömän ja lyhytnäköisen perhepolitiikan kärsijöinä ovat etenkin suomalaiset lapsiperheet. Hallitusohjelmassa mainitaan: "Perhepolitiikalla lapsille luodaan turvallinen kasvuympäristö ja vanhemmuutta tuetaan. Perheiden palveluja ja etuuksia kehitetään ottaen huomioon lapsiperheiden erilaiset tarpeet". Lisäksi hallitus toteaa: "Lapsen etua, perheen ja työn yhteensovittamista sekä varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden peruspalvelujen yhteistyötä ja saumattomuutta edistetään".

Lapsilisiä olisi voitu nostaa ja sitten ne olisi voitu laittaa verolle, jolloin korotukset olisivat kohdistuneet pienituloisille ja varakkailta olisi saatu verotuloja.

Hyvää hallituksen toiminnassa oli, ettei yksinhuoltajilta leikattu lapsilisistä.

Monille työttömien lapsiperheiden vanhemmille osoitettu päivittäinen 3 tunnin työmatkavelvoite, ellei työtä löydy lähempää, lisää edelleen lapsiperheiden ahdinkoa ja kaataa kuntien päivähoitojärjestelmän.

Arvoisa puhemies! Tähän mennessä hallitus on jättänyt huomioimatta lapsen edun perheen ja työn yhteensovittamisessa rajoittamalla perheen valinnanvapautta vanhempainvapaan jakamisessa. Nyt hallitus on leikkaamassa lapsilisää. Lapsiperheiden köyhyyden kasvaessa hallitus hakee säästöjä lapsista.

Kehitysapuun upotetaan satoja ja taas satoja miljoonia euroja, mutta siihen tehtävät leikkaukset ovat kovin maltillisia. Kysyn: edustaako hallitus Suomen kansaa vai esimerkiksi kehitysmaiden ihmisiä? Näitä ryhmiä ei saisi asettaa vastakkain, etenkään silloin, jos omat lapsemme ja lastenlapsemme ovat jäämässä ilman valtion tukea ja mahdollisuutta viettää onnellinen ja turvattu lapsuus.

"Pienituloisilla lapsilisä muodostaa jopa 13 prosenttia bruttotuloista, kun suurituloisten bruttotuloista se on vain 1—2 prosenttia." Näin on todennut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio Yleisradiossa 29. maaliskuuta. Tämä on vakava asia ja arvokeskustelun paikka.

Perussuomalaisten, keskustan ja vasenryhmän yhteisen välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Hanna Mäntylä totesi, että hallituksen perhepolitiikasta puuttuu kokonaiskuva. Hallituksen perhepolitiikka on sekametelisoppa, johon kuuluu kotihoidon tuen kiintiöiminen, päivähoitomaksujen tuntiperusteisuus sekä joustavan hoitorahan luominen. Tämä katkera keitto on jättänyt kansan suuhun happaman maun.

Arvoisa puhemies! Väestöliiton mielestä yhteiskunnan on luotava olosuhteet ja edellytykset, jotka tukevat ihmisten lastenhankintaan liittyviä toiveita. Asiasta on helppo olla samaa mieltä. Valitettavasti hallitus näkee asian siten, että lapsilta, tulevaisuuden yhteiskunnan toivoilta, on mahdollista kitkeä lapsilisätkin pois jo varhaisessa vaiheessa. Lapsiperheet kärsivät hallituksen kylmäkiskoisesta perhepolitiikasta, jossa ministerit perheineen elävät harmoniassa ja lapsiperheet köyhyydessä. Lapsiperheiden talous on jäänyt jälkeen kansantalouden kehittymisestä.

Työttömyysaste on korkea ja perhepoliittiset tulonsiirrot lähes 1990-luvun laman tasolla. Yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet ovat kaikkein ikävimmässä tilanteessa. Lapsiperheet tarvitsevat hallituksen tukea. Miksi lapsiperheiden pitää osallistua hallituksen epäonnistumisten kattamiseen? Miksi lapsiperheet ovat suurin osa Suomi-uudistusta? Ja miksi nämä toivotalkoot ulotetaan yhteiskuntamme vähäosaisiin?

Arvoisa puhemies! Lapsilisäjärjestelmän käyttöönotto on yksi maamme perhepolitiikan tärkeimpiä uudistuksia myös historiallisesti. Järjestelmää ei saa romuttaa. Monesta asiasta voimme tinkiä, mutta lastemme tulevaisuus ei voi olla leikkauslistalla ensimmäisenä ja vähäarvoisimpana asiana.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys käsittelee laajasti tekstinsä mukaisesti hallituksen perhepolitiikkaa, keskeisenä osana toki lapsilisien leikkaamista. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kuvasi hyvin tätä kokonaistilannetta aiemmassa tiedotteessaan toteamalla, että lapsilisien leikkaus on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa perheiden toimeentulo tiukentuu ja palvelut heikentyvät. Eli kaiken kaikkiaan voidaan tältäkin pohjalta nähdä niin, että lapsilisien leikkauksissa kysymys ei ole vain jostakin 8 eurosta per lapsi per kuukausi, vaan kysymys on lukuisten eri toimien yhteissummasta, jotka heikentävät erilaisten lapsiperheitten elämää.

Lapsilisäleikkauksessa ei kysymys ole myöskään vain euroista, niin kuin täällä on monta kertaa jo todettu tämän päivän aikana, vaan kysymys on myös oikeudenmukaisuudesta ja arvovalinnasta. Leikkaamalla lapsilisistä hallitus tietyllä tavalla viestittää yhteiskunnan tietynlaista, tässä tapauksessa kielteistä, viestiä lapsiperheitä kohtaan. Se on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa, etenkin kun vastaava reilun 100 miljoonan euron summa olisi ollut ja on edelleen otettavissa kivuttomasti ja koottavissa kivuttomasti muualta ja muuta kautta.

