Kauko Tuupainen /ps:

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhdyn lähes 70 jäsenjärjestöä ovat ottaneet kantaa käsiteltävään lakialoitteeseen otsikolla Järkeä tekijänoikeuslakiin. Muutama kommenttini lakialoitteesta.

Kansalaisaloite ei paranna esittävien taiteilijoiden, tekijöiden ja sisällöntuottajien asemaa eikä palvele laillisia palveluja haluavien kuluttajien etua. Toteutuessaan aloite saattaa vaarantaa sisältöalojen työpaikat ja heikentää kotimaisen sisällöntuotannon toimintaedellytyksiä. Aloite saattaa vaikeuttaa digitaalisten palvelujen kehittämistä ja tekee Suomesta turvasataman kansainväliselle verkkopiratismille. Aloite saattaa viedä pohjan oppimateriaalituotannolta laajalla pakko-otolla.

Kyse on myös työpaikoista ja kotimaisten yritysten kilpailukyvystä sekä kansalaisten oikeudesta saada tietoa, oppia, iloa ja elämyksiä. Kulttuurin ja joukkoviestinnän alalla toimii maassamme yli 15 000 yritystä, ja ala työllistää noin 3,2 prosenttia työvoimastamme.

Arvoisa puhemies! Esitys saattaisi tehdä Suomesta turvasataman kansainväliselle piratismille. Miksi?

Siksi, että ehdotus kannustaa oikeuksien loukkaamiseen monin tavoin. Sen mukaan verkosta saisi vapaasti kopioida sinne laittomasti laitettuja sisältöjä.

Siksi, että poliisi ei voisi tutkia vakaviakaan oikeudenloukkauksia, koska rikoksesta tehtäisiin pelkkä rikkomus, jos sen tekijä ei toimi ansiotarkoituksessa. Piraattipalveluja voisi perustaa avoimesti, kun palvelujentarjoajan hyvitysvelvollisuus poistettaisiin.

Siksi, että tuomioistuimella ei enää olisi oikeutta määrätä teleoperaattoria selvittämään tekijänoikeusrikoksen uhrin pyynnöstä sitä, kuka levittää hänen teoksiaan laittomasti.

Arvoisa puhemies! Kirjojen ja lehtien kustantajat, tv-yhtiöt sekä elokuva-, musiikki- ja peliteollisuus panostavat digitaalisiin sisältöihin. Suomen hallitus on tukenut vahvasti digitaalisten markkinoiden edistämistä. Aloite toimii tätä tavoitetta vastaan ja ajaisi lailliset palvelut kohtuuttomaan tilanteeseen.

Esityksen mukaan kaupallisten verkkotallennuspalvelujen tulisi saada tv-ohjelmat käyttöönsä sopimatta ja ilmaiseksi. Nämä kaupalliset palvelut katsottaisiin yksityiseksi kopioinniksi, vaikka ne laskuttavat kuluttajia.

Esitetty muutos saattaisi vääristää markkinoita. Ulkopuoliset palveluntarjoajat saisivat käyttää ilmaiseksi tv-yhtiöiden ohjelmasisältöä samalla, kun ne kilpailisivat tv-yhtiöiden omien verkkopalvelujen kanssa. EU-komissio on kirjeessään Italian hallitukselle vahvistanut, että verkkotallennuspalveluita ei voi pitää tekijänoikeuskriteerien mukaisesti yksityisinä kopioina.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama lause. Aika käy.

Tekijänoikeuslaki on jatkuvassa uudistusten kierteessä. Paraikaa sitä valmistellaan OKM:ssä. Lakia tulee kehittää niin, että siinä huomioidaan kuluttajien, luovan työn tekijöiden ja toimialan yrittäjien tarpeet.

Edellä esittämäni perusteella tunnustan olevani erittäin kriittinen kansalaisaloitteen hyväksymisen suhteen, kun se myöhemmin, valiokuntakäsittelyn jälkeen, palaa tämän salin käsittelyyn. Tämä on minun henkilökohtainen mielipiteeni, ei siis eduskuntaryhmäni. — Kiitos.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslaki tunnetusti jakaa mielipiteitä. Karkeasti keskustelussa on jaettu ihmiset kahteen leiriin: toisaalta kulttuurin tuottajiin, toisaalta kulttuurin kuluttajiin, siis tekijöihin ja käyttäjiin. Tällainen vastakkainasettelu on kuitenkin vanhentunutta. Se on harhaanjohtavaa, ja se on tämän keskustelun kannalta vahingollista. Ilman tekijöitä ei tietenkään ole käyttäjiä millekään kulttuurin tuotteille. Toisaalta aika harva kulttuurin tuotos saavuttaa suuria yleisöjä ja sitä kautta tuo tuloja tekijöille, ellei niitä käyttäjiäkään ole. Nykyään onneksi yhä useammin tekijät toimivat vuoropuhelussa ja yhteistyössä käyttäjien kanssa, ja toisaalta käyttäjät monissa tilanteissa saattavat olla itse tuottamassa kulttuuriin sisältöjä.

No, riippumatta siitä, mihin leiriin tai koulukuntaan itse kukin tässä keskustelussa itsensä lukee, niin voisin kuvitella, että on tunnistettavissa tekijänoikeuslainsäädännössä joitakin yleisiä periaatteita, joita aika laajalti voitaisiin yhdessä kannattaa.

Ensimmäinen on nähdäkseni selkeys. Nykyinen tekijänoikeussääntely on aika vaikea hahmottaa jopa parkkiintuneelle juristille, saatikka sitten jollekin tavalliselle koululaiselle tai kotiäidille. Klassinen esimerkki tästä on vaikkapa YouTube-videot. Jos YouTube-videoita katsoo suoratoistona, siis suoraan verkossa, se on yleisimmän tulkinnan mukaan ihan laillista. Mutta jos saman videon upottaa vaikka omaan blogiinsa tai lataa sen saman videon koneelleen, niin jälleen yleisimmän tulkinnan mukaan se saattaakin olla laitonta. Sanon nimenomaan "yleisimmän tulkinnan mukaan", koska jopa asiantuntijoiden kesken on vähän eriäviä näkemyksiä siitä, mikä on laitonta, mikä laillista. No, yleensäkin on aika hankalaa, jos yhteiskunnassa on epäselvää, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, ja koko ajan joutuu miettimään, missä se laillisen ja laittoman raja menee. Sen takia varmaankin ainakin selkeydessä on parantamisen varaa tekijänoikeuslaissa.

Toinen luultavasti aika laajalti jaettu periaate voisi olla tehokkuus sanan siinä merkityksessä, että tekijänoikeuslaki saavuttaa sille asetetut tavoitteet mahdollisimman vähäisellä byrokratialla ja niin, että sen toteuttaminen on kaikille osapuolille mahdollisimman helppoa. Tämäkään periaate ei kauhean hyvin nykylainsäädännössä valitettavasti toteudu. Olen itse esimerkiksi jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, minkälaisia korvauksia peritään dj:ltä. Meillä on sellainen tilanne, että pahimmassa tapauksessa dj, joka soittaa tuolla jossain klubissa tai bileissä musiikkia levyltä, saattaa joutua maksamaan neljä eri kertaa samasta soittamastaan kappaleesta, ja oli sitten mitä mieltä yleensä tekijänoikeuksien korvausten tasosta ja laajuudesta, niin se, että samasta teoksesta voi joutua maksamaan neljä eri kertaa, tuskin on kauhean järkevää.

No, kolmas, toivoisin, aika yleisesti tunnustettu ja toivottu periaate voisi olla kohtuus, josta tasavallan presidenttikin hyvin omassa avauspuheenvuorossaan taannoin puhui. Kohtuus ei ole tietenkään helppo määrittää. Varmasti riippuen siitä, millä puolella neuvottelupöytää istuu, se näkemys kohtuudesta voi olla aika erilainen. Mutta uskon, että osa nykylainsäädännön piirteistä varmaan useimmista meistä tuntuu aika lailla kohtuuttomilta. (Puhemies: 3 minuuttia!) — Anteeksi, olin luullut, että on 5 minuutin raja.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustelua tekijänoikeuksista käydään, sillä tekijöiden, taiteilijoiden ja kulttuuri- ja sisältöalan yritysten toimeentulo perustuu keskeisiltä osin tekijänoikeuteen, ja tekijänoikeuslaki on tällä hetkellä vaikeaselkoinen ja mutkikas. Selvää on, että parannuksia tekijänoikeuksiin tarvitaan, ja ministeri Arhinmäen johdolla opetus- ja kulttuuriministeriössä onkin käynnissä tekijänoikeuslain muutoshanke, joka on tarkoitus tuoda eduskuntaan nyt keväällä hallituksen esityksenä. Erilaisten sidosryhmä- ja asiantuntijatapaamisten, keskustelujen ja tiedonhankinnan jälkeen on arvioitu erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja niiden mahdollisia vaikutuksia, ja parhaillaan on syntymässä ehdotus asiaa koskevaksi lainsäädäntöratkaisuksi.

Aloite on laadittu ilman vaikutusten arviointeja, ja se sisältää muun muassa virheellisiä käsityksiä nykyisestä laista. Esimerkiksi johdanto-osassa todetaan, että luvattoman aineiston verkosta lataaminen olisi rangaistavaa. Monet sääntöehdotukset ovat epäselviä ja joissain tapauksissa ristiriidassa toistensa kanssa.

Arvoisa puhemies! Aloitteelle kerättiin tukea harhaanjohtavalla viestinnällä, sillä aloitteen virallinen tiivistelmä ja sen mainonta eivät ole vastanneet aloitteen sisältöä. Valtaosa allekirjoittajista ei ole myöskään voinut tietää, mitä vain juristeille aukeavat ja 17-sivuiset pykälämuutosesitykset sisältävät ja mitä ne aiheuttaisivat. Aloitteessa on kuitenkin myös joitain yhtymäkohtia ministeriössä valmisteilla olevaan esitykseen, kuten esimerkiksi ehdotukset käyttöoikeuksista maksettavien korvausten kohtuullisuudesta ja kohtuullisuuden määrittelystä laissa sekä ylipäätään lain selkiyttämisestä.

Arvoisa puhemies! Aloite sisältää siis hyviä ja kannatettavia asioita, mutta tällaisenaan aloitetta ei voida hyväksyä. Aloitteen tulee silti saada arvokas ja asianmukainen kohtelu eduskunnassa. Toivon siis, että sivistysvaliokunta tekee aloitteesta mietinnön, joka käsitellään eduskunnan täysistunnossa.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Laittomat palvelut valitettavasti toimivat monelta osin jopa paremmin kuin lailliset palvelut, kun verkosta ladataan asioita. Tämä on asia, joka tarvitsisi kyllä muutoksia. Tulisi panostaa niihin toimenpiteisiin, että nämä lailliset palvelut tuotaisiin yhtä toimiviksi ja helppokäyttöisiksi kuin nämä laittoman materiaalin levitykseen käytettävät järjestelmät. Tämä on ongelma, ja kysyisinkin ministeri Arhinmäeltä siitä, mitä tälle asialle aiotaan tehdä.

Toinen hyvin vakava asia ja hankala asia on se, että hyvitysmaksu, mikä seuraa yksityisestä kopioinnista, on tässä nykyisessä laissa hieman ehkä jälkeenjäänyt. Joudutaan maksamaan tätä vanhaa niin sanottua C-kasettimaksua ulkoisista kovalevyistä ja digitaalisista audio- ja videotallentimista, mikä ei välttämättä ole tätä päivää. Oletteko, ministeri, tekemässä toimenpiteitä tämän asian suhteen, että tähän saataisiin parannuksia?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki ymmärtävät sen, että toisen omaisuutta ei saa ottaa luvattomasti käyttöön, mutta jos se omaisuus onkin jossain digitaalisessa muodossa, niin onko silloin tällä omistajalla vielä samat oikeudet. Tästä muun muassa on nyt kysymys. Hallitusohjelmassa seisoo, että hallitus lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa, ja meidän tulee turvata myös luovan alan työntekijöiden toimeentulo.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin hyvä kuin kansalaisaloitteen mahdollisuus onkin, on tietenkin ikävää, että näissä aloitteissa sitten vääristetään asioita ja perustellaan niitä virheellisesti. Tietenkin olisi hyvä lähteä todellisuudesta liikkeelle.

Musiikintekijä Markus Nordenstreng on sanonut, että aloitteessa ei todellisuudessa ajeta juuri mitään niitä asioita, joihin viitataan johdannossa, johon edustaja Pekonen äsken puheessaan viittasi. Tähtäimenä ovatkin huomattavat tekijänoikeuksien kavennukset, siis kulttuurintekijöiden ja sisällöntuottajien aseman konkreettinen heikentäminen Suomessa. Eli kun tämän aloitteen käy loppuun asti läpi, niin huomaa, mikä tämän todellinen sisältö ja lopputulos on. Aloite ajaa varsin yksipuolisesti käyttäjien asiaa tekijöiden kustannuksella. Musiikin ohella elokuvista, televisio-ohjelmista, e-kirjoista, valokuvista, tietokoneohjelmista tulisi suomalaispiraateille laillista riistaa. Tätä emme varmaan halua.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, ajoittain vaikuttaa siltä, että tekijänoikeusasiat ovat melkoista rakettitiedettä, joka ei jokaiselle aukea. Siinä mielessä on tärkeää, että tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistettaisiin ja yksinkertaistettaisiin, ja ylipäätänsä, että yhteiskunnassa käytäisiin laajempaa keskustelua tekijänoikeuksista, mutta tämä aloite on kyllä mielestäni monella tapaa ohilaukaus. Tällä ei tällaisenaan saavuteta sitä, mitä tässä asiassa pitäisi saavuttaa.

