Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomessa on nyt yli 400 000 työtöntä.
On kasvavaa nuorisotyöttömyyttä, akateemista
työttömyyttä ja alueellista työttömyyttä.
Yritysten tiukka taloustilanne on pakottanut irtisanomisiin ja lomautuksiin.
Sama kaiku näyttää olevan myöskin
julkisella sektorilla. Näyttää siltä,
että kunnat ja kaupungit lomauttavat omaa henkilöstöään
tämän vuoden aikana.
Arvoisa pääministeri, Suomi nousee ja kasvaa ainoastaan
työtä tekemällä. Eilisessä valtiopäivien
avajaiskeskustelussa te keskityitte tivaamaan keskustalta vaihtoehtoja
paremmasta työllisyydestä. Mitkä ovat
hallituksen lääkkeet tähän tilanteeseen?
Pelkät kuiskaukset eivät enää riitä. Nyt
huudetaan suomalaisen työn perään.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! En minä kysynyt keskustalta lääkkeitä työllisyyden
perään vaan siitä, mitä mieltä keskusta
on, että pitääkö sopeutustoimet
tehdä kerralla vai jaksotetusti, (Välihuutoja
keskustan ryhmästä) mutta siihen me emme saaneet
vastausta.
Se on totta, että Suomesta ei työtä puutu
mutta palkanmaksajia on liian vähän. Tähän
vaikuttaa tietysti kaikkein keskeisimmin heikko kansainvälinen
talous. Eli meidän vienti ei vedä sen takia, koska
meidän ulkomaalaisilla potentiaalisilla asiakkailla ei
ole syystä tai toisesta tarvetta tai varaa ostaa meidän
suomalaisten tekemiä palveluja ja tuotteita. Eli me emme
pysty siihen vaikuttamaan. Toisaalta meidän pitää pystyä satsaamaan
pitkällä aikajänteellä kasvuun.
Lyhyen aikavälin toimia on tehty lukuisia, muun muassa viime
syksynä työllisyyslisäbudjetti, joka
alkaa vaikuttamaan, tai on alkanut jo ja vaikuttaa nyt, mutta ei
välttämättä riittävästi.
Pidemmän aikavälin toimet ovat yhteisöveron
alennus, osinkoveron kevennys, energiaan liittyvät ratkaisut. Niin
moni kuin meistä haluaisikin nopeasti 100 000
uutta työpaikkaa, se ei ole realismia, mutta meidän
pitää tehdä Suomi semmoiseksi, että tänne
yritykset investoivat.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Monissa maissa Euroopassa työttömyys
on vähenemään päin, talous on
lievässä kasvussa. Tämä on se
toimintaympäristö.
Arvoisa pääministeri, vuoden aikana, viime vuoden
aikana, TEMin tilastojen mukaan työttömien määrä lisääntyi
Suomessa lähes tarkalleen 50 000 ihmisellä.
Se on valtava lisäys yhden vuoden aikana.
Ja sitten toinen asia. Nuorten alle 25-vuotiaitten työttömien
määrä lisääntyi runsaasta
34 000 työttömästä 44 000
työttömään. Nuorisotakuun, jota
te olette mainostanut, jonka terän piti taittaa nuorisotyöttömyys,
voimassa ollessa nuorten työttömien määrä on
lisääntynyt 10 000:lla, yli neljänneksellä.
Nyt se kysymys kuuluu: mihin toimiin, tai onko hallitus ylipäänsä valmis
toimiin, joilla pikaisesti taitetaan tämä rujo
työttömyyskehitys Suomessa? Me emme kestä tätä kauan.
Julkisella sektorilla (Puhemies koputtaa) tiedetään,
miten käy. Miten yksityisellä palvelusektorilla?
