2) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin
(KAA 2/2013 vp)
Kauko Tuupainen /ps:
Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Luovan työn tekijät
ja yrittäjät Lyhdyn lähes 70 jäsenjärjestöä ovat
ottaneet kantaa käsiteltävään
lakialoitteeseen otsikolla Järkeä tekijänoikeuslakiin.
Muutama kommenttini lakialoitteesta.
Kansalaisaloite ei paranna esittävien taiteilijoiden,
tekijöiden ja sisällöntuottajien asemaa eikä palvele
laillisia palveluja haluavien kuluttajien etua. Toteutuessaan aloite
saattaa vaarantaa sisältöalojen työpaikat
ja heikentää kotimaisen sisällöntuotannon
toimintaedellytyksiä. Aloite saattaa vaikeuttaa digitaalisten
palvelujen kehittämistä ja tekee Suomesta turvasataman
kansainväliselle verkkopiratismille. Aloite saattaa viedä pohjan
oppimateriaalituotannolta laajalla pakko-otolla.
Kyse on myös työpaikoista ja kotimaisten yritysten
kilpailukyvystä sekä kansalaisten oikeudesta saada
tietoa, oppia, iloa ja elämyksiä. Kulttuurin ja
joukkoviestinnän alalla toimii maassamme yli 15 000
yritystä, ja ala työllistää noin 3,2
prosenttia työvoimastamme.
Arvoisa puhemies! Esitys saattaisi tehdä Suomesta turvasataman
kansainväliselle piratismille. Miksi?
Siksi, että ehdotus kannustaa oikeuksien loukkaamiseen
monin tavoin. Sen mukaan verkosta saisi vapaasti kopioida sinne
laittomasti laitettuja sisältöjä.
Siksi, että poliisi ei voisi tutkia vakaviakaan oikeudenloukkauksia,
koska rikoksesta tehtäisiin pelkkä rikkomus, jos
sen tekijä ei toimi ansiotarkoituksessa. Piraattipalveluja
voisi perustaa avoimesti, kun palvelujentarjoajan hyvitysvelvollisuus
poistettaisiin.
Siksi, että tuomioistuimella ei enää olisi
oikeutta määrätä teleoperaattoria
selvittämään tekijänoikeusrikoksen
uhrin pyynnöstä sitä, kuka levittää hänen
teoksiaan laittomasti.
Arvoisa puhemies! Kirjojen ja lehtien kustantajat, tv-yhtiöt
sekä elokuva-, musiikki- ja peliteollisuus panostavat digitaalisiin
sisältöihin. Suomen hallitus on tukenut vahvasti
digitaalisten markkinoiden edistämistä. Aloite
toimii tätä tavoitetta vastaan ja ajaisi lailliset
palvelut kohtuuttomaan tilanteeseen.
Esityksen mukaan kaupallisten verkkotallennuspalvelujen tulisi
saada tv-ohjelmat käyttöönsä sopimatta
ja ilmaiseksi. Nämä kaupalliset palvelut katsottaisiin
yksityiseksi kopioinniksi, vaikka ne laskuttavat kuluttajia.
Esitetty muutos saattaisi vääristää markkinoita.
Ulkopuoliset palveluntarjoajat saisivat käyttää ilmaiseksi
tv-yhtiöiden ohjelmasisältöä samalla,
kun ne kilpailisivat tv-yhtiöiden omien verkkopalvelujen
kanssa. EU-komissio on kirjeessään Italian hallitukselle
vahvistanut, että verkkotallennuspalveluita ei voi pitää tekijänoikeuskriteerien
mukaisesti yksityisinä kopioina.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama lause. Aika käy.
Tekijänoikeuslaki on jatkuvassa uudistusten kierteessä.
Paraikaa sitä valmistellaan OKM:ssä. Lakia tulee
kehittää niin, että siinä huomioidaan kuluttajien,
luovan työn tekijöiden ja toimialan yrittäjien
tarpeet.
Edellä esittämäni perusteella tunnustan
olevani erittäin kriittinen kansalaisaloitteen hyväksymisen
suhteen, kun se myöhemmin, valiokuntakäsittelyn
jälkeen, palaa tämän salin käsittelyyn. Tämä on
minun henkilökohtainen mielipiteeni, ei siis eduskuntaryhmäni. — Kiitos.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jos tehdään niin, että otetaan tässä pari
puheenvuoroa ja sitten mennään debattiin sen jälkeen.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslaki tunnetusti jakaa
mielipiteitä. Karkeasti keskustelussa on jaettu ihmiset
kahteen leiriin: toisaalta kulttuurin tuottajiin, toisaalta kulttuurin
kuluttajiin, siis tekijöihin ja käyttäjiin.
Tällainen vastakkainasettelu on kuitenkin vanhentunutta.
Se on harhaanjohtavaa, ja se on tämän keskustelun
kannalta vahingollista. Ilman tekijöitä ei tietenkään
ole käyttäjiä millekään kulttuurin
tuotteille. Toisaalta aika harva kulttuurin tuotos saavuttaa suuria
yleisöjä ja sitä kautta tuo tuloja tekijöille,
ellei niitä käyttäjiäkään
ole. Nykyään onneksi yhä useammin tekijät
toimivat vuoropuhelussa ja yhteistyössä käyttäjien
kanssa, ja toisaalta käyttäjät monissa
tilanteissa saattavat olla itse tuottamassa kulttuuriin sisältöjä.
No, riippumatta siitä, mihin leiriin tai koulukuntaan
itse kukin tässä keskustelussa itsensä lukee,
niin voisin kuvitella, että on tunnistettavissa tekijänoikeuslainsäädännössä joitakin
yleisiä periaatteita, joita aika laajalti voitaisiin yhdessä kannattaa.
Ensimmäinen on nähdäkseni selkeys.
Nykyinen tekijänoikeussääntely on aika
vaikea hahmottaa jopa parkkiintuneelle juristille, saatikka sitten
jollekin tavalliselle koululaiselle tai kotiäidille. Klassinen
esimerkki tästä on vaikkapa YouTube-videot. Jos
YouTube-videoita katsoo suoratoistona, siis suoraan verkossa, se
on yleisimmän tulkinnan mukaan ihan laillista. Mutta jos
saman videon upottaa vaikka omaan blogiinsa tai lataa sen saman
videon koneelleen, niin jälleen yleisimmän tulkinnan
mukaan se saattaakin olla laitonta. Sanon nimenomaan "yleisimmän tulkinnan
mukaan", koska jopa asiantuntijoiden kesken on vähän
eriäviä näkemyksiä siitä,
mikä on laitonta, mikä laillista. No, yleensäkin
on aika hankalaa, jos yhteiskunnassa on epäselvää,
mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä,
ja koko ajan joutuu miettimään, missä se
laillisen ja laittoman raja menee. Sen takia varmaankin ainakin
selkeydessä on parantamisen varaa tekijänoikeuslaissa.
Toinen luultavasti aika laajalti jaettu periaate voisi olla
tehokkuus sanan siinä merkityksessä, että tekijänoikeuslaki
saavuttaa sille asetetut tavoitteet mahdollisimman vähäisellä byrokratialla
ja niin, että sen toteuttaminen on kaikille osapuolille
mahdollisimman helppoa. Tämäkään
periaate ei kauhean hyvin nykylainsäädännössä valitettavasti
toteudu. Olen itse esimerkiksi jättänyt kirjallisen
kysymyksen siitä, minkälaisia korvauksia peritään
dj:ltä. Meillä on sellainen tilanne, että pahimmassa
tapauksessa dj, joka soittaa tuolla jossain klubissa tai bileissä musiikkia
levyltä, saattaa joutua maksamaan neljä eri kertaa
samasta soittamastaan kappaleesta, ja oli sitten mitä mieltä yleensä tekijänoikeuksien
korvausten tasosta ja laajuudesta, niin se, että samasta
teoksesta voi joutua maksamaan neljä eri kertaa, tuskin
on kauhean järkevää.
No, kolmas, toivoisin, aika yleisesti tunnustettu ja toivottu
periaate voisi olla kohtuus, josta tasavallan presidenttikin hyvin
omassa avauspuheenvuorossaan taannoin puhui. Kohtuus ei ole tietenkään
helppo määrittää. Varmasti riippuen siitä,
millä puolella neuvottelupöytää istuu,
se näkemys kohtuudesta voi olla aika erilainen. Mutta uskon,
että osa nykylainsäädännön
piirteistä varmaan useimmista meistä tuntuu aika lailla
kohtuuttomilta. (Puhemies: 3 minuuttia!) — Anteeksi, olin
luullut, että on 5 minuutin raja.
Aino-Kaisa Pekonen /vas:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustelua
tekijänoikeuksista käydään,
sillä tekijöiden, taiteilijoiden ja kulttuuri-
ja sisältöalan yritysten toimeentulo perustuu
keskeisiltä osin tekijänoikeuteen, ja tekijänoikeuslaki
on tällä hetkellä vaikeaselkoinen ja mutkikas.
Selvää on, että parannuksia tekijänoikeuksiin
tarvitaan, ja ministeri Arhinmäen johdolla opetus- ja kulttuuriministeriössä onkin
käynnissä tekijänoikeuslain
muutoshanke, joka on tarkoitus tuoda eduskuntaan nyt keväällä hallituksen
esityksenä. Erilaisten sidosryhmä- ja asiantuntijatapaamisten,
keskustelujen ja tiedonhankinnan jälkeen on arvioitu erilaisia
toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia, ja parhaillaan
on syntymässä ehdotus asiaa koskevaksi lainsäädäntöratkaisuksi.
Aloite on laadittu ilman vaikutusten arviointeja, ja se sisältää muun
muassa virheellisiä käsityksiä nykyisestä laista.
Esimerkiksi johdanto-osassa todetaan, että luvattoman aineiston
verkosta lataaminen olisi rangaistavaa. Monet sääntöehdotukset
ovat epäselviä ja joissain tapauksissa ristiriidassa
toistensa kanssa.
Arvoisa puhemies! Aloitteelle kerättiin tukea harhaanjohtavalla
viestinnällä, sillä aloitteen virallinen
tiivistelmä ja sen mainonta eivät ole vastanneet
aloitteen sisältöä. Valtaosa allekirjoittajista
ei ole myöskään voinut tietää,
mitä vain juristeille aukeavat ja 17-sivuiset pykälämuutosesitykset
sisältävät ja mitä ne aiheuttaisivat. Aloitteessa
on kuitenkin myös joitain yhtymäkohtia ministeriössä valmisteilla
olevaan esitykseen, kuten esimerkiksi ehdotukset käyttöoikeuksista
maksettavien korvausten kohtuullisuudesta ja kohtuullisuuden määrittelystä laissa
sekä ylipäätään lain
selkiyttämisestä.
Arvoisa puhemies! Aloite sisältää siis
hyviä ja kannatettavia asioita, mutta tällaisenaan
aloitetta ei voida hyväksyä. Aloitteen tulee silti
saada arvokas ja asianmukainen kohtelu eduskunnassa. Toivon siis,
että sivistysvaliokunta tekee aloitteesta mietinnön,
joka käsitellään eduskunnan täysistunnossa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt pyydän edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta
osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla
V-painiketta.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Laittomat palvelut valitettavasti toimivat
monelta osin jopa paremmin kuin lailliset palvelut, kun verkosta
ladataan asioita. Tämä on asia, joka tarvitsisi
kyllä muutoksia. Tulisi panostaa niihin toimenpiteisiin,
että nämä lailliset palvelut tuotaisiin
yhtä toimiviksi ja helppokäyttöisiksi
kuin nämä laittoman materiaalin levitykseen käytettävät
järjestelmät. Tämä on ongelma,
ja kysyisinkin ministeri Arhinmäeltä siitä,
mitä tälle asialle aiotaan tehdä.
Toinen hyvin vakava asia ja hankala asia on se, että hyvitysmaksu,
mikä seuraa yksityisestä kopioinnista, on tässä nykyisessä laissa
hieman ehkä jälkeenjäänyt. Joudutaan
maksamaan tätä vanhaa niin sanottua C-kasettimaksua
ulkoisista kovalevyistä ja digitaalisista audio- ja videotallentimista,
mikä ei välttämättä ole
tätä päivää. Oletteko,
ministeri, tekemässä toimenpiteitä tämän
asian suhteen, että tähän saataisiin
parannuksia?
Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaikki ymmärtävät
sen, että toisen omaisuutta ei saa ottaa luvattomasti käyttöön,
mutta jos se omaisuus onkin jossain digitaalisessa muodossa, niin
onko silloin tällä omistajalla vielä samat
oikeudet. Tästä muun muassa on nyt kysymys. Hallitusohjelmassa
seisoo, että hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla
on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa, ja meidän
tulee turvata myös luovan alan työntekijöiden
toimeentulo.
Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin hyvä kuin kansalaisaloitteen
mahdollisuus onkin, on tietenkin ikävää,
että näissä aloitteissa sitten vääristetään
asioita ja perustellaan niitä virheellisesti. Tietenkin olisi
hyvä lähteä todellisuudesta liikkeelle.
Musiikintekijä Markus Nordenstreng on sanonut, että aloitteessa
ei todellisuudessa ajeta juuri mitään niitä asioita,
joihin viitataan johdannossa, johon edustaja Pekonen äsken
puheessaan viittasi. Tähtäimenä ovatkin
huomattavat tekijänoikeuksien kavennukset, siis kulttuurintekijöiden
ja sisällöntuottajien aseman konkreettinen heikentäminen
Suomessa. Eli kun tämän aloitteen käy
loppuun asti läpi, niin huomaa, mikä tämän
todellinen sisältö ja lopputulos on. Aloite ajaa
varsin yksipuolisesti käyttäjien asiaa tekijöiden
kustannuksella. Musiikin ohella elokuvista, televisio-ohjelmista,
e-kirjoista, valokuvista, tietokoneohjelmista tulisi suomalaispiraateille
laillista riistaa. Tätä emme varmaan halua.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Todellakin, ajoittain vaikuttaa siltä,
että tekijänoikeusasiat ovat melkoista rakettitiedettä,
joka ei jokaiselle aukea. Siinä mielessä on tärkeää,
että tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistettaisiin
ja yksinkertaistettaisiin, ja ylipäätänsä,
että yhteiskunnassa käytäisiin laajempaa
keskustelua tekijänoikeuksista, mutta tämä aloite
on kyllä mielestäni monella tapaa ohilaukaus.
