Täysistunnon pöytäkirja 40/2010 vp

PTK 40/2010 vp

40. KESKIVIIKKONA 21. HUHTIKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki elintarvikelain 56 §:n muuttami-sesta

 

Anne Kalmari /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla käsittelimme täällä elintarviketurvallisuutta koskevaa selontekoa ja keskustan eduskuntaryhmä kyseenalaisti sen, että maahamme voidaan tuoda elintarvikkeita, joiden tuottamiseen on voitu käyttää aineita, jotka meillä on vaarallisiksi todettu ja kielletty.

Siispä käytännön tekoihin. Olen tehnyt lakialoitteen parakvatin avulla tuotettujen elintarvikkeiden maahantuonnin kieltämiseksi.

Suomessahan tämän parakvatin käyttö torjunta-aineena on ollut kielletty jo vuodesta 1985, ja torjunta-aine parakvatti kiellettiin koko EU:ssa vuonna 2007. Kuitenkin maahamme tuodaan elintarvikkeita, joiden tuottamiseen tätä kyseistä torjunta-ainetta on käytetty. Parakvatti on kielletty sen akuutin myrkyllisyyden ja puuttuvien hoitokeinojen takia. Parakvatti on luokiteltu erittäin myrkylliseksi aineeksi akuutin hengitystiemyrkyllisyyden takia, ja aine on akuutisti erittäin myrkyllistä suunnilleen kaikille eliöryhmille nisäkkäät mukaan lukien. Aineelle ei ole vastamyrkkyä tai hoitokeinoa.

Parakvatti on pysyvä ja voi kertyä maahan, josta se kulkeutuessaan voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesistöihin. Aine on myrkyllistä vesieliöille jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Se voi jo pieninäkin annoksina aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja jopa kuoleman sekä ihmisille että eläimille. Myrkkyä ruiskutettaessa on käytännössä mahdotonta välttää luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden altistumista. Aine säilyy luonnossa pitkään. Kenttäkokeissa puolet aineesta oli jäljellä maassa vielä 7—8 vuoden kuluttua.

Parakvatin tappavan annoksen arvioidaan olevan ihmisellä noin 20—40 milligrammaa ruumiin painokiloa kohden. Näin ollen vajaan ruokalusikallisen verran parakvattia sisältävää torjunta-ainetta riittää tappamaan aikuisen noin 70 kiloa painavan ihmisen. Korkeilla annoksilla kuolema seuraa yleensä muutamien päivien kuluessa altistuksesta. Kuolleisuus on yleensä varsin huomattavaa lievemmissäkin myrkytystapauksissa.

Parakvattia käytetään hyvin yleisesti brasilialaisen gemosoijan viljelyyn, ja voikin sanoa, että emme piittaa brasilialaisen soijanviljelijän terveydentilasta vähääkään, jos emme tällä aineella tuotettujen elintarvikkeiden maahantuontia kiellä.

Olen tehnyt elintarvikelain 56 §:ään muutosehdotuksen. Siellähän on jo olemassa kielto: "Valvontaviranomainen voi kieltää elintarvikkeen alkutuotannon, valmistuksen, maahantuonnin, maastaviennin, kaupanpidon, tarjoilun tai muun luovutuksen taikka käytön elintarvikkeen valmistuksessa, jos elintarvike tai siitä annetut tiedot, elintarvikkeen tuotanto-, jalostus- tai jakeluvaihe taikka elintarvikehuoneisto, alkutuotantopaikka tai niissä harjoitettava toiminta ovat sellaiset, että ne aiheuttavat tai niiden voidaan perustellusta syystä epäillä aiheuttavan vakavaa terveysvaaraa eikä terveysvaaraa voida muilla tavoin estää."

Halusin tähän lisäyksen: "Koska kasvinsuojeluaine parakvatti on luokiteltu erittäin myrkylliseksi, maahantuonti niiltä elintarvikkeilta, joiden tuottamiseen on käytetty parakvattia, kielletään."

Ruotsissa parakvatti on aiheuttanut ison kohun, ja toivoisin, että tästä keskusteltaisiin enemmän myös meillä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä aloite on erinomaisen paikallaan, siitä voimme olla todella samaa mieltä, ja kaikki sekin, mitä ed. Kalmari äsken kertoi, varmasti pitää paikkansa.

