Christina Gestrin /r:
Värderade talman! De olympiska spelen i Sotji inleds
i dag och det är ett av världens största
idrottsevenemang. Fastän det inte är önskvärt
att blanda idrott och politik så kan vi inte heller blunda
inför människorättssituationen i Ryssland.
Delar av Finlands statsledning kommer att delta i OS och därför
ställer jag också en fråga till regeringen:
Kommer ni att diskutera människorättssituationen
i Ryssland då ni träffar era ryska kolleger?
Sotšin talviolympialaiset alkoivat tänään. Vaikka
urheilun ja politiikan sekoittaminen ei ole toivottavaa, emme voi
ummistaa silmiämme Venäjän ihmisoikeustilanteelta.
Osa Suomen valtionjohdosta on osallistumassa olympialaisiin. Kysynkin
arvoisilta ministereiltä, aiotteko keskustella Venäjän
ihmisoikeustilanteesta tavatessanne venäläisiä kollegojanne
olympialaisten yhteydessä.
Pääministeri Jyrki Katainen
Stort tack! Meillä on tapana puhua hyvin avoimesti
muun muassa ihmisoikeustilanteesta aina, kun tavataan venäläisiä kollegoita.
Itse kun tapaan pääministeri Medvedevin, on puhuttu
tästä teemasta, monista muista hyvin avoimesti
ja suoraan. Minä menen myös Sotšiin kannustamaan
suomalaisia urheilijoita, ja en tiedä, onko mahdollista
tavata kollegaani siellä.
Tästä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä, mutta
oma näkemykseni on se, että yksikään
hallitus, tai ainakaan Suomen hallitus, ei, jos sen edustajat menevät
urheilukisoihin, ota kantaa samalla sen maan puutteisiin, vaan ainakin
itse lähden kannustamaan suomalaisia urheilijoita. Ja meidän
pitää sitten kantaa vastuuta niistä sisältökeskusteluista
aina, kun tavataan kollegoita. Ihan yhtä lailla, kun tapasin
Kiinan pääministerin, puhuin hänen kanssaan
ihmisoikeustilanteesta ja ihmisoikeusdialogista. Kuten Suomen ja
Kiinan, EU:n ja Kiinan kanssa, ihan yhtä lailla ollaan
tehty tätä työtä myös
Venäjän kanssa.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Silloin kun tavataan kollegoita, on hyvä käydä keskustelua
kaikista asioista, myös ihmisoikeusasioista, ja niin olen
itse toiminut. Myös on mahdollista tavata kansalaisjärjestöjä ja
käydä niiden kanssa dialogia ja osoittaa, että ihmisoikeusasiat
kiinnostavat.
Iso kysymys on myös se, mihin suuria arvoturnauksia
annetaan, nyt puhutaan Sotšista, puhutaan Minskistä,
esimerkiksi jalkapallon MM-kisoista Qatarissa. Suurin osa EU-maiden,
kaikkien suurten EU-maiden, urheiluministereistä teki yhteisen
kannanoton, jossa todettiin, että ihmisoikeus, sananvapaus,
työntekijöiden oikeudet, ympäristö pitäisi
huomioida paremmin tulevaisuudessa hakuprosesseissa, kun mietitään,
mille maille, mille kaupungeille suurkilpailuja myönnetään,
on kysymys sitten olympialaisista, jalkapallon suurkilpailuista
tai vaikkapa jääkiekkokilpailuista. Mutta on tärkeää,
että keskusteluja käydään ja
viestiä tuodaan.
Ilkka Kanerva /kok:
Arvoisa puhemies! (Hälinää)
Puhemies Eero Heinäluoma:
(koputtaa)
Samaan aikaan pyydän, että istuntosalissa
ei liikuta, kun kyselytunti on käynnissä. — Edustaja
Kanerva, olkaa hyvä.