Tällä ei tällaisenaan saavuteta sitä,
mitä tässä asiassa pitäisi saavuttaa.
Outona pidän myös sitä, että aloitteen
tekstissä ikään kuin esitetään
eduskunnalle vaateita siitä, miten eduskunnan tämä tulisi
käsitellä. Eiköhän se ole kuitenkin
eduskunnan asia itse päättää,
miten se tätä käsittelee.
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jo tähän mennessä käytettyjen kommenttien
perusteella on aivan selvää, että me olemme
yhtä mieltä siitä, että tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee
uudistaa. Se on hyvin sekava, ja siellä on kohtia, jotka
ovat aivan epäloogisia. Edustaja Tynkkynen mainitsi dj:n
ammattia harjoittavan ihmisen tilanteen. Nämä ovat
selkeitä esimerkkejä siitä, minkä takia
sitä pitää uudistaa. Juuri tämän
keskustelun pohjaksi meidän tämä aloite
pitää ottaa.
Minä olen aivan samaa mieltä siitä,
että tässä on tiettyjä esityksiä,
jotka heikentävät meidän mahdollisuuksia
torjua piratismia, ja sen takia en pysty itse tätä kokonaisuutena
kannattamaan. Mutta tässä sisällä on
myös hyviä esityksiä, joille löytyy
ihan perustelunsa. Jotkut niistä tulevat ministeriön
paketissa myöhemmin keväällä.
Se, mihin meidän pitäisi päästä tekijänoikeuslainsäädännössä,
on juuri se, mihin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo viittasi:
se pitää mieltää varkaudeksi,
kun sinä otat toisen omaa, vaikka se olisi joku tiedosto.
Mutta tällä hetkellähän laki
on kuitenkin järkevä siinä mielessä,
että yksittäisen kappaleen lataaminen ei ole rangaistavaa
mutta suurimääräinen jakaminen johtaa
hyvitysvelvollisuuteen. Eli meidän pitää saada
ihmiset ymmärtämään ja kokemaan
se, missä menee oikean ja väärän
raja. Myöskin tämän lainsäädännön
pitää tehdä tekijänoikeuksien
puolustamisesta oikeutettua, koska nyt tämä keskustelu on
niin poteroitunutta, mikä tämän kansalaisaloitteen
kohdalla on nähty, ja poteroitunut keskustelu, kuten tiedetään,
(Puhemies koputtaa) ei ole hedelmällistä.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä aloite
on susi lammasten vaatteissa, 17 sivua juridista tekstiä,
jossa yksityisomaisuutta, luovan työn tulosta, voidaan
käyttää ilman korvausta piraattien kesken. En
tiedä, ovatko kaikki allekirjoittaneet tutustuneet tähän
paperiin. Tämän aloitteen sisältö on sama
kuin laillistettaisiin varastetun tavaran tietoinen ostaminen hämärämiehiltä.
Kyllä tässä täytyy sanoa,
että edellinen laki on siinä mielessä selvä,
että jos sinä tuotat vahinkoa, kun rikot tätä oikeutta,
niin silloin sinä olet tehnyt rikoksen, mutta tässähän
poliisi ei voisi tutkia vakaviakaan oikeuden loukkauksia, koska rikoksesta
tehtäisiin pelkkä rikkomus ja piraattipalveluja
voisi perustaa avoimesti, kun palveluntarjoajan hyvitysvelvollisuus
poistettaisiin.
Tässä on hyvin paljon ikäviä piirteitä,
mutta siitä olen samaa mieltä, mitä tässä edustajat
ovat kysyneet, että voitaisiinko lisensoinnilla parantaa
näitä laillisia palveluja: mieluummin Spotify kuin
Pirate Bay, eli se, että ihmisillä olisi mahdollisuus
todellakin käyttää erilaisia digitaalisia sisältöjä helpommin
ja maksullisesti. Silloin ei tarvittaisi näin monimutkaisia
aloitteita.
Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä aloite on kieltämättä hyvin
ristiriitainen. Tavoitteet otsikkotasolla eivät todellakaan
vastaa tätä sisältöä,
ja tämä on syytä sanoa ääneen
nyt heti, kun tämä keskustelu on alkamassa. Me
emme esimerkiksi missään nimessä voi
hyväksyä niitä aloitteen ehdotuksia, jotka
tosiasiassa laillistaisivat nettipiratismin. Tätä ei
tietysti markkinoida tällä tavalla, mutta se johtaisi
siihen.
Mutta tietysti mekin kannatamme sitä, että tämä aloite
saa asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa. Tämä voidaan
varmasti nähdä keskustelunavauksena, ja me odotamme
suurella mielenkiinnolla ja innolla tätä ministeri
Arhinmäen tänne tuomaa lakipakettia, koska uudistuksia
tarvitaan takuuvarmasti — se on osittain hyvin vanhentunut
lainsäädäntö — mutta
ei tällä tavalla kuin esitetään
ja toivotaan tässä aloitteessa.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa käsitellään
aika useinkin erilaisia tekijänoikeusasioita, ja sivistysvaliokunnan
lähtökohtana on aina ollut se, että tekijänoikeuslainsäädännön
pitää turvata tekijöille oikeudenmukainen
korvaus luovan työn tuloksista.
Yhtäältä tekijänoikeuslainsäädännön
tehtävänä on turvata se, että luovan
työn tekijöillä on mahdollisuus tehdä luovaa
työtään. Toisaalta tältä lainsäädännöltä odotetaan
myös sitä, että kansalaisilla olisi yhdenvertainen
mahdollisuus nauttia luovan työn hedelmistä, on
sitten kyse tieteestä tai taiteesta tai keksinnöistä,
ja lainsäädännön sitten pitäisi
ikään kuin vastata näihin molempiin vaatimuksiin.
Tästä kansalaisaloitteesta näkee
sen, minkälaisia monenlaisia uudistusvaatimuksia tähän
tekijänoikeuslainsäädäntöön
kohdistuu. On tietysti ymmärrettävää,
että niihin vastaaminen yhtä aikaa on melko mahdoton
tehtävä. Siksi olenkin itse asiassa kiinnostunut
kuulemaan, minkätyyppisiä esityksiä ministeri
Arhinmäki on tuomassa valiokunnan käsittelyyn,
ja voisimmeko jo tämän hyvin monimutkaisen (Puhemies
koputtaa) ja sisäisesti ristiriitaisen kansalaisaloitteen
käsittelyssä jollain tavalla ennakoida sen, mitä hallitukselta
on tulossa, koska melko selvää...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jaha, nyt minuutti on täynnä! — Haluaako
ministeri Vapaavuori puhua seuraavaksi?
...on se, että emme voi tätä lakiesitystä kokonaisuudessaan
hyväksyä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän noudattamaan näitä määräaikoja,
näin saamme mahtumaan enemmän puheenvuoroja, ja
että ei yritettäisi puhua puhemiehen kanssa päällekkäin. — Ministeri
Vapaavuori, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä. (Eduskunnasta:
Arhinmäki!) — Anteeksi, Arhinmäki.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Mielelläni linjaan myös
ministeri Vapaavuoren puolesta, ja toivon mukaan Vapaavuori on kaikista
minun linjauksistani esimerkiksi veropolitiikan osalta samaa mieltä,
niin että hallituksen työskentelykin olisi paljon
helpompaa.
Arvoisa puhemies! Yritän tässä kertoa
niitä asioita, joita me olemme tuomassa ja mitä me olemme
käsittelemässä ministeriön kautta.
On tärkeätä, että kansalaisaloite
on sentyyppinen, että se tuodaan suoraan eduskuntaan ja
eduskunta sitä käsittelee, eikä niin,
että ministeri tai ministeriö etukäteen
ottaa kantaa siihen, miten eduskunnan pitäisi toimia. Minun
mielestä se on tärkeä perusperiaate kansalaisaloitteissa.
Edustaja Kivelä totesi, että nämä tekijänoikeuslait
ovat jonkunlaista rakettitiedettä. Ehkä eivät
ihan rakettitiedettä, mutta ei se kauhean epäonnistunutkaan
ilmaisu ollut, koska nämä ovat hyvin hankalia
ja monimutkaisia, mikä näkyy myös tässä keskustelussa
ja näissä pykälissä. Näissä on
monta eri toimijaa, joilla on erilaisia vastakkaisia intohimoja,
ja meidän pitäisi löytää sellaisia
ratkaisuja, jotka ovat tyydyttäviä.
Minä olen antanut toimeksiannon siitä, miten pitäisi
uudistaa tässä vaiheessa tekijänoikeuslakia,
ja tähän toimeksiantoon kuului viisi kohtaa. Ensimmäinen
kohta on se, että kohtuullista korvausta koskevat tekijänoikeuslainsäännökset
pitäisi katsoa uudestaan. Toinen kohta on se, että luvattoman
verkkojakelun vastaiset toimet ja niiden kohtuullisuus pitäisi
katsoa, muun muassa se, miten reagoidaan näihin luvattomiin
verkkojakeluihin. Kolmas on se, että televisio-ohjelmien
verkkotallennuspalveluiden lainmukaisuus pitää katsoa
uudestaan. Neljäs on hyvitysmaksujärjestelmän
uudistaminen, ja viides kohta on eräiden äänitallenteiden
suojaan liittyvät kysymykset ja sopimuslisenssisäännöksien
parantaminen.
Ihan lyhyesti muutama huomio näistä, minkätyyppistä ajattelua
on takana. Kohtuullinen korvaus on iso kysymys, jos ajatellaan,
mistä tekijänoikeuksissa on kysymys: Kysymys on
siitä, että luovien alojen tekijöille,
taiteilijoille ja kulttuuri-ihmisille heidän työnsä tulos
ovat ne luovat teokset. Heidän pitää saada
korvaus siitä tehdystä työstä samalla
tavalla kuin kuka tahansa muu työntekijä saa korvauksen
tehdystä työstä.
Valitettavasti usein sopimustilanteessa osapuolet eivät
ole tasapainossa. Voi olla niin, että vastakkain on suuria
yrityksiä, suuria mediakonserneja, suuria viihdealan yrityksiä,
ja yksittäinen tekijä toisella puolella. Nyt pitää selvittää se, miten
saisi näistä neuvottelutilanteista tasapainoisemmat.
Meillähän on sopimusvapaus, ja tietenkin jokainen
yksittäinen tekijä pohtii, hyväksyykö sopimusta,
mutta käytännössä tilanne on se,
että jos vastakkain on se, että hyväksyy
kohtuuttoman sopimuksen, ja se, että ei saa työtä, toimeentuloa
ollenkaan, niin on pakotettu tähän. Esimerkiksi
nykyistä kollektiivisempi sopiminen voisi olla se keino,
että tekijät eivät joudu yksin neuvottelemaan
vaan heillä olisi vahvempi selkänoja takana.
Edustaja Savola kysyi hyvitysmaksujen uudistamisesta. Se on
yksi niistä asioista, jotka olen tähän
toimeksiantoon laittanut. Se on yksi hankalimmista kysymyksistä.
Hyvitysmaksut ovat korvausta siitä työstä,
mitä luovien alojen tekijät ovat tehneet, ja jos
katsoo hyvitysmaksujen tasoa, niin se on romahtanut viime vuosina.
Tekijät eivät saa enää sitä kohtuullista
korvausta hyvitysmaksun kautta.
Ongelma on se, että nykyinen järjestelmä on koko
ajan jäljessä, laitteet uudistuvat. Kopiointilaitteita
voi käyttää paljon muihinkin asioihin kuin
tekijänoikeussuojattujen materiaalien kopioimiseen, ja
meidän pitäisi päästä tästä eteenpäin.
Asetin selvityshenkilön, joka yritti hakea uutta ratkaisua.
Hän esitti ratkaisun, mutta siitä ei löytynyt
yksimielisyyttä. Nyt käydään
edelleen neuvotteluja siitä, mikä voisi olla ratkaisu,
joka tyydyttää kaikkia osapuolia, ja tärkein
lähtökohta siinä on se, että hyvitysmaksujärjestelmän
pitää kohtuullisesti korvata tekijöille
toimeentulo.
Edustaja Savola kysyi myös laillisista palveluista.
Me olemme kannustaneet niihin ja olemme myös taloudellisesti
tukeneet sitä, että saataisiin laillisia palveluita.
Paras tapa toimia piratismia vastaan on se, että meillä on
hyviä, laillisia, käteviä kanavia, joiden
kautta voi hakea elokuvia, tv-ohjelmia, musiikkia, sitä,
mitä haetaan, ja sitä kautta myös tekijät
saavat kohtuullisen korvauksen.
Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut ovat nytkähtäneet
ehkä pisimmälle eteenpäin. Osapuolet
on saatu keskustelemaan keskenään ja neuvottelemaan
keskenään, ja viime kuussa syntyi kompromissiratkaisu
siitä, miten tämä oikeudellinen puoli
saadaan hoidettua, ja sen pohjalta me luomme nyt lainsäädäntöä ja
pykäliä.
Eli tässä on kuvaus siitä, minkätyyppisiä asioita
me viemme eteenpäin, minkälaisia ratkaisuja haetaan,
mutta minä voin suoraan sanoa, että ne ovat erittäin
vaikeita. Nehän ovat asioita, jotka jakavat ei vain puolueita
vaan ihmisiä puolueiden sisällä. Ja nämä ovat
kysymyksiä, joissa tekniikan kehittyessä ollaan
koko ajan tietyllä tavalla jäljessä.
