Täysistunnon pöytäkirja 40/2009 vp

PTK 40/2009 vp

40. PERJANTAINA 17. HUHTIKUUTA 2009 kello 13.03

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi terveyden edistämisen määrärahasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on terveyden edistäminen, ja tämä hallituksen esitys, joka myös nyt on käsittelyssä ilman ministerin läsnäoloa, on jonkin verran tekninen luonteeltaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle siirretään tiettyjä tehtäviä terveyden edistämisessä. Kaiken kaikkiaan terveyden edistäminen, johonka liittyy tupakoinnin, alkoholinkäytön, vääränlaisten elämäntapojen, haitallisten terveysseurausten eliminointi, on tämän hallituksen esityksen sisältönä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa kantaa tupakointiin ja nimenomaan kuvaa omassa mietinnössään, että terveyden edistäminen rahoitetaan tupakkalain mukaan määrätystä tupakkaverosta. Se on ainoastaan 0,45 prosenttia veron arvosta. Mutta tähän haluaisin, puhemies, kiinnittää huomiota, että tupakoinnin terveysseuraamukset ovat satoja miljoonia euroja vuodessa. Tupakointi lyhentää ihmisten elinikää oleellisella tavalla. Tupakointi on ehkä kaikkein eniten terveyttä haittaava väärä käyttäytymismuoto. Siihen kuuluvat aivan samalla tavalla kaikki tupakkatuotteet, myös nuuska, ja se on moniongelmallista. Se vaikuttaa verisuonistoon heikentämällä verenkiertoa. Se lisää pahanlaatuisia kasvaimia. Se lisää keuhkoahtaumasairauksia ja pitkäaikaisia keuhkotulehduksia. Siis tupakointikielto ja tupakoinnin vähentäminen ovat mitä tärkeimpiä terveystekoja.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Terveyden edistämisen määrärahat ovat todella tärkeitä. Niillä on perinteisesti vähennetty tupakointia ja päihdehaittoja, mutta lakimuutoksen yhteydessä halutaan korostaa lisäksi muita väestön terveyskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, kuten ravinnon ja liikunnan merkitystä.

Terveyttä edistää myös se, millaisia valintoja poliitikot tekevät esimerkiksi kaavoituksessa ja lainsäädännössä. Se, millaisen ympäristön luomme, on ratkaisevaa ihmisten arjen käyttäytymisessä ja hyötyliikunnassa: Onko hyvät edellytykset käyttää joukkoliikennettä? Onko kunnolliset kevyen liikenteen väylät? Tuetaanko kävelymatkan päässä olevia lähipalveluita, kuten pieniä kauppoja?

Otetaan esimerkiksi työmatkaliikenne. Työsuhdeauto synnyttää autoilevan elämäntavan. On tutkittu tosiasia, että jos autolla mennään töihin, niin sillä kuljetaan joka paikkaan. Silloin jää kävely todella vähiin. Työsuhdeautoista tulisi luopua ja satsata kaikki tuki joukkoliikenteen työsuhdelippuihin.

Kävely, pyöräily ja muut kevyen liikenteen muodot tarjoavat huomattavia terveyshyötyjä. Kohtuullinen määrä vähän rasittavaa hyötyliikuntaa, kuten kävelyä, laskee noin puoleen riskiä kuolla hengitys- tai verenkiertoelimistön sairauksiin. Sopiva päivittäinen rasitus tukee myös iäkkäiden liikuntakyvyn säilymistä.

Lopuksi haluan korostaa tasa-arvon lisäämistä terveyden edistämistyössä. Väestön terveyserot ovat polarisoituneet siten, että köyhimmät ovat kaikkein sairaimpia. Tämä eriarvoistava kehitys on pysäytettävä ja esimerkiksi työttömien työterveyshuoltoon satsattava.

On siis paljon asioita, joissa voimme ennalta ehkäisevästi vaikuttaa terveyden lisäämiseen. Vaikka tämän lakimuutoksen aiheena olevat määrärahat ovat todella tärkeitä, ei pidä unohtaa kaiken muun politiikan merkitystä terveyden edistämisessä. (Ed. Tiusanen: No ei tietenkään!)