Mutta muutama näkökohta siitä, onko tämä asia nyt aivan uusi täällä keskustelukysymyksenä: Se ei suinkaan, arvoisa puhemies, ole uusi asia. Täällä Suomessa käytiin asiasta kymmenkunta vuotta sitten erittäin kova keskustelu. Kuluttajajärjestöt olivat liikenteessä tämän asian tiimoilta, ja syynä oli se, että Välimeren alueella parakvattia oli ryhdytty käyttämään lasinalaisviljelyksessä kasvinsuojeluaineena. Elikkä toisin sanoen kun sieltä tuotiin tomaattia ja muuta sellaista Suomeen, niin sitten samalla tuotiin tänne Suomeen myöskin parakvattia.

Silloin heräsi täällä keskustelu — siinä oli varmaan joku tapaus, joka toi tämän asian voimallisesti päivän keskusteluun — ja silloin vaadittiin erittäin voimakkaasti kansainvälisiä toimia niin, että vaikutetaan siellä Välimeren alueella tähän parakvatin käyttöön. Ja mikä oli aivan erityinen syy, oli se, että työntekijät olivat Afrikasta tuotuja pimeitä työntekijöitä, joita ei suojeltu millään tavalla tältä myrkyltä. Senhän, mistä siinä on kysymys, ed. Kalmari jo kertoi.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nimenomaan ympäristöjärjestöt ja moni muukin taho tekivät hyvin voimakasta työtä EU:hun päin, että parakvatti saatiin EU:ssa kiellettyä. Ruotsi oli erittäin aloitteellinen, mutta Suomi teki myös hienoa työtä. Kiitoksia niille henkilöille, jotka ovat tässä mukana olleet aikanaan. Seuraava askel olisi koko maailmassa sama asia.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomi ja Pohjoismaat ovat perinteisesti vetäneet kasvinsuojeluaineasioissa erittäin tiukkaa linjaa ja lainsäädäntöä. Eurooppa ja muu maailma on tullut hieman perässä. Ongelma on kuitenkin hyvin usein valvonnassa. Hyvin paljon erityisesti tuoretuotteita tänäkin päivänä Suomeen tulee sen kaltaisia tuote-eriä, joissa jäämäpitoisuudet ovat liian korkeita. Tämä asettaa tietysti meidän valvontaviranomaisillemme erittäin suuria paineita. Kuluttajahan ei juuri näihin pysty reagoimaan muutoin kuin ehkä keskittämällä ostoksensa kotimaisiin tuotteisiin. Mutta tämä lakialoite on varmasti hyvin hyvä ja omalta osaltaan nostaa juuri ongelmat kasvinsuojelulainsäädännössä oikealla tavalla esille.

Haluan kuitenkin painottaa juuri tätä valvonnan osuutta. Maa- ja metsätalousministeri Anttila vastasi osaltaan kirjalliseen kysymykseen mansikan alkuperämaan merkitsemisestä hyvin hyvällä tavalla, jonka haluan tässä todeta: "Maa- ja metsätalousministeriö tulee kehottamaan Eviraa kohdentamaan kesä—heinäkuun tarkastusresurssejaan mahdollisimman paljon mansikan merkintöjen tarkastamiseen. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö kehottaa Eviraa viemään kaikki todetut väärennystapaukset eteenpäin poliisille ja syyttäjäviranomaisille huolimatta siitä, että esitutkintakynnys ei mahdollisesti ylity."

Tämä liittyy, arvoisa puhemies, siihen, että meille tuodaan eri maista tuotteita, jotka Suomessa väärennetään kotimaisiksi, pakataan uudelleen suomalaisiin laatikoihin ja myydään sitten kuluttajille suomalaisina. Se on selvä väärennys. Tässä mielessä, kun tuossa äsken pohdittiin vaalirahoitusta ja sitä, kuinka Valtiontalouden tarkastusviraston resursseja tulee lisätä, tässä on myös saman tyyppinen kysymys: onko Eviralla sitten oikeasti niitä resursseja, jotta se pystyy valvomaan vaikkapa tämän lakialoitteen kaltaisten tuotteiden, parakvatin, käyttöä tai jäämäpitoisuuksia ylipäätänsäkin tai sitten näitä väärennystapauksia, joita meillä yhteiskunnassa tapahtuu.

Sen takia tämä on tärkeä kysymys, että kuluttajalla pitää olla luottamus siihen, että meidän toreilla ja vähittäiskaupassa myös kesäaikana tapahtuva myynti on luotettavaa ja ne tuotteet ovat sellaisia, että niitä voi tarjoilla huoletta lapsille, vanhuksille tai myös niille henkilöille, joilla on erityyppisiä sairauksia ja tätä kautta saavat sitten helposti myös tiettyjä allergioita ja reaktioita.