Miten löydetään ratkaisu, jonka tärkein
asia on se, että tekijöiden toimeentulo turvataan,
ja miten samalla pystytään soveltamaan se nykyiseen
digitaaliseen maailmaan?
Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Useamman kerran olen törmännyt
tilanteeseen, jossa nuori on kysynyt, että onko joku asia
luvallista. Ja sitten kun on asiantuntijoilta kysynyt, että saako
näin tehdä, niin vastaukset ovat sellaisia, että edes
kansanedustajan lainsäädäntötuntemuksella
niitä ei kykene ymmärtämään,
saatikka sitten tavallisen nuoren. Elikkä se keskustelu,
mitä tässä on käyty selkeyttämisestä,
on varmasti välttämätöntä.
On selvää, että jos ihminen, vaikka
leipuri, leipoo leivän, niin jokainen tietää,
kuka sen omistaa ja miten sen voi myydä, mutta resepti
onkin jo hankalampi juttu. Ja samalla tavalla, kun puhutaan taiteen
tekijöistä, luovan työn tekijöistä ja omistajuudesta,
tullaan sellaisiin tilanteisiin, joissa ihmisten oikeudentunto ei
ymmärrä sitä, että sen tekijän
pitää myös toimeentulonsa siitä saada.
Luulen, että näiden pykälien ikään
kuin rustaamisen rinnalla me tarvitsisimme enemmän sitä keskustelua,
että mitä tapahtuu, jos piratismi leviää:
Mitä se tarkoittaa koko yhteiskunnalle? Mitä se
tarkoittaa niille ihmisille, jotka yrittävät leipänsä ansaita
tekemällä sitä työtä,
joka tekee meidän elämästämme
hedelmällisempää, rikkaampaa ja myös
rakentaa Suomen menestystä?
Työntekijä on palkkansa ansainnut, (Puhemies
koputtaa) mutta niin on myös luovan työn tekijä.
Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslainsäädäntöä on
selkeytettävä, ja olen erityisen huolissani kouluista.
Opetusteknologiat kehittyvät, ja meillä on tavoite,
että tuleva nuoriso osaa semmoisia taitoja, joilla muokataan
tietoa, luodaan uutta tietoa, ja siihen tarvitaan digitaalisia sisältöjä.
Tänä päivänä se on
hiukan harmaa vyöhyke, mitä kaikkea kouluissa
voidaan tehdä, ja sen takia toivoisin, että ministeri
olisi erityisen aktiivinen ja miettisi, kuinka voidaan sitä hyvitysmaksujärjestelmää
kehittää näin,
että kouluissa turvallisin mielin voidaan hyödyntää YouTube-videoita
ja kuvia opetustarkoituksessa, kun luodaan uusia sisältöjä,
uutta tietoa, tehdään opetusta uudella tavalla
teknologiaa hyödyntäen. — Kiitos.
Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Oletettavasti tulevaisuudessa näiden
tekijänoikeuksien merkitys myös kansantalouden
tasolla kasvaa. Suomi on ensimmäistä kertaa jakeluteiden
rakentamisen suhteen tasaveroinen monen muun maan kanssa, joissa kotimarkkinat
ovat suuret ja lähellä on muita suuria. Jos mietitään,
kuinka vaikeaa Rapalalle tai Fiskarsin saksille oli jakelutien rakentaminen,
digitalisoituminen on tuonut suomalaisen peliteollisuuden tasaveroiseen
asemaan monen muun maan kanssa. Siinä mielessä,
kun laitteisto vielä muuttuu, tämän asian
harkittu käsittely olisi myös kansantalouden tulevaisuuden
kannalta merkittävää, koska jatkossa
suurempi osa ihmisistä tulee saamaan ansionsa näistä asioista.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin alkuun näiden aloitteiden käsittelystä.
Minun mielestäni jokainen kansalaisaloite ansaitsee hyvän,
perusteellisen käsittelyn eduskunnassa ja myös
lopulta tuonnin takaisin tänne saliin ja äänestykseen.
Sitten tähän itse kyseiseen lakiin. Tämähän lähti
liikkeelle muistaakseni pikkutytön toimista, kun hän
vahingossa Chisun kappaleen oli tietokoneella ladannut, poliisi
vei tietokoneen ja vaadittiin 600 euron korvauksia. Sen jälkeen
heräsi keskustelu, että tarvitaan "järkeä tekijänoikeuslakiin".
Tässä aloitteessa on paljon kyllä hyvää,
mutta ongelma on se, että esittelyteksti ja itse tämä pykäläteksti
ovat kyllä aika lailla ristiriidassa, ja sen takia tätä on
kovin vaikea ymmärtää ja varsinkaan sitä,
että tämän on mennyt myös osa
muusikoista ja musiikin tekijöistäkin allekirjoittamaan.
Tuntuu siltä, että jonkinlaista oikeusturvaa myös
näiden aloitteiden tekemisen puolelta pitäisi
vahvistaa, että ne asiat, mitä esittelytekstissä ja
itse lakimuutoksissa esitetään olisivat ainakin
yhteisymmärryksessä.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun puhumme tekijänoikeuksista, osiaankin
silloin on kysymys siitä, että tekijä saa
palkan siitä työstään, mitä tekee.
Tuolla Ylen puolella aikoinaan — tai, sanotaan, Yhtyneet-sopimuksen
puolella — käytiin aika kovaakin kiistaa tekijänoikeuksista.
Siellähän tilanne oli se, että kun tehtiin
radio-ohjelma tai televisio-ohjelma, uusinnoista maksettiin 50 prosenttia
alkuperäisestä hinnasta nimenomaan freelanceohjelmatyöntekijöille — tästä nyt
pois lukien sitten nämä pikauusinnat, mitä silloin
tuli.
Mutta digimaailma muutti sitten kaiken, ja siellä päästiin
neuvottelutulokseen, missä nostettiin tämän
ensimmäisen tuotteen hintaa ,ja sillä tavalla
kompensoitiin niitä menetyksiä, mitä myöhemmin
tulee mahdollisesti siitä, että näytetään
uusiksi tai että netistä voi katsoa. Nyt on aika
vaikea nähdä niin, että voitaisiin esimerkiksi
yksittäisestä levystä maksaa niin suurta
summaa, että siitä ei enää tarvitsisi
maksaa tekijänoikeuksia. Ja varsinkin kun luovan alan ihmisillä on
vaikeuksia esimerkiksi saada kunnollinen eläke (Puhemies
koputtaa) aikaiseksi itsellensä, niin olisi kyllä hyvä,
että tähän ei puututtaisi, semminkään
kun tämä mahdollistaa sen piratismin.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Nimensä mukaisesti nimenomaan
on kysymys siitä, että tekijä saa korvauksensa.
Tämä kaikki on tietysti seurausta siitä,
että maailma on monimutkaistunut ja tekniikka on kehittynyt
ja lainsäädäntö on jäänyt
jälkeen, mutta koko ajan on pidettävä huoli,
että nimenomaan tekijä saa työstään
oikeudenmukaisen korvauksen. Toki on näitä rajuja
ylilyöntejä, että 9-vuotiaan tietokone
takavarikoidaan. Siinä mielessä todella, niin
kuin aikaisemmin sanoin, on hyvä, että tätä keskustelua
yhteiskunnassa käydään ja ollaan ajan
hermolla ja lainsäädäntö on
sillä tasolla, että myös vastaisuudessa
luovan työn tekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen.
Minä ainakin, jos elän 80-vuotiaaksi — kun vuonna
2036 loppuvat oikeudet, kun 70 vuoteen pidennettiin näitä oikeuksia — kyllä mielelläni
maksan
siitä, että Olavi Virran (Puhemies koputtaa) perilliset
saavat korvauksia.
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jokaisessa laissa epäkohtien ilmetessä on
totta kai asiallista ja järkevääkin tarkastella
sitä lain kirjainta, josko siellä joitakin epäkohtia
olisi. Monet kansalaiset näin ovat tässä kohtaa
näköjään kokeneet, koska näin
vahvana merkkinä kansalaisaloitteen muodossa tämä haluttiin
antaa.
Kuitenkin tämä tekijänoikeuslaki
turvaa nimensä mukaisesti tekijää, eikä tätä lakia
saa todellakaan muuttaa siten, että se heikentäisi
missään olosuhteissa tekijän oikeutta
siihen omaan teokseensa millään tavalla. Teoksen
levittäminenhän tässä on se
rikos, yksityinen käyttö ei, ja tässä aloitteessa
vaaditaan myöskin, että levittämisestä koituvia
rangaistuksia lievennettäisiin. Tässä nimenomaisessa
tapauksessa, netistä lataamisessa, lain rikkominen on niin
helppo toteuttaa omalta koneelta, vaikka omalta kotisohvalta, ja
suhteellisen vaikea jäljittää, että mielestäni
lieventämistä ei todellakaan saa sallia.
Tämän kansalaisaloitteen suurin arvo minun mielestäni
onkin siinä, että se nostaa (Puhemies koputtaa)
tämän vaikean asian keskusteluun.
Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen
tavoitteethan ovat sinänsä hyvät, mutta
vaikuttaa siltä, että suurin osa allekirjoittajista
on lukenut vain aloitteen alussa olevan kappaleen, jossa todetaan,
että aloitteella pyritään korjaamaan ylilyönnit
verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta sekä parantamaan
artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa.
Aloitteeseen sisältyvät keinot ovat kuitenkin
suuressa ristiriidassa näiden pyrkimysten kanssa.
Kysymyshän on lyhyesti sanottuna siitä, että luovan
työn tuottajien tuotteet, kuten musiikki, elokuvat, sanomalehdet,
kirjat, esitelmät, kuvat, monet muut teokset, myös
koulujen oppimateriaalit, ovat digitaalisessa muodossa. Niin tekijöiden
kuin kuluttajienkin etu on, että kehitetään järjestelmä,
jolla teokset saadaan laillisesti ja edulliseen hintaan kuluttajien
ostettaviksi.
Itse haluan, ja sivistyspuolue keskusta haluaa, turvata luovan
työn tekijöille heille kohtuudella kuuluvan palkkion
ja samalla edistää kansalaisten mahdollisuuksia
nauttia luovan työn antimista.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on
hieman kuin sen entisen juristin kynästä, joka
tunnetusti selvitti epäselvät ja sotki selvät
asiat.
Tämä osoittaa myöskin sen, minkälaisia
vaikeuksia kansalaisaloitteeseen saattaa liittyä. Täällä käyty
keskustelu ja ministeri Arhinmäen vastaus antavat siitä erinomaisen
hyvän kuvan. Kansalaisaloitteestahan voitaisiin hyväksyä nämä hyvät
puolet, mutta sitten, kuten täällä on käynyt
ilmi, sinne jää näitä ongelmia
aivan riittävästi.
On selvää, että tätä ei
sen vuoksi voi käsitellä täällä eduskunnassa
kuin normaalia hallituksen esitystä. Siitä syystä on
syytä odottaa ministeri Arhinmäen varmasti erinomaista
lakiesitystä tästä asiasta, mutta sitä ennen
toki tässä salissa tulee tälle kansalaisaloitteelle
turvata asialliset ja arvokkaat hautajaiset.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Luin tämän aloitteen huolellisesti,
ja minulle tuli sellainen tunne, etten ole varma, ovatko kaikki
allekirjoittaneet paneutuneet huolellisesti siihen, mitä nämä pitkän
aloitteen ehdotukset käytännössä tarkoittaisivat
luovan alan toimijoille ja tuottajille.
Itse olen kirjoittanut useita oppikirjoja ja tiedän
sen alan ongelmat sen takia parhaiten. Jos tämän
aloitteen ehdotukset materiaalin vapaasta käytöstä opetustarkoituksessa
ilman korvausta toteutuisivat, se lopettaisi todennäköisesti
oppimateriaalituotannon lähes kokonaan. Kuka ihmeessä haluaisi
tuottaa mitään oppimateriaalia kirjana tai verkkoon,
jos materiaalin tuottajalla itsellään ei olisi
oikeuksia tuottamansa aineiston suhteen?
En siis todellakaan voi kannattaa tätä aloitetta,
vaikka siinä on toki hyviäkin asioita mukana.
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tässä jo
kertoo sen, miten monimutkainen tämä lainsäädäntö on
ja mitä eri käsityksiä ihmisillä on.
Edustaja Heinoselle: Nostitte esiin tämän
Chisu-gaten, joka nosti hirveästi tunteita. Kyseessä oli
pieni tyttö, jolla oli Muumikannet kannettavassa läppärissä.
Kukaan ei saa oikeutta selvittää IP-osoitetta
yhden ladatun biisin perusteella. Näin ei ole. Lataaminen
ja jakaminen on kaksi eri asiaa. Kun koneelta löytyy vertaisverkko,
on yhden biisin lataaminen samalla sen jakamista. Tällöin
avautuu keinot selvittää IP-osoite ja ryhtyä seuraaviin
toimiin.
Tämä on hirveän tärkeä muistaa.
Tämä menee kansalaiskeskustelussa aivan sekaisin.
Tämän Chisu-gaten pahin puoli oli siinä,
että se käänsi tunteet negatiivisiksi,
tekijänoikeusjärjestöjä vastaan:
että ne metsästävät täällä pieniä tyttöjä, jotka
olisivat vain halunneet kuunnella yhden hyvän biisin. Siitä ei
ollut kyse. Chisu-gatessakin tekijänoikeusjärjestöt
ja asianomaiset pääsivät asiasta sopimukseen
ja kokivat sen molemmat loppujen lopuksi aivan oikeaksi.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ollut
paljon hyvääkin. Keskustelunavauksena tekijänoikeuksista
tämä aloite täyttää tehtävänsä.
