Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvä kansanedustaja! On tärkeää, että me sankoin joukoin tässä salissa käsittelemme suomalaisen koulutuksen ja sivistysjärjestelmän peruspilareita. Tähän alan kehittämiseen liittyy myös tuo erittäin kannatettava sosialidemokraattien valmistelema ja tekemä rinnakkaislakiehdotus, jonka tarkoitus on kehittää meidän yliopistojärjestelmäämme siten, että tulevat huomioiduiksi myös monet sellaiset näkökulmat, joita lainsäätäjät ennen meitä ovat pitäneet tärkeinä. Näitä muun muassa on se, että jo perustuslakiin on kirjattu 16 §:n 3 momenttiin se, että turvataan tieteen ja taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus, ja toisaalta myös perustuslakiin on nähty tarpeelliseksi kirjata 123 §:n 1 momentti, jonka mukaan yliopistojen itsehallinto on tärkeä. Mielestäni me voisimme yksimielisesti asettua tämän lakialoitteen taakse ja näin ratkaista hyvällä tavalla opetuksen kehittämisen ja näitten valtiosääntöoikeudellisten kysymysten väliset suhteet.

Tuula Peltonen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle yliopistolaiksi on siis lakialoite 26/2009. Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että Suomen kansallinen menestys perustuu alueellisesti kattavaan, julkiseen, laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutusjärjestelmään. Yliopistolaitos ei ole vain keskeinen osa kansallisen sivistyksen luojaa, vaan se on myös samalla merkittävä tekijä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuuden ja talouden kehittäjänä. Yliopistot on uudistettava vastaamaan nopeasti muuttuvaa globaalia ja eurooppalaista kehitystä sekä uusia kansallisia haasteita. Kehittäminen tulee kuitenkin tehdä siten, että turvataan kattava yliopistoverkko koko maassa, yliopistojen riippumattomuus ja vahva autonomia sekä keskinäinen tasavertaisuus niin toimintaresurssien kuin henkilöstön palvelussuhteiden osalta.

Olemme erityisen huolissamme siitä, että hallituksen esityksessä tosiasiallisesti opetusministeriön ohjaava ote kiristyy mutta yliopistojen vastuu kasvaa. Sosialidemokraatit haluavat tarjota yliopistoille enemmän taloudellista ja hallinnollista autonomiaa mutta vähemmän valtion byrokratiaa. Haluamme kehittää uudenlaisen julkisen sivistysyliopiston, jossa tutkimusyksiköt nousisivat valitsemillaan aloilla maailman huipulle, ja haluamme, että kaikilla maamme yliopistoilla olisi mahdollisuus pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Yhtenä kivijalkana suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisessa on toiminut alueellisesti kattava yliopistojärjestelmä. Hallitus on esityksessään valinnut epätasa-arvoistavan tavan toteuttaa yliopistouudistus. Mielestämme hallituksen on palattava alkuperäiseen yliopistouudistuksen tiekarttaan, jossa yliopistojen itsehallintoa vahvistetaan, jossa yliopistot eivät joudu keskenään epätasa-arvoiseen asemaan ja jossa lupaukset perusrahoituksen lisäämisestä pidetään.

Arvoisa puhemies! Oppositio ei ole yksin yliopistohuolensa kanssa. Vanhasen kakkoshallituksen yliopistoja koskevat linjaukset ovat herättäneet aitoa huolta laajalti asiantuntijoiden, opetushenkilökunnan, opiskelijoiden ja kansalaisten keskuudessa. Hallitus ei ole lainvalmistelussa ottanut huomioon merkittävien asiantuntijatahojen esittämiä muutoksia.

Sosialidemokraatit haluavat tässä rinnakkaislakiesityksessään muutoksia hallituksen esitykseen siitä, miten julkisoikeudellisena laitoksena toimivassa yliopistossa ja säätiöyliopistossa hallituksen kokoonpano määritellään sekä miten ja ketkä hallituksen valitsevat. Yliopistokollegion tulee voida valita rehtori tai rehtorit ja hallituksen jäsenet ja tarvittaessa erottaa heidät. Hallituksen jäsenillä on oltava henkilökohtaiset varajäsenet. Emme hyväksy EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskevaa lukukausimaksukokeilua. Samoin yliopiston henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista tulee mielestämme edelleenkin säätää asetuksella. Haluamme muutoksia myös henkilöstön aseman määrittämiseen niin, että osa palvelussuhteista voisi olla edelleen virkasuhteita silloin, kun viranhaltija käyttää julkista valtaa. Lisäksi esityksessä on turvattava paremmin henkilöstön asema ja muutettava yliopistojen tavoitteitten asettamisen ehtoja.

Kiinnitämme rinnakkaislakiesityksen yhteydessä huomiota myös yliopistojen rahoitukseen. Lakiesityksen perusteluissa mainitaan yliopistolaitoksen pääomittamisesta, että valtio varautuu tekemään finanssisijoituksia julkisoikeudellisiin yliopistoihin ja säätiöyliopistoihin suhteessa pääomasijoituksiin. Hallitus siis pääomittaa yliopistoja sen mukaan, miten ne onnistuvat keräämään rahaa yrityksiltä. Tällä päätöksellä hallitus jakaa suomalaiset yliopistot kahteen kerrokseen: niihin, jotka saavat rahaa sekä elinkeinoelämältä että valtiolta, ja niihin, jotka eivät saa rahaa juuri kummastakaan. Tämä asettaa eri alueiden yliopistot ja eri tieteenalat hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään, ja periaate alueellisesti kattavasta ja tasa-arvoisesta sivistysyliopistoverkostosta on murentumassa. Yliopistojen toimintaedellytykset tehdään kohtuuttoman riippuvaisiksi yksityisestä pääomasta. Yksityistä rahoitusta ei saada kaikkiin yliopistoihin, eikä yliopistojen kaikilla tieteenaloilla ole välitöntä yritystaloudellista kytkentää.

