Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi vastalauseessa n:o 2 olevan lausumaehdotuksen, joka koskee hallituksen tulevia veroratkaisuja ja jossa ehdotetaan, että ne tehdään työllisyyden kannalta kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kuntien näkemykset huomioon ottaen.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Toisessa käsittelyssä käsitellään hallituksen esittämät tuloveronkevennykset. Hallituksen esittämillä tuloveronkevennyksillähän tavoitteena on tukea talouskasvua ja työllisyyttä hidastuneen talouskasvun oloissa. Edelleen tavoitteena on veronkevennysten tekeminen etupainotteisina juuri ostovoiman parantamiseksi. Kansainväliset talouskehitysnäkymäthän ovat nyt poikkeukselliset huonot.

Tähän hyvään mietintöön sisältyy useita vastalauseita, joista jo äänestettiin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Mielestäni niitä on ehkä syytä kommentoida tässä yhteydessä lyhyesti.

Hallituksen esityksen perusteluissa hyvin todetaan se, että veronkevennykset tulevat nyt voimaan ansiotuloa saavilla ja eläkeläisten osalta ne toteutuvat lopullisessa verotuksessa. Mielestäni opposition esitys siitä, että olisi voitu menetellä näin kuin kokoomuksen vastalauseessa esitetään, on itse asiassa eläkeläisten höynäyttämistä. (Naurua — Hälinää) Se ei olisi johtanut oikeisiin tuloksiin vaan lopullisessa verotuksessa vääriin tuloksiin. Sitä paitsi on myös niin, että suurituloiset eläkeläiset, esimerkiksi Jaakko Lassila — nimiä tässä mainitsematta — ovat pärjänneet verotuksessa varsin hyvin, kun he saivat savamaksun alennuksen muun muassa hyödykseen. Perusongelma sittenkin on, mitä kokoomus ei tunnusta, kaikkein pienimmissä eläkkeissä ja pienemmissä eläkkeissä, joita pitää korjata, ja hallitusohjelmassahan on siihen esitetty korjaus. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Totesin vain tässä, että kokoomus vastalauseellaan esittää sellaisen tekniikan, jota ei voi toteuttaa, ja se on eläkeläisten höynäyttämistä. Äiti aina pienenä sanoi, että totuuden saa aina sanoa, ja siksi sen tässä kerroin. (Hälinää)

Toinen asia, mihin tässä on syytä puuttua, on seurakuntien osuus verotulon saajina, josta tässäkin on ponsiesityksiä olemassa. Kun on ansiotulovähennystä korotettu Lipposen hallituksen aikana, oikeastaan kerran on seurakunnille selkeästi tämä verotulonmenetys kompensoitu. Useimmiten sitä ei ole kompensoitu. Mielestäni kuitenkin lähtökohdan pitää olla se, että eri veronsaajia, myöskin seurakuntia niin kuin kuntia, kohdellaan tasavertaisesti. Niin me täällä selkeästi toteammekin mietinnössä: "Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että seurakuntia kohdellaan tasavertaisesti kuntien kanssa ja että veroperusteiden muutoksen vaikutus seurakuntatalouteen olisi neutraali. Seurakuntien tämän vuoden talousarviot on laadittu viime syksyllä tehtyjen veroratkaisujen perusteella eikä niissä ole otettu huomioon nyt esitettyjä veronalennuksia. Valiokunta pitää tätä ongelmallisena ja katsoo, että verotulojen vähennys tulee kompensoida myös seurakunnille."

Tämä on hyvin sanottu ja riittää mielestäni tässä yhteydessä. On selvää, että tässä yhteydessä ei ole olemassa sellaista lakia auki, että olisi voitu toimia. Seurakunnathan eivät saa valtionosuuksia, joten ehkä ainoa tekniikka tässä oikeastaan on se, jota kerran käytettiin, yhteisövero-osuuden käyttäminen tässä yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni on tärkeää todeta, että hallitus on tässä vero- ja finanssipoliittisessa linjassaan lähtenyt hyvin liikkeelle. Etupainotteiset veronkevennykset ovat välttämättömiä ja jatkuvat ensi vuonna, ja tällä tavalla voidaan toimia ostovoimaa parantavasti. Voidaan toimia myöskin työllisyyttä edistävästi ja mielestäni myöskin yrittäjyyttä edistävästi. Tämä on sellainen linja, jolle eduskunnan kannattaa antaa selkeä tukensa.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ensin minun piti puhua lyhyesti paikaltani mutta ed. Ala-Nissilän innoittamana tulin kuitenkin tänne korokkeelle. Voi olla, että kaksi minuuttia ei riitä oikaisemaan kaikkia niitä väärinkäsityksiä, mitä äsken kuultiin.

Heti alkuun täytyy todeta, että kokoomus on tyytyväinen tehtyyn veroratkaisuun. Se on hyvä tässä suhdannetilanteessa ja hyvä myös rakenteellisessa mielessä, eli verotuksen avulla pitää kannustaa ihmisiä tekemään töitä ja myös yrittäjyyteen pitää kannustaa. Sitä perustellaan sillä, että saadaan lisää ostovoimaa, jotta kotimainen kulutuskysyntä lisääntyy. Siihen perustuu myös kokoomuksessa tämä kritiikki. Kun kerran hallitus antaa veronkevennykset kaikille, olisi ollut hyvä, että myös ne eläkeläiset, jotka kerran maksavat valtionveroa, olisivat saaneet sen veronkevennyksen käyttöönsä jo syyskuun alussa tänä vuonna eikä vasta joulukuussa vuonna 2004. Sitäkin rahaa olisi tarvittu kansantalouden myllyyn kuitenkin.

Sekin pitää täysin paikkansa, että se olisi teknisesti tehtävissä. On turha väittää sitä, että se ei onnistuisi. Totta kai se vaatii vähän töitä. Se vaatii töitä niiltä eläkeyhtiöiltä, jotka saisivat selvät ohjeet Verohallitukselta siitä, miten tehdään muutokset atk-ohjelmistoon, jotta ne veronkevennykset myös 1. päivänä syyskuuta tulisivat eläkeläisille. Tämä asia on tarkistettu vielä Verohallitukselta, ja se on helppo tehdä. Se on nykyään täysin mahdollista, kysymys on vain tahdosta.

Toinen asia, mihin ed. Ala-Nissilä viittasi täällä. Jos olisi tehty syyskuun alussa muutoksia, se voisi tuoda ehkä ongelmia joittenkuitten verotukseen; jotkut mahdollisesti saisivat lisäveroja tai palautuksia. Voin todeta, että verotus ei ylipäätään ikinä kohtaannu täysin oikein. Verotus vuodelta 2001 on valmistunut, vuoden 2002 virallisia tietoja ei ole olemassa. Vuonna 2001 1,2 miljoonasta eläkeläisestä noin 700 000 sai palautusta ja noin 140 000 maksoi lisäveroja, eli siis voi sanoa, että enemmän kuin kaksi kolmasosaa eläkeläisistä, jotka maksavat veroa, sai jonkin näköisen lapun kotiinsa joko palautuksina tai lisäveron maksuna. Jos tehdään muutoksia, ehkä niitä olisi voinut olla suurempi määrä, mutta jos sen haluaisi korjata, sekin on mahdollista. Jos ensin lähtevät Verohallituksesta ohjeet eläkevakuutusyhtiölle, millä tavalla verotusta muutetaan, ja jos eläkeläinen ei ole tyytyväinen siihen pidätysprosenttiin, voi lähteä hakemaan muutosta. Mutta muutosta ei pysty hakemaan nyt etukäteen, koska ei ole ohjeistusta olemassa eikä ole myöskään niitä ohjelmistoja olemassa. Jos nyt joku eläkeläinen menisi ja ilmoittaisi, että haluaa sen veronkevennyksen, mikä heinäkuun alusta tulee palkansaajille, hän ei saisi sitä, jollei niitä perusteita muutettaisi. Tämäkin on syytä todeta.

Herra puhemies! Ihan lopuksi. Täällä kokoomuksen vastalauseessa n:o 1 on myös lausumaehdotus: "Eduskunta edellyttää, että hallitus kompensoi täysimääräisesti seurakunnille kunnallisverotuksen muutosten aiheuttamat verotulonmenetykset." Se on noin 7 miljoonaa euroa. Seurakunnille tämä on tietysti ikävä asia, että esitykset tapahtuvat kesken vuotta. Seurakunnat ovat tehneet omat talousarvionsa tälle vuodelle ja niitten mukaan elävät. 7 miljoonaa euroa kuitenkin vaikuttaa joittenkuitten seurakuntien asemaan, koska Suomessa on 100—200 seurakuntaa, jotka ovat taloudellisesti aika heikossa jamassa. Nekin seurakunnat tarvitsisivat joka ainoan euron käyttöönsä. Siinä mielessä olisi hyvä, että eduskunta selkeästi ottaisi kantaa, että tämä kompensaatio tulee myös seurakunnille eikä pelkästään kunnille ja Kansaneläkelaitokselle.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä kuitenkin todeta, että se hallitus, jossa ed. Koskinen oli mukana, toteutti tämän, teki eläkeläisten osalta aivan saman menettelyn kuin tehdään nyt. Se hallitus, missä ed. Koskinen oli mukana, ei myöskään kompensoinut seurakunnille joka kerta tätä ansiotulovähennystä, niin kuin tiedämme. Ainoastaan kerran se tapahtui täysimääräisesti. Nyt eduskunnan tahto on, että näin tapahtuu. Mutta näissä asioissa kyllä kokoomuksen linja on nopeasti kehittynyt. (Eduskunnasta: Eikö se ole myönteinen asia?) — Se on myönteinen asia. — Mutta niin kuin totesin, tuo tekniikka, mitä kokoomus esittää, ei johda oikeisiin tuloksiin eläkeläisten kannalta. Siinä mielessä siinä eläkeläiset tulevat tietyllä tavalla, käytän tällaista sanaa kuin "höynäytetyiksi", mutta sitähän saa eduskunnassa käyttää, herra puhemies.

Jari  Koskinen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Selvyyden vuoksi: Vuonna 2000, kun tehtiin ratkaisuja, eläkeläisjärjestöt kritisoivat sitä, että heille ei tullut veronkevennyksiä myöskään. Silloin todettiin, että olisi syytä jatkossa näin toimita. Nyt ei toimita niin eli nyt se olisi voitu tehdä, jos olisi haluttu. Mitä tulee kompensaatioon, voi olla, että joka kerta ei ole kompensoitu seurakunnille ansiotulovähennyksen korottamista, mutta ei niissä tapauksissa ole kompensoitu myöskään kunnille. Nyt on ensimmäistä kertaa, ainakin minun tietääkseni, erilainen ratkaisu: kunnille kompensoidaan mutta seurakunnille ei kompensoida. Se ei meidän mielestämme ole oikein.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hallitus esittää tuloverojen alentamista. Hallitus esittää, että tuloverotusta alennetaan prosenttiyksikkö heinäkuun alusta lukien kautta linjan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee tätä esitystä ja toteaa, että esitys on juuri sellainen, mitä kokoomus vaalien alla esitti tällä vaalikaudella tehtäväksi. Vaalien allahan me sanoimme, että tuloverotuksen keventämistä on välttämätöntä jatkaa, ja mallimme oli se, että alennetaan tuloverotusta prosenttiyksikkö vuodessa kautta linjan. Olemme hyvin tyytyväisiä siitä, että hallitus on lähtenyt tälle kokoomuksen viitoittamalle tielle, ja kannustamme hallitusta jatkamaan nyt valitsemallaan tiellä.

Vaalien alla tilanne oli hyvin toinen. Vaalien alla vasemmistoliitto ehkä kaikkein selkeimmin sanoi, että tuloverotusta ei tule keventää vaan tulee asettaa palvelut veronkevennysten edelle, mutta vaalien alla vasemmistoliitto ei ollut näine ajatuksineen yksin vaan myös vihreät esittivät saman ajatuksen. He asettavat palveluiden kehittämisen tuloverojen keventämisen edelle. Mutta vasemmistoliitto ja vihreät eivät olleet näine ajatuksineen yksin, vaan vaalien alla myös keskusta erittäin selkeästi useissa valtakunnallisissa keskusteluissa, muun muassa televisiossa ja lukemattomissa paikallisissa ja alueellisissa vaalipaneeleissa, korosti sitä, että keskusta, toisin kuin kokoomus kuulemma, asettaa palvelujen kehittämisen veronkevennysten edelle. Myös sosialidemokraatit viimeisessä vaaliohjelmassaan, jonka ennen vaaleja julkistivat, vaikenivat kokonaan veronkevennyksistä, joskin ohjelman julkistamistilaisuudessa puheenjohtaja Lipponen kyllä piti niitä tarpeellisina, mutta itse vaaliohjelmassa vaiettiin veronkevennyksistä ja haluttiin välittää se viesti, joka oli tietysti sopusoinnussa gallupien kanssa, että sosialidemokraatit asettavat palvelujen kehittämisen veronkevennysten edelle.

Toisin sanoen vaalienaluskeskustelussa kaikki muut paitsi kokoomus sanoivat, että palvelujen kehittäminen tulee asettaa veronkevennysten edelle ja veronkevennykset uhkaavat hyvinvointipalveluja, murentavat hyvinvointipalveluja, rapauttavat hyvinvointipalveluja. Tätä huusivat vaalien alla yhdessä ja samassa kuorossa vasemmalta vasemmistoliitto, sosialidemokraatit, vihreät, keskusta ja kristillisdemokraatit. Kokoomus oli yksin näissä lukemattomissa vaalikeskusteluissa pitkin maata todistamassa sitä, että asia ei ole näin yksioikoinen, että tuloveronalennukset ja palvelujen kehittäminen eivät ole vastakkaisia tavoitteita, eivät ole ristiriitaisia tavoitteita. Kokoomus todisteli vaalien alla, että tuloveroja keventämällä voidaan tukea talouskasvua ja työllisyyttä ja siten pidemmällä aikavälillä päinvastoin parantaa edellytyksiä pitää huolta kansalaisten arvostamista ja kansalaisille tärkeistä peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, turvallisuudesta jne.

Nyt hallitus on valinnut veronalennusten tien. Hyvät ystävät — ja hyvät ystävät hallituksessa — tarkoittaako tämä nyt sitä, että te olette murentamassa hyvinvointipalveluja, että te olette heikentämässä hyvinvointipalveluja, että te olette rapauttamassa hyvinvointipalveluja? Tehän sanoitte, edustajat Lindqvist, Väistö, Puisto ja kumppanit, että verojen keventäminen merkitsee hyvinvointipalvelujen huonontamista. Kun olette nyt valinneet tämän tien ja sen mittaluokan, jota kokoomus vaalien alla esitti, niin oletteko tehneet tämän heikentääksenne hyvinvointipalveluja, murentaaksenne hyvinvointipalveluja, rapauttaaksenne hyvinvointipalveluja? Ette tietystikään, vaikka vasemmistoliitto oman teoriansa valossa näin sanoo, sen teorian, joka teille oli yhteinen vaalien alla mutta joka on vasemmistoliiton teoria myös vaalien jälkeen. Ette tietystikään ole tekemässä näitä veronkevennyksiä rapauttaaksenne hyvinvointipalveluja, murentaaksenne niitä. Te olette tekemässä näitä veronalennuksia sen vuoksi, että te haluatte pitää huolta hyvinvointipalveluista. Eikö niin, ed. Puisto, te haluatte vahvistaa hyvinvointipalveluja, te haluatte kehittää niitä? (Ed. Puisto: Totta kai!) Sen vuoksi te olette alentamassa veroja, koska te uskotte, että veroja alentamalla tuetaan talouskasvua, tuetaan työllisyyttä ja parannetaan edellytyksiä pitää huolta palveluista jatkossakin.