Näitä päätöksiä tehdessä on todellakin huomioitava kokonaisuus, kaikki se, millä kaikilla päätöksillä esimerkiksi ostovoima lapsiperheissä heikkenee ja on heikentynyt. Lapsilisien reaaliarvohan on alentunut, mitä lapsilisien indeksikorotusten jäädytys korostaa. Työttömyysturvan leikkaukset heikentävät monen lapsiperheen tilannetta. Kotihoidon tuen käyttömahdollisuudet ovat heikentyneet. Myös lapsiperheisiin kohdistuvat eri verojen korotukset. Yleensäkin elinkustannusten kasvu vaikeuttaa lapsiperheitten toimeentulokykyä.

Kaikkien näiden lisäksi erittäin rajut kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat omiaan heikentämään perheitten tarvitsemia palveluja. Armottomimmillaan valtionosuuksien leikkaus näyttäytyy kunnissa muun muassa silloin, kun kunnat joutuvat ja ovat joutuneet leikkaamaan ja lomauttamaan ihmisiä jopa lastensuojelusta. En ymmärräkään näitä tänä päivänä esitettyjä muutamia kommentteja siitä, että ikään kuin lapsilisien leikkauksen vastinpari olisi ollut se, että leikattaisiin kunnilta. Kyllä tämän hallituskauden aikana kunnilta on leikattu erittäin rajusti, hallituksen tekemillä päätöksillä lähes 7 miljardia euroa kuntien valtionosuuksia.

Itselleni nämä lapsiperheisiin kohdistuvat eri toimet, lisättynä vielä lasten päivähoitoon liittyvillä heikennyksillä ja toisen asteen koulutukseen kohdistuvilla leikkauksilla, näyttäytyvät hajanaisena, valitettavasti hajanaisena, perhepolitiikkana. Näyttää myös siltä, että vaikuttavuusarviointi koko perhepolitiikan toimivuudesta ei vastaa sitä tarvetta, mikä vaikuttavuusarvioinnille kuuluisi. Onkin selvää, että kokonaisarviointi leikkausten vaikutuksista on tehtävä ennen kuin yksittäistä lapsilisäleikkausta hallituksen päätöksin lähdetään tekemään.

Arvoisa puhemies! Näillä muutamilla sanoilla totean vain sen, että en missään tapauksessa hyväksy hallituksen esitystä lapsilisien leikkaamisesta.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toimet lapsiperheiden tilanteen kurjistamiseksi saivat jatkoa. Kehysriihi teki nimensä mukaisesti työnsä: se kuivasi, pui, löi ja polki. Saiko se jyvät talteen, tuliko puidusta riihiviljasta maukasta, vahvaa ja säilyvää? Ei tullut, permantoon jäivät riivityt ja leikatut lapsilisät.

Hallitusohjelma lupasi kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. Lapsilisien indeksikorotusten jäädyttämiset vuosille 2013—2015 osoittivat heti hallituskauden alkaessa kuitenkin päinvastoin. Seuraavaksi koskettiin kotihoidon tukeen ja äitien työhönpaluuta kannustettiin jakamalla kotihoidon tuki puoliksi vanhempien kesken. Oikeasti kyseessä oli äitien väkisinajo epävakaille työmarkkinoille. Sivulauseessa kyseenalaistettiin myös äidin roolia kotilieden äärellä sekä syyllistettiin työssä käyvää isää poissa ja etäällä olevana.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheet osallistuvat sitkeästi velkaantuneen Suomen pelastustalkoisiin. Lapsilisien jäädytetyt indeksikorotukset ovat olleet lapsiperheille suuria tulonsiirtojen menetyksiä: vuonna 2013 noin 38 miljoonaa, vuonna 2014 noin 78 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 118 miljoonaa euroa. Kun otamme huomioon arvioidut muutokset hintatasossa ja lasten lukumäärässä, lapsiperheiltä tehdyt leikkaukset näiden kolmen vuoden aikana ovat yhteensä siis noin 234 miljoonaa euroa. Nämä luvut ovat sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Valtion taloudellinen tilanne on vakava. Velkaantuminen on saatava kuriin ja talouskasvun aineksia on etsittävä pontevasti. Tästä olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Toimia ei kuitenkaan saa tehdä hinnalla millä hyvänsä. Monella on muistissa 90-luvun lama. Me nousimme toki kasvuun, mutta kasvu ei jakaantunut kaikille tasapuolisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistui vuosien 1995—2007 välillä. Väärillä kasvutoimilla ja tasapainotuksilla on siis vaarana kostautua terävänä köyhyyspiikkinä myös tulevina vuosina.

Arvoisa herra puhemies! Lapsilisät ovat jääneet jälkeen ansiotason ja elinkustannusten kehityksestä noin 20—25 prosenttia. Se on ollut yksi syy lapsiperheiden köyhyyteen. Lapsilisien jäädytetyt indeksikorotukset ja leikkaukset lisäävät tätä jälkeenjääneisyyttä entisestään. Lapsilisien reaaliarvon alentuminen koskettaa kipeimmin pienituloisia lapsiperheitä. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja ja myös sosiaalisen osattomuuden kokemusta.

Lapsilisät auttavat osaltaan pitämään talouden rattaita pyörimässä, sillä lapsiperheiden tulot menevät valtaosin kulutukseen. Varhaislapsuuteen sijoittaminen on kansantaloudellisesti kannattavaa. Lapsiperheiltä tehtyjä säästöjä on vaikea perustella. Hallituksen lapsipolitiikkaa ei ole tehty syöttötuoliin tai pinnasänkyyn päin katsoen. Ehkäpä kyseessä on harkittu ja johdonmukainen linja lapsiperheitä kohtaan. Ehkä linjan tarkoituksena on pikkuhiljaa alasajaa tulonsiirto nimeltä lapsilisä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksesta on hehkutettu rakenneuudistuksia historiallisiksi. Tämä on totta. Historiallisia niistä tekee se, että hallitus on sitkeästi lähtenyt lapsiperheitä kurjistavalle tielle. Hallituskauden alussa lapsilisien indeksikorotukset jäädytettiin. Sen jälkeen ryhdyttiin halkomaan kotihoidon tukea ja vanhempien käyttöoikeutta siihen. Ja sokerina pohjalla ovat nyt nämä lapsilisien leikkaukset. Lapsiperheiltä tehdyt säästöleikkaukset ovat historiallisia, ja Jyrki Kataisen hallitus kirjoittaa omaa historiaansa ja siihen hyvin ikävän muiston.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Sanoin jo debatissa, että tämän lapsilisäleikkauksen oikeudenmukaisuus näkyy siinä, kuinka paljon täällä on hallituksen edustajia puolustamassa tätä päätöstä. Useat heistä tulevat toripuheissa sanomaan, että tämä ei ollut oikein ja minä en sitä kannattanut. Tietysti täällä virkansa puolesta on sitten ollut puolustajia, mutta useimmat toripuheissa pyörtävät nämä tekonsa, mitä täällä on. Totuus näkyy siinä, miten he äänestävät.

