Täysistunnon pöytäkirja 41/2002 vp

PTK 41/2002 vp

41. TORSTAINA 11. HUHTIKUUTA 2002 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta

 

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Laki perusopetuslain 32 §:n uudistamisesta tai oikeastaan muuttamisesta on täällä eduskunnan keskustelussa ties kuinka monennen kerran. Tämä siitä syystä, että erinäisissä keskusteluissa ministeri aiemmin on lupaillut näitä rahoja budjettiin vuosi vuodelta, mutta jostakin syystä niitä ei vielä ole tullut. Siitä syystä keskustan eduskuntaryhmä on päättänyt tukea ministeriä ennen budjettiriihen keskustelua tässä hankkeessa, että hän edelleenkin muistaisi tämän rahan osuutta, kun hallitus budjettilinjauksiaan tekee.

Erikoisesti haluan edustajia perehdytettävän ed. Jukka Vihriälän tekemään kirjalliseen kysymykseen, jossa ministeri vastaa tähän määrärahahankkeeseen seuraavasti: "- - viime vuonna ja kuluvana vuonna toteutettu taloudellisten resurssien lisäys edesauttaa myös esiopetuksen kehittämistavoitteiden toteutumista, vaikkei laskennallisen valtionosuuden lisäyksiä ole erikseen kohdistettu tai "korvamerkitty" nimenomaan esiopetukseen tai sen matkaedun toteuttamiseen."

Totean tähän vain sen, että kuten jo tätä lakia säädettäessä kerroimme ja totesimme, 700 tuntia ollaan toteuttamassa 400 tunnin hinnalla. Se on tosiasia tänäkin päivänä, kun luemme lääninhallituksen raportteja, jotka on näinä päivinä julkaistu esimerkiksi Internetissä. Ne kertovat karua totuutta siitä, mikä on kuntien palaute esiopetuksen järjestämisestä.

Arvoisa puhemies! Olen tonkinut joitakin tilastoja esiopetuskyydeistä nimenomaan. Tällä kertaa käsittelyssäni ovat Itä-Suomen raportit ja toisena Pohjois-Suomen raportit. Otaksun, että ed. Takkula käsittelee sitten Lapin osalta tätä asiaa, jossa tilanne on hyvin hanskassa johtuen siitä, että siellä koulukuljetuksia joudutaan muutenkin järjestämään kunnan toimesta, olipa sitten matka monta tai useita poron "niitä" juoksemia. (Ed. Takkula: Lapissa on hyvät edustajat!) — Näin juuri.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Itä-Suomen osalta totean, että kuudessa maaseutumaisessa kunnassa lapsia oli maksullisessa kuljetuksessa. Sen lisäksi kuljetuksen tarve taajama- ja maaseutumaisissa kunnissa on suurempi kuin kaupunkimaisissa kunnissa, tämän voi ajatella jo ennakkoonkin. Tämä aiheuttaa näille kunnille suhteellisesti suuremman menoerän, joka on pois puolestaan muun muassa opetukseen käytettävissä olevista resursseista. Tässä puhutaan siis yksikköhinnasta. Näin koulutuksellinen tasavertaisuus taajama- ja maaseutumaisissa kunnissa saattaa kärsiä kaupunkimaisiin kuntiin verrattuna.

Totean vielä sen, että kuljetuksessa olevista lapsista arviolta 88 prosenttia sai maksuttoman kuljetuksen. Kunnissa, joissa kuljetus järjestettiin maksullisena, osallistuminen esiopetukseen oli yhtä suuri kuin kunnissa keskimäärin. Pohjois-Savossa maksullisessa kuljetuksessa oli suhteellisesti eniten, arviolta 21 prosenttia, kuljetuksessa olevista lapsista, eli vanhemmat siitä huolimatta ovat yrittäneet lapsiansa tänne esiopetukseen viedä. Mutta niin kuin äsken kerroin, jostakin tämä on sitten pois.

Seuraavaksi käsittelen lyhyesti Pohjois-Suomea ja Kainuuta. Siellä läänin 51:stä kunnasta 41, siis 80 prosenttia, järjesti esiopetuksessa oleville kuljetuksen kodista tai päivähoitopaikasta esiopetuksen järjestämispaikkaan. Kainuussa 9 kuntaa 10:stä järjesti kuljetuksen ja Pohjois-Pohjanmaalla 32 kuntaa 41:stä järjesti kuljetuksen. Maaseutumaisissa kunnissa kuljetuksen järjestäminen oli yleisempää verrattuna kaupunkimaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin.

