3) Hallituksen esitys vuoden 2006 kansainvälisen trooppista
puuta koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi
sen lainsäädännön alaan kuuluvien
määräysten voimaansaattamisesta
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys kansainvälisestä trooppista puuta
koskevasta sopimuksesta, ja sillä on erittäin
suuri biodiversiteettivaikutus luonnon monimuotoisuuteen, nimenomaan
päiväntasaajan alueella kohdistuva vaikutus. Sademetsiä hakataan kiihtyvällä vauhdilla,
ja tällä hakkuulla ja tuhoutumisella ja tuhoamisella
on suurin yksittäinen ilmastonmuutosta nopeuttava vaikutus,
eli se on noin 20 prosenttia koko hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasumäärästä,
mikä vapautuu ilmakehään.
Suomi ja kaikki kehittyneet maat ovat trooppisen puun ostajia,
ja sitä ostoa ei ole kylliksi pystytty valvomaan, mistä nämä puut
ovat peräisin, ja tämä sertifiointi on
hyvin epävarmaa. Toisaalta Suomi kansainvälisesti
ei ole Flegt-sopimuksessa ollut kovinkaan aktiivinen, ja tämä on
herättänyt muun muassa muissa EU-maissa ihmetystä.
Edelleen tähän liittyy kysymys siitä,
miten me yksityisinä kuluttajina pystymme vaikuttamaan siihen,
ettei sademetsäpuuta turhaan, aiheetta, käytetä kehittyneissä maissa.
Puhemies! Toivon, että tämä asia
lähetettäisiin myös ympäristövaliokuntaan.
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan tässä heti korjata ed.
Tiusasen käsityksen tästä Suomen aktiivisuudesta
Flegt-prosessissa. Suomi on ollut aivan ensimmäisiä maita
Euroopan unionin tasolla toiminnassa Flegt-prosessissa. Olemme itse
asiassa sen alkuunpanijoita ja aktiivisesti sekä EU-tasolla
että sitten muun muassa Suomen puheenjohtajakauden aikana
YK:n tasolla toimineet Flegt-prosessin eteenpäinviemiseksi.
Puhemies:
Täällä on nyt sellainen hyörinä,
että on vaikea päätellä, kuka
pyytää vastauspuheenvuoroa ja kuka muuten vaan
hiippailee.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Totean tässä, että esitän
todellakin tämän lähettämistä ympäristövaliokuntaan.
Toisaalta mitä tulee siihen, mitä täällä entinen maa-
ja metsätalousministeri totesi, niin kun olemme kuulleet
asiantuntijoita aiheesta, niin Suomi ei todella ole ollut eturivin
maita toteuttamassa Flegt-sopimusta. Meillä on ollut varauksia,
joiden on katsottu liittyvän tähän Suomen puuntuontiin
Venäjältä. Siinä on oltu aika
nihkeitä, ja tämä on kysymys, joka ei
ole ihan yksinkertainen Suomelle ollut, ja tähän
on kiinnitetty huomiota, viime vaalikaudella muun muassa.
Puhemies:
Ed. Tiusanen, oletteko te nyt tarkoittanut esittää,
että asia lähetettäisiin ympäristövaliokuntaan?
Joo, kyllä.
Puhemies:
Tuliko se nyt vastauspuheenvuorossa esitettyä vai varsinaisessa?
Varsinaisessa.
Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt vielä todeta ed. Tiusaselle,
että nimenomaan ottaen tämän Venäjältä tuotavaa
puuta koskevan kysymyksen huomioon olemme olleet aktiivisesti luomassa järjestelmiä,
jotka nimenomaan tämän Flegt-prosessin tavoitteita
toteuttaisivat ja ottaisivat huomioon erilaiset olosuhteet niin
trooppisen puun osalta kuin sitten tämän eurooppalaisen
puun osalta. Käynnistimme mittavan prosessin Venäjän
kanssa ja Kiinan kanssa nimenomaan tämän kysymyksen
yhteydessä.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä iso
ongelma, tämä trooppisen puun tuonti tänne
Eurooppaan ja muualle maailmaan. Niissä trooppisissa maissa
kaadetaan vähän niin kuin salaakin metsiä ja
kumminkin sanotaan, että ne sademetsät ovat maailman
keuhkoja. Ja Suomeenkin sieltä puuta tuodaan ja tehdään
huonekaluja, varsinkin tämmöisiä puutarhakalusteita, maahan,
jossa on metsiä ja puuta omastakin takaa. Sitten näitä vielä pitää kuljettaa,
ja kuljettaminenkin aiheuttaa näitä kasvihuonekaasupäästöjä.
