Täysistunnon pöytäkirja 41/2010 vp

PTK 41/2010 vp

41. TORSTAINA 22. HUHTIKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Valtion omistajavastuu Varkauden tehtaiden tuotannon supistuksissa

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Viime elokuussa Stora Enson toimitusjohtaja ilmoitti hienopaperin markkinatilanteen johdosta uhasta Varkauden tehtaiden alasajosta. Ovat olleet myönteisiä, se on tässä todettava, ne keskustelut, mitä ministeri Häkämiehen ja ministeri Pekkarisen kanssa eri vaiheissa on käyty tämän pahimman vaihtoehdon torjumiseksi. Kyseessä ovat kuitenkin erittäin vakavat ratkaisut, jotka on pk 2:n ja pk 4:n osalta tehty, koko suomalaisen sanomalehtipaperituotannon näkökulmasta ja alueellisen työllisyyden näkökulmasta. Valtio Kelan kanssa omistaa 35,2 prosenttia Stora Ensosta.

Ministeri Häkämies, oletteko te hyväksynyt tämän päivän ratkaisut?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin kaikki tiedämme, yhtiötä koskevat liiketoimet ja päätökset tehdään yhtiön hallituksessa — aivan samalla tavalla, ed. Rajamäki, kuin vuonna 2006, kun Varkaudesta suljettiin edellinen paperikone, edellinen ikävä päätös. Nämä ovat aina valitettavia päätöksiä niiden työntekijöitten, sen alueen ja työntekijöitten perheiden näkökulmasta ja kohdalta. Hallitus on jo hyvissä ajoin käynnistänyt monia toimia, joilla tähdätään korvaavien työpaikkojen luomiseen. Se ongelmahan nimenomaisesti tämän päätöksen taustalla on se, että sanomalehtipaperin kulutus noin kansainvälisestikin ottaen on voimakkaasti laskenut. Euroopassa on 20 prosentin, 20 prosentin ylikapasiteetti sanomalehtipaperin tuotannossa, ja hinnat ovat menneet voimakkaasti alaspäin. Ennustetaan, että tänä vuonna tiputus on 20 prosenttia. Eli tämä kerta kaikkiaan tämä sanomalehtipaperin kysyntä ja hintatilanne on niin heikko, että tämä päätös oli sitten nähtävästi yhtiön hallituksen näkökulmasta ainoa vaihtoehto. Mutta niin kuin totesitte, paljon (Puhemies: Aika!) pahempaa pelättiin, ja siinä mielessä tämän päätöksen kanssa voidaan kuitenkin lähteä eteenpäin.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt on kyseessä valtion merkittävästi omistama yritys, joka ei voi ulkoistaa sosiaalisia riskejään työntekijöilleen ja heidän perheilleen, myöskään muille yrityksille ja yhteiskunnalle. Kansaneläkelaitos on merkittävä omistaja, valtiovarainministerin poliittinen valtiosihteeri johtaa Kelan hallitusta. Oletteko te käynyt tätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sosiaalisia vaikutuksia läpi?

Hallituksellahan on mahdollisuus alue-, teollisuus- ja työllisyyspoliittisia näkökohtia ottaa huomioon yrityksen omistajaohjauksessa. Nyt tässä tilanteessa ei voida istua katsomossa, vaan pitäisi vielä ulkopuolisen asiantuntijan arvioida yksittäisen metsäteollisuusyrityksen ja kansallisen intressin eroavuus ja tarvittaessa nyt reagoida.

Kontupohjan paperin varassako me aiomme jatkossa Suomessa sanomalehdet painaa?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Puhemies! Totta on, että Suomessa aika laajalti käytetään nimenomaisesti Kontupohjan sanomalehtipaperia, mutta millään tämän talon tai valtioneuvoston päätöksellä me emme tuohon sanomalehtipaperin kysyntätilanteeseen tai hintatilanteeseen pääse vaikuttamaan. Mutta totta kai tämä kokonaisarviointi on ollut hallituksella tiiviisti tarkastelussa, ja sen vuoksi on jo käynnistetty näitä korvaavia toimia, ja uskon, että tulevaisuudessa niistä saamme kuulla lisää. Muun muassa nämä hallituksen energiapäätökset ja bioenergiaan ja uusiutuvaan energiaan tähtäävät päätökset luovat edellytyksiä sille, että korvaavia työpaikkoja Varkauden seudulle nyt ehkä työttömäksi jääville ihmisille syntyisi.