Kokoomus onnittelee teitä siitä, että edes vaalien jälkeen olette nähneet näiden asioiden yhteyden oikealla tavalla, että edes vaalien jälkeen olette kuunnelleet talouden asiantuntijoita, jotka ovat kertoneet teille, että veronalennukset järkevällä tavalla toteutettuina, kuten kokoomus esitti, eivät ole ristiriidassa palvelujen kehittämisen kanssa vaan päinvastoin pidemmällä aikavälillä tukevat palvelujen kehittämistä. Hyvä näin! Me kannustamme teitä jatkamaan.

Nyt vaalien jälkeen keskustan piiristä esimerkiksi on kiistetty, että te olisitte vaalien alla olleet sitä mieltä, että palvelut ja veronalennukset ovat vastakkain. Esimerkiksi pääministeri Jäätteenmäki sanoi poliittisten toimittajien lounaalla, että yhtäältä ovat palvelut, toisaalta ovat veronalennukset; ei hän ymmärrä, miten julkisessa keskustelussa asetetaan näitä vastakkain. Niin, en minäkään ymmärrä, mutta vaalien alla silloinen oppositiojohtaja Jäätteenmäki ymmärsi hyvin, että nämä asetetaan vastakkain.

Itse asiassa hän asetti itsekin ne vastakkain. (Puhuja näyttää lehtileikettä — Ed. Ala-Nissilä: Onko se Iltalehti?) Tässä on esimerkiksi Taloussanomat 11. helmikuuta, (Ed. Kuoppa: Lehdistökatsaus!) jossa on koko sivun hieno profiilikuva pääministeri Jäätteenmäestä, silloisesta oppositiojohtaja Jäätteenmäestä, ja otsikkona "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin". Tekstissä sanotaan: "Puolue nojaa gallupeihin, joiden mukaan suomalaiset arvostavat hyvinvointipalveluita veronkevennyksiä enemmän." Nyt vaalien jälkeen pääministeri Jäätteenmäki ei ymmärrä, miten palvelut ja veronalennukset asetetaan vastakkain.

Toinen esimerkki: Keskustan ja ennen kaikkea Anneli Jäätteenmäen poliittinen kummisetä Kari Hokkanen kirjoitti Ilkka-lehdessä 14. tammikuuta (Puhuja näyttää toista lehtileikettä — Ed. Pulliainen: Mutta missä on Iltalehti?) muun muassa seuraavaa: "Jos tuloveroa alennetaan, on joko leikattava palveluja tai korotettava kuntien veroja, elleivät ne kykene tarpeeksi leikkaamaan omia palvelujaan." Edelleen Hokkanen kirjoitti: "On silkkaa oikeistopopulismia uskotella, että tuloveroasteen laskeminen läpi asteikkojen lisäisi työpaikkoja." Siis nyt hallitus tekee juuri näin: laskee tuloveroja läpi asteikkojen. Eli on pakko kysyä: Onko niin, että Kari Hokkasen mielestä hallitus on nyt toteuttamassa silkkaa oikeistopopulistista politiikkaa? (Naurua)

Edelleen Hokkanen kirjoitti: "Sellaisesta ei rakennu valoisampaa vaihtoehtoa. Sen avain on alempi työttömyysaste, joka vasta oikeuttaa alempaan veroasteeseen." Siis Hokkanen kirjoitti: ensin alempi työttömyys, sitten alemmat verot. Hallitus tekee päinvastoin. Se alentaa veroja, jotta voitaisiin edistää työllisyyttä eli alentaa työttömyyttä.

Lopuksi keskustan poliittinen kummisetä Kari Hokkanen kirjoittaa: "Muu", siis muu kuin mitä hän tässä sanoo, "on kokoomusjohtajien sanoja lainaten söpöhöpöliirumlaarumia." Siis se, mitä hallitus nyt tekee, on keskustan eräänlaisen pääideologin mielestä "söpöhöpöliirumlaarumia".

On hienoa, että vaalien jälkeen keskusta tekee toisin, hallitus tekee toisin, mutta otin nämä lainaukset osoittaakseni, mitä oli puhe ennen vaaleja, minkälaista oli keskustan sanoma vaalien alla.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (Ed. Pulliainen: Iltalehdessäkö?) sanoi eduskunnan täysistunnossa lähetekeskustelussa, että hallituksen tekemä veronalennus, prosenttiyksikkö vuodessa kautta linjan, on vaikutuksiltaan erilainen kuin kokoomuksen tekemä veronalennus, prosenttiyksikkö vuodessa kautta linjan. Ja miksi se on erilainen? Siksi, että hallituksen ratkaisu perustuu suhdanneajatteluun eli talouskasvun tukemiseen, kun taas kokoomuksen ajattelu Kalliomäen mukaan perustuu dogmiin. Kalliomäki on täysin väärässä kokoomuslaisesta ajattelusta. Joskin verotuksella tietysti on myös rakenteellisia vaikutuksia ja veronalennuksia on ajettava senkin takia, mutta se, että kokoomus olisi vaatinut veronalennusta jotenkin dogmaattisesti ja ilman, että kokoomus olisi korostanut sen yhteyttä nimenomaan talouskasvun tukemiseen ja edistämiseen, se Kalliomäen väite on täysin väärä.

Todistaakseni sen otin oman kirjoitukseni Karjalainen-lehdestä 12.2. eli ennen vaaleja, jossa otsikko jo kertoo, miten kokoomus asian näkee: "Talouskasvua tuettava veronalennuksin", eli Kalliomäki nyt sanoo, että on yhtäältä hallituksen ajattelua ja että kokoomuksen ajattelu on jotain muuta, mutta itse kirjoitin vaalien alla 12. päivä helmikuuta Karjalaisessa: "Talouskasvua tuettava veronalennuksin". Itse tekstissä kirjoitin muun muassa näin: "Kokoomuksen tavoitteena ei ole se, että passiivisesti seurataan kasvuarvion toteutumista. Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelma sisältää juuri sellaisia veroratkaisuja eli prosenttiyksikkö vuodessa kautta linjan, joilla tuetaan talouskasvua ja työllisyyttä." Näin kirjoitin ennen vaaleja; näin toimii hallitus vaalien jälkeen. Hyvä niin! Ainoa paha, että kokoomus ei ole siinä hallituksessa mukana, joka tekee tältä osin oikeata politiikkaa. (Ed. Pulliainen: Eihän sinne tarvitse mennä, kun se näkyy muutenkin!)

Edelleen kirjoitin näin: "On väitetty, että esittämiimme veronkevennyksiin ei ole varaa. Pikemminkin voidaan sanoa, ettei Suomella ole varaa jättää veronkevennyksiä tekemättä." Ilmeisesti hallitus on nyt samaa mieltä, koska se tekee veronalennuksia. Ansiotulojen verotuksen keventämisellä vaikutetaan myönteisesti talouskasvuun ja työllisyyden kehitykseen. Tämä on viimeksi todettu muun muassa Sailaksen työllisyyspoliittisen työryhmän väliraportissa.

Lopetin kirjoitukseni näin: "Kaiken kaikkiaan työnteon verotuksen keventäminen ei ole kakun jakamista, vaan liittyy kakun kasvattamiseen. Työnteon veronkevennyksiä tarvitaan välttämättä, mikäli halutaan luoda taloudellista kasvua ja kasvattaa yhteistä hyvinvointia. Yksioikoinen käsitys siitä, että yhä kireämmällä verotuksella voitaisiin taata yhä paremmat julkiset palvelut, on virheellinen, vai kuvitteleeko joku, että verotuksen kiristäminen esimerkiksi 70:een, 80:een tai 90 prosenttiin merkitsee aina vain lisää voimavaroja peruspalvelujen tuottamiseen?"

Eli tämä ajattelu, jonka kirjoitin kuukautta ennen vaaleja, kelpaa nyt kuukauden kaksi vaalien jälkeen erinomaisesti nykyiselle hallitukselle. Ministeri Kalliomäen väite, että meidän ajattelumme perustuu johonkin dogmiin ja heidän ajattelunsa perustuu siihen, että tuetaan kasvua ja työllisyyttä, on siis virheellinen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että se virhe tässä hallituksen veroesityksessä on, että se annetaan palkansaajille jo ennakonpidätyksen yhteydessä heinäkuun alusta, mutta sitä ei anneta eläkkeensaajille, niille eläkkeensaajille, joita hallituksen esitys siis koskee.

Ed. Ala-Nissilä moitti kokoomusta siitä, että se ajaa hyvätuloisten eläkkeensaajien — nimeä mainitsematta Jaakko Lassilan — asiaa. Haluan todeta, että kokoomuksen esitys, josta äänestettiin viime viikolla, kohdistui täysin samoihin eläkkeensaajiin kuin kohdistuu teidän, ed. Ala-Nissilä, hallituksenne esitys. Ero oli vain se, että me näimme, että eläkkeensaajia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Heidän tulee saada veronalennuksensa voimaan samaan aikaan, tai jos teknisesti ei ole mahdollista täysin samaan aikaan, niin lähes samaan aikaan kuin palkansaajien, kun taas teidän esityksenne merkitsee sitä, että eläkkeensaajat saavat tämän puolitoista vuotta myöhemmin eli otatte eläkkeensaajilta puolentoista vuoden pakkolainan. Tätä en voi hyväksyä ja semminkin, kun olisi ollut täysin mahdollista saattaa tämä eläkkeensaajia koskien myös voimaan jo syyskuun 1. päivästä lukien, kuten esitimme ja tämän mahdollisuuden selvitimme erikseen, ja ed. Koskinen jo perustelikin tätä asiaa tarkemmin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vain kannustaa hallitusta jatkamaan sillä peruslinjalla, tuloverotuksen keventämisen linjalla, jonka hallitus on nyt omaksunut.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taas kuulimme kokoomuksen arkeologisen lehdistökatsauksen, jossa kaivellaan menneitä vaalien alta ja joka huipentui siihen, että ed. Zyskowicz luki omia ajatuksiaan, omia pakinoitaan. (Ed. Dromberg: Huonosti kuunneltu!) Niitä on täällä mukava lukea ja kuulla, mutta mielellään niitä tuoreempia pakinoita kuulisi, jos niitä luetaan.

Pari kommenttia.

Ensinnäkin mietinnössäkin todetaan, että kaikkein pienimpien eläkkeiden osalta ratkaisua tulee hakea sosiaalipolitiikan keinoin, jolla tarkoitetaan juuri peruspalveluja ja sitten pienimpien eläkkeiden tasokorotusta. Se on kaikkein tärkein asia mielestäni.

Toinen asia on, että esimerkiksi keskustan vaaliohjelmassa, joka vaalien alla julkaistiin, ei aseteta peruspalveluja ja veronkevennyksiä vastakkain. Siinä myös lähdetään siitä, että veroja olisi kevennetty toista miljardia euroa vaalikaudessa, niin kuin nyt hallitusohjelmassa lukeekin. Tosin siellä on tarkistusmahdollisuuksia, ja varmaan siitä pitää mennä eteenkinpäin. Minusta tällaisten lehdistökatsausten avulla annetaan väärä kuva siitä, mitä puolueiden ohjelmissa todella vaalien alla esitettiin. (Ed. Zyskowicz: Annetaan oikea kuva!)

Keskustahan korostaa nimenomaan myöskin työn verotuksen keventämistä. Meillä on myöskin työnantajamaksut matalapalkka-aloilla keskeisenä. (Ed. Dromberg: Milloin ne tehdään?) On tärkeätä, että siinä mahdollisimman nopeasti edetään, siis ei veronkevennyksiä veronkevennysten takia, vaan nimenomaan työllisyyden — työllistämisen, työllistymisen, molempien — edistämiseksi, yrittäjyyden parantamiseksi.

Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz piti vanhojen lehtien lehtikatsauksen jälleen kerran. Mielestäni ei pidä katsoa peräpeiliin eikä taaksepäin, vaan tulevaisuuteen. Tämä hetki ja tilanne on erilainen kuin vaalien alla. Me olemme kansainvälisessä lamassa. Siitä nouseminen tarkoittaa sitä, että kaikkia elementtejä on käytettävä. Verohelpotukset ovat tässä yksi keino. Sen jälkeen tulee sitten, kuten ed. Ala-Nissilä totesi, erinäisiä toimenpiteitä, joilla pyritään nousu saamaan aikaan ennen kaikkea elinkeinotoiminnan, yritystoiminnan kautta helpottamalla siellä verotusta, välillisiä kuluja ja myöskin yritysten sukupolvenvaihdoksia.

Pienten eläkkeitten osalta täytyy todeta, että verohelpotukset eivät siellä pure. Ainoastaan sosiaalipoliittiset toimenpiteet, kuten pienimpien eläkkeitten korottaminen, ovat keinoja, joilla voidaan sitä puolta hyödyttää. Sen osalta jatkossa myöskin sillä puolella tulee olemaan toimenpiteitä, jotka helpottavat pienituloisimpien eläkeläisten asemaa ja tilannetta.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz hyvin perusteli hallituksen veronkevennyslinjan ja kertoi, mitä keskusta oli luvannut vaalien alla. On oikein hyvä asia, että siitä muistutetaan silloin tällöin.

Mutta itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kun Virossa pääministeri esittää parlamentille tuloveron alentamista 26 prosentista 20 prosenttiin, eikö Suomen eduskunnan olisi syytä olla huolestunut siitä, mitä vaikutuksia maamme talouselämään seuraa, jos Viro tämmöiset veronkevennykset tekee? Minun mielestäni osa suomalaisia yrityksiä, työntekijöitä, ammattiosaajia ja älymystöä siirtyy sinne harjoittamaan yrityspolitiikkaa ja yrittämistä. Siinä mielessä toivon hallituksen vakavasti suhtautuvan tähän Viron kilpailevaan verotilanteeseen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille ihan lyhyesti vain, että arkeologiaan tukeutuminen tämmöisessä tilanteessa, jossa on kysymys aktiivisesta politiikan tekemisestä siinä ajassa, jota eletään, on aika vaarallista. Sen takia juuri minä olen ymmärtänyt tämän hallituksen toimenpiteen sillä tavalla, että tätä ratkaisua, jota me juuri nyt käsittelemme, on perusteltu elvytyksellä, elvytyspoliittisella vaikutuksella. Siinä suhteessa tilanne on muuttunut siitä, mikä oli vaalikamppailun aikana, mutta kokoomushan onkin äärikonservatiivinen puolue, joka elää arkeologiassa. (Ed. Zyskowicz: Olipas sattuva piikki, ai ai!)