Tällainen on minun mielestäni ihan tyhjänpäiväistä tuontia
tänne ja näin saastuttaa luontoa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ymmärsin ed. Tiusasen puheenvuorosta,
että hän on sitä mieltä, että Suomi
olisi ollut jollakin tavalla flegmaattinen tässä asiassa.
Minä todistan kyllä, jos nyt tässä todistamista
tarvitaan, ed. Korkeaojan puheenvuoroon viitaten, että tämä on
kyllä vähän rohkea väite ed.
Tiusasen taholta. Suomi on ollut erinomaisen aktiivinen näissä asioissa
nimenomaan järjestelmän luomiseksi. Ja se olennainen
asiahan tässä on se, että roistovaltioille
emme mitään voi, siis trooppisista metsistä varastetaan
niin sanotusti puuta.
Mutta kysymys on siitä, että niiltä osin
kuin kysymys ei ole romahtaneista valtioista vaan hallituista valtioista,
niissä pyritään löytämään
pelisäännöt trooppisen puun otolle, kaupalle
ja koko toiminnalle. Siinä suhteessa tämä on
ollut arvokasta työtä, ja eduskunnan pitää mielestäni
hyväksyä tämä kansainvälinen
sopimus.
Minna Sirnö /vas:
Arvoisa puhemies! Katson, että tämä kysymys
on osa globaalia ympäristöpolitiikkaa, ja siitä näkökulmasta
katsoisin, että ehkäpä sen asiantuntija
kuitenkin tässä talossa on ympäristövaliokunta.
Ja tämän johdosta, jotta tämä ympäristövaliokunnan
asiantuntemus saataisiin valjastettua parhaalla mahdollisella tavalla
tähän, kannatan ed. Tiusasen tekemää esitystä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Todellakin lausunnon tästä voi
antaa ympäristövaliokunta, ja maa- ja metsätalousvaliokunta
olkoon tietysti se ensisijainen valiokunta.
Mutta tuohon Flegt-sopimukseen — puhun nyt Flegt-sopimuksesta — ja
sen puolusteluun, että Suomi on ollut aktiivinen: Kyllä Suomi
on hiukan sitä jarrutellut ja nimenomaan perustellut sitä jarruttelua
puuntuonnilla, että se on vaikeata valvoa ja muuta. Mutta
en kiistä sitä, että on tehty paikallisesti
esimerkiksi Indonesiassa työtä näissä asioissa
ja oltu mukana siinä.
Mutta kaiken kaikkiaan tässä on kumminkin kysymys
isosta ongelmasta, jota ei pidä vähätellä,
ja tässä mielessä meidän on
lisättävä vaan tahtia ja aktivoiduttava,
kaikkien kehittyneiden maiden. Tässä Kalimantanin
alueen ryöstössä se ryöstösaalis
suuntautuu, siis tämä trooppinen puu, Hongkongiin,
Kiinaan, Singaporeen mutta myös Eurooppaan, ja tässä ollaan
osallisina.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvin perusteltu ja
tarpeellinen. Täällä ed. Kangas toi esille
tämän kysymyksen, että Suomessakin on
puuta. Toivottavasti näin käytännön
toteutuksessa käytämme mahdollisimman paljon suomalaista
puuta, joka on monella tapaa maailman parasta. Mutta tässä asiassa
kiinnitän huomiota myös siihen, että pidämme
huolta riittävästi siitä, että ulkomailta tuotavasta
puusta, tuodaanpa lähempää tai kauempaa,
ei tulisi mitään tauteja tai tuhoeläimiä suomalaiseen
luontoon.
Keskustelu päättyi.