Mikä on teidän vastauksenne?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä on luottamuksen
vahvistaminen Suomen talouteen. Eli millään hokkuspokkuskonstilla
ei pystytä kannustamaan yrityksiä investointeihin,
jos yritykset eivät luota Suomen tulevaisuuteen. (Mauri
Pekkarinen: Juuri niin!) Sen takia, niin nurinkuriselta kuin se
voikin kuulostaa, olennaista on tehdä julkiseen talouteen
sopeutustoimia, jotka lisäävät luottamusta tämän
maan tulevaisuutta kohtaan. Osa näistä toimista,
valitettavasti, on sellaisia, jotka hillitsevät kysyntää.
Jos velkaantuminen halutaan taittaa, se tarkoittaa käytännössä sellaisia
toimia, jotka leikkaavat lyhyellä tähtäimellä talouskasvua,
mutta pidemmällä aikajänteellä ne
lisäävät luottamusta. Tämä on
se, mihin hallitus keskittyy. Tämän ohella etsimme
uusia keinoja lisätä yrittäjyyttä. Esimerkiksi
käymme läpi sääntelyä,
voisiko sitä joiltakin osin keventää,
jotta saataisiin lisää tilaa yrittäjyydelle.
Samoiten katsomme, ovatko valtion omistukset kaikilta osin kaikkein
perustelluimmassa paikassa vai voisiko jollakin toisella omistuksella
saada enemmän työpaikkoja aikaiseksi. Mutta ei
kannata itseään pettää sillä,
(Puhemies koputtaa) että olisi olemassa jokin taikatemppu,
jolla kymmeniätuhansia työpaikkoja saataisiin
vuodessa aikaiseksi.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa pääministeri, hallitusohjelmassa lupasitte,
että lisäätte Suomeen yrittäjyyttä.
Yhtä lailla siellä luvattiin monessa kohtaa, että myös
yritysten byrokratiaa tullaan keventämään,
niin kuin tuossa mainitsitte eilisessä puheessanne, yhtä lailla
hallituksen linjoista, jokaisesta puolueesta tämä tuli.
Koska te aiotte lähteä toimeen niin, että tätä lähdetään
todellakin keventämään yrityksien osalta?
Toinen kysymys: Valtio on vähentänyt aika paljon
tällä hetkellä te-toimistojen henkilöstömäärää.
Nyt, kun työvoiman määrä on
kasvanut, millä tavalla me saamme myös yritykseen
näitä rekrytointipalveluja esimerkiksi paikallisesti maakuntien
alueella.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jaaha. — Ministeri Ihalainen.
Otetaan helpompia kysymyksiä seuraavaksi. (Naurua)
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Se on totta, että te-toimistojen
väkimäärät eivät ole
lisääntyneet, paitsi nuorten työllistämisen
merkeissä, mutta siitä huolimatta me olemme kehittäneet
tätä järjestelmää.
Siellä on rakennettu uudet kolme palvelulinjaa. Me koetamme
tehdä parhaamme sen eteen, että ihmiset saavat
uutta työtä tai koulutuslinjaa tai sitten tuetun
työllistymisen palvelua. Täällä tekee
kuitenkin monta sataa ihmistä töitä näitten
uusien työpaikkojen rakentamiseksi, niin että se
on kuitenkin meille voimavara. Meillä on 110 000
työtöntä nyt näitten aktiivisten
toimenpiteitten piirissä. Se on iso määrä työttömiä,
jotka ovat siellä koulutuspolulla tai muiden toimien piirissä,
joita me tietysti rahoitamme. Tämä palvelujärjestelmä on heitä työn
syrjään kiinni auttanut. Sitten 30 prosenttia
pystytään työllistämään
tai panemaan aktiivitoimien piiriin. Se on paljon.
Pekkarinen, (Mauri Pekkarinen: Joo!) nuorisotyöttömyys
oli tässä maassa paljon suurempi ilman nuorisotakuuta.
7 000 nuorta on tällä Sanssi-rahalla
työllistetty. Nämä toimenpiteet eivät vielä riitä.
70 prosenttia on saanut sen työ- tai muun paikan kolmen
kuukauden sisällä. Yli 90 prosentille on tehty
(Puhemies koputtaa) työllistymissuunnitelma. Mutta totta
on se, että vielä valuu yli kolmen kuukauden työttömyyden.