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille sanoisin, että jos annetaan rahaa peruspalveluihin ja terveydenhoitoon, se kyllä lisää toimeliaisuutta yhteiskunnassa. Sinne tulee uusia työpaikkoja. Uutta veronmaksukykyä tulee sinne. Jos annetaan tällaisia verohelpotuksia suurituloisille, se hyöty ei välttämättä jää tämän maan rajojen sisälle. Voi mennä maan rajojen ulkopuolellekin nämä rahat. Eli kyllä kakku on määrätyn suuruinen, ja rahaa ei kasva tuolla oksilla, vaan se tulee veroista. Kannatan ja esitän sitä, nämä hyväosaisten verohelpotukset hylätään. Verohelpotuksia pitää antaa, mutta pieni- ja keskituloisille.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen edustajat ovat täällä voimakkaasti tukeneet hallituksen veronkevennysten peruslinjaa, mihin heillä mielestäni on todellakin moraalinen oikeus oman vaaliohjelmansa perusteella. Ongelmana on vain se, että kokoomus tällä linjalla ja näillä esityksillä hävisi vaalit, eli Suomen kansa ei selvästikään priorisoinut mittavia veronkevennyksiä, vaan nimenomaan hyviä palveluja, lapsiperheiden ja eläkeläisten tulonsiirtojen parantamista, myös elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista. Tätä linjaa esittivät niin keskustan, sosialidemokraattien, kristillisdemokraattien, vihreiden kuin vasemmistoliiton ehdokkaat. Se linja selvästikin voitti vaalit, eli kansalaiset antoivat sille tukensa.

Toki tätä esitystä, mikä meillä on käsiteltävänä, voidaan perustella talouden realiteeteilla. Mutta itse olen sitä mieltä, että kansalaisten ostovoimaa tuetaan parhaiten antamalla sitä niille, joilla sitä on vähiten. Siksi kristillisdemokraatit haluavat olla uskollisia omalle vaaliohjelmalleen. Tulen varsinaisessa puheenvuorossani esittämään tämän hallituksen esityksen hylkäämistä.

Ulla  Anttila  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreiden vastalauseessa esitetään mallia, jota kutsutaan nimellä "negatiivinen tuloverotus" ja jossa siis tarkoituksena on luoda nimenomaan kannustimia pienten palkkatulojen saamiseen. Esimerkiksi meidän viimesyksyisestä varjobudjettivastalauseestamme on ottanut oppia Veronmaksajain Keskusliitto, joka tänä keväänä esitteli saman tyyppisen mallin. Näin ollen meidän linjauksemme ei ole sama kuin hallituksen, vaan tilanteessa, jossa on olemassa suuri riski, että talous ajautuu ahdinkoon ja työllisyystilanne heikkenee ratkaisevasti, haluamme luoda sellaisia taloudellisia kannusteita, joilla ratkaistaan kannustinloukkuongelmat, lisätään työllisyyttä ja lisätään kotimaista kysyntää. Tämä malli, jossa siis pienituloisen työn sekä tarjoaminen että hankkiminen tulee kannattavammaksi, on paras vaihtoehto tällä hetkellä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys veronalennuksista ei kohdistu keskituloisiin eikä pienituloisiin eläkkeensaajiin lainkaan. Se ei kohdistu myöskään pienituloisimpiin palkansaajiin, ja keskituloisiin se kohdistuu selkeän heikosti ja heikolla voimalla. Jos työllisyyttä halutaan tällä tavalla tukea, niin mahdollisesti saavutettujen työpaikkojen hinta on todella korkea. Näin ollen mielestäni olisi hallitukselta odotettava ja vaadittava sitä, että todella ne palvelut, joista on ollut puhe ennen vaaleja ja joiden tukemisen taakse kansan enemmistö asettui, säilytetään, niitä kehitetään, niiden tulevaisuus varmistetaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että keskustalaiset eivät halua, että täällä toistetaan lehdistä tai vaaliohjelmista heidän vaatimuksiaan ja kannanottojaan vaalienalusajalta, koska se politiikka, jota keskusta hallituksessa tekee, ei pelkästään suhteessa tuloverotuksen keventämiseen vaan myös suhteessa moniin moniin muihin asioihin, kansaneläkkeen pohjaosaan tai kansaneläkkeiden taitettuun indeksiin ja muuhun, on täysin päinvastaista kuin se politiikka, jota he esittivät vaalien alla. On mielestäni kuitenkin rehellistä ja äänestäjien kannalta kohtuullista, että täällä voidaan ottaa muutamia viikkoja vanhoja lehtilausuntoja esiin ja osoittaa, miten takit ovat tässä suhteessa kääntyneet ja täyskäännös on tehty, eikä se ole mitään arkeologiaa.

Mitä tulee ed. Ala-Nissilän väitteeseen, ettei keskusta asettanut vaalien alla palveluja ja veronalennuksia vastakkain, niin tuohan ei käytännössä pidä paikkaansa. Täällä on lukemattomia edustajia, ed. Huotari, ed. Räsänen tai ed. Tulonen ja muut, jotka olivat monissa paneeleissa vaalien alla keskustan ehdokkaiden kanssa, ja kaikissa näissä paneeleissa keskustan ehdokkaat kertoivat, että he asettavat palvelut veronkevennysten edelle. (Ed. Tulonen: Pitää paikkansa!) Tämä toistui kautta maan. Kun nyt sitten täällä eduskuntasalissa sanotaan, että emme me asettaneet vastakkain, kun meillä oli joku asiantuntijaohjelma, jota kabineteissa esiteltiin asiantuntijoille ja jossa näitä ei asetettu vastakkain, (Ed. Markku Koski: Parempi katsoa tulevaisuuteen kuin menneisyyteen!) niin sehän ei pidä paikkaansa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, jossa esitetään, että ensi vuoden tuloveroasteikkoihin tehdään puolen prosenttiyksikön kevennys ja palkansaajien verokortteihin tehdään prosenttiyksikön alennus heinäkuun alusta, on aivan erinomainen. Nimittäin prosenttiyksikön kevennys asteikoissa tälle vuodelle vastaa juuri sitä, mitä kokoomus eduskuntavaaliohjelmassaan vaati, prosenttiyksikkö per vuosi. Oikeastaan esitys on paljon parempi kuin mihin kokoomus itse on kyennyt. Nimittäin hallituksessa budjettineuvotteluissa viime syksynä päästiin asteikoissa 0,3 prosenttiyksikön kevennykseen ja tuposopimuksessa lisättiin vielä 0,2 eli yhteensä puoli prosenttiyksikköä, mutta kun kokoomus pääsi oppositioon, niin vihdoinkin päästiin siihen tavoitteeseen eli yhteen kokonaiseen prosenttiyksikköön vuodessa. Kiitän siitä lämpimästi sosialidemokraatteja ja keskustaa, että kokoomuksen politiikka toteutuu paremmin, kun kokoomus on hallituksen ulkopuolella kuin jos kokoomus on hallituksessa. (Ed. Pulliainen: Kannattaa pitää siellä vaalikauden loppuun!) Tuntuu siltä, että oppositio ohjaa täällä harjoitettua politiikkaa, ja kyllä tullaan puhumaan näistä asioista jatkossakin, että kokoomuksen tavoitteet toteutuvat, te välikätenä. Ehkä onkin näin, että kokoomuksen pelko on viisauden alku hallitukselle.

Totuus on kyllä myöskin se, että vaalien alla oli kaksi eri linjaa: verotus ja parempi työllisyys tai verotus ja huonommat palvelut. Oli vain yksi puolue, kokoomus, joka joutui puolustamaan sitä, että alentamalla työnteon verotusta parannetaan työllisyyttä ja että se on juuri tässä suhdannetilanteessa välttämätöntä. Kaikki muut puolueet varsinkin kampanjan loppuvaiheessa sanoivat, että jos verotusta kevennetään, palveluita on pakko karsia ja heikentää ja siihen he eivät ole valmiita. Tämän ideologisen keskustelun kokoomus on nyt voittanut, kun hallitus on tunnustanut, että se ei seiso niiden sanojen takana, joita sosialidemokraatit ja keskusta ennen vaaleja esittivät.

Oikeastaan varsin mielenkiintoista on se, että kun katsotaan hallituksen talouspolitiikan linjaa, menoille on ehdoton menokatto, 1,12 miljardia euroa, mutta veroille on vähimmäisminimi, joka on 1,12 miljardia euroa. Jos me katsomme, miten palveluiden osalta toimitaan, niin kannattaa lukea vaikka valtiovarainvaliokunnan kehyksistä antama mietintö, jossa todetaan, että tämä hallitus panostaa palveluihin alle puolet siitä, mitä edellinen hallitus palveluiden parantamiseen, kun lasketaan euroissa. Eli se tarkoittaa heikompaa palveluiden kasvattamista Jäätteenmäen hallituksen aikana kuin Lipposen kakkoshallituksen aikana. Toivottavasti veroissa päästään parempaan tulokseen sillä tavalla, että verotus kevenee enemmän Jäätteenmäen hallituksen aikana kuin Lipposen kakkoshallituksen aikana. Mutta nämä ovat ne realiteetit, joiden puitteissa näissä olosuhteissa toimitaan.

Tietysti kyllä tässä yhteydessä tulee myös kysymys johtajuudesta esille. Onko niin, että gallupien valossa maata johdetaan, kerrotaan kansalle, mitä kansa gallupien mukaan haluaa kuulla, mutta toimitaan täysin päinvastaisesti kuin mitä on sanottu? Ajatelkaa, miten se murentaa politiikan moraalia, että ei voida luottaa johtaviin poliittisiin toimijoihin ja siihen, mitä he sanovat. Ei tarvitse katsoa kuin aivan viime viikkojen tapahtumia. On valitettavaa, että tässä maassa moraalisessa rappiossa on menty kyllä viime aikoina varsin syvälle. Johtavien poliitikkojen puheisiin ei voi luottaa. Se on erittäin vakava asia. Valitettavaa on se, että vaikka voidaan yksilöidä tiettyjä henkilöitä, joiden osalta on ongelmia, niin kyllä se heijastuu meihin kaikkiin poliitikkoihin. Siinä suhteessa täytyy sanoa samoin kuin oppositiojohtaja Jäätteenmäki vaatiessaan, että parempaa moraalia tarvitaan ja että tämä kohdistuisi siihen, mitä hallitus jatkossa tekee.

Jos ed. Ala-Nissilä olisi täällä, niin toivoisin, että nyt kun täällä on siteerattu Ilkan päätoimittajan Kari Hokkasen kirjoitusta, niin pääministeri vastaisi Hokkaselle Ilkka-lehdessä ja kertoisi, mikä on hallituksen linja ja että Hokkasen ideologinen linja on täysin väärä ja Hokkasen neuvoja hallitus ei tule jatkossakaan noudattamaan.

Mutta mikä on äärimmäisen tärkeätä, on jatko, millä tavalla verotuksen keventyminen tapahtuu. Hallituksen ajatuksena kuitenkin on se, että tehdään noin prosenttiyksikön kevennykset vuodessa — tämä on pakko tehdä ensi vuonna, koska nyt kun tehdään ennakonpidätykseen prosenttiyksikön kevennys, niin jos halutaan, että verotus ei kiristy, ensi vuonna täytyy tehdä asteikkoihin yhden prosenttiyksikön kevennys. Toivottavasti siihen tehdään myöskin sitten ansiotason nousua vastaava tarkistus. Mutta olisi äärimmäisen tärkeätä, että kuluttajat jo nyt tietäisivät, mikä heidän ensi vuoden verotuksensa on, että uskallettaisiin kuluttaa. Eli olisi tärkeätä, että myöskin jatkon osalta hallitus mahdollisimman nopeasti ilmoittaisi, että se jatkaa todellakin sitä linjaa, mitä kokoomus vaalien alla vaati, ja toimii johdonmukaisesti sen linjan mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee eläkeläisiin, kyllä tilanne valitettavasti on se, että eläkeläiset on tässä veroratkaisussa tyystin unohdettu. On täysin selvää ja asiantuntijakuulemisessa tuli selväksi, että kyllä eläkeläisillekin voidaan tehdä ennakonpidätyksen alennus. Se voidaan antaa suoraan ohjeena työeläkelaitoksille tai Verohallituksen ohjeistuksena työeläkelaitoksille, jossa Verohallitus määrittelee ne henkilöt, joittenka osalta kevennykset tehdään. On täysin selvää, että kevennykset voidaan ennakonpidätykseen tehdä, jolloin tarkkuus on suurempi verotuksen osalta kuin silloin, jos niitä kevennyksiä ei tehdä. Lopputulos ei varmasti ole täsmälleen oikea, mutta on paremmin kohdallaan kuin silloin, jos mitään ei tehdä.

Tuntuu siltä, että hallituksella on todellista asenteellista vaikeutta eläkeläisten osalta. Hallitus on jo parissa kuukaudessa, vaikka sanotaan, että hallitus ei ole ehtinyt vielä kovin paljon tehdä, onnistunut saamaan eläkeläisten osalta negatiivisen triplan, jonka osat ovat seuraavat: Ensinnäkin vaalilupaukset eläkeläisille petettiin, ei tule ministeri Hyssälän lupaamaa 300 euron tasokorotusta kansaneläkkeisiin kuukaudessa. Toiseksi eläkeläisiä vähätellään. Kun luvataan, että vuonna 2006 eläkeläiset saavat 7 euroa kuukaudessa kansaneläkkeisiinsä lisää, niin minun täytyy kyllä sanoa, että palaute eläkeläisiltä on ollut se, että eläkeläisiä vähätellään, jotkut sanovat jopa pilkataan, tällä neljän vuoden korotuksella. (Ed. Heinäluoma: Mikä on kokoomuksen linja?) Kolmantena on se, että näitä veronkevennyksiä ei anneta välittömästi eläkeläisille, vaan eläkeläiset joutuvat epätasa-arvoisesti odottamaan kevennysten saamista.

Kokoomuksen linja on ollut hyvin eläkeläismyönteinen. Otetaan Lipposen kakkoshallitus. Silloin ylimääräinen sairausvakuutusmaksu eläkeläisiltä poistettiin, 12 euron lisäys tuli kansaneläkkeisiin ja myöskin tämä pohjaosan kahdenkertainen leikkaus, jota kokoomus ajoi ehdottomasti kaikkein voimakkaimmin, (Ed. Puisto: Tämä tapahtui ed. Sasista huolimatta!) kompensoitiin, ei valitettavasti täsmämallin mukaisesti, mutta kompensoitiin kuitenkin pääasiallisin osin. Eli voi sanoa, että niin hyviä ratkaisuja kuin viimeisten neljän vuoden aikana on tehty eläkeläisten kannalta, ei varmasti mikään hallitus ole pitkään aikaan tehnyt eikä tule tämäkään hallitus tekemään. Sanon vielä kansaneläkkeen korotuksesta vuonna 2006, että jos suhdanteet eivät parane, en kovin varmasti menisi lupaamaan niitä 7:ää euroa eläkeläisille vuonna 2006. Kannattaa siinäkin suhteessa olla varovainen ja katsoa, mitenkä taloudellinen tilanne kehittyy.