Seuraavana kunnat ovat sitten todenneet, miten heidän maksuttoman kuljetuksensa laita oli. Taajaan asutuissa kunnissa vain vajaalla puolella oli maksuton kuljetus, siis vain vajaalla puolella. Kainuussa ei ollut lainkaan erikseen järjestettyä maksutonta kuljetusta. Koulukuljetusten yhteydessä maksullisessa kuljetuksessa oli 8 prosenttia, muutoin järjestetyssä kuljetuksessa 3 prosenttia lapsista.

Ongelmakohtia, joita kunnilta on kysytty, ovat seuraavat: Seitsemän kuntaa ilmoitti, että esiopetus on sujunut heillä moitteettomasti, siinä ei ole parantamisen varaa, mutta kaikissa muissa kunnissa suurimmat esiopetuksen järjestämiseen liittyvät ongelmat ovat erityistä tukea tarvitsevien esiopetus, esiopetuksen järjestäminen 1.—2. luokkien yhteydessä, kuljetukset, määrärahojen niukkuus ja liian suuret ryhmäkoot eli kaikki nämä asiat, joita eduskunta tehdessään esiopetusmietintöä ennakoi ja otti huomioon.

Totean vielä puhuessani tästä eduskunnan mietinnöstä ja siihen liittyvästä lausumasta, jossa edellytettiin, että esiopetukseen osallistuvat oppilaat saatettaisiin kuljetusetuuden piiriin: seuraukset tiedämme, että näin ei ole vielä tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus aina perää sitä, mistä rahat kaikkeen moiseen, mitä oppositio vaatii, niin itse olen tuota budjettia tarkastellut ja löytänyt ainakin yhden sellaisen kohdan, josta kaikki alueet Suomessa eivät pääse osalliseksi, ja tämä on EU:n, siis opetusministeriön sisällä löytyvä, rakennerahastojen valtionosuusmomentti, jossa opetusministeriön alalla on 60,9 miljoonaa euroa. Korotusta edelliseen vuoteen tähän summaan on jopa yli 23 miljoonaa euroa. Rahaa on ilmeisesti käytetty lyhytkestoisiin projekteihin ja hankkeisiin tai se on niihin varattu.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi katsonkin, että kun nämä EU:n rakennerahastoprojektirahat eivät yllä kaikkiin Suomen kolkkiin, esiopetus kuitenkin yltää. Nyt toivonkin ja oletan, että koko keskustan eduskuntaryhmä näin toivoo, että lasten perustaitojen hankinta asetetaan myös rahoituksessa sille kuuluvaan asemaan. Lasten elämän alkutaipaleen tukeminen ei ole projekti, se on enemmän kuin peruskiven muurausta.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakialoite otetaan sivistysvaliokunnassa sille kuuluvaan käsittelyyn ja viimeinkin kaikkien eduskuntaryhmien siunaama raha tälle hankkeelle löytyy.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Kerola sanoi, valitettavasti tämä asia ei edelleenkään ole kaikista keskusteluista huolimatta hoidossa, vaikka esiopetus tuli lakisääteiseksi kunnille järjestää jo viime elokuussa. Esiopetuksessa on valtavan suuria alueellisia eroja ja myöskin erilaisia tarpeita. Kun maaseutumaisissa kunnissa ovat tavallisesti esiopetukseen matkat hyvinkin pitkiä, siksi tietysti on välttämätöntä, että näissä maaseutumaisissa kunnissa maksuton esiopetuskuljetus järjestetään. Korostaisin myös Pääkaupunkiseutua, sillä yhtä lailla Pääkaupunkiseudulla maksuton esiopetuskuljetus on tarpeen turvallisuuden vuoksi vilkkaan liikenteen takia. Eroja on, mutta kuitenkin tarpeita maksuttomaan kuljetukseen on monenlaisilla alueilla.

Ed. Kerolan aloite on mitä kannatettavin ja toivon sille menestystä. Se ajaa juuri sitä lasten ansaitsemaa tasa-arvoa myös esiopetuksen suhteen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin haluan yhtyä näihin ajatuksiin, joissa äsken ed. Karpela kannatti ed. Kerolan tekemää lakialoitetta 34 perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta. Itse olen myös yksi tämän aloitteen allekirjoittaja. Tällä aloitteellahan halutaan todella poistaa eriarvoisuutta, joka tässä maassa eri kuntien välille on syntynyt. Kuitenkin laki perusopetuksesta ja myös esikoulusta on sama kaikkialla maassa. Tämän vuoksi olisi aiheellista päästä saman kaltaisiin kuljetusmahdollisuuksiin.