Se lohtu meidän nuorten työttömyydessä on,
että se kestää onneksi vain keskimäärin
11 viikkoa, mutta töitä pitää vielä tehdä.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hyvä niin. Te maalaatte kuvan, että voisi olla
vielä pahemmin, ja saattaa ollakin niin, ilman nuorisotakuuta.
(Jukka Gustafsson: Juuri näin!) Mutta ei se hyvä ole,
jos 10 000 nuorella, alle 25-vuotiaalla nuorella, on nuorisotakuun voimassa
ollen lisääntynyt nuorten työttömien määrä.
Se kysymys kuuluu, ministeri, teille, olisiko aika vähän
ruuvata uuteen asentoon tuota nuorisotakuuta ja tehdä siitä iskevämpi
esimerkiksi niin, että entistä suurempi määrä siitä väestä voitaisiin
rekrytoida suoraan yrityksiin niitä siinä auttaen,
näitä nuoria siinä auttaen, molempia
auttaen. Monia muitakin konsteja on parantaa juoksua, ja sitä on
parannettava.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Juuri näin. Yrityksiähän
tässä tuetaan. 700 euroa kuukaudessa 10 kuukauden
aikana yritykset saavat työvoimakustannusten alentamista palkatessaan
nuoren. Järjestäessään oppisopimuskoulutusta
toisen asteen koulutusta vailla olevalle nuorelle yritys saa 1 500
euroa kuukaudessa tukea, jotta järjestetään
oppisopimuskoulutusta.
Me elämme vain vastavirtaan tässä ajassa.
Ihmisiä lomautetaan, irtisanotaan. Se kynnys palkata uusi
työntekijä on erittäin korkea. Siitähän tämä aika
kertoo, mutta siitä huolimatta meillä on alueellisia
eroja. Keski-Suomessa on tilanne erittäin huono. Pohjois-Savossa
se on kohtuullisen hyvä, kun on tehty jalkatyötä ja
lähdetty avaamaan yrityksien ovia ja pyydetty nuorille työpaikkoja.
Tehdään siellä Keski-Suomessakin ihan
samaa työtä ja jalkatyötä edustaja
Pekkarisenkin johdolla. (Naurua)
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Euron vahvuus on ollut ja on viennille, vientiteollisuudelle
ja vientiteollisuuden työpaikoille ongelma. Se on fakta.
Euron suhde ruplaan voi olla myös seuraava uhka, jos
liian vahva euro vie matkailuelinkeinoa alas. Itä- ja Kaakkois-Suomessa
tämä toisi suuria ongelmia jo ennestään
suuren rakennemuutoksen alueelle. Kysynkin pääministeri
Kataiselta: onko hallitus millään lailla valmistautunut
siihen uhkaan, että liian vahva euro uhkaa myös
ruplaa ja sitä kautta näitä matkailuelinkeinon
työpaikkoja?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Valuuttapolitiikka, niin kuin kaikki täällä tietävät,
kuuluu Euroopan keskuspankille, eli hallitukset eivät sinänsä siihen
voi vaikuttaa.
Mutta tietysti jos eri maiden — vaikkapa nyt Venäjän,
tai otetaan nyt toinen matkailumaa, Kiina, tai kolmas, Japani — valuuttakurssi
ei tue esimerkiksi heidän ulkomaanmatkailuaan, niin silloin
tietysti Suomikin siinä ohessa kärsii. Tähän on
tietysti valuuttapolitiikan keinoin erittäin vaikea puuttua.
Sitten oikeastaan millään muullakaan tavalla siihen
ei oikein pysty puuttumaan.