Mutta monessa yksityiskohdassa tässä aloitteessa
on monia ongelmia. Olennaista olisi nyt odottaa ministeri Arhinmäen
valmisteleman hallituksen esityksen valmistumista. Kansalaisaloitteelle
tulee antaa luonnollisesti asianmukainen käsittely.
Luovien alojen työntekijöiden taloudellisen aseman
parantaminen tulisi olla yksi tärkeimmistä tekijänoikeuslain
uudistuksen tavoitteista, kuten ministeri ottikin vastauksessaan
esille. Samaten olen samaa mieltä siitä, että me
tarvitsemme lainsäädännön virtaviivaistamista,
jotta Suomi voi pärjätä alati kiihtyvässä digitalouden
kilpailussa, mihin edustaja Lehti otti kantaa. Ja edustaja Tolppaselle:
luovien alojen ammatinharjoittajien sosiaaliturvan uudistus on tämän
hallituksen ohjelmassa ja tulee myöhemmin tähän
saliin käsittelyyn.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän toisen kansalaisaloitteen
ajatus vaikuttaa jopa sympaattiselta. On kuitenkin selvää,
että aloite on vähän niin kuin entisen
oppilaan ylioppilasaine: otsikko ei vastaa sisältöä,
jolloin improbaturiahan siitä silloin tarjotaan. Vanhana
bändimiehenä, en tosin niin ansioituneena kuin
täällä eräät, olen
hyvinkin huolissani tekijän asemasta ja oikeuksista.
Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa on monia
kysymyksiä, joita on syytä valiokunnassa nyt tarkkaan
arvioida: työpaikat, mitä tapahtuu oppimateriaalituotannolle
ja sen tulevaisuudelle, ja onko tässä riski, että tämäntyyppisellä aloitteella ja
sen eteenpäin viemisellä Suomesta tehtäisiin jonkinmoinen
turvasatama piratismille.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin aloite ansaitsee arvokkaan kohtelun,
niin kuin eduskunta varmaankin tulee tekemään.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Modig on ihan oikeassa siinä,
että teknologia on sellainen, että kun sinä lataat,
sinä samalla myös levität, ja tässä on
se ongelmatiikka. Sinänsähän lataaminen
ei ole rangaistavaa. Tästä on harhaanjohtavaa
tietoa myös tässä aloitteessa.
Mutta esimerkki käytännön elämästä:
Timo Vuorensola, joka on tehnyt Iron Sky -elokuvan, sanoi,
että heillä meni tuotantoyhtiö konkurssiin sen
takia, että se levisi jo netissä niin paljon,
että ei ollut enää riittävästi
elokuvan katsojia. Myös moni musiikintekijä ei
käy keikoilla eikä saa sieltä rahaa vaan
on riippuvainen nimenomaan näistä tekijänoikeuksista
ja niistä korvauksista.
Hyvä asia on se, jos tosiaan ollaan pääsemässä näissä verkkopalveluissa
eteenpäin, että tulee jonkunlainen sopimus, koska
muutenhan tv-yhtiöiden ohjelmasisältö näissä verkoissa
kilpailisi tv-yhtiöiden omien verkkopalveluiden kanssa.
Olisin kysynyt ministeriltä, että onko näistä huomautuskirjeistä ollut
mitään tulosta — Ranskassahan käytetään
huomautuskirjeitä laittomille nettilevittäjille — ja
miten tämä hidastamismääräys
laittoman palvelun verkkoliikenteeseen ja ennen kaikkea sitten lopulta
verkkotunnusten sulkeminen, ollaanko niissä edistytty nykyisen lain
pohjalta, koska ne ovat sellaisia keinoja, joilla voidaan estää (Puhemies
koputtaa) kyllä sitten laitonta levittämistä.
Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Arhinmäkikin
totesi, tämä on kiistainalainen aihe, ja silloin
kannattaa pää pitää tietysti
kylmänä, ja ratkaisu ei välttämättä ole
toistaa yhden osapuolen näkemyksiä ihan kritiikittä.
Aika moni kollega rohkeasti väittää täällä,
että aloitteen allekirjoittajat eivät ymmärrä,
mitä ovat tukemassa. Muistuttaisin, että kun te
näin sanotte, te aliarvioitte paitsi näitä allekirjoittajia
niin myös teidän omia nuorisojärjestöjänne.
Tämän kansalaisaloitteen takana ovat muun muassa
perussuomalaisten nuorisojärjestö, vasemmistoliiton
nuorisojärjestö, sosialidemokraattien nuorisojärjestö,
Kokoomusnuoret, RKP:n nuoret, Vihreät nuoret ja niin edelleen,
ja jos te ette luota kansalaisiin, niin koettakaa nyt edes luottaa omiin
nuorisojärjestöihinne siinä, että joku
juju tässä kansalaisaloitteessa saattaa olla taustalla.
Samoin kannustan siihen, että jos olette eri mieltä tämän
kansalaisaloitteen esityksistä, niin tuokaa rohkeasti pöytään
omia ehdotuksianne siitä, miten näitä tekijänoikeuslain
ongelmia voidaan ratkaista omasta mielestänne paremmin, eikä vain
niin, että täällä niitataan
ja kumotaan näitä kansalaisaloitteessa tehtyjä esityksiä.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lainsäätäjän
näkökulmasta on siis erittäin vaikea
hyväksyä näitä uudistuksia,
mitkä voivat väärinkäytettyinä mahdollistaa piratismin
kasvua ja luoda sille otollista pohjaa. Kaikki, niin hyvät
kuin huonotkin puolet, karsittuna tämä aloite
siis tekisi niin.
Herra puhemies! Täällä edustaja Modig
hyvin viittasi tähän lataamiseen ja jakamiseen.
Lataaminen on laillista, jakaminen on laitonta, ja tämä kun
usein vielä tapahtuu yhtä aikaa, niin tässä tapahtuu
myös inhimillisiä virheitä. Tarkoitan
sillä sitä, että varmastikaan sitä tietoa
ei nuorisolla kaikilta osin ole, että kuinka tämä toimii
ja millä tavalla se laitonta sitten on.
On tehty tutkimuksia ja huomattu, että laiton lataaminen
on vähentynyt, mutta silti vielä joka kolmas nuori
lataa laittomasti ja näin tapahtuu. Kysyisin teiltä,
ministeri: onko mitään projekteja käynnissä,
millä pystyttäisiin tätä tietoisuutta vielä entisestään
lisäämään siitä, mikä on
laillista, mikä on laitonta, saamaan sitä valistusta,
ettei tulisi näitä tapauksia, että sitten
joudutaan valtavia korvauksia maksamaan periaatteessa hölmöyttään
tehdyistä asioista?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä 9-vuotiaan pikkutytön Chisu-gatessa
oli kyse siitä, että Tekijänoikeuden
tiedotus- ja valvontakeskus ry eli TTVK teki erityisen
tehoiskun, jolla etsittiin nimenomaan Chisun Kun valaistun -albumin
laittomia jakelijoita niin sanotusta BitTorrent-vertaisverkosta.
Minulla on syytä uskoa siihen, että tämä tyttö oli
siellä ensimmäistä kertaa, niin kuin
he ovat kertoneet, ja teki vahingon siinä, ja minun mielestäni
silloin nämä toimenpiteet olivat kohtuuttomia,
tämän tietokoneen takavarikoiminen poliisin toimesta
sekä TTVK:n vaatima 600 euron korvaus. Minun mielestäni
olisi voinut seurata sitä hieman pidempään
kuin että yhden tehoiskun myötä tehtiin
tämä ratkaisu.
Mutta itse en ole kannattamassa tätä aloitetta vaan
nimenomaan sitä, että meidän pitää kantaa aina
huolta siitä heikommasta puolesta, ja nyt puhun siis taiteilijoista
vastaan esimerkiksi musiikkibisnes taikka laiton jakaminen taikka
muu.
Halusin tämän Chisu-gaten nyt ottaa esille, (Puhemies
koputtaa) sillä se oli aika monelle tämän
aloitteen allekirjoittajallekin se innoke.
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, minä en osaa edes
ladata vertaisverkko-ohjelmaa minun tietokoneelleni. Siinä määrin
se ei voi olla vahinko. Joku on sen sinne koneelle ladannut. Se
tyttö ei ole ollut se syyllinen, mutta se on sitten toinen keskustelu,
minkä takia se julkinen keskustelu kääntyi
tähän tyttöön. Tuskinpa se tyttö itsekään oli
myöskään sitä tietokonetta alun
perin ostanut, mutta joku muu on ottanut vastuun siitä,
että se kone on vertaisverkossa, se jakaa tietojansa eteenpäin.
Kyllä se ihan oikeasti näin menee.
Lataaminen ja jakaminen ovat kaksi eri asiaa. Jos kyseessä on
ollut se, että pikkutyttö on mennyt hakukoneelle,
hakenut Chisun biisin, niin jos koneella ei olisi ollut vertaisverkkoa,
hän ei olisi koskaan joutunut mihinkään
TTVK:n haaviin. (Puhemies koputtaa) Se on aivan totta, että TTVK:lla
oli tämmöinen kampanja päällä,
koska haluttiin seuloa piratismia sen hetken suosituimman levyn
kautta, mutta jos tätä vertaisverkkoa ei olisi
ollut olemassa, se kone ei olisi syyllistynyt jakamiseen. Tässä on
iso ero.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten ministeri Arhinmäki. — Aikaisemmin
nämä muuten olivat kauppa- ja teollisuusministeriössä nämä tekijänoikeusasiat.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Tuossa pohdinkin, oliko tämä kannanotto
siitä, kun on keskusteltu, pitäisikö tekijänoikeuksien
olla kulttuurin puolella vai tuolla TEMin puolella.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vanhasta muistista tulee.
Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov nosti tärkeän
asian esille: sen, että pitäisi tietää, mikä on
luvallista ja mikä on luvatonta tai mikä on laillista
ja mikä on laitonta. On niin, että se raja on
hämärtynyt, ja olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi
tekijänoikeusjärjestöjen kanssa siinä,
että pyritään tukemaan kampanjoita, joissa kannustetaan
käyttämään näitä laillisia
palveluita ja pyritään tuomaan esille, mitkä ovat
laittomia, luvattomia tapoja toimia.
Mutta kun täällä viitattiin siihen,
että voi vahingossa joutua maksamaan valtavia korvauksia,
niin minun ymmärtääkseni nämä valtavat korvaukset
ovat tapauksissa, joissa on jaettu kymmeniä- ellei satojatuhansia
tiedostoja, ja se on eri asia kuin se, että lataa ja sitten
siinä sivussa laittomasti myös jakaa.
Oleellista on nimenomaan huolehtia tekijöiden toimeentulosta
ja siitä, että tekijöillä on
kohtuulliset sopimukset. Yksi tällainen kysymys on esimerkiksi
tekijänoikeusolettama, jota suuret mediakonsernit ovat
ajaneet voimakkaasti freelancer-toimijoille, luovien alojen tekijöille,
että he kertakorvauksella myyvät kaikki tekijänoikeutensa
pois. Itse olen ministerinä ilmoittanut, että niin
kauan kuin minä vastaan tekijänoikeuksista, tämä asia
ei etene.
Aivan niin kuin edustaja Lehti tässä totesi, niin
se, miksi tästä käydään
niin kovaa kamppailua, on se, että meillä ekologiset
rajat tulevat vastaan maailmalla siinä, kuinka paljon voidaan
materiaa tuottaa. Silloin nimenomaan immateriaalisten oikeuksien,
tekijänoikeuksien, merkitys kasvaa. Tämä on
sillä tavalla aika perinteistäkin pääoman
ja työn välistä kamppailua, joka ehkä tunnetaan
joistain teorioista 1800-luvulta. Tässä on hyvin
samankaltaisia piirteitä, ja tässä pitää olla
nimenomaan työntekijän puolella.
Tietysti kun kuunteli tätä keskustelua, niin täällä on
ollut aika isoja paineita niille tekijänoikeuslain uudistuksille,
joita ollaan tekemässä. Voin jo etukäteen
sanoa, että koska, niin kuin tässä on
käynyt ilmi keskustelussa, nämä ovat hyvin
monimutkaisia ja vaikeita asioita, en lupaa, että se paketti,
joka tuodaan, ratkaisisi kaikki ongelmat, eikä niin, että sen
jälkeen meidän tekijänoikeuslaki olisi
harvinaisen selvä ja yksinkertainen. Kyllä valitettavasti
on niin, että me pystymme joitain kohtia korjaamaan, pystymme tekemään
parannuksia, mutta niitä pitää tehdä jatkossakin.
Ihan rehellisesti myönnän, että tämä on
selvästi vaikein alue omalla ministerialallani, ja kun
käydään esimerkiksi poliittisia neuvotteluja,
niin huomaa, että kaikkien näkökulmasta tämä on
erittäin haastava.
Edustaja Alatalo kysyi huomautuskirjemenettelystä,
joka on ollut Ranskassa käytössä, ja
sehän oli viime eduskunnassa sivistysvaliokunnan arvioitavana.
Se lakihan ei koskaan ehtinyt käsittelyyn asti, kun vaalit
tulivat väliin. Sitä pidettiin asiantuntijalausunnoissa
raskaana ja kalliina tapana toimia, ja ymmärtääkseni
Ranskassa siitä on luovuttu. Yksi tämän
minun toimeksiantoni tehtävä nimenomaan on pohtia,
mitkä olisivat niitä muita keinoja toimia, koska
nimenomaan on ajatus siitä, että jos joku toimii
laittomasti, ei tiedosta sitä laittomuutta tai sen vakavuutta,
niin siitä pitäisi jollain tavalla pystyä huomauttamaan.
Tämähän oli kysymys Chisu-keississäkin siitä,
että ei oikeastaan ole muita keinoja puuttua tämmöiseen
laittomaan jakamiseen. Mutta tästä huomautuskirjeestä ainakin
Ranskassa ollaan luopumassa, ja ne lausunnot, joita siitä annettiin, eivät
olleet kaikki ollenkaan puoltavia.