Mitä tulee sitten seurakuntien asemaan, niin se täytyy todeta, että on totta, että seurakunnat ovat jääneet aikaisemmin ilman kompensaatiota vuonna 2000, mutta niin jäivät silloin kunnatkin. Johtava periaate on ollut se, että kuntia ja seurakuntia kohdellaan yhdenmukaisesti. Näin olisi ehdottomasti tässäkin tapauksessa pitänyt tehdä. Hallituspuolueissa oli tiettyä ymmärrystä, mutta ei ollut riittävästi voimaa ja ehkä ei sitten haluakaan siinä suhteessa, että olisi menty niin pitkälle, että olisi velvoitettu hallitusta korjaamaan tämä epäkohta. Siitä syystä kokoomus ehdottaa lausumaa, jossa velvoitetaan hallitus ryhtymään toimenpiteisiin, jotta myöskin seurakunnat saavat tämän hyvityksen, minkä kunnat saavat.

Arvoisa puhemies! Kannatankin ed. Koskisen tekemää ponsilausumaa.

Sitten vielä haluan erityisesti kiittää ed. Puistoa hänen vahvasta tuestaan tälle veronkevennykselle. Hän on ansiokkaasti toiminut valtiovarainvaliokunnassa sen puolesta, että hallituksen esitys on mennyt siellä lävitse, ja vankkumatta seisonut hallituksen ehdotuksen takana. Toivon, että hän Turussa vahvasti kertoo, että hallituksen linja on tosiaan nyt sitten se, että veroja kevennetään ja palveluihin käytettävät rahat puolitetaan, ja että hän ei yhtään ollut huolissaan tästä linjasta, vaan se sai hänen täyden vankkumattoman tukensa kaikissa äänestyksissä täällä eduskunnassa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vihreät ovat tehneet mielenkiintoisen esityksen negatiivisesta tuloverojärjestelmästä. Täytyy sanoa, että vihreät ovat vähän myöhään liikkeellä. Itse jo eräässä kokoomuksen sisäisessä vaaliohjelmassa vuonna 74 ehdotin negatiivista tuloverojärjestelmää käyttöönotettavaksi eli 30 vuotta sitten. Silloin nimittäin käytiin Yhdysvalloissa merkittävää keskustelua tämän tyyppisestä järjestelmästä, ja Yhdysvalloissa tiettyjä elementtejä siitä jossain määrin joissakin osavaltioissa on otettu käyttöön. Voidaan kuitenkin sanoa, että semmoisen puhtaan järjestelmän käyttöönotto on äärimmäisen vaikeata. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että kyseessä on rakenteellinen uudistus, joka olisi merkittävä uudistus ja johon pitäisi yhdistää koko sosiaaliturvajärjestelmä sekä tulonsiirrot. Mutta sanoisin, että jossakin vaiheessa asian selvittäminen sinänsä olisi kyllä tarkoituksenmukaista, eli voitaisiinko tällä tavalla rakentaa meille parempi tulovero- ja sosiaalisten tulonsiirtojen järjestelmä. Mutta sanon, että se on harjoitus, jonka rakentamisessa menee helposti muutamia vuosia. Olen silti valmis lämpimästi tukemaan sitä, että tässä aloitettaisiin perusteellinen valmistelutyö.

Arvoisa puhemies! Kokoomus kiittää hallitusta ja toivoo, että hallitus jatkaa kokoomuksen viitoittamaa linjaa.

Valtiovarainministeri  Antti  Kalliomäki

Puhemies! Lähinnä huvittavaa on tämä kokoomuksen eläkeläishymistely. Minullakin olisi tästä asiasta mielenkiintoisia muisteloita kuluneelta vaalikaudelta, mutta jääköön, koska tulokset kuitenkin olivat erittäin positiivisia eläkeläisten kannalta. Muistelen myöskin, että oli hyvin yhteinen näkemys siitä, että jatkossa eläkeläisten osalta pureudutaan siihen, mikä on heille tärkeintä eli palveluihin. Se oli sosialidemokraattien kanta silloin ja on tänäkin päivänä. Ja tämän hallituksen ohjelmassa tämä on huomioitu hyvin voimakkaalla painopisteytyksellä ja se esimerkki, joka sieltä selkeimmin voidaan esittää, on terveydenhoito, siihen kohdistuvat voimakkaat panostukset.

Terveydenhoito on palvelualue, jossa se väestöryhmä, eläkeläiset, josta nyt on puhe, on kaikista suurimmassa tarpeessa ja käyttää eniten näitä palveluita. Minusta se on oiva esimerkki siitä, että sinne kannattaa panostaa ja eläkeläiset tulevat siitä merkittävästi myöskin hyötymään. Kuluttajien osalta verotuksesta puheenollen voin sanoa sen, että jokainen kuluttaja tietää tällä hetkellä, että hänen verotuksensa tulee ensi vuonna kevenemään. Se perustuu hallitusohjelmaan ja ihan sellaisiin Euroopan unionin kehitykseen liittyviin tosiasioihin kuin se, että valmisteverot tulevat ensi vuonna keventymään ja tekemään merkittävää tilaa sitten myöskin verotuksen puolella ja ...

... tuovat tuloa eläkeläisten kukkaroon. Plus sitten vielä hallituksen ilmoittama linjaus myöskin työn verotuksen keventämisestä.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Tuohon ed. Sasin puheen alkuosaan täytyy puuttua. Hänhän kehitteli tällaisen, nimettäköön se nyt sitten Sasin leikkuriksi tai Sasin partaveitseksi, vaikkei se niin terävä ollut tämä ajatus, että jos vaatii veroja vähennettäväksi, niin se on vaihtoehtoinen linja palvelujen parantamiselle. Kyllä tämä luokittelu varmaan piti paikkansa, että kokoomuksella vaaliohjelmissa oli tällainen yksipuolinen verojenalentamisvaatimus (Ed. Zyskowicz: Ei pidä paikkaansa!) ja sitten taas toiset painottivat palvelujen parantamista, mutta esimerkiksi sosialidemokraattien osalta nämä molemmat puolet olivat vahvasti mukana.

Sehän on keskeinen haaste koko hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle, että meidän pitää pystyä pitämään yllä ja parantamaan palveluja samaan aikaan kuitenkaan romuttamatta taloutta ylikiristetyllä verotuksella. Tarvitaan molempia linjoja jatkossakin, niin kuin valtiovarainministeri totesi. Tässä on selviä painotuksia palvelujen parantamiseen, ei ole suinkaan kysymys yksipuolisesta verojen keventämisestä, mikä taas on ollut välttämätöntä suhdannetilanteen takia.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille vihreiden mallista: Vuonna 74 en pystynyt osallistumaan tähän keskusteluun, koska vasta harjoittelin silloin puhumaan.

Olisin halunnut todeta, että meidän tässä esittämämme malli ei ehkä ole niin radikaali, että se tarkoittaisi koko sosiaaliturvajärjestelmän uudelleen katsomista, koska tässä esitetyssä negatiivisessa veromallissa pelataan valtionveron ja kunnallisveron välillä. Olemme sitä esittäneet viime syksynäkin, joten sinänsä valtiovarainministeriössä nämä esitykset olisi voitu ottaa huomioon. Siinä on pyritty siihen, että veronalennukset huomattavasti enemmän kohdistuisivat pienituloisiin. Kun kuluttajat nyt tietävät, että heidän verojaan alennetaan, niin myös pienituloiset tietävät, että kevennys on noin parikymmentä euroa vuositasolla ja suurituloisilla taas useita satoja euroja vuositasolla. Näinhän nämä hallituksen veronkevennykset nyt kohdistuivat.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäelle toteaisin, että edellisen hallituskauden tulokset eläkkeensaajien kohtelussa olivat hyviä, kuten täällä on sanottu: Korotettu sava poistettiin, pohjaosan kaksinkertainen leikkaus hyvitettiin ja kansaneläkkeeseen tehtiin tasokorotus. Silloisen opposition ja eläkeläisten itsensä mielestä tulokset eivät olleet hyviä, ja silloinen oppositio eli keskusta lupasikin, että pohjaosa palautetaan, taitettu indeksi poistetaan ja tasokorotus on tuntuva. Ministeri Hyssälä tässä esitteessä lupasi 300 euron tasokorotuksen kansaneläkkeeseen.

Nyt tiedämme hallitusohjelman luettuamme, että nykyinen hallitus ei tule mitään näistä kepun vaalilupauksista toteuttamaan. Kyllä eläkeläiset ovat olleet tyrmistyneitä, varsinkin kun hallitus aloittaa koko eläkeläisten kohtelun sillä, että se syrjii heitä tässä nyt tehdyssä veronalennuksessa.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaaliohjelmassa oli selvästi verotuksen keventäminen yksi osio. Toinen yhtä suuri ja tärkeä osio oli palveluitten parantaminen. Tulonsiirtoja oli vähemmän, mutta erityisesti juuri palveluihin.

Täytyy sanoa, että jos katsotaan, millä tavalla me halusimme parantaa palveluita, yksi tärkeä osuus oli hoitotakuu, jonka läpi ajamisessa kokoomus näytteli edellisessä hallituksessa aivan keskeistä roolia. Demarit olivat huolissaan siitä, että jos hoitotakuu tulee, joudutaan käyttämään yksityisiä palveluita. Se oli ideologinen ongelma, mutta onneksi porvarilliset puolueet saivat edellisessä hallituksessa hoitotakuun lävitse. Sen jälkeen hallitusneuvotteluissa keskusteltiin palvelusetelien käyttämisestä, mutta jälleen demarit olivat hyvin varovaisia siinä suhteessa, kuinka laajalti voidaan käyttää palveluseteleitä, joilla voitaisiin turvata kansalaisille hyvät palvelut.

Nyt viimeksi ministeri Mönkäre on puhunut siitä, että pitäisi kelakorvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta poistaa. Mitä palveluiden parantamista se on?

Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että suhdannesyistä veronkevennykset on aikaistettu. Toivon ja uskon siihen, että sillä on elvyttävä, työllistävä ja taloutta tervehdyttävä vaikutus. Silloin voimme pitää siitä vahvasta vaalilupauksestamme kiinni, siitä ideologisesta linjastamme, ettei palveluja uhata.

Kun tällä viikolla käsittelemme kehyksiä, joissa on alijäämäksi kirjattu 275, se pakottaa eduskunnan entistä tiiviimmin budjetin sisältä etsimään ne kohdat, joista on momenteilta tehtävä siirtoja ja löydettävä säästöjä, jotta voimme huolehtia siitä, että taso tulonsiirroissa ja palveluissa säilyy. Kyllä näitä löytyy, muun muassa puolustusvoimien indeksisidonnaisuus, jota ei ole millään muulla alueella.

Ja samalla puhun vielä eläkeläisistä, pahoittelen, että huusin väliin ed. Sasin puhuessa, että ed. Sasista huolimatta tehtiin nämä eläkemuutokset: Kyllä kokoomus oli aina mukana, kun näki, että ne viedään läpi, ja ensimmäisenä tiedottamassa.

Kaarina  Dromberg  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan palvelujen parantamisesta niin eläkeläisten kuin lapsiperheiden kohdalla, se ei kyllä tule toteutumaan kaikilta osin. Kun tuo ansiotulovähennys luvattiin kompensoida kunnille, se suurimmalle osalle kuntia kompensoidaan, mutta on kuntia, joissa näin ei tapahdu. Esimerkiksi Vantaa, Raahe ja Hamina häviävät tässä kohtaa. Nyt toivonkin hallitukselta sellaisia toimenpiteitä, että nämä kompensaatiot näiden kuntien osalta myöskin viedään läpi. Näissä kunnissa, varsinkin Vantaalla, joka on Helsingin kyljessä, on erittäin suuria paineita niin eläköitymisen kuin lapsiperheiden kautta. Toisin sanoen nyt tarvitaan todellakin toimenpiteitä hallitukselta, jotta myöskin puheet ja teot ovat yhtä.

Irja  Tulonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki täällä muisteli edellisen hallituksen töitä, ja nehän olivat aika ansiokkaita terveydenhuollon parantamisen suhteen. Nyt kuitenkin aamulla, kun menokehystä käsiteltiin ja mietintöä lopullisesti valtiovarainvaliokunnassa tehtiin, niin kyllä huoli oli melkoinen, koska siellähän on budjetin alijäämästä lausuttu hyvin selkeästi. Sehän tarkoittaa silloin sitä, että jos tämmöinen talouskasvu ei kehity, niin valitettavasti palveluista joudutaan leikkaamaan. Budjettipäällikkö Sukselainen nimenomaan sanoo, kun kysyttiin, että kumpi sitten joustaa, jos tulee taantuma, että hallitusohjelma joustaa, kehykset eivät. Pelottaa hoitotakuun tulevaisuus.

Maija  Perho  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Puistokin totesi sen taloudellisen dynamiikan tosiasian, josta nyt tässä suhdannetilanteessa on kysymys. Elikkä veroalella pyritään lisäämään ostovoimaa, mikä vaikuttaa työllisyyteen. Tätä kokoomus painotti omassa vaaliohjelmassaan. Peruste tälle oli nimenomaan se, että tätä kautta me saamme pelivaraa, jakovaraa palveluiden parantamiseen, terveydenhuoltoon ja myös koulutukseen, johon kokoomuksen vaaliohjelmassa esitettiin enemmän määrärahoja lisättäväksi kuin nyt näyttää hallitusohjelman ja kehysten pohjalta toteutuvan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan muutaman sanan verran palata johdonmukaisuuteen ja vaalia edeltävään aikaan. Kun suurimpien puolueiden puheenjohtajat olivat Veronmaksajain Keskusliiton kutsumana ensimmäisessä suuressa paneelissa, niin liittyen ehkä vieraskoreuteen kutsun esittäjää kohtaan, kaikki sanoivat yhteen ääneen, että totta kai tuloveronkevennyksiä pitää tehdä ja sitä linjaa jatkaa, jota hallitukset ovat tässä viime aikoina ajaneet. Mutta ed. Zyskowicz oli täysin oikeassa siinä, että sen jälkeen, lähempänä vaaleja, ainoastaan kokoomus jäi johdonmukaisesti tälle linjalle, jonka se oli esittänyt jo Veronmaksajain Keskusliiton paneelissa. Keskusta ja sosialidemokraatit ryhtyivät painottamaan asioita toisin ja kantoivat huolta palvelujärjestelmän kestävyydestä ja veropohjan riittävyydestä turvaamaan hyvinvointivaltion keskeisiä palveluja, tulonsiirtoja jne.

