Täysistunnon pöytäkirja 4/2013 vp

PTK 4/2013 vp

4. TORSTAINA 7. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jokaisella suomalaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus rakentaa itselleen tulevaisuutta, ja se tulevaisuuden rakentaminen alkaa koulutuksesta. Nuoret ansaitsevat riittävästi koulutuspaikkoja, ja nuoret ansaitsevat laadukkaan opetuksen, joka vastaa myös elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös kansantaloutemme vaatii laadukasta koulutusta. Tarvitsemme kipeästi kasvua, työpaikkoja ja yrityksiin sekä julkisiin palveluihin osaavia työntekijöitä. Kuitenkin, Kataisen hallitus ja opetusministeri Gustafsson, te olette vähentäneet aloituspaikkoja ammattikorkeakouluista ja ammatillisesta koulutuksesta, opettajia on lomautettu, kansanopistoja ajatte alas. Miksi te murennatte tällä tavalla nuorten tulevaisuutta ja samalla talouden uuden kasvun mahdollisuuksia?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! On tietysti syytä yhtyä huoleen ja olla edustaja Tiilikaisen kanssa samaa mieltä siinä asiassa, että nuorilla pitää olla koulutuspaikat. Me haluamme hallituksena turvata myöskin osana tätä nuorisotakuuta koko ikäluokalle koulutuspaikan ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa. Näin toimimme, ja tähän on myöskin varattu rahat. Olemme kehittäneet opiskelijavalintajärjestelmää sillä tavalla, että tämä paikka peruskoulun päättäville nuorille turvataan.

Johtuen valtiontaloudellisista syistä on jouduttu myöskin säästötoimenpiteisiin, itse asiassa kaikilla muilla koulutuksen tasoilla, vaan ei peruskoulussa, joka on ollut hallituksen ja myöskin opetusministerin huolenpidon ja silmäterän kohde. Sinne on päinvastoin lisätty määrärahoja merkittävästi opetusryhmien koon pienentämiseen ja myöskin koulujen välisten oppimiserojen pienentämiseen peräti 83 miljoonaa euroa, (Puhemies koputtaa) joka on historiallisen iso summa.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministerin julistus on kaunista kuultavaa, mutta käytäntö ja todellisuus koulutuksessa eivät valitettavasti vastaa antamaanne kuvaa. Te mainostatte kyllä yhteiskuntatakuuta, mutta esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämisprosentit ovat erittäin suuria. Mistä tämä voi johtua?

Sen sijaan, että te tarjoaisitte nuorille laadukasta ammatillista koulutusta, te tarjoatte ehkä kulissikoulutusta. Nimittäin leikkaustenne takia monissa oppilaitoksissa on jouduttu lomauttamaan opettajia. Opiskelijat joko opiskelevat kotona tai vaikka olisivat siellä oppilaitoksessa, ei heillä ole opettajien tukea. Tämäkö parantaa oppimenestystä? Tämäkö on sitä laadukasta koulutusta? Mitä te lupaatte niille nuorille, joille opiskelupaikkaa ei ole tarjolla? Onko hallituksella ja teillä, ministeri Gustafsson, käsitystä näistä käytännön ongelmista? Mitä konkreettista te teette, että nuoret (Puhemies koputtaa) valmistuisivat kouluistaan?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Viimeisen kahden viikon aikana olen käynyt muun muassa sekä Jyväskylässä että Kuopiossa paikan päällä tutustumassa oppilaitosten tilanteisiin ja otan tietysti näiden käyntien anneista vaarin. Mitä nyt tulee täsmällisesti näihin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin, niin niihin otamme kantaa nyt lähiviikkoina. Haluan itse tarkasti kuunnella koulutuksen järjestäjiä, mitä he esittävät ja mitä he haluavat. Minulla on jo nyt verrattain tarkka käsitys siitä, missä on näitä ongelmakohtia, ja tulemme tietysti ministeriössä ja hallituksessa sitten kohdentamaan koulutuspaikkoja niin, että esimerkiksi nuorisotakuu toteutuu.