Kysymys näiden laittomien palveluiden hidastamisesta
on yksi, jota pitää selvittää.
Pitää muistaa, että kun puhutaan internetistä,
on hirveän tärkeää huolehtia
siitä, että netti on avoin, huolehtia sananvapaudesta.
Eivät oikein kuulu demokraattiseen, avoimeen yhteiskuntaan
sellaiset tavat, joissa suljetaan kokonaan netti, ja se on myös teknisesti
helposti kierrettävissä. Sen vuoksi olen nostanut
esille ajatuksen siitä, jota nyt asiantuntijat selvittävät,
että onko mahdollista tehdä sillä tavalla
laittomien palveluiden käyttäminen hankalammaksi,
että sieltä tulevaa materiaalia pystytään
hidastamaan. Tähän liittyy kysymyksiä yksilönsuojasta
tänä aikana, kun keskustellaan nettivakoilusta
ja muusta. Mutta tämä on asia, jota kannattaa
miettiä, koska siellä on myös monesti näissä palveluissa
rinnakkain sekä laillisia että laittomia asioita.
Se, voimmeko me vain sulkea pääsyn sivuille, ei
välttämättä ole se ratkaisu.
Sen takia minä olen yrittänyt hakea näitä luovia
ratkaisuja. Mitä niistä saadaan aikaiseksi? Toivottavasti
nykyistä parempia ratkaisuja.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Kiitokset ministerille. — Nyt siirrymme sitten puhujalistaan.
James Hirvisaari /m11:
Arvoisa puhemies! Suomalainen tekijänoikeusjärjestelmä on
nurinkurinen. On hyvä, että kansalaiset ovat ilmaisseet
halukkuutensa sitä muokata. Aloite on hyödyllinen,
sillä se toimii joka tapauksessa vähintään
keskustelun herättäjänä. Tekijänoikeuslainsäädäntö ja
siitä johdetut oikeustoimet ovat viime vuosina puhutelleet
kansalaisia, ja on tullut selväksi, ettei se ole vain nörttien
maailmasta.
Tekijänoikeusjärjestöjä on
monia, mutta minä kutsun niitä kaikkia nimityksellä "Teosto-mafia".
Kymmenisen vuotta sitten tässä salissa käsiteltiin
Teosto-maksujen ulottamista jopa jumalanpalveluksiin. Silloin se
onneksi — onneksi — torpattiin selvillä lukemilla.
Järjestelmässä on monia räikeitä vinoutumia, joista
voisi pitää pitkän esitelmän.
Yksi hölmöys on esimerkiksi siinä, että Teosto-maksuja
maksetaan moneen kertaan musiikinteon eri vaiheissa, niin kuin edustaja
Tynkkynenkin ehti mainita.
Musiikin kuluttajaa "Teosto-mafia" ei palvele vaan ennen kaikkea
omaa organisaatiotaan ja sen asiakasjäseniä. Jos
musiikin kuluttaja haluaa tietää esimerkiksi Teosto-vapaasta
musiikista, hänen tehtävänsä on
ylivoimainen. "Teosto-mafia" ei näet harrasta mitään
yleishyödyllistä toimintaa, vaan se on häikäilemätöntä edunvalvontaa, ja
sen tähden sen puolivirallinen yhteiskunnallinen asema
pitäisi riisua siltä pois.
On tärkeää korostaa aloitteen ajavan
sekä kuluttajan että artistin etua. Minä olen
sitä mieltä. Koska tunnemme jo valitettavan hyvin
lukuisat ylilyönnit ja kohtuuttomuudet, mitä tekijänoikeusteollisuus
on kuluttajia vastaan ajanut, on tärkeää nostaa
tässä keskustelussa pinnalle asiaa artistienkin
näkökulmasta.
Ehdotettu lakimuutos avaisi tien monimuotoisemmille, vapaammille
sopimusmuodoille sallien artistille uudenlaista vapautta päättää oman teoksensa
käytöstä. Yksi organisaatio ei voisi enää yksituumaan
rajoittaa artistia sallimasta teoksensa käyttöä vaikkapa
harrastusprojekteihin. Tätäkin tärkeämpää on
aloitteen ehdottama artistin mahdollisuus päättää itse,
voidaanko hänen nimeään käyttää usein
julmat mittasuhteet saavuttaviin, artistin nimeä lokaaviin
hyökkäyksiin kuluttajia eli omia asiakkaitaan
vastaan. Lisääntyneen oman teoksen määräämisvallan
lomassa ehdotetaan myös tekijän saamien korvauksien
kohtuullisuuden tarkastelua.
Arvoisa puhemies! Summa summarum: kaiken kaikkiaan Suomen tekijänoikeusjärjestelmään
tarvitaan joka tapauksessa täysremontti.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! — Muuten, olen sitä mieltä,
että on hyvä, että tekijänoikeusasiat
ovat opetus- ja kulttuuriministeriön puolella.
Olen kuunnellut tätä keskustelua täällä ja
ilokseni huomaan, että lähes kaikki yksimielisesti ovat
luovan alan työntekijöiden puolella. Tekijänoikeus
on osa luovan alan työntekijän toimeentuloa, ja
meillä on paljon kulttuuri- ja media-alalla työpaikkoja,
joitten olemassaolo on turvattava.
Täällä on paljon puhuttu siitä,
että ymmärretäänkö sitä,
mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Pitäisi
saada näille diginatiiveille ja meille digikäyttäjille
tietoa siitä, mitkä ovat ne lailliset keinot,
mutta tosi moni tekee myöskin tahallaan näitä laittomuuksia.
Tästä syystä onkin tärkeätä,
että me luomme myöskin semmoisen järjestelmän, joka
puuttuu tehokkaasti näihin laittomuuksiin. Jollei niitä puuttumiskeinoja
ole, silloin lailla ei ole mitään merkitystä.
Tekijänoikeuden parissa on monta vastakkaista intressitahoa,
ja meidän pitää löytää balanssi näiden
välillä. Mikään taho ei saa
lyödä toista korville, eikä se kannatakaan,
koska nämä eri tahot ovat tavallaan symbioosissa
toistensa kanssa, ne tarvitsevat toinen toistaan. On ilolla pantava
merkille, että eri intressitahot ovatkin lähestyneet
toisiaan ja löytävät nykyään
helpommin hyvän ratkaisumallin.
Kansalaisaloite on erittäin haastava. Se sisältää monta
pientä asiaa. Se sisältää ristiriitaisuuksia,
se sisältää virheellistä tietoa.
Haluaisinkin viestiä kansalaisaloitteiden tekijöille,
että jos haluaa edistää asiaansa, niin
täytyy pysyä faktoissa.
Kuten on monta kertaa täällä jo havaittu
ja sanottu, niin maailma muuttuu todella nopeasti, ja meillä on
näitä tekijänoikeuslakimuutoksia vähän
väliä täällä käsittelyssä,
mutta tohdin myöskin heittää ilmaan sen
kysymyksen, että pystyykö tekijänoikeuslaki
koskaan pysymään samassa tahdissa maailman muuttumisen
kanssa.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteella
halutaan korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit
verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksellä halutaan
myös parantaa artistien ja muiden sisällöntuottajien
asemaa sekä uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden
kehittämistä.
Esityksessä on kuitenkin mielestäni useita
ongelmia, joita on käsitelty laajasti myös julkisuudessa
ja joista olemme puhuneet jo täälläkin
salissa. Esitys on varsin laaja, se sisältää 15
eri kohtaa, joita yhdistää vain se, että ne
kohdistuvat tekijänoikeuslakiin. Näistä muutosesityksistä seuraa
lukuisia ongelmakohtia, joista nousee mieleen ajatus, ajetaanko
tällä esityksellä tekijöiden oikeuksia
vai käyttäjien oikeuksia.
Ensinnäkin esitys kumoaisi vuoden 2005 tekijänoikeuslain
uudistuksessa säädetyt keinot torjua verkkopiratismia.
Jo yksin tämä seikka viittaa siihen, että kyseessä on
käyttäjien, ei tekijöiden oikeudet. Toiseksi,
esitys alentaisi rimaa sen suhteen, millaisia parodiateoksia ja
-tuotteita saisi lupaa kysymättä ja maksamatta
tehdä olemassa olevista teoksista. Lisäksi esitys
muuttaisi tv-kaistatyyppisen verkko-PVR-palvelun striimauksesta
yksityiseksi kopioinniksi. Tällaista palvelua myyvä yritys
ei siis tarvitsisi enää lupia tv-ohjelmien käyttöön
toisin kuin tv-yhtiöt laittaessaan ohjelmia omille nettisivuilleen.
Arvoisa puhemies! Tekijänoikeusaloitetta on ajettu
julkisuudessa lähinnä vaatimuksella kohtuullistaa
piraattituotteiden lataajien rangaistuksia. Tältä osin
aloite näyttää varsin erikoiselta, koska
laittomasta lähteestä lataaminen ei ole rangaistavaa.
Piraattilataamisesta voidaan määrätä korvauksia
tekijälle. Nykyinen laki kieltää piraattituotteiden
levittämisen eli sen, että jakaa toisten kaupallisia
teoksia muille netissä. Tämän esityksen
myötä kansainvälinen verkkopiratismi saisi
Suomesta turvasataman ja digitaalisten palveluiden kehittäminen
vaikeutuisi. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi kirja-alalla
sitä, ettei Suomeen olisi mahdollista kehittää sähköisiä kirjamarkkinoita,
mistä kirjailija saisi tuloja. Edelleen teosten korvaukseton
otto opetuskäyttöön veisi pohjan oppimateriaalituotannolta.
Nykyisin Kopiosto jakaa opetuskäytön tekijänoikeuskorvauksia vuosittain
noin 8 miljoonaa euroa.
Lukuisat eri tahot ovat esittäneet meille kansanedustajille
huolensa tämän tekijänoikeusaloitteen
suhteen. Kotimaisen luovan ja media-alan eri eturyhmät
ovat kertoneet, että alan työpaikat ja tulevaisuus
vaarantuvat, mikäli lakialoite menisi läpi. Luovan
alan ihmisten toimeentulo perustuu hyvin pitkälti tekijänoikeuksiin,
ja nyt nämä oikeudet asetetaan kyseenalaisiksi.
Arvoisa puhemies! Hyviäkin asioita tässä esityksessä on.
Tekijänoikeusasiat ovat monimutkaisia, ja yhä lisääntyvät
sähköiset palvelut ja sovellukset asettavat koko
ajan lisähaasteita tekijänoikeuksille. Näistä asioista
on syytäkin siis keskustella. Myös ehdotus kohtuullisen
korvauksen vaatimuksen lisäämisestä on
paikallaan. Se takaisi sen, että luovan alan työntekijä saisi
kohtuullisen korvauksen työstään. Nykyisin
alan työntekijät ovat liikaa kustantajien ja tuottajien armoilla.
Lakiehdotus mahdollistaisi sen, että esimerkiksi kustannussopimusten
ehdoista voitaisiin neuvotella kirjailijoita edustavien liittojen ja
kustantajien välillä.
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan
kansalaisaloitteen tavoitteena on voimassa olevan lainsäädännön
ylilyöntien korjaaminen verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten
osalta. Kuten aloitteessa todetaan, sen tarkoitus ei ole muuttaa
tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista
ja jakamista lailliseksi vaan tehdä yksittäisten
ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön
lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Tekijänoikeusrikoksista
tuomittaisiin siis edelleen kaupalliseen tai laajamittaiseen tekijänoikeuksin
suojatun sisällön jakamiseen syyllistyneet.
Arvoisa puhemies! Teknologisen kehityksen jatkuessa internetissä tullaan
lataamaan ja jakamaan tiedostoja, musiikkia ja elokuvia yhä enemmän.
Teknologista kehitystä ei voi eikä saa hidastaa
sen vuoksi, että musiikki- ja elokuva-alan markkinatoimijat
eivät osaa hyödyntää modernin
maailman tarjoamia mahdollisuuksia. Erityisesti immateriaalin ja
materiaalin ero olisi syytä ymmärtää ja
ottaa huomioon myös lainsäädännössä.
Tiedostolatausta ei voi rinnastaa esimerkiksi perinteiseen varastamiseen,
sillä ladattaessa tiedosto pystytään
kopioimaan ilman minkäänlaisia kustannuksia ja
vieläpä siten, että alkuperäinen
tuote säilyy molemmilla osapuolilla. Lisäksi tiedostojen
jakaminen internetissä on musiikkialan toimijoille ilmainen
ja erittäin tehokas tapa mainostaa omaa tuotettaan. Tutkimusten
mukaan nimenomaan internet-lataajat ovat kaikista aktiivisimpia
musiikin ostajia.
Arvoisa herra puhemies! Tekijänoikeuslainsäädäntöä olisi
korkea aika päivittää kansalaisaloitteen
hengen mukaisesti, sillä esimerkiksi tekijänoikeusrikoksista
langetettavat rangaistukset ovat tällä hetkellä kohtuuttoman
kovia eivätkä ne millään tavalla
vastaa kansalaisten oikeustajua. Toivoisinkin, että eduskunta
ryhtyisi toimiin lainsäädännön
korjaamiseksi.
Silvia Modig /vas:
Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslainsäädännön
tärkein tehtävä on taata tekijälle
oikeus teokseensa ja oikeus saada tästä kohtuullinen
korvaus. Useimmille luovalla alalla työskenteleville tekijänoikeudet
muodostavat olennaisen osan toimeentulosta. Digitaalisen maailman
murros on kuitenkin nopealla tahdilla muuttanut toimintakenttää siten,
että tekijänoikeuslaki tarvitsee uudistamista.