Mikko Kuoppa /vas:

Rouva puhemies! Stora Enson hallitus tekee kyllä päätökset siitä, miten Stora Enso toimii, mutta yleensä omistajat määräävät yhtiössä, mitä hallituksen pitää tehdä. Tässä tapauksessa kysyn:

Mitä määräyksiä tai ohjeita omistajaohjauksessa on annettu Stora Enson hallituksessa oleville valtion edustajille siitä, että Stora Enson sanomalehtipaperikone pidettäisiin käynnissä, ja miksi pitää turvata sitten ulkomaalaiseen paperiin, kun Suomessa paperia pystyttäisiin valmistamaan varmasti?

Tämä on tämänhetkinen markkinatilanne, tämä voi olla hyvin lyhytaikainen. Ja tämä ratkaisu on taas pitkäaikainen, syntyy paljon työttömiä. Miksi valtio ei kanna tässä vastuuta omistajaohjauksessa?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin allekirjoittanut kuin valtion omistajaohjaus noudattavat eduskunnan säätämiä lakeja. Osakeyhtiölaki on tässä talossa säädetty. Te, ed. Kuoppa, olette ollut säätämässä sitä lakia. Se laki yksiselitteisesti — yksiselitteisesti — määrittää, että osakeyhtiön osalta yhtiön liiketoimintaa koskevat päätökset tekee yhtiön hallitus. Tätä keskustelua on käyty eri yhteyksissä: välikysymysten ym. Aiempien vuosien aikana vastaavia päätöksiä on tehty, ed. Kuoppa, silloin, kun vasemmistoliitto oli maan hallituksessa.

Me emme voi näillä päätöksillä muuttaa sitä liiketoimintaympäristöä, mutta me voimme loiventaa näitä vaikutuksia. Ja korostan: hallitus on jo käynnistänyt monella paikkakunnalla määrätietoisia rakennemuutoksen vaikutusten hillintään liittyviä toimia ja uusien työpaikkojen luomiseen tähtääviä päätöksiä.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tätä omistajapoliittista keskustelua käyneet useasti täällä, ja, ministeri Häkämies, kyllä te olette nyt hampaaton omistajan edustaja. Kyllä omistajalla pitää olla tahto. Omistajalla pitää olla näkemys siitä, mihin viedään yritystä ja miten näissä markkinoissa toimitaan, ja pitää kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta silloin, kun omistajana on valtio. Eihän tämä nyt käy, että te päivästä päivään, kuukaudesta kuukauteen, vuodesta vuoteen hoette tätä samaa läksyä: hallitus päättää. Omistaja päättää.

Kertokaa minulle jostakusta, joka omistaa 34—35 prosenttia jostakin yrityksestä, että hän ei vaikuta sen yrityksen päätökseen. Kertokaa, ministeri Häkämies: kuka yksityinen omistaja käyttäytyy näin?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme koko metsäteollisuutta kohtaavat haasteet. Me tiedämme, että kasvavat markkinat, kysyntä ovat ihan muualla kuin siellä, missä ne perinteisesti ovat olleet.

Näissä yrityksissä on sitten tehty päätöksiä — on vahvistettu Oulua, on vahvistettu Imatraa — päätöksiä, joilla ikään kuin ne keihäänkärjet, ne hyvät yksiköt, pärjäisivät tulevaisuudessa. Ei millään poliittisella päätöksellä pystytä vaikuttamaan kysyntään tai jonkin tuotteen hintatasoon. Ed. Korhonen, mikä teidän lääkkeenne on? Ruvetaanko tilaamaan sanomalehtipaperia eduskunnan varastoon?

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minusta nyt pitäisi olla näissä asioissa edes asiallinen. Ministeri Häkämies ei ole kunnostautunut nyt oikein tässä valtion omistajaohjauspolitiikassa. Ainoa, mikä on jäänyt mieleen, on se, että hän jääväsi itsensä ydinvoimalapäätöksessä. Se oli tällainen näkyvin toimenpide.