Suomen yliopistoissa opiskelija- ja opettajamäärän suhde on heikompi kuin useimmissa muissa maissa. Riittämättömällä ja eriarvoistavalla yliopistorahoituksella sahaamme omaa oksaamme ja syömme Suomen menestyksen eväitä.

Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti yliopistoille luvataan vuosittaista lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa tämän hallituskauden aikana. Käytännössä kuitenkin yleinen kustannustason nousu ja yliopistojen tilavuokrauskustannusten nousu syövät rahoituspohjaa ja henkilöstön palkkaukseen käytettäviä määrärahoja, jolloin tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen ei uutta rahoitusta riitä. Lisäksi valtionhallinnon tuottavuusohjelma on nakertanut rahoitusta.

SDP:n mielestä kaikkien yliopistojen perusrahoitusta tulee lisätä 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana tiede- ja teknologianeuvoston suosituksen mukaisesti. Yliopistojen tutkimus on riippumatonta, ja toimintaa on perinteisesti rahoitettu pääosin julkisista varoista. Tärkeänä on pidetty yliopistojen ja eri tieteenalojen välistä tasa-arvoa. Kaikkia yliopistoja on kohdeltu samojen periaatteiden mukaisesti. Tähän periaatteeseen nähden uusi Aalto-yliopisto on saamassa muihin yliopistoihin verrattuna kohtuuttoman suuren, 100 miljoonan euron, vuotuisen rahoituksen. Kaksi säätiöyliopistoa saavat alkupääomiinsa yhteensä 625 miljoonaa euroa valtion rahoitusta, mikäli saavat kerättyä sovitun määrän yritysrahoitusta.

Vielä haluan lukea nämä kohdat, mihin olemme tämän lakialoitteemme kohdistaneet, pykälittäin: SDP vaatii, että lukukausimaksuja ei sisällytetä uuteen lakiin, koska ne myös osaltaan avaavat tien kokonaisvaltaisemmalle maksujen käyttöönotolle. Yliopistokollegiolla on oltava oikeus valita ja erottaa rehtori. Yliopistokollegiolla on oltava myös oikeus vapauttaa rehtori, rehtorit, hallituksen jäsen tai varajäsen tehtävistään ilman hallituksen aloitteellisuutta. Meidän mielestämme yliopistojen on voitava mahdollisimman pitkälle itse päättää, miten monta henkilöä ne haluavat hallitukseensa yliopiston sisältä ja ulkopuolelta. Esitämme, että hallituksen jäsenistä vähintään kahden on oltava ulkopuolisia jäseniä. Yliopistolla itsellään on oltava myös oikeus päättää, kummasta ryhmästä puheenjohtaja valitaan. Lisäksi mielestämme jokaisella hallituksen varsinaisella jäsenellä tulee olla henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi asiantuntijoiden mukaan yliopistolakiehdotusta ei säätiöyliopistoja koskevien säännösten vuoksi voitaisi käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Myös kelpoisuusvaatimuksista mielestämme tulee edelleenkin säätää asetuksella. Virkasuhde voidaan säilyttää edelleen niissä tehtävissä, joihin kuuluu julkisen vallan käyttöä ja virkavastuuta. Asiasta on säädettävä erillinen laki. Esitämme myös, että jos osapuolten tulosneuvotteluissa ei päästä sopuun, asetettaisiin sovittelulautakunta, johon valtioneuvosto valitsee puheenjohtajan ja molemmat osapuolet valitsevat edustajansa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyisi tämän lakiehdotuksen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun entisessä elämässäni olen ollut tekemässä kansanedustajille lakialoitteita myöskin yliopisto- ja korkeakoulumaailman ja tiedehallinnon kannalta näihin käyttötarkoituksiin, niin noteeraan suureen arvoon kaikki ne lakitekstit, laki-aloitteet jnp., jotka täällä saatetaan isoon saliin keskusteluun. Niillä luodaan suomalaista sivistyshistoriaa. Tyhmä on se sivistysvaliokunta, joka ei niitä asiaankuuluvalla hartaudella opiskele ja ota mahdollisimman paljon hyviä ehdotuksia itselleen.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Peltosen perusteellisessa esityksessä tulivat hyvin esiin ne tärkeät perustelut, miksi tämä lakialoite pitäisi hyväksyä. Erityisesti korostaisin ylipistojen autonomiaa. Sen pitäisi olla vahva ja säilyä vahvana. Tämä on se lähtökohta, mihin me olemme rakentaneet tähänkin asti, ja se on ollut hyvä lähtökohta.

Lisäksi kaiken kaikkiaan on tärkeää, että meillä on laaja-alainen, alueellisesti kattava korkeakouluverkosto. Erityisesti yliopistokeskusten toiminnan turvaaminen, kehittäminen ja edelleen resursointi on erittäin tärkeää. Ainakin meillä Porin yliopistokeskuksessa viimeinen käytetty euro on erittäin tehokkaassa käytössä ja tuottaa paljon hyviä tuloksia. Samoin on tärkeää yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa.

Nämä ovat ne kehityksen suuntaviivat, joita itse haluaisin nähdä.