Siksi aloite uudistuksesta on erittäin tervetullut. Aloite
nostaa esiin monta huomiota vaativaa seikkaa ja epäkohtaa,
mutta kokonaisuutena en voi aloitetta kannattaa. Osa esityksistä heikentää mahdollisuuksia
torjua piratismia, ja siten ne eivät ole tekijän
edun mukaisia.
Se, mikä on suurena vaarana tässä ja
mikä tässäkin keskustelussa näyttää olevan
meidän suuntamme, on se, että me emme saa laittaa
tekijöitä ja käyttäjiä vastakkain.
On löydettävä uusia keinoja laillisten
palveluiden mahdollistamiseksi.
Tosiasia on myös se, että kansalaisten parissa jotkut
piratismin vastaiset toimenpiteet, muun muassa korvausvelvollisuudet,
ovat tuntuneet kohtuuttomilta. Keskustelussa menevät usein
lataaminen ja jakaminen sekaisin. Lataamisessa puhutaan yleensä yksittäisen
teoksen lataamisesta usein yksityiskäyttöön.
Jakaminen taas tarkoittaa muun muassa vertaisverkon kautta jaettavia isoja
määriä sisältöä.
Hyvin paljon ristiriitojakin kentällä herättävän
Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskuksen mukaan
kolmen viime vuoden aikana rikkomuksista on tehty 340 sopimusta
ja keskimääräiseksi korvaussummaksi on
muodostunut 1 500 euroa. Jaossa on useimmiten noin 10 000 teoskappaletta.
Eli näissä tapauksissa on kyse jakamisesta, ei
yksittäisen teoksen lataamisesta, ja tässä on
valtava ero. Ovatko korvaukset kohtuuttomia, sen minä jätän
jokaisen itsensä pohdittavaksi.
Olennainen osa tämän kansalaisaloitteen voimaa
on avata tätä monimutkaista tekijänoikeuskenttää ja
herättää rakentavaa keskustelua jatkokehittämistä varten,
aivan kuten aloitteessa toivotaan. Tekijänoikeuksien puolustamisesta
pitää pitää huolta, sen tulee
olla oikeutettua.
Arvoisa puhemies! Kannatettavaa esityksessä on muun
muassa kohtuullisen korvauksen vaatimus. Tämä onneksi,
kuten ministereiltä kuultiin, sisältyy opetus-
ja kulttuuriministeriössä valmisteilla olevaan
uudistuspakettiin.
Toinen pohdinnan arvoinen kohta on mielestäni opetus-
ja tutkimuskäyttö. Opetuskäyttö on haaste.
Meidän pitäisi voida tuoda digitaalinen maailma
kokonaisuudessaan luokkahuoneisiin, koska se on todellisuutta. Esityksen
mukaista pakko-ottoa en kannata, mutta joku ratkaisu on löydettävä.
Edustaja Alatalo puhui täällä aikaisemmin
erilaisista lisenssisopimuksista ja muista. Nimenomaan erilaisella
sopimuskulttuurilla me varmaan löydämme tähänkin
uuden ratkaisun, koska ratkaisun me tarvitsemme, sillä mediataitojen
opettaminen on tämän päivän
maailmassa erittäin tärkeätä.
On iso haaste mahdollistaa kaikki ne avaintaidot, jotka kansalaiset
tarvitsevat pärjätäkseen globaalissa
digitaloudessa.
Toinen pohdintaa kaipaava kohta on tutkimuskäyttö.
Tutkimuskäytön mahdollistamiselle voisi löytyä keinoja,
esimerkiksi oikeus käyttää teosta korvauksetta,
mikäli voidaan selvästi nähdä,
ettei sillä ole tekijälle taloudellista tai muuta vahinkoa.
Tällä asenteella minä toivon, että me
eduskuntana ja valiokuntana katsomme ja ministeri katsoo tätä aloitetta
ja näkee täältä ne hyvät
ehdotukset, ne, jotka ovat tarpeellisia ja jotka jatkotyöstöllä voidaan
saada tekijänoikeuksia parantamaan.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Richard Bransonin on helpompi lähettää ihmisiä avaruuteen
kuin pitää yllä levykauppaa. Yhtään Virgin-levykauppaa
ei ole enää maailmassa. Legendaarinen Epe’s
Music Shop lopetti Tampereella — levyjä ei myydä enää.
Totta kai laillinenkin lataaminen on siinä yksi syy, mutta
ennen kaikkea piratismi on se suurin syy.
Kyllä tämä kansalaisaloite ensinnäkin
tekisi sen, että piraattitiedostojen lataaminen muuttuisi lailliseksi,
laista poistettaisiin kielto tehdä kopioita laittomasta
lähteestä. Piraattipalvelujen ylläpitäjää ei
enää saisi hyvitysvastuuseen palvelun avulla levitetyistä tiedostoista.
Tämä on se tosiasia. Esitys toisi ansiotarkoituksen
piratismirikoksen tunnusmerkistöön, ja nykyisin
kuitenkin tässä on nimenomaan se pointti, aiheuttaako
teko huomattavaa haittaa tekijänoikeuden haltijalle.
Aloitteessa väitetään myös,
että jollain tavalla nämä tekijänoikeudet
olisivat ongelma tutkimusmaailmassa. Näin on väitetty
tässä kansalaisaloitteessa. Nyt kuitenkin tänään
tuli selvitys juuri, ihan tuore selvitys, jonka mukaan tekijänoikeus
ei estä tutkimustyötä. 1 200
tutkijaa on vastannut eri tieteenaloilta. Että se siitä.
Todellakin täällä on puhuttu myös
opetusmateriaalin käytöstä. Tämä aloitehan
tähtää siihen, että se toisi
laajan ja korvauksettoman yksityisen omaisuuden pakko-oton kuntien
ja valtion käyttöön oppilaille. Ja tosiaankin,
kuka tekisi enää oppikirjoja sitten, jos ne ilmaiseksi
tuolla pyörivät?
Teosten loukkaaminen luvalliseksi parodiassa — kyllä minä ainakin
lähden siitä, että jos minun teostani
parodioidaan, niin kyllä minä ainakin haluan korvauksen
siitä. Mutta tässä tapauksessa sitä ei
tulisi sitten enää.
Ja sitten puhutaan tästä kohtuullisuusvaatimuksesta
ja yhteisestä korvausstandardista — okei, nämä ovat
kuitenkin yksityisoikeudellisia asioita, ja jokainen, joka lähtee
levytyssopimusta tekemään, tietää,
että sitä ei tule, jos ei anna jossain määrin
periksi. Saksassa tällainen on käytössä,
mutta tällainen kollektiivinen sopiminen ei ole kovin helppoa.
Sitten puhutaan näistä tv-verkkopalveluista. Siitä onneksi
ministerillä oli hyvää kuultavaa, että siellä oltaisiin
sopimassa tätä asiaa. Kaikkihan me haluaisimme
verkossa katsella televisio-ohjelmia mutta niin, että tekijät
myös saavat kertaalleen ainakin sen korvauksensa.
No sitten puhutaan artistien rinnakkaislisensoinnista ja kielto-oikeudesta,
lisämahdollisuuksista, että artistit voivat suoraan
neuvotella, mutta kyllä minä olen sitä mieltä,
että edelleen me tarvitsemme tekijänoikeusjärjestöjä,
jotka voivat kollektiivisesti turvata artistin edut.
Varsinkin rap-musiikissa on tullut tutuksi tämä välikopioiden
tekeminen, ja siellä siteerataan, otetaan toisten musiikista
näytteitä. Tämähän
on eräänlaista taiteen tekemistä, ja
voidaan ajatella, että se on jonkinlaista pr:ääkin,
mutta jos siellä aletaan äänilevyn pitkiä kuoro-
tai viulusaundeja ja sävellyksiä käyttämään,
niin kyllä tässä minun mielestäni
säveltäjän täytyy kyllä saada
oma korvauksensa, eikä näin voida toimia.
Eli tässä on paljon paljon hyvin kyseenalaisia ehdotuksia.
Olen samaa mieltä kuin tässä Modig, joka äsken
sanoi, että koetetaan mieluummin lisensoimalla ja positiivisilla
asioilla viedä nettiteknologiaa läpi nuorille
mutta ei niin, että loukataan syvästi tekijöiden
oikeuksia, koska kuka sitä musiikkia ja elokuvaa tekee,
jos eivät he saa korvauksia.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hieman vaikeata lähteä edustaja
Alatalon jälkeen näistä asioista puhumaan,
kun miehellä taitaa olla kompetenssia eniten koko istuntosalissa.
Mutta yritetään.
Kuten tuossa debatissa totesin, vaikka en kannata tämän
kansalaisaloitteen hyväksymistä sellaisenaan,
on selvää, että me tarvitsemme tekijänoikeuslain
ja -käytännön selkeyttämistä.
Epäselvyydet niin luovan alan työntekijöiden
kuin kuluttajienkin oikeuksissa vaativat sitä. Eniten olen
huolissani nykyisen epäselvän tilanteen vaikutuksista
meidän yrittäjien mahdollisuuksiin pärjätä nopeasti
etenevässä digitaalisessa taloudessa. Tunnetusti
toimivat tekijänoikeussäädökset
yhtä lailla kuin innovointiin kannustava verotus ovat jo
nyt menestyvimpien digitalousmaiden kilpailuvaltteja.
Arvoisa puhemies! Uudistuksessa tulee nostaa keskiöön
erityisesti tekijänoikeuksien omistajien aseman parantaminen.
Sitä kautta meille voitaisiin saada lisää kaivattua
yrittäjyyttä ja innovaatioita. Esimerkiksi kauan
tuntemani muusikkoystäväni viesti meille päättäjille
on selvä: nykyinen tilanne on erittäin haastava.
Kuluttajien suosimat YouTubet ja Spotifyt eivät tuo artisteille
tällä haavaa rahaa. Arki on karu, jos noin 120 000
lataus- tai esityskertaa näissä palveluissa tuo
artistille vain muutaman euron. Samalla nämä sinällään
hyvät palvelut syövät perinteistä levymyyntiä.
On päivänselvää, ettei tämä tilanne motivoi
ketään kehittämään
omaa osaamistaan tai luomaan uutta.
Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja edellä esitetyn tilanteen
helpottamiseksi on olemassa. Monet niistä ovat toteutettavissa
lainsäädäntöä virtaviivaistamalla.
Toivottavasti tämän kevään aikana
niistä käydään avoin keskustelu
ja sen jälkeen voidaan tehdä yhteiset päätökset.
Keskustelun avauksena tämä kansalaisaloite täyttää tehtävänsä.
Mikaela Nylander /r:
Ärade talman! Den digitala utvecklingen skapar nya
möjligheter och ställer samtidigt helt nya krav
på vår upphovsrättslagstiftning. Grunderna
till vårt nuvarande system skapades vid en tid som varken
kände till internet, mp3-filer, datorprogram, e-böcker
eller fildelning. Trots många delreformer har vår
upphovsrättslagstiftning inte alltid till alla delar hunnit
med de senaste årens snabba utveckling. Därför
finns det ett behov av att se över delar av lagstiftningen.
Tyvärr lyckas inte detta medborgarinitiativ svara
på detta behov. Däremot kan man kanske se initiativet
mera som en diskussionsöppning. Ett av medborgarinitiativets
syften sägs vara att förbättra artisters
och andra innehållsproducenters ställning. Initiativets
sagda syfte är dock motstridigt med många av de
konkreta lagförslagen i initiativet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei missään
nimessä voi hyväksyä niitä aloitteen
ehdotuksia, jotka tosiasiassa laillistaisivat nettipiratismin. Vastustamme
muun muassa ehdotusta, joka poistaisi laillisen lähteen
vaatimuksen yksityisessä kopioinnissa. Vastustamme myös
esimerkiksi ehdotusta, jonka mukaan verkkopalvelun ylläpitäjällä ei
olisi mitään vastuuta, jos toiset levittävät
laitonta materiaalia palvelun kautta. Emme voi ymmärtää,
miten sisällöntuottajien asema paranisi, jos esimerkiksi
musiikin, elokuvien tai tietokonepelien laiton kopiointi ja jakaminen
verkossa sallittaisiin.
Nämä ehdotukset vähentäisivät
myös digitaalisten markkinoiden kehityksen kannustimia. Lehtitalot,
tv-yhtiöt, kustantamot, elokuvateollisuus ynnä muut
tekevät tällä hetkellä merkittäviä panostuksia
kehittääkseen uusia digitaalisia palveluita, joiden
avulla kuluttajat voivat helposti esimerkiksi katsoa elokuvia netin
kautta. Helppokäyttöisten ja laillisten nettipalveluiden
puute on ollut yksi taustasyy piratismiin. Mitä enemmän
houkuttelevia ja helppokäyttöisiä vaihtoehtoja
on markkinoilla, sitä vähemmän tarvetta
piratismiin todennäköisesti myös on.
Ärade talman! Det är kanske ändå också skäl att
ställa den grundläggande frågan: Varför
behövs upphovsrätter? I grund och botten handlar det
om att värna om inhemskt skapande arbete. Upphovsrättsindustrin
sysselsätter 3,2 procent av arbetskraften. Såsom
alla andra ska också författare, artister, kodare
och konstnärer ha rätt till en skälig
ersättning för sitt arbete. Kreativitet bör belönas.
En helt annan sak är sedan att vårt nuvarande ersättningssystem
inte till alla delar har hängt med i den digitala utvecklingen.
Här finns säkert utrymme för utveckling
till exempel med tanke på den så kallade privatkopieringsersättningen, även
om det inte är lätt att hitta ett system som tillfredsställer
alla parter. I enlighet med regeringsprogrammet bereder minister
Arhinmäki nu ett lagpaket som bland annat ska reformera
kompensationsavgiftssystemet.
On myös hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö (Puhemies
koputtaa) tarkastelee säännöksiä,
jotka koskevat nuorten tekemiä tekijänoikeuden
loukkauksia. Tekijänoikeuksien valvonta ei saa johtaa kohtuuttomuuksiin.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelyssä oleva
Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite
on ristiriitainen kokoelma ehdotettuja uudistuksia tekijänoikeuslakiin.
