Täysistunnon pöytäkirja 40/2004 vp

PTK 40/2004 vp

40. TORSTAINA 15. HUHTIKUUTA 2004 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Jo jonkin aikaa ovat asiantuntijat asuntomarkkinoilla olleet huolestuneita koko valtakunnan, mutta erityisesti kasvupaikkakuntien ja varsinkin Pääkaupunkiseudun, asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta. Jo maaliskuun alussa Hypoteekkiyhdistys tuli julkisuuteen erittäin hälyttävien näkemystensä kanssa. Sittemmin asuntoasioista vastaava ministeri Manninen on myös tullut hyvin ja perustellusti, selvästi huolestuneena, asiasta julkisuuteen. Viime aikoina yhä useampi alan asiantuntija, mukaan lukien eilen Kauppalehden pääkirjoitus, on nähnyt selvän ylivelkaantumisvaaran, ylikuumenemisvaaran, luottoriskien kasvamisen, luottotappioiden ja valtavan ylivelkaantumisvaaran, joka koskee erityisesti lapsiperheitä ja erityisesti Pääkaupunkiseutua. Olen ollut hiukan ihmeissäni ja pettynyt, minkä takia asuntoministerin hyvistä kannanotoista ei ole noussut korkeampaa profiilia ja selvempää tekemistä.

Ensimmäinen kysymykseni onkin asuntoministerille ja pääministerille: Oletteko aikeissa tulla vielä näkyvämmin ja korkeammalla profiililla tämän ongelman kanssa esiin, koska näyttää siltä, että asiantuntijat ovat sinänsä ministerin jo pari viikkoa vanhan kannanoton kanssa samaa mieltä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Poliittisten päätöksentekijöiden kannattaa kuitenkin jonkin verran varoa silloin, kun annetaan neuvoja ihmisille asuntomarkkinoilla, ja tämä varovaisuus huomioon ottaen on puheenvuoroja käytetty, missä tilanteeseen on kiinnitetty huomiota. Hallitus parhaillaan on käsittelemässä kuluttajapoliittista ohjelmaansa, jonka yhteydessä myös keskustellaan siitä, millä tavalla kuluttajien hintatietoisuutta, markkinakehitystietoisuutta, voitaisiin parantaa, ja tämä ohjelma tullaan kesäkuun aikana omalta osaltaan hyväksymään.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ensi viikolla tapaan suurimpien rahoittajien edustajat, ja tarkoituksena on tämän keskustelun pohjalta ja myöskin sen informaation ja tiedon pohjalta, joka sieltä tulee, viedä tämä asia sitten hallituksen keskusteluun sillä tavalla, että voidaan päättää toimenpiteistä, jos tämän pohjalla ne katsotaan valtiovallan kannalta tarpeellisiksi.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! On tietysti selvää, että täytyy olla vastuullinen ja varovainen, mutta se ei varmasti lohduta, jos nämä asiantuntijoiden epäilemät luottoriskit todellakin realisoituvat ja lapsiperheet joutuvat muun muassa kahden asunnon loukkuun tai vakavaan ylivelkaantumishäiriöön. Tämän päivän arvioiden mukaan Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi on jo valmiiksi kaavoitettua tonttimaata ihan kunnallistekniikan piirissä noin 6 miljoonaa kerrosneliömetriä, joka vastaisi noin 40 000—50 000 ihmisen tarpeita. Tästä ainakin kolmannes on valmista kerrostalotonttimaata ilman mitään olemassa olevia ongelmia. Kysymys kuuluu:

Aiotteko pohtia lähiaikoina myös keinoja, millä tämä jo kaavoitettu, valmis tonttimaa saataisiin nopeasti käyttöön? Eilisen Kauppalehden mukaan sen arvonnousu on ollut niin valtavaa viimeisen vuoden aikana, että näyttää, että markkinamekanismit ennemmin suosivat sen panttaamista kuin sen rakentamista. Hallituksen on tälle asialle jotain tehtävä.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tontin hinnat ovat tuosta 90-luvun loppupuolelta nousseet noin 60 prosenttia, joka on valtava kasvu, kun rakennuskustannukset tai -urakat samanaikaisesti ovat nousseet noin 20 prosenttia. Tämä tonttikysymys on tietysti hyvin vakava kysymys. Me olemme tänä päivänä viimeksi valtioneuvostossa hyväksyneet uuden asetuksen, joka saattaa korkotukirahoituksen kilpailukykyiseksi eli samalle tasolle asuntolainoituksen kanssa, eli välineet ovat tällä hetkellä kunnossa.

Nyt on kysymys vain siitä, mistä löytyy näitä sosiaalisten asuntojen rakennuttajia. Toivon, että yleishyödylliset yhteisöt ja kunnat olisivat siinä aktiivisia ja olisivat valmiit tässä tilanteessa panostamaan sosiaaliseen asuntotuotantoon. Kun samanaikaisesti tulemme tulorajoja lähiaikoina selkeästi nostamaan, se antaisi mahdollisuuden niille, jotka ovat ajatelleet omaa asuntoa, myöskin asua vuokra-asunnoissa. Toivoisi, että tämä rakennuttajien toimesta otettaisiin vakavasti huomioon.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Markkinataloudessa kysyntä ja tarjonta hyvin pitkälle määräävät hintatason, ja se on varmasti erityisesti Pääkaupunkiseudun ongelma tällä hetkellä, että asuntojen kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Mutta niin kuin me tiedämme, myös korkotaso oleellisesti vaikuttaa asuntojen kysyntään, ja voidaan tietysti väittää, että matala korkotaso houkuttelee ottamaan liian suuria velkoja. Toisaalta kannattaa kuitenkin muistaa se, että reaalikorothan ovat kuitenkin aika korkeat, koska inflaatio on käytännössä muuttunut deflaatioksi ainakin viimeisen kuukauden aikana.

Kysymykseni, herra puhemies, on ministeri Manniselle: Kun hän tapaa rahoituslaitosten edustajia, niin mikä on hänen viestinsä? Henkilökohtainen käsitykseni on, että korot eivät suinkaan ole liian matalat, reaalikorot ainakaan. Minkä viestin ministeri Manninen aikoo kertoa rahoituslaitosten edustajille?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Tietenkin on tarpeen tässä yhteydessä käydä läpi tämä todellinen tilanne ja kuulla rahoittajien mielipide, ovatko he todella huolissaan ja mitkä ovat heidän ajatuksensa, miten tähän tilanteeseen pitäisi puuttua huomioiden 90-luvun laman ajan tapahtumat. Omalta osaltamme tietysti pyrimme keskustelemaan niistä keinoista, joita valtiolla mahdollisesti on käytettävissä siinä tapauksessa, että tämän osalta vapaaehtoisesti ei mitään rupea tapahtumaan ja tilanne edelleen menee huonompaan suuntaan.

Mutta, niin kuin pääministeri sanoi, tietenkin täytyy olla varovainen siinä suhteessa, että liian nopeita muutoksia, äkkimuutoksia, rakennusmarkkinoilla ei ole syytä myöskään aiheuttaa. Kaikilla toimenpiteillä on paitsi positiiviset myös negatiiviset vaikutukset, ja sen takia joudutaan tarkoin harkitsemaan, mihin toimenpiteisiin sitten käytännössä ryhdytään.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.