Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Jokaisella suomalaisella nuorella pitäisi olla
mahdollisuus rakentaa itselleen tulevaisuutta, ja se tulevaisuuden
rakentaminen alkaa koulutuksesta. Nuoret ansaitsevat riittävästi
koulutuspaikkoja, ja nuoret ansaitsevat laadukkaan opetuksen, joka
vastaa myös elinkeinoelämän tarpeisiin.
Myös kansantaloutemme vaatii laadukasta koulutusta. Tarvitsemme
kipeästi kasvua, työpaikkoja ja yrityksiin sekä julkisiin
palveluihin osaavia työntekijöitä. Kuitenkin,
Kataisen hallitus ja opetusministeri Gustafsson, te olette vähentäneet
aloituspaikkoja ammattikorkeakouluista ja ammatillisesta koulutuksesta,
opettajia on lomautettu, kansanopistoja ajatte alas. Miksi te murennatte
tällä tavalla nuorten tulevaisuutta ja samalla
talouden uuden kasvun mahdollisuuksia?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! On tietysti syytä yhtyä huoleen
ja olla edustaja Tiilikaisen kanssa samaa mieltä siinä asiassa,
että nuorilla pitää olla koulutuspaikat. Me
haluamme hallituksena turvata myöskin osana tätä nuorisotakuuta
koko ikäluokalle koulutuspaikan ammatillisessa koulutuksessa,
lukiossa. Näin toimimme, ja tähän on
myöskin varattu rahat. Olemme kehittäneet opiskelijavalintajärjestelmää sillä tavalla,
että tämä paikka peruskoulun päättäville
nuorille turvataan.
Johtuen valtiontaloudellisista syistä on jouduttu myöskin
säästötoimenpiteisiin, itse asiassa kaikilla
muilla koulutuksen tasoilla, vaan ei peruskoulussa, joka on ollut
hallituksen ja myöskin opetusministerin huolenpidon ja
silmäterän kohde. Sinne on päinvastoin
lisätty määrärahoja merkittävästi
opetusryhmien koon pienentämiseen ja myöskin koulujen
välisten oppimiserojen pienentämiseen peräti
83 miljoonaa euroa, (Puhemies koputtaa) joka on historiallisen iso
summa.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministerin julistus on kaunista kuultavaa, mutta
käytäntö ja todellisuus koulutuksessa
eivät valitettavasti vastaa antamaanne kuvaa. Te mainostatte
kyllä yhteiskuntatakuuta, mutta esimerkiksi ammatillisessa
koulutuksessa keskeyttämisprosentit ovat erittäin
suuria. Mistä tämä voi johtua?
Sen sijaan, että te tarjoaisitte nuorille laadukasta
ammatillista koulutusta, te tarjoatte ehkä kulissikoulutusta.
Nimittäin leikkaustenne takia monissa oppilaitoksissa on
jouduttu lomauttamaan opettajia. Opiskelijat joko opiskelevat kotona
tai vaikka olisivat siellä oppilaitoksessa, ei heillä ole
opettajien tukea. Tämäkö parantaa oppimenestystä?
Tämäkö on sitä laadukasta koulutusta?
Mitä te lupaatte niille nuorille, joille opiskelupaikkaa
ei ole tarjolla? Onko hallituksella ja teillä, ministeri
Gustafsson, käsitystä näistä käytännön
ongelmista? Mitä konkreettista te teette, että nuoret
(Puhemies koputtaa) valmistuisivat kouluistaan?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Viimeisen kahden viikon aikana olen käynyt
muun muassa sekä Jyväskylässä että Kuopiossa
paikan päällä tutustumassa oppilaitosten
tilanteisiin ja otan tietysti näiden käyntien anneista
vaarin. Mitä nyt tulee täsmällisesti
näihin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin, niin
niihin otamme kantaa nyt lähiviikkoina. Haluan itse tarkasti
kuunnella koulutuksen järjestäjiä, mitä he
esittävät ja mitä he haluavat. Minulla on
jo nyt verrattain tarkka käsitys siitä, missä on näitä ongelmakohtia,
ja tulemme tietysti ministeriössä ja hallituksessa
sitten kohdentamaan koulutuspaikkoja niin, että esimerkiksi
nuorisotakuu toteutuu.