Herra puhemies! Sillä, että Suomi ei boikotoi
merkittäviä kansainvälisiä urheilutapahtumia,
on mielestäni hyvin kestävät perusteet,
sillä mikäli boikotointilinjalle mentäisiin, oletan,
että sillä aiheutettaisiin vain urheilijoiden kannalta
ja urheilun kansainväliselle myönteiselle sanomalle
haittaa. Maailman lahjakkaimmat, urheilullisesti lahjakkaimmat,
nuoret ovat valmistautuneet vuosia, vuosia pitkäjänteisesti
ja kovalla harjoittelulla voidakseen kerran elämässään
olla olympiakisoissa. Minä toivon, että Suomen
valtio ei sitä onnea ja mahdollisuutta heiltä vie.
Mutta menemällä kannustamaan omia, niin kuin
tänään on tapahtunut jo suomalaismenestystä olympiakisoissa
Sotšissa, voidaan paitsi kannustaa omia niin tuoda myöskin
esille niitä epäkohtia, joita maassa on. Meillä olisi
kovin, kovin harvoja maita (Puhemies koputtaa) maailmassa, mikäli
ainoastaan sellaisille maille, (Puhemies: Aika!) joissa kaikki ongelmat
ovat maton alla, voitaisiin antaa järjestelyoikeus.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Puhemies! Olen ollut Suomen olympiakomitean hallituksessa niinä vuosina,
jolloin meillä oli peräkkäisiä boikottikisoja,
ja Suomi ei näihin boikotteihin osallistunut. Meidän
lähtökohtamme oli, että me kunnioitamme
itsenäisten urheilujärjestöjen päätöksiä asioista.
Valtiollinen päätöksenteko on sitten
asia erikseen, ja jokainen, tietysti myöskin valtiollisissa
tehtävissä oleva, joutuu sitten erikseen harkitsemaan
omaa suhtautumistaan ja osallistumistaan, jossa on sitten monet
näkökohdat mukana: toki omien urheilijoiden kannustaminen
mutta yhtä lailla myöskin sitten isäntämaan
tilanne ja millä lailla siihen voidaan tarkoituksenmukaisimmalla
tavalla positiivisesti vaikuttaa.
Me elämme maailmassa, jossa kaikki suuret mediatapahtumat,
olympiakisat ja muut, ovat sellaisia, joita käytetään
sekä isäntävaltion että muiden
ja kokonaan ei-valtiollisten toimijoiden toimesta sekä hyviin
että huonoihin tarkoituksiin niiden huomioarvon vuoksi.
Ja tässä suhteessa täytyy myöskin
kiinnittää huomiota siihen turvallisuustekijään,
joka näihin liittyy. Tällaiset voivat olla myöskin
terrori-iskujen kohteena, ja tässä suhteessa meillä ei
voi olla muuta kantaa kuin täydellisesti tukea sitä isäntämaan
pyrkimystä, (Puhemies koputtaa) että nämä kisat
voidaan viedä turvallisesti lävitse.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri Arhinmäki, te olette aikaisemmin
ilmoittanut, että te ette tule osallistumaan avajaisiin
ja te tulette boikotoimaan niitä. Te olette kuitenkin urheiluministeri
tässä maassa, ja siellä on tällä hetkellä talvilajien
parhaimmisto suomalaisia urheilijoita edustamassa meitä.
Millä tavalla te voitte perustella urheilijoille sen, että te
ette halua tukea heitä näissä pyrkimyksissä,
mitä he siellä tekevät, ettekä halua
olla mukana tämmöisessä jalossa tapahtumassa,
kun puhutaan urheilusta ja olympialaisista?
Oli erittäin hyvä asia, että se,
mitä ministeri Tuomioja sanoi nimenomaan turvallisuuskysymyksistä ja
nimenomaan Sotšissa, otettiin esille. Eikö teidän
mielestänne, ministeri Arhinmäki, teidänkin
olisi syytä olla tukemassa suomalaisurheilijoita tuolla
ja olla tukemassa nimenomaisesti sitä puolta, että nuo
kisat pystyttäisiin viemään rauhanomaisesti
ilman minkäänlaisia atakkeja läpi?