Toinen asia, mikä osoittaa sen, onko lapsiperheiden asia omalla kohdalla tärkeä tässä suhteessa tässä keskustelussa, heijastuu puheenvuoronvarauksista, mitä katsoin ryhmittäin tuossa debatin aikana, ja ne kertovat aika karua puhettaan. Ilman ryhmäpuheiden pitäjiä kokoomuksella oli 5 varausta, demareilla 5 varausta, perussuomalaisilla 16 varausta, keskustalla 12 varausta, vasemmistoliitolla 1, RKP:llä 0, vihreillä 1, KD:llä 0 ja vasenryhmällä 1. Tässä ei siis ollut ryhmäpuheita, ja tämän jälkeen varmasti on tullut muuta, mutta tämä kertoo omaa kieltään.

Leikkaus lapsilisistä on arvovalinta. Hallitus pitää tätä arvovalintana, että tehdään säästöjä, mitä lapset eivät joutuisi maksamaan. Kuitenkin kehyksissä tehdään leikkauksia, jotka koituvat todella kalliiksi nimenomaan lapsillemme. Yksi niistä on perusväylänpitorahoista leikkaaminen. Tiestömme rapautuu sitä vauhtia, että sieltä on tulossa todella suuri lasku.

On myös perusteltu, että sosiaaliturvaa on suhteessa parannettu ja siitä pidetty huolta. Käytännössä hallitus ajaa lapsiperheet sossun luukulle, ja tästä kokonaisuudesta hallitus on tekemässä käytännössä tämmöisen tukiloukun lapsiperheille. Mitenhän tämä oikein puhuu samaa kieltä sitten näiden hallituksen työllistämistavoitteiden kanssa? Ei mitenkään.

Vaihtoehtoja on, ja niitä on tivattu, jopa niinkin rajusti, että melkein säälittää tuo keskustan höykytys, mitä hallitus on pitänyt. Mutta sinänsä se on ihan oikein, pitää olla vaihtoehtoja. Meillä ne on aina esitetty ja kaikki löytyy kotisivuilta — tulee tässäkin olemaan oma vaihtoehtomme.

Moni asia tässä kehyksessä on moitittava. Tämä lapsilisän leikkaus on niistä pahin, koska se on semmoinen arvovaltakysymys. Vielä pahemman siitä tekee se, että hallitus vähättelee tuota 8:aa euroa: se on vain 8 euroa jne. Yksikään tässä salissa ei koe mitenkään sitä lompakossaan, että se 8 euroa häviää, ei yksikään, mutta on perheitä, joiden kohdalla se tarkoittaa vaikkapa viikon ruoka-annoksen vähentämistä. Niin pienistä määristä on kiinni silloin, kun se euro on tiukassa, ja täällä ei kuulu vähätellä sitä.

Tästä kaikesta on seurauksena kyllä se, että ei Suomi ansaitse tämmöistä hallitusta vaan paljon paremman. Siksi kannatan edustaja Mäntylän tekemää epäluottamuslausetta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Kivelä, teillä olisi puheenvuoro täällä tarjolla.

Kimmo  Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hyvistä tarjouksista ei pidä kieltäytyä, vaan on tartuttava tilaisuuteen. Carpe diem, sanoo vanha latinankielinen viisaus.

Valtiolaivamme on törmäyskurssilla, eikä kukaan vastuullinen tässä talossa kiellä niitä ongelmia, joita valtiontaloudessa on. Mutta on ikävää, että lapsilisäleikkausta vähätellään, puhutaan niin paljon siitä "vain 8 eurosta".

Itselleni suomalaisen köyhyyden kasvot ovat tulleet siviiliammattini kautta tutuiksi, ja aivan hiljattain lapsiperheköyhyys sai kasvot, kun eräs ystäväni kertoi, että hänen lahjakkaan nuorensa urheiluharrastuksesta piti luopua perheen työttömyydestä aiheutuneen köyhyyden vuoksi. Köyhyyttä on yhteiskunnassamme monenlaista. Vanhuusköyhyys on yhtä lailla todellisuutta. Erittäin huolestuttavia ovat eläkeikäisten lisääntyneet maksuhäiriömerkinnät.

Totta toki on, että kun eletään taloudellisesti vaikeita aikoja, jostakin on leikattava, mutta on oppositiolla oikeus esittää kritiikkiä leikkauksien kohteista. Kun lapsiperheiltä leikataan lapsilisien muodossa, ei oppositio voi olla tällaiseen reagoimatta, sillä väistämättä nousee esille, mitkä ovat ja tulisivat olemaan tällaisen leikkauspäätöksen vaikutukset ja seuraukset.

Hyvin monessa puheenvuorossa on perustellusti kysytty köyhyyden syvenemisestä. Tämä epäily on aiheellinen. Jollakin tavalla on osoittanut hallitukselta mielikuvituksen puutetta, että näin vain mekaanisesti leikataan.

En tiedä, en osaa sanoa, pitäisikö yhteiskunnassa käydä vakavaa keskustelua siitä, mikä oikeastaan on lapsilisien rooli. Nehän on nimenomaan alkujaan silloin 1948 perustettu tulonsiirroksi. On uskallettava rohkeasti kysyä, tarvitsevatko kaikki lapsilisiä. On vauraita lapsiperheitä, joissa lapsilisät pannaan säästöön, ja kun nuori aikuistuu ja täyttää 18, hänellä saattaa olla valmiina rahat vaikkapa auton ostoon. En tarkoita tällä sitä, että kannattaisin lapsilisien poistoa varakkailta — ja mihin se raja vedetään ja niin edelleen. Ne eivät ole helppoja ja yksinkertaisia, mustavalkoisia kysymyksiä, mutta kyllä näistä on uskallettava käydä keskustelua. Ja, herra puhemies, ennen kaikkea on uskallettava keskustella siitä, syveneekö köyhyysproblematiikka hallituksen ratkaisuiden myötä. Mikäli näin tapahtuu, on se vääjäämättä tikittävä aikapommi ja häpeäpilkku yhteiskunnassa.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovinen totesi keskustelun kuluessa, että kukaan ei haluaisi leikata lapsilisiä. Minä uskon sen, että ministerille tämä ei ole ollut helppo asia, mutta hänet on laitettu toteuttamaan tämä asia.

