Timo Heinonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilta-Sanomat kertoi 15.10., kuinka poliisi etsi edelleen paloittelumurhasta tuomittua rikollista, joka jätti palaamatta lomaltaan vankilaan. Vuonna 2007 tämä rikollinen tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen paloittelumurhasta. Hän oli ollut toki lomilla aiemminkin, ja lomille pääsyä ei ollut estänyt se, että tämä rikollinen karkasi jo 2011 vanginkuljetusautosta Helsingissä. Siitä huolimatta, että hän oli paria vuotta aiemmin karannut kerran vanginkuljetusautosta, hänelle myönnettiin lomia.

Ilta-Sanomien mukaan "vankien loman pitkittyminen ei Helsingin vankilan apulaisjohtajan Irene Litmasen mukaan ole harvinaista, vaan tapauksia sattuu joka kuukausi kahdesta kolmeen. Lomalle päässeet vangit pitkittävät lomaansa tai jättävät palaamatta siltä kokonaan".

Itse asiassa viime vuonna anottiin noin 15 000 poistumislupaa, joista 74 prosenttia hyväksyttiin. Näistä vanki rikkoi poistumisluvan ehtoja alle 5 prosentissa, eli tämä tarkoittaa alle 500:aa lomaa, ja näin moni vanki jäi palaamatta näiltä lomilta takaisin vankilaan.

Minä en tätä ymmärrä ja sen takia olen tehnyt lakialoitteen numero 61/2013 vp rikoslain 16 luvun 16 §:n muuttamisesta, ja tämän aloitteen on kanssani allekirjoittanut edustaja Ben Zyskowicz. Me esitämme ja haluamme muuttaa rikoslakia niin, että myös lomaltaan palaamatta jäävät vangit voitaisiin tuomita rangaistukseen.

Nykyisin lomilta palaamatta jääviä vankeja ei rangaista lakipykälien voimin. Rikoslain mukaan vankien poistumislupaehtojen rikkominen eli lomalta tai avovankilasta karkaaminen ei ole Suomessa rangaistava teko eikä siitä näin ollen voida antaa tuomiota.

Säädetyssä vankeuslaissa poistumislupaehtoja rikkoneelle eli lomaltaan karanneelle voidaan määrätä ainoastaan kurinpitorangaistus. Tämä tarkoittaa, että ehdotonta vankeusrangaistusta suorittavan henkilön päästessä lomalle vankilasta ja hänen rikkoessaan lomalle säädettyjä ehtoja häntä ei voida siitä tuomita rangaistukseen. Poistumislupaehtojen rikkomisesta seuraavan kurinpitorangaistuksen kovuus on vankilanjohtajan määriteltävissä, ja se voi olla asteikolla varoituksesta ehdottomaan yksinäisyysrangaistukseen eli eristysselliin. Ehtojen noudattamatta jättäminen voi myös vaikuttaa tuleviin lupa-arviointeihin, jotka koskevat vankilasta poistumista. Lomalta karannut ei kuitenkaan menetä lopulta edes oikeuttaan uusiin lomiin tuomionsa loppuaikana.

Meidän mielestämme riskeillä pelataan arvokasta ja vaarallista leikkiä yhä uudelleen ja uudelleen. Me toivommekin, että nyt asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Tässä on kyse lomalta tai avovankilasta karkaamisesta. Tapauksia, joissa vankilarangaistukseen tuomittu henkilö on jättänyt palaamatta hänelle myönnetyltä lomalta tai muilla tavoin rikkonut sääntöjä, tapahtuu säännöllisesti, niin kuin edellä totesin.

Lupaehtojen rikkomisesta saadun rangaistuksen ollessa kevyt voi se houkutella jopa toistuvaan poistumislupaehtojen väheksymiseen sekä laiminlyöntiin. Ehtojen rikkominen, palaamatta jättäminen vankilan poistumisluvan umpeuduttua ja vangin jäljittäminen sitovat myös paljon työvoimaa ja raskauttavat vankeinhoidon sekä poliisin koneistoa. Suomen rikoslaki ei katso lomalta palaamatta jättämistä rangaistavaksi teoksi, mutta vankilasta pakeneminen sitä kuitenkin on.

Lisäksi rikoslaki katsoo rangaistavaksi teoksi myös avunannon vankilapakoon. Tässä on havaittavissa selvä ristiriita, sillä poistumislupaehtojen rikkomisen tarkoituksena on lähes poikkeuksetta jättää lopullisesti palaamatta vankilaan.

