4) Hallituksen esitys laeiksi tuloverolain 105 a §:n
ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 §:n muuttamisesta
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi
vastalauseessa n:o 2 olevan lausumaehdotuksen, joka koskee hallituksen
tulevia veroratkaisuja ja jossa ehdotetaan, että ne tehdään
työllisyyden kannalta kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla
tavalla, sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kuntien näkemykset
huomioon ottaen.
Olavi Ala-Nissilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Toisessa käsittelyssä käsitellään
hallituksen esittämät tuloveronkevennykset. Hallituksen esittämillä tuloveronkevennyksillähän
tavoitteena on tukea talouskasvua ja työllisyyttä hidastuneen
talouskasvun oloissa. Edelleen tavoitteena on veronkevennysten tekeminen
etupainotteisina juuri ostovoiman parantamiseksi. Kansainväliset
talouskehitysnäkymäthän ovat nyt poikkeukselliset
huonot.
Tähän hyvään mietintöön
sisältyy useita vastalauseita, joista jo äänestettiin
ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Mielestäni
niitä on ehkä syytä kommentoida tässä yhteydessä lyhyesti.
Hallituksen esityksen perusteluissa hyvin todetaan se, että veronkevennykset
tulevat nyt voimaan ansiotuloa saavilla ja eläkeläisten
osalta ne toteutuvat lopullisessa verotuksessa. Mielestäni opposition
esitys siitä, että olisi voitu menetellä näin
kuin kokoomuksen vastalauseessa esitetään, on
itse asiassa eläkeläisten höynäyttämistä. (Naurua — Hälinää)
Se ei olisi johtanut oikeisiin tuloksiin vaan lopullisessa verotuksessa
vääriin tuloksiin. Sitä paitsi on myös
niin, että suurituloiset eläkeläiset,
esimerkiksi Jaakko Lassila — nimiä tässä mainitsematta — ovat
pärjänneet verotuksessa varsin hyvin, kun he saivat
savamaksun alennuksen muun muassa hyödykseen. Perusongelma
sittenkin on, mitä kokoomus ei tunnusta, kaikkein pienimmissä eläkkeissä ja
pienemmissä eläkkeissä, joita pitää korjata,
ja hallitusohjelmassahan on siihen esitetty korjaus. (Hälinää — Puhemies
koputtaa)
Arvoisa puhemies! Totesin vain tässä, että kokoomus
vastalauseellaan esittää sellaisen tekniikan,
jota ei voi toteuttaa, ja se on eläkeläisten höynäyttämistä. Äiti
aina pienenä sanoi, että totuuden saa aina sanoa,
ja siksi sen tässä kerroin. (Hälinää)
Toinen asia, mihin tässä on syytä puuttua,
on seurakuntien osuus verotulon saajina, josta tässäkin
on ponsiesityksiä olemassa. Kun on ansiotulovähennystä korotettu
Lipposen hallituksen aikana, oikeastaan kerran on seurakunnille
selkeästi tämä verotulonmenetys kompensoitu. Useimmiten
sitä ei ole kompensoitu. Mielestäni kuitenkin
lähtökohdan pitää olla se, että eri
veronsaajia, myöskin seurakuntia niin kuin kuntia, kohdellaan
tasavertaisesti. Niin me täällä selkeästi
toteammekin mietinnössä: "Valiokunta pitää tärkeänä sitä,
että seurakuntia kohdellaan tasavertaisesti kuntien kanssa
ja että veroperusteiden muutoksen vaikutus seurakuntatalouteen
olisi neutraali. Seurakuntien tämän vuoden talousarviot
on laadittu viime syksyllä tehtyjen veroratkaisujen perusteella
eikä niissä ole otettu huomioon nyt esitettyjä veronalennuksia.
Valiokunta pitää tätä ongelmallisena
ja katsoo, että verotulojen vähennys tulee kompensoida
myös seurakunnille."
Tämä on hyvin sanottu ja riittää mielestäni tässä yhteydessä.
On selvää, että tässä yhteydessä ei
ole olemassa sellaista lakia auki, että olisi voitu toimia.
Seurakunnathan eivät saa valtionosuuksia, joten ehkä ainoa
tekniikka tässä oikeastaan on se, jota kerran
käytettiin, yhteisövero-osuuden käyttäminen
tässä yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Mielestäni on tärkeää todeta,
että hallitus on tässä vero- ja finanssipoliittisessa
linjassaan lähtenyt hyvin liikkeelle. Etupainotteiset veronkevennykset
ovat välttämättömiä ja
jatkuvat ensi vuonna, ja tällä tavalla voidaan
toimia ostovoimaa parantavasti. Voidaan toimia myöskin
työllisyyttä edistävästi ja
mielestäni myöskin yrittäjyyttä edistävästi.
Tämä on sellainen linja, jolle eduskunnan kannattaa
antaa selkeä tukensa.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ensin minun piti puhua lyhyesti paikaltani mutta
ed. Ala-Nissilän innoittamana tulin kuitenkin tänne
korokkeelle. Voi olla, että kaksi minuuttia ei riitä oikaisemaan
kaikkia niitä väärinkäsityksiä,
mitä äsken kuultiin.
Heti alkuun täytyy todeta, että kokoomus on tyytyväinen
tehtyyn veroratkaisuun. Se on hyvä tässä suhdannetilanteessa
ja hyvä myös rakenteellisessa mielessä,
eli verotuksen avulla pitää kannustaa ihmisiä tekemään
töitä ja myös yrittäjyyteen
pitää kannustaa. Sitä perustellaan sillä, että saadaan
lisää ostovoimaa, jotta kotimainen kulutuskysyntä lisääntyy.
Siihen perustuu myös kokoomuksessa tämä kritiikki.
Kun kerran hallitus antaa veronkevennykset kaikille, olisi ollut hyvä,
että myös ne eläkeläiset, jotka
kerran maksavat valtionveroa, olisivat saaneet sen veronkevennyksen
käyttöönsä jo syyskuun alussa
tänä vuonna eikä vasta joulukuussa vuonna
2004. Sitäkin rahaa olisi tarvittu kansantalouden myllyyn
kuitenkin.
Sekin pitää täysin paikkansa, että se
olisi teknisesti tehtävissä. On turha väittää sitä,
että se ei onnistuisi. Totta kai se vaatii vähän
töitä. Se vaatii töitä niiltä eläkeyhtiöiltä,
jotka saisivat selvät ohjeet Verohallitukselta siitä,
miten tehdään muutokset atk-ohjelmistoon, jotta
ne veronkevennykset myös 1. päivänä syyskuuta
tulisivat eläkeläisille. Tämä asia
on tarkistettu vielä Verohallitukselta, ja se on helppo
tehdä. Se on nykyään täysin
mahdollista, kysymys on vain tahdosta.
Toinen asia, mihin ed. Ala-Nissilä viittasi täällä.
Jos olisi tehty syyskuun alussa muutoksia, se voisi tuoda ehkä ongelmia
joittenkuitten verotukseen; jotkut mahdollisesti saisivat lisäveroja
tai palautuksia. Voin todeta, että verotus ei ylipäätään
ikinä kohtaannu täysin oikein. Verotus vuodelta
2001 on valmistunut, vuoden 2002 virallisia tietoja ei ole olemassa.
Vuonna 2001 1,2 miljoonasta eläkeläisestä noin
700 000 sai palautusta ja noin 140 000 maksoi lisäveroja,
eli siis voi sanoa, että enemmän kuin kaksi kolmasosaa
eläkeläisistä, jotka maksavat veroa,
sai jonkin näköisen lapun kotiinsa joko palautuksina
tai lisäveron maksuna. Jos tehdään muutoksia,
ehkä niitä olisi voinut olla suurempi määrä,
mutta jos sen haluaisi korjata, sekin on mahdollista. Jos ensin lähtevät
Verohallituksesta ohjeet eläkevakuutusyhtiölle,
millä tavalla verotusta muutetaan, ja jos eläkeläinen
ei ole tyytyväinen siihen pidätysprosenttiin,
voi lähteä hakemaan muutosta. Mutta muutosta ei
pysty hakemaan nyt etukäteen, koska ei ole ohjeistusta
olemassa eikä ole myöskään niitä ohjelmistoja
olemassa. Jos nyt joku eläkeläinen menisi ja ilmoittaisi,
että haluaa sen veronkevennyksen, mikä heinäkuun
alusta tulee palkansaajille, hän ei saisi sitä,
jollei niitä perusteita muutettaisi. Tämäkin
on syytä todeta.
Herra puhemies! Ihan lopuksi. Täällä kokoomuksen
vastalauseessa n:o 1 on myös lausumaehdotus: "Eduskunta
edellyttää, että hallitus kompensoi täysimääräisesti
seurakunnille kunnallisverotuksen muutosten aiheuttamat verotulonmenetykset."
Se on noin 7 miljoonaa euroa. Seurakunnille tämä on
tietysti ikävä asia, että esitykset tapahtuvat
kesken vuotta. Seurakunnat ovat tehneet omat talousarvionsa tälle
vuodelle ja niitten mukaan elävät. 7 miljoonaa
euroa kuitenkin vaikuttaa joittenkuitten seurakuntien asemaan, koska
Suomessa on 100—200 seurakuntaa, jotka ovat taloudellisesti
aika heikossa jamassa. Nekin seurakunnat tarvitsisivat joka ainoan
euron käyttöönsä. Siinä mielessä olisi
hyvä, että eduskunta selkeästi ottaisi
kantaa, että tämä kompensaatio tulee
myös seurakunnille eikä pelkästään
kunnille ja Kansaneläkelaitokselle.
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä kuitenkin todeta,
että se hallitus, jossa ed. Koskinen oli mukana, toteutti
tämän, teki eläkeläisten osalta
aivan saman menettelyn kuin tehdään nyt. Se hallitus,
missä ed. Koskinen oli mukana, ei myöskään
kompensoinut seurakunnille joka kerta tätä ansiotulovähennystä,
niin kuin tiedämme. Ainoastaan kerran se tapahtui täysimääräisesti.
Nyt eduskunnan tahto on, että näin tapahtuu. Mutta näissä asioissa
kyllä kokoomuksen linja on nopeasti kehittynyt. (Eduskunnasta:
Eikö se ole myönteinen asia?) — Se on
myönteinen asia. — Mutta niin kuin totesin, tuo
tekniikka, mitä kokoomus esittää, ei
johda oikeisiin tuloksiin eläkeläisten kannalta.
Siinä mielessä siinä eläkeläiset tulevat
tietyllä tavalla, käytän tällaista
sanaa kuin "höynäytetyiksi", mutta sitähän
saa eduskunnassa käyttää, herra puhemies.
Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Selvyyden vuoksi: Vuonna 2000, kun tehtiin
ratkaisuja, eläkeläisjärjestöt
kritisoivat sitä, että heille ei tullut veronkevennyksiä myöskään.
Silloin todettiin, että olisi syytä jatkossa näin
toimita. Nyt ei toimita niin eli nyt se olisi voitu tehdä,
jos olisi haluttu. Mitä tulee kompensaatioon, voi olla,
että joka kerta ei ole kompensoitu seurakunnille ansiotulovähennyksen
korottamista, mutta ei niissä tapauksissa ole kompensoitu
myöskään kunnille. Nyt on ensimmäistä kertaa,
ainakin minun tietääkseni, erilainen ratkaisu:
kunnille kompensoidaan mutta seurakunnille ei kompensoida. Se ei
meidän mielestämme ole oikein.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hallitus
esittää tuloverojen alentamista. Hallitus esittää,
että tuloverotusta alennetaan prosenttiyksikkö heinäkuun
alusta lukien kautta linjan. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee
tätä esitystä ja toteaa, että esitys
on juuri sellainen, mitä kokoomus vaalien alla esitti tällä vaalikaudella
tehtäväksi. Vaalien allahan me sanoimme, että tuloverotuksen
keventämistä on välttämätöntä jatkaa,
ja mallimme oli se, että alennetaan tuloverotusta prosenttiyksikkö vuodessa
kautta linjan. Olemme hyvin tyytyväisiä siitä,
että hallitus on lähtenyt tälle kokoomuksen
viitoittamalle tielle, ja kannustamme hallitusta jatkamaan nyt valitsemallaan
tiellä.
Vaalien alla tilanne oli hyvin toinen. Vaalien alla vasemmistoliitto
ehkä kaikkein selkeimmin sanoi, että tuloverotusta
ei tule keventää vaan tulee asettaa palvelut veronkevennysten
edelle, mutta vaalien alla vasemmistoliitto ei ollut näine ajatuksineen
yksin vaan myös vihreät esittivät saman
ajatuksen. He asettavat palveluiden kehittämisen tuloverojen
keventämisen edelle. Mutta vasemmistoliitto ja vihreät
eivät olleet näine ajatuksineen yksin, vaan vaalien
alla myös keskusta erittäin selkeästi
useissa valtakunnallisissa keskusteluissa, muun muassa televisiossa
ja lukemattomissa paikallisissa ja alueellisissa vaalipaneeleissa,
korosti sitä, että keskusta, toisin kuin kokoomus
kuulemma, asettaa palvelujen kehittämisen veronkevennysten
edelle. Myös sosialidemokraatit viimeisessä vaaliohjelmassaan,
jonka ennen vaaleja julkistivat, vaikenivat kokonaan veronkevennyksistä,
joskin ohjelman julkistamistilaisuudessa puheenjohtaja Lipponen
kyllä piti niitä tarpeellisina, mutta itse vaaliohjelmassa vaiettiin
veronkevennyksistä ja haluttiin välittää se
viesti, joka oli tietysti sopusoinnussa gallupien kanssa, että sosialidemokraatit
asettavat palvelujen kehittämisen veronkevennysten edelle.
Toisin sanoen vaalienaluskeskustelussa kaikki muut paitsi kokoomus
sanoivat, että palvelujen kehittäminen tulee asettaa
veronkevennysten edelle ja veronkevennykset uhkaavat hyvinvointipalveluja,
murentavat hyvinvointipalveluja, rapauttavat hyvinvointipalveluja.
Tätä huusivat vaalien alla yhdessä ja
samassa kuorossa vasemmalta vasemmistoliitto, sosialidemokraatit,
vihreät, keskusta ja kristillisdemokraatit. Kokoomus oli
yksin näissä lukemattomissa vaalikeskusteluissa
pitkin maata todistamassa sitä, että asia ei ole
näin yksioikoinen, että tuloveronalennukset ja
palvelujen kehittäminen eivät ole vastakkaisia
tavoitteita, eivät ole ristiriitaisia tavoitteita. Kokoomus
todisteli vaalien alla, että tuloveroja keventämällä voidaan
tukea talouskasvua ja työllisyyttä ja siten pidemmällä aikavälillä päinvastoin
parantaa edellytyksiä pitää huolta kansalaisten
arvostamista ja kansalaisille tärkeistä peruspalveluista,
kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta, turvallisuudesta jne.
Nyt hallitus on valinnut veronalennusten tien. Hyvät
ystävät — ja hyvät ystävät
hallituksessa — tarkoittaako tämä nyt
sitä, että te olette murentamassa hyvinvointipalveluja,
että te olette heikentämässä hyvinvointipalveluja,
että te olette rapauttamassa hyvinvointipalveluja? Tehän
sanoitte, edustajat Lindqvist, Väistö, Puisto
ja kumppanit, että verojen keventäminen merkitsee hyvinvointipalvelujen
huonontamista. Kun olette nyt valinneet tämän
tien ja sen mittaluokan, jota kokoomus vaalien alla esitti, niin
oletteko tehneet tämän heikentääksenne
hyvinvointipalveluja, murentaaksenne hyvinvointipalveluja, rapauttaaksenne
hyvinvointipalveluja? Ette tietystikään, vaikka
vasemmistoliitto oman teoriansa valossa näin sanoo, sen
teorian, joka teille oli yhteinen vaalien alla mutta joka on vasemmistoliiton
teoria myös vaalien jälkeen. Ette tietystikään ole
tekemässä näitä veronkevennyksiä rapauttaaksenne
hyvinvointipalveluja, murentaaksenne niitä. Te olette tekemässä näitä veronalennuksia
sen vuoksi, että te haluatte pitää huolta
hyvinvointipalveluista. Eikö niin, ed. Puisto, te haluatte
vahvistaa hyvinvointipalveluja, te haluatte kehittää niitä?