Toinen ministerin esittämä näkemys hätkähdytti: hän sanoi, että ei tämä ole harkitsematon vaan tämä on harkittu asia. Se tekee tästä asiasta vakavan, tämä on harkittu arvovalinta. Tämä ei ole mikään irrallinen asia, vaan tämä on osa lapsiperheisiin kohdistuvia toimenpiteitä tämän hallituksen aikana.

Tässä keskustelussa on tullut jo esille kotihoidon tuen puolittaminen, ja tämä lapsilisien leikkaus kohdistuu juuri samaan kohderyhmään. Tutkitusti vaikeimmassa taloudellisessa asemassa yhteiskunnassamme ovat pienellä eläkkeellä elävät eläkeläiset ja yhden tulonsaajan monilapsiset perheet. Tämä leikkaus kohdistuu juuri näihin perheisiin. Pääministeri on useamman kerran todennut tämän keskustelun kuluessa ja myös kehyskeskustelun kuluessa, että eihän se ole kuin 8 euroa. Tämä osoittaa juuri sitä, että ei arvioida kokonaisvaikutusta, mitä tämä tarkoittaa nimenomaan lapsiperheessä ja mikä sen kokonaisvaikuttavuus on. Ja kaiken kaikkiaan hallituksen toimissa tämä vaikutusten arvioinnin puute on ilmeinen. Näennäisesti säästetään saraketasolla, mutta sen kustannusvaikutukset ovat kovat.

Arvoisa puhemies! Täällä on jo useita kertoja todettu, että kun lapsilisäjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1948, ei ollut taloudellisesti helppo aika, vaan oli vaikea aika. Ja juuri silloin oli syntynyt Suomen historian suurin ikäluokka, vuonna 47, noin 110 000 lasta, mikä on melkein kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä nykyään syntyneiden ikäluokka on. Ei silloin jaettu ylijäämää, ei taloudessa sitä ollut, eikä ollut jakovaraa, vaan haluttiin tukea lapsiperheiden elämässä selviämistä, jotta myöhemmin olisi jakovaraa. Ja näin pitäisi sosiaalipolitiikan oikein toimia. Tässä säästetään nyt kustannusvaikutuksista piittaamatta, tässä nakerretaan tulevaisuuden pohjaa. Lapsiperheiden hyvinvointi tai pahoinvointi heijastuu koko yhteiskuntaan, se on tietynlainen kuumemittari. Siksi hätkähdyttävää on se, että tämä on harkittu teko.

Tässä keskustelun kuluessa on keskustan toimesta esitetty useita toimivia vaihtoehtoja, joilla tämä vastaava säästö valtiontalouteen saataisiin aikaan — ja nyt tarkoitan säästöllä sitä, mikä näkyy valtion budjetissa. Ei ole tartuttu. Tämä oppivelvollisuuden laajentaminen on kustannusvaikutuksiltaan merkittävä. Ei ole käynyt se, eikä sen oppivelvollisuuden vaikuttavuutta ole arvioitu sillä tavalla kuin olisi pitänyt. Ei käy tupakkaveron korottaminen — miksi ei käy? Eivätkä käy muut vaihtoehdot. Tämä haluttiin kohdentaa lapsiperheisiin, näin on pakko sanoa.

Erityisesti minä ihmettelen — täällä on nyt paikalla kaksi kokoomuksen edustajaa — mikä kokoomuksen näkemys on tulevaisuudesta. Te monta kertaa olette kehyskeskustelun kuluessa todenneet sen, että meidän pitää ajatella lapsiamme ja tulevaisuutta. Tätäkö tämä on? Te leikkaatte juuri tulevaisuuden perustaa. Nyt olisi syytä perua tämä leikkaus ja katsoa paremmin tulevaisuuteen, semminkin kun tässä pohjalla on vielä teidän valmistelemanne kotihoidon tuen puolittaminen.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oppositio kritisoi hallituksen kehysriihipakettia. Erityisesti tikun nokkaan on nyt nostettu koko leikkauspaketin sijaan lapsilisien vähentäminen. Kehysriihen sopimuksen mukaan lapsilisät pienenevät noin 8 eurolla per lapsi. Monille lapsiperheille tämä ei ole suuri ongelma, mutta on monia lapsiperheitä, etenkin monilapsisia perheitä, joilla lapsilisän pieneneminen ahdistaa kodin talouden liikkumavaraa entisestään. Tässä mielessä huono juttu.

Kysytään, onko tämä nyt hyvä ratkaisu. Voi sanoa, ettei kai kenestäkään tunnu tällainen leikkaaminen hyvältä, mutta nyt on pakko tehdä näitä toimia. Veronkorotusten tietä ei voida enää kulkea. On väärin, jos keskituloisilla työssä käyvillä suomalaisilla perheillä on tunne, että toimeentulo riippuu yhteiskunnan maksamista eduista ja tuista. On siis pakko pienentää valtion menoja.

Kokonaisuudessaan kehysriihen päätökset kaikessa ikävyydessään ovat kannatettavia, sillä niiden toteutuessa saamme valtiontalouden tasapainoon. Emme silloin vuonna 2017, kun tasapainon pitäisi olla voimassa, elä velaksi enää sillä tavoin kuin nyt. Jos emme toteuta nyt tätä radikaalia säästöohjelmaa, rapautuu taloutemme perusta siinä määrin, että on lähes varmaa, että paljon puhuttu kolmen A:n luottoluokituksemme poistuu historiaan. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Muun muassa sitä, että valtionvelan korot nousevat, jolloin säästö- ja leikkaustarpeet kasvavat entisestään, puhumattakaan ennen pitkää tapahtuvan korkojen nousun vaikutuksista vaikkapa asuntolainojen korkoihin. Prosentin korotus asuntolainassa voi olla kymmenen kertaa suurempi vuositasolla kuin nyt puheena oleva lapsilisien nipistys.