Outona pidän myös sitä, että aloitteen tekstissä ikään kuin esitetään eduskunnalle vaateita siitä, miten eduskunnan tämä tulisi käsitellä. Eiköhän se ole kuitenkin eduskunnan asia itse päättää, miten se tätä käsittelee.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jo tähän mennessä käytettyjen kommenttien perusteella on aivan selvää, että me olemme yhtä mieltä siitä, että tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee uudistaa. Se on hyvin sekava, ja siellä on kohtia, jotka ovat aivan epäloogisia. Edustaja Tynkkynen mainitsi dj:n ammattia harjoittavan ihmisen tilanteen. Nämä ovat selkeitä esimerkkejä siitä, minkä takia sitä pitää uudistaa. Juuri tämän keskustelun pohjaksi meidän tämä aloite pitää ottaa.

Minä olen aivan samaa mieltä siitä, että tässä on tiettyjä esityksiä, jotka heikentävät meidän mahdollisuuksia torjua piratismia, ja sen takia en pysty itse tätä kokonaisuutena kannattamaan. Mutta tässä sisällä on myös hyviä esityksiä, joille löytyy ihan perustelunsa. Jotkut niistä tulevat ministeriön paketissa myöhemmin keväällä.

Se, mihin meidän pitäisi päästä tekijänoikeuslainsäädännössä, on juuri se, mihin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo viittasi: se pitää mieltää varkaudeksi, kun sinä otat toisen omaa, vaikka se olisi joku tiedosto. Mutta tällä hetkellähän laki on kuitenkin järkevä siinä mielessä, että yksittäisen kappaleen lataaminen ei ole rangaistavaa mutta suurimääräinen jakaminen johtaa hyvitysvelvollisuuteen. Eli meidän pitää saada ihmiset ymmärtämään ja kokemaan se, missä menee oikean ja väärän raja. Myöskin tämän lainsäädännön pitää tehdä tekijänoikeuksien puolustamisesta oikeutettua, koska nyt tämä keskustelu on niin poteroitunutta, mikä tämän kansalaisaloitteen kohdalla on nähty, ja poteroitunut keskustelu, kuten tiedetään, (Puhemies koputtaa) ei ole hedelmällistä.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä aloite on susi lammasten vaatteissa, 17 sivua juridista tekstiä, jossa yksityisomaisuutta, luovan työn tulosta, voidaan käyttää ilman korvausta piraattien kesken. En tiedä, ovatko kaikki allekirjoittaneet tutustuneet tähän paperiin. Tämän aloitteen sisältö on sama kuin laillistettaisiin varastetun tavaran tietoinen ostaminen hämärämiehiltä.

Kyllä tässä täytyy sanoa, että edellinen laki on siinä mielessä selvä, että jos sinä tuotat vahinkoa, kun rikot tätä oikeutta, niin silloin sinä olet tehnyt rikoksen, mutta tässähän poliisi ei voisi tutkia vakaviakaan oikeuden loukkauksia, koska rikoksesta tehtäisiin pelkkä rikkomus ja piraattipalveluja voisi perustaa avoimesti, kun palveluntarjoajan hyvitysvelvollisuus poistettaisiin.

Tässä on hyvin paljon ikäviä piirteitä, mutta siitä olen samaa mieltä, mitä tässä edustajat ovat kysyneet, että voitaisiinko lisensoinnilla parantaa näitä laillisia palveluja: mieluummin Spotify kuin Pirate Bay, eli se, että ihmisillä olisi mahdollisuus todellakin käyttää erilaisia digitaalisia sisältöjä helpommin ja maksullisesti. Silloin ei tarvittaisi näin monimutkaisia aloitteita.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä aloite on kieltämättä hyvin ristiriitainen. Tavoitteet otsikkotasolla eivät todellakaan vastaa tätä sisältöä, ja tämä on syytä sanoa ääneen nyt heti, kun tämä keskustelu on alkamassa. Me emme esimerkiksi missään nimessä voi hyväksyä niitä aloitteen ehdotuksia, jotka tosiasiassa laillistaisivat nettipiratismin. Tätä ei tietysti markkinoida tällä tavalla, mutta se johtaisi siihen.

Mutta tietysti mekin kannatamme sitä, että tämä aloite saa asianmukaisen käsittelyn valiokunnassa. Tämä voidaan varmasti nähdä keskustelunavauksena, ja me odotamme suurella mielenkiinnolla ja innolla tätä ministeri Arhinmäen tänne tuomaa lakipakettia, koska uudistuksia tarvitaan takuuvarmasti — se on osittain hyvin vanhentunut lainsäädäntö — mutta ei tällä tavalla kuin esitetään ja toivotaan tässä aloitteessa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa käsitellään aika useinkin erilaisia tekijänoikeusasioita, ja sivistysvaliokunnan lähtökohtana on aina ollut se, että tekijänoikeuslainsäädännön pitää turvata tekijöille oikeudenmukainen korvaus luovan työn tuloksista.

Yhtäältä tekijänoikeuslainsäädännön tehtävänä on turvata se, että luovan työn tekijöillä on mahdollisuus tehdä luovaa työtään. Toisaalta tältä lainsäädännöltä odotetaan myös sitä, että kansalaisilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus nauttia luovan työn hedelmistä, on sitten kyse tieteestä tai taiteesta tai keksinnöistä, ja lainsäädännön sitten pitäisi ikään kuin vastata näihin molempiin vaatimuksiin.

Tästä kansalaisaloitteesta näkee sen, minkälaisia monenlaisia uudistusvaatimuksia tähän tekijänoikeuslainsäädäntöön kohdistuu. On tietysti ymmärrettävää, että niihin vastaaminen yhtä aikaa on melko mahdoton tehtävä. Siksi olenkin itse asiassa kiinnostunut kuulemaan, minkätyyppisiä esityksiä ministeri Arhinmäki on tuomassa valiokunnan käsittelyyn, ja voisimmeko jo tämän hyvin monimutkaisen (Puhemies koputtaa) ja sisäisesti ristiriitaisen kansalaisaloitteen käsittelyssä jollain tavalla ennakoida sen, mitä hallitukselta on tulossa, koska melko selvää...

...on se, että emme voi tätä lakiesitystä kokonaisuudessaan hyväksyä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Mielelläni linjaan myös ministeri Vapaavuoren puolesta, ja toivon mukaan Vapaavuori on kaikista minun linjauksistani esimerkiksi veropolitiikan osalta samaa mieltä, niin että hallituksen työskentelykin olisi paljon helpompaa.

Arvoisa puhemies! Yritän tässä kertoa niitä asioita, joita me olemme tuomassa ja mitä me olemme käsittelemässä ministeriön kautta. On tärkeätä, että kansalaisaloite on sentyyppinen, että se tuodaan suoraan eduskuntaan ja eduskunta sitä käsittelee, eikä niin, että ministeri tai ministeriö etukäteen ottaa kantaa siihen, miten eduskunnan pitäisi toimia. Minun mielestä se on tärkeä perusperiaate kansalaisaloitteissa.

Edustaja Kivelä totesi, että nämä tekijänoikeuslait ovat jonkunlaista rakettitiedettä. Ehkä eivät ihan rakettitiedettä, mutta ei se kauhean epäonnistunutkaan ilmaisu ollut, koska nämä ovat hyvin hankalia ja monimutkaisia, mikä näkyy myös tässä keskustelussa ja näissä pykälissä. Näissä on monta eri toimijaa, joilla on erilaisia vastakkaisia intohimoja, ja meidän pitäisi löytää sellaisia ratkaisuja, jotka ovat tyydyttäviä.

Minä olen antanut toimeksiannon siitä, miten pitäisi uudistaa tässä vaiheessa tekijänoikeuslakia, ja tähän toimeksiantoon kuului viisi kohtaa. Ensimmäinen kohta on se, että kohtuullista korvausta koskevat tekijänoikeuslainsäännökset pitäisi katsoa uudestaan. Toinen kohta on se, että luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet ja niiden kohtuullisuus pitäisi katsoa, muun muassa se, miten reagoidaan näihin luvattomiin verkkojakeluihin. Kolmas on se, että televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluiden lainmukaisuus pitää katsoa uudestaan. Neljäs on hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen, ja viides kohta on eräiden äänitallenteiden suojaan liittyvät kysymykset ja sopimuslisenssisäännöksien parantaminen.

Ihan lyhyesti muutama huomio näistä, minkätyyppistä ajattelua on takana. Kohtuullinen korvaus on iso kysymys, jos ajatellaan, mistä tekijänoikeuksissa on kysymys: Kysymys on siitä, että luovien alojen tekijöille, taiteilijoille ja kulttuuri-ihmisille heidän työnsä tulos ovat ne luovat teokset. Heidän pitää saada korvaus siitä tehdystä työstä samalla tavalla kuin kuka tahansa muu työntekijä saa korvauksen tehdystä työstä.

Valitettavasti usein sopimustilanteessa osapuolet eivät ole tasapainossa. Voi olla niin, että vastakkain on suuria yrityksiä, suuria mediakonserneja, suuria viihdealan yrityksiä, ja yksittäinen tekijä toisella puolella. Nyt pitää selvittää se, miten saisi näistä neuvottelutilanteista tasapainoisemmat. Meillähän on sopimusvapaus, ja tietenkin jokainen yksittäinen tekijä pohtii, hyväksyykö sopimusta, mutta käytännössä tilanne on se, että jos vastakkain on se, että hyväksyy kohtuuttoman sopimuksen, ja se, että ei saa työtä, toimeentuloa ollenkaan, niin on pakotettu tähän. Esimerkiksi nykyistä kollektiivisempi sopiminen voisi olla se keino, että tekijät eivät joudu yksin neuvottelemaan vaan heillä olisi vahvempi selkänoja takana.

Edustaja Savola kysyi hyvitysmaksujen uudistamisesta. Se on yksi niistä asioista, jotka olen tähän toimeksiantoon laittanut. Se on yksi hankalimmista kysymyksistä. Hyvitysmaksut ovat korvausta siitä työstä, mitä luovien alojen tekijät ovat tehneet, ja jos katsoo hyvitysmaksujen tasoa, niin se on romahtanut viime vuosina. Tekijät eivät saa enää sitä kohtuullista korvausta hyvitysmaksun kautta.

Ongelma on se, että nykyinen järjestelmä on koko ajan jäljessä, laitteet uudistuvat. Kopiointilaitteita voi käyttää paljon muihinkin asioihin kuin tekijänoikeussuojattujen materiaalien kopioimiseen, ja meidän pitäisi päästä tästä eteenpäin. Asetin selvityshenkilön, joka yritti hakea uutta ratkaisua. Hän esitti ratkaisun, mutta siitä ei löytynyt yksimielisyyttä. Nyt käydään edelleen neuvotteluja siitä, mikä voisi olla ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia osapuolia, ja tärkein lähtökohta siinä on se, että hyvitysmaksujärjestelmän pitää kohtuullisesti korvata tekijöille toimeentulo.

Edustaja Savola kysyi myös laillisista palveluista. Me olemme kannustaneet niihin ja olemme myös taloudellisesti tukeneet sitä, että saataisiin laillisia palveluita. Paras tapa toimia piratismia vastaan on se, että meillä on hyviä, laillisia, käteviä kanavia, joiden kautta voi hakea elokuvia, tv-ohjelmia, musiikkia, sitä, mitä haetaan, ja sitä kautta myös tekijät saavat kohtuullisen korvauksen.

Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut ovat nytkähtäneet ehkä pisimmälle eteenpäin. Osapuolet on saatu keskustelemaan keskenään ja neuvottelemaan keskenään, ja viime kuussa syntyi kompromissiratkaisu siitä, miten tämä oikeudellinen puoli saadaan hoidettua, ja sen pohjalta me luomme nyt lainsäädäntöä ja pykäliä.

Eli tässä on kuvaus siitä, minkätyyppisiä asioita me viemme eteenpäin, minkälaisia ratkaisuja haetaan, mutta minä voin suoraan sanoa, että ne ovat erittäin vaikeita. Nehän ovat asioita, jotka jakavat ei vain puolueita vaan ihmisiä puolueiden sisällä. Ja nämä ovat kysymyksiä, joissa tekniikan kehittyessä ollaan koko ajan tietyllä tavalla jäljessä. Miten löydetään ratkaisu, jonka tärkein asia on se, että tekijöiden toimeentulo turvataan, ja miten samalla pystytään soveltamaan se nykyiseen digitaaliseen maailmaan?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useamman kerran olen törmännyt tilanteeseen, jossa nuori on kysynyt, että onko joku asia luvallista. Ja sitten kun on asiantuntijoilta kysynyt, että saako näin tehdä, niin vastaukset ovat sellaisia, että edes kansanedustajan lainsäädäntötuntemuksella niitä ei kykene ymmärtämään, saatikka sitten tavallisen nuoren. Elikkä se keskustelu, mitä tässä on käyty selkeyttämisestä, on varmasti välttämätöntä.