(Ed. Puisto: Totta kai!) Sen vuoksi te olette alentamassa veroja,
koska te uskotte, että veroja alentamalla tuetaan talouskasvua,
tuetaan työllisyyttä ja parannetaan edellytyksiä pitää huolta
palveluista jatkossakin.
Kokoomus onnittelee teitä siitä, että edes
vaalien jälkeen olette nähneet näiden
asioiden yhteyden oikealla tavalla, että edes
vaalien jälkeen olette kuunnelleet talouden asiantuntijoita,
jotka ovat kertoneet teille, että veronalennukset järkevällä tavalla
toteutettuina, kuten kokoomus esitti, eivät ole ristiriidassa
palvelujen kehittämisen kanssa vaan päinvastoin
pidemmällä aikavälillä tukevat
palvelujen kehittämistä. Hyvä näin!
Me kannustamme teitä jatkamaan.
Nyt vaalien jälkeen keskustan piiristä esimerkiksi
on kiistetty, että te olisitte vaalien alla olleet sitä mieltä,
että palvelut ja veronalennukset ovat vastakkain. Esimerkiksi
pääministeri Jäätteenmäki
sanoi poliittisten toimittajien lounaalla, että yhtäältä ovat
palvelut, toisaalta ovat veronalennukset; ei hän ymmärrä,
miten julkisessa keskustelussa asetetaan näitä vastakkain.
Niin, en minäkään ymmärrä,
mutta vaalien alla silloinen oppositiojohtaja Jäätteenmäki
ymmärsi hyvin, että nämä asetetaan
vastakkain.
Itse asiassa hän asetti itsekin ne vastakkain. (Puhuja
näyttää lehtileikettä — Ed.
Ala-Nissilä: Onko se Iltalehti?) Tässä on
esimerkiksi Taloussanomat 11. helmikuuta, (Ed. Kuoppa: Lehdistökatsaus!)
jossa on koko sivun hieno profiilikuva pääministeri
Jäätteenmäestä, silloisesta
oppositiojohtaja Jäätteenmäestä,
ja otsikkona "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin".
Tekstissä sanotaan: "Puolue nojaa gallupeihin, joiden mukaan
suomalaiset arvostavat hyvinvointipalveluita veronkevennyksiä enemmän."
Nyt vaalien jälkeen pääministeri Jäätteenmäki
ei ymmärrä, miten palvelut ja veronalennukset
asetetaan vastakkain.
Toinen esimerkki: Keskustan ja ennen kaikkea Anneli Jäätteenmäen
poliittinen kummisetä Kari Hokkanen kirjoitti Ilkka-lehdessä 14.
tammikuuta (Puhuja näyttää toista lehtileikettä — Ed.
Pulliainen: Mutta missä on Iltalehti?) muun muassa seuraavaa:
"Jos tuloveroa alennetaan, on joko leikattava palveluja tai korotettava
kuntien veroja, elleivät ne kykene tarpeeksi leikkaamaan omia
palvelujaan." Edelleen Hokkanen kirjoitti: "On silkkaa oikeistopopulismia
uskotella, että tuloveroasteen laskeminen läpi
asteikkojen lisäisi työpaikkoja." Siis nyt hallitus
tekee juuri näin: laskee tuloveroja läpi asteikkojen.
Eli on pakko kysyä: Onko niin, että Kari Hokkasen
mielestä hallitus on nyt toteuttamassa silkkaa oikeistopopulistista
politiikkaa? (Naurua)
Edelleen Hokkanen kirjoitti: "Sellaisesta ei rakennu valoisampaa
vaihtoehtoa. Sen avain on alempi työttömyysaste,
joka vasta oikeuttaa alempaan veroasteeseen." Siis Hokkanen kirjoitti:
ensin alempi työttömyys, sitten alemmat verot.
Hallitus tekee päinvastoin. Se alentaa veroja, jotta voitaisiin
edistää työllisyyttä eli alentaa työttömyyttä.
Lopuksi keskustan poliittinen kummisetä Kari Hokkanen
kirjoittaa: "Muu", siis muu kuin mitä hän tässä sanoo,
"on kokoomusjohtajien sanoja lainaten söpöhöpöliirumlaarumia."
Siis se, mitä hallitus nyt tekee, on keskustan eräänlaisen
pääideologin mielestä "söpöhöpöliirumlaarumia".
On hienoa, että vaalien jälkeen keskusta tekee toisin,
hallitus tekee toisin, mutta otin nämä lainaukset
osoittaakseni, mitä oli puhe ennen vaaleja, minkälaista
oli keskustan sanoma vaalien alla.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (Ed. Pulliainen:
Iltalehdessäkö?) sanoi eduskunnan täysistunnossa
lähetekeskustelussa, että hallituksen tekemä veronalennus,
prosenttiyksikkö vuodessa kautta linjan, on vaikutuksiltaan
erilainen kuin kokoomuksen tekemä veronalennus, prosenttiyksikkö vuodessa
kautta linjan. Ja miksi se on erilainen? Siksi, että hallituksen
ratkaisu perustuu suhdanneajatteluun eli talouskasvun tukemiseen,
kun taas kokoomuksen ajattelu Kalliomäen mukaan perustuu
dogmiin. Kalliomäki on täysin väärässä kokoomuslaisesta
ajattelusta. Joskin verotuksella tietysti on myös rakenteellisia
vaikutuksia ja veronalennuksia on ajettava senkin takia, mutta se,
että kokoomus olisi vaatinut veronalennusta jotenkin dogmaattisesti
ja ilman, että kokoomus olisi korostanut sen yhteyttä nimenomaan
talouskasvun tukemiseen ja edistämiseen, se Kalliomäen
väite on täysin väärä.
Todistaakseni sen otin oman kirjoitukseni Karjalainen-lehdestä 12.2.
eli ennen vaaleja, jossa otsikko jo kertoo, miten kokoomus asian
näkee: "Talouskasvua tuettava veronalennuksin", eli Kalliomäki
nyt sanoo, että on yhtäältä hallituksen
ajattelua ja että kokoomuksen ajattelu on jotain muuta,
mutta itse kirjoitin vaalien alla 12. päivä helmikuuta
Karjalaisessa: "Talouskasvua tuettava veronalennuksin". Itse tekstissä kirjoitin muun
muassa näin: "Kokoomuksen tavoitteena ei ole se, että passiivisesti
seurataan kasvuarvion toteutumista. Kokoomuksen kuuden kohdan ohjelma
sisältää juuri sellaisia veroratkaisuja
eli prosenttiyksikkö vuodessa kautta linjan, joilla tuetaan
talouskasvua ja työllisyyttä." Näin kirjoitin
ennen vaaleja; näin toimii hallitus vaalien jälkeen.
Hyvä niin! Ainoa paha, että kokoomus ei ole siinä hallituksessa
mukana, joka tekee tältä osin oikeata politiikkaa.
(Ed. Pulliainen: Eihän sinne tarvitse mennä, kun
se näkyy muutenkin!)
Edelleen kirjoitin näin: "On väitetty, että esittämiimme
veronkevennyksiin ei ole varaa. Pikemminkin voidaan sanoa, ettei
Suomella ole varaa jättää veronkevennyksiä tekemättä."
Ilmeisesti hallitus on nyt samaa mieltä, koska se tekee veronalennuksia.
Ansiotulojen verotuksen keventämisellä vaikutetaan
myönteisesti talouskasvuun ja työllisyyden kehitykseen.
Tämä on viimeksi todettu muun muassa Sailaksen
työllisyyspoliittisen työryhmän väliraportissa.
Lopetin kirjoitukseni näin: "Kaiken kaikkiaan työnteon
verotuksen keventäminen ei ole kakun jakamista, vaan liittyy
kakun kasvattamiseen. Työnteon veronkevennyksiä tarvitaan
välttämättä, mikäli
halutaan luoda taloudellista kasvua ja kasvattaa yhteistä hyvinvointia.
Yksioikoinen käsitys siitä, että yhä kireämmällä verotuksella voitaisiin
taata yhä paremmat julkiset palvelut, on virheellinen,
vai kuvitteleeko joku, että verotuksen kiristäminen
esimerkiksi 70:een, 80:een tai 90 prosenttiin merkitsee aina vain
lisää voimavaroja peruspalvelujen tuottamiseen?"
Eli tämä ajattelu, jonka kirjoitin kuukautta
ennen vaaleja, kelpaa nyt kuukauden kaksi vaalien jälkeen
erinomaisesti nykyiselle hallitukselle. Ministeri Kalliomäen
väite, että meidän ajattelumme perustuu
johonkin dogmiin ja heidän ajattelunsa perustuu siihen,
että tuetaan kasvua ja työllisyyttä,
on siis virheellinen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että se virhe tässä hallituksen
veroesityksessä on, että se annetaan palkansaajille
jo ennakonpidätyksen yhteydessä heinäkuun
alusta, mutta sitä ei anneta eläkkeensaajille,
niille eläkkeensaajille, joita hallituksen esitys siis
koskee.
Ed. Ala-Nissilä moitti kokoomusta siitä, että se
ajaa hyvätuloisten eläkkeensaajien — nimeä mainitsematta
Jaakko Lassilan — asiaa. Haluan todeta, että kokoomuksen
esitys, josta äänestettiin viime viikolla, kohdistui
täysin samoihin eläkkeensaajiin kuin kohdistuu
teidän, ed. Ala-Nissilä, hallituksenne esitys.
Ero oli vain se, että me näimme, että eläkkeensaajia
tulee kohdella yhdenvertaisesti. Heidän tulee saada veronalennuksensa
voimaan samaan aikaan, tai jos teknisesti ei ole mahdollista täysin
samaan aikaan, niin lähes samaan aikaan kuin palkansaajien,
kun taas teidän esityksenne merkitsee sitä, että eläkkeensaajat
saavat tämän puolitoista vuotta myöhemmin
eli otatte eläkkeensaajilta puolentoista vuoden pakkolainan.
Tätä en voi hyväksyä ja semminkin,
kun olisi ollut täysin mahdollista saattaa tämä eläkkeensaajia
koskien myös voimaan jo syyskuun 1. päivästä lukien,
kuten esitimme ja tämän mahdollisuuden selvitimme
erikseen, ja ed. Koskinen jo perustelikin tätä asiaa tarkemmin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vain kannustaa hallitusta jatkamaan
sillä peruslinjalla, tuloverotuksen keventämisen
linjalla, jonka hallitus on nyt omaksunut.
Ed. Heidi Hautala merkitään
läsnä olevaksi.
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Taas kuulimme kokoomuksen arkeologisen lehdistökatsauksen,
jossa kaivellaan menneitä vaalien alta ja joka huipentui
siihen, että ed. Zyskowicz luki omia ajatuksiaan, omia
pakinoitaan. (Ed. Dromberg: Huonosti kuunneltu!) Niitä on
täällä mukava lukea ja kuulla, mutta
mielellään niitä tuoreempia pakinoita kuulisi,
jos niitä luetaan.
Pari kommenttia.
Ensinnäkin mietinnössäkin todetaan,
että kaikkein pienimpien eläkkeiden osalta ratkaisua tulee
hakea sosiaalipolitiikan keinoin, jolla tarkoitetaan juuri peruspalveluja
ja sitten pienimpien eläkkeiden tasokorotusta. Se on kaikkein
tärkein asia mielestäni.
Toinen asia on, että esimerkiksi keskustan vaaliohjelmassa,
joka vaalien alla julkaistiin, ei aseteta peruspalveluja ja veronkevennyksiä vastakkain.
Siinä myös lähdetään
siitä, että veroja olisi kevennetty toista miljardia
euroa vaalikaudessa, niin kuin nyt hallitusohjelmassa lukeekin. Tosin
siellä on tarkistusmahdollisuuksia, ja varmaan siitä pitää mennä eteenkinpäin.
Minusta tällaisten lehdistökatsausten avulla annetaan
väärä kuva siitä, mitä puolueiden
ohjelmissa todella vaalien alla esitettiin. (Ed. Zyskowicz: Annetaan oikea
kuva!)
Keskustahan korostaa nimenomaan myöskin työn
verotuksen keventämistä. Meillä on myöskin
työnantajamaksut matalapalkka-aloilla keskeisenä.
(Ed. Dromberg: Milloin ne tehdään?) On tärkeätä,
että siinä mahdollisimman nopeasti edetään,
siis ei veronkevennyksiä veronkevennysten takia, vaan nimenomaan
työllisyyden — työllistämisen,
työllistymisen, molempien — edistämiseksi,
yrittäjyyden parantamiseksi.
Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz piti vanhojen lehtien
lehtikatsauksen jälleen kerran. Mielestäni ei
pidä katsoa peräpeiliin eikä taaksepäin,
vaan tulevaisuuteen. Tämä hetki ja tilanne on
erilainen kuin vaalien alla. Me olemme kansainvälisessä lamassa.
Siitä nouseminen tarkoittaa sitä, että kaikkia
elementtejä on käytettävä. Verohelpotukset
ovat tässä yksi keino. Sen jälkeen tulee
sitten, kuten ed. Ala-Nissilä totesi, erinäisiä toimenpiteitä,
joilla pyritään nousu saamaan aikaan ennen kaikkea
elinkeinotoiminnan, yritystoiminnan kautta helpottamalla siellä verotusta,
välillisiä kuluja ja myöskin yritysten
sukupolvenvaihdoksia.
Pienten eläkkeitten osalta täytyy todeta,
että verohelpotukset eivät siellä pure.
Ainoastaan sosiaalipoliittiset toimenpiteet, kuten pienimpien eläkkeitten
korottaminen, ovat keinoja, joilla voidaan sitä puolta
hyödyttää. Sen osalta jatkossa myöskin
sillä puolella tulee olemaan toimenpiteitä, jotka
helpottavat pienituloisimpien eläkeläisten asemaa
ja tilannetta.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz hyvin perusteli hallituksen
veronkevennyslinjan ja kertoi, mitä keskusta oli luvannut
vaalien alla. On oikein hyvä asia, että siitä muistutetaan
silloin tällöin.
Mutta itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kun
Virossa pääministeri esittää parlamentille
tuloveron alentamista 26 prosentista 20 prosenttiin, eikö Suomen
eduskunnan olisi syytä olla huolestunut siitä,
mitä vaikutuksia maamme talouselämään
seuraa, jos Viro tämmöiset veronkevennykset tekee?
Minun mielestäni osa suomalaisia yrityksiä, työntekijöitä,
ammattiosaajia ja älymystöä siirtyy sinne
harjoittamaan yrityspolitiikkaa ja yrittämistä.
Siinä mielessä toivon hallituksen vakavasti suhtautuvan
tähän Viron kilpailevaan verotilanteeseen.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille ihan lyhyesti vain, että arkeologiaan
tukeutuminen tämmöisessä tilanteessa,
jossa on kysymys aktiivisesta politiikan tekemisestä siinä ajassa,
jota eletään, on aika vaarallista. Sen takia juuri
minä olen ymmärtänyt tämän
hallituksen toimenpiteen sillä tavalla, että tätä ratkaisua,
jota me juuri nyt käsittelemme, on perusteltu elvytyksellä,
elvytyspoliittisella vaikutuksella. Siinä suhteessa tilanne
on muuttunut siitä, mikä oli vaalikamppailun aikana,
mutta kokoomushan onkin äärikonservatiivinen puolue,
joka elää arkeologiassa. (Ed. Zyskowicz: Olipas
sattuva piikki, ai ai!)