Asian ydin on se, että teemme toimenpiteitä, jotta voimme turvata lapsiperheiden hyvät palvelut, riittävät tulonsiirrot sekä sovittaa yhteen perheen ja työn joustavasti. Meidän on pidettävä taloudestamme huolta ja varmistettava, että kouluttautuminen ja yrittäminen kantavat ja tuottavat kansalaisille hyvät eväät elämään. Jokainen suomalainen joutuu nyt osallistumaan näihin talkoisiin. Tämä on raskas rasti, joka meidän on hoidettava. Parempi laittaa talous kuntoon nyt kuin jättää omille lapsillemme ja lastenlapsillemme vielä suurempi velkataakka kannettavaksi.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli, uskon, että kun nämä taloustalkoot on hoidettu, Suomi on kaikille meille entistäkin parempi maa syntyä, kasvaa, tehdä töitä ja elää.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on epäonnistunut kolmen vuoden taipaleellaan täysin talous- ja työllisyyspolitiikassaan ja yrittää nyt väärin kohdennetuilla leikkauksilla sopeuttaa epätoivoisesti valtiontaloutta. Jokainen kansalainen varmasti ymmärtää, että Suomen valtio velkaantuu tällä hetkellä hallitsemattomalla vauhdilla, minkä vuoksi budjettileikkaukset osana velkaantumisen pysäyttämistä ja talouden tasapainottamista ovat välttämättömiä.

Kuitenkin näiden menoleikkausten tulisi ensisijaisesti kohdistua jonnekin aivan muualle kuin suomalaisiin lapsiperheisiin. Järkeviä leikkauskohteita olisivat suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toissijaiset kohteet, kuten muun muassa kehitysapu, maahanmuutto, kulttuurimäärärahat tai vaikkapa keinotekoisesti ylläpidetty kaksikielisyys ja pakkoruotsi. Oikeudenmukaisia leikkauskohteita löytyy kyllä budjettikirjasta, jos vain hallituksen tahtotila niiden toteuttamiseen olisi kohdallaan. Minä näen, että hallituksen tulisi ratkaisuillaan ajaa ensisijaisesti suomalaisten etua eikä toimia hyväuskoisena kaikkien maailman asukkaiden sosiaalitoimistona ja suomalaisen kulttuurieliitin elättäjänä.

Arvoisa puhemies! Kuten oppositiopuolueet yhdessä tänään puheenvuoroissaan totesivat, lapsilisiin kajoaminen ei ole ensimmäinen kerta, kun nykyinen hallitus käy harjoittamassaan politiikassa lapsiperheiden kimppuun. Viime syksynä hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaansa muun muassa puolittaa kotihoidon tuen vanhempien kesken. Hallituksesta poiketen itse uskon, että kyllä jokainen suomalainen perhe osaa itse ratkaista, millainen lastenhoitojärjestely heidän kohdallaan parhaiten toimii ja mikä on kulloisessakin elämäntilanteessa taloudellisesti järkevintä. Hallitus kavensikin tällä päätöksellään törkeästi vanhempien valinnanvapautta sekä lisäsi kansalaisia ärsyttävää yhteiskunnallista holhousta.

Mitä tähän lapsilisien leikkaamiseen tulee, se on selvä viesti suomalaisille perheille siitä, että yhteiskunta ei halua kannustaa kansalaisiamme lasten hankintaan. Kun muutenkin verojen korotukset ja niiden myötä nousseet elämisen kustannukset iskevät kipeästi juuri lapsiperheisiin, tulee tämä leikkaus tekemään elämisen heidän kohdallaan entistä vaikeammaksi. Hallitus ei halua panostaa suomalaisiin lapsiperheisiin edes tilanteessa, jossa väestömme syntyvyys laahaa pohjalukemissa ja väestö ikääntyy nopeimmin koko Euroopassa. Kehitys on huolestuttavaa, ja voinkin vain ihmetellä, eikö hallitus kanna lainkaan huolta maamme väestöllisen kehityksen tulevaisuudennäkymistä. Ilmeisesti ei, kun se tekee tällaisia päätöksiä, joilla entisestään hankaloitetaan lapsiperheiden asemaa. Hallitus ei uskokaan enää väestöpolitiikassaan suomalaisiin lapsiin vaan yhä enemmän kehitysmaaperäiseen maahanmuuttoon väestöpyramidin oikaisemiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Perhepolitiikka ja siinä suomalaisten syntyvyyden edistäminen ja siten Suomen kansan jatkuvuuden ja olemassaolon turvaaminen olisi asetettava yhdeksi tämän ja tulevien hallitusten ehdottomista päätavoitteista. Suomalaisten lapsiperheiden aseman kurjistamisen sijasta päättäjien tulisi kaikin keinoin panostaa kansamme hyvinvoinnin ja olemassaolon edellytysten turvaamiseen suomalaisten syntyvyyttä vauhdittamalla.

Arvoisa puhemies! Suomalaisissa lapsissa on kansamme tulevaisuus, ja tämä tosiasia tulisi myös nykyisen hallituksemme ymmärtää.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihen leikkauspäätökset osuvat kaikkein kipeimmin lapsiperheisiin. Lapsilisien leikkaamisen lisäksi hallitus kiristää lapsiperheiden taloutta korottamalla eri tavoin asumisen ja liikenteen verotusta sekä jättämällä ansiotulon verotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset tekemättä. Hallituksen ratkaisut heikentävät lapsiperheiden ostovoimaa ja toimeentuloa. Lisäksi kuntien valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset kohdistuvat perheiden tarvitsemiin palveluihin, kuten kouluihin ja päiväkoteihin. Vallitsevassa taloustilanteessa, jossa kansantalous on tavallista enemmän yksityisen kulutuskehityksen varassa, lapsilisään kohdistuvat leikkaukset ovat myös kansantalouden näkökulmasta lyhytnäköisiä.