Nämä ovat niitä asioita, joihin on
vaikea puuttua, ja sen takia oikeastaan tämmöinen
valuutta-alueitten välinen keskustelu, jossa vältetään
valuuttasota kilpailukyvyn parantamiseksi, on ensiarvoisen tärkeää.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin
nimenomaan keinoja ja toimenpiteitä työllisyystilanteen
parantamiseksi. Kaikkein keskeisimpiä pidemmällä aikavälillä,
jotta Suomessa on työpaikkoja ja työllisyyttä,
ovat rakenteelliset uudistukset, joita hallitus on laittanut useita
liikkeelle, jotka ovat tulleet jo osittain voimaankin ja joiden vaikutuksetkin
tulevat pidemmällä aikavälillä. Yksi
on yritysverotuksen uudistaminen. Toinen merkittävä asia
on julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen useilla eri rakenneuudistuksilla.
Tänä aamuna aamutelevisiossa satuin näkemään,
kun professori Kanniainen korosti nimenomaan rakenneuudistusten
merkitystä. Hän nosti kaikkein tärkeimmäksi
työelämän ja työmarkkinoiden
rakenteelliset uudistukset ja vertasi muita Pohjoismaita Suomeen.
Niissä on pystytty etenemään näissä työelämän
uudistuksissa nopeammin, ja siellä tuloksia näkyy.
Haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä:
miten te näette, miten Suomessa työelämän
ja työmarkkinoiden rakenneuudistukset etenevät
ja voidaanko sieltä (Puhemies koputtaa) löytää uusia
tapoja lisätä työn tarjontaa, pidentää työuria (Puhemies:
Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) ja parantaa
suomalaisten yritysten kilpailukykyä?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Työelämän laadullinen
ja rakenteellinen kehitys on välttämätöntä myös
työurien pidentämisen kannalta. Se on ihan selvä asia.
Ja taas, jos me sitten haluamme sillä saralla tehdä,
niin kuin haluamme, töitä, niin meidän
pitää huolehtia seuraavista asioista: että ihmisillä on
edellytyksiä siirtyä työstä ja
ammatista toiseen eikä työstä työttömyyteen.
Me tarvitsemme siinä työelämässä osaamisen
parantamista, mahdollisuuksia ihmisille uuteen ammattiin ja oppimiseen.
Me tarvitsemme parempaa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
kasvattamista yhtä aikaa, jotta meille syntyy kasvua, jotta
syntyy ihmisille kykyä olla pidempään
tosiasiallisesti työssä. Me tarvitsemme työelämään
sellaista inhimillisyyttä, joka avaa työmahdollisuuksia
myös osatyökykyisille ja vammaisille tulla takaisin
työmarkkinoille, kun nyt tämä tilanne
on aika vaikea näitten kohdalla. Muun muassa tällaisia
toimia. Me tarvitsemme joustavia työaikajärjestelyjä,
jotka mahdollistavat myös sen, että ihmisillä on
muutakin elämää kuin työelämä,
on perhe-elämä ja paljon velvoitteita. Tällä tavalla,
työolosuhteita (Puhemies koputtaa) ja työhyvinvointia
rakentaen, voidaan myös työuria pidentää.
Että kyllä me Ruotsista voimme paljon oppia, (Puhemies:
Minuutti, ikävä kyllä, on tullut täyteen!)
mutta meilläkin on paljon hyvää täällä tehty.
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Täytyy kertoa keskustapuolueelle
viisaasta, yli 80-vuotiaasta metallimiehestä, joka muutama viikko
sitten sanoi minulle, että kyllä hän
sen ymmärtää, ettei tässä nuorisotakuussa
voi sataprosenttisesti onnistua, mutta on se hyvä asia, että hallitus
yrittää ja tekee parhaansa. Ja vetoaisin keskustaan,
kokoomukseen, oppositiopuolueisiin, että nimenomaan pk-sektorilla
meillä on nyt tarjolla muun muassa oppisopimuskoulutuspaikkoja
erinomaisella taloudellisella tuella, niin kuin työministeri
sanoi. Mutta ei kelpaa! Ja nyt pitäisi niin kuin tehdä sitä asennetyötä ja
-muokkausta.
Toisena asiana lyhyesti vielä se, että minä toivoisin,
että keskustapuoluekin antaisi arvoa esimerkiksi tälle
työmarkkinaratkaisulle, jonka hallitus itse asiassa kätilöi.