On selvää, että jos ihminen, vaikka leipuri, leipoo leivän, niin jokainen tietää, kuka sen omistaa ja miten sen voi myydä, mutta resepti onkin jo hankalampi juttu. Ja samalla tavalla, kun puhutaan taiteen tekijöistä, luovan työn tekijöistä ja omistajuudesta, tullaan sellaisiin tilanteisiin, joissa ihmisten oikeudentunto ei ymmärrä sitä, että sen tekijän pitää myös toimeentulonsa siitä saada. Luulen, että näiden pykälien ikään kuin rustaamisen rinnalla me tarvitsisimme enemmän sitä keskustelua, että mitä tapahtuu, jos piratismi leviää: Mitä se tarkoittaa koko yhteiskunnalle? Mitä se tarkoittaa niille ihmisille, jotka yrittävät leipänsä ansaita tekemällä sitä työtä, joka tekee meidän elämästämme hedelmällisempää, rikkaampaa ja myös rakentaa Suomen menestystä?

Työntekijä on palkkansa ansainnut, (Puhemies koputtaa) mutta niin on myös luovan työn tekijä.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslainsäädäntöä on selkeytettävä, ja olen erityisen huolissani kouluista. Opetusteknologiat kehittyvät, ja meillä on tavoite, että tuleva nuoriso osaa semmoisia taitoja, joilla muokataan tietoa, luodaan uutta tietoa, ja siihen tarvitaan digitaalisia sisältöjä. Tänä päivänä se on hiukan harmaa vyöhyke, mitä kaikkea kouluissa voidaan tehdä, ja sen takia toivoisin, että ministeri olisi erityisen aktiivinen ja miettisi, kuinka voidaan sitä hyvitysmaksujärjestelmää kehittää näin, että kouluissa turvallisin mielin voidaan hyödyntää YouTube-videoita ja kuvia opetustarkoituksessa, kun luodaan uusia sisältöjä, uutta tietoa, tehdään opetusta uudella tavalla teknologiaa hyödyntäen. — Kiitos.

Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oletettavasti tulevaisuudessa näiden tekijänoikeuksien merkitys myös kansantalouden tasolla kasvaa. Suomi on ensimmäistä kertaa jakeluteiden rakentamisen suhteen tasaveroinen monen muun maan kanssa, joissa kotimarkkinat ovat suuret ja lähellä on muita suuria. Jos mietitään, kuinka vaikeaa Rapalalle tai Fiskarsin saksille oli jakelutien rakentaminen, digitalisoituminen on tuonut suomalaisen peliteollisuuden tasaveroiseen asemaan monen muun maan kanssa. Siinä mielessä, kun laitteisto vielä muuttuu, tämän asian harkittu käsittely olisi myös kansantalouden tulevaisuuden kannalta merkittävää, koska jatkossa suurempi osa ihmisistä tulee saamaan ansionsa näistä asioista.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin alkuun näiden aloitteiden käsittelystä. Minun mielestäni jokainen kansalaisaloite ansaitsee hyvän, perusteellisen käsittelyn eduskunnassa ja myös lopulta tuonnin takaisin tänne saliin ja äänestykseen.

Sitten tähän itse kyseiseen lakiin. Tämähän lähti liikkeelle muistaakseni pikkutytön toimista, kun hän vahingossa Chisun kappaleen oli tietokoneella ladannut, poliisi vei tietokoneen ja vaadittiin 600 euron korvauksia. Sen jälkeen heräsi keskustelu, että tarvitaan "järkeä tekijänoikeuslakiin". Tässä aloitteessa on paljon kyllä hyvää, mutta ongelma on se, että esittelyteksti ja itse tämä pykäläteksti ovat kyllä aika lailla ristiriidassa, ja sen takia tätä on kovin vaikea ymmärtää ja varsinkaan sitä, että tämän on mennyt myös osa muusikoista ja musiikin tekijöistäkin allekirjoittamaan. Tuntuu siltä, että jonkinlaista oikeusturvaa myös näiden aloitteiden tekemisen puolelta pitäisi vahvistaa, että ne asiat, mitä esittelytekstissä ja itse lakimuutoksissa esitetään olisivat ainakin yhteisymmärryksessä.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhumme tekijänoikeuksista, osiaankin silloin on kysymys siitä, että tekijä saa palkan siitä työstään, mitä tekee. Tuolla Ylen puolella aikoinaan — tai, sanotaan, Yhtyneet-sopimuksen puolella — käytiin aika kovaakin kiistaa tekijänoikeuksista. Siellähän tilanne oli se, että kun tehtiin radio-ohjelma tai televisio-ohjelma, uusinnoista maksettiin 50 prosenttia alkuperäisestä hinnasta nimenomaan freelanceohjelmatyöntekijöille — tästä nyt pois lukien sitten nämä pikauusinnat, mitä silloin tuli.

Mutta digimaailma muutti sitten kaiken, ja siellä päästiin neuvottelutulokseen, missä nostettiin tämän ensimmäisen tuotteen hintaa ,ja sillä tavalla kompensoitiin niitä menetyksiä, mitä myöhemmin tulee mahdollisesti siitä, että näytetään uusiksi tai että netistä voi katsoa. Nyt on aika vaikea nähdä niin, että voitaisiin esimerkiksi yksittäisestä levystä maksaa niin suurta summaa, että siitä ei enää tarvitsisi maksaa tekijänoikeuksia. Ja varsinkin kun luovan alan ihmisillä on vaikeuksia esimerkiksi saada kunnollinen eläke (Puhemies koputtaa) aikaiseksi itsellensä, niin olisi kyllä hyvä, että tähän ei puututtaisi, semminkään kun tämä mahdollistaa sen piratismin.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nimensä mukaisesti nimenomaan on kysymys siitä, että tekijä saa korvauksensa. Tämä kaikki on tietysti seurausta siitä, että maailma on monimutkaistunut ja tekniikka on kehittynyt ja lainsäädäntö on jäänyt jälkeen, mutta koko ajan on pidettävä huoli, että nimenomaan tekijä saa työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Toki on näitä rajuja ylilyöntejä, että 9-vuotiaan tietokone takavarikoidaan. Siinä mielessä todella, niin kuin aikaisemmin sanoin, on hyvä, että tätä keskustelua yhteiskunnassa käydään ja ollaan ajan hermolla ja lainsäädäntö on sillä tasolla, että myös vastaisuudessa luovan työn tekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen. Minä ainakin, jos elän 80-vuotiaaksi — kun vuonna 2036 loppuvat oikeudet, kun 70 vuoteen pidennettiin näitä oikeuksia — kyllä mielelläni maksan siitä, että Olavi Virran (Puhemies koputtaa) perilliset saavat korvauksia.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokaisessa laissa epäkohtien ilmetessä on totta kai asiallista ja järkevääkin tarkastella sitä lain kirjainta, josko siellä joitakin epäkohtia olisi. Monet kansalaiset näin ovat tässä kohtaa näköjään kokeneet, koska näin vahvana merkkinä kansalaisaloitteen muodossa tämä haluttiin antaa.

Kuitenkin tämä tekijänoikeuslaki turvaa nimensä mukaisesti tekijää, eikä tätä lakia saa todellakaan muuttaa siten, että se heikentäisi missään olosuhteissa tekijän oikeutta siihen omaan teokseensa millään tavalla. Teoksen levittäminenhän tässä on se rikos, yksityinen käyttö ei, ja tässä aloitteessa vaaditaan myöskin, että levittämisestä koituvia rangaistuksia lievennettäisiin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, netistä lataamisessa, lain rikkominen on niin helppo toteuttaa omalta koneelta, vaikka omalta kotisohvalta, ja suhteellisen vaikea jäljittää, että mielestäni lieventämistä ei todellakaan saa sallia.

Tämän kansalaisaloitteen suurin arvo minun mielestäni onkin siinä, että se nostaa (Puhemies koputtaa) tämän vaikean asian keskusteluun.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen tavoitteethan ovat sinänsä hyvät, mutta vaikuttaa siltä, että suurin osa allekirjoittajista on lukenut vain aloitteen alussa olevan kappaleen, jossa todetaan, että aloitteella pyritään korjaamaan ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta sekä parantamaan artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa. Aloitteeseen sisältyvät keinot ovat kuitenkin suuressa ristiriidassa näiden pyrkimysten kanssa.

Kysymyshän on lyhyesti sanottuna siitä, että luovan työn tuottajien tuotteet, kuten musiikki, elokuvat, sanomalehdet, kirjat, esitelmät, kuvat, monet muut teokset, myös koulujen oppimateriaalit, ovat digitaalisessa muodossa. Niin tekijöiden kuin kuluttajienkin etu on, että kehitetään järjestelmä, jolla teokset saadaan laillisesti ja edulliseen hintaan kuluttajien ostettaviksi.

Itse haluan, ja sivistyspuolue keskusta haluaa, turvata luovan työn tekijöille heille kohtuudella kuuluvan palkkion ja samalla edistää kansalaisten mahdollisuuksia nauttia luovan työn antimista.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on hieman kuin sen entisen juristin kynästä, joka tunnetusti selvitti epäselvät ja sotki selvät asiat.

Tämä osoittaa myöskin sen, minkälaisia vaikeuksia kansalaisaloitteeseen saattaa liittyä. Täällä käyty keskustelu ja ministeri Arhinmäen vastaus antavat siitä erinomaisen hyvän kuvan. Kansalaisaloitteestahan voitaisiin hyväksyä nämä hyvät puolet, mutta sitten, kuten täällä on käynyt ilmi, sinne jää näitä ongelmia aivan riittävästi.

On selvää, että tätä ei sen vuoksi voi käsitellä täällä eduskunnassa kuin normaalia hallituksen esitystä. Siitä syystä on syytä odottaa ministeri Arhinmäen varmasti erinomaista lakiesitystä tästä asiasta, mutta sitä ennen toki tässä salissa tulee tälle kansalaisaloitteelle turvata asialliset ja arvokkaat hautajaiset.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luin tämän aloitteen huolellisesti, ja minulle tuli sellainen tunne, etten ole varma, ovatko kaikki allekirjoittaneet paneutuneet huolellisesti siihen, mitä nämä pitkän aloitteen ehdotukset käytännössä tarkoittaisivat luovan alan toimijoille ja tuottajille.

Itse olen kirjoittanut useita oppikirjoja ja tiedän sen alan ongelmat sen takia parhaiten. Jos tämän aloitteen ehdotukset materiaalin vapaasta käytöstä opetustarkoituksessa ilman korvausta toteutuisivat, se lopettaisi todennäköisesti oppimateriaalituotannon lähes kokonaan. Kuka ihmeessä haluaisi tuottaa mitään oppimateriaalia kirjana tai verkkoon, jos materiaalin tuottajalla itsellään ei olisi oikeuksia tuottamansa aineiston suhteen?

En siis todellakaan voi kannattaa tätä aloitetta, vaikka siinä on toki hyviäkin asioita mukana.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tässä jo kertoo sen, miten monimutkainen tämä lainsäädäntö on ja mitä eri käsityksiä ihmisillä on.

Edustaja Heinoselle: Nostitte esiin tämän Chisu-gaten, joka nosti hirveästi tunteita. Kyseessä oli pieni tyttö, jolla oli Muumikannet kannettavassa läppärissä. Kukaan ei saa oikeutta selvittää IP-osoitetta yhden ladatun biisin perusteella. Näin ei ole. Lataaminen ja jakaminen on kaksi eri asiaa. Kun koneelta löytyy vertaisverkko, on yhden biisin lataaminen samalla sen jakamista. Tällöin avautuu keinot selvittää IP-osoite ja ryhtyä seuraaviin toimiin.

Tämä on hirveän tärkeä muistaa. Tämä menee kansalaiskeskustelussa aivan sekaisin. Tämän Chisu-gaten pahin puoli oli siinä, että se käänsi tunteet negatiivisiksi, tekijänoikeusjärjestöjä vastaan: että ne metsästävät täällä pieniä tyttöjä, jotka olisivat vain halunneet kuunnella yhden hyvän biisin. Siitä ei ollut kyse. Chisu-gatessakin tekijänoikeusjärjestöt ja asianomaiset pääsivät asiasta sopimukseen ja kokivat sen molemmat loppujen lopuksi aivan oikeaksi.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on ollut paljon hyvääkin. Keskustelunavauksena tekijänoikeuksista tämä aloite täyttää tehtävänsä. Mutta monessa yksityiskohdassa tässä aloitteessa on monia ongelmia. Olennaista olisi nyt odottaa ministeri Arhinmäen valmisteleman hallituksen esityksen valmistumista. Kansalaisaloitteelle tulee antaa luonnollisesti asianmukainen käsittely.