Vasemmistoliiton osalta voin sanoa, että johdonmukaisuus on vähintäänkin samaa luokkaa kuin kokoomuksen osalta. Varmasti vihreiden osaltakaan ei ole tässä suhteessa huomauttamista. (Ed. Räsänen: Ja kristilliset!) — Kristillisdemokraatit myöskin ovat olleet johdonmukaisia. — Me olemme todella olleet sekä ennen vaaleja, vaalien jälkeen ja olemme vielä tässä sekä verolakiehdotuksissa, lisäbudjetissa että kehyksissä edelleen tätä mieltä. Hallitus on tällä veronkevennyskierteellä vakavasti pitemmällä aikavälillä vaarantamassa hyvinvointiyhteiskunnan vaatimaa rahoituspohjaa. Nyt sitoudutaan, niin kuin täällä on todettu, semmoiseen veronkevennyskierteeseen, joka jatkuu ehdottomasti, mikä on myöskin ääneen sanottu, ensi vuoden osalta vähintäänkin prosentin luokkaa olevana. Sen lisäksi meillä on verotuksen harmonisoinnista tulevat välillisen verotuksen kevennyspaineet, jotka eivät kyllä ehkä raittiita niin paljon lohduta, mutta tuovat lisää ostovoimaa muille muun muassa alkoholiverotuksen keventämisen kautta. Samalla kun hallitus on lausunut julki sen, että se aikoo myöskin tukea tulevia tuloratkaisuja tuloveronkevennyksillä, niin tämä on johtamassa aikamoiseen tuloveronkevennyskierteeseen.

Mitä sitten tulee näiden kevennysten rakenteeseen, me emme voi hyväksyä sitä, että vain palkansaajien ja suurituloisimman eläkeläisviidenneksen verotusta kevennetään, eläkeläisten osalta vielä niin, kuten täällä on todettu, että se tapahtuu sitten puolentoista vuoden viiveellä lopullisen verotuksen yhteydessä, kun palkansaajat saavat tämän kevennyksen jo heinäkuun alusta ennakonpidätyksessä. Mutta ei pienituloisimmille eläkeläisille, ei keskituloisille eläkeläisille, ei esimerkiksi työttömyysturvan varassa, muiden päivärahojen varassa oleville hallitus ole lisäämässä mitään ostovoiman lisäystä ja sitä kautta elvyttämässä kotimarkkinoita ja tuomassa sitä toivottua piristysruisketta talouteen.

Veronkevennysten voimasta suhteessa työllisyyteen ovat kyllä asiantuntijatkin edelleen monta mieltä. Kun on tuommoinen keskituloisille tuleva parinkymmenen euron veronkevennys, niin sopii kyllä epäillä, minkälaisen sysäyksen se sitten työllisyyden parantamiseen antaa tässä kansainvälisen talouden taantumassa, missä suomalaiset vientiyritykset kärsivät tilausten puutteesta, sanovat irti tuhatmäärin työntekijöitä, mikä johtuu nimenomaan tästä kansainvälisestä taantumasta. Tämän tuloveronkevennyksen tällä tavalla vielä kohdennettuna teho on hyvin kyseenalainen.

Täällä viime viikolla ministeri Pekkarinen puhui asian ensimmäisen käsittelyn osalta ja antoi vähän semmoista vinkkiä, että ainakin hallituskumppaneista keskusta olisi valmis miettimään sitä, millä tavalla todella tulonsiirtoihin voitaisiin saada lisää liikkumavaraa. Minä olin ainakin lukevinani ministeri Pekkarisen puheenvuoroa siten, että hän jopa pikkasen raotti ovea sille, että jos vaikka tätä kansaneläkkeen tasokorotusta voitaisiin vähän aientaa. On vasemmistoliiton ehdoton vaatimus, että se pitää tehdä välittömästi eikä vuonna 2006. Siihen kun yhdistetään eläketulovähennyksen muuttaminen, se tuo silloin varsin suuren vaikutuksen nimenomaan pienempituloisia eläkeläisiä auttaen. Kansaneläkkeen tasokorotusta on todella aiennettava ja tehtävä se ensi vuoden alusta.

Mutta jollen nyt ihan väärin muista, niin viikonvaihteen tai loppuviikon lehdistökirjoittelussa pikkasen tässä tuli hallituksen sisältäkin erilaista käsitystä. Jollen nyt väärin muista, niin ministeri Kalliomäki oli aika tiukalla linjalla ja viestitti sitä, ettei tässä välttämättä ole kovinkaan paljon varaa löysätä naruja menopuolten osalta koskien tulonsiirtoja, eläkeläisten korotuksia jne.

On aivan selvää, että tähän kokonaisuuteen, jota nyt käsittelemme, lisäbudjetti siihen liittyvine veromuutoksineen ja samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä olevat kehykset, liittyvä menosääntö ja erityisesti alijäämärajoite ovat sellaisia miinoja, jotka laittaessaan hallitus kyllä todella ottaa suuren riskin. Euroopan unionissa on Kasvu- ja vakaussopimus, jossa on määrätty mekaniikka niin, että mikäli julkisen talouden alijäämä rupeaa liikaa kasvamaan, siihen unionin puitteissa puututaan, mutta nyt valtiontalouden osalta, joka on vain osa julkista taloutta, rakennetaan tällainen kahle.

Kuten täällä aiemmin totesin viime viikolla, ennen tällaista menosääntöä, alijäämärajoitetta, voitiin kutsua Niinistöksi. Nyt hallitus on valinnut tällaisen hyvin teknisen, erittäin kovan kahleen. Tietysti hallitus tarvitsee — se voi kertoa osittain hallituksen epävarmuudesta — riviensä kasassa pysymiseen tällaiset mekanismit. Mutta suomalaisten, varsinkin heikompiosaisten osalta, se on erittäin suuri riski, riski sillä tavalla, että kun verotuloja liian voimakkailla veronkevennyksillä vähennetään ja siihen tulevat nämä harmonisointipaineet ja samaan aikaan isketty tiukka alijäämärajoite päälle, on hyvinkin todennäköistä, että vaalikauden lopulla joudutaan sitten koviin peruspalveluiden ja tulonsiirtojen leikkauksiin.

On hyvin kyseenalaista, että vaikka kehysmietinnössä, luonnoksessa, ja tänään hyväksytyssä mietinnössä tullaankin toteamaan, että korostetaan myöskin tulopuolen osuutta mahdollisissa korjaustoimenpiteissä, on hyvin kaukaa haettu se, että taantuman jatkuessa ja taloudellisen tilanteen ollessa vaikea hallitus edes vakavasti harkitsisi veronkiristyksiä elikkä ryhtyisi tekemään täysin päinvastaista talouspoliittista linjausta, mitä nyt tekee talouden ollessa notkahdusvaiheessa. Silloin tämä riski kovista leikkauksista ja ihmisten perusturvaan puuttumisesta konkretisoituu.

Vasemmistoliitto pyrki tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä tähän veroratkaisuun muutoksia, jotka olisivat olleet oikeudenmukaisempia. Esitimme, että kaikista suurituloisimmat jätettäisiin tämän asteikkokevennyksen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön vero-osaston laskelman mukaan tämä, että olisi jätetty kaksi suurinta tuloryhmää kevennyksistä paitsi elikkä ei olisi annettu tätä kevennystä kaikista suurituloisimmille palkansaajille ja eläkeläisille ja kunnallisveron ansiotulovähennystä olisi kohdennettu selkeämmin pieni- ja keskituloisille elikkä lisätty sitä leikkuria 3,5 prosentista 4 prosenttiin, jolloin ei olisi ulottunut niin suuriin tuloihin tämä vähennys, niin yhteensä nämä olisivat tehneet suurin piirtein 80—90 miljoonaa markkaa vuodessa, euroa, anteeksi. — Meinaa nuo mummon markat väkisin vieläkin tulla puheeseen. — Minä väitän, että tälle 80—90 miljoonalle eurolle vuositasolla olisi todella käyttöä Kansallisen terveysprojektin rahoittamisessa esimerkiksi, koulupalvelujen turvaamisessa, monessa muussa asiassa. Nyt tällä kaikille summamutikassa heitetyllä tasasuuruisella suurella veronkevennyksellä viedään nämä voimavarat pois. Tiukan kehyksen ollessa kysymyksessä on todella vaikeuksia sitten näistä huolehtia.

Täällä ed. Tulonen hyvin totesi, että budjettipäällikkö totesi valtiovarainvaliokunnassa aivan selkeästi, että hallitusohjelma luistaa, eivät kehykset, elikkä ne kauniit lupaukset, mitä ohjelmassa on, tulevat väistymään että kolisee lähivuosina.

Vasemmistoliiton puolesta teen kaksi lausumaehdotusta, arvoisa herra puhemies. Vastalauseeseen sisältyvä ensimmäinen lausumaehdotus kuuluu: "Eduskunta toteaa, että hallituksen ylimääräinen verokevennys ei hyödytä tavallisia pieni- ja keskituloisia eläkeläisiä, ja lisäksi hallitus aikoo ohjelmansa mukaan korottaa kansaneläkettä vasta vuonna 2006. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa pikaisesti eduskunnalle esityksen kansaneläkkeen tasokorotuksesta välittömästi ja siten, että samalla vastaavasti korotetaan myös eläketulovähennystä niin, että se hyödyttää valtaosaa eläkkeensaajista."

Toinen lausumaehdotus: "Eduskunta toteaa, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ei koske työttömyysturvaa, ja edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti esityksen työttömyysturvaa koskevasta vähennyksestä toteutettavaksi välittömästi."

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yksi asian vain. Ed. Uotila sanoi, että kokoomus vaalien alla jäi yksin veronalennusvaatimustensa kanssa, muut asettivat palvelut etusijalle. Näin siinä keskustelussa todellakin asia näyttäytyi, mutta jottei sellaista kuvaa nyt jäisi, että kun kokoomus vaati veronalennuksia, se ei ollut kiinnostunut palvelujen kehittämisestä, niin haluan vielä kerran sanoa, että kokoomuksen vaalien alla ja edelleenkin ajama veronalennusten politiikka ei ole ristiriidassa peruspalvelujen kehittämisen kanssa, vaan päinvastoin. Meidän ajatuksemme on se, että veroja keventämällä, ennen kaikkea työnteon verotusta keventämällä, tuetaan talouden kasvua, tuetaan työllisyyttä ja tätä kautta luodaan edellytyksiä pitää huolta peruspalveluista myös jatkossa. Eikä tämä ajatus nyt ilmeisesti ihan pöllö ajatus ole, kun se juuri nyt kelpaa myös hallitukselle.

Veijo Puhjo /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa pääministeri! Ed. Uotila mainitsi ... (Vasemmistosta: Puhemies!) — Herra puhemies! Ed. Uotila mainitsi, että jos vasemmistoliiton ehdotuksen mukaan olisi leikkuria ylimmistä tuloista käytetty, olisi saatu 80—90 miljardia euroa muun muassa terveyspalveluihin. Mielestäni tämä olisi ollut erittäin tärkeä, sillä yleensä tämän kauden yksi tärkeimpiä asioita, terveysprojekti, on rahoitukseltaan epäselvä. Esimerkkinä voi mainita sen, että juuri oli käsittelyssä yksi hallituksen esitys, jonka tarkoituksena oli lisätä 130 miljoonaa euroa terveyspalveluihin, mutta kun perusteluita luki, ei se ollut mikään terveysprojektin vaatima lisärahoitus vaan korvaus kunnilta muualta otettavista 130 miljoonasta eurosta.

Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei vasemmistoliittokaan täysin tyrmää sitä, etteikö tuloveronkevennyksillä olisi pientä myönteistä vaikutusta työllistymiseen ja erityisesti kotimarkkinoiden elpymisen kautta, mutta se riski, mikä otetaan siinä, että näin etupainotteisesti näin voimakkaaseen veronkevennyskierteeseen lähdetään, se toive siitä, että se tulisi takaisin paremman työllisyyden, sitä kautta parempien verotulojen kautta, on suuri riski. Asiantuntijat todella ovat eri mieltä siitä, onko se automatiikka toimivaa, että kun vain reilusti annetaan veronkevennyksiä, niin korkojen kanssa tulee kaikki hyvä takaisin.

Me epäilemme tätä ja olemme todella huolissamme siitä, että kun sitä verotuloa voimakkaasti leikataan, niin sitten ei ole rahaa välttämättömiin palveluihin, tulonsiirtoihin ja hyvinvointiyhteiskunnan eri hankkeisiin, joita hallitusohjelma on muun muassa pullollaan. Kuten totesin, hallitusohjelma sitten luistaa. Toivottavasti hallituspuolueiden edustajat ovat tässä asiassa rehellisiä ja toteavatkin niin, että hallitusohjelma on tällainen kaunis kyhäelmä kauniita lupauksia, mutta realismi löytyy budjettikehyksistä ja siihen sisällytetystä menosäännöstä ja alijäämärajoitteesta.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että ainakin ed. Uotila on sisäistänyt analyysini siitä, mikä on menosääntö, että se on uusi nimi Sauli Niinistölle — Sauli Niinistö oli se entinen nimi — elikkä kysymys on siitä, että me haluamme kahlita itsemme johonkin. Ennen oli Niinistön arvovalta se kahle, joka piti meidät aisoissa, nyt uusi kahle on nimeltään menosääntö. Luultavasti se on vielä tiukempi kuin edellinen, sillä arvovalta Niinistöllähän jousti aina välillä jonkin verran ja se meni jotenkin ohi. Mutta se, että poliittinen uskottavuus menee siinä, jos tämä menosääntö menee rikki, on paljon pahempi kriisi, elikkä meillä on paljon tehokkaampi Niinistö nyt nimellä menosääntö kuin ennen.

Mutta itse asiaan, arvoisa puhemies! Haluaisin kannattaa ed. Anni Sinnemäen tekemää ehdotusta, onneksi, ja pohtia sitä, että tämä on erityisen mielenkiintoinen tilanne, kun kokoomuksen verotusmalli parilla pienellä kauneusvirheellä todellakin nyt on esillä. Elikkä se, mitä kokoomus on koko ajan puolustanut, tapahtuu, ja me muut, jotka olemme olleet eri mieltä, olemme tässä erittäin sekavassa tilanteessa, kun jotkut joutuvat omaksumaan kokoomuksen ajattelumallia ehkä vastentahtoisestikin ja löytämään sille uusia nimityksiä ja uusia tapoja puolustaa sitä. On sääli, että ehkä tässä kävi nyt niin, että tuli niin kiire vaalien jälkeen ja piti näyttää tehokkaalta ja ehtiä tehdä jotakin tehokkaasti, näyttävästi, että me otamme nyt homman hanskaan, ja lähin työkalu oli kokoomuksen veromalli, joka ehkä jonkun virkamiehen laatikossa myös oli olemassa valmiina. Olisi mielestäni ollut paljon mielekkäämpää, että olisi tartuttu meidän negatiiviseen verotusmalliimme, joka myös on aika lähellä Veronmaksajain Keskusliiton mallia. Siitäkin on olemassa ratkaisuja, jotka ovat enemmän rakenteellisia.