Vain 20 euron kuukausipalkan korotuksella se tulee merkitsemään
käytännössä, niin kuin arvioitiin,
lähes 20 000:ta uutta työpaikkaa, kun
työvoimakustannukset ovat niin edullisia. Kysyisin työministeri
Ihalaiselta: miten arvioitte nimenomaan tämän
työmarkkinaratkaisun (Puhemies koputtaa) vaikutuksia tähän
työllisyyteen lähikuukausina, -vuosina?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Jokainen tässä salissa ymmärtää,
että talouspolitiikan uskottavuuden kannalta, kilpailukyvyn
parantamisen kannalta, tällä ratkaisulla oli erittäin
suuri merkitys. Järjestöt ottivat suurta vastuuta
tässä sopimusyhteiskunnassa, ja meidän
suhteellista kilpailukykyämme parannettiin tällä ratkaisulla,
luotiin vakautta ja ennustettavuutta. Kun tämä yhdistetään
sitten niihin toimiin, joita hallitus muutoin teki jo syksyllä ja joutuu
tekemään ja haluaa tehdä nyt, niin meidän lähtökohtamme
on se, että me tulemme, me nousemme, me saamme parempaa
vientiä, me saamme parempaa kasvua tulevaisuudessa, ja
näillä tekijöillä me tätä Suomea
rakennamme: yhteistyöllä ja yhteisvastuulla.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Onko hallitus jo alkanut kouluttaa nuoria
ammatteihin, joita saattaa olla tulevaisuudessa muun muassa vanhusten
kotona hoitamisen ansiosta? Suomi on pitkä maa, on pitkät
etäisyydet. Jos vanhukset vanhainkodin sijasta ovat kotihoidossa,
kymmeniä kilometrejä on väliä,
ja tarvitaan paljon enemmän hoitajia.
Toisaalta, onko hallitus ajatellut, että tämä oppisopimussysteemi
menisi paremmin kaupaksi, jos tämmöinen ilmainen
nuori töissä olisi kiellettyä? Nythän
on paljon töissä opiskelijoita ja harjoittelijoita,
jotka ovat puoli vuotta tai pitempäänkin työttöminä,
harjoittelemassa jotain ja joita ei oteta töihin eikä kouluteta
mihinkään. Sehän poistaa mahdollisuuden
käyttää oppisopimusta. Työnantaja
saa ilmaisen työntekijän taikka sitten joutuu
oppisopimuksella opiskelevalle maksamaan ja antamaan koulutusta.
Eiväthän nämä kilpaile ennen
kuin lakeja muutetaan.
Opetusministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! On hirveän tärkeätä,
että koulutuksessa aina kaikki uudet ratkaisut perustuvat
ennakointiin, ja siltä osin olemme pyrkineet ennakoimaan myöskin
tulevaa kehitystä, koska ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen
suhteen on katsottu juuri niitä aloja, joita me tarvitsemme.
Samoin jo hyvää työtä tehnyt
edeltäjäni, ministeri Gustafsson, katsoi erittäin
tarkalla silmällä, mitkä ammattikorkeakouluissa
olisivat ne alat, joille eniten olisi kysyntää.
Siltä osin minusta tämä ennakointi on
meillä toimiva periaate koulutuspolitiikan ohjenuorana.
Mitä tulee edustajan toiseen kysymykseen, niin on tietenkin
selvää, että kyllä meillä työssäoppimista
täytyy tapahtua työpaikoilla myös. Siltä osin
täydellinen mahdottomuus olisi se, että meillä ei
olisi harjoittelupaikkoja. Meillä pikemminkin se ongelma
on se, että nuoret ihmiset eivät saa myöskään
harjoittelupaikkoja, ja tämä on vakava ongelma,
kun halutaan valmistua ammattiin ja pitäisi löytää harjoittelupaikka.
Nekin ovat (Puhemies koputtaa) kiven alla tässä ajassa.