Jotkut näistä esityksistä ovat kannatettavia
ja jotkut puolestaan täysin vastustettavia.
Immateriaaliset oikeudet ovat malliesimerkkejä asioista,
joissa teknologian nopea kehitys asettaa haasteita meidän
lainsäädännöllemme. Onkin tärkeää,
että näitä asioita käsitellään
myös tässä salissa ja että kun
kansalaisaloite siirtyy valiokuntaan, se saa sielläkin
todella huolellisen käsittelyn.
On aivan selvää, että nykyinen tekijänoikeuslaki
johtaa joissakin tapauksissa kohtuuttomiin lopputuloksiin. Silti
meidän on muistettava, että piratismi on tietoyhteiskunnan
talousrikollisuutta. Varastaa ei saa, ja ymmärrän
hyvin tekijänoikeusjärjestöjen huolen
tekijöiden toimeentulosta. Esimerkiksi korvausvaatimusten
pitää olla säällisessä suhteessa
teosten hyödyntämiseen. Myös tekijöiden
ansaintalogiikassa on varmastikin kehitettävää.
Me kaikki tunnemme julkisuudesta tämän Nalle Puh -tarroitetun
tietokoneen. On aivan selvää, että ei
ole mitenkään kohtuullista, että jonkin
musiikkikappaleen kopioinnin takia poliisi tulee kotiin ja vie sen
kuuluisan Nalle Puh -tarroitetun tietokoneen.
Digitaaliset sisällöt ja palvelut ovat nykyinen ja
tulevaisuuden kasvuala, jonka kehityksessä meidän
suomalaisten on syytä olla mukana. Onneksi hallitus on
vahvasti sitoutunut digitaalisten markkinoiden kehittämiseen,
ja siksi meidän onkin turvattava esimerkiksi oma oppimateriaalituotantomme
ja pohdittava, millä tavoin uutta teknologiaa on mahdollista
hyödyntää sekä käyttäjien,
näiden asiakkaiden että tuottajien kannalta mielekkäästi.
Myös toisten teosten kanssa vuorovaikutukseen pyrkiville
taiteilijoille ja tutkijoille on taattava kunnolliset toimintaedellytykset.
Arvoisa puhemies! Harmaan talouden vastustajina emme voi hyväksyä verkkopiratismia.
Siitä syystä meidän on vedettävä tarkat
rajat laillisen ja laittoman välille. Rajojen on kuitenkin
oltava sellaisia, että niitä voidaan pitää kaikista
näkökulmista perusteltuina ja yhteiskunnan myönteistä kehitystä edistävinä.
Samalla on huomioitava EU-viitekehyksemme ja kasainvälinen kehitys.
Emme tee omia ratkaisujamme umpiossa, mutta meillä on silti
oltava omaa kansallista liikkumavaraa.
Arvoisa puhemies! Tästä kansalaisaloitteesta puuttuu
yksi erittäin tärkeä kohta, nimittäin
yritysvaikutusten arviointi. Jos me haluamme luoda kasvua luoville
toimialoille, niin yritysten kasvumahdollisuudet, innovaatiotoiminta
on keskeistä.
Tässä tekijänoikeuslakialoitteessa
mennään monissa kohdin liian pitkälle,
mutta siinä on silti useita hyviä huomioita ja
itse asiassa joitakin on jo ministeriössä valmisteluputkessa,
kuten ministeri Arhinmäki täällä totesi.
Valiokunnan tehtävä on nyt todella paneutua aloitteeseen,
ehkä jopa palastella se ja muodostaa niistä yksityiskohdista
oma valistunut kantansa. On selvää, että tarvitsemme
päivityksiä tekijänoikeuslakiin, joka
sopii niin suomalaiselle kehittyvälle sisältöteollisuudelle
kuin kuluttajille, opettajille ja tutkijoille.
Juho Eerola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Minulla on täällä pöntössä mukanani
kädessä cd-levy. Se on julkaistu viime syksynä,
ja bändin nimi on Suuri Tuntematon. Olen itse sen yhtyeen laulusolisti
ja myös sanoittanut kaikki levyllä kuultavat kappaleet.
(Oras Tynkkynen: Mistä saa ostaa?) — Voin myydä teille
vaikka tämän keskustelun jälkeen. — Levyn
johdosta saamani tekijänoikeuskorvaukset ovat olemattomat.
Olenkin joutunut kitkuttelemaan kansanedustajan palkkiolla, kun
tässä maassa ei musiikkia tekemällä itseään
elätä. Huono levymyyntimme ei varsinaisesti kuitenkaan
johdu tekijänoikeuslain kiertämisestä tai
nettipiratismista. Meidän levyämme ei löydy
piraattikopiona edes Viipurista, sillä se on yksinkertaisesti
niin surkea tekele, ettei se oikein kenellekään
kelpaa, mutta hienoa, että Oras Tynkkynen ilmoitti sen
ostavansa.
On hyvä asia, että tunnustamme nämä uudet formaatit,
joiden kautta tietoa ja viihdettä nykyisin jaetaan. On
yhteiskuntamme kehityksen kannalta tärkeää,
ettemme liikaa kahlitse ihmisten vapautta jakaa ja saada tietoa
helposti. Luovuus kukoistaa sitä kauniimmin, mitä laajemmat
mahdollisuudet meillä jokaisella on seurata tieteen ja taiteen
uusimpia virtauksia. Internetin kautta minäkin tänne
eduskuntaan ponnistin. Ei ollut varoja mainostaa perinteisessä mediassa.
Suhtaudun nyt käsittelyssä olevaan Järkeä tekijänoikeuslakiin
-aloitteeseen kuitenkin varovaisen kielteisesti. On oikein ja kohtuullista,
että tekijä saa korvauksen tekemästään
työstä, oli se sitten kirjallisuutta, musiikkia,
pelejä, elokuvia, tiedettä tai taidetta. Korkeatasoinen
tekeminen tästä maasta loppuu tyystin, jos tekijät
eivät elä sillä työllä,
jota tekevät, ja ei tätä musiikin tekemistäkään
voi ammattitaidottomien kansanedustajien sivuharrastukseksi jättää.
Aloitteesta on minulle jäänyt kuva, että siinä pyritään
myymään suurelle yleisölle yksipuolisia
argumentteja käyttäen. Riittävä tietopohja niistä argumenteista
kuitenkin puuttuu, ja se ei siltä osin täytä lainvalmistelun
olennaisinta perusosaa eli tietoa. Pahinta aloitteessa on se, että sen
perustelut ovat ristiriidassa säädösehdotusten
kanssa. En tule kannattamaan tätä kansalaisaloitetta
tässä salissa tässä muodossaan,
vaikka sillä toki ansionsa onkin. Nykyinen tekijänoikeuslaki
on sekava. Jokaisen ihmisen tulisi tietää, milloin
hän rikkoo lakia ja milloin ei.
Ja sitten, arvoisa puhemies, tuli tällainen iso filosofinen
kysymys mieleen tässä, kun äsken kuuntelin
tätä debattia. Edustaja Kivelä sanoi, että on
oikein, että Olavi Virran perilliset saavat vielä monen
kymmenen vuoden jälkeen korvauksia niistä lauluista,
jotka monta kymmentä vuotta sitten on levytetty. Onko se
oikein? En tiedä, mutta jos Olavi Virran perilliset näitä korvauksia
saavat, niin miksi putkimies saa vain kertakorvauksen tekemästään
putkiremontista mutta ei osuutta siitä myyntivoitosta,
joka talon arvon myötä sitten sille omistajalle
tulee, saati että tämän putkimiehen perilliset
sitten myöhemmin jonkunnäköistä korvausta
vielä saisivat.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! On tietenkin aluksi heti sanottava, että kannatan
kansalaisaloitteiden tuomaa mahdollisuutta tuoda ajankohtaisia asioita
parlamentaariseen keskusteluun ja näin siis lainsäätäjille
tietoon.
Nyt on esitetty uusittavaksi lainsäädäntöä, osin
toki syystäkin. Tavoite on hyvä, se on täällä moneen
kertaan todettu. Mielestäni on myös ylimitoitettua,
että 9-vuotiaan tietokone takavarikoidaan kotietsintöineen.
Ymmärrän, että tietoa nuorilla, saati
lapsilla, ei voi olla tarpeeksi siitä, mikä on
laitonta ja mikä ei, vaikka tämä takavarikko
ja kotietsintä tietenkin on hyvä esimerkki valvonnan
toimimisesta.
Lakialoite toteaa tähän tyyliin näin,
että jos ei tienaa rahaa piratismilla, ei se voisi olla
rikos. Nykytilanne on toinen. On siis esitetty kuitenkin, että tämä aloite
sallisi niin sanotun verkkopiratismin, ja näin ei voi olla.
Ei otsikko silloin vastaa lakiesitystä Järkeä tekijänoikeuslakiin.
Me elämme kiihtyvällä tahdilla verkottuvassa yhteiskunnassa,
nopeassa muutoksessa, ja lainsäädännönkin
on muututtava, vaikka tämä tietenkin tapahtuu
hitaammin. Siinä mielessä kansalaisaloitteet voidaan
nähdä nopeutettuna reittinä viedä asioita
eteenpäin.
Yhdyn havaintoihin siitä, että nykylainsäädäntö on
sekavahko ja tässä esityksessä on hyviä kohtia
asioitten korjaamiseksi, mutta tällaisenaan en minäkään
voi tätä kannattaa, en kaikkia niitä asioita,
mitä esiin on tuotu.
Esitys lienee ongelma myös digitaalisten markkinoitten
kannalta, sillä ainakaan nyt tehty esitys ei digitaalisten
markkinoitten tulevaisuutta liiemmälti pohdi.
Toisaalta nyt tehdyn aloitteenkaan mukaan kaikki verkossa oleva
ei muuttuisi lailliseksi. Tässä onkin paljon pohdittavaa
valiokunnalle, kun tämä tulee valiokuntakäsittelyyn,
ja myöskin tekijänoikeuksien kaventamisen kannalta
perustuslain näkökulmasta.
On esitetty painavaa huolta taiteilijoiden taloudellisesta
tilanteesta ja siitä, että korvauksia eivät
saa ne, jotka ovat hengentuotteiden luojia. Tämäkään
ei mielestäni voi olla näin, ja koen ristiriitaisena
sen kohdan, että "teosta älköön
muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta
loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään
saatettako yleisön nähtäviin tekijää sanotuin
tavoin loukkaavassa muodossa", mutta sitä voitaisiin käyttää satiirin
tai parodian lähteenä, ja tämä on
aivan liian sekavasti ilmaistu. Tällä todellakin
on vaikutusta varmasti viranomaistoimintaan, ja kun alettaisiin
käydä rajanvetoa siitä, mikä olisi
laillista parodiaa ja satiiria ja mikä ei, niin epäilen,
että poliisin resursseja tarvitaan paljon paljon muuhun.
Lars Erik Gästgivars /r:
Arvoisa puhemies! Minun puheeni sivuaa tätä tekijänoikeusdebattia
mutta kuuluu kuitenkin tähän näin.
Tekijän oikeus omiin tuotteisiin ja palkkoihin on itsestään
selvää ja turvattava, mutta palkkioiden kerääjien,
Gramexin ja Teoston, monopolivaltaa olisi laitettava tarkastuksen
alle. Onko heidän yksinvaltansa tällaisessa hinnoittelussa asianmukaista
ja läpinäkyvää? He hinnoittelevat ja
päättävät, mitä kunkin
yrityksen pitää maksaa riippuen paikasta, jos
siellä soitetaan esimerkiksi musiikkia tai jotain muuta.
Olisiko parempi, jos lainsäätäjä päättäisi,
että maksajien, asiakkaiden, etujärjestöjä olisi
kuultava tulevista hinnankorotuksista valmisteluvaiheessa eikä niin
kuin nyt, jälkikäteen? Gramexin ja Teoston ehdottomia,
jopa periksiantamattomia tulkintoja maksujen perusteista pienyrityksiä kohtaan
olisi myös syytä saada asiakasystävällisempään
suuntaan.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Näin alkuun haluan todeta väärinkäsitysten
välttämiseksi, että olen itse saanut
elantoni luovasta työstä.
Tietääkseni en riko tekijänoikeuslakia,
en ainakaan tarkoituksellisesti, mutta koska laki on jossain määrin
epäselvä, niin tahattomista rikkomuksista en voi
mennä takuuseen, ja maksan itse erittäin mielelläni
laillisista sisältöpalveluista. Perusajatus, että tekijälle
kuuluu korvaus työstä, on ehdottoman kannatettava,
ja sitä haluan itsekin tukea. Samalla pidän kuitenkin
edelleen ilmeisenä, että nykyisen kaltaisessa
tekijänoikeuslaissa on merkittäviä ongelmia.
Joitakin kommentteja tähänastiseen keskusteluun.
Edustajat Pekonen ja Alatalo esittivät, että kansalaisaloitteeseen
on kirjoitettu väärää tietoa lataamisesta.
He eivät kuitenkaan yksilöineet sitä,
missä kohtaa ja mitä virheellistä tietoa
sieltä löytyy, minkä takia siihen väitteeseen
on vähän vaikea pureutua.
Edustaja Erkki Virtanen toivotti arvokkaita hautajaisia kansalaisaloitteelle.
Kun aika moni edustaja tässä salissa on päinvastoin
toivonut asiallista käsittelyä kansalaisaloitteille,
on ehkä vähän ennenaikaista lähteä arvokkaita
hautajaisia järjestämään. Itse
toivon, että valiokunta ja suuri sali aikanaan paneutuvat
tähän kansalaisaloitteeseen perusteellisesti,
ja sitten, jos hautajaiset ovat aloitteelle paikallaan, ne hautajaiset
pidetään, mutta ettei nyt ennenaikaisesti näitä hautajaisia aleta
jo järjestelemään.