Sen sijaan olen tietysti jyrkästi eri mieltä nyt edustaja Tiilikaisen kanssa sikäli, että ei meillä Suomessa, hei, mitään kulissikoulutusta ole. Juuri sen takia esimerkiksi ammattikorkeakoulukentässä vähennettiin aika merkittävästikin kulttuuri- ja viestintäkoulutusta, lisättiin hoiva-alan koulutusta, kun me haluamme kouluttaa nuoria niihin ammatteihin ja tehtäviin, (Puhemies koputtaa) joissa on kysyntää. Näinhän vastuullinen hallitus ja ministeri toimivat.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa puhemies! Niiltä osin voisi kyllä kutsua kulissikoulutukseksi tätä hallituksen tarjoamaa linjaa, että meillä on esimerkiksi tällä hetkellä liian paljon työllisyyskursseja, jotka eivät johda mihinkään. Lisäksi opiskelijat joutuvat opiskelemaan kotona ilman opettajia, ammattikorkeakouluissa irtisanotut opettajat eivät tule järjestämään opetusta jne. Mitä tämä muuta voisi olla kuin kulissikoulutusta?

Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä ministeriltä, kun ammattikoulusta toiselta asteelta viestit kantautuvat sillä tavalla, että koulutus ei vastaa enää elinkeinoelämän tarpeisiin: minkälaisia suunnitelmia ministerillä on ammatillisen koulutuksen kehittämisestä edelleen niin, että nuoret voisivat paremmin siirtyä suoraan työelämään?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Meillä ammatillisen koulutuksen kentässä toimivat nämä koulutustoimikunnat, joissa on kolmikantaedustus. Siellä ovat siis työpaikoilta ammatti-ihmiset edustamassa tämän päivän tilaa, tulevaisuuden ammattitarpeita. Siellä on myöskin valtiovallan ja työnantajien edustus. Nämä antavat ne impulssit, miten ammatillista koulutusta kehitetään. Sen takia se meillä nyt on keskimäärin kohtuullisen hyvää.

Mitä näihin keskeyttämisiin tulee, joista Tiilikainen totesi, niin en minä nyt puolentoista vuoden aikana ole vielä kerinnyt kokonaan keskeyttämistä vähentämään, mutta se on erityisesti meidän uuden rahoitusjärjestelmän kohteena. Palkitaan siitä, että nuoret valmistuvat. Tämä koskee niin ammatillista koulutusta kuin ammattikorkeakoulutustakin. Tämä ei tapahdu nyt hetkessä, mutta tahtotila on vahva toimia näin.

Mitä tulee tähän etäopetukseen, olen itse siitä jo kymmenen vuotta sitten kantanut huolta, jolloin maassa oli toisenlainen hallitus. (Puhemies koputtaa) On harmillista se, että ammatillisessa koulutuksessa käytetään 16—17-vuotiaita siihen, että annetaan liikaa etäopetusta, kun tiedetään, että sen ikäiset eivät nyt hyödynnä sitä aikaa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu on aivan loistava ajatuksena ja ideana, mutta jos ajattelemme sen toteutumista, mitä hallitus on esittänyt, ja kuvitellaan, että se toteutuisi kaikkien kohdalla, niin en usko. Onko hallitus laskenut, kuinka monta nuorta jää tämän nuorisotakuun ulkopuolelle? Jos lasketaan ne varat ja tavoitteet, mitä tähän on asetettu, niin ei jokainen tule saamaan tätä paikkaa koulutuksessa tai työelämässä. Mitä tehdään näille nuorille, jotka jäävät tämän asian ulkopuolelle, ja kuinka paljon heitä hallituksen mielestä on?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Hallituksessa työministeri Ihalaisen kanssa, ministerien Risikko, Guzenina-Richardson ja ministeri Arhinmäen kanssa on tehty ja tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että nuorisotakuu onnistuu. Se on huikean kova koulutuspoliittinen, kansallinen ja moraalinen kannanotto nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi. Kaikki, jotka tuntevat työelämää ja yhteiskuntaa hyvin, voivat arvioida, että siinä tämmöisen sataprosenttisen tuloksen saaminen ei ehkä ole mahdollista.

