Täysistunnon pöytäkirja 4/2013 vp

PTK 4/2013 vp

4. TORSTAINA 7. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain 7 luvun, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annetun lain sekä korkolain 2 §:n muuttamisesta

 

Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta puoltaa pikaluottoja koskevan hallituksen esityksen mukaisten lainsäädännön tiukentamisesitysten hyväksymistä muuttamattomana ja lakialoitteiden ja toimenpidealoitteiden hylkäämistä.

Käsittelyssä siis on paljon puhuttu pikavippilaki ja siitä eduskunnan lopulliset ratkaisut. Myös lausunnon antaneet perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat puoltaneet tämän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Tämän uuden sääntelyn merkittävin muutos on luoton koroille ja kuluille asetettava korkokatto. Lain voimaantulon jälkeen myönnettyjen alle 2 000 euron pienten luottojen korkein todellinen vuosikorko voi olla enintään viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Muutos nykytilaan, jossa vuosikorko on saattanut lähennellä 1 000:ta prosenttia, on siis huomattava. Samoin tiukennetaan luotonantajan velvollisuuksia arvioida kuluttajan luottokelpoisuutta.

Todettakoon, että esityksestä erillisenä on tulossa voimaan perintälainsäädännön muutos, joka osaltaan parantaa velallisen asemaa kohtuullistamalla perintäkustannuksia.

Tämä esitys on jatkoa vuosina 2009 ja 2010 jo tehdyille sääntelyn tiukennuksille. Pikaluottojen aiheuttamista velkaongelmista ei ole kerätty systemaattista tilastoaineistoa, mutta valiokunnan useista lähteistä keräämät tiedot antavat kuitenkin yhdensuuntaisen kuvan ongelmien lisääntymisestä. Pikaluotot ovat yksinomaisena tai osasyynä huomattavasti luotto-osuuttaan suuremmassa määrässä perintään joutuneita asioita. Lisäksi pikavippien määrä kasvaa huomattavasti muuta luottokantaa nopeammin.

Yksittäisten pikaluottojen lainamäärät ovat kasvaneet, takaisinmaksuajat ovat pidentyneet ja ennen kaikkea vuosikorot nousseet siis aivan kohtuuttomalle tasolle, mistä tuo 1 000 prosenttia kertoo selvää viestiä. Vaikka vuosikorko ei parhaalla mahdollisella tavalla kuvaakaan normaalitilanteessa lyhytaikaiseksi luotoksi tarkoitetun pikalainan kulurasitetta, antaa se kuvan siitä, miten ylivelkaantumistilanteessa kuluista koituva rasite nopeasti moninkertaistaa otetun lainamäärän, ja tämähän se varsinainen ongelma tässä kaikessa on. Myös pieniin, alle 300 euron suuruisiin lainoihin kohdistuvien velkomustuomi-oiden määrän räjähdysmäinen kasvu, ulosotoista saadut tiedot ja ylivelkaantuneiden asioita hoitavien viranomais- ja avustustahojen tiedot antavat samansuuntaista näyttöä pikavippien kasvussa olevista yhteiskunnallisista haitoista.

Sanon sen selvällä suomen kielellä: monet eri tilastot kertovat selvää kieltä siitä, että ongelmat ovat lisääntyneet aivan räjähdysmäisesti. 300 miljoonan euron verran luottoja vuodessa myönnetään, ja kun kotitalouksien velkamäärä on 114 miljardia, nämä 300 miljoonan euron myöntämisestä aiheutuvat erilaiset ongelmat ovat moninkertaiset ja -vertaiset verrattuna siihen 114 miljardin euron suuruiseen normaaliin luottokantaan, ja tämä kuvaa ja kertoo mielestäni selvää kieltä siitä, minkälaisen ilmiön kanssa ollaan tekemisissä silloin, kun puhutaan näistä pikavipeistä.

Arvoisa puhemies! Korkeiden kulujen vuoksi laina on siis aina kallista ja voi johtaa nopeasti tilanteeseen, jossa lainakulut nousevat moninkertaisiksi lainan pääomaan verrattuna. Harkitsemattomasti otettu pikaluotto voi johtaa myös niin sanottuun vippikierteeseen, jossa vanha pikaluotto maksetaan pois lainapääomaltaan koko ajan suuremmalla uudella pikaluotolla. Luottoja ehditään ottaa useita ja velkamäärät saattavat nousta useisiin tuhansiin euroihin ennen kuin ensimmäiset maksuhäiriömerkinnät siitä kaikesta syntyvät.

Myös vaihtoehtoisia sääntelytapoja harkittuaan talousvaliokunta katsoi, että kokonaisuutena arvioiden tämä esitys on nyt sitten omiaan edistämään vastuullista luotonantoa ja luotonottoa. Koska kyseessä on merkittävä muutos nykyiseen sääntelyyn, on tavanomaistakin tärkeämpää seurata sääntelyn vaikutuksia. Myös lausunnon antaneet valiokunnat ovat kiinnittäneet tähän — siis seurantaan, sen tarpeeseen — hyvin paljon huomiota.

Valiokunta on myös pitänyt tärkeänä oikeusministeriön käynnistämää selvitystä niin sanotusta positiivisesta luottorekisteristä. Jotta kotitalouksien kasvavaa velkaantumiskehitystä voitaisiin tarkastella nykyistä täsmällisemmän tiedon pohjalta ja harkita myös kattavasti erilaisia velkaantumisen hillitsemiskeinoja, valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyisi lausuman, jonka mukaisesti hallituksen tulee kehittää keinoja kotitalouksien velkaantumisen syiden ja kehityksen seurantaan ja ryhtyä tarvittaessa lainsäädännöllisiin ja muihin tarvittaviin toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Tässä pääkohdat siitä, mistä itse asiassa on kysymys, hyvin pelkistäen sanottuna ja vähän sitä pohdintaa, mitä itse asiaan liittyen talousvaliokunta tästä asiasta kävi. Haluan tämän lisäksi ottaa tässä nyt ihan kansanedustajana ja ehkä nyt sitten myöskin valiokunnan puheenjohtajana esille kaksi seikkaa, jotka mielestäni jatkoa silmällä pitäen on pidettävä tarkassa harkinnassa. Pitäisikö siis noiden nyt kohta esille ottamieni asioiden osalta sitten vielä jatkossa tehdä joitain tarkistuksia itse tähän lainsäädäntöön? Seuranta, se velvoite, nyt tulee hallitukselle, ja jos tuo seuranta näyttää aihetta vielä puuttua, niin kaksi asiaa silloin mielestäni on erittäin vahvasti otettava esille.

Ensimmäinen liittyy kysymykseen, siihen periaatteelliseen kysymykseen, pitäisikö pikavipit ihan kaiken kaikkinensa ja totaalisesti kieltää. Me pohdimme tätä asiaa valiokunnassa aika pitkään ja perusteellisesti. Siinä tuli monia sellaisia seikkoja, jotka eivät niin kuin ilman muuta tee siitä hyvää eikä välttämättä edes hyväksyttävääkään ratkaisua.

Meillä on elinkeinovapaus. Toisekseen, sen seikan määrittäminen, mikä sitten ihan oikein on sellainen pikavippi, mikä pitää kokonaan ja totaalisesti kieltää, ja mikä on jotain muuta, on vähän vaikeaa; tai jos se yritetäänkin ja pystytäänkin jollakin kielellisellä ilmauksella tekemään, ovatko sellaiset esteet ja estimet olemassa, joilla voidaan estää sen kiertäminen, sellaisen säädöksen kiertäminen, joka säädös pyrkii täydelliseen kieltoon. Tämäntapaisia asioita on, joittenka selittäminen ja selvittäminen vaatii vielä paljon työtä, ja tästäkin syystä mielestäni tämä askel, mikä nyt tässä otetaan, on hyvä, mutta jatkossa mielestäni — nyt puhun omissa nimissäni — totaalikiellon mahdollisuutta täytyy tarkistaa.

Toinen ja viimeinen huomio, jonka teen, liittyy sitten tähän 14 §:ään. Tämä koskee sitä vaihetta, jolloin luoton myöntäjä myöntää sen pikavipin. Nykyisessä lainsäädännössä lähdetään siitä, että luotonantaja on siis velvollinen arvioimaan tämän luotonhakijan edellytykset saada luottoa: "Arviointi on tehtävä riittävien tietojen perusteella ottaen huomioon luoton määrä ja muut olosuhteet." Näin sanotaan tällä hetkellä.

Nyt uudessa laissa sanotaan näin — siis uuden lain 14 §:ssä — tuosta arvioinnista, siis luotonottajan edellytyksistä saada luottoa: "Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella." Pieni problematisointi tähän liittyy: kuinka on mahdollista, että se luoton myöntäjä voi tehdä riittävän arvion luotonhakijan todellisesta tilanteesta, taloudellisesta tilanteesta ja todellisesta tilanteesta? Hän ei näe tuota luotonhakijaa, hän ei tiedä tämän tuloja, minkälaiset tulot sillä luotonhakijalla todellisuudessa on, hänen ei tarvitse tietää siitä elämäntilanteesta oikeastaan yhtään mitään. Tuolla luoton myöntäjällä ei ole mitään edellytyksiä saada selville, kuinka velkaantunut, paljon tai vähän, tämä luotonhakija todellisuudessa on. Käytännössä tämä 14 §, joka pyrkii hyvään ja ottaa pienen pienen askeleen oikeaan suuntaan, jättää siis edelleenkin varsin epämääräiseksi sen luoton myöntäjän tilanteen. Luoton myöntäjä ei toden totta pääse tarkkaan selville, mikä sen luotonhakijan, siis sen kuluttajan, joka kuluttaja luotonhakijana hakee lainaa, elämäntilanne on. Tämä on pulma, jonka voittaminen ja selvittäminen vaatii mielestäni myöskin erityistä tarkastelua, löytyisikö sellaisia teknisiä tai muita konsteja.

