Timo Heinonen /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ilta-Sanomat kertoi 15.10., kuinka
poliisi etsi edelleen paloittelumurhasta tuomittua rikollista, joka
jätti palaamatta lomaltaan vankilaan. Vuonna 2007 tämä rikollinen tuomittiin
12 vuodeksi vankeuteen paloittelumurhasta. Hän oli ollut
toki lomilla aiemminkin, ja lomille pääsyä ei
ollut estänyt se, että tämä rikollinen
karkasi jo 2011 vanginkuljetusautosta Helsingissä. Siitä huolimatta,
että hän oli paria vuotta aiemmin karannut kerran
vanginkuljetusautosta, hänelle myönnettiin lomia.
Ilta-Sanomien mukaan "vankien loman pitkittyminen ei
Helsingin vankilan apulaisjohtajan Irene Litmasen mukaan ole harvinaista,
vaan tapauksia sattuu joka kuukausi kahdesta kolmeen. Lomalle päässeet
vangit pitkittävät lomaansa tai jättävät
palaamatta siltä kokonaan".
Itse asiassa viime vuonna anottiin noin 15 000 poistumislupaa,
joista 74 prosenttia hyväksyttiin. Näistä vanki
rikkoi poistumisluvan ehtoja alle 5 prosentissa, eli tämä tarkoittaa
alle 500:aa lomaa, ja näin moni vanki jäi palaamatta
näiltä lomilta takaisin vankilaan.
Minä en tätä ymmärrä ja
sen takia olen tehnyt lakialoitteen numero 61/2013 vp rikoslain
16 luvun 16 §:n muuttamisesta, ja tämän
aloitteen on kanssani allekirjoittanut edustaja Ben Zyskowicz. Me
esitämme ja haluamme muuttaa rikoslakia niin, että myös
lomaltaan palaamatta jäävät vangit voitaisiin
tuomita rangaistukseen.
Nykyisin lomilta palaamatta jääviä vankeja
ei rangaista lakipykälien voimin. Rikoslain mukaan vankien
poistumislupaehtojen rikkominen eli lomalta tai avovankilasta karkaaminen
ei ole Suomessa rangaistava teko eikä siitä näin
ollen voida antaa tuomiota.
Säädetyssä vankeuslaissa poistumislupaehtoja
rikkoneelle eli lomaltaan karanneelle voidaan määrätä ainoastaan
kurinpitorangaistus. Tämä tarkoittaa, että ehdotonta
vankeusrangaistusta suorittavan henkilön päästessä lomalle
vankilasta ja hänen rikkoessaan lomalle säädettyjä ehtoja häntä ei
voida siitä tuomita rangaistukseen. Poistumislupaehtojen
rikkomisesta seuraavan kurinpitorangaistuksen kovuus on vankilanjohtajan määriteltävissä,
ja se voi olla asteikolla varoituksesta ehdottomaan yksinäisyysrangaistukseen
eli eristysselliin. Ehtojen noudattamatta jättäminen voi
myös vaikuttaa tuleviin lupa-arviointeihin, jotka koskevat
vankilasta poistumista. Lomalta karannut ei kuitenkaan menetä lopulta
edes oikeuttaan uusiin lomiin tuomionsa loppuaikana.
Meidän mielestämme riskeillä pelataan
arvokasta ja vaarallista leikkiä yhä uudelleen
ja uudelleen. Me toivommekin, että nyt asioista puhuttaisiin
niiden oikeilla nimillä. Tässä on kyse lomalta
tai avovankilasta karkaamisesta. Tapauksia, joissa vankilarangaistukseen
tuomittu henkilö on jättänyt palaamatta
hänelle myönnetyltä lomalta tai muilla
tavoin rikkonut sääntöjä, tapahtuu
säännöllisesti, niin kuin edellä totesin.
Lupaehtojen rikkomisesta saadun rangaistuksen ollessa kevyt
voi se houkutella jopa toistuvaan poistumislupaehtojen väheksymiseen
sekä laiminlyöntiin. Ehtojen rikkominen, palaamatta jättäminen
vankilan poistumisluvan umpeuduttua ja vangin jäljittäminen
sitovat myös paljon työvoimaa ja raskauttavat
vankeinhoidon sekä poliisin koneistoa. Suomen rikoslaki
ei katso lomalta palaamatta jättämistä rangaistavaksi
teoksi, mutta vankilasta pakeneminen sitä kuitenkin on.
Lisäksi rikoslaki katsoo rangaistavaksi teoksi myös
avunannon vankilapakoon. Tässä on havaittavissa
selvä ristiriita, sillä poistumislupaehtojen rikkomisen
tarkoituksena on lähes poikkeuksetta jättää lopullisesti
palaamatta vankilaan.