Lapsilisien merkitys perheiden talouden kannalta on tärkeää etenkin pienituloisissa ja monilapsisissa perheissä, jotka jo nyt joutuvat tinkimään arkipäiväisistä asumis-, ruoka- ja harrastusmenoistaan. Monilapsisissa perheissä lapsilisien leikkaus merkitsee satojen eurojen menetystä vuodessa. Lapsilisän tarkoituksena on kompensoida lapsista perheille seuraavia kustannuksia sekä tasata kustannuksia lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Kuitenkin on muistettava, että lapsilisä kattaa vain pienen osan lapsesta seuraavista kustannuksista. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on jyrkästi pienentynyt kahden viime vuosikymmenen kuluessa.

Arvoisa puhemies! Lapsilisän reaaliarvo on laskenut merkittävästi vuodesta 1994, jolloin tuloverotuksen perhepoliittiset vähennykset poistettiin ja lapsilisän tasoa korotettiin. Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on vuodesta 1994 laskenut 20 prosenttia ja toisesta ja kolmannesta lapsesta maksettavan noin 30 prosenttia. Lapsilisien reaaliarvo laskee siitäkin syystä, että hallituksen päätöksen mukaisesti lapsilisien indeksikorotukset jätetään kokonaan tekemättä vuosina 2013, 2014 ja 2015.

Lapsilisä on perhepoliittinen tuki, joka kuuluu kaikille lapsiperheille. Lapsilisän maksaminen kaikille lapsiperheille on käytännössä osoittautunut hyvin toimivaksi malliksi. Keskituloisten perheiden kannalta lapsilisät tuovat vastiketta verojen maksamiselle.

Lapsilisien leikkaus on hallitukselta synkkä arvovalinta. Lapsilisien leikkaus olisi ollut vältettävissä kohdentamalla säästöt toisin. Jos oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja kotihoidon tuen pakkokiintiöittämisestä luovuttaisiin, lapsilisistä ei tarvitsisi leikata. Niitä voitaisiin jopa kasvattaa.

Lapsilisien leikkaaminen on hallituksen vastuutonta perhepolitiikkaa. Kataisen hallitus maksattaa suomalaisilla lapsiperheillä kyvyttömyytensä tehdä kasvua ja työllisyyttä parantavia päätöksiä. Lapsiperheiden hyvinvointi on turvattava. Julkisen talouden tasapainottaminen on tehtävä muilla keinoin. Hyvinvoivista lapsista kasvaa aikanaan aikuisia, jotka antavat oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt kehysriihessä arvovalintoja, jotka iskevät erityisesti lapsiperheiden arkeen ikävällä tavalla. Hallituksen ratkaisujen kokonaisvaikutukset monien lapsiperheiden talouteen ovat niin merkittävät, että ne tulevat ilman muuta näkymään arjessa. Kaikki lapsiperheet eivät esimerkiksi reissaa kaukomatkoilla tai hanki esimerkiksi uusia vaatteita muodin vaihtuessa, vaan matkustaminen paikasta A paikkaan B tapahtuu todellisen tarpeen mukaan ja vaatteet vaihdetaan uusiin, kun ne ovat kuluneet tai jääneet pieniksi. Tuntuukin, että näillä toimillaan hallitus taitaa järjestää aika ison uuden joukon suomalaisia kirpputorien ja leirintäalueiden uusiksi asiakkaiksi. Kasvupanokset laitetaan siis kirpputoreihin ja leirintäalueisiin, eli kaikki sijoittajat ja bisnesvainuiset: nyt uusia toreja ja leirejä perustamaan!

Hallitus leikkaa lapsilisiä, pienentää asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta, nostaa liikennepolttoaineen hintaa, heikentää pitkänmatkalaisten työmatkojen verovähennysoikeutta, korottaa monien ansiotuloverotusta, ja päivähoitomaksutkin nousevat. Puhutaan satojen eurojen heikennyksistä vuodessa. Veikkaanpa, että kun ensi kerralla media tekee kyselyjä siitä, mistä kansalaisten mielestä tulisi säästää jatkossa, on kehitysapu vielä selkeämpi ykkönen kuin tähän asti, nyt kun hallitus vielä itsekin ymmärsi perussuomalaisten painostuksesta jonkin verran alentaa kehitysapumäärärahoja, jolloin kysymyksessä siis ei olekaan enää se sama pyhä lehmä kuin vaalikauden alussa.

Sijoitusasuntojen korkojen verovähennysoikeuteen kokoomus ja SDP eivät sen sijaan koske, asuntosijoittaminen kun on kuulemma tulonhankkimista. Nyt siis kaikki suomalaiset: nopeasti pankista lisää lainaa ja sijoitusasuntoja ostelemaan! Hallituksen mielestä meillä kaikilla on siihen mahdollisuus. Näin hallituksen mielestä kannustetaan ja saadaan aikaan talouskasvua.

Arjen kurjistumisen lisäksi hallitus pahimmillaan välittää nuorille ja parhaassa hedelmällisyysiässä oleville aikuisillemme viestin, että lapset ovat taloudellinen taakka ja riski eivätkä lahja, joita hankitaan ja saadaan. Näin siitä huolimatta, että jatkuvasti puhutaan väestörakenteesta ja siitä, miten tarvitsemme sekä taloudellista että väestöllistä kasvua ja uudistumista.