Sen sijaan olen tietysti jyrkästi eri mieltä nyt edustaja
Tiilikaisen kanssa sikäli, että ei meillä Suomessa,
hei, mitään kulissikoulutusta ole. Juuri sen takia
esimerkiksi ammattikorkeakoulukentässä vähennettiin
aika merkittävästikin kulttuuri- ja viestintäkoulutusta,
lisättiin hoiva-alan koulutusta, kun me haluamme kouluttaa
nuoria niihin ammatteihin ja tehtäviin, (Puhemies koputtaa)
joissa on kysyntää. Näinhän
vastuullinen hallitus ja ministeri toimivat.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa puhemies! Niiltä osin voisi kyllä kutsua
kulissikoulutukseksi tätä hallituksen tarjoamaa
linjaa, että meillä on esimerkiksi tällä hetkellä liian
paljon työllisyyskursseja, jotka eivät johda mihinkään.
Lisäksi opiskelijat joutuvat opiskelemaan kotona ilman opettajia,
ammattikorkeakouluissa irtisanotut opettajat eivät tule
järjestämään opetusta jne. Mitä tämä muuta
voisi olla kuin kulissikoulutusta?
Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä ministeriltä,
kun ammattikoulusta toiselta asteelta viestit kantautuvat sillä tavalla,
että koulutus ei vastaa enää elinkeinoelämän
tarpeisiin: minkälaisia suunnitelmia ministerillä on
ammatillisen koulutuksen kehittämisestä edelleen
niin, että nuoret voisivat paremmin siirtyä suoraan
työelämään?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Meillä ammatillisen koulutuksen kentässä toimivat
nämä koulutustoimikunnat, joissa on kolmikantaedustus.
Siellä ovat siis työpaikoilta ammatti-ihmiset
edustamassa tämän päivän tilaa,
tulevaisuuden ammattitarpeita. Siellä on myöskin
valtiovallan ja työnantajien edustus. Nämä antavat
ne impulssit, miten ammatillista koulutusta kehitetään.
Sen takia se meillä nyt on keskimäärin
kohtuullisen hyvää.
Mitä näihin keskeyttämisiin tulee,
joista Tiilikainen totesi, niin en minä nyt puolentoista
vuoden aikana ole vielä kerinnyt kokonaan keskeyttämistä vähentämään,
mutta se on erityisesti meidän uuden rahoitusjärjestelmän
kohteena. Palkitaan siitä, että nuoret valmistuvat.
Tämä koskee niin ammatillista koulutusta kuin
ammattikorkeakoulutustakin. Tämä ei tapahdu nyt
hetkessä, mutta tahtotila on vahva toimia näin.
Mitä tulee tähän etäopetukseen,
olen itse siitä jo kymmenen vuotta sitten kantanut huolta,
jolloin maassa oli toisenlainen hallitus. (Puhemies koputtaa) On
harmillista se, että ammatillisessa koulutuksessa käytetään
16—17-vuotiaita siihen, että annetaan liikaa etäopetusta,
kun tiedetään, että sen ikäiset
eivät nyt hyödynnä sitä aikaa.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu on aivan loistava ajatuksena
ja ideana, mutta jos ajattelemme sen toteutumista, mitä hallitus
on esittänyt, ja kuvitellaan, että se toteutuisi kaikkien
kohdalla, niin en usko. Onko hallitus laskenut, kuinka monta nuorta
jää tämän nuorisotakuun ulkopuolelle?
Jos lasketaan ne varat ja tavoitteet, mitä tähän
on asetettu, niin ei jokainen tule saamaan tätä paikkaa
koulutuksessa tai työelämässä.
Mitä tehdään näille nuorille,
jotka jäävät tämän
asian ulkopuolelle, ja kuinka paljon heitä hallituksen
mielestä on?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Hallituksessa työministeri Ihalaisen
kanssa, ministerien Risikko, Guzenina-Richardson ja ministeri Arhinmäen
kanssa on tehty ja tehdään hartiavoimin töitä sen
eteen, että nuorisotakuu onnistuu. Se on huikean kova koulutuspoliittinen,
kansallinen ja moraalinen kannanotto nuorisotyöttömyyden
nujertamiseksi. Kaikki, jotka tuntevat työelämää ja
yhteiskuntaa hyvin, voivat arvioida, että siinä tämmöisen
sataprosenttisen tuloksen saaminen ei ehkä ole mahdollista.
Mutta tavoite on se, että eri paikkakunnilla, eri yhteisöissä tehdään
nyt kaikki voitava, jotta tämä lupaus — kolmen
kuukauden jälkeen työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka — toteutuu.