Mutta tavoite on se, että eri paikkakunnilla, eri yhteisöissä tehdään nyt kaikki voitava, jotta tämä lupaus — kolmen kuukauden jälkeen työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka — toteutuu. Me teemme hyvää yhteistyötä elinkeinoelämän, Suomen yrittäjäjärjestöjen kanssa, jotta näitä työpaikkoja saataisiin tässäkin tilanteessa, ja on kovat kannusteet nyt työnantajille parannetun oppisopimuskoulutuksen turvan kohdalta, Sanssi-kortin kohdalta jne. Paljon nyt tehdään, ei ole koskaan, (Puhemies koputtaa) hei, näin paljon tehty. (Naurua — Hälinää)

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Aina ei auta eikä riitä se, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että koulutuspaikkoja on riittävästi tarjolla, sillä usein käy niin, että muotialat kiinnostavat nuoria ja nuorten toiveet ja nämä koulutuspaikat eivät aina kohtaa. Sen takia on erittäin tärkeää, että kiinnitetään huomiota myös opintojen ohjaukseen, mikä on oleellinen kohta varsinkin peruskoulussa ja toisella asteellakin. Mitä aiotaan tehdä opintojen ohjauksen kehittämisen suhteen, jotta nuoret löytäisivät paremmin sitten oman koulutuspaikkansa?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tänään viimeksi iltapäivällä, kun oli sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan kokous ja käytiin lähetekeskustelua uuden lukiolain kehittämisen suhteen, yksi keskeinen yhteinen näkemys oli se, että myöskin lukiossa tarvitaan vahvempaa yksilöllistä, henkilökohtaista opinto-ohjausta. Meillä tulee liian paljon lukioon nuoria, jotka ovat aika hunningolla siitä, mitä työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuu.

Sama on toteutumassa nyt, kun tehdään peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa. Me tarvitsemme erityisesti yläasteella myöskin parempaa työelämätuntemusta, opinto-ohjausta. Minä korostaisin tässä yhteydessä myöskin henkilökohtaisesti sitä, että tätä ei voi jättää yksin opinto-ohjaajien tehtäväksi. Siihen pitää saada sitoutettua myöskin muut opettajat, mielellään koulun koko henkilökunta.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Oli mukava kuulla, että ministeri on käynyt tutustumassa eri oppilaitoksiin. Meidän on välttämätöntä kuitenkin sanoa, että se ei riitä keskustalle, että te käytte tutustumassa erilaisiin oppilaitoksiin. (Oikealta: Mikään ei riitä!)

Te tuossa totesitte, että koskaan ei ole tehty näin paljon. Se pitää paikkansa. Sivistysleikkauksia ei tietojeni mukaan ole koskaan tehty yhdellä vaalikaudella tässä mittakaavassa, missä te, arvoisa ministeri, niitä nyt toteutatte. Yhteiskuntatakuuseen on varattu 60 miljoonaa euroa, ja me iloitsemme jokaisesta eurosta. Mutta samaan aikaan on välttämätöntä sanoa, että yhteiskun-tatakuu on murentunut ammatillisen koulutuksen leikkausten, ammattikorkeakoululeikkausten, oppisopimuskoulutusalasajon, edessä ole-vien lukioleikkausten jne., vapaan sivistystyön alasajon myötä.

Ministeri, minulla on teille ilmainen vinkki: kun nyt on lähes vuosi keskusteltu näistä kolmesta koulutuspäivästä, johon ollaan valmiita varaamaan 100 miljoonaa euroa, mitäpä jos nyt kuitenkin tämä raha annettaisiinkin kaikkien koulutukseen. (Puhemies koputtaa) Kun sopua ei näytä syntyvän, valtio olisi panostamassa nuoriin ja kaikkien koulutukseen.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Se on kyllä tässä salissa sanottu aikaisemminkin, ja olen varovainen sanomaan sitä uudelleen, koska tiedän, että keskustassakin halutaan tehdä vakavaa koulutus- ja sivistyspolitiikkaa. Kahdeksan vuoden aikana, kun maassa oli keskustalainen pääministeri, täältä lopetettiin noin 800 alakoulua, ala-astetta, kyläkoulua. (Välihuutoja) Eihän niitä päätöksiä ole tehty ilkeyttään siellä, vaan sen takia, että siellä väki väheni, lapset vähenivät ja kunnat joutuivat taloudellisista syistä tekemään näitä päätöksiä. Tässä suhteessa se, mitä hallitus nyt on tekemässä, niin minun opetusministeriaikanani ei tulla lakkauttamaan ja lopettamaan niin paljon peruskouluja, ala- ja yläasteita, kuin tapahtui keskustan ollessa vallassa. Minä sanon tämän sen takia vahvasti, (Hälinää — Puhemies koputtaa) että säilyy suhteellisuustaju nyt näissä asioissa.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että lähdemme konkretisoimaan näitä asioita ja puhumme vähän, mitä tarkoittaa talouskasvun tukeminen koulutuksella ja mitä se tarkoittaa tietyille aloille ja tietyille alueille. Otan konkreettisen esimerkin erittäin voimakkaassa kasvussa olevasta kaivosteollisuudesta.