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille sanoisin, että jos
annetaan rahaa peruspalveluihin ja terveydenhoitoon, se
kyllä lisää toimeliaisuutta yhteiskunnassa.
Sinne tulee uusia työpaikkoja. Uutta veronmaksukykyä tulee
sinne. Jos annetaan tällaisia verohelpotuksia suurituloisille,
se hyöty ei välttämättä jää tämän
maan rajojen sisälle. Voi mennä maan rajojen ulkopuolellekin
nämä rahat. Eli kyllä kakku on määrätyn
suuruinen, ja rahaa ei kasva tuolla oksilla, vaan se tulee veroista. Kannatan
ja esitän sitä, nämä hyväosaisten
verohelpotukset hylätään. Verohelpotuksia
pitää antaa, mutta pieni- ja keskituloisille.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen edustajat ovat täällä voimakkaasti
tukeneet hallituksen veronkevennysten peruslinjaa, mihin heillä mielestäni
on todellakin moraalinen oikeus oman vaaliohjelmansa perusteella.
Ongelmana on vain se, että kokoomus tällä linjalla
ja näillä esityksillä hävisi
vaalit, eli Suomen kansa ei selvästikään priorisoinut
mittavia veronkevennyksiä, vaan nimenomaan hyviä palveluja,
lapsiperheiden ja eläkeläisten tulonsiirtojen
parantamista, myös elintarvikkeiden arvonlisäveron
alentamista. Tätä linjaa esittivät niin
keskustan, sosialidemokraattien, kristillisdemokraattien, vihreiden
kuin vasemmistoliiton ehdokkaat. Se linja selvästikin voitti
vaalit, eli kansalaiset antoivat sille tukensa.
Toki tätä esitystä, mikä meillä on
käsiteltävänä, voidaan perustella
talouden realiteeteilla. Mutta itse olen sitä mieltä,
että kansalaisten ostovoimaa tuetaan parhaiten antamalla
sitä niille, joilla sitä on vähiten.
Siksi kristillisdemokraatit haluavat olla uskollisia omalle vaaliohjelmalleen.
Tulen varsinaisessa puheenvuorossani esittämään
tämän hallituksen esityksen hylkäämistä.
Ulla Anttila /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vihreiden vastalauseessa esitetään
mallia, jota kutsutaan nimellä "negatiivinen tuloverotus"
ja jossa siis tarkoituksena on luoda nimenomaan kannustimia pienten
palkkatulojen saamiseen. Esimerkiksi meidän viimesyksyisestä varjobudjettivastalauseestamme
on ottanut oppia Veronmaksajain Keskusliitto, joka tänä keväänä esitteli
saman tyyppisen mallin. Näin ollen meidän linjauksemme
ei ole sama kuin hallituksen, vaan tilanteessa, jossa on olemassa
suuri riski, että talous ajautuu ahdinkoon ja työllisyystilanne
heikkenee ratkaisevasti, haluamme luoda sellaisia taloudellisia
kannusteita, joilla ratkaistaan kannustinloukkuongelmat, lisätään
työllisyyttä ja lisätään
kotimaista kysyntää. Tämä malli,
jossa siis pienituloisen työn sekä tarjoaminen
että hankkiminen tulee kannattavammaksi, on paras vaihtoehto
tällä hetkellä.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys veronalennuksista ei kohdistu
keskituloisiin eikä pienituloisiin eläkkeensaajiin
lainkaan. Se ei kohdistu myöskään pienituloisimpiin
palkansaajiin, ja keskituloisiin se kohdistuu selkeän heikosti
ja heikolla voimalla. Jos työllisyyttä halutaan
tällä tavalla tukea, niin mahdollisesti saavutettujen työpaikkojen
hinta on todella korkea. Näin ollen mielestäni
olisi hallitukselta odotettava ja vaadittava sitä, että todella
ne palvelut, joista on ollut puhe ennen vaaleja ja joiden tukemisen
taakse kansan enemmistö asettui, säilytetään,
niitä kehitetään, niiden tulevaisuus
varmistetaan.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että keskustalaiset
eivät halua, että täällä toistetaan lehdistä tai
vaaliohjelmista heidän vaatimuksiaan ja kannanottojaan
vaalienalusajalta, koska se politiikka, jota keskusta hallituksessa
tekee, ei pelkästään suhteessa tuloverotuksen
keventämiseen vaan myös suhteessa moniin moniin
muihin asioihin, kansaneläkkeen pohjaosaan tai kansaneläkkeiden
taitettuun indeksiin ja muuhun, on täysin päinvastaista
kuin se politiikka, jota he esittivät vaalien alla. On
mielestäni kuitenkin rehellistä ja äänestäjien
kannalta kohtuullista, että täällä voidaan
ottaa muutamia viikkoja vanhoja lehtilausuntoja esiin ja osoittaa,
miten takit ovat tässä suhteessa kääntyneet
ja täyskäännös on tehty, eikä se
ole mitään arkeologiaa.
Mitä tulee ed. Ala-Nissilän väitteeseen,
ettei keskusta asettanut vaalien alla palveluja ja veronalennuksia
vastakkain, niin tuohan ei käytännössä pidä paikkaansa.
Täällä on lukemattomia edustajia, ed.
Huotari, ed. Räsänen tai ed. Tulonen ja muut,
jotka olivat monissa paneeleissa vaalien alla keskustan ehdokkaiden
kanssa, ja kaikissa näissä paneeleissa keskustan
ehdokkaat kertoivat, että he asettavat palvelut veronkevennysten
edelle. (Ed. Tulonen: Pitää paikkansa!) Tämä toistui
kautta maan. Kun nyt sitten täällä eduskuntasalissa
sanotaan, että emme me asettaneet vastakkain, kun meillä oli
joku asiantuntijaohjelma, jota kabineteissa esiteltiin asiantuntijoille
ja jossa näitä ei asetettu vastakkain, (Ed. Markku
Koski: Parempi katsoa tulevaisuuteen kuin menneisyyteen!) niin sehän
ei pidä paikkaansa.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, jossa esitetään,
että ensi vuoden tuloveroasteikkoihin tehdään
puolen prosenttiyksikön kevennys ja palkansaajien verokortteihin tehdään
prosenttiyksikön alennus heinäkuun alusta, on
aivan erinomainen. Nimittäin prosenttiyksikön
kevennys asteikoissa tälle vuodelle vastaa juuri sitä,
mitä kokoomus eduskuntavaaliohjelmassaan vaati, prosenttiyksikkö per
vuosi. Oikeastaan esitys on paljon parempi kuin mihin kokoomus itse
on kyennyt. Nimittäin hallituksessa budjettineuvotteluissa
viime syksynä päästiin asteikoissa 0,3
prosenttiyksikön kevennykseen ja tuposopimuksessa lisättiin
vielä 0,2 eli yhteensä puoli prosenttiyksikköä,
mutta kun kokoomus pääsi oppositioon, niin vihdoinkin
päästiin siihen tavoitteeseen eli yhteen kokonaiseen
prosenttiyksikköön vuodessa. Kiitän siitä lämpimästi
sosialidemokraatteja ja keskustaa, että kokoomuksen politiikka
toteutuu paremmin, kun kokoomus on hallituksen ulkopuolella kuin
jos kokoomus on hallituksessa. (Ed. Pulliainen: Kannattaa pitää siellä vaalikauden
loppuun!) Tuntuu siltä, että oppositio ohjaa täällä harjoitettua
politiikkaa, ja kyllä tullaan puhumaan näistä asioista jatkossakin,
että kokoomuksen tavoitteet toteutuvat, te välikätenä.
Ehkä onkin näin, että kokoomuksen pelko
on viisauden alku hallitukselle.
Totuus on kyllä myöskin se, että vaalien
alla oli kaksi eri linjaa: verotus ja parempi työllisyys tai
verotus ja huonommat palvelut. Oli vain yksi puolue, kokoomus, joka
joutui puolustamaan sitä, että alentamalla työnteon
verotusta parannetaan työllisyyttä ja että se
on juuri tässä suhdannetilanteessa välttämätöntä.
Kaikki muut puolueet varsinkin kampanjan loppuvaiheessa sanoivat,
että jos verotusta kevennetään, palveluita
on pakko karsia ja heikentää ja siihen he eivät
ole valmiita. Tämän ideologisen keskustelun kokoomus
on nyt voittanut, kun hallitus on tunnustanut, että se
ei seiso niiden sanojen takana, joita sosialidemokraatit ja keskusta
ennen vaaleja esittivät.
Oikeastaan varsin mielenkiintoista on se, että kun
katsotaan hallituksen talouspolitiikan linjaa, menoille on ehdoton
menokatto, 1,12 miljardia euroa, mutta veroille on vähimmäisminimi,
joka on 1,12 miljardia euroa. Jos me katsomme, miten palveluiden
osalta toimitaan, niin kannattaa lukea vaikka valtiovarainvaliokunnan
kehyksistä antama mietintö, jossa todetaan, että tämä hallitus
panostaa palveluihin alle puolet siitä, mitä edellinen
hallitus palveluiden parantamiseen, kun lasketaan euroissa. Eli
se tarkoittaa heikompaa palveluiden kasvattamista Jäätteenmäen
hallituksen aikana kuin Lipposen kakkoshallituksen aikana. Toivottavasti
veroissa päästään parempaan
tulokseen sillä tavalla, että verotus kevenee enemmän
Jäätteenmäen hallituksen aikana kuin Lipposen
kakkoshallituksen aikana. Mutta nämä ovat ne realiteetit,
joiden puitteissa näissä olosuhteissa toimitaan.
Tietysti kyllä tässä yhteydessä tulee
myös kysymys johtajuudesta esille. Onko niin, että gallupien
valossa maata johdetaan, kerrotaan kansalle, mitä kansa
gallupien mukaan haluaa kuulla, mutta toimitaan täysin
päinvastaisesti kuin mitä on sanottu? Ajatelkaa,
miten se murentaa politiikan moraalia, että ei voida luottaa
johtaviin poliittisiin toimijoihin ja siihen, mitä he sanovat.
Ei tarvitse katsoa kuin aivan viime viikkojen tapahtumia. On valitettavaa,
että tässä maassa moraalisessa rappiossa
on menty kyllä viime aikoina varsin syvälle. Johtavien
poliitikkojen puheisiin ei voi luottaa. Se on erittäin
vakava asia. Valitettavaa on se, että vaikka voidaan yksilöidä tiettyjä henkilöitä,
joiden osalta on ongelmia, niin kyllä se heijastuu meihin
kaikkiin poliitikkoihin. Siinä suhteessa täytyy
sanoa samoin kuin oppositiojohtaja Jäätteenmäki
vaatiessaan, että parempaa moraalia tarvitaan ja että tämä kohdistuisi
siihen, mitä hallitus jatkossa tekee.
Jos ed. Ala-Nissilä olisi täällä,
niin toivoisin, että nyt kun täällä on
siteerattu Ilkan päätoimittajan Kari Hokkasen
kirjoitusta, niin pääministeri vastaisi Hokkaselle
Ilkka-lehdessä ja kertoisi, mikä on hallituksen
linja ja että Hokkasen ideologinen linja on täysin
väärä ja Hokkasen neuvoja hallitus ei
tule jatkossakaan noudattamaan.
Mutta mikä on äärimmäisen
tärkeätä, on jatko, millä tavalla
verotuksen keventyminen tapahtuu. Hallituksen ajatuksena kuitenkin
on se, että tehdään noin prosenttiyksikön
kevennykset vuodessa — tämä on pakko
tehdä ensi vuonna, koska nyt kun tehdään
ennakonpidätykseen prosenttiyksikön kevennys,
niin jos halutaan, että verotus ei kiristy, ensi vuonna
täytyy tehdä asteikkoihin yhden prosenttiyksikön
kevennys. Toivottavasti siihen tehdään myöskin
sitten ansiotason nousua vastaava tarkistus. Mutta olisi äärimmäisen
tärkeätä, että kuluttajat jo
nyt tietäisivät, mikä heidän
ensi vuoden verotuksensa on, että uskallettaisiin kuluttaa.
Eli olisi tärkeätä, että myöskin
jatkon osalta hallitus mahdollisimman nopeasti ilmoittaisi, että se
jatkaa todellakin sitä linjaa, mitä kokoomus vaalien
alla vaati, ja toimii johdonmukaisesti sen linjan mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee eläkeläisiin, kyllä tilanne
valitettavasti on se, että eläkeläiset on
tässä veroratkaisussa tyystin unohdettu. On täysin
selvää ja asiantuntijakuulemisessa tuli selväksi,
että kyllä eläkeläisillekin
voidaan tehdä ennakonpidätyksen alennus. Se voidaan
antaa suoraan ohjeena työeläkelaitoksille tai
Verohallituksen ohjeistuksena työeläkelaitoksille,
jossa Verohallitus määrittelee ne henkilöt,
joittenka osalta kevennykset tehdään. On täysin
selvää, että kevennykset voidaan ennakonpidätykseen tehdä,
jolloin tarkkuus on suurempi verotuksen osalta kuin silloin, jos
niitä kevennyksiä ei tehdä. Lopputulos
ei varmasti ole täsmälleen oikea, mutta on paremmin
kohdallaan kuin silloin, jos mitään ei tehdä.
Tuntuu siltä, että hallituksella on todellista asenteellista
vaikeutta eläkeläisten osalta. Hallitus on jo
parissa kuukaudessa, vaikka sanotaan, että hallitus ei
ole ehtinyt vielä kovin paljon tehdä, onnistunut
saamaan eläkeläisten osalta negatiivisen triplan,
jonka osat ovat seuraavat: Ensinnäkin vaalilupaukset eläkeläisille
petettiin, ei tule ministeri Hyssälän lupaamaa
300 euron tasokorotusta kansaneläkkeisiin kuukaudessa.
Toiseksi eläkeläisiä vähätellään.
Kun luvataan, että vuonna 2006 eläkeläiset
saavat 7 euroa kuukaudessa kansaneläkkeisiinsä lisää,
niin minun täytyy kyllä sanoa, että palaute
eläkeläisiltä on ollut se, että eläkeläisiä vähätellään,
jotkut sanovat jopa pilkataan, tällä neljän
vuoden korotuksella. (Ed. Heinäluoma: Mikä on
kokoomuksen linja?) Kolmantena on se, että näitä veronkevennyksiä ei
anneta välittömästi eläkeläisille,
vaan eläkeläiset joutuvat epätasa-arvoisesti
odottamaan kevennysten saamista.
Kokoomuksen linja on ollut hyvin eläkeläismyönteinen.
Otetaan Lipposen kakkoshallitus. Silloin ylimääräinen
sairausvakuutusmaksu eläkeläisiltä poistettiin,
12 euron lisäys tuli kansaneläkkeisiin ja myöskin
tämä pohjaosan kahdenkertainen leikkaus, jota
kokoomus ajoi ehdottomasti kaikkein voimakkaimmin, (Ed. Puisto: Tämä tapahtui
ed. Sasista huolimatta!) kompensoitiin, ei valitettavasti täsmämallin
mukaisesti, mutta kompensoitiin kuitenkin pääasiallisin
osin. Eli voi sanoa, että niin hyviä ratkaisuja
kuin viimeisten neljän vuoden aikana on tehty eläkeläisten
kannalta, ei varmasti mikään hallitus ole pitkään
aikaan tehnyt eikä tule tämäkään
hallitus tekemään. Sanon vielä kansaneläkkeen
korotuksesta vuonna 2006, että jos suhdanteet eivät
parane, en kovin varmasti menisi lupaamaan niitä 7:ää euroa
eläkeläisille vuonna 2006. Kannattaa siinäkin
suhteessa olla varovainen ja katsoa, mitenkä taloudellinen
tilanne kehittyy.