Toisaalta jossakin voi olla huolenaiheena pitkät matkat. Maaseudulla aivan konkreettinen tosiasia ovat karhut ja muut suurpedot, jotka on otettava huomioon ei vain koululaisten kuljetuksissa vaan kohta monessa muussakin toiminnassa. Tämän vuoksi tuo kysymys turvallisuudesta on hyvin keskeinen seikka. Samoin, kuten ed. Karpela toi esille, koululaiselle, myöskin vielä peruskoulun alemmilla luokilla olevalle, on ihan psykologisten tutkimusten mukaan koulumatka tietty turvallisuusriski. Eräskin psykologinen tutkimus osoitti, että vasta 11-vuotias pystyy reagoimaan sivulta tuleviin vaaraärsykkeisiin vaikkapa tietä tai katua ylittäessään, jos tien toisella puolella on jokin semmoinen houkutus, jota kohti pitäisi mennä. Vielä 11-vuotias menee sen tien yli ensisijaisemmin kuin reagoi sivulta tulevaan vaaraan.

Kyllä turvallisuus on myös kysymys, joka koskettaa kaikkialla. Samoin kunnat ovat joutuneet tässä ahdingossa ja paniikkitilanteessa, joka kunnissa on, tekemään hyvinkin keinotekoisia reittejä koulutakseille ja koulubusseille, jotta kulut saataisiin minimoitua, mutta silloin matkat ovat maksimoituneet ja pidentyneet. Ne ovat todellakin pidentyneet. Saattaisi olla hyvinkin suora reitti — tiedän sen omasta kunnastani Keuruulta, jossa olen paikallisliikennetoimikunnan puheenjohtajana myöskin, kuinka vanhemmat ovat pettyneitä, kun olisi suora tie, ei olisi kovinkaan pitkä matka, mutta koulutaksi tai koulubussi tekee moninkertaisen matkan, koska saman ajoneuvon pitää kerätä lasti täyteen ja palvella kustannustehokkaasti. Nämä ovat niitä käytännön vaikeita ongelmia, jotka on hyvä tiedostaa ja joihin toivottaisiin kunnille taloudellisia voimavaroja.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Kerolan aloitetta, jonka yksi allekirjoittaja olen.

Mirja  Ryynänen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin vielä korostaa, että nyt on kyse sellaisen asian hoitamisesta, jonka hoitamista koko eduskunta ja erityisvaliokuntana vielä sivistysvaliokunta ovat edellyttäneet eli sitä, että kaikki esiopetukseen osallistuvat oppilaat saatetaan myös kuljetusetuuden piiriin, elikkä tämä asia on harvinaisen yksiselitteinen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Muistan hyvin, kun ministeri Rask täällä myönsi tämän kohtuuttoman puutteen, kun hän esitteli asiaa silloin, kun esiopetuksesta säädettiin, ja sen jälkeenkin tästä asiasta on monta kertaa puhuttu ja jopa äänestetty. Minusta voisi tähän todeta senkin, että tämä tilanne esiopetuksessa tältä osin siis ei ole tällä hetkellä perustuslain mukainen. Perustuslakihan edellyttää sitä, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa mukaista opetusta ja kehittää itseään varallisuudesta riippumatta. Tämä kohta ei todellakaan esiopetuksen kohdalla toteudu. Siinäkin mielessä on korkea aika hoitaa tämä asia kuntoon.

Ed. Kerola ansiokkaasti esitteli täällä tilastoja. Niistä kävi ilmi, että esimerkiksi omalla alueellani Pohjois-Savossa maksullisessa kuljetuksessa on peräti 21 prosenttia näistä esikoululaisista. Tämä tietysti kertoo siitä, että tahtoa kodeilta ja vanhemmilta löytyy, mutta totta kai tilanne on erittäin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton. Erityisesti Itä-Suomessa on paljon köyhiä kuntia, joilla ei ole varaa järjestää omalla kustannuksellaan tätä kuljetusta. Se todella on sitten pois tästä muutenkin niukasta koulutusbudjetista.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli ennen sanonta, että jos teet jotain, tee se kunnolla. Tässä täytyy todeta, että hallitus ei ole tätä asiaa tehnyt kunnolla, halusi hoitaa esiopetuksen puolittain. Se on nyt järjestetty, mutta koulumatkat jäivät avoimiksi. Tästä on, niin kuin ed. Kerolan lakialoitteessa on todettu, esiopetusta koskevan lain lähetekeskustelussa eduskunta ilmaissut asiasta tahtonsa. Yhtä lailla sivistysvaliokunnan mietinnössä on edellytetty koulukuljetuksia, ja asia on edelleen avoin. Minusta täällä on selkeästi todettu, että lapset ovat joutuneet hyvin eriarvoiseen asemaan niin maaseutukunnissa kuin myöskin Pääkaupunkiseudulla, olkoonpa kysymys sitten pitkistä tai vaarallisista matkoista tai liikenneturvasta tai suurpedoista. Joka tapauksessa minusta lähtökohta on se, että jos me jotain järjestämme, meidän on saatettava kansalaiset tasa-arvoiseen ja tasavertaiseen asemaan ja toisaalta yhtä lailla kunnilla, jos ne joutuvat nämä koulukuljetukset järjestämään, tulee olla oikeus myöskin valtionosuuteen esiopetuksen osalta, kun se on järjestetty peruskoulussa.