Luovien alojen työntekijöiden taloudellisen aseman parantaminen tulisi olla yksi tärkeimmistä tekijänoikeuslain uudistuksen tavoitteista, kuten ministeri ottikin vastauksessaan esille. Samaten olen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme lainsäädännön virtaviivaistamista, jotta Suomi voi pärjätä alati kiihtyvässä digitalouden kilpailussa, mihin edustaja Lehti otti kantaa. Ja edustaja Tolppaselle: luovien alojen ammatinharjoittajien sosiaaliturvan uudistus on tämän hallituksen ohjelmassa ja tulee myöhemmin tähän saliin käsittelyyn.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän toisen kansalaisaloitteen ajatus vaikuttaa jopa sympaattiselta. On kuitenkin selvää, että aloite on vähän niin kuin entisen oppilaan ylioppilasaine: otsikko ei vastaa sisältöä, jolloin improbaturiahan siitä silloin tarjotaan. Vanhana bändimiehenä, en tosin niin ansioituneena kuin täällä eräät, olen hyvinkin huolissani tekijän asemasta ja oikeuksista.

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa on monia kysymyksiä, joita on syytä valiokunnassa nyt tarkkaan arvioida: työpaikat, mitä tapahtuu oppimateriaalituotannolle ja sen tulevaisuudelle, ja onko tässä riski, että tämäntyyppisellä aloitteella ja sen eteenpäin viemisellä Suomesta tehtäisiin jonkinmoinen turvasatama piratismille.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin aloite ansaitsee arvokkaan kohtelun, niin kuin eduskunta varmaankin tulee tekemään.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Modig on ihan oikeassa siinä, että teknologia on sellainen, että kun sinä lataat, sinä samalla myös levität, ja tässä on se ongelmatiikka. Sinänsähän lataaminen ei ole rangaistavaa. Tästä on harhaanjohtavaa tietoa myös tässä aloitteessa.

Mutta esimerkki käytännön elämästä: Timo Vuorensola, joka on tehnyt Iron Sky -elokuvan, sanoi, että heillä meni tuotantoyhtiö konkurssiin sen takia, että se levisi jo netissä niin paljon, että ei ollut enää riittävästi elokuvan katsojia. Myös moni musiikintekijä ei käy keikoilla eikä saa sieltä rahaa vaan on riippuvainen nimenomaan näistä tekijänoikeuksista ja niistä korvauksista.

Hyvä asia on se, jos tosiaan ollaan pääsemässä näissä verkkopalveluissa eteenpäin, että tulee jonkunlainen sopimus, koska muutenhan tv-yhtiöiden ohjelmasisältö näissä verkoissa kilpailisi tv-yhtiöiden omien verkkopalveluiden kanssa.

Olisin kysynyt ministeriltä, että onko näistä huomautuskirjeistä ollut mitään tulosta — Ranskassahan käytetään huomautuskirjeitä laittomille nettilevittäjille — ja miten tämä hidastamismääräys laittoman palvelun verkkoliikenteeseen ja ennen kaikkea sitten lopulta verkkotunnusten sulkeminen, ollaanko niissä edistytty nykyisen lain pohjalta, koska ne ovat sellaisia keinoja, joilla voidaan estää (Puhemies koputtaa) kyllä sitten laitonta levittämistä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Arhinmäkikin totesi, tämä on kiistainalainen aihe, ja silloin kannattaa pää pitää tietysti kylmänä, ja ratkaisu ei välttämättä ole toistaa yhden osapuolen näkemyksiä ihan kritiikittä.

Aika moni kollega rohkeasti väittää täällä, että aloitteen allekirjoittajat eivät ymmärrä, mitä ovat tukemassa. Muistuttaisin, että kun te näin sanotte, te aliarvioitte paitsi näitä allekirjoittajia niin myös teidän omia nuorisojärjestöjänne. Tämän kansalaisaloitteen takana ovat muun muassa perussuomalaisten nuorisojärjestö, vasemmistoliiton nuorisojärjestö, sosialidemokraattien nuorisojärjestö, Kokoomusnuoret, RKP:n nuoret, Vihreät nuoret ja niin edelleen, ja jos te ette luota kansalaisiin, niin koettakaa nyt edes luottaa omiin nuorisojärjestöihinne siinä, että joku juju tässä kansalaisaloitteessa saattaa olla taustalla.

Samoin kannustan siihen, että jos olette eri mieltä tämän kansalaisaloitteen esityksistä, niin tuokaa rohkeasti pöytään omia ehdotuksianne siitä, miten näitä tekijänoikeuslain ongelmia voidaan ratkaista omasta mielestänne paremmin, eikä vain niin, että täällä niitataan ja kumotaan näitä kansalaisaloitteessa tehtyjä esityksiä.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lainsäätäjän näkökulmasta on siis erittäin vaikea hyväksyä näitä uudistuksia, mitkä voivat väärinkäytettyinä mahdollistaa piratismin kasvua ja luoda sille otollista pohjaa. Kaikki, niin hyvät kuin huonotkin puolet, karsittuna tämä aloite siis tekisi niin.

Herra puhemies! Täällä edustaja Modig hyvin viittasi tähän lataamiseen ja jakamiseen. Lataaminen on laillista, jakaminen on laitonta, ja tämä kun usein vielä tapahtuu yhtä aikaa, niin tässä tapahtuu myös inhimillisiä virheitä. Tarkoitan sillä sitä, että varmastikaan sitä tietoa ei nuorisolla kaikilta osin ole, että kuinka tämä toimii ja millä tavalla se laitonta sitten on.

On tehty tutkimuksia ja huomattu, että laiton lataaminen on vähentynyt, mutta silti vielä joka kolmas nuori lataa laittomasti ja näin tapahtuu. Kysyisin teiltä, ministeri: onko mitään projekteja käynnissä, millä pystyttäisiin tätä tietoisuutta vielä entisestään lisäämään siitä, mikä on laillista, mikä on laitonta, saamaan sitä valistusta, ettei tulisi näitä tapauksia, että sitten joudutaan valtavia korvauksia maksamaan periaatteessa hölmöyttään tehdyistä asioista?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä 9-vuotiaan pikkutytön Chisu-gatessa oli kyse siitä, että Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry eli TTVK teki erityisen tehoiskun, jolla etsittiin nimenomaan Chisun Kun valaistun -albumin laittomia jakelijoita niin sanotusta BitTorrent-vertaisverkosta.

Minulla on syytä uskoa siihen, että tämä tyttö oli siellä ensimmäistä kertaa, niin kuin he ovat kertoneet, ja teki vahingon siinä, ja minun mielestäni silloin nämä toimenpiteet olivat kohtuuttomia, tämän tietokoneen takavarikoiminen poliisin toimesta sekä TTVK:n vaatima 600 euron korvaus. Minun mielestäni olisi voinut seurata sitä hieman pidempään kuin että yhden tehoiskun myötä tehtiin tämä ratkaisu.

Mutta itse en ole kannattamassa tätä aloitetta vaan nimenomaan sitä, että meidän pitää kantaa aina huolta siitä heikommasta puolesta, ja nyt puhun siis taiteilijoista vastaan esimerkiksi musiikkibisnes taikka laiton jakaminen taikka muu.

Halusin tämän Chisu-gaten nyt ottaa esille, (Puhemies koputtaa) sillä se oli aika monelle tämän aloitteen allekirjoittajallekin se innoke.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, minä en osaa edes ladata vertaisverkko-ohjelmaa minun tietokoneelleni. Siinä määrin se ei voi olla vahinko. Joku on sen sinne koneelle ladannut. Se tyttö ei ole ollut se syyllinen, mutta se on sitten toinen keskustelu, minkä takia se julkinen keskustelu kääntyi tähän tyttöön. Tuskinpa se tyttö itsekään oli myöskään sitä tietokonetta alun perin ostanut, mutta joku muu on ottanut vastuun siitä, että se kone on vertaisverkossa, se jakaa tietojansa eteenpäin. Kyllä se ihan oikeasti näin menee.

Lataaminen ja jakaminen ovat kaksi eri asiaa. Jos kyseessä on ollut se, että pikkutyttö on mennyt hakukoneelle, hakenut Chisun biisin, niin jos koneella ei olisi ollut vertaisverkkoa, hän ei olisi koskaan joutunut mihinkään TTVK:n haaviin. (Puhemies koputtaa) Se on aivan totta, että TTVK:lla oli tämmöinen kampanja päällä, koska haluttiin seuloa piratismia sen hetken suosituimman levyn kautta, mutta jos tätä vertaisverkkoa ei olisi ollut olemassa, se kone ei olisi syyllistynyt jakamiseen. Tässä on iso ero.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Tuossa pohdinkin, oliko tämä kannanotto siitä, kun on keskusteltu, pitäisikö tekijänoikeuksien olla kulttuurin puolella vai tuolla TEMin puolella.

Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov nosti tärkeän asian esille: sen, että pitäisi tietää, mikä on luvallista ja mikä on luvatonta tai mikä on laillista ja mikä on laitonta. On niin, että se raja on hämärtynyt, ja olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöjen kanssa siinä, että pyritään tukemaan kampanjoita, joissa kannustetaan käyttämään näitä laillisia palveluita ja pyritään tuomaan esille, mitkä ovat laittomia, luvattomia tapoja toimia.

Mutta kun täällä viitattiin siihen, että voi vahingossa joutua maksamaan valtavia korvauksia, niin minun ymmärtääkseni nämä valtavat korvaukset ovat tapauksissa, joissa on jaettu kymmeniä- ellei satojatuhansia tiedostoja, ja se on eri asia kuin se, että lataa ja sitten siinä sivussa laittomasti myös jakaa.

Oleellista on nimenomaan huolehtia tekijöiden toimeentulosta ja siitä, että tekijöillä on kohtuulliset sopimukset. Yksi tällainen kysymys on esimerkiksi tekijänoikeusolettama, jota suuret mediakonsernit ovat ajaneet voimakkaasti freelancer-toimijoille, luovien alojen tekijöille, että he kertakorvauksella myyvät kaikki tekijänoikeutensa pois. Itse olen ministerinä ilmoittanut, että niin kauan kuin minä vastaan tekijänoikeuksista, tämä asia ei etene.

Aivan niin kuin edustaja Lehti tässä totesi, niin se, miksi tästä käydään niin kovaa kamppailua, on se, että meillä ekologiset rajat tulevat vastaan maailmalla siinä, kuinka paljon voidaan materiaa tuottaa. Silloin nimenomaan immateriaalisten oikeuksien, tekijänoikeuksien, merkitys kasvaa. Tämä on sillä tavalla aika perinteistäkin pääoman ja työn välistä kamppailua, joka ehkä tunnetaan joistain teorioista 1800-luvulta. Tässä on hyvin samankaltaisia piirteitä, ja tässä pitää olla nimenomaan työntekijän puolella.

Tietysti kun kuunteli tätä keskustelua, niin täällä on ollut aika isoja paineita niille tekijänoikeuslain uudistuksille, joita ollaan tekemässä. Voin jo etukäteen sanoa, että koska, niin kuin tässä on käynyt ilmi keskustelussa, nämä ovat hyvin monimutkaisia ja vaikeita asioita, en lupaa, että se paketti, joka tuodaan, ratkaisisi kaikki ongelmat, eikä niin, että sen jälkeen meidän tekijänoikeuslaki olisi harvinaisen selvä ja yksinkertainen. Kyllä valitettavasti on niin, että me pystymme joitain kohtia korjaamaan, pystymme tekemään parannuksia, mutta niitä pitää tehdä jatkossakin. Ihan rehellisesti myönnän, että tämä on selvästi vaikein alue omalla ministerialallani, ja kun käydään esimerkiksi poliittisia neuvotteluja, niin huomaa, että kaikkien näkökulmasta tämä on erittäin haastava.

Edustaja Alatalo kysyi huomautuskirjemenettelystä, joka on ollut Ranskassa käytössä, ja sehän oli viime eduskunnassa sivistysvaliokunnan arvioitavana. Se lakihan ei koskaan ehtinyt käsittelyyn asti, kun vaalit tulivat väliin. Sitä pidettiin asiantuntijalausunnoissa raskaana ja kalliina tapana toimia, ja ymmärtääkseni Ranskassa siitä on luovuttu. Yksi tämän minun toimeksiantoni tehtävä nimenomaan on pohtia, mitkä olisivat niitä muita keinoja toimia, koska nimenomaan on ajatus siitä, että jos joku toimii laittomasti, ei tiedosta sitä laittomuutta tai sen vakavuutta, niin siitä pitäisi jollain tavalla pystyä huomauttamaan. Tämähän oli kysymys Chisu-keississäkin siitä, että ei oikeastaan ole muita keinoja puuttua tämmöiseen laittomaan jakamiseen. Mutta tästä huomautuskirjeestä ainakin Ranskassa ollaan luopumassa, ja ne lausunnot, joita siitä annettiin, eivät olleet kaikki ollenkaan puoltavia.