Kehitysmaistako sitten muka tilataan tänne Suomeen sitä taloudellista ja väestöllistä kasvua vapaan liikkuvuuden ja yhä sairaampia muotoja saavan monikulttuurisuuden nimissä? Onko hallitus hölmö, vai pitääkö se suomalaisia hölmöläisinä? Työperätön maahanmuutto ei ole ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Varoitan hallitusta koettelemasta suomalaisten lapsiperheiden ja nuorten uskoa tulevaisuuteen, ja varoitan koettelemasta sitä luottamusta, joka meillä nuoren polven suomalaisilla suomalaiseen yhteiskuntaan on lähtökohtaisesti ollut olemassa. Löysä puhe vastuunkannosta ja poliittinen pakolaisuus, joka hallitusta seuratessa näyttää olevan kasvava trendi Suomessa, saavat ihmisten sapen suorastaan kiehumaan. Olette ylittäneet periaatteellisesti hyväksyttävissä olevan rajat, ja jos tässä jotakin hyvää haluaa nähdä, uskon tästä käynnistyvän laajemmankin poliittisen muutoksen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Emme enää hyvällä tahdollakaan voi katsoa teidän vastuunkannoksi mantramaisesti nimittämäänne touhua suopein mielin, vaan on aika hankkiutua eroon tällaisesta hallituksesta, joka toimitusministeriön vähäisellä arvovallallaan tekee tällaista näköalatonta ja näivettävää politiikkaa. On tullut suomalaisten perusarvojen kunnianpalautuksen aika. Tämä todellisen toimintakyvyn puutteesta kärsivä hallitus on aika vapauttaa tehtävistään, ellei se sitten itse sitä tee.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten jalkojen alle tarvitaan kovaa pohjaa, ja jos se vaatii uusia vaaleja, niin mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, ja vaikka nyt muuta väitetään, uskon, että hallitus kaatuu kesän aikana ja meillä on edessä ennenaikaiset vaalit. Emme jää itkemään pääministeri Kataisen perään, joka yhden iltakaljan jälkeen seuraavana päivänä veisteli opposition edustajien muka vaativan uusia vaaleja hänen kuviosta poistumisensa takia. Uusia vaaleja on vaadittu hallituksen toimintakyvyttömyydestä johtuen, ja yksi keskeinen toimintakyvyttömyyden merkki on ministereiden joukkopako vastuusta. Jos Katainen mielii jättää itsestään hyvän kuvan, kannattaa panna nopeasti sordiino päälle, etteivät nämä hänen viimeiset uhoamisensa pääministerinä syöpyisi suomalaisten mieliin kovin pitkiksi ajoiksi ja jättäisi pitkäaikaisesta vaikuttajasta huonoa kuvaa.

Timo  Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Lapsilisien leikkaus on väistämättä kipeä ratkaisu, eikä sitä minunkaan mielestäni sovi vähätellä, ja on harmi, jos sitä toiset näin ovat vähätelleet. 8 euroa on monelle perheelle iso asia ja monelle monilapsiselle perheelle vielä paljon isompi, kun perheessä on monta lasta ja tuo kertaantuu.

Lapsilisiä on Suomessa kehitetty useamman kerran. Kokoomuksen tullessa hallitukseen vaalikaudella 2007 korotimme keskustan kanssa yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla, ja nämä yksinhuoltajaperheet silloin todettiin siinä mielessä tärkeiksi, että niissä on tutkimusten ja tiedon mukaan kaikista suurin tarve lapsilisän lisätulolle. Yksinhuoltajaperheitä on noin 20 prosenttia kaikista meidän lapsiperheistämme, ja näissä perheissä asuu noin 160 000 suomalaista lasta. Sen jälkeen talous Suomessa on mennyt todella huonoon suuntaan, ja siitä huolimatta vielä vuonna 2010 keskustan ja kokoomuksen ollessa hallituksessa kuitenkin halusimme ja päätimme, lapsilisät sidotaan indeksiin eli seuraamaan kustannusten nousua, vaikka talous oli jo erittäinkin heikossa tilanteessa eivätkä korjausliikkeet olleet riittäviä.

2011 kokoomus uudella hallituspohjalla kuuden puolueen kanssa sitoutui siihen, että maamme velkaantuminen tulee taittaa. Tiesimme, että se vaatii kipeitäkin ratkaisuja. Päätöksiä on tarvittu itse asiassa paljon tuolloin luultuakin enemmän. Hallitusohjelmassa sovimme yhteensä 2,5 miljardin euron sopeutuksesta, mutta se ei lopulta riittänyt mihinkään. 2012 teimme lisää sopeutustoimia, jälleen keväällä 2013 ja nyt viime viikolla, vai edellisviikolla, keväällä 2014, jälleen lisää talouden sopeutustoimia. Nyt päätimme noin 2,3 miljardin lisäsopeutuksesta, ja näin koko vaalikauden nettosopeutus nousee jo 6,8 miljardiin. Lisäksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään, ja muutamista muista toimenpiteistä on päätetty, ja näin koko sopeutus nousee noin 7,2 miljardiin. Nämä nyt päätetyt sopeutustoimet riittävät valtiovarainministeriön arvioiden mukaan siihen, että valtionvelan suhde kokonaistuotantoon kääntyy laskuun vuonna 2016.

Merkittävää on myös se, että nyt maamme velkaantumisen taittamisen lisäksi myös menojen kasvu on taitettu. Itse asiassa vuodesta 2004 lähtien vuoteen 2014, eli kymmenen vuoden aikana, valtion talousarvioesityksen loppusumma on kasvanut noin 46 prosenttia eli 17 miljardilla eurolla. Nyt tämän vuoden, 2014, talousarvioesityksen loppusumma oli pienempi kuin edeltävän vuoden talousarvion loppusumma. Edellisen kerran Suomessa kävi näin 12 vuotta sitten. Tulevalla kehyskaudella menot alenevat reaalisesti keskimäärin reilulla 1 prosentilla vuosittain, ja kun mukana ovat kaikki menot, myös velan korot, niin menotaso alenee reaalisesti keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain.

Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus on tässä kokonaisuudessa kipeä ratkaisu. Tässä keskustelussa on toki vastustettu kaikkia muitakin tehtyjä säästötoimenpiteitä, ja ymmärrän sen hyvin — näin tapahtui myös 90-luvun lamassa. Talous oli silloinkin pakko laittaa kuntoon, tekemättä ei voinut jättää, ei nytkään. Jos itse olisin saanut paketin tehdä, se olisi ollut toisenlainen, ja näin uskon, että monella muullakin kansanedustajalla, niin vasemmalta, keskeltä kuin oikealta, jos jokainen olisi voinut yksin tuon kokonaisuuden tehdä, tai jos jokainen puolue olisi sen voinut yksin tehdä, kokonaisuus olisi ollut ainakin joiltain osin erilainen, Mutta tätä pakettia, arvoisa puhemies, pitää tarkastella yksityiskohtien lisäksi myös kokonaisuutena, mitä halusin tässä puheenvuorossani esille nostaa. Mutta myös yksityiskohdat pitää pitää keskustelussa mukana, ja itse pidän arvokkaana sitä, että näitä keskusteluja täällä käydään, ja niitä yksityiskohtia pitää tarkastella ja arvioida, kun nyt kehysriihen päätökset viedään valmistelussa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Itse uskon, että me tästäkin talouden kriisistä yhdessä selviämme, ja olen tyytyväinen siihen, että vastuunkantoon ja talouden tasapainottamiseen on löytynyt tekijöitä, vaikka se itse asiassa koskettaa suomalaisista ihan jokaista, niin lapsiperheitä kuin yksin eläviä kuin ikäihmisiä kuin sairaita kuin terveitäkin. Jokainen on nyt valitettavasti näissä talkoissa mukana.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kataisen—Urpilaisen hallituksen kehyspäätökset ovat kokonaisuus. Ne ovat kokonaisuus, jossa on pyritty ratkomaan sitä, miten tämän maan asiat ja ennen kaikkea talous saadaan sellaiselle uralle, että meillä on ylipäätänsä mahdollisuus maksaa lapsilisiä ja sosiaaliturvaa ja huolehtia palveluista, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Jonkin verran on häirinnyt niin tiistain kehyslähetekeskustelussa kuin tänäänkin tässä välikysymyskeskustelussa lapsilisistä se, että keskustelu meinasi lipsahtaa siihen, että puhumme jostain aivan muusta kuin itse asiasta. Puhutaan kokonaisuudesta ja puhutaan siitä, kuinka vaikeaa on. Sillä, jolla on valta, on myös vastuu, ja joskus joutuu kantamaan vastuuta siitä, että päätökset ovat hankalia ja vaikeita.

Kokonaisuus on myös lapsiperheiden arki. Se on kokonaisuus, niin kuin hallitus välikysymysvastauksessaan puhuu mieluusti paljosta muustakin kuin tulonsiirroista, ja kokonaisuuteen kuuluu se, että tällä vaalikaudella on miljardiluokassa leikattu valtionosuuksia, ja kokonaisuutta on se, että lapsiperheiden tulevaisuutta pohdittaessa tuon kehyspäätöksenkin perusteella on pakko ottaa huomioon se, missä tilanteessa lapsiperheet ylipäätänsä ovat.

Meillä on erittäin paljon pienten ja hieman vanhempien lasten perheitä, joissa ollaan asuntovelkaisia, käydään pitkänkin matkan päässä töissä, kotia pitää vielä kylminä talvina, joita tässäkin maassa tulee, lämmittää. Mitä sitten tapahtuu, kun etuudet eivät nouse, kun indeksit on jäädytetty ja jäädytetään? Mitä se tarkoittaa, kun samanaikaisesti kuitenkin hinnat karkaavat? Minulla ei ole valtiovarainministeriön eikä minkään muunkaan tutkimuslaitoksen tai vastaavan lukuja tässä kerrottavana, mutta kun siihen yhtälöön, jossa asuminen on jatkossa kalliimpaa, velaksi ostetun omakotitalon velan lyhentäminen maksaa enemmän kuin aikaisemmin, työmatka maksaa enemmän kuin aikaisemmin ja todennäköisesti siihen joutuu vielä käyttämään vähän enemmän aikaa, sitten tämä lapsilisien leikkaus yhdistetään, puhutaan vuositasolla sadoista euroista, helpostikin tuhannesta eurosta.

Toisekseen, on kyse kokonaisuudesta ja on kyse siitä, että haetaan asioita, joilla talouden pyörät saadaan pyörimään. 110 miljoonaa euroa — on helppo sanoa, että se on vain 8 euroa kuussa per lapsi. Se on vain 8 euroa kuussa per lapsi, mutta tuo 110 miljoonaa euroa on lähes kokonaisuudessaan pois ostovoimasta — lähes kokonaisuudessaan pois ostovoimasta. Pitää olla hyvän tulotason omaavat isä ja äiti, tai yksinhuoltajatilanteessa isä tai äiti, jotta lapsilisä menee tilille, jolla se on säästössä tulevaa aikaa varten, pitää olla hyvällä tulotasolla varustettu perhe. Lapsilisät menevät vaatteisiin, ne menevät harrastuksiin, ne menevät suoraan kulutukseen.

Tätä vastuunkantokeskustelua on hienoa kuunnella tilanteessa, jossa tämä mittakaava, jossa säästöjä ja veronkorotuksia on tehty, alkaa olla sitä luokkaa, että helpot ratkaisut on tehty. On tehty arvovalinta, ja on muuten tehty arvovalinta lapsilisien osalta toisen kerran tällä vaalikaudella. Ainoana sosiaaliturvan etuutena ensin jäädytettiin lapsilisien indeksit. Nyt mentiin tasoon tilanteessa, jossa muuta sosiaaliturvaa leikattiin indeksien osalta.

Mitkä ovat vaihtoehdot? Haluaako hallitus oikeasti etsiä vaihtoehtoja? Niitä on tänään keskustelussa esiin tullut. Me olemme esittäneet niistä vaihtoehdoista oppivelvollisuusiän korotuksesta luopumisen, me olemme esittäneet kotihoidon tuen pakkokiintiöinnistä luopumista, ja jonkun verran kokemusta omaavana sanon: ei tuo tupakkaveron korotus yhtään huono esitys olisi, jos siitä kompromissi löytyy, niin että lapsilisiä ei tarvitse leikata.

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun yksi erikoisuus mutta samalla koko vaalikauttakin häirinnyt asia on, että kukahan loppujen lopuksi kantaa vastuun ja huolehtii siitä, että tämä esitys menee maaliin. Keskusta lähtee siitä, että lapsilisiä ei leikata, mutta on päätetty, että 110 miljoonaa jostain otetaan. Tässä salissa kun on keskustelua kuunnellut, niin yksi puolue on ollut sitä mieltä, että tämä pitää tehdä, toiset ovat menneet esimerkiksi vaikuttavuusarvioinnin taakse, ja sitten tehdään mahdollisesti uusia päätöksiä. Odotan hetkeä, jolloin tämä esitys on eduskunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Antaas kattoo, missä mallissa silloin ollaan. Tänään tuntuu siltä, että hallituksen rivit ovat peräti hauraat tämän asian osalta.

Keskustelu päättyi.