Tässä mietinnössä viitataan positiiviseen luottorekisteriin, joka voisi olla yksi sellainen keino, mutta sekään ei ole kovin yksiselitteinen keino. Se, että alettaisiin pitää sellaista rekisteriä meistä itse kustakin kaikesta, joka rekisteri kertoo, että Pekkarisella nyt on kyllä ressukalla noin paljon lainaa jnp. — jolloin olisi sitten periaatteessa aika laajassa tiedossa Pekkarisen lainat tai joidenkin muiden lainat — ei välttämättä, vaikka sillä voi olla periaatteessa pohjimmaisia hyviä pyrkimyksiä, ole niin kuin sen kokonaisuuden kannalta hyvä, mihin kokonaisuuteen se liittyy, vaikka se kenties joissakin yksittäisissä pikaluottojen myöntötilanteissa voisikin jonkun verran auttaa asiaa.

Arvoisa puhemies! Siis myös tätä seikkaa on syytä aivan erityisesti tarkastella jatkossa, kun lain toimivuutta arvioidaan, antoiko tämä lakiesitys todellisuudessa paremmat edellytykset luoton myöntäjälle kuin tällä hetkellä arvioida kuluttajan asemaa, tilaa selviytyä luotosta kunniallisella tavalla.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia talousvaliokunnalle erittäin tärkeän yhteiskunnallisen asian hyvästä käsittelystä, myös perustuslakivaliokunnalle ja lakivaliokunnalle.

Vippaa mulle viitonen -periaate oli aikaisemmin terve, se maksettiin samana vitosena takaisin. Nyt tämä pikavippikehitys on johtanut todellakin siihen, että on syntynyt ylikiskontaa, johonka ihmiset ovat langenneet ja joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Tässä mielessä tämä asian käsittely perusteellisesti eduskunnassa on ollut paikallaan. Se, tuleeko totaalikieltoa joskus, mihin talousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Pekkarinen viittasi, on hyvä arvioida myöhemmin. Erityisen hyvää on tämä juuri, että valiokunnan lausumassa on, että velkaantumisen kehityksen hillitsemiseksi asiaa selvitetään, tutkitaan ja seurataan.

Arvoisa puhemies! Tämä ylivelkaantuminenhan on koko meidän Euroopan ja tietyllä lailla maailmankin ongelma. Se vain näyttäytyy sitten jokainen ihminen kerrallaan, myös yritysten, valtioiden, kaikkien tasolla. Ei tietysti lainaamista voida lopettaa, mutta pelisäännöt pitää olla, ja nyt mennään kyllä selkeästi parempaan suuntaan. Ja kuten nähtiin, (Puhemies koputtaa) pikaluottojen suuri osuus näistä velkomustuomioista käräjäoikeuksissa kertoo sen, että yhteiskunnallinen ongelma on ollut ja nyt sitä pystytään korjaamaan.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt todella mennään hyvään suuntaan näiden pikavippiongelmien hoitamiseksi. Viime vuonnakin, ihan viimeisen puolen vuoden aikana, pikavippien määrä lisääntyi 29 prosenttia. Samaan aikaan maksuajat pidentyivät, ja sehän kertoo siitä, että edelleen suuri joukko ihmisiä on saattanut joutua vaikeuksiin näiden takia. Erityisesti nuoret miehet kärsivät tästä ongelmasta. Nyt on todella tärkeää, että me saamme puututtua niihin ydinongelmiin tämän asian hoitamiseksi. On hyvä, että nyt korkokattoa nostetaan, mutta tässä on monia asioita, joita vielä täytyy seurata sen myötä, kun laki astuu voimaan: juuri tämä, mitä edustaja Pekkarinenkin sanoi, eli se, miten selvitetään luotonottajan todellinen tilanne, se, että hän todella kykenee tämän lainan kantamaan ja kantokyky siihen riittää.

Mutta toinen asia, mikä on myös noussut julkisuudessa keskusteluun, on pikavippiyhtiöiden ja perintäyhtiöiden kytkökset. Jo nyt on ollut kirjoittelua siitä, että siihen saattaa syntyä erilaisia kiertomahdollisuuksia. (Puhemies koputtaa) Tähän täytyy kyllä jatkossa puuttua, ja tätä täytyy seurata.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana tästä totaalikiellosta. Valiokunnan kuulemisissa tästä tosiaan puhuttiin todella paljon ja puntaroitiin näkökohtia. Siellä on yksi peikko, joka tuli asiantuntijakuulemisessa selkeästi esille: Jos tulee totaalikielto, niin tämä pikavippien antaminen siirtyy täysin harmaille markkinoille, oikeastaan, voi sanoa, mustille markkinoille. Anonyymejä inter-netosoitteita — sitä kautta sitten ihmisiltä viedään rahat. Siellä ei ole sitten minkäännäköistä korkosääntelyä eikä mitään muuta, se on täysin meidän kaikkien ulottumattomissa. Eli tämä oli yksi argumentti sen eteen, että totaalikielto ei tullut tähän asiaan, mutta tätä täytyy seurata erinomaisen tarkasti.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikea on uskoa tätä edellistä edustaja Kärnän esittämää argumenttia, että tämän johdosta sallitaan tämä jossain määrin oleva kiskonta edelleenkin, koska pelätään, että tämä menee maan alla olevaksi toiminnaksi. Mielestäni tämmöiset yhtälöt eivät ole kyllä kovin perusteltuja.

Mutta olisin kysynyt talousvaliokunnan puheenjohtajalta, minkä vuoksi te ette sinne lakiesitykseen tehneet mitään tiukennuksia sen suhteen, että velallisen maksukyky arvioitaisiin. Jos tulee nyt tämmöinen hämärä raja, niin kuin itse mainitsitte äsken, niin miksi te tämmöisen lakiesityksen päästitte läpi tänne eduskuntaan? Olisihan tämä todella tärkeä asia erityisesti nuoria ajatellen, että heidän maksukykynsä tarkistettaisiin kunnolla.

Toisekseen kysyisin, mistä löydettiin tämmöinen yhteinen korkomäärä, joka on se 12 prosenttia plus 50 prosenttiyksikköä korotusta siihen viitekorkoon. Mistä tuli tämä 18 prosentin korotus? Onko tämä myös joku summa (Puhemies koputtaa) jostakin yhtälöstä? Haluaisin kuulla sen.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitukselle, talousvaliokunnalle, mutta erityisesti edustajille Toivakka ja Kataja tulee antaa kiitokset tärkeän asian nopeasta hoitamisesta. On hyvä, että pikavippien yhteen tärkeimpään ongelmakohtaan eli kohtuuttomiin korkoihin päästään vihdoin myös lainsäädännöllä puuttumaan. Silti työ tässä asiassa ei saa jäädä tähän. Aivan kuten lausuntonsa antaneet valiokunnat toteavat, nyt on tärkeää seurata tehtyjen päätösten seurauksia. Jos tarpeen on, lisätiukennuksia lakiin on voitava tehdä. Kannatan muun muassa talousvaliokunnan tekemää ehdotusta selvittää pikaluottojen mainontaan liittyviä ongelmakohtia.

Markku Mäntymaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Paljon on puhuttu tuosta sosiaalisesta luotonannosta, ja on helppo yhtyä talousvaliokunnan kantaan siinä, että myös muut yhteiskunnan toimet, kuten juuri tämä sosiaalisen luotonannon lisääminen, toimeentulotuen saatavuuden turvaaminen sekä talous- ja velkaneuvonnan tehostaminen, ovat tarpeen. Myös nuorisolle suunnattua tiedottamista ja kouluissa tapahtuvaa oman talouden hallinnan opetusta on aiheellista tehostaa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esille nousi tuo luotonottajan arviointi. Positiivinen luottorekisteri olisi siihen erinomainen keino, ja tätäkin valiokunnan puheenjohtaja käsitteli. Se on käytössä EU:ssa jo kymmenissä maissa, Ruotsissa muun muassa ollut 20 vuotta. En oikein ymmärrä sitä, minkä takia ei positiivista luottorekisteriä voitaisi Suomessa ottaa käyttöön. Nythän tämäkään lainsäädäntö, joka lähti liikkeelle edustajien Toivakka ja Kataja lakialoitteista, ei turvaa sitä tilannetta, että joku pienituloinen taikka varaton ottaa kymmeniä ja kymmeniä pikavippejä ja pystyy pitämään yllä illuusiota, että hänellä on maksukykyä. Lopulta korttitalo romahtaa, ja me tiedämme, mitkä seuraukset sillä on.

Kysyisin nyt oikeastaan vielä valiokunnan puheenjohtajalta, eikö tässä olisi pitänyt ottaa määrätietoisempi ote ja viedä tämä positiivinen luottorekisteri maaliin. Meillä on paljon autorahoitusta ja muuta, jossa se auttaisi myös luotonantajia.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Olen merkinnyt vastauspuheenvuoron edustaja Pekkariselle. Onko muita halukkaita, vai joko riittää? — Näyttää vielä olevan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on tullut erittäin hyviä kannanottoja, ja olen myöskin sitä mieltä, että esimerkiksi tuohon mainontaan on syytä puuttua, mutta talousvaliokunta katsoo, että ehkä on syytä, että tällä kertaa ei lavenneta tätä lainsäädäntöä, että saadaan se vietyä maaliin. Itse juuri tuota asiaa esitin samoin kuin tätä ulosottotapojen tutkimista ja ihan kirjaamista lainsäädäntöön. Ainakin se huhu, mikä tuolla kentällä kuuluu, on, että nämä perintätavat eivät kestä päivänvaloa ja ovat kytköksissä luotonantajiin. Sitä asiaa olisi syytä selvittää samoin kuin viedä velkaneuvontapisteitä lähelle kuluttajia, esimerkiksi ostoskeskuksiin.