Me ennakoimme, että siellä tulee 4 000—5 000 uutta työpaikkaa lähivuosina. Nämä työpaikat ovat pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa tietyistä syistä, koska ne kaivokset syntyvät niille alueille. Ne ovat juuri niillä alueilla, joille konkreettisesti eniten suunnataan ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulupaikkojen leikkauksia. Suomessahan 90-luvulla lopetettiin käytännössä tämä kaivosteollisuus, mutta nyt, kun se on kasvussa, on täysin selvää, että siitä emme selviä, ellei meillä ole riittävästi tälle alalle koulutusta.

Arvoisa ministeri, oletteko tietoinen, että näillä koulutusratkaisuillanne te tulette vaikeuttamaan tätä Suomen kipeästi tarvitseman kasvualan kehitystä?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Voin kyllä koko eduskunnan edessä vannoa, että näin ei tule tapahtumaan. Haluan huolehtia siitä, että se, millä kaivostoiminnan edellytyksiä voidaan vahvistaa koulutuksellisin toimenpitein, tehdään. Ne on jo nyt käynnistetty esimerkiksi ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen jaon suhteen ja kohdentamalla niitä opiskelupaikkoja nimenomaan kaivosteollisuuden tarpeisiin.

Ehkä sivumennen sanoen sanon vielä sen — edustaja Puumala kuuntelee nyt tarkasti — että olen lähimmän kuuden viikon aikana tekemässä kaksi matkaa Suomen Lappiin osin myöskin niistä syistä, että haluan henkilökohtaisesti käydä katsomassa sen Lapin tilanteen. (Välihuutoja) Näin toimii vastuullinen opetusministeri.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus on tehnyt aivan oikean linjauksen, kun se panostaa nimenomaan peruskoulutukseen, koska jos peruskoulun pohja pettää, niin meillä on tulevaisuudessa yhä enemmän niitä nuoria, jotka ovat kyllä päässeet ammatilliseen koulutukseen mutta eivät selviä siitä, ja tämä keskeyttäminen on iso ongelma myös näiden opetuspaikkojen määrän näkökulmasta. Jos kaikki läpäisisivät koulutuksen, niin meidän opetuspaikkamme tai koulutuspaikkamme riittäisivät aivan hyvin, ja näissä leikatuissakin paikoissa kannattaa muistaa se, että myös ikäluokat pienenevät, elikkä suhteessa tuleviin ikäluokkiin näitä paikkoja on enemmän jäljellä leikkausten jälkeenkin.

Mutta kun Euroopan unioni on myös linjannut, että nuorten yhteiskuntatakuu on tärkeä asia koko unionin alueella ja samaan aikaan on linjattu, että rakennerahastojen rahoja voitaisiin käyttää yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, niin oletteko te ajatelleet, että nimenomaan tämä keskeyttäminen voisi olla yksi painopiste näissä toimissa, koska nyt on olemassa läpäisyohjelma, mutta sen resurssit ovat aika niukat ja me tiedämme, että tarve tällä puolella nimenomaan on parempiin projekteihin ja parempaan toimintaan myös paikallisella tasolla?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Joo, aivan niin kuin edustaja Saarinen sanoi, hyvä kysymys. (Naurua)

Kun nyt olemme arvioineet tulevaa rakennerahastokautta, niin totta kai meillä on paljon tahtoa saada erilaisiin kansallisiin koulutuksellisiin kehittämishankkeisiin näitä rahoja, ja itse ajattelen myöskin näin, niin kuin edustaja Filatovkin, että kyllä tämä koulutuksen keskeyttämisestä tavallaan pois pääseminen on myöskin yksi tärkeä kohde.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.