Täysistunnon pöytäkirja 41/2008 vp

PTK 41/2008 vp

41. TIISTAINA 22. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2008 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta

  jatkui

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin viime perjantaina aloiteltiin keskustelua. Tosin tämähän on vanha asia. Viime kaudellahan tästä keskusteltiin, niin että sillä tavalla ei tässä nyt mitään uutta ole.

Mutta kuitenkin kysehän on laista, jossa teletoimintailmoitusvelvolliset palveluyritykset velvoitetaan säilyttämään viestintää koskevia tietoja 12 kuukauden ajan. Viime perjantaina puhuttiin nimenomaan siitä, mitä tämä säilytysvelvollisuus koskee, ja esitettiin pelkoa siitä, että se koskee myöskin viestien sisältöä. Näinhän ei ole. Se koskee muun muassa tietoa siitä, kuka on soittanut puhelun, lähettänyt sähköpostiviestin ja koska tämä on tapahtunut, eli säilytysvelvollisuus ei miltään osin koske viestien sisältöä, ja tiedot säilytettäisiin viranomaisten, erityisesti rikostutkinnan, tarpeita varten. Nämä muutokset, mitkä nyt tätä lakia koskevat, koskevat ainoastaan tietojen säilyttämistä, ja tietojen hyödyntäminen ja viranomaisten tiedonsaantioikeudet määräytyvät edelleen muiden voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisella tavalla.

Viime perjantain keskustelussa luotiin aika paljon uhkakuvia, jotka liittyvät juuri tähän tietosuojakysymykseen. Totta kai on selvää, että se pitää ottaa vakavasti. Kansalaisten oikeuksien ja tietosuojaoikeuksien ja toisaalta erittäin nopeasti leviävän tietoverkkorikollisuuden torjumisen kesken täytyy löytää hyvä tasapaino, ja sitähän tässä lainsäädännössä nyt haetaan.

Puhemies! Ed. Kasvi erityisesti kiinnitti huomiota tähän ongelmaan ja kantoi huolta siitä. Hän ei näytä nyt olevan salissa. Hän viittasi tavallaan näihin uusiin palveluihin, ja tämä on se iso kysymys, koska uusi informaatioteknologia tuottaa kaiken aikaa uusia jakeluteitä, uusia päätelaitteita, uusia palveluita, ja siinä on oikeastaan tämän lain heikko kohta. Tämä ei tällä hetkellä tunnista oikeastaan muuta kuin näitä perinteisiä sähköisen viestinnän palveluita, ja siinä katsannossa on aivan selvää, että toisaalta tässä direktiivissä, toisaalta tässä kansallisen lainsäädännön implementoinnissa on tiettyä vanhuutta jo heti syntyessään, ja siksi on tärkeä viesti hallitukselle, että ryhdytään sitten pohtimaan näiden uusien interaktiivisten palvelujen osalta myöskin tätä tietojen säilyttämisen velvollisuutta nimenomaan rikollisuuden torjuntamielessä, koska ongelma on globaali, ja sen takia me tarvitsemme globaalia sääntelyä. Tämä on hyvin merkittävä ja aiheellinen kysymys käydä tämä keskustelu jatkossa.

Kari Rajamäki /sd:

Puhemies! Tämän asian yhteydessä on ehkä tämä syntyhistoria Euroopan unionin puitteissa jäänyt vähän vähemmälle, mutta mielelläni ilmoittaudun tämän alkumetrien ja homman ja koko tämän kansainvälisen kehityksen yhdeksi osalliseksi. Taustallahan oli nimenomaan Madridin terrori-iskujen jälkeen Eurooppa-neuvoston 25.3.2004 antama julkilausuma terrorismin torjunnasta, ja nyt nimenomaan siinä yhteydessä kehotettiin neuvostoa tarkastelemaan ehdotuksia säännöksiksi, joiden mukaisesti palvelujen tarjoajat säilyttävät viestintäliikennetietoja.

Kun Lontoon keskustassa 7.7.2005 oli seuraava vakava terrorihyökkäys ja terrori-isku, niin ylimääräinen oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvosto 13.7. käsitteli näitä Eurooppa-neuvoston linjauksia ja silloin nimenomaan paitsi osoitettiin solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä Madridin iskujen tavoin ja vakuutettiin, että yhtenäinen Eurooppa torjuu terrorismin, niin haluttiin vauhdittaa nimenomaan myöskin näitä päätelmiä yksilöityjen toimien täytäntöönpanossa terrorismin torjunnan osalta. Niissä oli nimenomaan teletunnistetietojen tallentamista koskevan puitepäätöksen edistäminen hyvin keskeinen asia. Niin Madridin kuin Lontoon terrori-iskujen tutkinnassa teletiedot olivat terrori-iskujen selvittämisessä hyvin ratkaisevia. Tämä tietysti vauhditti omalta osaltaan sitten myöskin sisäministerineuvoston arvioita tämän asian hoitamisesta, ja vauhditettiin nimenomaan Madridin terrori-iskujen jälkeisten johtopäätösten täytäntöönpanoa.