Maamme rikoslaissa olisi minun mielestäni paljon muutakin
korjattavaa. Jopa vakavista väkivaltarikoksista ensikertalaisena
pääsee aivan liian lievillä tuomioilla,
ja vapailla näkyy oltavan jo ennen kuin koko oikeuskäsittely
on edes saatu loppuun. Tästäkin on viimeisen vuoden
sisältä esimerkki. Tilanne on siis kohtuuton ja
epäoikeudenmukainen ja loukkaava niin rikoksen uhria kuin
hänen läheisiäänkin kohtaan.
Toivon, että myös väkivaltarikosten rangaistuskäytänteitä tiukennettaisiin
Suomessa samalla.
Ehdotamme lakialoitteessa rikoslakiin lisäystä,
jonka mukaan vangin karkaamisesta tuomitaan myös se, joka
ei noudata vangille hakemuksesta lyhyeksi aikaa annetun luvan poistua
vankilasta pituuteen liittyviä ehtoja. Vastaavaa lakia tulisi
käyttää myös avovankiloista
tapahtuviin luvattomiin poistumisiin. Lomat voivat olla perusteltuja
tuomioiden loppuvaiheessa, mutta silloinkin ne pitäisi
minusta suorittaa valvotusti joko vartijan valvonnassa tai vähintäänkin
elektronisella pantavalvonnalla.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitämme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen,
jolla rikoslain 16 luvun 16 §:ää muutetaan:
"Vangin karkaamisesta tuomitaan myös se, joka ei noudata
vangille hakemuksesta lyhyeksi aikaa annetun luvan poistua vankilasta pituuteen
liittyviä ehtoja." — Helsingissä 16. päivänä marraskuuta
vuonna 2013, Timo Heinonen ja Ben Zyskowicz.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Mielestäni Heinosen ja Ben Zyskowiczin
lakialoite nostattaa esille kysymyksen yleensä rangaistuksista
ja niitten oikeudenmukaisuudesta, mitä keskustelua yhteiskunnassamme
varmasti käydään, että onko
meillä yleensä määrätyissä tilanteissa liian
lieviä ja onko sitten ehkä liian rankkojakin rangaistuksia,
mutta enemmän siihen suuntaan, että meillä on
yleensä liian lieviä rangaistuksia. Tässä nyt
oli kysymys siitä, että siitä saa kurinpitorangaistuksen
mutta ei rangaista rikoslain mukaan, ei siis tule tuomiota lisää.
Mielelläni en lähde tässä vaiheessa
ottamaan kantaa lakialoitteen kannatukseen vaan tähän
asiaan, mikä siinä on minusta niin kuin se ydin,
että miten me löydämme ne muodot, jotka
auttavat siinä tilanteessa eteenpäin niin sitä vankia
kuin niitä, jotka ovat joutuneet näitten tekojen
uhreiksi. Ennen kaikkea tietysti tämä on myös
työntekijäkysymys, siis vankiloissa ja poliisitoimessa
ja niin edelleen, että siinä mielessä tärkeä asia,
jonka nostitte.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Olisin mielelläni kuullut tästä laajempaakin
keskustelua eduskunnassa, mutta haluan kiittää edustaja
Rauhalaa, joka täällä puhemiehen ja virkamiesten
kanssa seurakseni edes on. Minun mielestäni tämä on
tärkeä asia ja toivon, että tätä viedään
eteenpäin. Me sidomme aivan turhaan meidän resursseja
siihen, että näitä lomilta palaamatta
jääneitä eli lomalta karanneita vankeja
on paljon. He aiheuttavat myös huolta ja ehkä joskus
pelkoakin mahdollisille läheisille taikka sen rikoksen,
josta he ovat tuomion aikanaan saaneet, uhrin läheisille.
Itse pidän tärkeänä, että vankien
tuomiot ovat yleisen oikeustajun mukaisia. Tällä hetkellä Suomessa
valitettavasti näin ei ole monissa seksuaalirikoksissa,
väkivaltarikoksissa eikä myöskään ensikertalaisuuden
suhteen. Olen tyytyväinen, että nämä asiat
ovat nyt olleet keskustelussa myös tämän
vankilomalta palaamisen rinnalla. Toivon, että seksuaalirikolliset
ja väkivaltarikolliset saavat sellaiset rangaistukset,
että ne oikeasti ovat yleisen oikeustajun mukaisia.
Samaan aikaan on äärimmäisen tärkeää,
että me kiinnitämme huomiota näiden rikosten
uhreihin. Aika usein meillä unohtuu se, millä tavalla näitä uhreja
käsitellään esimerkiksi oikeusprosesseissa.
Yksi oleellisen tärkeä asia on se, että ne
oikeusprosessit pitää saada jouhevasti vietyä eteenpäin
ja tämäntyyppisissä rikoksissa mielellään
nopeastikin, sillä aina tuo oikeuskäsittely repii
uudelleen auki vaikkapa seksuaalirikoksen uhrin haavat, jotka eivät
ehkä koskaan tule paranemaan.
Keskustelu päättyi.