Kyllä me omalta osaltamme pyrimme tekemään
parhaamme, että kaikille olisi työssäoppimista
sekä oppisopimuksena että myöskin harjoitteluna.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kaikki tunnustus työmarkkinajärjestöille hyvästä ratkaisusta
syksyllä ja kaikki arvostus pyrkimyksillenne. Mutta kun
se lopputulos vain on se, että on 50 000 työtöntä enemmän
kuin vuosi sitten — lopputulos on se. Mihin ne uudet työpaikat
tai lisätyöpaikat voivat syntyä? Syntyykö niitä julkiselle
sektorille? Ei synny, koska veronmaksajien selkä katkeaa.
Syntyykö niitä suuriin yrityksiin? No, ei näytä syntyvän,
vaikka te annoitte avokätisen veronalennuksen yhteisöveron
muodossa. Suuret yritykset pikemminkin irtisanovat nykyisessä tilanteessa.
Lisätyöpaikat voivat syntyä vain pieniin
ja keskisuuriin yrityksiin, ja vaikka te puhutte kasvusta ja työstä,
toimenpiteet puuttuvat. Oletteko te toteuttaneet yrittäjävähennyksen,
mikä takaisi yhdenmukaisen verokohtelun myös pienille
yrityksille? Oletteko toteuttaneet ensimmäisen työntekijän
palkkatuen? Entä suuri miljardiluokan kasvurahasto?
Pääministeri Katainen, eiliseen puheeseenne olitte
jo kopioinut (Puhemies koputtaa) puheenjohtaja Juha Sipilän
lauseita, (Puhemies: Nyt, arvoisa edustaja, minuutti on täynnä!)
mutta milloin alatte toteuttaa ehdotuksiamme.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Juttelin tuossa erään yrittäjäporukan kanssa
siitä, miten he näkevät, mitä pitäisi
tehdä, jotta työllisyys lisääntyisi.
Heidän erittäin vahva viestinsä oli,
että yksikään yrittäjä ei
palkkaa ketään, ellei ole asiakasta, joka ostaa
sen työn panoksen, ja että tuella sitä ei
tehdä.
Sitten toinen, mistä he puhuivat, oli, että heillä ei
ole konkreettista esitystä mutta että jos olisi semmoisia
normeja, joita purkamalla — siis kilpailua lisäämällä — voitaisiin
saada lisää mahdollisuuksia erilaiselle yritystoiminnalle,
niin se voisi toimia. Se oli itse asiassa aika hyvä esitys. He
sanoivat, että parasta, mitä poliitikko voi tehdä,
on lisätä vakautta, että hoitakaa julkinen
velka kuriin. Sitten minä sanoin, että no, kyllä me teemme
vähän muutakin. He sanoivat, että ihan hyvä,
mutta tuokaa tähän maahan vakautta, hoitakaa julkinen
velka kuriin, niin kyllä alkaa investointeja tulemaan.
Tämä oli pitkän linjan yrittäjien
mielipide.
Meillä tämä rahasto, josta ehkä ministeri
Vapaavuori voi kertoa sitten enemmänkin, (Puhemies koputtaa)
huomenna julkistetaan.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Ehkä selkeyden vuoksi ensin voin
todeta sen, että tämä idea kasvurahastosta nyt
ei kuitenkaan ole keskustan oma. Ensinnäkin tässä maassa
on ollut jo pitkään niitä rahastoja, joita
aikanaan silloinen ministeri Pekkarinen ajoi ansiokkaasti, mutta
se, että se on tullut uudelleen esille, tapahtui ensimmäistä kertaa
Pekka Ala-Pietilän työryhmäraportissa,
ja sen työryhmän tämä hallitus
asetti. Välittömästi kun Ala-Pietilä tämän
mietintönsä luovutti, hallitus ryhtyi kaikkiin
toimenpiteisiin ja tulee toteuttamaan sen juuri siinä muodossa.
Kuten pääministeri totesi, lanseeraamme tämän
uuden Kasvurahastojen Rahasto II:n huomenna. Ja sekin on miljardiluokassa.