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä käsitellään nyt terveyden edistämistä erityisen rahoituksen näkökulmasta. Terveyden edistämisen hankerahoitushan on kohdentunut perinteisesti ennen muuta tupakan vastustamiseen mutta myös päihteiden torjumiseen. Valistuskampanjat ja muut hankkeet ovat sinänsä edelleen tarpeen, mutta uskon kyllä, että vielä suurempi merkitys esimerkiksi tupakoinnin vähenemisessä on lainsäädännöllä. Eduskunta on kiitettävästi viime vuosina säätänyt esimerkiksi ravintola- ja työpaikkatupakoinnin rajoittamista koskevia lakeja, joiden kautta on pystytty myös vaikuttamaan asenteisiin. Koen, että pienempi merkitys on tällaisella terveyden edistämisen rahoituksella, mutta sekin on kyllä edelleen tarpeen.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityshän ei ole tekninen, vaan siinähän siirretään nämä terveyden edistämisen määrärahat, 9,3 miljoonaa, pääasiallisesti hallinnoitavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, jonka saimme juuri perustettua tämän vuoden alusta. Lisäksi me perustimme Valviran, joka taas on terveyden ja hyvinvoinnin valvontaviranomainen. Olen erittäin iloinen, että nämä laitokset saatiin aikaan. Mutta toisin on tapahtumassa lääkealan keskukselle, sillä siellä yhdistetään tutkimus ja valvonta samaan laitokseen, ja se ei ole millään tavalla mahdollista, koska siis tutkimusta vartenhan luvat annetaan nimenomaan nyt tässä uudessa lääkealan keskuksessa, samassa laitoksessa. Sehän on jäävi antamaan lupia oman laitoksensa tutkimukselle.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Olin vähän yllättynyt, että ed. Päivi Räsänen tavallaan ehkä hivenen vähätteli sitä merkitystä, joka tämmöisillä kohdevalistusmäärärahoilla on. Jos meillä olisi vaikkapa alkoholin osalta samat rahat käytettävissä alkoholin haitoista kertomiseen kuin mitä alkoholin mainontaan tänä päivänä käytetään, niin luulenpa, että maamme näyttäisi aika toisenlaiselta.

Mutta sitten toinen asia. Joudun kiinnittämään huomiota siihen, että jälleen kerran ministeriaitio on kovin tyhjänä, kun käsitellään hallituksen lakiesityksiä. Tämä on siis ainakin neljäs kerta tällä viikolla, jolloin ministerit eivät ole kiinnostuneet kuulemaan kansanedustajien kommentteja. Rohkenen toivoa, että mahdollisesti arvoisa puhemies voisi pääministerin kanssa keskustella, onko hallituksella mahdollisuus suunnitella omia aikataulujaan niin, että he ehtisivät olla paikan päällä eduskunnassa silloin, kun lakeja säädetään.

Puhemies:

Tämä huomautuksenne otetaan varteen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! En suinkaan vähättele terveyden edistämisen kampanjointia, mutta tosiasia on kyllä valitettavasti se, että vaikuttavuus on aika heikkoa. Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä on valitettavasti todettu, että koulussa annetulla päihdevalistuksella ei ole minkäänlaista korrelaatiota sen suhteen, millä tavoin koululaiset päihteitä käyttävät. Silti on kampanjoitava ja on etsittävä sellaisia tapoja edistää terveyttä myös tämän hankerahoituksen kautta, jotka vaikuttavat. Itse uskon, että esimerkiksi lasten ja nuorten kohdalla vaikuttavampaa on kohdentaa kampanjointi lasten vanhempiin. Meillä ei ehkä ole ollut riittävän hyviä keinoja edistää terveyttä näiden kampanjoiden ja hankkeiden kautta. Mutta sen rinnalla tarvitaan lainsäädäntöä niin tupakan kuin alkoholin ja myös huumeiden kohdalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! 15 prosenttia lapsista, jotka ovat alaikäisiä, saa tupakkatuotteet vanhemmiltaan, ja se on todella aikamoinen näyttö siitä, että vanhempien sivistys- ja tietotaso ei ole kyllin hyvällä tasolla.

Siitä, mitä ed. Asko-Seljavaara totesi, ettei tämä ole tekninen: Tarkoitin sillä, että tämä on, sanotaan, hallinnollis-tekninen. Tämä ei lisää oleellisesti rahaa, tai tämä ei tuo uusia keinoja. (Ed. Asko-Seljavaara: Se tuo oikeudenmukaisuutta!) Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että meidän pitää käyttää kaikki uudet keinot ja keksiä keinoja edistää terveyttä. Jos nuoret ihmiset aloittavat esimerkiksi tupakoinnin, niin heidän elinikänsä lyhenee, heidän terveytensä pysyvästi heikkenee, ja kyllä vaan tälläkin talolla on siinä asiassa merkitystä, ettei näin tapahtuisi — tai sillä on merkitystä, että näin tapahtuu. Se on myös meidän vikamme omalta osaltaan.

Yleiskeskustelu päättyi.