Kysymys näiden laittomien palveluiden hidastamisesta on yksi, jota pitää selvittää. Pitää muistaa, että kun puhutaan internetistä, on hirveän tärkeää huolehtia siitä, että netti on avoin, huolehtia sananvapaudesta. Eivät oikein kuulu demokraattiseen, avoimeen yhteiskuntaan sellaiset tavat, joissa suljetaan kokonaan netti, ja se on myös teknisesti helposti kierrettävissä. Sen vuoksi olen nostanut esille ajatuksen siitä, jota nyt asiantuntijat selvittävät, että onko mahdollista tehdä sillä tavalla laittomien palveluiden käyttäminen hankalammaksi, että sieltä tulevaa materiaalia pystytään hidastamaan. Tähän liittyy kysymyksiä yksilönsuojasta tänä aikana, kun keskustellaan nettivakoilusta ja muusta. Mutta tämä on asia, jota kannattaa miettiä, koska siellä on myös monesti näissä palveluissa rinnakkain sekä laillisia että laittomia asioita. Se, voimmeko me vain sulkea pääsyn sivuille, ei välttämättä ole se ratkaisu. Sen takia minä olen yrittänyt hakea näitä luovia ratkaisuja. Mitä niistä saadaan aikaiseksi? Toivottavasti nykyistä parempia ratkaisuja.

James Hirvisaari /m11:

Arvoisa puhemies! Suomalainen tekijänoikeusjärjestelmä on nurinkurinen. On hyvä, että kansalaiset ovat ilmaisseet halukkuutensa sitä muokata. Aloite on hyödyllinen, sillä se toimii joka tapauksessa vähintään keskustelun herättäjänä. Tekijänoikeuslainsäädäntö ja siitä johdetut oikeustoimet ovat viime vuosina puhutelleet kansalaisia, ja on tullut selväksi, ettei se ole vain nörttien maailmasta.

Tekijänoikeusjärjestöjä on monia, mutta minä kutsun niitä kaikkia nimityksellä "Teosto-mafia". Kymmenisen vuotta sitten tässä salissa käsiteltiin Teosto-maksujen ulottamista jopa jumalanpalveluksiin. Silloin se onneksi — onneksi — torpattiin selvillä lukemilla.

Järjestelmässä on monia räikeitä vinoutumia, joista voisi pitää pitkän esitelmän. Yksi hölmöys on esimerkiksi siinä, että Teosto-maksuja maksetaan moneen kertaan musiikinteon eri vaiheissa, niin kuin edustaja Tynkkynenkin ehti mainita.

Musiikin kuluttajaa "Teosto-mafia" ei palvele vaan ennen kaikkea omaa organisaatiotaan ja sen asiakasjäseniä. Jos musiikin kuluttaja haluaa tietää esimerkiksi Teosto-vapaasta musiikista, hänen tehtävänsä on ylivoimainen. "Teosto-mafia" ei näet harrasta mitään yleishyödyllistä toimintaa, vaan se on häikäilemätöntä edunvalvontaa, ja sen tähden sen puolivirallinen yhteiskunnallinen asema pitäisi riisua siltä pois.

On tärkeää korostaa aloitteen ajavan sekä kuluttajan että artistin etua. Minä olen sitä mieltä. Koska tunnemme jo valitettavan hyvin lukuisat ylilyönnit ja kohtuuttomuudet, mitä tekijänoikeusteollisuus on kuluttajia vastaan ajanut, on tärkeää nostaa tässä keskustelussa pinnalle asiaa artistienkin näkökulmasta.

Ehdotettu lakimuutos avaisi tien monimuotoisemmille, vapaammille sopimusmuodoille sallien artistille uudenlaista vapautta päättää oman teoksensa käytöstä. Yksi organisaatio ei voisi enää yksituumaan rajoittaa artistia sallimasta teoksensa käyttöä vaikkapa harrastusprojekteihin. Tätäkin tärkeämpää on aloitteen ehdottama artistin mahdollisuus päättää itse, voidaanko hänen nimeään käyttää usein julmat mittasuhteet saavuttaviin, artistin nimeä lokaaviin hyökkäyksiin kuluttajia eli omia asiakkaitaan vastaan. Lisääntyneen oman teoksen määräämisvallan lomassa ehdotetaan myös tekijän saamien korvauksien kohtuullisuuden tarkastelua.

Arvoisa puhemies! Summa summarum: kaiken kaikkiaan Suomen tekijänoikeusjärjestelmään tarvitaan joka tapauksessa täysremontti.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! — Muuten, olen sitä mieltä, että on hyvä, että tekijänoikeusasiat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön puolella.

Olen kuunnellut tätä keskustelua täällä ja ilokseni huomaan, että lähes kaikki yksimielisesti ovat luovan alan työntekijöiden puolella. Tekijänoikeus on osa luovan alan työntekijän toimeentuloa, ja meillä on paljon kulttuuri- ja media-alalla työpaikkoja, joitten olemassaolo on turvattava.

Täällä on paljon puhuttu siitä, että ymmärretäänkö sitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Pitäisi saada näille diginatiiveille ja meille digikäyttäjille tietoa siitä, mitkä ovat ne lailliset keinot, mutta tosi moni tekee myöskin tahallaan näitä laittomuuksia. Tästä syystä onkin tärkeätä, että me luomme myöskin semmoisen järjestelmän, joka puuttuu tehokkaasti näihin laittomuuksiin. Jollei niitä puuttumiskeinoja ole, silloin lailla ei ole mitään merkitystä.

Tekijänoikeuden parissa on monta vastakkaista intressitahoa, ja meidän pitää löytää balanssi näiden välillä. Mikään taho ei saa lyödä toista korville, eikä se kannatakaan, koska nämä eri tahot ovat tavallaan symbioosissa toistensa kanssa, ne tarvitsevat toinen toistaan. On ilolla pantava merkille, että eri intressitahot ovatkin lähestyneet toisiaan ja löytävät nykyään helpommin hyvän ratkaisumallin.

Kansalaisaloite on erittäin haastava. Se sisältää monta pientä asiaa. Se sisältää ristiriitaisuuksia, se sisältää virheellistä tietoa. Haluaisinkin viestiä kansalaisaloitteiden tekijöille, että jos haluaa edistää asiaansa, niin täytyy pysyä faktoissa.

Kuten on monta kertaa täällä jo havaittu ja sanottu, niin maailma muuttuu todella nopeasti, ja meillä on näitä tekijänoikeuslakimuutoksia vähän väliä täällä käsittelyssä, mutta tohdin myöskin heittää ilmaan sen kysymyksen, että pystyykö tekijänoikeuslaki koskaan pysymään samassa tahdissa maailman muuttumisen kanssa.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteella halutaan korjata voimassa olevan lainsäädännön ylilyönnit verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Esityksellä halutaan myös parantaa artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa sekä uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden kehittämistä.

Esityksessä on kuitenkin mielestäni useita ongelmia, joita on käsitelty laajasti myös julkisuudessa ja joista olemme puhuneet jo täälläkin salissa. Esitys on varsin laaja, se sisältää 15 eri kohtaa, joita yhdistää vain se, että ne kohdistuvat tekijänoikeuslakiin. Näistä muutosesityksistä seuraa lukuisia ongelmakohtia, joista nousee mieleen ajatus, ajetaanko tällä esityksellä tekijöiden oikeuksia vai käyttäjien oikeuksia.

Ensinnäkin esitys kumoaisi vuoden 2005 tekijänoikeuslain uudistuksessa säädetyt keinot torjua verkkopiratismia. Jo yksin tämä seikka viittaa siihen, että kyseessä on käyttäjien, ei tekijöiden oikeudet. Toiseksi, esitys alentaisi rimaa sen suhteen, millaisia parodiateoksia ja -tuotteita saisi lupaa kysymättä ja maksamatta tehdä olemassa olevista teoksista. Lisäksi esitys muuttaisi tv-kaistatyyppisen verkko-PVR-palvelun striimauksesta yksityiseksi kopioinniksi. Tällaista palvelua myyvä yritys ei siis tarvitsisi enää lupia tv-ohjelmien käyttöön toisin kuin tv-yhtiöt laittaessaan ohjelmia omille nettisivuilleen.

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeusaloitetta on ajettu julkisuudessa lähinnä vaatimuksella kohtuullistaa piraattituotteiden lataajien rangaistuksia. Tältä osin aloite näyttää varsin erikoiselta, koska laittomasta lähteestä lataaminen ei ole rangaistavaa. Piraattilataamisesta voidaan määrätä korvauksia tekijälle. Nykyinen laki kieltää piraattituotteiden levittämisen eli sen, että jakaa toisten kaupallisia teoksia muille netissä. Tämän esityksen myötä kansainvälinen verkkopiratismi saisi Suomesta turvasataman ja digitaalisten palveluiden kehittäminen vaikeutuisi. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi kirja-alalla sitä, ettei Suomeen olisi mahdollista kehittää sähköisiä kirjamarkkinoita, mistä kirjailija saisi tuloja. Edelleen teosten korvaukseton otto opetuskäyttöön veisi pohjan oppimateriaalituotannolta. Nykyisin Kopiosto jakaa opetuskäytön tekijänoikeuskorvauksia vuosittain noin 8 miljoonaa euroa.

Lukuisat eri tahot ovat esittäneet meille kansanedustajille huolensa tämän tekijänoikeusaloitteen suhteen. Kotimaisen luovan ja media-alan eri eturyhmät ovat kertoneet, että alan työpaikat ja tulevaisuus vaarantuvat, mikäli lakialoite menisi läpi. Luovan alan ihmisten toimeentulo perustuu hyvin pitkälti tekijänoikeuksiin, ja nyt nämä oikeudet asetetaan kyseenalaisiksi.

Arvoisa puhemies! Hyviäkin asioita tässä esityksessä on. Tekijänoikeusasiat ovat monimutkaisia, ja yhä lisääntyvät sähköiset palvelut ja sovellukset asettavat koko ajan lisähaasteita tekijänoikeuksille. Näistä asioista on syytäkin siis keskustella. Myös ehdotus kohtuullisen korvauksen vaatimuksen lisäämisestä on paikallaan. Se takaisi sen, että luovan alan työntekijä saisi kohtuullisen korvauksen työstään. Nykyisin alan työntekijät ovat liikaa kustantajien ja tuottajien armoilla. Lakiehdotus mahdollistaisi sen, että esimerkiksi kustannussopimusten ehdoista voitaisiin neuvotella kirjailijoita edustavien liittojen ja kustantajien välillä.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen tavoitteena on voimassa olevan lainsäädännön ylilyöntien korjaaminen verkkovalvonnan ja vahingonkorvausten osalta. Kuten aloitteessa todetaan, sen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen sisällön lataamista ja jakamista lailliseksi vaan tehdä yksittäisten ihmisten tekijänoikeuksin suojatun sisällön lataamisesta rangaistavaa tekijänoikeusrikkomuksena. Tekijänoikeusrikoksista tuomittaisiin siis edelleen kaupalliseen tai laajamittaiseen tekijänoikeuksin suojatun sisällön jakamiseen syyllistyneet.

Arvoisa puhemies! Teknologisen kehityksen jatkuessa internetissä tullaan lataamaan ja jakamaan tiedostoja, musiikkia ja elokuvia yhä enemmän. Teknologista kehitystä ei voi eikä saa hidastaa sen vuoksi, että musiikki- ja elokuva-alan markkinatoimijat eivät osaa hyödyntää modernin maailman tarjoamia mahdollisuuksia. Erityisesti immateriaalin ja materiaalin ero olisi syytä ymmärtää ja ottaa huomioon myös lainsäädännössä. Tiedostolatausta ei voi rinnastaa esimerkiksi perinteiseen varastamiseen, sillä ladattaessa tiedosto pystytään kopioimaan ilman minkäänlaisia kustannuksia ja vieläpä siten, että alkuperäinen tuote säilyy molemmilla osapuolilla. Lisäksi tiedostojen jakaminen internetissä on musiikkialan toimijoille ilmainen ja erittäin tehokas tapa mainostaa omaa tuotettaan. Tutkimusten mukaan nimenomaan internet-lataajat ovat kaikista aktiivisimpia musiikin ostajia.

Arvoisa herra puhemies! Tekijänoikeuslainsäädäntöä olisi korkea aika päivittää kansalaisaloitteen hengen mukaisesti, sillä esimerkiksi tekijänoikeusrikoksista langetettavat rangaistukset ovat tällä hetkellä kohtuuttoman kovia eivätkä ne millään tavalla vastaa kansalaisten oikeustajua. Toivoisinkin, että eduskunta ryhtyisi toimiin lainsäädännön korjaamiseksi.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Tekijänoikeuslainsäädännön tärkein tehtävä on taata tekijälle oikeus teokseensa ja oikeus saada tästä kohtuullinen korvaus. Useimmille luovalla alalla työskenteleville tekijänoikeudet muodostavat olennaisen osan toimeentulosta. Digitaalisen maailman murros on kuitenkin nopealla tahdilla muuttanut toimintakenttää siten, että tekijänoikeuslaki tarvitsee uudistamista. Siksi aloite uudistuksesta on erittäin tervetullut. Aloite nostaa esiin monta huomiota vaativaa seikkaa ja epäkohtaa, mutta kokonaisuutena en voi aloitetta kannattaa. Osa esityksistä heikentää mahdollisuuksia torjua piratismia, ja siten ne eivät ole tekijän edun mukaisia.