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Varmaan se, osallistuuko ministeri Arhinmäki
kisoihin tai ei, ei vaikuta siihen, pystytäänkö ne
viemään rauhallisesti läpi. (Naurua)
Siitä huolehtivat varmaan kisaisännät,
toivon näin.
Meillä on olympiahistoriassa kolmet kisat, vuosina
76, 80, 84, joissa oli urheilijaboikotteja. Niitä varmasti
kukaan tässä salissa ei kannata. Urheilijat valmistautuvat
ehkä elämänsä huippukohtaan,
kerran neljässä vuodessa oleviin olympialaisiin.
Olisi kohtuutonta, jos kisapaikan valinnan vuoksi tai jostain muusta
syystä näiltä urheilijoilta vietäisiin
mahdollisuus osallistua olympialaisiin. Toinen asia on se, jos poliittinen johto
haluaa tehdä joitain muita päätöksiä,
mutta urheilijalta tätä mahdollisuutta ei saa
viedä.
Edustaja Tolppasen kysymykseen: En ole ilmoittanut, että olen
poissa avajaisista boikotin takia. Olen kertonut, että en
osallistu avajaisiin, niihin osallistuu Suomen edustajana tasavallan presidentti.
Kannattaa kuitenkin, kun tekee kysymyksiä, tarkistaa, että kysymyksenasettelu
on kunnossa.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Noin 3 000 vuotta sitten antiikin olympialaisissa
jotkut urheilijat käyttäytyivät huonosti:
Pureskelivat jotain juureksia parantaakseen suorituksiaan. Hävyttömimmät
pyysivät jopa rahaa suorituksistaan. Tuolloin suorituspaikat
tuhottiin ja olympialaisista luovuttiin.
Nyt huippu-urheilun ja koko olympialiikkeen ympärillä on
niin paljon kielteisiä lieveilmiöitä ja uhkakuvia,
että katsooko ministeri Arhinmäki, että historia
voi pahimmoillaan alkaa toistaa itseään. Ja mitä Suomi
tekee sen hyväksi, että näitä kielteisiä lieveilmiöitä,
joita on tukuittain, voidaan vähentää ja
niistä luopua, ettemme olisi samassa tilanteessa kuin oltiin
antiikin olympialaisissa, jotka jouduttiin lopettamaan näitten
kielteisten ilmiöitten vuoksi?
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Tietysti yksi kaikkein kielteisimmistä huippu-urheilun
piirteistä on doping. Suomi on ollut aivan eturivissä dopingin
vastaisessa työssä sekä kansainvälisessä järjestössä että kotimaan
tasolla. Suhteessa asukasmäärään
me olemme yksi maailman johtavia maita siinä, kuinka paljon
dopingin vastaiseen työhön ja doping-testaukseen
panostetaan.
Mutta se on tosiasia, että tänä päivänä olympialaisissa,
kuten muissakin suurkilpailuissa, vaikkapa jalkapallon MM-kisoissa,
entistä enemmän raha pelaa, ja välillä tuntuu,
että urheilu jää sivuseikaksi. Yksi ongelma
on se, että kisat ovat paisuneet niin suuriksi, että vain
muutamat maat voivat niitä järjestää.
Se ei ole ekologisesti kestävää eikä järkevää:
rakennetaan suorituspaikkoja, joilla ei ole käyttöä kisojen
jälkeen. Sen vuoksi entistä enemmän kisoja
pitäisi pyrkiä jakamaan ja pitäisi miettiä sitä ekologista
jalanjälkeä, sitä, mikä käytettävyys
kisapaikalla on kisojen jälkeen. Sen vuoksi esimerkiksi
Euroopan jalkapalloliiton päätös jakaa
EM-kisoja useisiin maihin on ekologisesti ja taloudellisesti järkevä. (Puhemies
koputtaa) Jos ajatellaan Helsingin olympialaisia vuonna 1952, kaikki
kisapaikat ovat edelleen aktiivisessa käytössä joka
päivä.