Mutta on tärkeää, että tätä lainsäädäntöä seurataan. Ja vaikka itse toimenpidealoitteessani olin sitä mieltä, että pikavipit pitää kokonaan kieltää, niin en toki lähtenyt vastustamaan tätä asiaa, vaan otan sen tyytyväisenä vastaan. Katsotaan sitten, jos tämäkään vielä ei riitä, niin kuin (Puhemies koputtaa) ei se ensimmäinen lainsäädäntö riittänyt, niin otetaan uusi kierros.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt täällä on ylhäällä vastauspuheenvuorot edustajille Kiuru, Kärnä ja sitten Pekkarinen, ja tässä taitaa olla... — Anteeksi, Torniainen oli ensimmäinen. Torniainen, Kiuru, Kärnä ja Pekkarinen, ja edustaja Pekkariselle 2 minuuttia ja muille 1.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asia on todellakin hyvä, että tämä etenee tässä muodossa, ja on hyvä seurata sitä jatkossa myöskin, mitkä ovat ne konkreettiset seuraukset tästä. Tulee myöskin muistaa, että edustaja Kalmari on aikanaan tehnyt jo tästä toimenpidealoitteen, niin että kyllä uskon, että kaikki puolueet ovat olleet aktiivisia tässä asiassa.

Todellakin pikaluotoista aiheutuvat ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina, ja tällä hallituksen esityksellä nyt mennään oikeaan suuntaan. Mutta ihan niin kuin talousvaliokunnan puheenjohtaja Pekkarinen kertoi, niin asiaa tulee seurata tiiviisti ja mahdollisesti myöskin reagoida sitten asiaan, jos tarve vaatii. Täällä jo tuli esille myöskin se, että tulee myöskin kiinnittää jatkossa huomiota tähän pikavippien tarjontaan ja siihen aggressiiviseen tarjontaan, jota nämä harjoittajat ovat tehneet.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä on oikean suuntainen esitys, ja mennään aivan oikeaan suuntaan. Kiitos edustajat Kalmari, Kataja ja Toivakka, jotka ovat olleet tässä aktiivisia, ja nyt tuli tämä hallituksen esitys. Tällaiset lähes 1 000 prosentin vuosikorot ovat suoraan sanoen minun mielestäni koronkiskontaa ja niissä käytetään hyväksi ihmisten hädänalaista tilaa. Tietysti ihmisillä on itselläänkin vastuu, mutta kaikki eivät sitä vastuuta kaikissa tilanteissa sitten ilmeisesti osaa käyttää.

Asia, joka erityisesti huolestuttaa, on pikavippiyhtiöiden ja perintäfirmojen kytkentä ja epäselvät perintätavat. Totean nyt tähän, että tämä sääntelyn vaikutusten seuraaminen on tärkeätä, niin kuin perustuslaki- ja lakivaliokunta ovat todenneet. Tähän on nyt lyhyen ajan kuluessa pari lakimuutosta tullut aikaisemmin. Mikäli tämä nyt ei rupea tehoamaan, niin en pitäisi mahdottomana ja itse olisin valmis myös ajattelemaan totaalikieltoa, jos asioita (Puhemies koputtaa) ei saada sille mallille, että se toiminta on hyväksyttävää.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran korostaa sitä, että selviä merkkejä myöskin on siitä, että tämä pikavippikuvio on mahdollisesti menossa maan alle silloin, jos totaalikielto tulee. Totta kai tätä pitää seurata. Pitää kansalaisia valistaa ja nimenomaan sitten kouluissa myöskin tätä asiaa viedä eteenpäin, kertoa siitä, mistä on kysymys jnp.

Tämä mainonta, jota tuolla tienvarsilla on: Eri kaupungit ja kunnat ovat osittain myöskin tapauskohtaisesti kieltäneet pikavippien mainonnan. Mielestäni myöskin tulevaisuudessa kannattaa siis koko maan osalta katsoa sitä, millä tavalla tämä mainonta sitten rehottaa. Sehän on aika mielenkiintoista, että pahimmat ovat suurin piirtein sanasta sanaan näin, että "kuluta nyt, maksa joskus". Kyllähän tähän heikkohermoinen kansalainen sortuu, valitettavasti, tuhansia, kymmeniätuhansia ihmisiä on sortunut, eli tämä on monitahoinen asia, ja jos me emme saa tätä yhteiskunnan haltuun, (Puhemies koputtaa) niin tämä menee maan alle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten edustaja Pekkarinen, 2 minuuttia, sen jälkeen puhujalistaan.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olin alun alkaen sitä mieltä, että kyllä täyskielto pitäisi saada aikaiseksi, mutta mitä enemmän tätä problematiikkaa on joutunut käymään läpi, on joutunut tulemaan kasvokkain näiden asioitten kanssa, joihin muun muassa edustaja Kärnä tässä kiinnitti huomioita. On niin monia tapoja ensinnäkin kiertää tällainen totaalikielto, jos sellaista yritettäisiin. Toisekseen nämä pimeät markkinat, kansalliset ja kansainväliset, kyllä keksivät aina omat väylänsä. Ja sitten kun ne väylät pääsevät markkinoille, niin se jälki siellä varmasti on vielä paljon pahempaa kuin jollakin tavalla säännellyssä markkinassa, mistä nyt kuitenkin on kysymys tällä lainsäädännöllä. Tämä on syy, minkä takia ainakin toistaiseksi tätä vielä kannatan, mutta mielestäni pitää todella seurata ja katsoa, miten tämän asian kanssa käy.

Mitä tulee positiiviseen luottorekisteriin, niin minäkin olen sitä mieltä, että se on ihan hyvä idea ja sitä pitää viedä eteenpäin. Se, että siitä saadaan toimiva rekisteri: minä ehkä turhan takia vähän parodisoin äsken tätä omalla esimerkilläni, mutta semmoinen toimiva rekisteri siitä pitää saada, niin että se on rekisterinä hienosti sanottuna validi, että se mittaa sitä, mitä sen pitäisi mitata. Sitähän tarkoittaa validius. Ja nyt sellaisen rekisterin aikaansaaminen vie oman aikansa, ennen kuin siihen tekniset edellytykset syntyvät.

Mitä sitten tulee viimeisenä vielä tähän 14 §:ään, niin kyllä tämä on, se täytyy kyllä sanoa, pulmallinen pykälä. Kun se luoton myöntäjä myöntää sille kuluttajalle luotonhakijana luottoa, niin nyt tässä sanotaan, että hänellä luoton myöntäjänä pitäisi olla joku arvio tämän kuluttajan tuloista. Ei luoton myöntäjällä ole mitään edellytyksiä tosiasiassa saada selville sitä, mikä on todellinen tilanne tämän luotonhakijan tulojen osalta. Yleensä kun luottoa myönnetään, niin luoton myöntäjän pitää ihan oikein tietää, onko tällä luotonhakijalla tuloja. Kun pankissa menet hakemaan lainaa, sinä joudut jonkun todistuksen siitä antamaan, tai luottokannastasi ja entisistä veloista, mutta käytännössä tämän kaiken kontrolloiminen jää kyllä enemmän tai vähemmän kuolleeksi kirjaimeksi.

Minä ainakin koko tämän asian käsittelyn ajan yritin ja eri kohdilta yritettiin löytää tapaa ja keinoja, millä tätä parantaa niin, että kuitenkaan se pikalainan idea ei kokonaan muuttuisi tiskilainaksi, koska käytännössä sitten, jos mennään aukottomaan järjestelmään äsken sanotuissa asioissa, niin se käytännössä menee ja vie melkein tällaiseen niin sanottuun tiskilainaan, ja tiskilainalla minä tarkoitan myöskin näillä sähköisillä vempaimilla myönnettäviä lainoja, joihin kuitenkin tarvitaan dokumenteiksi sitten ne asiat, mitä tässä edellytetään, ja ne eivät sitten enää täytä välttämättä pikalainan edellytyksiä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän jälkeen puhujalistaan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän prosessin aikana, kun talousvaliokunnassa asiaa käsiteltiin, on valitettavasti tullut muutamia sellaisia vastaan, jotka vastustavat näitä pikavippejä koskevia kiristyksiä. Sellainen on ollut lähinnä näitä pikavippifirmoja edustava Pienlainayhdistys, ja heidän viestinsähän oli sillä tavalla yksinkertainen, että tämä rajoittaa elinkeinovapautta eikä vippien myöntäminen aiheuta sosiaalisia ongelmia. No, tästä sosiaalisten ongelmien aiheutumisesta meillä on niin selkeää näyttöä eri viranomaisilta, että se ei todellakaan ole totta. Ja asiantuntijoitten viestihän tässä on ihan toisenlainen. He antavat täyden tukensa tälle kiristykselle. Ehkä vähän liian... No, kyllä se sopii oikein hyvin tähän, että koronkiskonta ja heikomman hyväksikäyttäminen ei kyllä sovi suomalaiseen sielunmaisemaan, ja olen asiantuntijoiden ja ihmisten kanssa täsmälleen samaa mieltä.

Kun tätä lakialoitetta pikavippien täyskiellosta käsiteltiin viime vuonna, meitä edustajia lähestyttiin moneltakin taholta, muun muassa Pienlainayhdistyksen kirjeellä, jossa se vertasi näitä pikavippifirmoja bangladeshilaiseen Grameen-pankkiin ja sen perustajaan Muhammad Yunukseen, jotka saivat yhdessä vuoden 2006 Nobelin rauhanpalkinnon pitkäaikaisesta työstä mikrolainojen myöntäjänä. Tämä seuraava on suora lainaus Pienlainayhdistyksen kirjeestä: "Lähes identtinen toimintamalli nostaa kehitysmaissa tekijät Nobel-korkeuksiin, kun meillä parhaansa yrittävät työntekijät rinnastetaan terroristeihin." Aika veikeää puhetta.