On kyllä myönnettävä, että nimenomaan välittömästi Lontoon iskun jälkeisessä ministerineuvoston kokouksessa oli hyvin nopeita johtopäätöksiä vaativia maita. Ranska ja moni muu vaativat hyvin nopeita ratkaisuja teletietojen tallentamisesta ja säilyttämisestä ja hyödyntämisestä, ja tässä yhteydessä hyvin keskeisesti johdollani ja muun muassa Saksan panoksella pystyttiin siirtämään Ison-Britannian puheenjohtajuuskaudelle tämän asian valmistelu, koska oltiin tekemässä myöskin siinä voimakkaassa, herkässä terrori-iskujen kohteenaolon tilanteessa ratkaisuja, joissa tietojen tallentamisen alaa, tietojen säilyttämisen aikaa ei teknisten eikä taloudellisten vaikutusten osalta ollut missään vaiheessa riittävästi arvioitu.

Suomen osalta meillä oli erinomaisen tärkeä lähtökohta se, että me pystyimme selvittämään operaattoreiden ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamieskunnan kanssa sisäasiainministeriössä yhdessä teknisten ja taloudellisten ja operatiivisten tarpeiden osalta lähestymistapaa, ja väitän, että Charles Clarken puheenjohtajuuskaudella hyvin pitkälti Suomen malli ministerineuvostossa eteni kuitenkin sitten lopulta suositusasteelle. Suomen kannalta oli esimerkiksi tärkeää, että siihen julistukseen sisältyvän teletunnistetietoja koskevan puitepäätöksen sisällössä huolehditaan toimenpiteiden oikeasuhtaisuudesta suhteessa kustannuksiin ja yksilön oikeuksiin puuttumiseen, ja hyvin pitkälti kesäkuun alun oikeus- ja sisäasiainministerineuvoston jälkeen asia eteni työryhmässä Suomen kantojen kannalta suotuiseen suuntaan. Tätä Suomen keskustelussa ei kovin paljon havaittu. Taisi olla Taloussanomat ainut, joka tämän olennaisen muutoksen sitten totesi.

Minusta oli hyvä, että Suomi valoi vähän niin kuin viileätä vettä siihen kuumaan prosessiin, joka, ymmärrettävästi totta kai, oli tältä osin EU:ssa syntynyt. Toki siinä oli myöskin erittäin hankala kysymys näiden taloudellisten vaikutusten osalta, koska eri maissa on erilaisia käytäntöjä viranomaisten tarvitsemien teletunnistetietojen säilyttämisen kustannuksista. Joissakin maissa katsotaan operaattoreilla olevan vastuuta; joissakin maissa katsotaan, kuten Suomessa, että viranomaiset maksavat tähän liittyvät asiat. Tämä oli eräs sellainen asia, jota ei ollut alkuvaiheessa nopeiden johtopäätösten tilanteissa riittävästi selvitetty. Sitten tämä tallennettavien tietojen laajuus erityisesti epäonnistuneiden puhelujen ja internetin osalta sekä yleensäkin eri vaihtoehtojen kustannusvaikutukset paranivat matkan varrella.

Tämä, herra puhemies, tässä yhteydessä, koska tämä on ollut osa Euroopan unionin yhteistä terrorisminvastaista toimintaa ja nimenomaan Madridin ja Lontoon järkyttävien iskujen jälkeisten johtopäätösten vauhdittama prosessi ja nimenomaan yksilöityjen toimien täytäntöönpano tältä osin, jotta terrorismia pystytään ennalta ehkäisemään ja torjumaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen jo viittasi viime perjantaiseen keskusteluun, ja haluan, arvoisa puhemies, itsekin palata siihen siltä osin, että sen keskustelun perusteella jos tehdään yleisiä johtopäätöksiä, niin ne voivat kyllä mennä harvinaisen paljon pieleen tämän lainsäädännön osalta sen takia, että kuva, joka muodostuu, oli se, että tätä asiaa ei olisi perusteellisesti eduskunnassa sen eri vaiheissa käsitelty. Kyllä todella on. Kaksi kertaa on perustuslakivaliokunta antanut lausuntonsa, on valiokunnassa käyty syvällinen perehtyminen ja keskustelu, tietosuoja-asiantuntijat ovat puntaroineet asiaa perusteellisesti, ja Suomi on näitten määräaikojen osalta noudattanut sitä varovaisinta periaatetta kuitenkin, elikkä asteikossa on otettu se minimiaika.

Elikkä tässä katsannossa, arvoisa puhemies, en voi hyväksyä sitä johtopäätöstä, että tässä olisi hutiloitu jollakin tavalla.

Yleiskeskustelu päättyi.