Me teemme hyvää yhteistyötä elinkeinoelämän,
Suomen yrittäjäjärjestöjen kanssa,
jotta näitä työpaikkoja saataisiin tässäkin
tilanteessa, ja on kovat kannusteet nyt työnantajille parannetun
oppisopimuskoulutuksen turvan kohdalta, Sanssi-kortin kohdalta jne.
Paljon nyt tehdään, ei ole koskaan, (Puhemies
koputtaa) hei, näin paljon tehty. (Naurua — Hälinää)
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Aina ei auta eikä riitä se,
(Hälinää — Puhemies koputtaa)
että koulutuspaikkoja on riittävästi
tarjolla, sillä usein käy niin, että muotialat
kiinnostavat nuoria ja nuorten toiveet ja nämä koulutuspaikat
eivät aina kohtaa. Sen takia on erittäin tärkeää,
että kiinnitetään huomiota myös
opintojen ohjaukseen, mikä on oleellinen kohta varsinkin peruskoulussa
ja toisella asteellakin. Mitä aiotaan tehdä opintojen
ohjauksen kehittämisen suhteen, jotta nuoret löytäisivät
paremmin sitten oman koulutuspaikkansa?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Tänään viimeksi
iltapäivällä, kun oli sivistyspoliittisen
ministerivaliokunnan kokous ja käytiin lähetekeskustelua
uuden lukiolain kehittämisen suhteen, yksi keskeinen yhteinen
näkemys oli se, että myöskin lukiossa
tarvitaan vahvempaa yksilöllistä, henkilökohtaista opinto-ohjausta.
Meillä tulee liian paljon lukioon nuoria, jotka ovat aika
hunningolla siitä, mitä työelämässä ja
yhteiskunnassa tapahtuu.
Sama on toteutumassa nyt, kun tehdään peruskoulun
uutta opetussuunnitelmaa. Me tarvitsemme erityisesti yläasteella
myöskin parempaa työelämätuntemusta,
opinto-ohjausta. Minä korostaisin tässä yhteydessä myöskin
henkilökohtaisesti sitä, että tätä ei
voi jättää yksin opinto-ohjaajien tehtäväksi.
Siihen pitää saada sitoutettua myöskin
muut opettajat, mielellään koulun koko henkilökunta.
Tuomo Puumala /kesk:
Herra puhemies! Oli mukava kuulla, että ministeri on
käynyt tutustumassa eri oppilaitoksiin. Meidän
on välttämätöntä kuitenkin
sanoa, että se ei riitä keskustalle, että te
käytte tutustumassa erilaisiin oppilaitoksiin. (Oikealta:
Mikään ei riitä!)
Te tuossa totesitte, että koskaan ei ole tehty näin
paljon. Se pitää paikkansa. Sivistysleikkauksia
ei tietojeni mukaan ole koskaan tehty yhdellä vaalikaudella
tässä mittakaavassa, missä te, arvoisa
ministeri, niitä nyt toteutatte. Yhteiskuntatakuuseen on
varattu 60 miljoonaa euroa, ja me iloitsemme jokaisesta
eurosta. Mutta samaan aikaan on välttämätöntä sanoa, että yhteiskun-tatakuu
on murentunut ammatillisen koulutuksen leikkausten, ammattikorkeakoululeikkausten,
oppisopimuskoulutusalasajon, edessä ole-vien lukioleikkausten
jne., vapaan sivistystyön alasajon myötä.
Ministeri, minulla on teille ilmainen vinkki: kun nyt on lähes
vuosi keskusteltu näistä kolmesta koulutuspäivästä,
johon ollaan valmiita varaamaan 100 miljoonaa euroa, mitäpä jos
nyt kuitenkin tämä raha annettaisiinkin kaikkien
koulutukseen. (Puhemies koputtaa) Kun sopua ei näytä syntyvän,
valtio olisi panostamassa nuoriin ja kaikkien koulutukseen.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Se on kyllä tässä salissa
sanottu aikaisemminkin, ja olen varovainen sanomaan sitä uudelleen,
koska tiedän, että keskustassakin halutaan tehdä vakavaa
koulutus- ja sivistyspolitiikkaa. Kahdeksan vuoden aikana, kun maassa oli
keskustalainen pääministeri, täältä lopetettiin noin
800 alakoulua, ala-astetta, kyläkoulua. (Välihuutoja)
Eihän niitä päätöksiä ole
tehty ilkeyttään siellä, vaan sen takia,
että siellä väki väheni, lapset
vähenivät ja kunnat joutuivat taloudellisista
syistä tekemään näitä päätöksiä.