Maamme rikoslaissa olisi minun mielestäni paljon muutakin korjattavaa. Jopa vakavista väkivaltarikoksista ensikertalaisena pääsee aivan liian lievillä tuomioilla, ja vapailla näkyy oltavan jo ennen kuin koko oikeuskäsittely on edes saatu loppuun. Tästäkin on viimeisen vuoden sisältä esimerkki. Tilanne on siis kohtuuton ja epäoikeudenmukainen ja loukkaava niin rikoksen uhria kuin hänen läheisiäänkin kohtaan. Toivon, että myös väkivaltarikosten rangaistuskäytänteitä tiukennettaisiin Suomessa samalla.

Ehdotamme lakialoitteessa rikoslakiin lisäystä, jonka mukaan vangin karkaamisesta tuomitaan myös se, joka ei noudata vangille hakemuksesta lyhyeksi aikaa annetun luvan poistua vankilasta pituuteen liittyviä ehtoja. Vastaavaa lakia tulisi käyttää myös avovankiloista tapahtuviin luvattomiin poistumisiin. Lomat voivat olla perusteltuja tuomioiden loppuvaiheessa, mutta silloinkin ne pitäisi minusta suorittaa valvotusti joko vartijan valvonnassa tai vähintäänkin elektronisella pantavalvonnalla.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitämme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen, jolla rikoslain 16 luvun 16 §:ää muutetaan: "Vangin karkaamisesta tuomitaan myös se, joka ei noudata vangille hakemuksesta lyhyeksi aikaa annetun luvan poistua vankilasta pituuteen liittyviä ehtoja." — Helsingissä 16. päivänä marraskuuta vuonna 2013, Timo Heinonen ja Ben Zyskowicz.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Mielestäni Heinosen ja Ben Zyskowiczin lakialoite nostattaa esille kysymyksen yleensä rangaistuksista ja niitten oikeudenmukaisuudesta, mitä keskustelua yhteiskunnassamme varmasti käydään, että onko meillä yleensä määrätyissä tilanteissa liian lieviä ja onko sitten ehkä liian rankkojakin rangaistuksia, mutta enemmän siihen suuntaan, että meillä on yleensä liian lieviä rangaistuksia. Tässä nyt oli kysymys siitä, että siitä saa kurinpitorangaistuksen mutta ei rangaista rikoslain mukaan, ei siis tule tuomiota lisää.

Mielelläni en lähde tässä vaiheessa ottamaan kantaa lakialoitteen kannatukseen vaan tähän asiaan, mikä siinä on minusta niin kuin se ydin, että miten me löydämme ne muodot, jotka auttavat siinä tilanteessa eteenpäin niin sitä vankia kuin niitä, jotka ovat joutuneet näitten tekojen uhreiksi. Ennen kaikkea tietysti tämä on myös työntekijäkysymys, siis vankiloissa ja poliisitoimessa ja niin edelleen, että siinä mielessä tärkeä asia, jonka nostitte.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin mielelläni kuullut tästä laajempaakin keskustelua eduskunnassa, mutta haluan kiittää edustaja Rauhalaa, joka täällä puhemiehen ja virkamiesten kanssa seurakseni edes on. Minun mielestäni tämä on tärkeä asia ja toivon, että tätä viedään eteenpäin. Me sidomme aivan turhaan meidän resursseja siihen, että näitä lomilta palaamatta jääneitä eli lomalta karanneita vankeja on paljon. He aiheuttavat myös huolta ja ehkä joskus pelkoakin mahdollisille läheisille taikka sen rikoksen, josta he ovat tuomion aikanaan saaneet, uhrin läheisille.

Itse pidän tärkeänä, että vankien tuomiot ovat yleisen oikeustajun mukaisia. Tällä hetkellä Suomessa valitettavasti näin ei ole monissa seksuaalirikoksissa, väkivaltarikoksissa eikä myöskään ensikertalaisuuden suhteen. Olen tyytyväinen, että nämä asiat ovat nyt olleet keskustelussa myös tämän vankilomalta palaamisen rinnalla. Toivon, että seksuaalirikolliset ja väkivaltarikolliset saavat sellaiset rangaistukset, että ne oikeasti ovat yleisen oikeustajun mukaisia.

Samaan aikaan on äärimmäisen tärkeää, että me kiinnitämme huomiota näiden rikosten uhreihin. Aika usein meillä unohtuu se, millä tavalla näitä uhreja käsitellään esimerkiksi oikeusprosesseissa. Yksi oleellisen tärkeä asia on se, että ne oikeusprosessit pitää saada jouhevasti vietyä eteenpäin ja tämäntyyppisissä rikoksissa mielellään nopeastikin, sillä aina tuo oikeuskäsittely repii uudelleen auki vaikkapa seksuaalirikoksen uhrin haavat, jotka eivät ehkä koskaan tule paranemaan.