Se, mikä on suurena vaarana tässä ja mikä tässäkin keskustelussa näyttää olevan meidän suuntamme, on se, että me emme saa laittaa tekijöitä ja käyttäjiä vastakkain. On löydettävä uusia keinoja laillisten palveluiden mahdollistamiseksi.

Tosiasia on myös se, että kansalaisten parissa jotkut piratismin vastaiset toimenpiteet, muun muassa korvausvelvollisuudet, ovat tuntuneet kohtuuttomilta. Keskustelussa menevät usein lataaminen ja jakaminen sekaisin. Lataamisessa puhutaan yleensä yksittäisen teoksen lataamisesta usein yksityiskäyttöön. Jakaminen taas tarkoittaa muun muassa vertaisverkon kautta jaettavia isoja määriä sisältöä.

Hyvin paljon ristiriitojakin kentällä herättävän Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskuksen mukaan kolmen viime vuoden aikana rikkomuksista on tehty 340 sopimusta ja keskimääräiseksi korvaussummaksi on muodostunut 1 500 euroa. Jaossa on useimmiten noin 10 000 teoskappaletta. Eli näissä tapauksissa on kyse jakamisesta, ei yksittäisen teoksen lataamisesta, ja tässä on valtava ero. Ovatko korvaukset kohtuuttomia, sen minä jätän jokaisen itsensä pohdittavaksi.

Olennainen osa tämän kansalaisaloitteen voimaa on avata tätä monimutkaista tekijänoikeuskenttää ja herättää rakentavaa keskustelua jatkokehittämistä varten, aivan kuten aloitteessa toivotaan. Tekijänoikeuksien puolustamisesta pitää pitää huolta, sen tulee olla oikeutettua.

Arvoisa puhemies! Kannatettavaa esityksessä on muun muassa kohtuullisen korvauksen vaatimus. Tämä onneksi, kuten ministereiltä kuultiin, sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla olevaan uudistuspakettiin.

Toinen pohdinnan arvoinen kohta on mielestäni opetus- ja tutkimuskäyttö. Opetuskäyttö on haaste. Meidän pitäisi voida tuoda digitaalinen maailma kokonaisuudessaan luokkahuoneisiin, koska se on todellisuutta. Esityksen mukaista pakko-ottoa en kannata, mutta joku ratkaisu on löydettävä. Edustaja Alatalo puhui täällä aikaisemmin erilaisista lisenssisopimuksista ja muista. Nimenomaan erilaisella sopimuskulttuurilla me varmaan löydämme tähänkin uuden ratkaisun, koska ratkaisun me tarvitsemme, sillä mediataitojen opettaminen on tämän päivän maailmassa erittäin tärkeätä. On iso haaste mahdollistaa kaikki ne avaintaidot, jotka kansalaiset tarvitsevat pärjätäkseen globaalissa digitaloudessa.

Toinen pohdintaa kaipaava kohta on tutkimuskäyttö. Tutkimuskäytön mahdollistamiselle voisi löytyä keinoja, esimerkiksi oikeus käyttää teosta korvauksetta, mikäli voidaan selvästi nähdä, ettei sillä ole tekijälle taloudellista tai muuta vahinkoa.

Tällä asenteella minä toivon, että me eduskuntana ja valiokuntana katsomme ja ministeri katsoo tätä aloitetta ja näkee täältä ne hyvät ehdotukset, ne, jotka ovat tarpeellisia ja jotka jatkotyöstöllä voidaan saada tekijänoikeuksia parantamaan.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Richard Bransonin on helpompi lähettää ihmisiä avaruuteen kuin pitää yllä levykauppaa. Yhtään Virgin-levykauppaa ei ole enää maailmassa. Legendaarinen Epe’s Music Shop lopetti Tampereella — levyjä ei myydä enää. Totta kai laillinenkin lataaminen on siinä yksi syy, mutta ennen kaikkea piratismi on se suurin syy.

Kyllä tämä kansalaisaloite ensinnäkin tekisi sen, että piraattitiedostojen lataaminen muuttuisi lailliseksi, laista poistettaisiin kielto tehdä kopioita laittomasta lähteestä. Piraattipalvelujen ylläpitäjää ei enää saisi hyvitysvastuuseen palvelun avulla levitetyistä tiedostoista. Tämä on se tosiasia. Esitys toisi ansiotarkoituksen piratismirikoksen tunnusmerkistöön, ja nykyisin kuitenkin tässä on nimenomaan se pointti, aiheuttaako teko huomattavaa haittaa tekijänoikeuden haltijalle.

Aloitteessa väitetään myös, että jollain tavalla nämä tekijänoikeudet olisivat ongelma tutkimusmaailmassa. Näin on väitetty tässä kansalaisaloitteessa. Nyt kuitenkin tänään tuli selvitys juuri, ihan tuore selvitys, jonka mukaan tekijänoikeus ei estä tutkimustyötä. 1 200 tutkijaa on vastannut eri tieteenaloilta. Että se siitä.

Todellakin täällä on puhuttu myös opetusmateriaalin käytöstä. Tämä aloitehan tähtää siihen, että se toisi laajan ja korvauksettoman yksityisen omaisuuden pakko-oton kuntien ja valtion käyttöön oppilaille. Ja tosiaankin, kuka tekisi enää oppikirjoja sitten, jos ne ilmaiseksi tuolla pyörivät?

Teosten loukkaaminen luvalliseksi parodiassa — kyllä minä ainakin lähden siitä, että jos minun teostani parodioidaan, niin kyllä minä ainakin haluan korvauksen siitä. Mutta tässä tapauksessa sitä ei tulisi sitten enää.

Ja sitten puhutaan tästä kohtuullisuusvaatimuksesta ja yhteisestä korvausstandardista — okei, nämä ovat kuitenkin yksityisoikeudellisia asioita, ja jokainen, joka lähtee levytyssopimusta tekemään, tietää, että sitä ei tule, jos ei anna jossain määrin periksi. Saksassa tällainen on käytössä, mutta tällainen kollektiivinen sopiminen ei ole kovin helppoa.

Sitten puhutaan näistä tv-verkkopalveluista. Siitä onneksi ministerillä oli hyvää kuultavaa, että siellä oltaisiin sopimassa tätä asiaa. Kaikkihan me haluaisimme verkossa katsella televisio-ohjelmia mutta niin, että tekijät myös saavat kertaalleen ainakin sen korvauksensa.

No sitten puhutaan artistien rinnakkaislisensoinnista ja kielto-oikeudesta, lisämahdollisuuksista, että artistit voivat suoraan neuvotella, mutta kyllä minä olen sitä mieltä, että edelleen me tarvitsemme tekijänoikeusjärjestöjä, jotka voivat kollektiivisesti turvata artistin edut.

Varsinkin rap-musiikissa on tullut tutuksi tämä välikopioiden tekeminen, ja siellä siteerataan, otetaan toisten musiikista näytteitä. Tämähän on eräänlaista taiteen tekemistä, ja voidaan ajatella, että se on jonkinlaista pr:ääkin, mutta jos siellä aletaan äänilevyn pitkiä kuoro- tai viulusaundeja ja sävellyksiä käyttämään, niin kyllä tässä minun mielestäni säveltäjän täytyy kyllä saada oma korvauksensa, eikä näin voida toimia.

Eli tässä on paljon paljon hyvin kyseenalaisia ehdotuksia. Olen samaa mieltä kuin tässä Modig, joka äsken sanoi, että koetetaan mieluummin lisensoimalla ja positiivisilla asioilla viedä nettiteknologiaa läpi nuorille mutta ei niin, että loukataan syvästi tekijöiden oikeuksia, koska kuka sitä musiikkia ja elokuvaa tekee, jos eivät he saa korvauksia.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hieman vaikeata lähteä edustaja Alatalon jälkeen näistä asioista puhumaan, kun miehellä taitaa olla kompetenssia eniten koko istuntosalissa. Mutta yritetään.

Kuten tuossa debatissa totesin, vaikka en kannata tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä sellaisenaan, on selvää, että me tarvitsemme tekijänoikeuslain ja -käytännön selkeyttämistä. Epäselvyydet niin luovan alan työntekijöiden kuin kuluttajienkin oikeuksissa vaativat sitä. Eniten olen huolissani nykyisen epäselvän tilanteen vaikutuksista meidän yrittäjien mahdollisuuksiin pärjätä nopeasti etenevässä digitaalisessa taloudessa. Tunnetusti toimivat tekijänoikeussäädökset yhtä lailla kuin innovointiin kannustava verotus ovat jo nyt menestyvimpien digitalousmaiden kilpailuvaltteja.

Arvoisa puhemies! Uudistuksessa tulee nostaa keskiöön erityisesti tekijänoikeuksien omistajien aseman parantaminen. Sitä kautta meille voitaisiin saada lisää kaivattua yrittäjyyttä ja innovaatioita. Esimerkiksi kauan tuntemani muusikkoystäväni viesti meille päättäjille on selvä: nykyinen tilanne on erittäin haastava. Kuluttajien suosimat YouTubet ja Spotifyt eivät tuo artisteille tällä haavaa rahaa. Arki on karu, jos noin 120 000 lataus- tai esityskertaa näissä palveluissa tuo artistille vain muutaman euron. Samalla nämä sinällään hyvät palvelut syövät perinteistä levymyyntiä. On päivänselvää, ettei tämä tilanne motivoi ketään kehittämään omaa osaamistaan tai luomaan uutta.

Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja edellä esitetyn tilanteen helpottamiseksi on olemassa. Monet niistä ovat toteutettavissa lainsäädäntöä virtaviivaistamalla. Toivottavasti tämän kevään aikana niistä käydään avoin keskustelu ja sen jälkeen voidaan tehdä yhteiset päätökset. Keskustelun avauksena tämä kansalaisaloite täyttää tehtävänsä.

Mikaela Nylander /r:

Ärade talman! Den digitala utvecklingen skapar nya möjligheter och ställer samtidigt helt nya krav på vår upphovsrättslagstiftning. Grunderna till vårt nuvarande system skapades vid en tid som varken kände till internet, mp3-filer, datorprogram, e-böcker eller fildelning. Trots många delreformer har vår upphovsrättslagstiftning inte alltid till alla delar hunnit med de senaste årens snabba utveckling. Därför finns det ett behov av att se över delar av lagstiftningen.

Tyvärr lyckas inte detta medborgarinitiativ svara på detta behov. Däremot kan man kanske se initiativet mera som en diskussionsöppning. Ett av medborgarinitiativets syften sägs vara att förbättra artisters och andra innehållsproducenters ställning. Initiativets sagda syfte är dock motstridigt med många av de konkreta lagförslagen i initiativet.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei missään nimessä voi hyväksyä niitä aloitteen ehdotuksia, jotka tosiasiassa laillistaisivat nettipiratismin. Vastustamme muun muassa ehdotusta, joka poistaisi laillisen lähteen vaatimuksen yksityisessä kopioinnissa. Vastustamme myös esimerkiksi ehdotusta, jonka mukaan verkkopalvelun ylläpitäjällä ei olisi mitään vastuuta, jos toiset levittävät laitonta materiaalia palvelun kautta. Emme voi ymmärtää, miten sisällöntuottajien asema paranisi, jos esimerkiksi musiikin, elokuvien tai tietokonepelien laiton kopiointi ja jakaminen verkossa sallittaisiin.

Nämä ehdotukset vähentäisivät myös digitaalisten markkinoiden kehityksen kannustimia. Lehtitalot, tv-yhtiöt, kustantamot, elokuvateollisuus ynnä muut tekevät tällä hetkellä merkittäviä panostuksia kehittääkseen uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla kuluttajat voivat helposti esimerkiksi katsoa elokuvia netin kautta. Helppokäyttöisten ja laillisten nettipalveluiden puute on ollut yksi taustasyy piratismiin. Mitä enemmän houkuttelevia ja helppokäyttöisiä vaihtoehtoja on markkinoilla, sitä vähemmän tarvetta piratismiin todennäköisesti myös on.

Ärade talman! Det är kanske ändå också skäl att ställa den grundläggande frågan: Varför behövs upphovsrätter? I grund och botten handlar det om att värna om inhemskt skapande arbete. Upphovsrättsindustrin sysselsätter 3,2 procent av arbetskraften. Såsom alla andra ska också författare, artister, kodare och konstnärer ha rätt till en skälig ersättning för sitt arbete. Kreativitet bör belönas.

En helt annan sak är sedan att vårt nuvarande ersättningssystem inte till alla delar har hängt med i den digitala utvecklingen. Här finns säkert utrymme för utveckling till exempel med tanke på den så kallade privatkopieringsersättningen, även om det inte är lätt att hitta ett system som tillfredsställer alla parter. I enlighet med regeringsprogrammet bereder minister Arhinmäki nu ett lagpaket som bland annat ska reformera kompensationsavgiftssystemet.

On myös hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö (Puhemies koputtaa) tarkastelee säännöksiä, jotka koskevat nuorten tekemiä tekijänoikeuden loukkauksia. Tekijänoikeuksien valvonta ei saa johtaa kohtuuttomuuksiin.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelyssä oleva Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite on ristiriitainen kokoelma ehdotettuja uudistuksia tekijänoikeuslakiin. Jotkut näistä esityksistä ovat kannatettavia ja jotkut puolestaan täysin vastustettavia.

