Täysistunnon pöytäkirja 40/2003 vp

PTK 40/2003 vp

40. MAANANTAINA 16. KESÄKUUTA 2003 kello 12 (12.06)

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys laiksi hautaustoimilain 6 §:n muuttamisesta

 

Tony Halme /ps:

Arvoisa herra puhemies! Koska eduskunta on nyt hyväksynyt hautaustoimilain hallintovaliokunnan esittämässä muodossa, mikä ei laajentanut ilmaiseen hautapaikkaan oikeutettujen veteraanien joukkoa käsittämään sodan aikana maatamme pystyssä pitäneitä ja sotaponnistuksemme työllään mahdollistaneita kotirintamanaisia, ehdotan, että eduskunta hyväksyy lain saatteeksi seuraavan hallitusta velvoittavan ponnen: "Hyväksyessään lakiehdotuksen eduskunta edellyttää, että hallitus pikaisesti antaa esityksen kotirintamanaisten oikeudesta ilmaiseen hautapaikkaan."

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kannatan ed. Halmeen tekemää lausumaehdotusta.

Herra puhemies! Kun eduskunta äänestyksen jälkeen viime viikon perjantaina hyväksyi sanamuodoltaan tämän hallituksen esityksen, ei siinä lakiesityksessä, mietinnössä eikä myöskään siinä voittaneessa esityksessä mainita kotirintamanaisia lainkaan. Kun pohtii hallituksen esitystä nimenomaan perusteluista, joissa todetaan, että säännöstä voitaisiin soveltaa myös muihin Suomen sotiin liittyvissä tehtävissä palvelleisiin henkilöihin, niin tämä tietysti omalta osaltaan jättää tilanteen hieman avoimeksi.

Kun lukee mietintöä, niin siinähän viitataan toisin sanakääntein tähän samaan asiaan. Kohdassa "Maksuvapautuksen saaja" selvitellään näitä eri tahoja ja viitataan myöskin näissä muissa tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annettuun lakiin ja todetaan, että sanamuodoltaan tämä perustelu liittyy myös näihin ryhmiin, joilla tarkoitettaneen myöskin niin sanottua vuonna 26 syntynyttä ikäluokkaa, josta puolet on saanut tunnuksen ja toinen puoli ei, vaikka suurin osa on sodan aikana ollut samoissa tehtävissä. Ainakin näin minulle on useammassa eri yhteydessä väitetty.

Mutta tämä sanamuoto ei hallituksen esityksen eikä myöskään mietinnön perusteella kosketa kotirintamanaisia, vaikka ehkä suuremman tulkinnan kautta hallituksen esitys voisi sen kattaa, koska kotirintamatehtävät ovat kuitenkin liittyneet siltä osin myöskin sotatoimiin minun ymmärtääkseni, eli kotirintamanaiset ovat omalta osaltaan sitten pitäneet Suomen taloutta pystyssä, kun miehet olivat rintamalla ase kädessä. Voi sanoa näin, että ilman kotirintamanaisten arvokasta panosta ehkäpä niin pitkä niin sanottu puolustussota ei olisi voinut toteutua.

Arvoisa puhemies! Hankin tietopalvelun kautta erään työryhmämuistion vuodelta 83, jossa on selvitetty silloisen toimeksiannon perusteella vuosien 39—45 sotiin osallistuneiden työvelvollisten asemaa. Kun lukee tämän työryhmän muistion, niin siinä selvitetään ensinnäkin vuoden 1939 lakia yleisestä työvelvollisuudesta, joka silloin on kirjattu sillä tavoin, että nämä ikärajat on sovittu hyvinkin tarkasti. Sitten vuoden 1942 työvelvollisuuslaissa, joka on kumonnut tämän vuoden 1939 lain, on todettu, että yläikärajaa laskettiin 55 vuoteen kun alaikäraja oli edelleen 18 vuotta. Mutta tämä työvelvoite, silloin kun se oli rajoitettu, koski toisaalta myös 15 vuotta täyttäneitä, eli rajoitettu työvelvollisuus oli 15—18-vuotiailla. Olen näitä asiakirjoja lukenut, mutta kun valiokunnan puheenjohtajan kanssa keskusteltiin, niin valiokuntaneuvos oli sitä mieltä, että kotirintamanaiskäsitettä on vaikea määritellä.

Herra puhemies! Minun mielestäni tämäkin työryhmämuisto vuodelta 83 antaa määrätynlaista pohjaa siihen, millä tavoin mahdollisesti asiaa voitaisiin lähestyä. Tämä työryhmämuistio käsitteli silloin lähinnä niitä työvelvoitettuja, jotka olivat sotatoimialueilla, ja silloin puhuttiin myös näistä erilaisista tunnuksista. Silloinkin puhuttiin eriarvoisuudesta henkilöitten kesken, ja minun mielestäni eriarvoisuus on nyt vallalla aika tavalla, jos kotirintamanaisia ei tähän järjestelmään sisällytetä. Sen johdosta perussuomalaisten eduskuntaryhmä teki päätöksen tästä lausumaesityksestä, jota tosiaan ed. Halme täällä ehdotti ja jota äsken kannatin.

Keskustelu päättyy.