Tässä mielessä on syytä uskoa, että sivistysvaliokunta ottaa tämän asian käsittelyyn ja vie hyvään lopputulokseen. Valtion rahoitus tulee esiopetuksen kuljetuksiin saada.

Hannu  Takkula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Laki perusopetuslain 32 §:n muuttamisesta koskien esiopetuksen kuljetusta on tarpeellinen. Tämä on jatkoa todellakin sille esiopetusuudistukselle, joka tässä talossa on toteutettu.

On selvää, että kuljetuksen järjestämisen jokaiselle eri puolilla Suomea varallisuudesta riippumatta pitäisi olla perustuslain hengen mukainen toimenpide, mutta taitaa olla niin, että perustuslakia tulkitaan esiopetuksen kohdalla kuitenkin vielä toisin kuin varsinaisen perusopetuksen kohdalla. Sen vuoksi tällainen porsaanreikä on päässyt syntymään ja kaikki kunnat eivät ole pystyneet huolehtimaan johtuen kuntien tiukista taloudellisista resursseista tästä esiopetuksen kuljettamisesta.

Itse tulen Lapin läänistä, maakunnasta, joka on tunnettu pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta. Huolimatta siitä, että monet meidän kuntamme taistelevat negatiivisen vuosikatteen voittamiseksi kuntataloudessa, meillä on kuitenkin syntynyt melko laaja yksimielisyys ja ymmärrys siitä, että esiopetuksessa olevat lapset halutaan saattaa esiopetuksen piiriin, vaikka se jonkin verran lisää taloudellisia rasitteita kunnalle tietää. Näin valitettavasti tällä hetkellä ei tapahdu kaikissa kunnissa. Sen vuoksi on kyllä enemmän kuin toivottavaa, että valtiovalta tässä kantaa oman vastuunsa, lisää yksikköhintoja taikka sitten muuttaa valtionosuusjärjestelmää niin, että kunnat voivat järjestää tämän esiopetuksen kuljettamisen. Hyvin useissa tapauksissa kysymys on kuitenkin enemmän tahdosta. Nimittäin monet lapset tulevat esiopetukseen samoista taloista ja samoilta seuduilta kuin jo perusopetuksen piirissä olevat. Näin ollen myöskin joustavuutta tässä asiassa tarvittaisiin, jotta nämä lapset voisivat siirtyä taksien kyytiin tai linja-autojen kyytiin, niin että heidän perheensä varallisuutta tätä kautta ei rasiteta.

Kysymys on siis tärkeästä periaatteellisesta asiasta, johon suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa luulisi olevan varaa. Vuoden 66 vaalien jälkeen rakennettu hyvinvointiyhteiskunta koulutuksen osalta pyrki turvaamaan sen, että kaikilla kansakoulussa, sen jälkeisessä peruskoulussa olleilla toteutuivat nämä tasavertaisuuden ja tasa-arvoisuuden periaatteet eri puolilla Suomea. Sen vuoksi on enemmän kuin toivottavaa nyt 2000-luvun Suomessa, että me uudistaessamme koulutusta, uudistaessamme koulujärjestelmää myöskin kannamme huolta tästä yhteisvastuun, tasa-arvoisuuden periaatteesta.