Hyvät edustajakollegat, sanoin sen viime vuonna ja sanon sen nyt: Nämä tuntuvat ja maistuvat Pienlainayhdistyksen suusta lausuttuna kyllä krokotiilin kyyneleiltä. Me kaikki tiedämme sen, mikä on tämän asian oikea laita. Ei ole kyse mikrolainojen myöntämisestä pienyrittäjille, vaan kyse on taloudellisessa epävarmuudessa elävien ihmisten hyväksikäytöstä. Loppujen lopuksi se on yhteiskunta, joka maksaa tämän toiminnan kustannukset velkaneuvontana, toimeentuloturvana ja käräjätuomioina.

Arvoisa puhemies! Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitys tukee tätä käsitystä. Sen mukaan nykyisin yli puolella tavallisen velkaneuvonnan asiakkaana olevista velallisista leijonanosa velkataakasta koostuu pikavipeistä. Selvityksen mukaan asiakkaalla on keskimäärin 15 velkaa. Lähes poikkeuksetta velalliset ovat pienituloisia työssäkäyviä ihmisiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja työttömiä. Takuu-Säätiön tietojen mukaan joka kolmas Velkalinjalle soittanut oli ottanut pikaluottoja hoitaakseen erääntyneitä kulutusluottojaan.

Kuluttajansuojalakiin on viime vuosina tullut joitain tiukennuksia, kuten velvollisuus ilmoittaa mainonnassa todellinen vuosikorko ja luotonantajan velvollisuus todentaa lainanhakijan henkilöllisyys huolellisesti. Tämä tarkistaminen on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Toivottavasti se ei jää nyt, tämän lakimuutoksen jälkeen. Samassa yhteydessä pikaluotoille on annettu aikarajoituksia, joiden ylittyessä pikavippi maksetaan seuraavana päivänä.

Muutama sana koroista, todellisista vuosikoroista: Keskiarvo niissä on 920 prosenttia. Jommassakummassa iltapäivälehdessä olleen taulukon mukaan, johon oli listattu pikavippiyrityksiä, 200 euron lainalle kuukauden ajaksi alin vuosikorko oli 460 prosenttia ja korkein 2600 prosenttia ja risat, niin että onhan siinä varsalle kuormaa.

Tämä mainontakaan ei kaikilta osin ole ihan rehellistä. He mainostavat toimintaansa keskiluokkaisille hyvin toimeentuleville nuorille, jotka voisivat luoton varoin rahoittaa esimerkiksi harrastustoimintaansa ennen sen palkkatilin saapumista, mutta kuten Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksestä käy ilmi, todellisuus on kuitenkin kaukana tästä. Keskiluokkainen luottokelpoinen ihminen kun saa halvempaa luottoa muualtakin, tai hänellä on hyvät sosiaaliset verkostot, joilta ja joista voi vipata tarpeen tullen. Pikaluotot ovat siis suurimmaksi osaksi ylivelkaantuneen tapa hoitaa talouttaan, ja ainoa tapa katkaista tämä kierre on rajoittaa näitä pikaluottoja.

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi näitä tiukennuksia, sillä sellainen lyhytjänteinen yritystoiminta, jonka tarkoituksena on kerryttää pääomaa heikommassa asemassa olevien ihmisten kustannuksella, ei ole missään nimessä suomalaisten arvojen mukaista, eikä sitä tule hyväksyä.

Äsken puhuttiin paljon tästä totaalikiellosta, täyskiellosta, ja käytin siinä jo puheenvuoron siitä, että se mahdollisesti ja todennäköisesti johtaisi sitten pimeisiin markkinoihin, jotka eivät ole kenenkään käsissä. Se ei ole todellakaan kannatettava asia. Mutta tätä asiaa täytyy seurata erinomaisen tarkasti, koska nämä kaksi edellistä kiristystä eivät tuottaneet tarpeellista tulosta näitten pikavippien osalta.

Eli yhteenvetona voi sanoa, että ei pikavipeistä ole suomalaisille uudeksi Nokiaksi. Ainoa, kenen työllisyysnäkymiä kulutusluotot parantavat tässä muodossa kuin ne nyt ovat, ovat tuomarit, juristit ja syyttäjät. Käräjäoikeudet ovat nykyään niin kovin ruuhkautuneita näistä velkomiskanteista.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Talousvaliokunnan mietinnöstä käy ilmi huolestuttavia seikkoja sen osalta, miten hurjan paljon pikavippejä otetaan, mietinnön mukaan vuositasolla jopa 1,5 miljoonaa kappaletta. Euromäärien prosentuaalinen kasvu on ollut myös huomattavaa lyhyessä ajassa, ja kokonaislainakannasta pikavippien osuus on kasvanut nopeasti.

Pikavipit ovat minun mielestäni huolestuttavia siksi, että ne ovat niin monille yksi tapa hoitaa omaa talouttaan, kun sitä pitäisi jokaisen kyetä tässä yhteiskunnassa hoitamaan työnteolla, vastuullisella rahankäytöllä ja tietenkin tarvittaessa yhteiskunnan tuen kannustamana.

Hienoa, että pikavippitoimintaa pyritään nyt sääntelemään luotonantajien osalta vastuullisempaan suuntaan. Mutta kyllä tässä on edelleen todella paljon tekemistä sen osalta, ettei luoda helpon rahan ja lyhyen tähtäimen harhakuvaa rahansaantikeinoissa erityisesti nuorille, joiden mietinnössäkin mainitaan olevan erityisen ongelmallisessa tilanteessa pikaluottojen käytössä. Tiedon antaminen ja kouluissa annettavan talous-opetuksen lisääminen on todellakin tarpeen, mutta vanhempien vastuuta ei tässäkään asiassa voi unohtaa.

Mietinnössä kerrotaan myös, ettei pikaluottojen velkaongelmista ole kerätty systemaattista tilastoaineistoa. Kenties näin olisi syytä tehdä, jotta perusteet reagoida olisivat suoraviivaisemmat sitten, jos nämäkään lainmuutokset eivät saa aikaan suotuisaa kehitystä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvostettu puhemies! Koen, että kaikkien suomalaisten, erityisesti meidän kansanedustajien, on puututtava vääryyksiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin, jotka ympäristössämme havaitsemme. Aina se ei ole yksinkertaista, ja joskus tulee lunta tupaan, mutta lämmöllä se lumikin sulaa. Niin on käynyt tämänkin esityksen kohdalla.

Pikavippiyhtiöiden bisnes on perustunut siihen, että käytetään hyväksi ihmisen hätää ja heikkoa harkintakykyä. Ongelmat eivät toki koske kaikkia, mutta liian montaa. Joskus enemmistön, vahvemman enemmistön, on joustettava heikompaa suojellakseen. Kukaanhan ei tosiasiassa tarvitse pikavippejä. Jos ei voi saada muuta lainaa, ei ole varaa pikavippeihinkään. Ja jos taas on varaa pikavippeihin, voi saada myös halvempaa lainaa.

Pikavippien rajoittamista on vastustettu vetoamalla perustuslakiin. Usein on vain niin, että kun järkiargumentit loppuvat, haetaan tuo kirja esiin. Politiikka on kuitenkin sitä, että yritämme muuttaa maailmaa paremmaksi samalla, kun maailmakin muuttuu. Elinkeinovapaus ei voi tarkoittaa sitä, että kaikki, mille on kysyntää, olisi sallittua. Tähän myös perustuslakivaliokunta on päätynyt. Tämä on vastuullista, sosiaalista markkinataloutta.

Arvoisa puhemies! Lakien valmisteluvaiheessa Pienlainayhdistyksen edustaja totesi, että tämän lain myötä nykyisenlainen pikavippibisnes loppuu. Jos näin käy, olemme onnistuneet tavoitteessamme. Kiitos talousvaliokunnalle, joka on tätä tavoitetta tukenut.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan hallituksen esitystä tässä pikavippiasiassa. Haluan kiittää myöskin edustajia Kataja, Toivakka ja Kalmari, että olette asiaa esille ottaneet.

Haluan peräänkuuluttaa myös sitä, että nuorten ihmisten henkilökohtaisen talouden hallinnan tulisi olla kansalaistaito. Tämä on peruslähtökohta, mutta käytännössä monilta nuorilta tämä taito on täysin hukassa.

Ellei pikavippejä kielletä kokonaan, niin suuri parannus esityksen mukaan on se, että kun luoton todellinen vuosikorko on nykyisessä keskimääräisessä pikaluotossa noin 920 prosenttia, niin se esityksen mukaan saisi olla enintään 51 prosenttia. Pikaluotoista voisi näin ollen periä korkoa ja muita kuluja huomattavasti nykyistä vähemmän.

Lakivaliokunnassa saadun selvityksen perusteella pidetään ilmeisenä, että pikaluotoista aiheutuvat ongelmat eivät ole vähentyneet vaan pikemminkin lisääntyneet.