Mitä tulee sitten seurakuntien asemaan, niin se täytyy
todeta, että on totta, että seurakunnat ovat jääneet
aikaisemmin ilman kompensaatiota vuonna 2000, mutta niin jäivät
silloin kunnatkin. Johtava periaate on ollut se, että kuntia
ja seurakuntia kohdellaan yhdenmukaisesti. Näin olisi ehdottomasti
tässäkin tapauksessa pitänyt tehdä. Hallituspuolueissa
oli tiettyä ymmärrystä, mutta ei ollut
riittävästi voimaa ja ehkä ei sitten
haluakaan siinä suhteessa, että olisi menty niin
pitkälle, että olisi velvoitettu hallitusta korjaamaan tämä epäkohta.
Siitä syystä kokoomus ehdottaa lausumaa, jossa
velvoitetaan hallitus ryhtymään toimenpiteisiin,
jotta myöskin seurakunnat saavat tämän
hyvityksen, minkä kunnat saavat.
Arvoisa puhemies! Kannatankin ed. Koskisen tekemää ponsilausumaa.
Sitten vielä haluan erityisesti kiittää ed.
Puistoa hänen vahvasta tuestaan tälle veronkevennykselle.
Hän on ansiokkaasti toiminut valtiovarainvaliokunnassa
sen puolesta, että hallituksen esitys on mennyt siellä lävitse,
ja vankkumatta seisonut hallituksen ehdotuksen takana. Toivon, että hän
Turussa vahvasti kertoo, että hallituksen linja on tosiaan
nyt sitten se, että veroja kevennetään
ja palveluihin käytettävät rahat puolitetaan, ja
että hän ei yhtään ollut huolissaan
tästä linjasta, vaan se sai hänen täyden
vankkumattoman tukensa kaikissa äänestyksissä täällä eduskunnassa.
Lopuksi, arvoisa puhemies, vihreät ovat tehneet mielenkiintoisen
esityksen negatiivisesta tuloverojärjestelmästä.
Täytyy sanoa, että vihreät ovat vähän
myöhään liikkeellä. Itse jo
eräässä kokoomuksen sisäisessä vaaliohjelmassa
vuonna 74 ehdotin negatiivista tuloverojärjestelmää käyttöönotettavaksi
eli 30 vuotta sitten. Silloin nimittäin käytiin
Yhdysvalloissa merkittävää keskustelua
tämän tyyppisestä järjestelmästä,
ja Yhdysvalloissa tiettyjä elementtejä siitä jossain määrin
joissakin osavaltioissa on otettu käyttöön.
Voidaan kuitenkin sanoa, että semmoisen puhtaan järjestelmän
käyttöönotto on äärimmäisen
vaikeata. Mutta olen kyllä sitä mieltä,
että kyseessä on rakenteellinen uudistus, joka
olisi merkittävä uudistus ja johon pitäisi
yhdistää koko sosiaaliturvajärjestelmä sekä tulonsiirrot. Mutta
sanoisin, että jossakin vaiheessa asian selvittäminen
sinänsä olisi kyllä tarkoituksenmukaista,
eli voitaisiinko tällä tavalla rakentaa meille
parempi tulovero- ja sosiaalisten tulonsiirtojen järjestelmä.
Mutta sanon, että se on harjoitus, jonka rakentamisessa
menee helposti muutamia vuosia. Olen silti valmis lämpimästi
tukemaan sitä, että tässä aloitettaisiin
perusteellinen valmistelutyö.
Arvoisa puhemies! Kokoomus kiittää hallitusta
ja toivoo, että hallitus jatkaa kokoomuksen viitoittamaa
linjaa.
Ed. Juha Korkeaoja merkitään
läsnä olevaksi.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Lähinnä huvittavaa on tämä kokoomuksen
eläkeläishymistely. Minullakin olisi tästä asiasta
mielenkiintoisia muisteloita kuluneelta vaalikaudelta, mutta jääköön,
koska tulokset kuitenkin olivat erittäin positiivisia eläkeläisten
kannalta. Muistelen myöskin, että oli hyvin yhteinen
näkemys siitä, että jatkossa eläkeläisten
osalta pureudutaan siihen, mikä on heille tärkeintä eli
palveluihin. Se oli sosialidemokraattien kanta silloin ja on tänäkin
päivänä. Ja tämän hallituksen
ohjelmassa tämä on huomioitu hyvin voimakkaalla
painopisteytyksellä ja se esimerkki, joka sieltä selkeimmin
voidaan esittää, on terveydenhoito, siihen kohdistuvat
voimakkaat panostukset.
Terveydenhoito on palvelualue, jossa se väestöryhmä,
eläkeläiset, josta nyt on puhe, on kaikista suurimmassa
tarpeessa ja käyttää eniten näitä palveluita.
Minusta se on oiva esimerkki siitä, että sinne
kannattaa panostaa ja eläkeläiset tulevat siitä merkittävästi
myöskin hyötymään. Kuluttajien
osalta verotuksesta puheenollen voin sanoa sen, että jokainen
kuluttaja tietää tällä hetkellä,
että hänen verotuksensa tulee ensi vuonna kevenemään.
Se perustuu hallitusohjelmaan ja ihan sellaisiin Euroopan unionin
kehitykseen liittyviin tosiasioihin kuin se, että valmisteverot
tulevat ensi vuonna keventymään ja tekemään
merkittävää tilaa sitten myöskin
verotuksen puolella ja ...
... tuovat tuloa eläkeläisten kukkaroon. Plus
sitten vielä hallituksen ilmoittama linjaus myöskin
työn verotuksen keventämisestä.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Tuohon ed. Sasin puheen alkuosaan täytyy
puuttua. Hänhän kehitteli tällaisen,
nimettäköön se nyt sitten Sasin leikkuriksi
tai Sasin partaveitseksi, vaikkei se niin terävä ollut
tämä ajatus, että jos vaatii veroja vähennettäväksi,
niin se on vaihtoehtoinen linja palvelujen parantamiselle. Kyllä tämä luokittelu
varmaan piti paikkansa, että kokoomuksella vaaliohjelmissa
oli tällainen yksipuolinen verojenalentamisvaatimus (Ed.
Zyskowicz: Ei pidä paikkaansa!) ja sitten taas toiset painottivat palvelujen
parantamista, mutta esimerkiksi sosialidemokraattien osalta nämä molemmat
puolet olivat vahvasti mukana.
Sehän on keskeinen haaste koko hyvinvointiyhteiskunnan
säilyttämiselle, että meidän
pitää pystyä pitämään
yllä ja parantamaan palveluja samaan aikaan kuitenkaan
romuttamatta taloutta ylikiristetyllä verotuksella. Tarvitaan
molempia linjoja jatkossakin, niin kuin valtiovarainministeri totesi.
Tässä on selviä painotuksia palvelujen
parantamiseen, ei ole suinkaan kysymys yksipuolisesta verojen keventämisestä,
mikä taas on ollut välttämätöntä suhdannetilanteen
takia.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Sasille vihreiden mallista: Vuonna 74
en pystynyt osallistumaan tähän keskusteluun,
koska vasta harjoittelin silloin puhumaan.
Olisin halunnut todeta, että meidän tässä esittämämme
malli ei ehkä ole niin radikaali, että se tarkoittaisi
koko sosiaaliturvajärjestelmän uudelleen katsomista,
koska tässä esitetyssä negatiivisessa
veromallissa pelataan valtionveron ja kunnallisveron välillä.
Olemme sitä esittäneet viime syksynäkin,
joten sinänsä valtiovarainministeriössä nämä esitykset
olisi voitu ottaa huomioon. Siinä on pyritty siihen, että veronalennukset
huomattavasti enemmän kohdistuisivat pienituloisiin. Kun
kuluttajat nyt tietävät, että heidän
verojaan alennetaan, niin myös pienituloiset tietävät, että kevennys
on noin parikymmentä euroa vuositasolla ja suurituloisilla
taas useita satoja euroja vuositasolla. Näinhän
nämä hallituksen veronkevennykset nyt kohdistuivat.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäelle toteaisin,
että edellisen hallituskauden tulokset eläkkeensaajien
kohtelussa olivat hyviä, kuten täällä on
sanottu: Korotettu sava poistettiin, pohjaosan kaksinkertainen leikkaus
hyvitettiin ja kansaneläkkeeseen tehtiin tasokorotus. Silloisen opposition
ja eläkeläisten itsensä mielestä tulokset
eivät olleet hyviä, ja silloinen oppositio eli keskusta
lupasikin, että pohjaosa palautetaan, taitettu indeksi
poistetaan ja tasokorotus on tuntuva. Ministeri Hyssälä tässä esitteessä lupasi
300 euron tasokorotuksen kansaneläkkeeseen.
Nyt tiedämme hallitusohjelman luettuamme, että nykyinen
hallitus ei tule mitään näistä kepun vaalilupauksista
toteuttamaan. Kyllä eläkeläiset ovat
olleet tyrmistyneitä, varsinkin kun hallitus aloittaa koko
eläkeläisten kohtelun sillä, että se syrjii
heitä tässä nyt tehdyssä veronalennuksessa.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaaliohjelmassa oli selvästi
verotuksen keventäminen yksi osio. Toinen yhtä suuri
ja tärkeä osio oli palveluitten parantaminen.
Tulonsiirtoja oli vähemmän, mutta erityisesti
juuri palveluihin.
Täytyy sanoa, että jos katsotaan, millä tavalla me
halusimme parantaa palveluita, yksi tärkeä osuus
oli hoitotakuu, jonka läpi ajamisessa kokoomus näytteli
edellisessä hallituksessa aivan keskeistä roolia.
Demarit olivat huolissaan siitä, että jos hoitotakuu
tulee, joudutaan käyttämään yksityisiä palveluita.
Se oli ideologinen ongelma, mutta onneksi porvarilliset puolueet
saivat edellisessä hallituksessa hoitotakuun lävitse.
Sen jälkeen hallitusneuvotteluissa keskusteltiin palvelusetelien
käyttämisestä, mutta jälleen
demarit olivat hyvin varovaisia siinä suhteessa, kuinka laajalti
voidaan käyttää palveluseteleitä,
joilla voitaisiin turvata kansalaisille hyvät palvelut.
Nyt viimeksi ministeri Mönkäre on puhunut siitä,
että pitäisi kelakorvaukset yksityiseltä terveydenhuollolta
poistaa. Mitä palveluiden parantamista se on?
Virpa Puisto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On totta, että suhdannesyistä veronkevennykset
on aikaistettu. Toivon ja uskon siihen, että sillä on
elvyttävä, työllistävä ja
taloutta tervehdyttävä vaikutus. Silloin voimme
pitää siitä vahvasta vaalilupauksestamme
kiinni, siitä ideologisesta linjastamme, ettei palveluja uhata.
Kun tällä viikolla käsittelemme kehyksiä,
joissa on alijäämäksi kirjattu 275, se
pakottaa eduskunnan entistä tiiviimmin budjetin sisältä etsimään
ne kohdat, joista on momenteilta tehtävä siirtoja
ja löydettävä säästöjä,
jotta voimme huolehtia siitä, että taso tulonsiirroissa
ja palveluissa säilyy. Kyllä näitä löytyy,
muun muassa puolustusvoimien indeksisidonnaisuus, jota ei ole millään
muulla alueella.
Ja samalla puhun vielä eläkeläisistä,
pahoittelen, että huusin väliin ed. Sasin puhuessa,
että ed. Sasista huolimatta tehtiin nämä eläkemuutokset: Kyllä kokoomus
oli aina mukana, kun näki, että ne viedään
läpi, ja ensimmäisenä tiedottamassa.
Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan palvelujen parantamisesta niin
eläkeläisten kuin lapsiperheiden kohdalla, se
ei kyllä tule toteutumaan kaikilta osin. Kun tuo ansiotulovähennys
luvattiin kompensoida kunnille, se suurimmalle osalle kuntia kompensoidaan,
mutta on kuntia, joissa näin ei tapahdu. Esimerkiksi Vantaa,
Raahe ja Hamina häviävät tässä kohtaa.
Nyt toivonkin hallitukselta sellaisia toimenpiteitä, että nämä kompensaatiot
näiden kuntien osalta myöskin viedään
läpi. Näissä kunnissa, varsinkin Vantaalla, joka
on Helsingin kyljessä, on erittäin suuria paineita
niin eläköitymisen kuin lapsiperheiden kautta.
Toisin sanoen nyt tarvitaan todellakin toimenpiteitä hallitukselta,
jotta myöskin puheet ja teot ovat yhtä.
Irja Tulonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki täällä muisteli
edellisen hallituksen töitä, ja nehän
olivat aika ansiokkaita terveydenhuollon parantamisen suhteen. Nyt
kuitenkin aamulla, kun menokehystä käsiteltiin
ja mietintöä lopullisesti valtiovarainvaliokunnassa
tehtiin, niin kyllä huoli oli melkoinen, koska siellähän
on budjetin alijäämästä lausuttu
hyvin selkeästi. Sehän tarkoittaa silloin sitä,
että jos tämmöinen talouskasvu ei kehity,
niin valitettavasti palveluista joudutaan leikkaamaan. Budjettipäällikkö Sukselainen
nimenomaan sanoo, kun kysyttiin, että kumpi sitten joustaa,
jos tulee taantuma, että hallitusohjelma joustaa, kehykset
eivät. Pelottaa hoitotakuun tulevaisuus.
Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä ed. Puistokin
totesi sen taloudellisen dynamiikan tosiasian, josta nyt tässä suhdannetilanteessa
on kysymys. Elikkä veroalella pyritään
lisäämään ostovoimaa, mikä vaikuttaa
työllisyyteen. Tätä kokoomus painotti omassa
vaaliohjelmassaan. Peruste tälle oli nimenomaan se, että tätä kautta
me saamme pelivaraa, jakovaraa palveluiden parantamiseen, terveydenhuoltoon
ja myös koulutukseen, johon kokoomuksen vaaliohjelmassa
esitettiin enemmän määrärahoja
lisättäväksi kuin nyt näyttää hallitusohjelman
ja kehysten pohjalta toteutuvan.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan muutaman sanan
verran palata johdonmukaisuuteen ja vaalia edeltävään
aikaan. Kun suurimpien puolueiden puheenjohtajat olivat Veronmaksajain
Keskusliiton kutsumana ensimmäisessä suuressa
paneelissa, niin liittyen ehkä vieraskoreuteen kutsun esittäjää kohtaan,
kaikki sanoivat yhteen ääneen, että totta
kai tuloveronkevennyksiä pitää tehdä ja
sitä linjaa jatkaa, jota hallitukset ovat tässä viime
aikoina ajaneet. Mutta ed. Zyskowicz oli täysin oikeassa siinä,
että sen jälkeen, lähempänä vaaleja,
ainoastaan kokoomus jäi johdonmukaisesti tälle
linjalle, jonka se oli esittänyt jo Veronmaksajain Keskusliiton
paneelissa. Keskusta ja sosialidemokraatit ryhtyivät painottamaan
asioita toisin ja kantoivat huolta palvelujärjestelmän
kestävyydestä ja veropohjan riittävyydestä turvaamaan hyvinvointivaltion
keskeisiä palveluja, tulonsiirtoja jne.