Omalta osaltani toivon, että tämä lakialoite voisi mennä läpi jo näillä valtiopäivillä, koska me kaikki tiedämme sen, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kokoontuva uusi eduskunta joutuu toimimaan taloudellisesti monta kertaa vaikeammassa ympäristössä johtuen siitä, että talouteen vaikuttavat tekijät Euroopan unionin laajentumisen myötä, uusi verokilpailu, syövät ennestään valtion mahdollisuuksia erilaisiin tulonsiirtoihin ja erilaisten palvelujen järjestämiseen. Sen vuoksi nämä koulutukseen samoin kuin terveydenhuoltoon — mutta tässä tapauksessa, kun puhutaan perusopetuslain 32 §:stä, koulutukseen — liittyvät uudistukset tulisi toteuttaa nyt, niiden rahoituspohja tulisi varmistaa nyt. Näin ollen me sitä kautta jo linjaisimme sen, että nämä sinänsä pienet mutta tärkeät kulut jo tästä eteenpäin vuosiksi varattaisiin valtion budjetissa käytettäväksi niin, että jokainen nuori, lapsi, esiopetukseen tuleva voisi olla varma niin kuin hänen perheensäkin siitä, että perheen lapsilla on oikeus koulutukseen, laaja-alaiseen sivistykseen suomalaisessa peruskoulujärjestelmässä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että sitä koulujärjestelmää, mikä yhteistyössä tässä maassa on rakennettu 60-luvun jälkeen erityisen voimakkaasti, voitaisiin kehittää ja sille voitaisiin myöskin jatkossa tarjota riittävät taloudelliset resurssit, niin että luomme ehyen ja turvatun tulevaisuuden kuvaa myöskin tuleville sukupolville.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Esiopetuksessa olevat lapset tarvitsevat kuljetuspalveluita niin taajaan asutuilla alueilla kuin haja-asutusalueillakin turvallisuuden ja toimivuuden kannalta. On hyvin tärkeää, että tämä eduskunnan hyvin yksimielisesti ilmaisema tahto nyt toteutuisi, että kuljetuspalvelut toimisivat ja tämän kaltainen eriarvoisuus tästä valtakunnasta lasten ja näiden perheiden kohdalla poistuisi. Mikäli oikein ymmärsin, tämä voitaisiin toteuttaa myös opetusministeriön sisäisillä varainsiirroilla, jotta asia tulisi kuntoon ja eriarvoisuus poistuisi.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Esiopetuksen toteutuminen sinällään on ollut hyvä koulutuksellinen asia. Ongelmana on kuitenkin ja eritoten juuri koulutuksellisesta ja alueellisesta tasavertaisuudesta katsottuna koulumatkojen toteutuminen ja siihen liittyvä valtion rahoitus. Mielestäni esiopetukseen osallistuville tulisi koko maassa olla samaan tapaan mahdollisuus maksuttomiin koulumatkoihin kuin peruskouluunkin osallistuville.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että ed. Inkeri Kerolan ym. lakialoite otetaan vihdoin vakavasti käsittelyyn sivistysvaliokunnassa ja tähän liittyvät ratkaisut toteutetaan viimeistään tulevan vuoden talousarviossa. Ei tämä voi olla rahasta kiinni. Tiedämme vallan hyvin, että koulutus, osaaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat hyvin tärkeällä sijalla, kun myös lasten ja nuorten syrjäytymistä estetään, ja on tärkeää, että tämä voi tapahtua jo siinä iässä olevien lasten osalta kuin esikouluikäiset ovat. Tasa-arvo asuinpaikasta ja perheen taloudellisista voimavaroista riippumatta pitäisi vihdoin kyetä Suomessa toteuttamaan. Pohjois-Karjalassa, muun muassa Pyhäselässä, tämä on koettu merkittävänä ongelmana.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kerolan lähdettyä lupasin hänen puheenvuoronsa käyttää ja kiittää hyvästä keskustelusta hänen puolestaan.

Loppuyhteenvedoksi mainittakoon, että kun emme tässä yhteiskunnassa oleta, että seitsemänvuotiaskaan vielä koulumatkojaan yksin osaa turvallisesti kulkea taajamassa, maaseutumaisissa kunnissa tai Pääkaupunkiseudulla, tuskin voimme sitä kuusivuotiaaltakaan odottaa. Mutta ed. Kerolan puolesta ja sivistysvaliokunnan jäsenenä sekä aloitteen niin ikään allekirjoittaneena on hienoa, että näin moni edustaja keskusteluun lähti mukaan ja tämän asian tärkeäksi koki. Todella toivomme, että nyt olisi aika toteuttaa tämänkin epäkohdan korjaus.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Karpela jo kiitti, ei ole enää tarkoitus virittää uutta keskustelua. Mutta puheenvuorossani toin esille suurpedot maaseudulla, joka maaseutu saattaa ulottua jo aivan Pääkaupunkiseudun tuntumiin saakka näissä merkeissä. Tämä on aivan todella konkreettinen asia, joka koskettaa nimenomaan koulukyytien tarvetta ja nimenomaan esiopetusta. Tämä on aivan uusi asia, jota sata vuotta sitten ei tarvinnut vaaratekijänä noteerata mutta joka on nyt olemassa oleva asia. On todella hyvä yhtyä ed. Karpelan kiitoksiin ja omistaa niitä puheenvuoron käyttäjänä itselleenkin.

Keskustelu päättyy.