Arvoisa puhemies! Muistan lukeneeni lehdestä otsikon, jonka perusteella yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle. Yksi reseptivapaa lääke nuorten talousosaamisen parantamiseksi on Taloudellisen tiedotustoimiston Yrityskylä, joka on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylässä oppilas työskentelee itse valitsemassaan ammatissa, josta hän saa palkkaa, sekä toimii kuluttajana ja kansalaisena osana yhteiskuntaa. Yrityskylässä oppilas saa muun muassa tehdä ostoksia ja käyttää pankkikorttia ansaitsemallaan palkalla, mikä opettaa rahankäytön vastuullisuutta. Yrityskylä tavoitti viime vuonna maanlaajuisesti 16 000 oppilasta eli neljäsosan koko ikäluokasta.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys johtaa parhaimmassa tapauksessa siihen, että pikavipeillä ei enää paikattaisi velkaantumista. Tämä on kaikkien kannalta paras lopputulos. Velallisen ja yhteiskunnan kannalta on parasta, että ongelmia ei kasvateta ottamalla lisää luottoa. Silti kannattaa pitää mielessä ongelmien perimmäinen syy, joka on nimenomaan henkilökohtaisen talouden hallinnan taito.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan siihen nähden, mikä tilanne tällä hetkellä pikaluotto-, pikavippimarkkinoilla on. 50 prosentin korkokatto on erittäin hyvä lähtötilanne siihen, mikä nyt on, että monet maksavat jopa 1 000 prosenttia ja yli olevia korkoja ja kuluja. Kuitenkin olisin toivonut, että tässä lakiesityksessä olisi selkeästi kirjoitettu se ei pelkästään korkoasiana vaan myös kaikkina kuluasioina. Täällä on nyt erikseen mainittu kuluna muun muassa tämä tekstiviestipalveluhomma, ettei sieltä enää voitaisi periä kuluja, mutta siellä on erikseen mainittu myös se, että voidaan soittaa, esimerkiksi puhelut vastaanottaa, ja niistä voidaan periä kulua.

Minä pahoin pelkään, että tekevätkö jotkut pikavippiyritykset sen kaltaista temppua, että on pakko soittaa ja varmistaa esimerkiksi jokin asia, kuten olen kuullut tämänhetkisen lainsäädännön mukaan. Monet nuoret ovat kertoneet, että jopa kolme tekstiviestiä piti lähettää, ennen kuin sai sen pikavipin tilille, ja jokaisesta tekstiviestistä piti maksaa 5—6 euroa kappale. Tämmöisiä yrityksiä on myös markkinoilla. Aina kun tehdään tämmöinen lainsäädäntö, pitäisi miettiä tarkoin se, ettei sinne jää semmoisia porsaanreikiä, joissa petolliset yrittäjät pääsevät taas kiskomaan vähävaraisilta voittoa.

Arvoisa puhemies! Köyhille raha jostain syystä on aina ollut kalliimpaa. Vähävarainen työtön tai vähätuloinen kun ei saa pankista esimerkiksi luottokorttia, on pikavippi usein ainoa vaihtoehto taloudelliseen hätään tai hetkellisen mielijohteen mukaiseen törsäämiseen. Lasten vanhemmat myös kohtaavat pikavippitoiminnan silloin, kun huomaavat nuoren joutuneen pikavippikierteeseen eikä hän selviä niiden maksuista.

Mielestäni nykyinen pikavippitoiminta ei eroa juuri rikollisjärjestön harjoittamasta kiskonnasta muulla tavoin kuin toimittamalla perinnän inhimillisemmin. Sormien katkomisen sijasta pikavippiloukkuun jäänyt haastetaan käräjäoikeuteen nyljettäväksi, useimmiten vieläpä samojen pikavippiyritysten omistamien perintäfirmojen toimesta. Tämän johdosta tämä hallituksen esitys on hyvä askel vähävaraisen pikavippejä ottavan tai heidän vanhempiensa takaisinmaksua ja oikeusturvaa ajatellen.

Toivottavasti lakimuutos saa aikaiseksi myös sen, että tällä alalla röyhkeimmin vähävaraisia riistäneet yrittäjät poistuisivat luottomarkkinoilta ja pikavippiala saisi arvostetumman mielikuvan kansalaisten keskuudessa. Minä en vain voi hyväksyä sitä, että luottoyritykset kiskovat viimeisetkin eurot niiltä, jotka eniten tarvitsevat apua, enkä voi hyväksyä sitä, että taloussuunnitteluun kykenemättömille nuorille tarjotaan mahdollisuus ylivelkaantumiseen. Elikkä tässä kohden olisin toivonut sitä luottokelpoisuuden tarkistamista, jota tämä lakialoite ei nyt tällä hetkellä käytännössä sisällä.

Tällä hetkellä vain reilut parikymmentä kuntaa myöntää sosiaalista luottoa. Hallituksen tulisikin etsiä uusia keinoja, jotta esimerkiksi kaikki kunnat lähtisivät mukaan sosiaaliseen luototukseen. Tällä tavoin hallitus ja valtio osallistuisivat aidosti köyhien ja vähävaraisten ihmisten taloudelliseen tukemiseen, jos ne antaisivat panoksia esimerkiksi kunnalle toimia mukana tässä asiassa.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kehu työkaveri päivässä -viikkoa vietetään, ja kyllä tänään kehut täytyy antaa edustajille Toivakka, Kataja ja Kalmari. Tämä on hyvä osoitus siitä, että asioihin ja ongelmiin kansanedustajat voivat puuttua ja niitä myös viedään eteenpäin.

Pikavippien koroille ja kuluille tulee siis tämän lainsäädännön myötä katto uudessa pikavippilainsäädännössä, ja se tulee voimaan nyt tämän lain myötä. Alle 2 000 euron pienluottojen korkein todellinen vuosikorko saa tulevaisuudessa olla enintään viitekorko lisättynä 50 prosentilla. Laki tulee tiukentamaan myös luotonantajan velvollisuuksia arvioida kuluttajan luottokelpoisuutta. Samalla tullaan kieltämään lisämaksullisten tekstiviesti- ja muiden vastaavien viestipalvelujen käyttäminen, ja tämä on hyvä, mutta näistä puheluista ja niiden ketjuttamisesta on toki myös olemassa merkkejä ja esimerkkejä, joissa luotonhakija on soittanut ensin yhteen numeroon, josta hänelle ei ole myönnetty lainaa, on ohjattu soittamaan toiseen numeroon ja vielä ehkä kolmanteenkin numeroon, ja kaikki nuo soitot ovat sitten erikseen olleet maksullisia.

Pikavipit ovat syynä erittäin suureen osaan perintään joutuneista asioista. Erityisen haitallisiksi ne ovat osoittautuneet vailla säännöllisiä tuloja oleville nuorille ja pienituloisille. Itse asiassa Helsingin talous- ja velkaneuvonta arvioi jossain lehtijutussa, että jopa noin 80 prosentilla alle 25-vuotiaista asiakkaista on pikaluottoihin liittyviä ongelmia, eli kyllä tämä ongelma on aivan käsin kosketeltava.

Arvoisa puhemies! Tämä positiivinen luottorekisteri oli asia, joka omassa puheenvuorossani on se tärkein kärki, jonka haluan esille nostaa. Itse olen pohtinut myös sitä, olisiko pikavipit pitänyt kieltää kokonaan. Välttämättä en sitä näe oikeaksi ja järkeväksi ratkaisuksi. Osittain pikavippejä käyttävät myös ihan hyvin toimeentulevat ihmiset hetkittäisenä lisärahan tarpeen täyttäjänä, eikä heillä ole mitään ongelmia tulla näiden pikavippien kanssa toimeen. Sen takia ehkä tuo täydellinen kieltäminen ei veisi tätä oikeaan suuntaan. Pankki tuollaisen lyhytaikaisen nopean pienen lainan saamisessa on usein varsin jäykkä toimija.

Mutta tämä positiivinen luottorekisteri olisi ollut sellainen, mikä minun mielestäni olisi pitänyt tämän lainsäädännön rinnalla tuoda eteenpäin. Sitä ovat myös nämä pikavippifirmat pitäneet tärkeänä. Silloin kaikki lainatiedot kerättäisiin yhteen rekisteriin ja se vähentäisi ylivelkaantumista, ja näin päästäisiin meilläkin samanlaiseen käytäntöön, joka on ollut Ruotsissa jo 20 vuotta käytössä ja kymmenissä EU-maissa Ruotsin tapaan.

Meidän nykyinen maksuhäiriöiden kirjaaminen ei paljasta nimittäin sitä riskiä, joka usein piilee näissä pienissä pikavipeissä taikka muussa lainan ottamisessa. Voi syntyä tilanteita, että ihminen hankkii kymmeniä kulutusluottoja, ja illuusio maksukyvystä voi kantaa hyvinkin pitkään. Lopulta sitten korttitalo romahtaa esimerkiksi tilanteessa, kun ihmisellä on 60 pikavippiä ja tonnin tulot tai sitten autorahoitusta ja tämäntyyppisiä kulueriä lisäksi. Itse toivonkin, että tämä positiivinen luottorekisteri saataisiin käyttöön. Se kertoisi, kuinka paljon ihmisillä on lainaa, ja on todettu, että Ruotsissa ja näissä maissa, joissa positiivinen luottorekisteri on käytössä, se on vähentänyt 40 prosenttia maksuhäiriöitä. Eli kannustan hallitusta viemään tätä asiaa eteenpäin.

Kimmo Sasi /kok:

Kunnioitettu varapuhemies! Kun meillä oli vuonna 2008 finanssikriisi ja meillä oli hyvin paljon ylivelkaantuneita, muistan, kuinka silloin sanottiin, että lainan antaminen on pahasta ja semmoista ei pitäisi hyväksyä ja lainajärjestelmä pitäisi lopettaa kokonaisuudessaan. Me jokainen tiedämme: kasvuyhteiskunnassa kehitys perustuu lainan antamiseen, lainoihin. Tarvitaan pääomia sinne, missä jotakin pitää rakentaa. Sen lisäksi meillä on ihmisillä elämässä tilanteita, joissa täytyy hankkia lainaa, jotta voidaan tehdä jotakin, suurimpana esimerkkinä asuntolaina jokaisen meidän omassa elämässämme.

No, mitä tulee pikavippeihin, niin meillä jokaisella on tarve elämässä pyrkiä sopeuttamaan taloudellista tilannettamme. Meillä melkein jokaisella on luottokortti, jota me käytämme hyvin joustavasti, ja velkaannumme usein kuukauden aikana ja maksamme jälkikäteen näitä velkoja. Tämän joustavuuden lisäksi meillä on niin sanottua plus-joustavuutta, joka on pikavippejä, ja tietysti niistä nyt tällä kertaa sitten erityisesti on kysymys. Niille on erilaisia tarpeita, on hankintatarpeita tai sitten ihan elämän kuluttamistarpeita.