Siinä mielessä tuo Eviran resurssikysymys on kauhean iso asia. Varmaan tässäkin on pakko todeta, että siihen palataan sitten taas budjetin yhteydessä. Mutta tämä on myös järjestäytyneen yhteiskunnan kannalta niitä asioita, että ne pitää pystyä hoitamaan niin, että kuluttajalla on aina varma tieto, että tuotteet ovat puhtaita ja turvallisia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalmarin aloite on hyvä ja asiallinen ja perustelut varmaan pitävät, joita hän tuossa käytti puhujakorokkeelta. Tähän valvontaan liittyen pyysin puheenvuoron siinä mielessä, että kun luin tätä aloitetta, niin ajattelin, että luonnostaan tämä parakvatti on jo, jos Evira sen huomaa, valvonnassa, kielletty, mutta en sitä puolta tiedä, pystyykö nyt jo käännyttämään tämmöisen erän pois, jos se todetaan.

Mutta itse tähän tuottavuusohjelmaan. Silloin kun gmo:sta keskusteltiin, oliko se viime viikolla, täällä eduskunnassa, niin siinä yhteydessä käytin saman tyyppisen puheenvuoron kuin mitä taidan tässä sanoa: Eihän Evira yksin pysty valvomaan, vaan siinähän ketjussa ovat kaikki, siinä on Tulli, Rajavartiolaitos, poliisi, kuntien elintarvikevalvontasysteemit. Näidenhän pitää olla kaikkien kunnossa ja pitää olla riittävät henkilövoimavarat siellä. Ja kun olen ymmärtänyt, että tuottavuusohjelma koskee kaikkia näitä jatkossa, niin silloinhan siinähän heikennetään tätä valvontaresurssia.

Silloin pitäisi uudelleen tarkistaa, jotta ainakaan, mistä ed. Rossi aikaisemmin totesi, tämmöistä valvontaketjua ei saisi siltä osin heikentää. Nythän luotetaan vielä lisäksi siihen omavalvontajärjestelmään, jolloin odotetaan, että kun tehdään jotain sapuskaa tai joka tasolla välitetään ruokia, niin sille pitää olla omavalvontasuunnitelma ja valvontatoimia. Jos joku pettää siinä, niin sitten joutuu tekemään selvityksen sille viranomaiselle siitä, mikä tässä on pettänyt, ja se käydään läpi. Mutta jos meillä vuotaa se rajalla tapahtuva valvonta, niin silloinhan kukaan ei enää tiedä, mitä siellä tapahtuu, ja se, joka syö sen ruuan, ei tiedä, mitä myrkkyjä siellä eväässä on sitten.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa on kemikaalivirasto, ja tämän kaltaisilla virastoilla on suuri rooli koko tämän aihepiirin eteenpäinviemisessä. Siinä, miten sitä valvontaa sitten lisätään, meillä kaikilla on mahdollisuus. Ministeri Anttilan kanssa on sovittu, että kun muun muassa seuraava mansikan väärennys, siis esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tulevan erän siirtäminen kotimaisiin laatikkoihin tulee minun tietooni, niin soitan hänelle ja kahdessa minuutissa tieto on myös Eviralla ja tarkastajat lähtevät liikkeelle. Tässä mielessä näitä ketjuja pitää vaan muodostaa, koska näitä on hirveän vaikea löytää. Tämä valvonta on siinä mielessä — ymmärrän, kun viranomaisilla on kesälomat ja kaikki — hirveän vaikea tehtävä, mutta meidän pitää auttaa siinä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtelalle: Hommahan toimii niin, että jos tullitarkastuksissa on jäämäpitoisuuksien ylitys, silloin tietenkin elintarvike-erä käännytetään takaisin. Mutta ellei kärähdä tullissa, ei tehdä testauksia tai sitten jäämäpitoisuudet jäävät alle mutta tätä torjunta-ainetta on käytetty, niin silloin tavara tulee Suomeen. Kyse on myöskin erittäin isolta osin eettisestä ongelmasta, siitä, katsommeko, että on oikein, että nämä viljelijät toisaalla käyttävät aineita, joista on erityisen suurta haittaa nimenomaan sille ruiskutuksen tekijälle.

Keskustelu päättyi.