Tämähän ei ole mikään rakenteellinen muutos. Tämä on vain kerta kaikkiaan mielenkiintoinen kokeilu siitä, onko se elvytystä, että oikealla ajoituksella lasketaan kaikkien veroja samalla prosentilla. Elikkä sinänsä, ed. Pulliaisen kanssa äsken puhuttiin, on äärimmäisen mielenkiintoista, että voidaan kerrankin oikealla ajoituksella tehdä tämmöinen liike. Vaikuttaako se vai eikö se vaikuta, sitä voimme sitten katsoa jälkeenpäin. Itse en todellakaan usko, että se vaikuttaa, sillä tämmöinen elvytystoimintahan, jos mikään, on psykologiaa. Jos samaan aikaan tulee erittäin paljon negatiivisia viestejä ihmisille siitä, että nyt on riski, että menetät työpaikkasi, niin se, jos se sattuu jäämään minulle, niin ehkä saan pikkuisen lisää rahaa, ei ehkä ole kaikkein tehokkain tapa saada ihmisiä kuluttamaan enemmän kotimaisiin tarvikkeisiin ja palveluihin.

Itse uskon, että kaikkein tehokkainta elvytystä koko ajan, jo pitemmän aikaa on ollut alhainen korkopolitiikka, elikkä se, että ihmiset haluavat kuluttaa omaan asumiseensa ja ottavat asuntovelkaa. Se on toiminut tehokkaasti siinä mielessä, että on käytetty rahaa, on otettu velkaa, mikä pitää ihmiset työssä: on pakko tehdä töitä, että voi maksaa pois velkojaan. Mutta tämä veronalennus kaikille, niin en usko sen elvyttävään voimaan. Mutta on jännää nähdä, onko sillä oikeasti vaikutusta vai ei.

Etenkin valtiovarainministeri Kalliomäki on myös käyttänyt sanaa Keynes aina välillä, ja on oltu iloisia siitä, että Keynes on taas palannut kehiin. Itsekin olen erittäin innostunut Keynesistä. Tässä on vain pikkuinen ongelma. Keynesin ideahan on siinä, että silloin kun on huono aika, pitää päästää löysälle ja sitten taas kiristää, kun menee paremmin. Enkä millään oikein voi uskoa sitä, ettei verotusta oltaisi taas kiristämässä jonkin ajan kuluttua. Elikkä jos oikeasti halutaan käyttää Keynesin menetelmiä, niin on kyllä muita tehokkaampia tapoja kuin verotus, millä voidaan antaa ulos rahaa yhteiskuntaan oikealla hetkellä ja taas kiristää nyöriä silloin, kun menee paremmin.

Ensinnäkin jos halutaan elvyttää ja antaa ihmisille uskoa tulevaisuuteen ja ostovoimaa, niin on yksi erittäin tehokas keino ja se on ihan palkata lisää opettajia, hoitajia ja muita ihmisiä. Nämä voivat silloin olla varmoja, että heillä on tämä työpaikka eikä ole pelkästään pätkätöitä, ja he uskaltavat kuluttaa, sillä pätkätyöt, jos mitkä, ovat erittäin hyvä tapa pitää ihmisiä epävarmoina tulevaisuudesta, ja se vaikuttaa kulutustottumuksiin.

Toinen mielestäni mielenkiintoinen asia on, kun tämä nyt antaa eniten rahaa meille hyvätuloisille tässä salissa, mihin me käytämme sen rahamme. Tämä verojen laskeminenhan ylipäätään ei ohjaa meidän käyttäytymistämme millään lailla. Jos oikeasti haluamme, että me, joilla on rahaa jonkin verran vielä pankkitilillä, käyttäisimme sitä johonkin kotimaiseen kulutukseen, esimerkiksi palveluihin, niin silloin meidän pitäisi jollain lailla kohdistaa tämä veronalennus niin, että se juuri näitä palveluita tekee halvemmaksi suhteessa vaikkapa etelän matkoihin, jotka nyt houkuttelevat, kun on kylmä kesä. Jos tämä ylimääräinen raha nyt valuu siihen, että minä ja perheeni lähdemme hakemaan aurinkoa jostain muualta, se ei varmaankaan ole parasta elvytyspolitiikkaa Suomessa. Se on kerta kaikkiaan huonoa, koska silloin meillä viimeisetkin rahat valuvat jonnekin muualle. (Ed. Puisto: Älkää tehkö niin!)

Toinen asia on se, oliko tämä nyt vain tämmöinen alkulähtölaukaus ja vain tämmöisen teknisen vaikeuden takia annettiin kaikille yhtä suuri veronalennus. Oikeasti ei näin haluttu, mutta kun piti nopeasti päästä vauhtiin, niin kaikki saivat saman verran veronalennusta prosentuaalisesti elikkä enemmän rahaa rikkaimmille. Jos ajatellaan vähän eteenpäin, niin nythän kun keskellä vuotta alennettiin 1 prosentilla — oikeastihan se on 0,5 prosenttia, mutta se vain tulee näin, kun tämä tehtiin keskellä vuotta — voiko kukaan kuvitella, että me emme voisi jatkaa vähintään 0,5 prosentilla myös hyvätuloisille? Näyttäisi se hassulta, jos ennakonpidätysprosentti yhtäkkiä taas nousee, vaikka verot ovat laskeneet, ihan vain psykologian takia. Ylipäätään minua pelottaa se, että politiikkaa tehdään nyt ennennäkemättömän paljon sillä ajatuksella, miltä tämä näyttää ulospäin, miltä tämä näyttää pääkirjoitustoimittajien silmissä, miltä tämä näyttää ylipäätään lehdissä, eikä niin, miten tämä vaikuttaa viiden vuoden kuluttua.

Jos haluamme oikeasti myös vaikuttaa työllisyyteen, minkä pitäisi olla ykköstavoite, niin kai silloin tämä, että voidaan palkata lisää aputyövoimaa, että ihminen uskaltaa ottaa vastaan sentapaisia työpaikkoja ja että myös kannattaa palkata sellaisiin, tämmöinen rakenteellinen verohelpotus juuri tähän kohtaan, mikä meidän mallimme oli, olisi kai tehokkain, jos halutaan työpaikkoja lisää. Elikkä sellaista työvoimaa, johon ei ole nyt varaa — rakennustyömailla ei ole varaa mihinkään aputyömiehiin, hoitopaikoissa ei ole varaa hankkia lisää henkilökuntaa — semmoiseen työhön, jota me tarvitsemme mutta johon ei ole varaa, koska on niin todella kallista palkata lisää ihmisiä.

Sitten vielä siitä, jos halutaan tällainen kokeilu tehdä. Oikeastaan itse en nimittäin usko, että tämä salasana on elvytys, vaan se on EU-verokilpailu, joka on se salasana, jota me pelkäämme yli kaiken. Jos se on se, mitä me pelkäämme, ja jos me teemme nyt niinpäin, että ensiksi reagoimme verokilpailuun ja toivomme, että työllisyys tulee perässä, se on kyllä väärä suunta, sillä meillä ei ole varaa ottaa pois rahaa enää mistään tämän jälkeen. Tämän tähden, että me nyt alennamme veroja ja kun työllisyys on niin huono kuin on ja ehkä menee huonompaan suuntaan, voidaan joutua siihen tilanteeseen, että joudumme leikkaamaan palveluita, mitä kukaan ei halua tehdä. Eli meidän olisi kerta kaikkiaan tärkeää ensin hoitaa työllisyys kuntoon ja sen jälkeen reagoida tähän verokilpailuun, jos pidetään sitä niin erittäin tärkeänä tavoitteena.

Tässä kaikessa mielestäni on erittäin tärkeää muistaa, että ei puhuta pelkästään tuloveroista, vaan kokonaisveroaste on se ratkaiseva, kun pohditaan sitä, onko meillä varaa hyvinvointi-Suomeen, onko meillä varaa siihen kaikkeen, minkä perusteella pidämme lottovoittona syntyä Suomeen. Siihen vaikuttaa kaikki muu. Jos pidämme nyt tuloveroja niin pahoina, kuin näköjään pidämme, silloin on pakko löytää muita veroja, jos haluamme ylläpitää hyvinvointi-Suomea. Ja niitä tosiaan on muita veromalleja. Mielellämme annamme kyllä hyviä vinkkejä, mistä kaikesta voi verottaa. On semmoisia veroja, joita ei voida karata muuttamalla johonkin muuhun maahan ja jotka kerta kaikkiaan pysyvät täällä.

Lopuksi haluan vielä kiittää ed. Puistoa siitä, että hän rohkeasti puolusti sitä kantaa, että Puolustusvoimien indeksiin sitominen ei ole hyvä asia. Jos tästä voisimme löytää yhteistä rahaa palveluihin, löytyy laajempikin rintama kannattamaan sitä, että tämä ei ole se oikea kohta sitoa indeksiin Puolustusvoimat, kun on niin paljon muita tärkeämpiä kohteita, kuten lapsilisät ja muita vastaavia, jotka todella tarvitsevat tämän rahan kipeämmin kuin Puolustusvoimat. Mutta tähän varmaan palaamme myöhemmin.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Vasemmistoliitto esitti, että suurimpien palkkatulojen veronalennuksesta luovuttaisiin. Mielestäni se on aivan oikea ajatus, enkä voi ymmärtää sitä, että kaikista suurituloisimmille ihmisille pitää antaa kaikista suurimmat euromääräiset verohelpotukset. Jos kulutuskysyntää ja kulutuskykyä halutaan parantaa, niin kyllä nämä verohelpotukset olisi tullut suunnata kokonaan kaikista pienituloisimpiin ihmisryhmiin eikä jättää osaa kokonaan ulkopuolelle, kuten nyt tapahtuu. Tulot eivät lisäänny pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä, tulot eivät lisäänny työttömyysturvan varassa elävillä, sairauspäivärahan varassa elävillä ihmisillä. He olisivat tarvinneet tulonlisäystä, ja siellä on myöskin tarvetta nostaa järkevää kulutuskysyntää, ja ehkä nämä varat olisivat myöskin pysyneet paljon paremmin kotimaassa. Nyt on vaarassa, että ne kulkeutuvat ulkomaille eivätkä hyödytä suomalaista työllisyyttä ja kulutuksen lisääntymistä. Näin ollen tämä hallituksen esittämä verolinja on mielestäni virheellinen eikä paranna eikä turvaa sitä tavoitetta, mihin sitä käytetään eli työllisyyden parantamista.

Kokoomus onnitteli jo Suomen suurituloisimpia palkansaajia, ja tietenkin näinhän tässä käy, että he tästä suurimmat potin saavat. Sen sijaan pienituloiset jäävät monessa kohtaa kokonaan ilman. Näin ollen ei voi pitää linjaa oikeana, kuten jo äsken totesin.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Uotilan tekemiä perustelulausumaehdotuksia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on selkeästi käynyt esille, että kaikkein tehokkainta pienituloisten ihmisten, etenkin eläkeläisten, elämän tukemista olisi peruspalvelujen parantaminen. Nimenomaan vanhustenhoito ja -hoiva, sairaalat, terveyskeskukset, mahdollisuus päästä lääkäriin, nimenomaan terveyskeskuslääkäriin, saada terveyskeskusvastaanoton kautta lähetteet röntgenkuvauksiin, laboratoriotutkimuksiin, tämä on eläkeläisten, vanhempien ihmisten kannalta kaikkein parasta tukemista, heidän elämänsä laadun parantamista. Nyt kuitenkin yhä useampi joutuu etsiytymään yksityisvastaanotolle. Tämä koskee tietysti koko väestöä.

Mitä merkitsee 20 euroa, mikä tämä hallituksen esitys nyt sitten on pienituloisempien ihmisten kohdalla, enemmän käteen kuukaudessa? Mitä se merkitsee? Yksi käynti yksityislääkärillä on moninkertaisesti tuo 20 euroa, jolloinka se häviää hyvin nopeasti, kun toisaalta hallitus ei todellakaan ole parantamassa terveyden- ja sairaanhoidon tasoa. Ei ole mitään selkeätä näyttöä siitä, että näin on tapahtumassa. Pahin asia tässä (Ed. Puisto: Kansallinen terveysohjelma!) on se, että kunnat, ed. Puisto, aivan selvästi eivät pysty Kansallisesta terveysohjelmasta kantamaan omaa osuuttaan eli sitä 350 miljoonaa euroa, jolloinka se jää raajarikoksi se Kansallinen terveysohjelma, se vakavasti ontuu vähintään toista jalkaansa. Sitten kun laskemme yhteen tämän hallituksen hallitusohjelman ja siihen liitetyn menokehyksen osoittamat miljoonat eurot ja lisäämme siihen edellisen hallituksen ikään kuin jo aloittaman Kansallisen terveysohjelman rahoituksen, niin siinäkään ei päästä 350 miljoonaan euroon vuositasolla vuoteen 2007 mennessä. Samalla on muistettava se, että tuo 700 miljoonaa euroa oli summa, jota pienennettiin pääministeri Lipposen toisen hallituksen käsittelyssä keväällä 2002. Alun pitäen professori Huttusen johtama työryhmä esitti huomattavasti suurempaa summaa, jotta kansallinen sairaanhoito ja terveydenhoito saataisiin kuntoon ja myös tulevaisuudessa sen tasoa nostettua.

Näin ollen ei ole mitenkään perusteltua pienituloisten ihmisten kannalta se ajatus, että tämä hallituksen esitys olisi heille onneksi. Ei monellakaan tavalla, koska tietysti pieni- ja keskituloiset eläkeläiset jäävät täysin tämän ulkopuolelle, ainoastaan suurituloisin hyötyy ja hänkin vasta 1,5 vuoden kuluttua, ja sitten jälleen työssäkäyvien ihmisten kohdalla nuo luvut ovat niin pieniä niidenkin ihmisten kohdalla, jotka maksavat valtionveroa. Näin ollen olemme tässä suhteessa hankalassa tilanteessa.

Edustaja, nykyään ministeri Pekkarinen käytti puheenvuoron, jossa hän totesi myös sen, että eläkeläistulovähennystä pitäisi pystyä nostamaan. Tämä viesti on tietysti positiivinen. Sitä pitää tervehtiä myönteisesti. Mutta ennen muuta ja aikaisempiin useaankin puheenvuoroon viitaten itse peräänkuulutan sitä, että terveyden- ja sairaanhoidon laadullinen ja määrällinen parantaminen, nimenomaan meidän julkisen terveydenhoitomme ja sairaanhoitomme pelastaminen pitäisi nyt olla hallituksen keskeinen tehtävä.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen puheenvuorossaan kiinnitti huomiota terveysprojektin kuntien osuuteen. Haluaisin vain todeta, että mielestäni on erittäin tärkeää juuri tästä syystä, että terveysprojektin myös sitä toista osaa eli näitä rakenteellisia uudistuksia viedään yhtä jalkaa eteenpäin, koska on aivan selvää, että kyllä sieltä kuntapuolelta varmasti ainakin monissa paikoissa on löydettävissä sellaisia säästöjä, joilla voidaan toimintoja tehostamalla myöskin tukea terveysprojektia siten, että kunnilta löytyy se oma resursointi terveysprojektin rahoittamiseen. Eli kyllä tässä varmasti on alueellisia eroja. Joillakin alueilla tämä jo toimii. Toisilla ei toimi ollenkaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Huovinen varmasti on oikeassa siinä, että meillä on neljä ja puolisataa kuntaa ja hyvin paljon erilaisia ympäristöjä terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisessa. Mutta esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on vahvasti velkaantunut. Alijäämäinen tilinpäätös viime vuodelta, kaiken kaikkiaan noin 8 miljoonaa euroa on velkaa. Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan omasta osuudestaan tässä asiassa. Näin ollen tietysti myöskin silloin valtio joutuisi miettimään, mikä on oikea suhde valtion ja kunnan vastuusta sairaanhoidon menoihin ja pitäisikö todella voimaperäisesti nostaa valtionapuja kunnalle ja kunnille. Mutta sitten pää kolahtaa menosääntöön, joka on siellä koko ajan kuin Damokleen miekka päämme yläpuolella.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen tietää vallan hyvin, ettei terveydenhuollon ongelmia ratkaista pelkästään lisäämällä rahaa. Tarvitaan rakennemuutoksia ja tarvitaan uusia tapoja järjestää ne palvelut. Kun viittasitte oman vaalipiirinne sairaalaan, juuri siellähän tapahtuu tällä hetkellä ihan järkevää keskustelua siitä, miten kahden keskussairaalan välillä voitaisiin asioita tulevaisuudessa paremmin hoitaa.