Silloin kun annetaan lainaa, pitää toimia asianmukaisesti, ja tärkeintä on se, että silloin arvioidaan riskiluottokelpoisuus. Tietysti yhteiskunnan perusvelvollisuus on, jos meillä on sääntöpohjainen yhteiskunta, että se luottokelpoisuus voidaan arvioida. Siihen tarvitaan yksi keino, joka on positiivinen luottorekisteri. Nyt tilanne on se, että yhteiskunta ei huolehdi perusvelvollisuuksistaan, jotta se, joka antaa lainaa jollekin henkilölle, voisi tarkastaa, kykeneekö henkilö maksamaan takaisin nämä velkansa. Tässä on markkinataloudella erittäin suuri puute, joka johtuu nimenomaan lainsäätäjästä. Sen jälkeen kun arvioidaan tuo luottokelpoisuus, luotonantaja tietysti voi arvioida, että hyvä on, ei kykene maksamaan, ei anneta luottoa, riski on liian suuri. Jos on pieni riski, silloin voidaan antaa, koska pienessä riskissä kuitenkin suurten lukujen laki toteuttaa sen, että se riski on kaiken kaikkiaan kohtuullinen. Nyt sitten kun on arvioitu näitä ratkaisumalleja, niin sinänsä on yllättävää, että sitä perusratkaisua, jonka pitäisi olla itsestään selvä, ei ole tarjottu edes vaihtoehtona, vaan mennään mielestäni tapoihin, joittenka oikeellisuudesta on syytä vakavasti keskustella.

Sitten on toinen asia, joka on kohtuullisuus kaikessa elinkeinotoiminnassa. Mitä tulee lainaamiseen, on tietysti kaksi asiaa. On korko: meillä koronkiskonta on kielletty tällä hetkellä, ja lainsäädäntö estää sen. Sitten meillä on kulut, joita peritään, ja meillähän on myöskin kulujen osalta lainsäädäntöä, jossa pyritään pitämään huolta siitä, että kulut ovat kohtuullisia. Sillä tavalla kukaan ei voi kenenkään hädänalaista asemaa hyödyntää. Tältä osin lainsäädäntö on olemassa, ja kulujen osalta sitä on oikeastaan tiukennettu myöskin jonkin verran viime aikoina.

Nyt jos me katsomme tätä hallituksen esitystä, niin siinä on viitekorko plus 50 prosenttia, ja sen jälkeen, jos katsomme, tänä päivänä se korkohan on, onko se nyt, 1,5 prosenttia, vai mitä se kaiken kaikkiaan on. No, kun laskin, kun keskimääräinen laina on 206 euroa, jos on kuukauden laina, niin se tarkoittaa sitä, että sille tuo korko ja perintäkulut ovat 8 euroa 76 senttiä. Tästä lainanantajan pitäisi sitten maksaa sähköisen tunnistamisen kustannukset, luottotietokyselyn kustannukset, väestörekisterikyselyn kustannukset, varainhankintakustannukset, henkilöstön palkat jne. Jos me yritämme katsoa jollakin järkevällä tavalla tätä yhtälöä, niin minä en kyllä oikeastaan voi päätyä mihinkään muuhun kuin siihen, että toiminta ei voi näillä edellytyksillä olla kannattavaa, eli tältä osin voidaan sanoa, että elinkeinotoiminnan ei täydellisestä mutta osittaisesta kieltämisestä kaiken kaikkiaan tältä osin on kysymys. Tietysti tämä johtaa sitten siihen, että pienten luottojen osalta luotonanto saattaa loppua kokonaisuudessaan, mistä sitten seurauksena helposti on se, että tarjotaan suurempia luottoja, jotta tuotto on suurempi, ja ylivelkaantuminen tämän johdosta saattaa jossain määrin kasvaa.

Kuten edustaja Kärnä täällä totesi, me tiedämme viime vuosisadalta, että mafian eräs kaikkein tehokkaimpia rahoituskeinoja on ollut pimeitten lainojen myöntäminen ja sitten niitten perinnässä erilainen kiristystoiminta. Kaikkein pahinta, mitä luotonannossa voi tapahtua, on se, että meille syntyy harmaat markkinat, joita kukaan ei kontrolloi, ja se täytyy kaikin keinoin ehdottomasti pyrkiä estämään. Sukulaisiin vielä voi luottaa, mutta silloin, kun aletaan käyttää moottoripyöräjengejä, täytyy sanoa, että ollaan aika huonolla tiellä, ja se pitää ehdottomasti estää. Sellaista tilannetta meillä ei luottomarkkinoilla missään tapauksessa saa syntyä. Siitä syystä on erittäin tärkeätä, että seurataan, mitä nyt markki-noilla tapahtuu, hyvin tiiviisti, tarkasti, ja jos on näin, että syntyy todella merkittäviä ongelmia, niin hyvin nopeasti pitää reagoida, että ei jouduta erittäin hankalaan tilanteeseen.

Puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta — täällä on puhuttu, edustaja Katajallakin on totaalikieltoa koskeva lakiesitys — että meillä on kuitenkin Suomessa vielä elinkeinovapaus ja meillä on myöskin sopimusvapaus. Jos se, että joku henkilö haluaa lainata toiselle rahaa, kiellettäisiin, niin se olisi tietysti markkinatalouden fundamentteja vastaan kaiken kaikkiaan ja sopimusvapautta vastaan. Täytyy sanoa, että tietysti kaikkeahan toimintaa voidaan kieltää, mutta silloin täytyy kysyä, ollaanko enää demokraattisessa yhteiskunnassa vai jossakin muussa yhteiskunnassa.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Sasin kanssa siitä, että tämä seuranta on todella tärkeätä, että nyt ei synny pimeitä eikä harmaita markkinoita tälle alalle näiden muutosten seurauksena. Mutta meidän on nyt hyvä jotenkin suhteuttaa tätä ongelmaa, mitä tässä on muutaman vuoden sisällä tapahtunut. Vuonna 2005 näitä alle 300 euron suuruisten pikaluotoksi kutsuttavien velkojen velkomustuomioita annettiin alle 3 000 kappaletta, kun vastaava luku viime vuonna oli yli 80 000.

Sitten toinen jotenkin hätkähdyttävä luku on se, että Helsingin talous- ja velkaneuvonta on arvioinut, että noin 80 prosentilla alle 25-vuotiaista asiakkaista on pikaluottoihin liittyviä ongelmia. Eli puhutaan kyllä todella merkittävästä ongelmasta, jolla on vaikutuksia erityisesti nuorten perheiden ja nuorten aikuisten arkeen ja siihen, miten he jatkossa pärjäävät elämässään, kun näiden pikavippien takia ovat joutuneet vakaviin maksuhäiriöongelmiin.

Haluan tässä yhteydessä erityisen paljon kiittää ministeri Henrikssonia siitä, että hän on ripeästi vienyt tätä hallituksen esitystä eteenpäin, myös talousvaliokuntaa hyvästä työstä, mutta erityisesti edustaja Katajaa siitä, että hän on aktiivisesti lähtenyt viemään tätä asiaa eteenpäin ja olemme nyt tosiaankin näin pitkällä.

Tämä ei ole vielä täydellinen. Täällä on vielä monta kysymysmerkkiä, jotka tämän seurannan myötä toivottavasti sitten kertovat meille, että asiassa kuitenkin päästään eteenpäin. Itse, kuten tuossa äsken puheenvuorossa sanoin, olen edelleen huolestunut siitä ongelmasta, joka on noussut jo muutamien lehtienkin kirjoituksissa esille, että näitä pikaluottoyhtiöiden ja perintäyhtiöiden suoria ja välillisiä omistussuhteita on paljon ja niiden avulla vielä pystytään varmasti kiertämään sitten näitä maksukattorajoituksia.

Toinen asia, jonka vielä täytyy myöskin omasta mielestäni olla jatkotarkastelussa, on tämä aggressiivinen mainonta, joka tähän pikavippitoimintaan sisältyy. Muun muassa tämäntyyppistä mainontaa on ollut, että nuorille, jotka ovat festareilla, on aivan kohdistetusti suunnattu tekstiviestejä ja tällä tavalla on saatu nopeasti kännykällä tilattua lisää rahaa. Eli silloin, kun harkintakykyä ei ole, voi olla, että tehdään aivan järjettömiä päätöksiä, ja näistähän tietenkin kaikki haluamme päästä eroon.

Mutta olen erittäin tyytyväinen, että tämä asia etenee ja nämä meidän lakialoitteemme on otettu vakavasti.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Pikavipithän rantautuivat Suomeen 2005, ja jos mietimme tätä keskustelua nyt, niin tämä kyllä kertoo sen, miten nopeasti maailma muuttuu.

Tässä on paljon keskusteltu siitä, pitäisikö pikavipit kieltää kokonaan. Se mielestäni kuulostaa silloin, kun ei ole perehtynyt asiaan, hyvältä ajatukselta. Mutta mitä enemmän on yrittänyt perehtyä asiaan, sitä kysymysmerkimmäksi tämä täyskielto tulee sen vuoksi, että jos ajatellaan, että meillä otetaan vuositasolla 1,5 miljoonaa pikavippiä ja näistä lisääntyneistä velkomustuomioistakin huolimatta kuitenkin noin 80 000 niistä päätyy oikeuteen, niin se kertoo siitä, että suuri osa kuitenkin huolehtii pikavippinsä aivan asiallisesti ja ne ovat saattaneet auttaa ihmistä siinä elämäntilanteessa, jossa hän on tuota pikavippiä tarvinnut.