Edustaja Mäkisalo-Ropponen arvioi, että tämän
kansalaisaloitteen läpi mentyä opetusmateriaalia
voisi hyödyntää vapaasti ja se johtaisi
siihen, että sitä ei kannattaisi tuottaa. Mutta
itse asiassa tässä kansalaisaloitteessa todetaan,
että muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen
teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin
on sallittua. Eli jos vaikka edustaja Rauhala on tehnyt hyvän
oppikirjan sairaanhoito-opiskelijoille, niin edelleenkään
sitä ei kuka tahansa voisi noin vain kopioida korvauksetta, vaan
edelleenkin siitä kuuluisi asiaankuuluva korvaus edustaja
Rauhalalle.
Edustaja Alatalo esitti, että tekijänoikeudet
eivät estä tutkimuskäyttöä.
Voisin kuvitella ja toivon, että näin valtaosin
onkin, mutta meillä on myös tapauksia, joissa
tutkimusta hankaloittaa nykyinen tekijänoikeussääntely.
Yksi tunnettu esimerkki on vaikka se, että jos kielentutkija
haluaa käydä läpi laajan tekstimassan
ja sen laajan tekstimassan perusteella tunnistaa joitakin ilmiöitä — vaikkapa
nyt ajankohtaisena esimerkkinä, että milloin "alkaa
tekemään" on voittanut "alkaa tehdä"
-muodon joissakin tekstimassoissa — niin se edellyttää sitä,
että niitä tekstimassoja voi aika laajalti ottaa
tutkimuskäyttöön. Ainakin joidenkin tutkijoiden
mukaan nykyinen tekijänoikeussääntely
ei tällaista käyttöä mahdollista.
Edustaja Mattila oli sitä mieltä, että kansalaisaloitteen
rajanveto luvallisen ja luvattoman parodian välillä on
ongelmallista ja tulkinnanvaraista, mutta kyllä tämä nykyinenkin
oikeustila parodian suhteen on vähintäänkin
epäselvä. Eli rajanveto-ongelmia meillä varmaan
on nyt ja tulevaisuudessa, mutta me voimme lainsäätäjinä yrittää vaikuttaa
siihen, mihin kohtaan se raja vedetään.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Viime kädessä kyse
on siitä, että informaatio ja näkemykset,
joista esimerkiksi ei-aineellisessa taiteessa voidaan katsoa olevan
kyse, eivät voi olla automaattisesti kiinteään
omaisuuteen verrattavia asioita. Informaatiota ja näkemyksiä pitää olla
tarjolla veloituksetta. Jonkin toisen tahon luoman informaation
ja näkemyksen laajamittainen ja kaupallinen levittäminen
on asia erikseen.
Taiteessa on kyse itseisarvoisesta toiminnasta, ja sitä tullaan
aina harjoittamaan riippumatta siitä, säilyykö lainsäädäntö nykymuotoisena.
On aina ihmisiä, jotka haluavat edistää omia
näkemyksiään ja kertoa omista kokemuksistaan. Viihde
on asia erikseen. Se saattaa vähentyä. Itse pyrin
vastustamaan pinnallista viihteellistymistä ja kaupallistumista
tässä asiassa, koska mielestäni se on
omiaan vieraannuttamaan ihmisiä todellisuudesta ja näin
johtaa ihmiskunnan ja yhteiskunnan entistä huonommalle
tielle. Olen tässä asiassa siis tietyllä tapaa
erittäin konservatiivinen.
Kyse on toki vaikeasta kokonaisuudesta, mutta mielestäni
on oikein, että nykytilanne kyseenalaistetaan rohkeasti.
Se on palvelus koko yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Luulenpa, että joidenkin
kymmenien vuosien päästä tätäkin
eduskunnan salikeskustelua arvioidaan aivan toisesta näkökulmasta
kuin mistä pääosa kansanedustajia on
tänään sitä arvioinut.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Kyllä tekijänoikeuksiin
varmasti järkeä tarvitaan. Tämän
kansalaisaloitteen otsikosta on varmasti helppo olla aika lailla
yhtä mieltä. Siellä on korjattavaa, ja
sen takia hallitus jo valmisteleekin omaa esitystä, joka
on nyt ollut jo lausunnoilla hallituksen esityksenä, ja
palaan siihen muutamalla sanalla lopussa.
Mutta tämä keskusteluhan lähti liikkeelle
aika lailla siitä, että 9-vuotias pikkutyttö ainakin
perheen tai isänsä kertoman mukaan ja oman kertoman
mukaan oli vahingossa ladannut musiikkia netistä ja oli
käynnissä tällainen TTVK:n kampanja,
jossa nimenomaan haluttiin tarkkailla tämän yhden
artistin levyn laitonta lataamista netistä. Tämä tyttö jäi
siinä kiinni, ja poliisi vei hänen tietokoneensa,
ja sen jälkeen tuli se mediakeskustelu, mikä syntyi.
Valitettavasti siitä joutui myös kärsimään tämä muusikkokin
aivan aiheetta, ja se oli ehkä sen keskustelun ikävin
puoli, että häntä syyllistettiin siitä,
että hänen etujaan puolustettiin. Hänellä ei
ollut itse asiassa edes mahdollisuutta nostaa käsiä ylös
ja sanoa, että annetaan olla tämän pikkutytön
keissin, vaan se asia eteni tämän artistin tahdon
vastaisesti. Toisaalta ymmärrän sen, että miksi
olisikaan pitänyt joustaa siinä mielessä,
että hänen oikeuksiaanhan siinä valvottiin. Mutta
julkisuus kääntyi artistia vastaan.
Tässä kansalaisaloitteessa on yli kymmenen erilaista
esitystä, ja tämä on mitaltaan 17 sivua pitkä,
ja tämän isoin ongelma on se, että tämän esittelyteksti
ja itse monimutkainen pykäläteksti ovat monin
paikoin ristiriidassa. Sieltä löytyy varmasti
kohtia, joita on helppo kannattaa, mutta sieltä löytyy
myös kohtia, joita en missään tapauksessa
voi kannattaa enkä edes ymmärtää,
ja näin on minun tietääkseni käynyt
myös osan allekirjoittajienkin kanssa, joihin edustaja
Tynkkynen viittasi. En aliarvioinut heidän tapaansa, mutta
näin muutamat muusikot esimerkiksi julkisuudessa kertoivat:
että oman kiireisen elämäntavan ja esittelytekstin
ja nopean "kyllähän tekin haluatte, että teidän
asemaanne näin ja näin ja näin" takia
he laittoivat nimen, ja sen jälkeen alkoi paljastua, mitä kaikkea
tuo kansalaisaloite pitää sisällään.
Se murentaisi vuoden 2005 säädetyt keinot torjua
verkkopiratismia, ja sen tavoitteet ovat epäselviä,
ja tämä aloite jopa sallisi piratismin.
Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa muun muassa
todetaan, että lievennettäisiin lataajan rangaistuksia.
Lieventää levittäjän rangaistuksia voitaisiin,
mutta lataajalle on jo tällä hetkellä todettu,
että se on kiellettyä mutta se ei ole rangaistavaa.
Ymmärrän, että nykylaki tietyllä tavalla
haittaa opetusta, mutta en siitä huolimatta ole valmis tekijänoikeuksia
heikentämään niin, että esimerkiksi
sellaisen opetusmateriaalin tekijä taikka musiikintekijä ei
saisi siitä omaa korvausta, jos sitä käytetään
opetuskäytössä, ja sitäkään
osaa en tässä aloitteessa voi olla tukemassa.
Hyvät lailliset palvelut ovat paras keino musiikin
tekijänoikeuksien takaamiseen, (Puhemies koputtaa) ja itse
pidän tärkeänä sitä,
että nimenomaan tekijänoikeuslakia uudistetaan
ja ylläpidetään niin, että se
huolehtii aina heikoimmasta, ja tässä tarkoitan
musiikintekijää kontra sitten bisnestä,
musiikkimaailmaa, ja tämä perusperiaate pitää säilyttää.
Palaan tuohon hallituksen esitykseen, arvoisa puhemies, vielä.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Heinoselle: Kansalaisaloitettahan
voi kannattaa ainakin kahdella eri perusteella. Ensimmäinen
on se, että kannattaa jokaista kansalaisaloitteen esitystä pilkkua
ja pistettä myöten, tai voi kannattaa kansalaisaloitetta
sen takia, että saa tärkeäksi kokemansa
asian meidän kansanedustajien käsittelyyn. Uskon,
että moni tämänkin kansalaisaloitteen
kannattaja olisi tyytyväinen, jos eduskunta asiaa perusteellisesti punnittuaan
päätyisi hylkäämään
osan kansalaisaloitteen esityksistä mutta hyväksyisi
osan.
Mutta, arvoisa puhemies, tänään on
salissa oltu paljosta eri mieltä mutta nähdäkseni
myös paljosta samaa mieltä. Ensinnäkin
täällä aika lailla kaikki tuntuivat olevan
sitä mieltä, että on tärkeää keskustella
tekijänoikeuksista myös täällä eduskunnassa.
Tämän takia haluankin kiittää kansalaisaloitteen
tekijöitä, koska, kiitos heidän, me saamme
tätä keskustelua nyt tänään
täällä käydä.
Toiseksi, kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä,
että nykyisessä tekijänoikeuslaissa on
puutteita. Mitä puutteita ja kuinka vakavia, siitä varmasti
meillä on erilaisia näkemyksiä, mutta
puutteita yhtä kaikki löytyy, ja niihin on hyvä etsiä ratkaisuja.
Useimmissa puheenvuoroissa tuntuu vallitsevan myös
sellainen näkemys, että tässä kansalaisaloitteessa
kaikista mahdollisista puutteistaan huolimatta on myös
elementtejä, jotka ansaitsevat mahdollisesti tulla hyväksytyiksi.
Esimerkiksi tämä kansalaisaloitteen kohtuullisuusesitys
kuulosti hyvinkin samankaltaiselta kuin mitä ministeri
Arhinmäki kuvaili, että hän on pyytänyt
tekijänoikeuslain uudistusta varten selvittämään.
Yhden asian haluan vielä tuoda esiin. Osa näistä kansalaisaloitteen
esityksistä on sellaisia tekijänoikeuslainsäädännön
piirteitä, jotka jo ovat joissakin maissa käytössä tai
joita parhaillaan harkitaan joissakin muissa maissa hyväksyttäviksi.
Sen takia uskon, että yksi tapa paneutua tähän
kansalaisaloitteeseen voisi olla tehdä kansainvälistä vertailua
ja katsoa, miten joissakin muissa maissa tekijänoikeuksien
turvaa on järjestetty.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tuosta opetus- ja kulttuuriministeriön
valmistelemasta hallituksen esityksestä, joka on lausunnolla,
haluan nostaa esille yhden asian, mitä minun mielestäni
on syytä pohtia. Se on tämä yhteyden
hidastamismahdollisuus, joka esityksen mukaan loukkaisi vähemmän
sananvapautta kuin tuo täydellinen keskeyttäminen.
Minun mielestäni on syytä pohtia sitten tarkkaan,
millä tavalla tämän järjestelmän
kustannukset tullaan kattamaan tulevaisuudessa, jos tällainen
hidastamismalli otetaan käyttöön, eli
voidaanko niitä kaikkia kustannuksia laittaa operaattoreille,
jotka ovat itse asiassa siinä vain välillisenä tietyllä tavalla,
vaikkapa postikonttorityyppisenä välittäjänä.
Se on minun mielestäni yksi asia, joka pitää huolella
läpi käydä.
Arvoisa puhemies! Itse kannatan sellaisia tekijänoikeuksia,
jotka vahvistavat luovien alojen toimijoiden asemaa ja tätä taloutta.
Kyllä se niin on, että ilman toimivaa tekijänoikeutta
suomalainen kulttuuri kuihtuisi pois, ja tästä meidän
pitää pitää huolta ja kiinni.
Mutta samaan aikaan niitä järkeistämistoimenpiteitä,
jotka esille ovat nousseet, on syytä pohtia. Ymmärrän,
että tämän kokonaisuuden hallitseminen
ja sen eteenpäinvieminen järkevällä tavalla
eivät ole kaikista helpoimpia tehtäviä,
mutta uskon, että tähänkin yhdessä löydetään
järkevä ratkaisu, joka tukee ennen muuta näitä musiikin
tekijöitä.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä lähetekeskustelua
täällä, ja nyt, kun se sitten tulee meille
valiokuntaan, niin varmasti se saa arvoisensa ja hyvän
käsittelyn siellä. Haasteellista tässä aloitteessa
on just tämä, että tämä on
kirjoitettu tämmöiseen pykälämuotoon
ja että siellä on monta erilaista asiaa, jotka
käsittelevät eri juttuja.
Mutta se, mikä on mielenkiintoista tai ongelmallista,
on myöskin se, että kun meillä on tavallaan
tietyt periaatteet luovan työn tekijöiden osalta,
toimeentulon osalta päätetty ja sovittu, niin
siinä mielessä nämä saattavat
olla siihen nähden vähän ristiriitaisia,
ja tämän kansalaisaloitteen lopputulos on varmasti
sellainen, jota ehkä nämä aloitteen tekijät
itse eivät soisikaan. Se on ihan normaalia käytäntöä,
että lakialoitteet täälläkin
salissa aina yleensä hylätään,
vaikka sitten asia eteenpäin jossain määrin
voi mennäkin eri kohdissa.
Mutta kaiken kaikkiaan haluan kiittää tästä keskustelusta.
Tuntuu valiokunnan puheenjohtajana hyvältä siinä mielessä,
että kulttuuria arvostetaan Suomessa, ja kuten hallitusohjelmassakin sanotaan,
kulttuurin edistämistä täytyy jatkaa.
Keskustelu päättyi.