Vasemmistoliiton osalta voin sanoa, että johdonmukaisuus
on vähintäänkin samaa luokkaa kuin kokoomuksen
osalta. Varmasti vihreiden osaltakaan ei ole tässä suhteessa
huomauttamista. (Ed. Räsänen: Ja kristilliset!) — Kristillisdemokraatit
myöskin ovat olleet johdonmukaisia. — Me olemme
todella olleet sekä ennen vaaleja, vaalien jälkeen
ja olemme vielä tässä sekä verolakiehdotuksissa,
lisäbudjetissa että kehyksissä edelleen
tätä mieltä. Hallitus on tällä veronkevennyskierteellä vakavasti
pitemmällä aikavälillä vaarantamassa
hyvinvointiyhteiskunnan vaatimaa rahoituspohjaa. Nyt sitoudutaan,
niin kuin täällä on todettu, semmoiseen
veronkevennyskierteeseen, joka jatkuu ehdottomasti, mikä on myöskin ääneen
sanottu, ensi vuoden osalta vähintäänkin
prosentin luokkaa olevana. Sen lisäksi meillä on
verotuksen harmonisoinnista tulevat välillisen verotuksen
kevennyspaineet, jotka eivät kyllä ehkä raittiita
niin paljon lohduta, mutta tuovat lisää ostovoimaa
muille muun muassa alkoholiverotuksen keventämisen kautta.
Samalla kun hallitus on lausunut julki sen, että se aikoo myöskin
tukea tulevia tuloratkaisuja tuloveronkevennyksillä, niin
tämä on johtamassa aikamoiseen tuloveronkevennyskierteeseen.
Mitä sitten tulee näiden kevennysten rakenteeseen,
me emme voi hyväksyä sitä, että vain
palkansaajien ja suurituloisimman eläkeläisviidenneksen
verotusta kevennetään, eläkeläisten
osalta vielä niin, kuten täällä on
todettu, että se tapahtuu sitten puolentoista vuoden viiveellä lopullisen
verotuksen yhteydessä, kun palkansaajat saavat tämän
kevennyksen jo heinäkuun alusta ennakonpidätyksessä.
Mutta ei pienituloisimmille eläkeläisille, ei
keskituloisille eläkeläisille, ei esimerkiksi
työttömyysturvan varassa, muiden päivärahojen
varassa oleville hallitus ole lisäämässä mitään
ostovoiman lisäystä ja sitä kautta elvyttämässä kotimarkkinoita
ja tuomassa sitä toivottua piristysruisketta talouteen.
Veronkevennysten voimasta suhteessa työllisyyteen ovat
kyllä asiantuntijatkin edelleen monta mieltä.
Kun on tuommoinen keskituloisille tuleva parinkymmenen euron veronkevennys,
niin sopii kyllä epäillä, minkälaisen
sysäyksen se sitten työllisyyden parantamiseen
antaa tässä kansainvälisen talouden taantumassa,
missä suomalaiset vientiyritykset kärsivät
tilausten puutteesta, sanovat irti tuhatmäärin
työntekijöitä, mikä johtuu nimenomaan
tästä kansainvälisestä taantumasta.
Tämän tuloveronkevennyksen tällä tavalla
vielä kohdennettuna teho on hyvin kyseenalainen.
Täällä viime viikolla ministeri Pekkarinen
puhui asian ensimmäisen käsittelyn osalta ja antoi vähän
semmoista vinkkiä, että ainakin hallituskumppaneista
keskusta olisi valmis miettimään sitä,
millä tavalla todella tulonsiirtoihin voitaisiin saada
lisää liikkumavaraa. Minä olin ainakin lukevinani
ministeri Pekkarisen puheenvuoroa siten, että hän
jopa pikkasen raotti ovea sille, että jos vaikka tätä kansaneläkkeen
tasokorotusta voitaisiin vähän aientaa. On vasemmistoliiton ehdoton
vaatimus, että se pitää tehdä välittömästi
eikä vuonna 2006. Siihen kun yhdistetään
eläketulovähennyksen muuttaminen, se tuo silloin varsin
suuren vaikutuksen nimenomaan pienempituloisia eläkeläisiä auttaen.
Kansaneläkkeen tasokorotusta on todella aiennettava ja
tehtävä se ensi vuoden alusta.
Mutta jollen nyt ihan väärin muista, niin
viikonvaihteen tai loppuviikon lehdistökirjoittelussa pikkasen
tässä tuli hallituksen sisältäkin
erilaista käsitystä. Jollen nyt väärin
muista, niin ministeri Kalliomäki oli aika tiukalla linjalla
ja viestitti sitä, ettei tässä välttämättä ole
kovinkaan paljon varaa löysätä naruja
menopuolten osalta koskien tulonsiirtoja, eläkeläisten
korotuksia jne.
On aivan selvää, että tähän
kokonaisuuteen, jota nyt käsittelemme, lisäbudjetti
siihen liittyvine veromuutoksineen ja samaan aikaan eduskunnan käsittelyssä olevat
kehykset, liittyvä menosääntö ja
erityisesti alijäämärajoite ovat sellaisia miinoja,
jotka laittaessaan hallitus kyllä todella ottaa suuren
riskin. Euroopan unionissa on Kasvu- ja vakaussopimus, jossa on
määrätty mekaniikka niin, että mikäli
julkisen talouden alijäämä rupeaa liikaa
kasvamaan, siihen unionin puitteissa puututaan, mutta nyt valtiontalouden
osalta, joka on vain osa julkista taloutta, rakennetaan tällainen
kahle.
Kuten täällä aiemmin totesin viime
viikolla, ennen tällaista menosääntöä,
alijäämärajoitetta, voitiin kutsua Niinistöksi.
Nyt hallitus on valinnut tällaisen hyvin teknisen, erittäin
kovan kahleen. Tietysti hallitus tarvitsee — se voi kertoa osittain
hallituksen epävarmuudesta — riviensä kasassa
pysymiseen tällaiset mekanismit. Mutta suomalaisten, varsinkin
heikompiosaisten osalta, se on erittäin suuri riski, riski
sillä tavalla, että kun verotuloja liian voimakkailla
veronkevennyksillä vähennetään
ja siihen tulevat nämä harmonisointipaineet ja
samaan aikaan isketty tiukka alijäämärajoite
päälle, on hyvinkin todennäköistä,
että vaalikauden lopulla joudutaan sitten koviin peruspalveluiden
ja tulonsiirtojen leikkauksiin.
On hyvin kyseenalaista, että vaikka kehysmietinnössä,
luonnoksessa, ja tänään hyväksytyssä mietinnössä tullaankin
toteamaan, että korostetaan myöskin tulopuolen
osuutta mahdollisissa korjaustoimenpiteissä, on hyvin kaukaa
haettu se, että taantuman jatkuessa ja taloudellisen tilanteen
ollessa vaikea hallitus edes vakavasti harkitsisi veronkiristyksiä elikkä ryhtyisi
tekemään täysin päinvastaista
talouspoliittista linjausta, mitä nyt tekee talouden ollessa
notkahdusvaiheessa. Silloin tämä riski kovista
leikkauksista ja ihmisten perusturvaan puuttumisesta konkretisoituu.
Vasemmistoliitto pyrki tekemään yksityiskohtaisessa
käsittelyssä tähän veroratkaisuun
muutoksia, jotka olisivat olleet oikeudenmukaisempia. Esitimme,
että kaikista suurituloisimmat jätettäisiin
tämän asteikkokevennyksen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön
vero-osaston laskelman mukaan tämä, että olisi
jätetty kaksi suurinta tuloryhmää kevennyksistä paitsi
elikkä ei olisi annettu tätä kevennystä kaikista
suurituloisimmille palkansaajille ja eläkeläisille
ja kunnallisveron ansiotulovähennystä olisi kohdennettu selkeämmin
pieni- ja keskituloisille elikkä lisätty sitä leikkuria
3,5 prosentista 4 prosenttiin, jolloin ei olisi ulottunut niin suuriin
tuloihin tämä vähennys, niin yhteensä nämä olisivat
tehneet suurin piirtein 80—90 miljoonaa markkaa vuodessa,
euroa, anteeksi. — Meinaa nuo mummon markat väkisin
vieläkin tulla puheeseen. — Minä väitän,
että tälle 80—90 miljoonalle eurolle
vuositasolla olisi todella käyttöä Kansallisen
terveysprojektin rahoittamisessa esimerkiksi, koulupalvelujen turvaamisessa,
monessa muussa asiassa. Nyt tällä kaikille summamutikassa
heitetyllä tasasuuruisella suurella veronkevennyksellä viedään
nämä voimavarat pois. Tiukan kehyksen ollessa
kysymyksessä on todella vaikeuksia sitten näistä huolehtia.
Täällä ed. Tulonen hyvin totesi,
että budjettipäällikkö totesi
valtiovarainvaliokunnassa aivan selkeästi, että hallitusohjelma
luistaa, eivät kehykset, elikkä ne kauniit lupaukset,
mitä ohjelmassa on, tulevat väistymään
että kolisee lähivuosina.
Vasemmistoliiton puolesta teen kaksi lausumaehdotusta, arvoisa
herra puhemies. Vastalauseeseen sisältyvä ensimmäinen
lausumaehdotus kuuluu: "Eduskunta toteaa, että hallituksen
ylimääräinen verokevennys ei hyödytä tavallisia pieni-
ja keskituloisia eläkeläisiä, ja lisäksi
hallitus aikoo ohjelmansa mukaan korottaa kansaneläkettä vasta
vuonna 2006. Eduskunta edellyttää, että hallitus
antaa pikaisesti eduskunnalle esityksen kansaneläkkeen
tasokorotuksesta välittömästi ja siten,
että samalla vastaavasti korotetaan myös eläketulovähennystä niin,
että se hyödyttää valtaosaa
eläkkeensaajista."
Toinen lausumaehdotus: "Eduskunta toteaa, että kunnallisverotuksen
ansiotulovähennys ei koske työttömyysturvaa,
ja edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle
pikaisesti esityksen työttömyysturvaa koskevasta
vähennyksestä toteutettavaksi välittömästi."
Ed. Reijo Laitinen merkitään
läsnä olevaksi.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Yksi asian vain. Ed. Uotila sanoi, että kokoomus
vaalien alla jäi yksin veronalennusvaatimustensa kanssa,
muut asettivat palvelut etusijalle. Näin siinä keskustelussa
todellakin asia näyttäytyi, mutta jottei sellaista
kuvaa nyt jäisi, että kun kokoomus vaati veronalennuksia,
se ei ollut kiinnostunut palvelujen kehittämisestä,
niin haluan vielä kerran sanoa, että kokoomuksen
vaalien alla ja edelleenkin ajama veronalennusten politiikka ei
ole ristiriidassa peruspalvelujen kehittämisen kanssa, vaan
päinvastoin. Meidän ajatuksemme on se, että veroja
keventämällä, ennen kaikkea työnteon
verotusta keventämällä, tuetaan talouden
kasvua, tuetaan työllisyyttä ja tätä kautta
luodaan edellytyksiä pitää huolta peruspalveluista
myös jatkossa. Eikä tämä ajatus
nyt ilmeisesti ihan pöllö ajatus ole, kun se juuri
nyt kelpaa myös hallitukselle.
Veijo Puhjo /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa pääministeri! Ed. Uotila mainitsi
... (Vasemmistosta: Puhemies!) — Herra puhemies! Ed. Uotila
mainitsi, että jos vasemmistoliiton ehdotuksen mukaan olisi
leikkuria ylimmistä tuloista käytetty, olisi saatu
80—90 miljardia euroa muun muassa terveyspalveluihin. Mielestäni tämä olisi
ollut erittäin tärkeä, sillä yleensä tämän
kauden yksi tärkeimpiä asioita, terveysprojekti,
on rahoitukseltaan epäselvä. Esimerkkinä voi
mainita sen, että juuri oli käsittelyssä yksi hallituksen
esitys, jonka tarkoituksena oli lisätä 130 miljoonaa
euroa terveyspalveluihin, mutta kun perusteluita luki, ei se ollut
mikään terveysprojektin vaatima lisärahoitus
vaan korvaus kunnilta muualta otettavista 130 miljoonasta eurosta.
Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ei vasemmistoliittokaan täysin tyrmää sitä,
etteikö tuloveronkevennyksillä olisi pientä myönteistä vaikutusta
työllistymiseen ja erityisesti kotimarkkinoiden elpymisen
kautta, mutta se riski, mikä otetaan siinä, että näin
etupainotteisesti näin voimakkaaseen veronkevennyskierteeseen
lähdetään, se toive siitä, että se
tulisi takaisin paremman työllisyyden, sitä kautta parempien
verotulojen kautta, on suuri riski. Asiantuntijat todella ovat eri
mieltä siitä, onko se automatiikka toimivaa, että kun
vain reilusti annetaan veronkevennyksiä, niin korkojen
kanssa tulee kaikki hyvä takaisin.
Me epäilemme tätä ja olemme todella
huolissamme siitä, että kun sitä verotuloa
voimakkaasti leikataan, niin sitten ei ole rahaa välttämättömiin
palveluihin, tulonsiirtoihin ja hyvinvointiyhteiskunnan eri hankkeisiin,
joita hallitusohjelma on muun muassa pullollaan. Kuten totesin, hallitusohjelma
sitten luistaa. Toivottavasti hallituspuolueiden edustajat ovat
tässä asiassa rehellisiä ja toteavatkin
niin, että hallitusohjelma on tällainen kaunis
kyhäelmä kauniita lupauksia, mutta realismi löytyy
budjettikehyksistä ja siihen sisällytetystä menosäännöstä ja
alijäämärajoitteesta.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä,
että ainakin ed. Uotila on sisäistänyt
analyysini siitä, mikä on menosääntö,
että se on uusi nimi Sauli Niinistölle — Sauli
Niinistö oli se entinen nimi — elikkä kysymys
on siitä, että me haluamme kahlita itsemme johonkin.
Ennen oli Niinistön arvovalta se kahle, joka piti meidät
aisoissa, nyt uusi kahle on nimeltään menosääntö.
Luultavasti se on vielä tiukempi kuin edellinen, sillä arvovalta
Niinistöllähän jousti aina välillä jonkin
verran ja se meni jotenkin ohi. Mutta se, että poliittinen
uskottavuus menee siinä, jos tämä menosääntö menee
rikki, on paljon pahempi kriisi, elikkä meillä on
paljon tehokkaampi Niinistö nyt nimellä menosääntö kuin
ennen.
Mutta itse asiaan, arvoisa puhemies! Haluaisin kannattaa ed.
Anni Sinnemäen tekemää ehdotusta, onneksi,
ja pohtia sitä, että tämä on
erityisen mielenkiintoinen tilanne, kun kokoomuksen verotusmalli
parilla pienellä kauneusvirheellä todellakin nyt
on esillä. Elikkä se, mitä kokoomus on
koko ajan puolustanut, tapahtuu, ja me muut, jotka olemme olleet
eri mieltä, olemme tässä erittäin
sekavassa tilanteessa, kun jotkut joutuvat omaksumaan kokoomuksen
ajattelumallia ehkä vastentahtoisestikin ja löytämään
sille uusia nimityksiä ja uusia tapoja puolustaa sitä.
On sääli, että ehkä tässä kävi
nyt niin, että tuli niin kiire vaalien jälkeen
ja piti näyttää tehokkaalta ja ehtiä tehdä jotakin
tehokkaasti, näyttävästi, että me otamme
nyt homman hanskaan, ja lähin työkalu oli kokoomuksen
veromalli, joka ehkä jonkun virkamiehen laatikossa myös
oli olemassa valmiina. Olisi mielestäni ollut paljon mielekkäämpää,
että olisi tartuttu meidän negatiiviseen verotusmalliimme,
joka myös on aika lähellä Veronmaksajain
Keskusliiton mallia. Siitäkin on olemassa ratkaisuja, jotka
ovat enemmän rakenteellisia.
Tämähän ei ole mikään
rakenteellinen muutos. Tämä on vain kerta kaikkiaan
mielenkiintoinen kokeilu siitä, onko se elvytystä,
että oikealla ajoituksella lasketaan kaikkien veroja samalla prosentilla.
Elikkä sinänsä, ed. Pulliaisen kanssa äsken
puhuttiin, on äärimmäisen mielenkiintoista,
että voidaan kerrankin oikealla ajoituksella tehdä tämmöinen
liike. Vaikuttaako se vai eikö se vaikuta, sitä voimme
sitten katsoa jälkeenpäin. Itse en todellakaan
usko, että se vaikuttaa, sillä tämmöinen
elvytystoimintahan, jos mikään, on psykologiaa.