Toinen syy, miksi mielestäni täyskieltoon kannattaa suhtautua varovasti, on se, mistä täällä on puhuttu, nämä harmaat markkinat ja mustat markkinat, että mennään ikään kuin rikollisen lainanoton puolelle. Mutta me elämme kansainvälisessä maailmassa, jossa sen lainan, pikavipin, voi sitten ottaa hyvin laillisesti naapurimaasta, ja jos kuvitellaan, että ihmiset tässä tilanteessa ymmärtäisivät paremmin, kun he ehkä vieraalla kielellä lukevat lainaehtoja, sen, mihin he sitoutuvat, niin luulenpa, että tietämys siitä, mikä vastuu tuosta lainasta on, jää ohuemmaksi. Sen vuoksi itse olen sitä mieltä, että kannattaa edetä tätä esitettyä tietä ja rakentaa niitä raameja, jotta nämä vipit olisivat hallitumpia ja jotta niillä olisi pelisäännöt.

Minua kyllä myös järkyttivät ne luvut, tai eivät oikeastaan järkyttäneet vaan herättivät sillä tavalla ajattelemaan, mitä meidän nuorten maailmassa tapahtuu, jos todellakin Helsingin velkaneuvonnan nuorista 80 prosenttia on pikavippikierteessä ja sen takia he elävät tässä maailmassa. Tähän ei auta se, että me kiellämme ikään kuin sen lainanoton, vaan siihen auttaa se, että me opettaisimme nuoria ymmärtämään rahan merkityksen ja sen, miten se käytännössä toimii. Moni lapsi kuvittelee, että raha tulee seinästä, kun sitä pankkiautomaatista otetaan, mutta joskus tuntuu siltä, että nekin nuoret, joiden pitäisi jo hallita omaa talouttansa, ajattelevat tällä samalla tavalla, ja sen vuoksi esimerkiksi koulun merkitys talouskasvatuksessa on mielestäni yksi tärkeä asia ennaltaehkäisyssä.

No, tässä laissa ovat hyviä elementtejä ne, että selkiytetään pelisääntöjä ja asetetaan tämä katto ja niin edetään. Mutta olen miettinyt tämän täyskiellon kautta sitä, että meillä on Suomessa kokemusta viinan täyskiellosta ja tiedämme kaikki, mitä siitä seurasi. Sen sijaan voisi ajatella tätä pikavippiluottosysteemiä mainonnan puolelta samalla tavalla kuin alkoholipolitiikkaa. Me olemme pyrkineet säätelemään alkoholimainontaa siten, että sillä ei saa synnyttää ikään kuin mielikuvia, jotka houkuttavat, ja kun tässä on puhuttu näistä aika aggressiivisistakin mainonnoista, joita täällä pikavippipuolella on, niin mielestäni voisi ehkä ajatella mainonnan täyskieltoa, jolloin ei synnytettäisikään niitä mielikuvia ja hetken houkutuksia, joita pikavipeistä herkästi syntyy.

Toinen tapa edetä on miettiä, miksi pikavippeihin sitten silloinkin, kun ihmisillä on ymmärrys rahankäytöstä ja omasta taloudestansa, ajaudutaan. Yksi syy on se, että ruokalasku on maksettava ja on sellaisia tilanteita, joissa sitä rahaa ei yksinkertaisesti ole, ja ihmisellä ei välttämättä ole sellaisia luottotietoja, että hän voisi ikään kuin normaalin lainan saada, ja sen vuoksi hän turvautuu pikavippeihin. Tässä varmasti yksi vastaantulokeino on se, että me todellakin lisäisimme sosiaalisen luototuksen määrää. Se tulisi vastaan niitä ihmisiä, jotka painivat oikeasti talouden ahdingossa, mutta toisi ehkä pidemmän aikavälin maksuvalmiutta.

Toinen syy on se, että meidän pitäisi miettiä meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme uudelleen. Itse esimerkiksi kun teen paljon töitä pitkäaikaistyöttömien kanssa, niin kyllä yksi syy pikavippiin on se, että se työttömyysturva ei ole tullut ajallansa, kun onkin yritetty tehdä välissä töitä tai joku muu sosiaaliturvaetuus viipyy sen vuoksi, että meidän järjestelmämme ovat liian hitaita. Elikkä tämä on myös sellainen asia, joka kannattaa nähdä täällä taustalla. Kaikkien kohdalla ei ole kyse siitä, että eletään tarkoituksella yli varojen, vaan monen ihmisen kohdalla on kyse myös siitä, että se raha, jonka yhteiskunta on lainsäädännöllä luvannut, ei tulekaan sinne tilille ajoissa.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Viitaten äskeiseen pelkoon siitä, että pikavippimarkkinat valuisivat ulkomaille kieltojen myötä, niin on kuitenkin niin, että ulkomailta otettua Suomen kuluttajansuojalain vastaista luottoa ei voi Suomessa panna täytäntöön, eli tuomioistuinten tai ulosoton kautta tämä perintä ei onnistu nykyistenkään säännösten perusteella, jos tuo kuluttajansuojalain edellytys täyttyy.

Myös toiseen näkökohtaan haluaisin kiinnittää huomiota. Nimittäin suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa pikavippejä ei kyllä voi perustella sillä, että jollakulla on nälkä tai pesukone hajoaa. Kyllä meillä sivistysyhteiskunnassa pitää olla tähän tilanteeseen, tällaisiin ongelmiin, aivan toisenlaiset keinot.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! En kertaa näitä, mutta mietinnössä tosiaan mainittiin, että pikaluottoja on myönnetty noin 320 miljoonaa vuonna 2011. Myönteistä on, että tämä korko, 51 prosenttia, on ehkä hyvin inhimillinen verrattuna aikaisempaan.

Pikaluottojen aiheuttamista velkaongelmista ei ole kerätty erikoista tilastoaineistoa. Kuten täällä mainittiin, vuonna 2011 alle 300 euron suuruisia luottosaatavia koskevia velkomistuomioita annettiin yli 80 000, eli ne ovat nousseet huimasti. Ja pikaluottoja ovat tietysti ottaneet ne, joilla ei ole säännöllistä työtä. Täällä kuulemistilaisuudessa valiokunnassa on ollut myös Takuu-Säätiö, ja siellä mainitaan muun muassa, että Velkalinjalla neuvotuista soittajista 13 prosenttia on velkaantunut pääasiassa tai ainoastaan näistä pikavipeistä ja luku on kaksinkertaistunut 2009:n jälkeen.

Useammalla kuin joka neljännellä näistä hakijoista oli pikaluottoja yli 10 kappaletta, tavallisimmin 20 kappaletta, ja pikaluottoja oli noin 7 500 euroa. Eikä ollut myöskään poikkeuksellista, että säätiöön saapuu hakemus, jossa haetaan järjesteltäväksi kymmeniä samanaikaisia pikaluottoja. Niillä, joilla hakemuksissa vuonna 2011 näkyy noin 20—50 pikavippiä, vippien euromäärä oli keskimäärin lähes 10 000 euroa. On todella tärkeätä, että tähän maksukyvyn riittävään selvittämiseen kehitetään työvälineitä. Se koituu ennen kaikkea pitkällä aikavälillä luotonottajan hyväksi.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! On annettava tunnustus, että tähän asiaan reagoidaan. Tämä on hyvä askel, vaikkakin tällaisena tämä jää väkisinkin torsoksi. Olisi todellakin tarvittu positiivinen luottorekisteri ja lopullisena askeleena täyskielto.

Mutta pohtiessamme tätä ilmiötä on muistettava, että ei tämä ole mikään irrallinen saareke elämäntavassamme. Tämä kertoo nyt, miten lukuisilla ihmisillä monet elämän arjesta selviytymisen työvälineet ovat hukassa. Ei ole sellaista sukupolvien ketjua, kokemusten vaihtoa sukupolvien välillä, miten hoidetaan taloutta vastuullisesti. Koulumaailma, opetusmaailma, ei ole riittävästi antanut eväitä oman talouden hoitoon, vaikka pyrkimyksiä toki on ammatillisissa oppilaitoksissa. Suomen Pankki on kiinnittänyt huomiota talouskasvatukseen, ja edustaja Mäntymaa täällä kiinnitti myös huomiota näihin projekteihin, jotka ovat vuositasolla 16 000 henkilöä saavuttaneet.

Lisäksi ihmisillä on nykyisin liikaa harhaa siitä, että oma taloudellinen tilanne pysyy stabiilina, vaikka yllättävät muutokset ovat miltei kenelle tahansa milloin tahansa mahdollisia. Usein näissä vipeissä on syyttömiä maksumiehiä. Vanhemmat, isovanhemmat maksavat, jotta ei syötäisi nuorempien tulevaisuuden eväitä. Monenlaista tragiikkaa on taustalla, ennen kuin on ajauduttu tähän kierteeseen.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Kataja, on kyllä tunnustettava, että kuulemistilaisuuksissa avoimesti kerrottiin, että suuri osa siellä on aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat taloutensa virittäneet niin, niin niukaksi asuntolainan tai, sanotaanko, huonon palkkatason vuoksi ja ovat sellaisessa tilanteessa, että kun tulee pieni yllättävä rahanmeno — katsastuksessa todettu autonrenkaitten vaihtamispakko tai jotakin muuta sellaista, mitä tulee, pesukone menee rikki tai joku muu hankinta, joka sillä hankitaan — niin joutuvat lainaamaan. Siinä vaiheessa, ennen pikaluottojen täyskieltoa, meillä pitää olla kattava sosiaalinen järjestelmä ja luototus niissä tilanteissa, missä ihminen tahtomattaan tai äkillisen tilanteen vuoksi joutuu tyytymään tai joutuu lainaamaan, olkoon se 300 euroa taikka 150 euroa, jos se talous on sellainen, ja jos töissä käymisen esteeksi muodostuu vaikkapa huonot renkaat, niin kyllä meillä pitäisi olla joku järjestelmä, mutta ei ihan vielä tässä vaiheessa kokonaan kielletä pikavippejä. Se on nyt vain valitettavasti tässä järjestelmässä näiden ihmisten ainoa turva myös.