Sitten on totta, että keskusta vaatii vielä isompaa
Kasvurahastojen Rahastoa, ja kuten olen todennut, me olemme käyneet
erittäin tarkkoja keskusteluja työeläkeyhtiöitten
ja muitten kanssa siitä, kuinka paljon yksityistä pääomaa
tähän on saatavissa mukaan, ja tätä suurempaa
kasvurahastoa ei näissä olosuhteissa Suomessa
synny. Mutta olen myös todennut, että mikäli
olosuhteet muuttuvat, mikäli yksityinen sektori olisi valmiimpi
lähtemään tähän mukaan,
niin hallituksella on varmasti valmiuksia miettiä myös
sen kasvattamista. Mutta tämän suurempaa kasvurahastoa
ei nykymarkkinoilta erittäin perusteellisen yksityisen
sektorin konsultoinnin perusteella ole saatavissa aikaan. (Puhemies
koputtaa) Kaiken lisäksi sekin on miljardiluokkaa eikä esimerkiksi
30:tä miljoonaa, kuten täällä virheellisesti päivä päivältä väitätte.
Risto Kalliorinne /vas:
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan työllisyydestä,
niin haluan kysyä Rautaruukki-kaupasta.
Joulukuussa 2007 tässä salissa silloisten
hallituspuolueiden voimin jyrättiin läpi lupa
Rautaruukin myyntiin. Nyt tammikuussa rävähti
ilmoille uutispommi, kun saimme lukea, että Rautaruukki
myydään ruotsalaiselle SSAB:lle. Tämä yrityskauppa
tulee aiheuttamaan arviolta 900 työntekijän vähennystarpeen.
Julkisuudessa on työministerin toimesta esitetty arvioita,
että suurin riski vähennyksiin on Raahen terästehtaalla. Yhtiön
johto kuitenkin väittää, että vielä ei
voida ollenkaan arvioida, mihin nämä vähennystarpeet tulevat
kohdistumaan. Tiedossa on, että irtisanomissuoja on Suomessa
heikko, Suomessa on helpompaa lomauttaa kuin Ruotsissa, kaikki valta tässä fuusiossa
menee lahden toiselle puolelle. Ei ole ihme, että raahelaisen
rautakouran yöunet ovat viime viikkoina olleet todellakin
kadoksissa.
Kysyisinkin nyt omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä:
milloin saamme konkreettista faktaa Rautaruukki-kaupan vaikutuksista
työntekijöihin, ja ovatko nämä tiedot
käytettävissä silloin, kun Rautaruukin
yhtiökokouksessa tämä kauppa lopullisesti
siunataan?
Kehitysministeri Pekka Haavisto
Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinteelle: Rautaruukki on
ollut pitkään vaikeuksissa. Menekki Euroopassa
on ollut huonoa, kiinalaisia kilpailijoita on tullut markkinoille,
raaka-aineen hinta on noussut. Rautaruukki on koettanut katsoa yhteistyökumppaneita
niin idästä kuin lännestä, tasavertaisia
yhteistyökumppaneita, ei sellaisia, jotka nielaisisivat
tuotannon, jota Suomessa tehdään. Ruotsalainen
SSAB osoittautuu näissä vertailuissa parhaaksi
saman kokoluokan yhtiöksi, niin että Suomessa
olevat tuotantolaitokset voidaan säilyttää ja
työ niissä turvata, niin Hämeenlinnassa
kuin Raahessa.
Minkälaiset ovat sitten tämän yhdistetyn
yhtiön markkinanäkymät? Se toimii myös
Yhdysvalloissa SSAB:n kautta, ja uskomme, että markkinanäkymät
ovat nyt paremmat kuin aikaisemmin. Jos markkinanäkymät
ovat hyvät, tuotanto voidaan säilyttää.
Raahen masuunit tässä kokonaisuudessa ovat itse
asiassa aika moderneja laitoksia. Jos asiakkaita on, Raahessa työt
jatkuvat.