Immateriaaliset oikeudet ovat malliesimerkkejä asioista, joissa teknologian nopea kehitys asettaa haasteita meidän lainsäädännöllemme. Onkin tärkeää, että näitä asioita käsitellään myös tässä salissa ja että kun kansalaisaloite siirtyy valiokuntaan, se saa sielläkin todella huolellisen käsittelyn.

On aivan selvää, että nykyinen tekijänoikeuslaki johtaa joissakin tapauksissa kohtuuttomiin lopputuloksiin. Silti meidän on muistettava, että piratismi on tietoyhteiskunnan talousrikollisuutta. Varastaa ei saa, ja ymmärrän hyvin tekijänoikeusjärjestöjen huolen tekijöiden toimeentulosta. Esimerkiksi korvausvaatimusten pitää olla säällisessä suhteessa teosten hyödyntämiseen. Myös tekijöiden ansaintalogiikassa on varmastikin kehitettävää. Me kaikki tunnemme julkisuudesta tämän Nalle Puh -tarroitetun tietokoneen. On aivan selvää, että ei ole mitenkään kohtuullista, että jonkin musiikkikappaleen kopioinnin takia poliisi tulee kotiin ja vie sen kuuluisan Nalle Puh -tarroitetun tietokoneen.

Digitaaliset sisällöt ja palvelut ovat nykyinen ja tulevaisuuden kasvuala, jonka kehityksessä meidän suomalaisten on syytä olla mukana. Onneksi hallitus on vahvasti sitoutunut digitaalisten markkinoiden kehittämiseen, ja siksi meidän onkin turvattava esimerkiksi oma oppimateriaalituotantomme ja pohdittava, millä tavoin uutta teknologiaa on mahdollista hyödyntää sekä käyttäjien, näiden asiakkaiden että tuottajien kannalta mielekkäästi. Myös toisten teosten kanssa vuorovaikutukseen pyrkiville taiteilijoille ja tutkijoille on taattava kunnolliset toimintaedellytykset.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden vastustajina emme voi hyväksyä verkkopiratismia. Siitä syystä meidän on vedettävä tarkat rajat laillisen ja laittoman välille. Rajojen on kuitenkin oltava sellaisia, että niitä voidaan pitää kaikista näkökulmista perusteltuina ja yhteiskunnan myönteistä kehitystä edistävinä. Samalla on huomioitava EU-viitekehyksemme ja kasainvälinen kehitys. Emme tee omia ratkaisujamme umpiossa, mutta meillä on silti oltava omaa kansallista liikkumavaraa.

Arvoisa puhemies! Tästä kansalaisaloitteesta puuttuu yksi erittäin tärkeä kohta, nimittäin yritysvaikutusten arviointi. Jos me haluamme luoda kasvua luoville toimialoille, niin yritysten kasvumahdollisuudet, innovaatiotoiminta on keskeistä.

Tässä tekijänoikeuslakialoitteessa mennään monissa kohdin liian pitkälle, mutta siinä on silti useita hyviä huomioita ja itse asiassa joitakin on jo ministeriössä valmisteluputkessa, kuten ministeri Arhinmäki täällä totesi. Valiokunnan tehtävä on nyt todella paneutua aloitteeseen, ehkä jopa palastella se ja muodostaa niistä yksityiskohdista oma valistunut kantansa. On selvää, että tarvitsemme päivityksiä tekijänoikeuslakiin, joka sopii niin suomalaiselle kehittyvälle sisältöteollisuudelle kuin kuluttajille, opettajille ja tutkijoille.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minulla on täällä pöntössä mukanani kädessä cd-levy. Se on julkaistu viime syksynä, ja bändin nimi on Suuri Tuntematon. Olen itse sen yhtyeen laulusolisti ja myös sanoittanut kaikki levyllä kuultavat kappaleet. (Oras Tynkkynen: Mistä saa ostaa?) — Voin myydä teille vaikka tämän keskustelun jälkeen. — Levyn johdosta saamani tekijänoikeuskorvaukset ovat olemattomat. Olenkin joutunut kitkuttelemaan kansanedustajan palkkiolla, kun tässä maassa ei musiikkia tekemällä itseään elätä. Huono levymyyntimme ei varsinaisesti kuitenkaan johdu tekijänoikeuslain kiertämisestä tai nettipiratismista. Meidän levyämme ei löydy piraattikopiona edes Viipurista, sillä se on yksinkertaisesti niin surkea tekele, ettei se oikein kenellekään kelpaa, mutta hienoa, että Oras Tynkkynen ilmoitti sen ostavansa.

On hyvä asia, että tunnustamme nämä uudet formaatit, joiden kautta tietoa ja viihdettä nykyisin jaetaan. On yhteiskuntamme kehityksen kannalta tärkeää, ettemme liikaa kahlitse ihmisten vapautta jakaa ja saada tietoa helposti. Luovuus kukoistaa sitä kauniimmin, mitä laajemmat mahdollisuudet meillä jokaisella on seurata tieteen ja taiteen uusimpia virtauksia. Internetin kautta minäkin tänne eduskuntaan ponnistin. Ei ollut varoja mainostaa perinteisessä mediassa.

Suhtaudun nyt käsittelyssä olevaan Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteeseen kuitenkin varovaisen kielteisesti. On oikein ja kohtuullista, että tekijä saa korvauksen tekemästään työstä, oli se sitten kirjallisuutta, musiikkia, pelejä, elokuvia, tiedettä tai taidetta. Korkeatasoinen tekeminen tästä maasta loppuu tyystin, jos tekijät eivät elä sillä työllä, jota tekevät, ja ei tätä musiikin tekemistäkään voi ammattitaidottomien kansanedustajien sivuharrastukseksi jättää.

Aloitteesta on minulle jäänyt kuva, että siinä pyritään myymään suurelle yleisölle yksipuolisia argumentteja käyttäen. Riittävä tietopohja niistä argumenteista kuitenkin puuttuu, ja se ei siltä osin täytä lainvalmistelun olennaisinta perusosaa eli tietoa. Pahinta aloitteessa on se, että sen perustelut ovat ristiriidassa säädösehdotusten kanssa. En tule kannattamaan tätä kansalaisaloitetta tässä salissa tässä muodossaan, vaikka sillä toki ansionsa onkin. Nykyinen tekijänoikeuslaki on sekava. Jokaisen ihmisen tulisi tietää, milloin hän rikkoo lakia ja milloin ei.

Ja sitten, arvoisa puhemies, tuli tällainen iso filosofinen kysymys mieleen tässä, kun äsken kuuntelin tätä debattia. Edustaja Kivelä sanoi, että on oikein, että Olavi Virran perilliset saavat vielä monen kymmenen vuoden jälkeen korvauksia niistä lauluista, jotka monta kymmentä vuotta sitten on levytetty. Onko se oikein? En tiedä, mutta jos Olavi Virran perilliset näitä korvauksia saavat, niin miksi putkimies saa vain kertakorvauksen tekemästään putkiremontista mutta ei osuutta siitä myyntivoitosta, joka talon arvon myötä sitten sille omistajalle tulee, saati että tämän putkimiehen perilliset sitten myöhemmin jonkunnäköistä korvausta vielä saisivat.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! On tietenkin aluksi heti sanottava, että kannatan kansalaisaloitteiden tuomaa mahdollisuutta tuoda ajankohtaisia asioita parlamentaariseen keskusteluun ja näin siis lainsäätäjille tietoon.

Nyt on esitetty uusittavaksi lainsäädäntöä, osin toki syystäkin. Tavoite on hyvä, se on täällä moneen kertaan todettu. Mielestäni on myös ylimitoitettua, että 9-vuotiaan tietokone takavarikoidaan kotietsintöineen. Ymmärrän, että tietoa nuorilla, saati lapsilla, ei voi olla tarpeeksi siitä, mikä on laitonta ja mikä ei, vaikka tämä takavarikko ja kotietsintä tietenkin on hyvä esimerkki valvonnan toimimisesta.

Lakialoite toteaa tähän tyyliin näin, että jos ei tienaa rahaa piratismilla, ei se voisi olla rikos. Nykytilanne on toinen. On siis esitetty kuitenkin, että tämä aloite sallisi niin sanotun verkkopiratismin, ja näin ei voi olla. Ei otsikko silloin vastaa lakiesitystä Järkeä tekijänoikeuslakiin.

Me elämme kiihtyvällä tahdilla verkottuvassa yhteiskunnassa, nopeassa muutoksessa, ja lainsäädännönkin on muututtava, vaikka tämä tietenkin tapahtuu hitaammin. Siinä mielessä kansalaisaloitteet voidaan nähdä nopeutettuna reittinä viedä asioita eteenpäin.

Yhdyn havaintoihin siitä, että nykylainsäädäntö on sekavahko ja tässä esityksessä on hyviä kohtia asioitten korjaamiseksi, mutta tällaisenaan en minäkään voi tätä kannattaa, en kaikkia niitä asioita, mitä esiin on tuotu.

Esitys lienee ongelma myös digitaalisten markkinoitten kannalta, sillä ainakaan nyt tehty esitys ei digitaalisten markkinoitten tulevaisuutta liiemmälti pohdi.

Toisaalta nyt tehdyn aloitteenkaan mukaan kaikki verkossa oleva ei muuttuisi lailliseksi. Tässä onkin paljon pohdittavaa valiokunnalle, kun tämä tulee valiokuntakäsittelyyn, ja myöskin tekijänoikeuksien kaventamisen kannalta perustuslain näkökulmasta.

On esitetty painavaa huolta taiteilijoiden taloudellisesta tilanteesta ja siitä, että korvauksia eivät saa ne, jotka ovat hengentuotteiden luojia. Tämäkään ei mielestäni voi olla näin, ja koen ristiriitaisena sen kohdan, että "teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön nähtäviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa", mutta sitä voitaisiin käyttää satiirin tai parodian lähteenä, ja tämä on aivan liian sekavasti ilmaistu. Tällä todellakin on vaikutusta varmasti viranomaistoimintaan, ja kun alettaisiin käydä rajanvetoa siitä, mikä olisi laillista parodiaa ja satiiria ja mikä ei, niin epäilen, että poliisin resursseja tarvitaan paljon paljon muuhun.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puhemies! Minun puheeni sivuaa tätä tekijänoikeusdebattia mutta kuuluu kuitenkin tähän näin.

Tekijän oikeus omiin tuotteisiin ja palkkoihin on itsestään selvää ja turvattava, mutta palkkioiden kerääjien, Gramexin ja Teoston, monopolivaltaa olisi laitettava tarkastuksen alle. Onko heidän yksinvaltansa tällaisessa hinnoittelussa asianmukaista ja läpinäkyvää? He hinnoittelevat ja päättävät, mitä kunkin yrityksen pitää maksaa riippuen paikasta, jos siellä soitetaan esimerkiksi musiikkia tai jotain muuta. Olisiko parempi, jos lainsäätäjä päättäisi, että maksajien, asiakkaiden, etujärjestöjä olisi kuultava tulevista hinnankorotuksista valmisteluvaiheessa eikä niin kuin nyt, jälkikäteen? Gramexin ja Teoston ehdottomia, jopa periksiantamattomia tulkintoja maksujen perusteista pienyrityksiä kohtaan olisi myös syytä saada asiakasystävällisempään suuntaan.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Näin alkuun haluan todeta väärinkäsitysten välttämiseksi, että olen itse saanut elantoni luovasta työstä.

Tietääkseni en riko tekijänoikeuslakia, en ainakaan tarkoituksellisesti, mutta koska laki on jossain määrin epäselvä, niin tahattomista rikkomuksista en voi mennä takuuseen, ja maksan itse erittäin mielelläni laillisista sisältöpalveluista. Perusajatus, että tekijälle kuuluu korvaus työstä, on ehdottoman kannatettava, ja sitä haluan itsekin tukea. Samalla pidän kuitenkin edelleen ilmeisenä, että nykyisen kaltaisessa tekijänoikeuslaissa on merkittäviä ongelmia.

Joitakin kommentteja tähänastiseen keskusteluun.

Edustajat Pekonen ja Alatalo esittivät, että kansalaisaloitteeseen on kirjoitettu väärää tietoa lataamisesta. He eivät kuitenkaan yksilöineet sitä, missä kohtaa ja mitä virheellistä tietoa sieltä löytyy, minkä takia siihen väitteeseen on vähän vaikea pureutua.

Edustaja Erkki Virtanen toivotti arvokkaita hautajaisia kansalaisaloitteelle. Kun aika moni edustaja tässä salissa on päinvastoin toivonut asiallista käsittelyä kansalaisaloitteille, on ehkä vähän ennenaikaista lähteä arvokkaita hautajaisia järjestämään. Itse toivon, että valiokunta ja suuri sali aikanaan paneutuvat tähän kansalaisaloitteeseen perusteellisesti, ja sitten, jos hautajaiset ovat aloitteelle paikallaan, ne hautajaiset pidetään, mutta ettei nyt ennenaikaisesti näitä hautajaisia aleta jo järjestelemään.