Tässä suhteessa se, mitä hallitus nyt
on tekemässä, niin minun opetusministeriaikanani
ei tulla lakkauttamaan ja lopettamaan niin paljon peruskouluja, ala-
ja yläasteita, kuin tapahtui keskustan ollessa vallassa.
Minä sanon tämän sen takia vahvasti, (Hälinää — Puhemies
koputtaa) että säilyy suhteellisuustaju nyt näissä asioissa.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että lähdemme
konkretisoimaan näitä asioita ja puhumme vähän,
mitä tarkoittaa talouskasvun tukeminen koulutuksella ja
mitä se tarkoittaa tietyille aloille ja tietyille alueille.
Otan konkreettisen esimerkin erittäin voimakkaassa kasvussa
olevasta kaivosteollisuudesta.
Me ennakoimme, että siellä tulee 4 000—5 000
uutta työpaikkaa lähivuosina. Nämä työpaikat
ovat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa tietyistä syistä,
koska ne kaivokset syntyvät niille alueille. Ne ovat juuri
niillä alueilla, joille konkreettisesti eniten suunnataan
ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulupaikkojen leikkauksia.
Suomessahan 90-luvulla lopetettiin käytännössä tämä kaivosteollisuus,
mutta nyt, kun se on kasvussa, on täysin selvää,
että siitä emme selviä, ellei meillä ole
riittävästi tälle alalle koulutusta.
Arvoisa ministeri, oletteko tietoinen, että näillä koulutusratkaisuillanne
te tulette vaikeuttamaan tätä Suomen kipeästi
tarvitseman kasvualan kehitystä?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Voin kyllä koko eduskunnan edessä vannoa,
että näin ei tule tapahtumaan. Haluan huolehtia
siitä, että se, millä kaivostoiminnan edellytyksiä voidaan
vahvistaa koulutuksellisin toimenpitein, tehdään.
Ne on jo nyt käynnistetty esimerkiksi ammattikorkeakoulujen
aloituspaikkojen jaon suhteen ja kohdentamalla niitä opiskelupaikkoja
nimenomaan kaivosteollisuuden tarpeisiin.
Ehkä sivumennen sanoen sanon vielä sen — edustaja
Puumala kuuntelee nyt tarkasti — että olen lähimmän
kuuden viikon aikana tekemässä kaksi matkaa Suomen
Lappiin osin myöskin niistä syistä, että haluan
henkilökohtaisesti käydä katsomassa sen
Lapin tilanteen. (Välihuutoja) Näin toimii vastuullinen
opetusministeri.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus on tehnyt aivan
oikean linjauksen, kun se panostaa nimenomaan peruskoulutukseen,
koska jos peruskoulun pohja pettää, niin meillä on
tulevaisuudessa yhä enemmän niitä nuoria,
jotka ovat kyllä päässeet ammatilliseen koulutukseen
mutta eivät selviä siitä, ja tämä keskeyttäminen
on iso ongelma myös näiden opetuspaikkojen määrän
näkökulmasta. Jos kaikki läpäisisivät
koulutuksen, niin meidän opetuspaikkamme tai koulutuspaikkamme
riittäisivät aivan hyvin, ja näissä leikatuissakin
paikoissa kannattaa muistaa se, että myös ikäluokat
pienenevät, elikkä suhteessa tuleviin ikäluokkiin
näitä paikkoja on enemmän jäljellä leikkausten
jälkeenkin.
Mutta kun Euroopan unioni on myös linjannut, että nuorten
yhteiskuntatakuu on tärkeä asia koko unionin alueella
ja samaan aikaan on linjattu, että rakennerahastojen rahoja
voitaisiin käyttää yhteiskuntatakuun
toteuttamiseen, niin oletteko te ajatelleet, että nimenomaan
tämä keskeyttäminen voisi olla yksi painopiste
näissä toimissa, koska nyt on olemassa läpäisyohjelma,
mutta sen resurssit ovat aika niukat ja me tiedämme, että tarve
tällä puolella nimenomaan on parempiin projekteihin
ja parempaan toimintaan myös paikallisella tasolla?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Joo, aivan niin kuin edustaja Saarinen sanoi,
hyvä kysymys. (Naurua)
Kun nyt olemme arvioineet tulevaa rakennerahastokautta, niin
totta kai meillä on paljon tahtoa saada erilaisiin kansallisiin
koulutuksellisiin kehittämishankkeisiin näitä rahoja,
ja itse ajattelen myöskin näin, niin kuin edustaja
Filatovkin, että kyllä tämä koulutuksen
keskeyttämisestä tavallaan pois pääseminen
on myöskin yksi tärkeä kohde.