Vieressäni istuva ed. Rajamäki on sekä teidän kanssanne että myös sitten ministeri Pekkarisen kanssa koettanut saada aikaan sen, että jotain tapahtuisi näiden Varkauden tehtaitten ja muittenkin tehtaitten osalta, jotta suomalainen metsäteollisuus ja paperiteollisuus voisivat täällä vielä olla. Mutta näyttää siltä, että Stora Ensossa on ruotsalaisille ja Wallenbergille annettu valta toimia. Olin itse pari vuotta sitten Stora Enson yhtiökokouksessa, ja siltä se todella näytti: Wallenbergit siellä hallitsevat. Miksi valtio yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa ei ottaisi sitä osuutta, mikä Suomelle kuuluu? Tässä mielessä kysyn teiltä, ministeri Häkämies:

Mitä te nyt todella aiotte tehdä myös ministerinä, joka vastaa valtion omistajaohjauksesta?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Mitä tulee ed. Skinnarin kysymykseen tai väitteeseen siitä, että jääväsin: allekirjoittanut ei jäävännyt vaan oikeuskansleri jääväsi allekirjoittaneen ydinvoimaa koskevasta päätöksenteosta. Tuskinpa ed. Skinnarilla on tähän oikeuskanslerin päätökseen mitään huomautettavaa, totta kai pitää noudattaa niitä päätöksiä. Näin ollen tämä asia on varmaan aika selvä.

Ed. Skinnari, suomalaisen metsäteollisuuden osalta kysymys on ollut erittäin vaikeista ratkaisuista, eräänlaisesta eloonjäämiskamppailusta. Me kaikki uskomme, että pahin olisi ohi ja että löytyisi niitä uusia tuotteita, joista myöskin on tänäänkin kerrottu. Esimerkiksi Kotkan osalta ratkaisut ovat olleet paljon lievempiä kuin on pelätty, ja sama koskee sitten selluntuotantoa.

Tietyille asioille — silloin, kun kysyntä tai hinnat romahtavat — ei voi mitään, ja pitää sopeutua tilanteeseen. Ed. Skinnari, te olitte Rautaruukin hallinnossa silloin, kun Rautaruukista vähennettiin satoja työpaikkoja. Kyllä teidän puheenne olivat ihan erilaiset silloin.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä aika hämmästyneenä kuuntelin ministeri Häkämiehen lausuntoa, kun hän ilmoitti, että koko asia pelkistyy siihen, että osakeyhtiölaki sanoo, että osakeyhtiön hallitus päättää.

Mihin ihmeeseen me tarvitsemme mitään omistajaohjausministeriä, jos tilanne on sellainen, että te aina vyörytätte vastuun milloin Solidiumille, milloin jonkun osakeyhtiön hallitukselle ettekä ota itse ollenkaan omaa vastuuta siitä, mitä valtion omistamissa yhtiöissä tapahtuu?

Samaan aikaan teillä on kuitenkin edellisen hallituksen perintönä ihan hyvä omistajaohjauksen periaatekannanotto, jossa todetaan, että tärkeistä strategisista ratkaisuista valtio omistajana keskustelee etukäteen yhtiön kanssa. Te ette ole kertonut, oletteko te keskustellut tästä asiasta.

Otatteko te todesta tämän ihmisten hädän, joka Varkaudessa on todella totaalinen, koska tämä ei liity vain nyt lähteviin työpaikkoihin, vaan uhkana on myös, jatkuuko siellä lehtipainon toiminta Sanoma Osakeyhtiön toimesta? Tällä voi olla todella suuria aluetaloudellisia vaikutuksia.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On ilman muuta selvää, että ihmisten hätä ja sen alueen hätä näiden päätösten edessä on suuri, mutta sitä ei pystytä lievittämään sellaisella päätöksellä, että ajetaan yritys konkurssiin. Minä olen todennut, että sanomalehtipaperin osalta kysyntä ja ennustetilanne ovat valitettavan huonoja. Mutta sen osalta, mitä sitten jää jäljelle, pitää toivoa, että niillä päätöksillä ja mahdollisilla tulevilla päätöksillä voidaan tuolle alueelle luoda uusia, korvaavia työpaikkoja.