Mutta mitä tulee tähän mainontaan ja mainonnan täyskieltoon, niin minä olen sitten taas edustaja Filatovin kanssa siitä eri mieltä. Haluaisin tuoda esille, että se on kuitenkin kuluttajan ainoa tapa tietää, minkälainen on se luotottaja ja minkälaiset ovat luottoehdot. Kuluttaja saa sen informaation ilmaiseksi soittamatta sinne pikaluottoyhtiöön, minkälaisilla edellytyksillä se toimii. Se toimii informaationa, kilpailutuksen vertailuna, mutta se vastentahtoinen, aggressiivinen mainonta pitäisi kieltää tyystin. Minä en tekstiviestiä lähettäjälle pysty laittamaan, viestiä, että Myllykoskelle ei tarvitse lähettää pikavippimainoksia. Joskus kyllä tuntuu, että sekin olisi paikallaan.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin edustaja Katajalle sanonut, että ikävä kyllä meidän sosiaaliturvamme toimii usein niin, että ihmiset ovat pulassa ja rahattomia, vaikka niin ei saisi olla. En suinkaan sanonut, että pikavipit ovat siihen vastaus, vaan sanoin, että ihmiset näissä tilanteissa turvautuvat pikavippeihin.

Minun vastaukseni on se, että meidän sosiaaliturvamme tulee ajallansa, meillä ei tule viiveitä työttömyysturvamaksatukseen siitä, että ihmiset esimerkiksi työttöminä ollessansa tekevät työtä, tai meillä tietyissä riskitilanteissa, joita edustaja Myllykoski tässä kuvasi, on esimerkiksi sosiaalinen luototus, joka voisi helpottaa näitä tilanteita.

Tähän täyskieltoon. Edustaja Myllykoski on varmaan oikeassa siinä, että jos on aivan täyskielto, niin silloin tämä tiedonsaanti on hankalaa. Mutta esimerkiksi, jos vertaamme vaikkapa alkoholilainsäädäntöön, niin silloin voitaisiin kieltää mielikuvamainonta, voitaisiin kieltää sellainen mainonta, joka ikään kuin houkuttelee käyttämään näitä pikavippejä, ja tehdä sitten asialliset säännöt siihen, että jokainen voi sen korkonsa seurata sieltä netistä tai jostakin muualta.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Muistan jotenkin silloin, kun ensimmäiset pikavipit ilmestyivät markkinoille, että sehän tuntui hyvältä mahdollisuudelta nopeaan lainaan, jonka voi nopeasti maksaa pois ja selvitä näin arkisista tai yllättävistä ongelmista. Sen jälkeen ei mennyt kauaakaan, kun alkoi tulla ensimmäisiä viestejä näistä ongelmallisista tilanteista, mihin sitten ihmiset olivat joutuneet.

Tässä jo edellisillä hallituskausilla on otettu monta hyvää askelta parempaan suuntaan, kun on rajoitettu yöaikana lainan maksamista tilille, on parannettu tunnistamista, ikärajaa, on edellytetty yhtiöiden rekisteröitymistä ja muuta sen lisäksi. Nämä ovat olleet hyviä askelia mutta, niin kuin nyt on tässä tilanteessa todettu, eivät riittäviä. Siitä syystä minun mielestäni oli hyvin arvokasta, että valiokuntakäsittelyssä, niin lausunnonantajavaliokunnissa kuin varsinaisessa talousvaliokunnassa, tästä saatiin yksimielinen mietintö. Kaikesta siitä enemmän ja vähemmän ulkoa tulevasta painostuksesta huolimatta se lobbaus ei toiminut, vaan tämän salin yhtenäisyys näyttäytyy tätä ikävää pikavippiongelmatiikkaa kohden yksimieliseltä.

Ne tilanteet, joihinka nämä perusteet lainsäädännön muuttamiselle liittyvät, olivat mielestäni aikamoisia, jos katsotaan sekä velkaneuvonnan määriä, tilanteita oikeuslaitoksissa että sitten toisaalta myöskin sitä ikävää puolta, joka on nyt tullut ehkä enemmän esille, näitä pikavippiyhtiöitten omia perintätoimia ja perintätapoja. Se voi olla se seuraava, mihinkä joudutaan vielä puuttumaan ja mitä joudutaan rajoittamaan.

Samoin tulevaisuudessa varmaan käydään uudelleen läpi myöskin tämä äskenkin mainittu mainontakohta, mitenkä siihen suhtaudutaan. Nythän jo jotkut kunnat ovat rajoittaneet omista julkisten liikenneväylien varrella olevista mainostolpistaan täysin ulos tämän pikavippifirmojen mainostamisen.

Samoin tämä positiivinen luottorekisteri on kysymys, joka on Ruotsissa muun muassa voimassa, mutta meillä ei vielä sitä järjestelmää ole käytössä. Varmaan se tulee harkittavaksi yhä edelleen.

Ja yksi kysymys on se, että jos ja kun tämä toiminta alkaa muistuttaa yhä enemmän pankkitoimintaa, niin pelkästään positiivinen luottorekisteri tai muukaan rekisteri lainanottajasta ei ehkä riitä, vaan siinä kohtaa myöskin se pankkitoiminnan luonne valvonnan osalta pitää siirtää Finanssivalvonnan puolelle eikä niin, että nykyinen rekisteröityminen aviin riittää, jos ja kun siellä pyörii suuret rahat ja ajatellaan, että tämä lainoittamismahdollisuus on joillekin ihmisille nyt jo jäänyt vuosikausiksi pyörimään.

Näillä ajatuksilla olen tyytyväinen, että olemme tänään ottamassa tätä askelta, vaikka tämä hieman ehkä oudosti jäikin tänne helmikuun puolelle huolimatta meidän hyvästä pyrkimyksestämme saada se puheenjohtajan johdolla jo ennen joulua valmiiksi.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Näitä pikavippejä koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu jo aiemminkin. Helmikuussa 2010 käyttöön otetuilla muutoksilla pyrittiin ehkäisemään pikavipeistä aiheutuvia ongelmia, mutta siinä ei täysin ole onnistuttu. On erittäin hyvä, että tätä lainsäädännön jatkotyötä on tehty, ja tämä talousvaliokunnan mietintö on erittäin hyvä tällä hetkellä. Kannatan toki sitä.

Alun alkaen olin sitä mieltä, että pikavipit pitäisi kieltä kokonaan. Kannatin edustaja Katajan tekemää lakialoitetta. Mutta kun se on hyvin epätodennäköistä, että pikavipit kiellettäisiin kokonaan, niin täytyy olla erittäin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen ja siihen, mitä me olemme lainsäädännöllä saaneet tässä muutamien vuosien aikana aikaiseksi.

Haluan vielä korostaa sitä, että tätä sosiaalista luototusta ja taloudellista neuvontaa kehitetään kuntien toimesta. Usein sosiaalitoimi voi olla kunnan palveluiden erityispiirteet huomioiden varsin hyvä sosiaalisen luototuksen paikka. Sosiaalityö on hyvin kiinteästi mukana sosiaalisen luoton myöntämisessä, sillä miltei aina joudutaan harkitsemaan suhdetta toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Asiakkaan taloudellinen tilanne ratkaisee, onko hänellä mahdollisuuksia esimerkiksi toimeentulotukeen tai sosiaaliseen luottoon. Sosiaalisen luototuksen kehittäminen ja näitten lakialoitteitten eteenpäinvieminen ovat olleet erittäin tärkeitä asioita.

Haluan kiittää edustajia Toivakka ja Kataja näistä lakialoitteista ja myös ministeri Henrikssonia, koska hän paneutui tähän asiaan hyvin nopeasti ja toi meille hyvän esityksen käsiteltäväksi.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puheenjohtaja! Jotta kiitoskierros kokonaisuudessaan umpeutuu, niin minä haluan kiittää edustaja Kalmaria, joka on ollut tässä asiassa aktiivinen myös. Oikeastaan edustaja Kalmari toi valiokunnassa hyvin esille juuri tämän vastentahtoisen ja aggressiivisen mainonnan. En tiedä, sopisiko tässä nyt aivan haastaa, mutta kansanedustaja Filatoville: mielelläni olen kirjoittamassa alle tai tekemässä sellaista lakialoitetta, missä lähdemme liikkeelle siitä, että pikavipeissä mielikuvamainonta voitaisiin kieltää.

Missä se raja mielikuvamainonnan osalta sitten menee? Onko se tässä alkoholimainonnassa vai kaikessa sellaisessa, mikä voi olla haitallista ihmiselle? Minä kun tykkään sianlihasta, niin minun mielestäni sitä saa kyllä mainostaa niin, että tulee hyvä olo; missä se raja sitten kulloinkin kulkee, mutta näissä, mistä tulee kerrannaisvaikutuksia huomattavasti enemmän, ehkä olisi hyvä, että eduskunnassa aktiivisesti lähdetään toimimaan ja pikavippien osalta mielikuvamainonta ja vastentahtoinen mainonta otetaan aloitteeksi.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy tukea Jari Myllykosken tekemää esitystä tästä mielikuvamainonnasta. Kesällä kun olin Mikkelissä ja kävelin sitä rantakatua, niin sehän oli aivan järkyttävää, kun siellä oli tolppia 20 metrin välein ja jokaisessa oli ilmoitus, että ota pikavippi, suurin piirtein kännykkä käteen ja soita, niin saat heti rahaa. Kyllä se mielikuvamainonta vaikuttaa ilman muuta, ja monesti ihmiset ovat herkkiä. On todettu, että kun 11 kertaa näet jonkun mainoksen, niin se iskostuu sinun mieleesi, ja varmasti monet nuoret ovat vielä hanakampia tarttumaan siihen kännykkään ja ottamaan harkitsematta niitä pikavippejä.

Yleiskeskustelu päättyi.