Jos samaan aikaan tulee erittäin paljon negatiivisia viestejä ihmisille
siitä, että nyt on riski, että menetät
työpaikkasi, niin se, jos se sattuu jäämään
minulle, niin ehkä saan pikkuisen lisää rahaa,
ei ehkä ole kaikkein tehokkain tapa saada ihmisiä kuluttamaan
enemmän kotimaisiin tarvikkeisiin ja palveluihin.
Itse uskon, että kaikkein tehokkainta elvytystä koko
ajan, jo pitemmän aikaa on ollut alhainen korkopolitiikka,
elikkä se, että ihmiset haluavat kuluttaa omaan
asumiseensa ja ottavat asuntovelkaa. Se on toiminut tehokkaasti
siinä mielessä, että on käytetty
rahaa, on otettu velkaa, mikä pitää ihmiset
työssä: on pakko tehdä töitä,
että voi maksaa pois velkojaan. Mutta tämä veronalennus
kaikille, niin en usko sen elvyttävään
voimaan. Mutta on jännää nähdä,
onko sillä oikeasti vaikutusta vai ei.
Etenkin valtiovarainministeri Kalliomäki on myös
käyttänyt sanaa Keynes aina välillä,
ja on oltu iloisia siitä, että Keynes on taas
palannut kehiin. Itsekin olen erittäin innostunut Keynesistä. Tässä on
vain pikkuinen ongelma. Keynesin ideahan on siinä, että silloin
kun on huono aika, pitää päästää löysälle
ja sitten taas kiristää, kun menee paremmin. Enkä millään
oikein voi uskoa sitä, ettei verotusta oltaisi taas kiristämässä jonkin
ajan kuluttua. Elikkä jos oikeasti halutaan käyttää Keynesin
menetelmiä, niin on kyllä muita tehokkaampia tapoja
kuin verotus, millä voidaan antaa ulos rahaa yhteiskuntaan
oikealla hetkellä ja taas kiristää nyöriä silloin,
kun menee paremmin.
Ensinnäkin jos halutaan elvyttää ja
antaa ihmisille uskoa tulevaisuuteen ja ostovoimaa, niin on yksi
erittäin tehokas keino ja se on ihan palkata lisää opettajia,
hoitajia ja muita ihmisiä. Nämä voivat
silloin olla varmoja, että heillä on tämä työpaikka
eikä ole pelkästään pätkätöitä,
ja he uskaltavat kuluttaa, sillä pätkätyöt,
jos mitkä, ovat erittäin hyvä tapa pitää ihmisiä epävarmoina
tulevaisuudesta, ja se vaikuttaa kulutustottumuksiin.
Toinen mielestäni mielenkiintoinen asia on, kun tämä nyt
antaa eniten rahaa meille hyvätuloisille tässä salissa,
mihin me käytämme sen rahamme. Tämä verojen
laskeminenhan ylipäätään ei
ohjaa meidän käyttäytymistämme
millään lailla. Jos oikeasti haluamme, että me,
joilla on rahaa jonkin verran vielä pankkitilillä,
käyttäisimme sitä johonkin kotimaiseen
kulutukseen, esimerkiksi palveluihin, niin silloin meidän
pitäisi jollain lailla kohdistaa tämä veronalennus
niin, että se juuri näitä palveluita
tekee halvemmaksi suhteessa vaikkapa etelän matkoihin,
jotka nyt houkuttelevat, kun on kylmä kesä. Jos
tämä ylimääräinen raha
nyt valuu siihen, että minä ja perheeni lähdemme
hakemaan aurinkoa jostain muualta, se ei varmaankaan ole parasta
elvytyspolitiikkaa Suomessa. Se on kerta kaikkiaan huonoa, koska
silloin meillä viimeisetkin rahat valuvat jonnekin muualle.
(Ed. Puisto: Älkää tehkö niin!)
Toinen asia on se, oliko tämä nyt vain tämmöinen
alkulähtölaukaus ja vain tämmöisen
teknisen vaikeuden takia annettiin kaikille yhtä suuri veronalennus.
Oikeasti ei näin haluttu, mutta kun piti nopeasti päästä vauhtiin,
niin kaikki saivat saman verran veronalennusta prosentuaalisesti elikkä enemmän
rahaa rikkaimmille. Jos ajatellaan vähän eteenpäin,
niin nythän kun keskellä vuotta alennettiin 1
prosentilla — oikeastihan se on 0,5 prosenttia, mutta se
vain tulee näin, kun tämä tehtiin keskellä vuotta — voiko
kukaan kuvitella, että me emme voisi jatkaa vähintään
0,5 prosentilla myös hyvätuloisille? Näyttäisi
se hassulta, jos ennakonpidätysprosentti yhtäkkiä taas nousee,
vaikka verot ovat laskeneet, ihan vain psykologian takia. Ylipäätään
minua pelottaa se, että politiikkaa tehdään
nyt ennennäkemättömän paljon
sillä ajatuksella, miltä tämä näyttää ulospäin,
miltä tämä näyttää pääkirjoitustoimittajien silmissä,
miltä tämä näyttää ylipäätään
lehdissä, eikä niin, miten tämä vaikuttaa
viiden vuoden kuluttua.
Jos haluamme oikeasti myös vaikuttaa työllisyyteen,
minkä pitäisi olla ykköstavoite, niin
kai silloin tämä, että voidaan palkata
lisää aputyövoimaa, että ihminen
uskaltaa ottaa vastaan sentapaisia työpaikkoja ja että myös
kannattaa palkata sellaisiin, tämmöinen rakenteellinen
verohelpotus juuri tähän kohtaan, mikä meidän
mallimme oli, olisi kai tehokkain, jos halutaan työpaikkoja
lisää. Elikkä sellaista työvoimaa,
johon ei ole nyt varaa — rakennustyömailla ei
ole varaa mihinkään aputyömiehiin, hoitopaikoissa
ei ole varaa hankkia lisää henkilökuntaa — semmoiseen
työhön, jota me tarvitsemme mutta johon ei ole
varaa, koska on niin todella kallista palkata lisää ihmisiä.
Sitten vielä siitä, jos halutaan tällainen
kokeilu tehdä. Oikeastaan itse en nimittäin usko,
että tämä salasana on elvytys, vaan se
on EU-verokilpailu, joka on se salasana, jota me pelkäämme
yli kaiken. Jos se on se, mitä me pelkäämme,
ja jos me teemme nyt niinpäin, että ensiksi reagoimme verokilpailuun
ja toivomme, että työllisyys tulee perässä,
se on kyllä väärä suunta, sillä meillä ei ole
varaa ottaa pois rahaa enää mistään
tämän jälkeen. Tämän
tähden, että me nyt alennamme veroja ja kun työllisyys
on niin huono kuin on ja ehkä menee huonompaan suuntaan,
voidaan joutua siihen tilanteeseen, että joudumme leikkaamaan
palveluita, mitä kukaan ei halua tehdä. Eli meidän
olisi kerta kaikkiaan tärkeää ensin hoitaa työllisyys
kuntoon ja sen jälkeen reagoida tähän verokilpailuun,
jos pidetään sitä niin erittäin
tärkeänä tavoitteena.
Tässä kaikessa mielestäni on erittäin
tärkeää muistaa, että ei puhuta
pelkästään tuloveroista, vaan kokonaisveroaste
on se ratkaiseva, kun pohditaan sitä, onko meillä varaa
hyvinvointi-Suomeen, onko meillä varaa siihen kaikkeen,
minkä perusteella pidämme lottovoittona syntyä Suomeen.
Siihen vaikuttaa kaikki muu. Jos pidämme nyt tuloveroja
niin pahoina, kuin näköjään
pidämme, silloin on pakko löytää muita
veroja, jos haluamme ylläpitää hyvinvointi-Suomea.
Ja niitä tosiaan on muita veromalleja. Mielellämme annamme
kyllä hyviä vinkkejä, mistä kaikesta voi
verottaa. On semmoisia veroja, joita ei voida karata muuttamalla
johonkin muuhun maahan ja jotka kerta kaikkiaan pysyvät
täällä.
Lopuksi haluan vielä kiittää ed.
Puistoa siitä, että hän rohkeasti puolusti
sitä kantaa, että Puolustusvoimien indeksiin sitominen
ei ole hyvä asia. Jos tästä voisimme
löytää yhteistä rahaa palveluihin,
löytyy laajempikin rintama kannattamaan sitä,
että tämä ei ole se oikea kohta sitoa indeksiin
Puolustusvoimat, kun on niin paljon muita tärkeämpiä kohteita,
kuten lapsilisät ja muita vastaavia, jotka todella tarvitsevat
tämän rahan kipeämmin kuin Puolustusvoimat.
Mutta tähän varmaan palaamme myöhemmin.
Ed. Jukka Gustafsson merkitään
läsnä olevaksi.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Vasemmistoliitto esitti, että suurimpien
palkkatulojen veronalennuksesta luovuttaisiin. Mielestäni se
on aivan oikea ajatus, enkä voi ymmärtää sitä, että kaikista
suurituloisimmille ihmisille pitää antaa kaikista
suurimmat euromääräiset verohelpotukset.
Jos kulutuskysyntää ja kulutuskykyä halutaan
parantaa, niin kyllä nämä verohelpotukset
olisi tullut suunnata kokonaan kaikista pienituloisimpiin ihmisryhmiin
eikä jättää osaa kokonaan ulkopuolelle,
kuten nyt tapahtuu. Tulot eivät lisäänny
pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä, tulot
eivät lisäänny työttömyysturvan
varassa elävillä, sairauspäivärahan
varassa elävillä ihmisillä. He olisivat
tarvinneet tulonlisäystä, ja siellä on
myöskin tarvetta nostaa järkevää kulutuskysyntää,
ja ehkä nämä varat olisivat myöskin pysyneet
paljon paremmin kotimaassa. Nyt on vaarassa, että ne kulkeutuvat
ulkomaille eivätkä hyödytä suomalaista
työllisyyttä ja kulutuksen lisääntymistä.
Näin ollen tämä hallituksen esittämä verolinja
on mielestäni virheellinen eikä paranna eikä turvaa
sitä tavoitetta, mihin sitä käytetään
eli työllisyyden parantamista.
Kokoomus onnitteli jo Suomen suurituloisimpia palkansaajia,
ja tietenkin näinhän tässä käy, että he
tästä suurimmat potin saavat. Sen sijaan pienituloiset
jäävät monessa kohtaa kokonaan ilman.
Näin ollen ei voi pitää linjaa oikeana,
kuten jo äsken totesin.
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Uotilan tekemiä perustelulausumaehdotuksia.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa
on selkeästi käynyt esille, että kaikkein
tehokkainta pienituloisten ihmisten, etenkin eläkeläisten,
elämän tukemista olisi peruspalvelujen parantaminen.
Nimenomaan vanhustenhoito ja -hoiva, sairaalat, terveyskeskukset,
mahdollisuus päästä lääkäriin, nimenomaan
terveyskeskuslääkäriin, saada terveyskeskusvastaanoton
kautta lähetteet röntgenkuvauksiin, laboratoriotutkimuksiin,
tämä on eläkeläisten, vanhempien
ihmisten kannalta kaikkein parasta tukemista, heidän elämänsä laadun
parantamista. Nyt kuitenkin yhä useampi joutuu etsiytymään
yksityisvastaanotolle. Tämä koskee tietysti koko
väestöä.
Mitä merkitsee 20 euroa, mikä tämä hallituksen
esitys nyt sitten on pienituloisempien ihmisten kohdalla, enemmän
käteen kuukaudessa? Mitä se merkitsee? Yksi käynti
yksityislääkärillä on moninkertaisesti
tuo 20 euroa, jolloinka se häviää hyvin
nopeasti, kun toisaalta hallitus ei todellakaan ole parantamassa
terveyden- ja sairaanhoidon tasoa. Ei ole mitään
selkeätä näyttöä siitä,
että näin on tapahtumassa. Pahin asia tässä (Ed.
Puisto: Kansallinen terveysohjelma!) on se, että kunnat,
ed. Puisto, aivan selvästi eivät pysty Kansallisesta
terveysohjelmasta kantamaan omaa osuuttaan eli sitä 350
miljoonaa euroa, jolloinka se jää raajarikoksi
se Kansallinen terveysohjelma, se vakavasti ontuu vähintään
toista jalkaansa. Sitten kun laskemme yhteen tämän
hallituksen hallitusohjelman ja siihen liitetyn menokehyksen osoittamat
miljoonat eurot ja lisäämme siihen edellisen hallituksen
ikään kuin jo aloittaman Kansallisen terveysohjelman
rahoituksen, niin siinäkään ei päästä 350
miljoonaan euroon vuositasolla vuoteen 2007 mennessä. Samalla
on muistettava se, että tuo 700 miljoonaa euroa oli summa,
jota pienennettiin pääministeri Lipposen toisen
hallituksen käsittelyssä keväällä 2002.
Alun pitäen professori Huttusen johtama työryhmä esitti
huomattavasti suurempaa summaa, jotta kansallinen sairaanhoito ja
terveydenhoito saataisiin kuntoon ja myös tulevaisuudessa sen
tasoa nostettua.
Näin ollen ei ole mitenkään perusteltua
pienituloisten ihmisten kannalta se ajatus, että tämä hallituksen
esitys olisi heille onneksi. Ei monellakaan tavalla, koska tietysti
pieni- ja keskituloiset eläkeläiset jäävät
täysin tämän ulkopuolelle, ainoastaan
suurituloisin hyötyy ja hänkin vasta 1,5 vuoden
kuluttua, ja sitten jälleen työssäkäyvien
ihmisten kohdalla nuo luvut ovat niin pieniä niidenkin
ihmisten kohdalla, jotka maksavat valtionveroa. Näin ollen
olemme tässä suhteessa hankalassa tilanteessa.
Edustaja, nykyään ministeri Pekkarinen käytti puheenvuoron,
jossa hän totesi myös sen, että eläkeläistulovähennystä pitäisi
pystyä nostamaan. Tämä viesti on tietysti
positiivinen. Sitä pitää tervehtiä myönteisesti.
Mutta ennen muuta ja aikaisempiin useaankin puheenvuoroon viitaten
itse peräänkuulutan sitä, että terveyden-
ja sairaanhoidon laadullinen ja määrällinen
parantaminen, nimenomaan meidän julkisen terveydenhoitomme
ja sairaanhoitomme pelastaminen pitäisi nyt olla hallituksen
keskeinen tehtävä.
Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen puheenvuorossaan kiinnitti
huomiota terveysprojektin kuntien osuuteen. Haluaisin vain todeta, että mielestäni
on erittäin tärkeää juuri tästä syystä,
että terveysprojektin myös sitä toista
osaa eli näitä rakenteellisia uudistuksia viedään
yhtä jalkaa eteenpäin, koska on aivan selvää,
että kyllä sieltä kuntapuolelta varmasti
ainakin monissa paikoissa on löydettävissä sellaisia
säästöjä, joilla voidaan toimintoja
tehostamalla myöskin tukea terveysprojektia siten, että kunnilta
löytyy se oma resursointi terveysprojektin rahoittamiseen. Eli
kyllä tässä varmasti on alueellisia eroja.