Kehyksissä on ihan selkeästi lisää rahaa, valtion rahaa merkittävästi juuri niin paljon kuin on luvattu terveydenhoitoon, valtionosuuksiin. Kuntien tulee tehdä palvelujen järjestämisessä uusia tapoja ja sen lisäksi myös panostaa hieman rahaa itse. Tällä tavalla saadaan ihmisille paremmat palvelut, ja ennen kaikkea perusterveydenhuolto pitää saada kuntoon.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre, joka on samasta vaalipiiristä Imatralta, tietää myös sen, että Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä on 2 000 ihmistä leikkausjonossa ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 4 000 ihmistä. Tarvitsemme myös rahaa, mutta tarvitsemme myös näitä rakenteellisia muutoksia. Tietysti professori Huttusen johtaman Kansallisen terveysohjelman toimenpidekohtia on kaiken kaikkiaan 18, joista osa rahoituksellisia, osa ei. Tietysti perusterveys pitää saada kuntoon, mutta nämä ketjut on yritetty monessa paikassa viedä jo aivan loppuun saakka. Siitä huolimatta henkilökunta joutuu venymään, säästetään ja monesti, arvoisa ministeri, hyvin tyhmässä paikassa säästetään muun muassa lopettamalla päiväkirurgia.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan todeta sen, että ministeri on aivan oikeassa tässä, että näitä rakenteellisia toimia tarvitaan.

Haluaisin vain muistuttaa tämän porkkanarahan merkityksestä silloin, kun näitä uudistuksia lähdetään viemään eteenpäin, että olisi käytettävissä myös sellaista valtion rahaa, jolla voitaisiin saada kuntia ehkä hieman halukkaammin mukaan näihin yhteisiin projekteihin. Mutta kyllä sieltä aivan varmasti eri alueilla tietenkin eri tavoin on löydettävissä vielä merkittäviä kustannussäästöjä.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Juuri näin on meneteltävä. Kun on joku hyvä tapa ratkaista asioita löydetty, pitää tukea tällaisia pilottihankkeita ja monistaa niitä eri puolille maata. Meillä on tälläkin hetkellä esimerkkejä terveyskeskuksista, joihin nuoret lääkärit jonottavat päästäkseen töihin. On löydetty niitä keinoja, joilla voidaan antaa parempaa palvelua.

Leikkausjonoihin valtiovalta on antanut lisää rahaa. Nyt on selvitettävä, miksi eri puolilla maata näitä jonoja puretaan eri tavalla, eri vauhdilla, mihin käytetään näitä rahoja. Sen lisäksi vielä täytyy muistaa, että hoitojonoja tietysti tulee aina olemaan, niin kuin ed. Tiusanen alan ammattilaisena hyvin tietää. Jono pitää olla ja jonoa pitää hoitaa. Jonoa pitää asiantuntevan ihmisen hoitaa. Aina pitää potilaan tilanne olla tiedossa niin, että hän pääsee sitten oikeassa aikataulussa toimenpiteisiin.

Näihin kaikkiin asioihin pyritään Kansallisen terveysohjelman kautta vaikuttamaan. Nyt tarvitaan alan ammattilaiset tekemään tätä yhteistyötä ja tuomaan esille parhaita malleja. Niihin on, niin kuin on todettu, rahaa olemassa valtion budjetissa, mutta tämähän kuuluu osaltaan ministeri Hyssälän vastuulle.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävään mietintöön on liitetty ed. Bjarne Kalliksen kristillisdemokraattien vastalause 4, jonka pohjalta ehdotan, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään.

Ed. Sasi omassa puheenvuorossaan totesi osuvasti, että kokoomuksen linja toteutuu nyt paremmin oppositiosta kuin hallituksesta käsin. Tämä esitys on varmasti voitto kokoomukselle mutta samalla tappio demokratialle ja politiikan uskottavuudelle. Hallitus puolustaa nyt massiivisia tuloveronkevennyksiä vieläpä kesken vuoden, linjaa, joka hävisi vaalit, ja jonka kansa siis hylkäsi. Monet kansalaiset, etenkin he, jotka valitsivat nukkumisen vaaleissa, valittivat, että äänestämällä ei voi vaikuttaa tai että on ihan sama, mitä äänestää, kuitenkin politiikka on saman sisältöistä. Miten hallitus nyt aikoo palauttaa näiden kansalaisten ja monien muidenkin kansalaisten luottamuksen vaaleihin? Äänestämällä pitäisi voida vaikuttaa ei pelkästään hallituspuolueiden nimiin vaan ennen kaikkea harjoitettavan politiikan sisältöön. Nyt näyttää siltä, että vaalit ovat enemmän arpomista kuin politiikan suunnan valitsemista.

Hallitus tavoittelee tällä esityksellä työllisyyttä elvyttävää kansalaisten ostovoiman lisäämistä. Tavoite on mielestäni täysin oikea, mutta ryhmämme on vakuuttunut siitä, että kulutusta lisättäisiin parhaiten tukemalla niiden ostovoimaa, joilla sitä on vähiten, eli lapsiperheiden, eläkeläisten ja vähätuloisten ostovoimaa. 295 miljoonaa euroa puolelle vuodelle on valtavan suuri raha. Esimerkiksi oman vaaliohjelmamme ja oman vaihtoehtoisen lisäbudjettimme mukainen minimiäitiyspäivärahan tuplaaminen ja kotihoidon tuen 17 prosentin korotus maksavat yhteensä vain 20 miljoonaa euroa puolelta vuodelta. Pienimpien kansaneläkkeiden korotus 17 eurolla kuukaudessa maksaisi samalta ajalta 12,5 miljoonaa euroa. Kaikkein köyhimpiä auttava toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuuosuuden puolittaminen maksaisi vain 10 miljoonaa euroa. Maan turvallisuutta kohennettaisiin tuntuvasti lisäämällä poliisien palkkaukseen 5 miljoonaa euroa, kuten esitämme. Tämä merkitsisi noin 250 avoimen poliisiviran täyttämistä. Kristillisdemokraattien vaihtoehtoisessa lisäbudjetissa, jonka mukaisesti siis olisimme mieluummin tämän veronkevennysvaran käyttäneet, esitämme lisäksi heinäkuun alusta kaikille lapsille lapsilisän korotusta 5 eurolla, lisäksi yksinhuoltajille lisäkorotusta, opiskelijoille ympärivuotista asumislisää ja ruuan arvonlisäveron alentamista 17:sta 12 prosenttiyksikköön. Kaiken tämän jälkeen, minkä olen nyt luetellut, hallituksen veroesitykseen nähden säästöjä jää vielä 50 miljoonaa euroa, jolloin tältä osin ei tarvitsisi turvautua lisävelkaantumiseen.

Ehdotamme siis vastalauseessa, että tuloveronalennusten asemesta, jotka siis suosivat, niin kuin täällä on todettu, ennen kaikkea hyvätuloisia kansalaisia, ryhdyttäisiin sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin keventämään verotusta ja kohdennettaisiin se ruuan arvonlisäveron alentamiseen 5 prosenttiyksiköllä. Vaikutus valtion verotuloihin olisi puolen vuoden ajalta noin 150 miljoonaa euroa miinus EU:lle maksettava alv-osuus. Euroopan unionin maista Suomi verottaa elintarvikkeita toiseksi raskaimmin. Keskimääräinen elintarvikkeiden arvonlisävero Euroopan unionin maissa on runsaat 7 prosenttia. Tästä esityksestä hyötyisivät erityisesti lapsiperheet, pienituloiset ja kotitaloudet. Vuonna 98 tehdyn selvityksen mukaan alimpien tuloryhmien kotitalouksissa käytettiin ruokaan ja alkoholittomiin juomiin 17 prosenttia kaikista kulutusmenoista, kun ylempien tuloryhmien vastaava luku oli 11 prosenttia.

Viime kaudella ja aivan vaalien alla päähallituspuolue keskustassa esiintyi voimakkaita vaatimuksia ruuan arvonlisäveron keventämiseksi. Kun Lipposen toinen hallitus aloitti vuonna 99 kautensa, jolloin myös kevennettiin verotusta, keskustan eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Mauri Pekkarinen vaati näiden tuloveronkevennysten sijaan mieluummin ruuan arvonlisäveron alentamista 12 prosenttiin sen vuoksi, että se kohdentaisi kevennysvaraa oikeudenmukaisesti. Nyt ministeri Pekkarinen hiljattain nähdyssä haastattelussa uutislähetyksessä ei nähnyt mahdollisuutta suunnata edes osaa näistä mittavista veronkevennyksistä tähän tarkoitukseen, eikä sitä ole esitetty tavoitteeksi hallitusohjelmassakaan.

Viime syksynä ed. Pekkarinen tässä salissa vaati myös lapsilisien korottamista jo vuonna 2003. Hän ei hyväksynyt ajatusta korottaa lapsilisiä vasta vuonna 2004 vaan totesi siihen tapaan, että me kaikki tässä salissa odotamme ja koko Suomen kansa odottaa, että lapsilisiä korotettaisiin vuonna 2003, koska niiden arvo on tippunut niin reilusti. Nyt kun keskusta on vallan kahvassa ja kun lapsilisien korottamiseen aivan ilmeisesti olisi myös varaa, miksi keskustavetoinen hallitus ei korota lapsilisiä vuonna 2003?

Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut kompensoida kuntia näiden esittämiensä tuloveronalennusten, tulonmenetysten johdosta, mutta vastaavaa lupausta ei ole annettu seurakunnille. Seurakunnat menettävät veronalennuksen johdosta noin 7 miljoonaa euroa. Ed. Ala-Nissilä puheenvuorossaan viittasi valiokunnan mietintöön ja siihen sisältyvään tekstiosuuteen, jossa toivotaan, että tämä kompensaatio myös seurakunnille tehtäisiin. Ihmettelen sitä, miksi valiokunnan enemmistö ei hyväksynyt tätä toivomusta ponneksi, kuten ed. Kallis valiokunnassa esitti.

Hallituksen esityksessä diskriminoidaan myös valtionveroa maksavia eläkeläisiä, kun heidän kohdallaan ei tehdä esitystä, että eläkkeestä toimitettavaa ennakonpidätystä alennetaan samalla tavalla kuin palkkatulosta. Tasapuolisuus edellyttää, että samassa tuloluokassa olevia veronmaksajia kohdellaan samalla tavoin, ja tältä osin kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä yhtyy kokoomuksen vastalauseessaan esittämään muutosesitykseen.

Arvoisa puhemies! Esitin siis hylättäväksi tätä esitystä, mutta mikäli hallituksen esitys kuitenkin huomenna toimitettavassa äänestyksessä hyväksytään, puheenvuorossani ehdotan myös hyväksyttäväksi lausumaa, joka löytyy vastalauseesta 4, eli ehdotan hyväksyttäväksi seuraavaa lausumaa: "Eduskunta edellyttää, että seurakuntia kompensoidaan kunnallisverotuksessa toteutettavista verovähennyksistä johtuvasta 7 miljoonan euron suuruisesta veromenetyksestä."

Arto  Bryggare  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäverosta ja sen korkeudesta on keskusteltu varmasti paljon ennen vaaleja ja vaalien jälkeenkin tullaan siitä keskustelemaan. Ymmärtääkseni hallituksen ajatus tässä suhdannetilanteessa ja ennen kaikkea tässä lisäbudjetissa oli kohdentaa veronkevennys niin, että se parhaalla tavalla tähän tilanteeseen sopii.

Tiedän, että ruuan arvonlisäveron alentamiselle on varmasti paljon puolestapuhujia ja on varmasti monta hyvää syytä, miksi näin pitäisi tehdä, mutta tässä tilanteessa uskon, että kuluttajien kannalta paras malli on kohdentaa veronkevennys suoraan palkansaajille, koska vielä tällä hetkellä väitetään, että Suomessa tilanne on se, että ruuan arvonlisäveronkevennys ei siirry suoraan kuluttajille vaan siitä vain osa valitettavasti voi sitä tehdä. Mutta jatkossa, jos valtion talouteen tulee liikkumavaraa, mitä toki kyllä epäilen tällä vaalikaudella, niin varmasti pitää miettiä tarkasti, mikä meidän mahdollisuutemme ruuan arvonlisäveronkevennyksiin varsinkin peruselintarvikkeiden kohdalla on, koska se on totta, että ruokaa me kaikki tarvitsemme ja sitä kautta se heijastuu jokaisen kukkaroon.

Päivi  Räsänen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Bryggare ajatteli, että tässä suhdannetilanteessa ei olisi mielekästä elintarvikkeiden arvonlisäverotusta lähteä keventämään. En kyllä ymmärrä sitä, miksei yhtä lailla keventämällä verotusta tällä tavoin lisättäisi tosiasiallisesti kansalaisten ostovoimaa ja nimenomaan sellaisten hyödykkeiden kohdalla, joiden suhteen kaikki kansalaiset ovat tasavertaisia. Kaiken lisäksi ihmettelen sitä, vaikka tätä esitystä ei ole nyt tuotu, miksi hallitusohjelmaan ei ole lainkaan kirjattu tästä lupausta. Ennen vaaleja tästäkin asiasta annettiin paljon lupauksia kansalaisille tuolla kentillä.

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja keskusta vaati arvonlisäveron alentamista ja nimenomaan keskeisten elintarvikkeiden kohdalta, kuten ed. Päivi Räsänen aivan oikein totesi. Ihmettelen kyllä ed. Bryggaren kantaa siihen, että hän asettaa hyväosaisten verohelpotukset sen edelle, että arvonlisäveroa alennettaisiin. Sillä on suuri merkitys pieni- ja keskituloiselle ihmiselle ja lapsiperheelle ja myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja maataloudelle. Ne ovat suurissa vaikeuksissa, varsinkin maatalous tulee olemaan, ja tällä olisi kauaskantoisempaa merkitystä kuin moni luuleekaan.