Edustaja Mäkisalo-Ropponen arvioi, että tämän kansalaisaloitteen läpi mentyä opetusmateriaalia voisi hyödyntää vapaasti ja se johtaisi siihen, että sitä ei kannattaisi tuottaa. Mutta itse asiassa tässä kansalaisaloitteessa todetaan, että muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttäminen opetus- tai tutkimustarkoituksiin on sallittua. Eli jos vaikka edustaja Rauhala on tehnyt hyvän oppikirjan sairaanhoito-opiskelijoille, niin edelleenkään sitä ei kuka tahansa voisi noin vain kopioida korvauksetta, vaan edelleenkin siitä kuuluisi asiaankuuluva korvaus edustaja Rauhalalle.

Edustaja Alatalo esitti, että tekijänoikeudet eivät estä tutkimuskäyttöä. Voisin kuvitella ja toivon, että näin valtaosin onkin, mutta meillä on myös tapauksia, joissa tutkimusta hankaloittaa nykyinen tekijänoikeussääntely. Yksi tunnettu esimerkki on vaikka se, että jos kielentutkija haluaa käydä läpi laajan tekstimassan ja sen laajan tekstimassan perusteella tunnistaa joitakin ilmiöitä — vaikkapa nyt ajankohtaisena esimerkkinä, että milloin "alkaa tekemään" on voittanut "alkaa tehdä" -muodon joissakin tekstimassoissa — niin se edellyttää sitä, että niitä tekstimassoja voi aika laajalti ottaa tutkimuskäyttöön. Ainakin joidenkin tutkijoiden mukaan nykyinen tekijänoikeussääntely ei tällaista käyttöä mahdollista.

Edustaja Mattila oli sitä mieltä, että kansalaisaloitteen rajanveto luvallisen ja luvattoman parodian välillä on ongelmallista ja tulkinnanvaraista, mutta kyllä tämä nykyinenkin oikeustila parodian suhteen on vähintäänkin epäselvä. Eli rajanveto-ongelmia meillä varmaan on nyt ja tulevaisuudessa, mutta me voimme lainsäätäjinä yrittää vaikuttaa siihen, mihin kohtaan se raja vedetään.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viime kädessä kyse on siitä, että informaatio ja näkemykset, joista esimerkiksi ei-aineellisessa taiteessa voidaan katsoa olevan kyse, eivät voi olla automaattisesti kiinteään omaisuuteen verrattavia asioita. Informaatiota ja näkemyksiä pitää olla tarjolla veloituksetta. Jonkin toisen tahon luoman informaation ja näkemyksen laajamittainen ja kaupallinen levittäminen on asia erikseen.

Taiteessa on kyse itseisarvoisesta toiminnasta, ja sitä tullaan aina harjoittamaan riippumatta siitä, säilyykö lainsäädäntö nykymuotoisena. On aina ihmisiä, jotka haluavat edistää omia näkemyksiään ja kertoa omista kokemuksistaan. Viihde on asia erikseen. Se saattaa vähentyä. Itse pyrin vastustamaan pinnallista viihteellistymistä ja kaupallistumista tässä asiassa, koska mielestäni se on omiaan vieraannuttamaan ihmisiä todellisuudesta ja näin johtaa ihmiskunnan ja yhteiskunnan entistä huonommalle tielle. Olen tässä asiassa siis tietyllä tapaa erittäin konservatiivinen.

Kyse on toki vaikeasta kokonaisuudesta, mutta mielestäni on oikein, että nykytilanne kyseenalaistetaan rohkeasti. Se on palvelus koko yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Luulenpa, että joidenkin kymmenien vuosien päästä tätäkin eduskunnan salikeskustelua arvioidaan aivan toisesta näkökulmasta kuin mistä pääosa kansanedustajia on tänään sitä arvioinut.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Kyllä tekijänoikeuksiin varmasti järkeä tarvitaan. Tämän kansalaisaloitteen otsikosta on varmasti helppo olla aika lailla yhtä mieltä. Siellä on korjattavaa, ja sen takia hallitus jo valmisteleekin omaa esitystä, joka on nyt ollut jo lausunnoilla hallituksen esityksenä, ja palaan siihen muutamalla sanalla lopussa.

Mutta tämä keskusteluhan lähti liikkeelle aika lailla siitä, että 9-vuotias pikkutyttö ainakin perheen tai isänsä kertoman mukaan ja oman kertoman mukaan oli vahingossa ladannut musiikkia netistä ja oli käynnissä tällainen TTVK:n kampanja, jossa nimenomaan haluttiin tarkkailla tämän yhden artistin levyn laitonta lataamista netistä. Tämä tyttö jäi siinä kiinni, ja poliisi vei hänen tietokoneensa, ja sen jälkeen tuli se mediakeskustelu, mikä syntyi.

Valitettavasti siitä joutui myös kärsimään tämä muusikkokin aivan aiheetta, ja se oli ehkä sen keskustelun ikävin puoli, että häntä syyllistettiin siitä, että hänen etujaan puolustettiin. Hänellä ei ollut itse asiassa edes mahdollisuutta nostaa käsiä ylös ja sanoa, että annetaan olla tämän pikkutytön keissin, vaan se asia eteni tämän artistin tahdon vastaisesti. Toisaalta ymmärrän sen, että miksi olisikaan pitänyt joustaa siinä mielessä, että hänen oikeuksiaanhan siinä valvottiin. Mutta julkisuus kääntyi artistia vastaan.

Tässä kansalaisaloitteessa on yli kymmenen erilaista esitystä, ja tämä on mitaltaan 17 sivua pitkä, ja tämän isoin ongelma on se, että tämän esittelyteksti ja itse monimutkainen pykäläteksti ovat monin paikoin ristiriidassa. Sieltä löytyy varmasti kohtia, joita on helppo kannattaa, mutta sieltä löytyy myös kohtia, joita en missään tapauksessa voi kannattaa enkä edes ymmärtää, ja näin on minun tietääkseni käynyt myös osan allekirjoittajienkin kanssa, joihin edustaja Tynkkynen viittasi. En aliarvioinut heidän tapaansa, mutta näin muutamat muusikot esimerkiksi julkisuudessa kertoivat: että oman kiireisen elämäntavan ja esittelytekstin ja nopean "kyllähän tekin haluatte, että teidän asemaanne näin ja näin ja näin" takia he laittoivat nimen, ja sen jälkeen alkoi paljastua, mitä kaikkea tuo kansalaisaloite pitää sisällään. Se murentaisi vuoden 2005 säädetyt keinot torjua verkkopiratismia, ja sen tavoitteet ovat epäselviä, ja tämä aloite jopa sallisi piratismin.

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa muun muassa todetaan, että lievennettäisiin lataajan rangaistuksia. Lieventää levittäjän rangaistuksia voitaisiin, mutta lataajalle on jo tällä hetkellä todettu, että se on kiellettyä mutta se ei ole rangaistavaa.

Ymmärrän, että nykylaki tietyllä tavalla haittaa opetusta, mutta en siitä huolimatta ole valmis tekijänoikeuksia heikentämään niin, että esimerkiksi sellaisen opetusmateriaalin tekijä taikka musiikintekijä ei saisi siitä omaa korvausta, jos sitä käytetään opetuskäytössä, ja sitäkään osaa en tässä aloitteessa voi olla tukemassa.

Hyvät lailliset palvelut ovat paras keino musiikin tekijänoikeuksien takaamiseen, (Puhemies koputtaa) ja itse pidän tärkeänä sitä, että nimenomaan tekijänoikeuslakia uudistetaan ja ylläpidetään niin, että se huolehtii aina heikoimmasta, ja tässä tarkoitan musiikintekijää kontra sitten bisnestä, musiikkimaailmaa, ja tämä perusperiaate pitää säilyttää.

Palaan tuohon hallituksen esitykseen, arvoisa puhemies, vielä.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Heinoselle: Kansalaisaloitettahan voi kannattaa ainakin kahdella eri perusteella. Ensimmäinen on se, että kannattaa jokaista kansalaisaloitteen esitystä pilkkua ja pistettä myöten, tai voi kannattaa kansalaisaloitetta sen takia, että saa tärkeäksi kokemansa asian meidän kansanedustajien käsittelyyn. Uskon, että moni tämänkin kansalaisaloitteen kannattaja olisi tyytyväinen, jos eduskunta asiaa perusteellisesti punnittuaan päätyisi hylkäämään osan kansalaisaloitteen esityksistä mutta hyväksyisi osan.

Mutta, arvoisa puhemies, tänään on salissa oltu paljosta eri mieltä mutta nähdäkseni myös paljosta samaa mieltä. Ensinnäkin täällä aika lailla kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä, että on tärkeää keskustella tekijänoikeuksista myös täällä eduskunnassa. Tämän takia haluankin kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä, koska, kiitos heidän, me saamme tätä keskustelua nyt tänään täällä käydä.

Toiseksi, kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että nykyisessä tekijänoikeuslaissa on puutteita. Mitä puutteita ja kuinka vakavia, siitä varmasti meillä on erilaisia näkemyksiä, mutta puutteita yhtä kaikki löytyy, ja niihin on hyvä etsiä ratkaisuja.

Useimmissa puheenvuoroissa tuntuu vallitsevan myös sellainen näkemys, että tässä kansalaisaloitteessa kaikista mahdollisista puutteistaan huolimatta on myös elementtejä, jotka ansaitsevat mahdollisesti tulla hyväksytyiksi. Esimerkiksi tämä kansalaisaloitteen kohtuullisuusesitys kuulosti hyvinkin samankaltaiselta kuin mitä ministeri Arhinmäki kuvaili, että hän on pyytänyt tekijänoikeuslain uudistusta varten selvittämään.

Yhden asian haluan vielä tuoda esiin. Osa näistä kansalaisaloitteen esityksistä on sellaisia tekijänoikeuslainsäädännön piirteitä, jotka jo ovat joissakin maissa käytössä tai joita parhaillaan harkitaan joissakin muissa maissa hyväksyttäviksi. Sen takia uskon, että yksi tapa paneutua tähän kansalaisaloitteeseen voisi olla tehdä kansainvälistä vertailua ja katsoa, miten joissakin muissa maissa tekijänoikeuksien turvaa on järjestetty.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tuosta opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemasta hallituksen esityksestä, joka on lausunnolla, haluan nostaa esille yhden asian, mitä minun mielestäni on syytä pohtia. Se on tämä yhteyden hidastamismahdollisuus, joka esityksen mukaan loukkaisi vähemmän sananvapautta kuin tuo täydellinen keskeyttäminen. Minun mielestäni on syytä pohtia sitten tarkkaan, millä tavalla tämän järjestelmän kustannukset tullaan kattamaan tulevaisuudessa, jos tällainen hidastamismalli otetaan käyttöön, eli voidaanko niitä kaikkia kustannuksia laittaa operaattoreille, jotka ovat itse asiassa siinä vain välillisenä tietyllä tavalla, vaikkapa postikonttorityyppisenä välittäjänä. Se on minun mielestäni yksi asia, joka pitää huolella läpi käydä.

Arvoisa puhemies! Itse kannatan sellaisia tekijänoikeuksia, jotka vahvistavat luovien alojen toimijoiden asemaa ja tätä taloutta. Kyllä se niin on, että ilman toimivaa tekijänoikeutta suomalainen kulttuuri kuihtuisi pois, ja tästä meidän pitää pitää huolta ja kiinni. Mutta samaan aikaan niitä järkeistämistoimenpiteitä, jotka esille ovat nousseet, on syytä pohtia. Ymmärrän, että tämän kokonaisuuden hallitseminen ja sen eteenpäinvieminen järkevällä tavalla eivät ole kaikista helpoimpia tehtäviä, mutta uskon, että tähänkin yhdessä löydetään järkevä ratkaisu, joka tukee ennen muuta näitä musiikin tekijöitä.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata tätä lähetekeskustelua täällä, ja nyt, kun se sitten tulee meille valiokuntaan, niin varmasti se saa arvoisensa ja hyvän käsittelyn siellä. Haasteellista tässä aloitteessa on just tämä, että tämä on kirjoitettu tämmöiseen pykälämuotoon ja että siellä on monta erilaista asiaa, jotka käsittelevät eri juttuja.

Mutta se, mikä on mielenkiintoista tai ongelmallista, on myöskin se, että kun meillä on tavallaan tietyt periaatteet luovan työn tekijöiden osalta, toimeentulon osalta päätetty ja sovittu, niin siinä mielessä nämä saattavat olla siihen nähden vähän ristiriitaisia, ja tämän kansalaisaloitteen lopputulos on varmasti sellainen, jota ehkä nämä aloitteen tekijät itse eivät soisikaan. Se on ihan normaalia käytäntöä, että lakialoitteet täälläkin salissa aina yleensä hylätään, vaikka sitten asia eteenpäin jossain määrin voi mennäkin eri kohdissa.

Mutta kaiken kaikkiaan haluan kiittää tästä keskustelusta. Tuntuu valiokunnan puheenjohtajana hyvältä siinä mielessä, että kulttuuria arvostetaan Suomessa, ja kuten hallitusohjelmassakin sanotaan, kulttuurin edistämistä täytyy jatkaa.