Joillakin alueilla tämä jo toimii. Toisilla ei
toimi ollenkaan.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Huovinen varmasti on oikeassa siinä,
että meillä on neljä ja puolisataa kuntaa
ja hyvin paljon erilaisia ympäristöjä terveyden-
ja sairaanhoidon toteuttamisessa. Mutta esimerkiksi Kymenlaakson
sairaanhoitopiiri on vahvasti velkaantunut. Alijäämäinen
tilinpäätös viime vuodelta, kaiken kaikkiaan
noin 8 miljoonaa euroa on velkaa. Kunnat eivät ole pystyneet
vastaamaan omasta osuudestaan tässä asiassa. Näin
ollen tietysti myöskin silloin valtio joutuisi miettimään,
mikä on oikea suhde valtion ja kunnan vastuusta sairaanhoidon
menoihin ja pitäisikö todella voimaperäisesti
nostaa valtionapuja kunnalle ja kunnille. Mutta sitten pää kolahtaa
menosääntöön, joka on siellä koko
ajan kuin Damokleen miekka päämme yläpuolella.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen tietää vallan
hyvin, ettei terveydenhuollon ongelmia ratkaista pelkästään
lisäämällä rahaa. Tarvitaan
rakennemuutoksia ja tarvitaan uusia tapoja järjestää ne
palvelut. Kun viittasitte oman vaalipiirinne sairaalaan, juuri siellähän
tapahtuu tällä hetkellä ihan järkevää keskustelua siitä,
miten kahden keskussairaalan välillä voitaisiin
asioita tulevaisuudessa paremmin hoitaa.
Kehyksissä on ihan selkeästi lisää rahaa,
valtion rahaa merkittävästi juuri niin paljon
kuin on luvattu terveydenhoitoon, valtionosuuksiin. Kuntien tulee
tehdä palvelujen järjestämisessä uusia
tapoja ja sen lisäksi myös panostaa hieman rahaa
itse. Tällä tavalla saadaan ihmisille paremmat
palvelut, ja ennen kaikkea perusterveydenhuolto pitää saada
kuntoon.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Mönkäre, joka
on samasta vaalipiiristä Imatralta, tietää myös
sen, että Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä on
2 000 ihmistä leikkausjonossa ja Kymenlaakson
sairaanhoitopiirissä 4 000 ihmistä. Tarvitsemme myös
rahaa, mutta tarvitsemme myös näitä rakenteellisia
muutoksia. Tietysti professori Huttusen johtaman Kansallisen terveysohjelman
toimenpidekohtia on kaiken kaikkiaan 18, joista osa rahoituksellisia,
osa ei. Tietysti perusterveys pitää saada kuntoon,
mutta nämä ketjut on yritetty monessa paikassa
viedä jo aivan loppuun saakka. Siitä huolimatta
henkilökunta joutuu venymään, säästetään
ja monesti, arvoisa ministeri, hyvin tyhmässä paikassa
säästetään muun muassa lopettamalla
päiväkirurgia.
Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan todeta sen, että ministeri
on aivan oikeassa tässä, että näitä rakenteellisia
toimia tarvitaan.
Haluaisin vain muistuttaa tämän porkkanarahan
merkityksestä silloin, kun näitä uudistuksia lähdetään
viemään eteenpäin, että olisi
käytettävissä myös sellaista
valtion rahaa, jolla voitaisiin saada kuntia ehkä hieman
halukkaammin mukaan näihin yhteisiin projekteihin. Mutta
kyllä sieltä aivan varmasti eri alueilla tietenkin
eri tavoin on löydettävissä vielä merkittäviä kustannussäästöjä.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
Arvoisa puhemies! Juuri näin on meneteltävä.
Kun on joku hyvä tapa ratkaista asioita löydetty,
pitää tukea tällaisia pilottihankkeita
ja monistaa niitä eri puolille maata. Meillä on
tälläkin hetkellä esimerkkejä terveyskeskuksista,
joihin nuoret lääkärit jonottavat päästäkseen
töihin. On löydetty niitä keinoja, joilla
voidaan antaa parempaa palvelua.
Leikkausjonoihin valtiovalta on antanut lisää rahaa.
Nyt on selvitettävä, miksi eri puolilla maata
näitä jonoja puretaan eri tavalla, eri vauhdilla, mihin
käytetään näitä rahoja.
Sen lisäksi vielä täytyy muistaa, että hoitojonoja
tietysti tulee aina olemaan, niin kuin ed. Tiusanen alan ammattilaisena
hyvin tietää. Jono pitää olla
ja jonoa pitää hoitaa. Jonoa pitää asiantuntevan
ihmisen hoitaa. Aina pitää potilaan tilanne olla
tiedossa niin, että hän pääsee
sitten oikeassa aikataulussa toimenpiteisiin.
Näihin kaikkiin asioihin pyritään
Kansallisen terveysohjelman kautta vaikuttamaan. Nyt tarvitaan alan
ammattilaiset tekemään tätä yhteistyötä ja
tuomaan esille parhaita malleja. Niihin on, niin kuin on todettu,
rahaa olemassa valtion budjetissa, mutta tämähän
kuuluu osaltaan ministeri Hyssälän vastuulle.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Käsiteltävään
mietintöön on liitetty ed. Bjarne Kalliksen kristillisdemokraattien
vastalause 4, jonka pohjalta ehdotan, että hallituksen
esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään.
Ed. Sasi omassa puheenvuorossaan totesi osuvasti, että kokoomuksen
linja toteutuu nyt paremmin oppositiosta kuin hallituksesta käsin. Tämä esitys
on varmasti voitto kokoomukselle mutta samalla tappio demokratialle
ja politiikan uskottavuudelle. Hallitus puolustaa nyt massiivisia
tuloveronkevennyksiä vieläpä kesken vuoden,
linjaa, joka hävisi vaalit, ja jonka kansa siis hylkäsi.
Monet kansalaiset, etenkin he, jotka valitsivat nukkumisen vaaleissa,
valittivat, että äänestämällä ei
voi vaikuttaa tai että on ihan sama, mitä äänestää,
kuitenkin politiikka on saman sisältöistä.
Miten hallitus nyt aikoo palauttaa näiden kansalaisten
ja monien muidenkin kansalaisten luottamuksen vaaleihin? Äänestämällä pitäisi
voida vaikuttaa ei pelkästään hallituspuolueiden
nimiin vaan ennen kaikkea harjoitettavan politiikan sisältöön.
Nyt näyttää siltä, että vaalit ovat
enemmän arpomista kuin politiikan suunnan valitsemista.
Hallitus tavoittelee tällä esityksellä työllisyyttä elvyttävää kansalaisten
ostovoiman lisäämistä. Tavoite on mielestäni
täysin oikea, mutta ryhmämme on vakuuttunut siitä,
että kulutusta lisättäisiin parhaiten
tukemalla niiden ostovoimaa, joilla sitä on vähiten,
eli lapsiperheiden, eläkeläisten ja vähätuloisten
ostovoimaa. 295 miljoonaa euroa puolelle vuodelle on valtavan suuri
raha. Esimerkiksi oman vaaliohjelmamme ja oman vaihtoehtoisen lisäbudjettimme
mukainen minimiäitiyspäivärahan tuplaaminen
ja kotihoidon tuen 17 prosentin korotus maksavat yhteensä vain
20 miljoonaa euroa puolelta vuodelta. Pienimpien kansaneläkkeiden
korotus 17 eurolla kuukaudessa maksaisi samalta ajalta 12,5 miljoonaa
euroa. Kaikkein köyhimpiä auttava toimeentulotuen
asumiskustannusten omavastuuosuuden puolittaminen maksaisi vain
10 miljoonaa euroa. Maan turvallisuutta kohennettaisiin tuntuvasti
lisäämällä poliisien palkkaukseen
5 miljoonaa euroa, kuten esitämme. Tämä merkitsisi
noin 250 avoimen poliisiviran täyttämistä. Kristillisdemokraattien
vaihtoehtoisessa lisäbudjetissa, jonka mukaisesti siis
olisimme mieluummin tämän veronkevennysvaran käyttäneet,
esitämme lisäksi heinäkuun alusta kaikille
lapsille lapsilisän korotusta 5 eurolla, lisäksi
yksinhuoltajille lisäkorotusta, opiskelijoille ympärivuotista
asumislisää ja ruuan arvonlisäveron alentamista
17:sta 12 prosenttiyksikköön. Kaiken tämän jälkeen,
minkä olen nyt luetellut, hallituksen veroesitykseen nähden
säästöjä jää vielä 50
miljoonaa euroa, jolloin tältä osin ei tarvitsisi
turvautua lisävelkaantumiseen.
Ehdotamme siis vastalauseessa, että tuloveronalennusten
asemesta, jotka siis suosivat, niin kuin täällä on
todettu, ennen kaikkea hyvätuloisia kansalaisia, ryhdyttäisiin
sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin keventämään
verotusta ja kohdennettaisiin se ruuan arvonlisäveron alentamiseen
5 prosenttiyksiköllä. Vaikutus valtion verotuloihin
olisi puolen vuoden ajalta noin 150 miljoonaa euroa miinus EU:lle
maksettava alv-osuus. Euroopan unionin maista Suomi verottaa elintarvikkeita
toiseksi raskaimmin. Keskimääräinen elintarvikkeiden
arvonlisävero Euroopan unionin maissa on runsaat 7 prosenttia.
Tästä esityksestä hyötyisivät
erityisesti lapsiperheet, pienituloiset ja kotitaloudet. Vuonna
98 tehdyn selvityksen mukaan alimpien tuloryhmien kotitalouksissa
käytettiin ruokaan ja alkoholittomiin juomiin 17 prosenttia
kaikista kulutusmenoista, kun ylempien tuloryhmien vastaava luku
oli 11 prosenttia.
Viime kaudella ja aivan vaalien alla päähallituspuolue
keskustassa esiintyi voimakkaita vaatimuksia ruuan arvonlisäveron
keventämiseksi. Kun Lipposen toinen hallitus aloitti vuonna
99 kautensa, jolloin myös kevennettiin verotusta, keskustan
eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Mauri Pekkarinen
vaati näiden tuloveronkevennysten sijaan mieluummin ruuan
arvonlisäveron alentamista 12 prosenttiin sen vuoksi, että se
kohdentaisi kevennysvaraa oikeudenmukaisesti. Nyt ministeri Pekkarinen
hiljattain nähdyssä haastattelussa uutislähetyksessä ei
nähnyt mahdollisuutta suunnata edes osaa näistä mittavista
veronkevennyksistä tähän tarkoitukseen, eikä sitä ole
esitetty tavoitteeksi hallitusohjelmassakaan.
Viime syksynä ed. Pekkarinen tässä salissa vaati
myös lapsilisien korottamista jo vuonna 2003. Hän
ei hyväksynyt ajatusta korottaa lapsilisiä vasta
vuonna 2004 vaan totesi siihen tapaan, että me kaikki tässä salissa
odotamme ja koko Suomen kansa odottaa, että lapsilisiä korotettaisiin
vuonna 2003, koska niiden arvo on tippunut niin reilusti. Nyt kun
keskusta on vallan kahvassa ja kun lapsilisien korottamiseen aivan ilmeisesti
olisi myös varaa, miksi keskustavetoinen hallitus ei korota
lapsilisiä vuonna 2003?
Arvoisa puhemies! Hallitus on luvannut kompensoida kuntia näiden
esittämiensä tuloveronalennusten, tulonmenetysten
johdosta, mutta vastaavaa lupausta ei ole annettu seurakunnille. Seurakunnat
menettävät veronalennuksen johdosta noin 7 miljoonaa
euroa. Ed. Ala-Nissilä puheenvuorossaan viittasi valiokunnan
mietintöön ja siihen sisältyvään
tekstiosuuteen, jossa toivotaan, että tämä kompensaatio
myös seurakunnille tehtäisiin. Ihmettelen sitä,
miksi valiokunnan enemmistö ei hyväksynyt tätä toivomusta
ponneksi, kuten ed. Kallis valiokunnassa esitti.
Hallituksen esityksessä diskriminoidaan myös valtionveroa
maksavia eläkeläisiä, kun heidän kohdallaan
ei tehdä esitystä, että eläkkeestä toimitettavaa
ennakonpidätystä alennetaan samalla tavalla kuin
palkkatulosta. Tasapuolisuus edellyttää, että samassa
tuloluokassa olevia veronmaksajia kohdellaan samalla tavoin, ja
tältä osin kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä yhtyy kokoomuksen
vastalauseessaan esittämään muutosesitykseen.
Arvoisa puhemies! Esitin siis hylättäväksi
tätä esitystä, mutta mikäli
hallituksen esitys kuitenkin huomenna toimitettavassa äänestyksessä hyväksytään,
puheenvuorossani ehdotan myös hyväksyttäväksi
lausumaa, joka löytyy vastalauseesta 4, eli ehdotan hyväksyttäväksi
seuraavaa lausumaa: "Eduskunta edellyttää, että seurakuntia
kompensoidaan kunnallisverotuksessa toteutettavista verovähennyksistä johtuvasta
7 miljoonan euron suuruisesta veromenetyksestä."
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäverosta ja sen korkeudesta
on keskusteltu varmasti paljon ennen vaaleja ja vaalien jälkeenkin
tullaan siitä keskustelemaan. Ymmärtääkseni
hallituksen ajatus tässä suhdannetilanteessa ja
ennen kaikkea tässä lisäbudjetissa oli
kohdentaa veronkevennys niin, että se parhaalla tavalla
tähän tilanteeseen sopii.
Tiedän, että ruuan arvonlisäveron
alentamiselle on varmasti paljon puolestapuhujia ja on varmasti
monta hyvää syytä, miksi näin
pitäisi tehdä, mutta tässä tilanteessa
uskon, että kuluttajien kannalta paras malli on kohdentaa
veronkevennys suoraan palkansaajille, koska vielä tällä hetkellä väitetään,
että Suomessa tilanne on se, että ruuan arvonlisäveronkevennys
ei siirry suoraan kuluttajille vaan siitä vain osa valitettavasti
voi sitä tehdä. Mutta jatkossa, jos valtion talouteen tulee
liikkumavaraa, mitä toki kyllä epäilen
tällä vaalikaudella, niin varmasti pitää miettiä tarkasti,
mikä meidän mahdollisuutemme ruuan arvonlisäveronkevennyksiin
varsinkin peruselintarvikkeiden kohdalla on, koska se on totta,
että ruokaa me kaikki tarvitsemme ja sitä kautta
se heijastuu jokaisen kukkaroon.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Bryggare ajatteli, että tässä suhdannetilanteessa
ei olisi mielekästä elintarvikkeiden arvonlisäverotusta
lähteä keventämään.
En kyllä ymmärrä sitä, miksei
yhtä lailla keventämällä verotusta
tällä tavoin lisättäisi tosiasiallisesti
kansalaisten ostovoimaa ja nimenomaan sellaisten hyödykkeiden
kohdalla, joiden suhteen kaikki kansalaiset ovat tasavertaisia. Kaiken
lisäksi ihmettelen sitä, vaikka tätä esitystä ei
ole nyt tuotu, miksi hallitusohjelmaan ei ole lainkaan kirjattu
tästä lupausta. Ennen vaaleja tästäkin
asiasta annettiin paljon lupauksia kansalaisille tuolla kentillä.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja keskusta vaati arvonlisäveron
alentamista ja nimenomaan keskeisten elintarvikkeiden kohdalta,
kuten ed. Päivi Räsänen aivan oikein
totesi. Ihmettelen kyllä ed. Bryggaren kantaa siihen, että hän
asettaa hyväosaisten verohelpotukset sen edelle, että arvonlisäveroa
alennettaisiin. Sillä on suuri merkitys pieni- ja keskituloiselle
ihmiselle ja lapsiperheelle ja myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle
ja maataloudelle. Ne ovat suurissa vaikeuksissa, varsinkin maatalous
tulee olemaan, ja tällä olisi kauaskantoisempaa
merkitystä kuin moni luuleekaan.
Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, en määritellyt sitä,
kenen puolelle tässä asetun, vaan katson, että hallitus
arvioi keskuudessaan parhaiten tähän suhdannetilanteeseen
sopivan veronkevennysmallin. Olen myös samaa mieltä siitä,
että jos meillä olisi varaa enempään,
ruuan arvonlisäveronkevennystä pitäisi
myös tutkia. Tosin meillä on huonoja kokemuksia
siitä, millä tavoin arvonlisäveronkevennykset
ruuan suhteen ovat siirtyneet kuluttajille. Tahtoo olla niin, että tässä maassa,
jossa ongelmia riittää jakeluteissä elintarvikepuolella,
kevennykset siirtyvät muuhun tasoon kuin itse kuluttajahintoihin
ja sitä kautta se ei palvele talouden tilaa tällä hetkellä.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Kannatan kristillisdemokraattien ed. Räsäsen
tekemää hylkäysehdotusta. Koska vasemmistoliiton esitys
oikeudenmukaisemmasta veroratkaisusta ei mennyt läpi, kannatamme
veroratkaisun hylkäämistä.
Tänään on käyty täällä laajaa
keskustelua siitä, mitä ennen vaaleja on ohjelmissa
luvattu kansalaisille ja mitä vaalien jälkeen
on sitten hallitusohjelmaan ja ennen kaikkea tähän
aluksi salaisena pidettyyn lisäpöytäkirjaan
kirjattu menojen osalta.
Kysehän on politiikan uskottavuudesta. Juuri tänä aamuna
minulla oli täällä ryhmä vieraita, joiden
kanssa tuolla lehterillä istuttiin, ja eräs henkilö siellä sanoikin
sitten, että näyttää olevan niin,
että vaikka hallitus vaihtuu, niin sama meno aina vaan
jatkuu, niin että onko sillä äänestämisellä mitään
merkitystä, kun veronalennuslinja jatkuu, vaikka vaaleja
ennen puhutaankin toisin. Kyllä täytyy sanoa,
että kyllä siinä selittämistä riittää kansanedustajalla.
Vaikka kuinka sanoisi, että olen nyt oppositiossa ja meidän
linjamme on aivan samanlainen ollut ennen vaaleja kuin on vaalien
jälkeen, niin kyllä täytyy selitellä keskustan
linjoja koko ajan, koska nimenomaan keskusta vaaleja ennen lupasi
suunnanmuutosta niin kuntapolitiikkaan, aluepolitiikkaan, veroihin,
veropolitiikkaan kuin kaikkeen muuhunkin.
Täytyy sanoa, että on veropolitiikkaan sen verran
tullut muutosta, että nämä parempituloisille
annetut veronalennukset ovat isommat, kuin Lipposen toinen hallitus
antoi. Nimittäin kuntien ansiotulovähennys ylettyy
tällä kertaa, tämä keskustan
ja sosialidemokraattien veronalennusmalli, hyvätuloisemmille
kuin koskaan aikaisemmin on ylettynyt. Eli tässä mielessä nyt
keskusta ja sosialidemokraatit kurvaavat kokoomuksenkin ohi oikealta
siinä, mitä veronalennuksia edellisessä hallituksessa
on annettu.
Suurin osa suomalaisista kuitenkin jää kokonaan
tämän veroalen ulkopuolelle, työttömät,
sosiaalietuuksilla olevat, muun muassa kotihoidon tuella tai sairauspäivärahalla
olevat henkilöt, myös suuri osa eläkeläisistä ei
saa ollenkaan veronalennuksia. Siinä mielessä kokoomuksen pakkolaina,
mistä he täällä puhuvat, koskettaa hyvätuloisia
eläkeläisiä pääsääntöisesti
ja tämä pakkolaina ei koske pienituloisia eläkeläisiä,
jotka eivät saa laisinkaan veronalennuksia.
Siinä mielessä keskusta on mielestäni
pettänyt eläkeläiset täydellisesti,
kun vasta vuonna 2006 luvataan erittäin pientä tasokorotusta
kansaneläkkeisiin. Siinä mielessä tämä ongelma
on todellinen, että kansalaisille tämä näyttäytyy
erittäin ikävällä tavalla ja
vie uskottavuutta koko poliittiselta järjestelmältä.
Ideologiset erot näkyvät kyllä oppositiossa
nyt paljon selvemmin kuin aikaisemmin ja näkyy se, että kokoomus
ajaa ideologisesti veronalennuksia ja vasemmistoliitto vastustaa
niitä pelastaakseen julkiset palvelut ja sosiaalietuudet.
Tämä on varmasti kansalaisille käynyt
selväksi.
Työllisyyden parantamisen kannalta parasta elvytystähän
olisi ollut nyt kesken vuoden aloittaa sellaisia hankkeita, jotka
työllistävät. Ne olisivat olleet kertaluonteisia
menoeriä ja valtiontalouden kannalta varmempia työllisyyden
paranemisessa. Esimerkiksi rakentaminen tuo monta työpaikkaa
muualla niin rakennusteollisuudessa kuin palvelupuolellakin. Siinä mielessä rakennuskohteiden
mittavampi aloittaminen, kuten vasemmistoliiton vastalauseessa ehdotetaan,
olisi ollut paljon järkevämpää.
Äsken keskusteltiin myös terveydenhuollon tilanteesta
ja siitä, että nämä palvelut
ja veroalennukset ovat vastakkain. On ihan totta se, että kunnilla
tänä päivänä ei näytä olevan
kovin suurta panostusta terveydenhuollon omavastuuseen, siihen toiseen
puolikkaaseen, mistä Kansallisessa terveysprojektissa puhutaan,
ja pelkään, että käy niin, että vaikka
valtio antaisikin oman osuutensa terveysprojektiin kunnille, niin
kuntien osuus jää tulematta.
Kun ed. Huovinen täällä aikaisemmin
sanoi, että kyllä sieltä rakenteista
löytyy vielä varaa, niin huomautan, että eri
puolilla maata on erilainen tilanne. On alueita esimerkiksi Kainuussa, missä on
jo tehty 10—15 vuotta säästöjä,
on tehty hyvin paljon rakenteellisia muutoksia myös terveydenhuollossa,
ja nyt Kainuun hallintokokeilun myötä teemme vielä lisää.
Nämä tilanteet eivät enää kovinkaan
paljon terveydenhuollon rakenteellisilla muutoksilla parane, vaan
sinne tarvitaan myöskin rahaa. Jos kymmenen kuntaa, joissa
kaikissa on pula lääkäreistä,
yhdistää toimintojaan, ei se auta siihen, että on
yhä edelleen lääkäripula. Tarvitaan
ehdottomasti myöskin rahoitusta, millä niitä asioita
voidaan korjata, ja pitkät välimatkat ovat toinen
syy.
Sitten haluaisin nostaa vielä yhden asian täältä valiokunnan
mietinnöstä esille. Tein lisätalousarvioaloitteen
n:o 62 "Työllisyyden parantaminen aikaistamalla matkustajavaunutilauksia". Tämä liittyy
Otanmäen junavaunutehtaaseen, joka on Suomen ainut junavaunutehdas
tällä hetkellä. Se työllistää yli
400 ihmistä, ja sen lisäksi Oulussa oleva suunnitteluyksikkö työllistää vajaat
100 ihmistä. Osa näistä henkilöistä on
ollut lomautettuina, ja VR:n tietyt ratkaisut, muun muassa Pendolino-tilaukset,
ovat johtaneet siihen, että IC-kaksikerrosvaunujen uusia
tilauksia ei ole enää tehty Talgolta. Talgohan
aikaisemmin teki ne vaunut, jotka ovat nyt liikenteessä.
Valiokunta aivan oikein kiinnittää tässä liikenneministeriön
pääluokassa aiheeseen huomiota ja toteaa: "Valiokunta
kiinnittää asiaan vakavaa huomiota ja toteaa,
että muun muassa Pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevat
ratkaisut luovat osaltaan edellytyksiä muun muassa VR:n
investointipäätöksille." Eli on ihan
totta, että lähiliikennejunat tulevat olemaan
todella isoja tilauksia vuoden 2005 jälkeen, mutta tämä välivaihe
tässä, vuoden 2003 loppuosa ja vuosi 2004, on
juuri se suvantovaihe, johon tarvittaisiin lisätilauksia.
Jonkin verran pieniä tilauksia mahdollisesti on tulossakin,
kuten makuuvaunutilaus, mutta se ei auta nyt riittävästi
tähän tilanteeseen.
Siksi vetoan hallitukseen, että vielä tämän
kesän aikana se kävisi neuvotteluja VR:n kanssa siitä,
että kun nämä VR:llä olevat
nykyiset, niin sanotut siniset junat tulevat joka tapauksessa uusittaviksi
vuoden 2006 jälkeen, niin työllisyyssyistä tehtäisiin
nyt nopeasti ratkaisuja, että näiden junien tilalle
tilattaisiin IC2-junia, joista on jo olemassa valmiit suunnitelmat
ja jotka pystyttäisiin nopeasti rakentamaan siellä.
Siellä on erittäin hyvää ja
ammattitaitoista työvoimaa. Väitän, että jos
tämän työvoiman annetaan sieltä tehtaalta
karata pois ja myöskin niistä alihankintayrityksistä,
jotka useat tekevät töitä Talgon junavaunutehtaalle,
niin sen jälkeen sitä ei enää pystytä nostamaan
pystyyn ja junanvaunuteollisuus Suomesta loppuu kokonaan. Sen jälkeen
on erittäin paljon kalliimpaa ruveta luomaan jotakin uusia
työpaikkoja ja tällaisella tempputyöllistämisellä ruveta
ratkaisemaan Vuolijoen ja koko Kajaanin seudun työllisyystilannetta,
kun satoja ihmisiä jää työttömäksi.
On järkevämpää tehdä vaunuja
ja sitä, mitä nämä ihmiset ammattitaitoisesti
osaavat tehdä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Huomautan, että keskustelussa on todellakin tuloverolain
105 a §:n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 §:n
muuttaminen. (Ed. Huotari: Kyllä täällä on
aika väljästi keskusteltu!)
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kukaan ei ennen vaaleja osannut aavistaa tätä talouden
alamäkeä, missä nyt eletään,
ei kukaan, ei edes vasemmistoliitossa. Kotimaisen kysynnän
piristäminen näillä veronalennuksilla
on minun mielestäni oikein hyvä keino vaikuttaa
tähän tilanteeseen ja siis piristää kotimaista
kysyntää. Se on yksi keino, ja sitä käytetään
nyt, ja se tulee osoittamaan tehonsa varmasti.
Ed. Huotarin puolue vasemmistoliitto istui edellisessä hallituksessa,
ja silloin taloustilanne Suomessa oli huomattavasti parempi kuin
tällä hetkellä. Miksi silloin kaikkea
hyvää koko vaalikauden aikana ei jaettu eläkeläisille,
ei jaettu, ja miksi silloin vain kiristettiin kuntatalouden tilannetta
uusilla velvoitteilla ja valtionosuusleikkauksilla? (Ed. Huotari:
Voi hyvä ihme!)
Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Nyt ed. Paloniemi ei ole kyllä seurannut
oikein aikaansa, koska nimenomaan edellinen hallitus antoi yli miljardin
vai yli 2 miljardia vanhaa markkaa kunnille lisää valtionapuja.
Nyt ed. Paloniemi on juuri langennut siihen keskustalaiseen retoriikkaan,
mitä täällä eduskunnassa oppositiopuolueena
keskusta esitti, eikä ole tutkittu tarkkaan niitä lukuja,
joita esimerkiksi vaalikentillä keskustalaiset täysin
mitätöivät, vaikka ne olivat sisäministeriön
ja Kuntaliiton lukuja. Tämä on minusta ihan käsittämätöntä.
Samoin eläkepolitiikassa poistettiin ylimääräinen
savamaksu, joka keskustan Ahon hallituksen aikaan oli tullut, nostettiin
kansaneläkettä ja parannettiin palveluja kuntien
valtionosuuksilla.
Ja sitten vielä ed. Paloniemi sanoi, että kukaan
ei arvannut talouden (Puhemies koputtaa) laman näkyvän.
Kyllä se oli nähtävissä jo kaksi kolme
kuukautta sitten.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sen sanoisin nyt ed. Huotarille, että kuntien
valtionosuuksia on kahdeksan vuoden aikana leikattu niin rajusti,
että se pieni korotus ei kyllä korvannut niitä menetyksiä,
joita suomalaiset kunnat olivat kahdeksan vuoden aikana kokeneet,
eikä riittänyt varmasti kattamaan hallituksen
hyviä lupauksia.
Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Juuri tämä on se keskustan retoriikka,
seuraava vaihe aina tässä keskustelussa. Eli nyt,
jos olemme ihan rehellisiä, niin Ahon hallitus 1990-luvun
alkupuolella joutui aloittamaan kuntien valtionosuusleikkaukset
taloudellisista syistä. Lipposen ensimmäinen hallitus
joutui jatkamaan niitä taloudellisista syistä pelastaakseen
tämän maan lamasta. Lipposen toinen hallitus alkoi
parantaa kuntien taloutta antamalla lisää valtionapuja,
ja se oli ihan oikea ratkaisu. Minusta keskustan olisi jo syytä rehellisesti
todeta nämä tosiasiat, mitkä ovat tapahtuneet
nyt.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanotoissa hallituksen esityksestä laeiksi
tuloverolain ja veroasteikkolain muuttamisesta todetaan hyvin, että kirkon
asemaan ehdotetut veronkevennykset vähentävät
kirkollisverokertymää. Pidetään
tärkeänä, että seurakuntia kohdeltaisiin
tasaveroisesti, se on täällä mainittu,
mutta kuitenkaan valiokunta ei ole nostattanut tätä lausumaksi.
Kannatankin sitä, mitä täällä edellä ed.
Päivi Räsänen ehdotti, vastalauseessa
4 olevaa lausumaehdotusta, joka kuuluu: "Valiokunta edellyttää,
että seurakuntia kompensoidaan kunnallisverotuksessa toteutettavista
verovähennyksistä johtuvasta 7 miljoonan euron suuruisesta
veromenetyksestä." Silloin toteutuisi se ajatus, mikä kyllä valiokunnan
mietinnön sisällä kannanotoissa on, mutta
kun se ei nouse siellä lausumaksi, niin tämä vastalauseen
osa tulee hyväksyä. Kannatan siis tätä.
Vielä, arvoisa puhemies, todella nämä hallituksen
esittämät verolinjaukset ovat epäoikeudenmukaisia
pieni- ja keskituloisille eläkeläisille, ja myös
työttömille, jotka kokonaan jäävät
tämän ulkopuolelle. Meillä ei ole tässä minkäänlaisia
vastauksia rakennetyöttömyyteen. Voidaan sanoa,
että tämä kevennyslinja on todella suurituloisia
suosiva ja näin tässä toteutuu sosiaalisesti epäoikeudenmukainen
verolinjaus. Sitä en voi hyväksyä ja
niin kannatan myös sitä esitystä, että nämä hallituksen
lakiesitykset hylättäisiin.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vielä lopuksi
se, että pitää muistaa, että verotuksen
keventäminen ei ole pelkästään
suhdannepolitiikkaa, kysymys on myös rakenteellisista ratkaisuista,
jotka ovat välttämättömiä,
koska Suomessakin työn verotusta pitää keventää ja
työn tekemistä pitää kannustaa enemmän
kuin aikaisemmin.
Tässä voi todeta, että ei tämä oppositiopolitiikan
tekeminen niin kauhean helppoa ole, koska ensimmäisessä puheenvuorossa
ilmaisin itseäni sen verran epäselvästi,
etten tehnyt kunnollista esitystä. Senpä takia
ehdotan nyt, että eduskunta hyväksyisi lausumaehdotuksen,
joka liittyy vastalauseeseen 1, jossa todetaan, että hallitus
kompensoisi täysimääräisesti
seurakunnille kunnallisverotuksen muutosten aiheuttamat verotulomenetykset.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Lyhyesti täältä paikaltani
kannatan ed. Jari Koskisen ehdotusta.
Keskustelu päättyy.