Arto  Bryggare  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, en määritellyt sitä, kenen puolelle tässä asetun, vaan katson, että hallitus arvioi keskuudessaan parhaiten tähän suhdannetilanteeseen sopivan veronkevennysmallin. Olen myös samaa mieltä siitä, että jos meillä olisi varaa enempään, ruuan arvonlisäveronkevennystä pitäisi myös tutkia. Tosin meillä on huonoja kokemuksia siitä, millä tavoin arvonlisäveronkevennykset ruuan suhteen ovat siirtyneet kuluttajille. Tahtoo olla niin, että tässä maassa, jossa ongelmia riittää jakeluteissä elintarvikepuolella, kevennykset siirtyvät muuhun tasoon kuin itse kuluttajahintoihin ja sitä kautta se ei palvele talouden tilaa tällä hetkellä.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan kristillisdemokraattien ed. Räsäsen tekemää hylkäysehdotusta. Koska vasemmistoliiton esitys oikeudenmukaisemmasta veroratkaisusta ei mennyt läpi, kannatamme veroratkaisun hylkäämistä.

Tänään on käyty täällä laajaa keskustelua siitä, mitä ennen vaaleja on ohjelmissa luvattu kansalaisille ja mitä vaalien jälkeen on sitten hallitusohjelmaan ja ennen kaikkea tähän aluksi salaisena pidettyyn lisäpöytäkirjaan kirjattu menojen osalta.

Kysehän on politiikan uskottavuudesta. Juuri tänä aamuna minulla oli täällä ryhmä vieraita, joiden kanssa tuolla lehterillä istuttiin, ja eräs henkilö siellä sanoikin sitten, että näyttää olevan niin, että vaikka hallitus vaihtuu, niin sama meno aina vaan jatkuu, niin että onko sillä äänestämisellä mitään merkitystä, kun veronalennuslinja jatkuu, vaikka vaaleja ennen puhutaankin toisin. Kyllä täytyy sanoa, että kyllä siinä selittämistä riittää kansanedustajalla. Vaikka kuinka sanoisi, että olen nyt oppositiossa ja meidän linjamme on aivan samanlainen ollut ennen vaaleja kuin on vaalien jälkeen, niin kyllä täytyy selitellä keskustan linjoja koko ajan, koska nimenomaan keskusta vaaleja ennen lupasi suunnanmuutosta niin kuntapolitiikkaan, aluepolitiikkaan, veroihin, veropolitiikkaan kuin kaikkeen muuhunkin.

Täytyy sanoa, että on veropolitiikkaan sen verran tullut muutosta, että nämä parempituloisille annetut veronalennukset ovat isommat, kuin Lipposen toinen hallitus antoi. Nimittäin kuntien ansiotulovähennys ylettyy tällä kertaa, tämä keskustan ja sosialidemokraattien veronalennusmalli, hyvätuloisemmille kuin koskaan aikaisemmin on ylettynyt. Eli tässä mielessä nyt keskusta ja sosialidemokraatit kurvaavat kokoomuksenkin ohi oikealta siinä, mitä veronalennuksia edellisessä hallituksessa on annettu.

Suurin osa suomalaisista kuitenkin jää kokonaan tämän veroalen ulkopuolelle, työttömät, sosiaalietuuksilla olevat, muun muassa kotihoidon tuella tai sairauspäivärahalla olevat henkilöt, myös suuri osa eläkeläisistä ei saa ollenkaan veronalennuksia. Siinä mielessä kokoomuksen pakkolaina, mistä he täällä puhuvat, koskettaa hyvätuloisia eläkeläisiä pääsääntöisesti ja tämä pakkolaina ei koske pienituloisia eläkeläisiä, jotka eivät saa laisinkaan veronalennuksia.

Siinä mielessä keskusta on mielestäni pettänyt eläkeläiset täydellisesti, kun vasta vuonna 2006 luvataan erittäin pientä tasokorotusta kansaneläkkeisiin. Siinä mielessä tämä ongelma on todellinen, että kansalaisille tämä näyttäytyy erittäin ikävällä tavalla ja vie uskottavuutta koko poliittiselta järjestelmältä.

Ideologiset erot näkyvät kyllä oppositiossa nyt paljon selvemmin kuin aikaisemmin ja näkyy se, että kokoomus ajaa ideologisesti veronalennuksia ja vasemmistoliitto vastustaa niitä pelastaakseen julkiset palvelut ja sosiaalietuudet. Tämä on varmasti kansalaisille käynyt selväksi.

Työllisyyden parantamisen kannalta parasta elvytystähän olisi ollut nyt kesken vuoden aloittaa sellaisia hankkeita, jotka työllistävät. Ne olisivat olleet kertaluonteisia menoeriä ja valtiontalouden kannalta varmempia työllisyyden paranemisessa. Esimerkiksi rakentaminen tuo monta työpaikkaa muualla niin rakennusteollisuudessa kuin palvelupuolellakin. Siinä mielessä rakennuskohteiden mittavampi aloittaminen, kuten vasemmistoliiton vastalauseessa ehdotetaan, olisi ollut paljon järkevämpää.

Äsken keskusteltiin myös terveydenhuollon tilanteesta ja siitä, että nämä palvelut ja veroalennukset ovat vastakkain. On ihan totta se, että kunnilla tänä päivänä ei näytä olevan kovin suurta panostusta terveydenhuollon omavastuuseen, siihen toiseen puolikkaaseen, mistä Kansallisessa terveysprojektissa puhutaan, ja pelkään, että käy niin, että vaikka valtio antaisikin oman osuutensa terveysprojektiin kunnille, niin kuntien osuus jää tulematta.

Kun ed. Huovinen täällä aikaisemmin sanoi, että kyllä sieltä rakenteista löytyy vielä varaa, niin huomautan, että eri puolilla maata on erilainen tilanne. On alueita esimerkiksi Kainuussa, missä on jo tehty 10—15 vuotta säästöjä, on tehty hyvin paljon rakenteellisia muutoksia myös terveydenhuollossa, ja nyt Kainuun hallintokokeilun myötä teemme vielä lisää. Nämä tilanteet eivät enää kovinkaan paljon terveydenhuollon rakenteellisilla muutoksilla parane, vaan sinne tarvitaan myöskin rahaa. Jos kymmenen kuntaa, joissa kaikissa on pula lääkäreistä, yhdistää toimintojaan, ei se auta siihen, että on yhä edelleen lääkäripula. Tarvitaan ehdottomasti myöskin rahoitusta, millä niitä asioita voidaan korjata, ja pitkät välimatkat ovat toinen syy.

Sitten haluaisin nostaa vielä yhden asian täältä valiokunnan mietinnöstä esille. Tein lisätalousarvioaloitteen n:o 62 "Työllisyyden parantaminen aikaistamalla matkustajavaunutilauksia". Tämä liittyy Otanmäen junavaunutehtaaseen, joka on Suomen ainut junavaunutehdas tällä hetkellä. Se työllistää yli 400 ihmistä, ja sen lisäksi Oulussa oleva suunnitteluyksikkö työllistää vajaat 100 ihmistä. Osa näistä henkilöistä on ollut lomautettuina, ja VR:n tietyt ratkaisut, muun muassa Pendolino-tilaukset, ovat johtaneet siihen, että IC-kaksikerrosvaunujen uusia tilauksia ei ole enää tehty Talgolta. Talgohan aikaisemmin teki ne vaunut, jotka ovat nyt liikenteessä.

Valiokunta aivan oikein kiinnittää tässä liikenneministeriön pääluokassa aiheeseen huomiota ja toteaa: "Valiokunta kiinnittää asiaan vakavaa huomiota ja toteaa, että muun muassa Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevat ratkaisut luovat osaltaan edellytyksiä muun muassa VR:n investointipäätöksille." Eli on ihan totta, että lähiliikennejunat tulevat olemaan todella isoja tilauksia vuoden 2005 jälkeen, mutta tämä välivaihe tässä, vuoden 2003 loppuosa ja vuosi 2004, on juuri se suvantovaihe, johon tarvittaisiin lisätilauksia. Jonkin verran pieniä tilauksia mahdollisesti on tulossakin, kuten makuuvaunutilaus, mutta se ei auta nyt riittävästi tähän tilanteeseen.

Siksi vetoan hallitukseen, että vielä tämän kesän aikana se kävisi neuvotteluja VR:n kanssa siitä, että kun nämä VR:llä olevat nykyiset, niin sanotut siniset junat tulevat joka tapauksessa uusittaviksi vuoden 2006 jälkeen, niin työllisyyssyistä tehtäisiin nyt nopeasti ratkaisuja, että näiden junien tilalle tilattaisiin IC2-junia, joista on jo olemassa valmiit suunnitelmat ja jotka pystyttäisiin nopeasti rakentamaan siellä.

Siellä on erittäin hyvää ja ammattitaitoista työvoimaa. Väitän, että jos tämän työvoiman annetaan sieltä tehtaalta karata pois ja myöskin niistä alihankintayrityksistä, jotka useat tekevät töitä Talgon junavaunutehtaalle, niin sen jälkeen sitä ei enää pystytä nostamaan pystyyn ja junanvaunuteollisuus Suomesta loppuu kokonaan. Sen jälkeen on erittäin paljon kalliimpaa ruveta luomaan jotakin uusia työpaikkoja ja tällaisella tempputyöllistämisellä ruveta ratkaisemaan Vuolijoen ja koko Kajaanin seudun työllisyystilannetta, kun satoja ihmisiä jää työttömäksi. On järkevämpää tehdä vaunuja ja sitä, mitä nämä ihmiset ammattitaitoisesti osaavat tehdä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kukaan ei ennen vaaleja osannut aavistaa tätä talouden alamäkeä, missä nyt eletään, ei kukaan, ei edes vasemmistoliitossa. Kotimaisen kysynnän piristäminen näillä veronalennuksilla on minun mielestäni oikein hyvä keino vaikuttaa tähän tilanteeseen ja siis piristää kotimaista kysyntää. Se on yksi keino, ja sitä käytetään nyt, ja se tulee osoittamaan tehonsa varmasti.

Ed. Huotarin puolue vasemmistoliitto istui edellisessä hallituksessa, ja silloin taloustilanne Suomessa oli huomattavasti parempi kuin tällä hetkellä. Miksi silloin kaikkea hyvää koko vaalikauden aikana ei jaettu eläkeläisille, ei jaettu, ja miksi silloin vain kiristettiin kuntatalouden tilannetta uusilla velvoitteilla ja valtionosuusleikkauksilla? (Ed. Huotari: Voi hyvä ihme!)

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ed. Paloniemi ei ole kyllä seurannut oikein aikaansa, koska nimenomaan edellinen hallitus antoi yli miljardin vai yli 2 miljardia vanhaa markkaa kunnille lisää valtionapuja. Nyt ed. Paloniemi on juuri langennut siihen keskustalaiseen retoriikkaan, mitä täällä eduskunnassa oppositiopuolueena keskusta esitti, eikä ole tutkittu tarkkaan niitä lukuja, joita esimerkiksi vaalikentillä keskustalaiset täysin mitätöivät, vaikka ne olivat sisäministeriön ja Kuntaliiton lukuja. Tämä on minusta ihan käsittämätöntä.

Samoin eläkepolitiikassa poistettiin ylimääräinen savamaksu, joka keskustan Ahon hallituksen aikaan oli tullut, nostettiin kansaneläkettä ja parannettiin palveluja kuntien valtionosuuksilla.

Ja sitten vielä ed. Paloniemi sanoi, että kukaan ei arvannut talouden (Puhemies koputtaa) laman näkyvän. Kyllä se oli nähtävissä jo kaksi kolme kuukautta sitten.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen sanoisin nyt ed. Huotarille, että kuntien valtionosuuksia on kahdeksan vuoden aikana leikattu niin rajusti, että se pieni korotus ei kyllä korvannut niitä menetyksiä, joita suomalaiset kunnat olivat kahdeksan vuoden aikana kokeneet, eikä riittänyt varmasti kattamaan hallituksen hyviä lupauksia.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri tämä on se keskustan retoriikka, seuraava vaihe aina tässä keskustelussa. Eli nyt, jos olemme ihan rehellisiä, niin Ahon hallitus 1990-luvun alkupuolella joutui aloittamaan kuntien valtionosuusleikkaukset taloudellisista syistä. Lipposen ensimmäinen hallitus joutui jatkamaan niitä taloudellisista syistä pelastaakseen tämän maan lamasta. Lipposen toinen hallitus alkoi parantaa kuntien taloutta antamalla lisää valtionapuja, ja se oli ihan oikea ratkaisu. Minusta keskustan olisi jo syytä rehellisesti todeta nämä tosiasiat, mitkä ovat tapahtuneet nyt.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanotoissa hallituksen esityksestä laeiksi tuloverolain ja veroasteikkolain muuttamisesta todetaan hyvin, että kirkon asemaan ehdotetut veronkevennykset vähentävät kirkollisverokertymää. Pidetään tärkeänä, että seurakuntia kohdeltaisiin tasaveroisesti, se on täällä mainittu, mutta kuitenkaan valiokunta ei ole nostattanut tätä lausumaksi. Kannatankin sitä, mitä täällä edellä ed. Päivi Räsänen ehdotti, vastalauseessa 4 olevaa lausumaehdotusta, joka kuuluu: "Valiokunta edellyttää, että seurakuntia kompensoidaan kunnallisverotuksessa toteutettavista verovähennyksistä johtuvasta 7 miljoonan euron suuruisesta veromenetyksestä." Silloin toteutuisi se ajatus, mikä kyllä valiokunnan mietinnön sisällä kannanotoissa on, mutta kun se ei nouse siellä lausumaksi, niin tämä vastalauseen osa tulee hyväksyä. Kannatan siis tätä.

Vielä, arvoisa puhemies, todella nämä hallituksen esittämät verolinjaukset ovat epäoikeudenmukaisia pieni- ja keskituloisille eläkeläisille, ja myös työttömille, jotka kokonaan jäävät tämän ulkopuolelle. Meillä ei ole tässä minkäänlaisia vastauksia rakennetyöttömyyteen. Voidaan sanoa, että tämä kevennyslinja on todella suurituloisia suosiva ja näin tässä toteutuu sosiaalisesti epäoikeudenmukainen verolinjaus. Sitä en voi hyväksyä ja niin kannatan myös sitä esitystä, että nämä hallituksen lakiesitykset hylättäisiin.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vielä lopuksi se, että pitää muistaa, että verotuksen keventäminen ei ole pelkästään suhdannepolitiikkaa, kysymys on myös rakenteellisista ratkaisuista, jotka ovat välttämättömiä, koska Suomessakin työn verotusta pitää keventää ja työn tekemistä pitää kannustaa enemmän kuin aikaisemmin.

Tässä voi todeta, että ei tämä oppositiopolitiikan tekeminen niin kauhean helppoa ole, koska ensimmäisessä puheenvuorossa ilmaisin itseäni sen verran epäselvästi, etten tehnyt kunnollista esitystä. Senpä takia ehdotan nyt, että eduskunta hyväksyisi lausumaehdotuksen, joka liittyy vastalauseeseen 1, jossa todetaan, että hallitus kompensoisi täysimääräisesti seurakunnille kunnallisverotuksen muutosten aiheuttamat verotulomenetykset.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti täältä paikaltani kannatan ed. Jari Koskisen ehdotusta.