Ed. Heinäluoma, ihan samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina yhtiön hallitus on tehnyt tämän päätöksen. Aikanaan, silloin kun teidän ministerinne vastasivat, tehtiin päätös mennä Amerikan markkinoille tai tehtiin Stora Ensossa päätös myydä metsät tai vesivoimat. Ihan samalla tavalla yhtiön hallitus tekee ne päätökset. Omistaja sitten yhtiökokouksessa vaikuttaa omistajapo-liittisiin ratkaisuihin, joihin kuuluu muun muassa yhtiön hallituksen valinta, ja siihen saakka tuo hallitus lain mukaisesti vastaa päätöksistä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minusta Varkauden kysymys ja tilanne ansaitsee vakavamman keskustelun kuin sen, että puhumalla yritetään muuttaa paperimarkkinat toiseksi kuin ne ovat. Uskotellaan, että tämä olisi vaan harkintakysymys siitä, meneekö paperi kaupaksi vai ei.

Varkauden osalta Stora Ensohan varoitti meitä viime vuonna, että koko Varkauden tehdaskokonaisuus sulkeutuu, ja tämä oli valtavan suuri elinkeinopoliittinen ja alueellinen, koko yhdyskunnan toimivuutta koskeva kysymys. Hallitus, sen ministerit pääministeriä myöten, pyrkii vaikuttamaan tähän koko elinkeinopoliittiseen kokonaisuuteen riippumatta omistussuhteista. Olkoon se omistaja kuka hyvänsä, me vaikutimme siihen, että tällaista katastrofia ei saa syntyä, että koko tehdaslaitos sieltä menee kiinni. Tässä suhteessa, jos jotain hyvää tässä tämän päivän ilmoituksessa oli, hyvää oli se, että saha, sellu- ja hienopaperitehdas ja biodieselkokeilulaitos jatkavat toimintaansa. Enemmistö työpaikoista säilyy. Nyt täytyy tehdä taas (Puhemies: Aika!) kaikki mahdollinen näiden menetettyjen 200:n paperikonetyöpaikan korvaamiseksi.

Toinen varapuhemies:

Vielä ministeri Pekkarinen, mutta sen jälkeen pyritään pysymään yhden ministerin vastauksissa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa todellakaan ei ole hallitus ollut katsomossa, vaan on tehty hyvää yhteistyötä monien kansanedustajien ja myös paikallisten toimijoitten kanssa. Me palkkasimme, Temmi ja myöskin Stora Enso yhteisesti, uskallan sanoa, maailman parhaat asiantuntijat konsultoimaan, hakemaan niitä ratkaisuja, joilla voitaisiin sen tehdasyhdyskunnan toimintojen jatkuminen turvata.

Ratkaisu on nyt tämä kaikkien meidän tietämä, mutta jos todellakin tässä sinänsä ikävässä asiassa jotain hyvää on, niin nyt se biolinja siellä jatkaa. Sellua, hienopaperia valmistetaan. Saha on, ja vielä biodieselkoetehdas siellä on. Minä uskon, että tällä tiellä edeten, asiantuntijoitten ja paikallisten toimijoitten, itse yrityksen kanssa hyvässä yhteistyössä jatkaen, tämä biolinja saa ennen pitkää siellä jatkoa, jolla turvataan niitä työpaikkoja, joita valitettavasti nyt menetetään. Minä uskon, kun nyt esimerkiksi energiasta puhutaan, (Puhemies: Aika!) kun nyt sähköä se ei tarvitse niin paljon kuin tähän saakka, että kovin pitkään ei tarvitse odottaa, että siellä taas tarvitaan sähköä vähän enemmän.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin, meillä on ylikapasiteettia, mutta niin on monella muullakin alalla. Emme me sano telakkapuolellekaan, että nyt tämä on loppu ja pankaa telakan portit kiinni, vaan yritämme katsoa, miten voidaan tehdä mahdollisimman hyvät olosuhteet sille, että yritykset selviävät tämän vaikean taantuman ylitse. Sama tilanne on täällä metsäteollisuudessakin.

Ei ole järkeä, että kaikki tuotanto suljetaan Suomessa ja sen jälkeen se jatkuu Ruotsissa ja muualla Euroopassa ja kauempana. Tässä tarvitaan omistajaohjauksen kantaa. Aikaisemmatkin ministerit ovat keskustelleet yhtiön johdon kanssa siitä, mitä isoja ratkaisuja tehdään, ja kertoneet valtion oman kannan omistajana. Se on täysin laillista ja sallittua. Päätöksenteko tapahtuu siellä yrityksen sisällä ihan osakeyhtiölain mukaan, niin kuin ministeri sanoi, joten kysyn nyt vielä kerran ja toivon, että tämä muuttuisi eduskunnan kyselytunnista hallituksen vastaustunniksi:

Oletteko keskustellut Stora Enson johdon kanssa tästä Varkauden tapauksesta?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Totta kai olen keskustellut yleisesti ottaen Stora Enson tilanteesta tuotekohtaisesti, mutta tästä päätöksestä, tästä kyseisestä päätöksestä, Varkauden päätöksestä, luonnollisesti en, (Välihuutoja vasemmalta) koska silloin olisi kysymyksessä sisäpiiririkkomus. Sain eksaktin tiedon tänään, mitä yhtiön hallitus on päättänyt, pörssin aukeamisen jälkeen. Tässä asiassa ei ole muuta tietä.

Mutta, ed. Heinäluoma, juuri tähänhän meidän on keskityttävä, pyrkiä säilyttämään ne osat metsäteollisuudesta, mitkä ovat tämän kuurin jälkeen olemassa. Näillä hallituksen energiapäätöksillä ja panostuksilla uusiutuvaan energiaan juuri tähdätään tähän. Mutta sanomalehtipaperin osalta valitettavasti sähköinen viestintä on korvannut perinteisen lehden, ja tuo ennuste tästä eteenpäinkin on valitettava. Tilanne on todellakin sanomalehtipaperin osalta tämän kaltainen.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Meidän on pakko tunnustaa, että me elämme jatkuvassa muutoksessa. Täällä kuitenkin on aina se sävy, että kun syntyy ikäviä päätöksiä, hallituksen pitäisi toimia niin, että veronmaksajien rahoja kylvetään ylettömästi. (Välihuutoja vasemmalta) Meidän on helppo syyllistää Kreikkaa ja kaikkia niitä muita, jotka ovat epäonnistuneet. Hallituksen tehtävä on toimia niin, että se turvaa kansalaisille työtä ja toimeentuloa. Siksi kysynkin ministeri Pekkariselta:

Jos täällä asetettaisiin tiukkoja rajoitteita ja kun me olemme muutoksessa, niin kykenisikö yritys, joka haluaa menestyä, pärjätä markkinoilla, toimimaan niin, että se turvaisi kansalaisille työtä ja turvallisuutta, jos me täällä asetamme sellaisia reunaehtoja? Kysymys on luottamuksesta, luotammeko me tämän yrityksen hallitukseen ja toimivaan johtoon vai emmekö. Ministeri Pekkarinen, jos asettaisimme tällaisia ehtoja, kykenisikö tämä yhtiö toimimaan niin, että se kykenee turvaamaan työtä ja toimeentuloa? (Välihuutoja)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä vastasin neljän vuoden ajan omistajaohjauksesta. Täällä salissa on muutama muu henkilö, joka ennen minua vastasi omistajaohjauksesta. Olen kyllä absoluuttisen varma siitä, että jos minä olisin nyt vastaavassa tehtävässä kuin ministeri Häkämies tai joku teistä olisi, jotka minua ennen olitte omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä, te olisitte tehneet ihan samanlaiset ratkaisut kuin ministeri Häkämieskin on tehnyt.

Ei meillä ole edellytyksiä mennä sanelemaan yhtiöille jotain sellaista, joka sen yhtiön liiketoiminnan kannalta on vastoin sitä yhtiön johdon sille yhtiölle asettamia tavoitteita, tai ratkaisuja, jotka merkitsevät yhtiön siellä viivan alla sellaisia negatiivisia lukuja, jotka ennen pitkää voivat vaikeuttaa koko tämän yhtiön, ylipäänsä sen yhtiön pitemmän tähtäyksen selviytymistä.

Mutta me olemme aika paljon satsanneet, ja niin pitääkin nyt myös Varkauden seudulle. Tänään hallitus on linjannut sen, että Varkauden rakennemuutosaluemenettelyä jatketaan vielä vuodella eteenpäin. Me olemme panneet näitten viime vuosien aikaan (Puhemies: Aika!) ison määrän miljoonia niitten korvaavien työpaikkojen luomiseksi, ja paljon on myös uusia työpaikkoja sinne syntynyt.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä hiukan eri mieltä ed. Heinäluoman kanssa siitä, kun hän sanoi, että nyt ollaan metsäteollisuutta laskemassa alas. Meillä on yli 50 tuotantoyksikköä täällä Suomessa metsäteollisuuden puolella, ja nyt on tietyllä tavalla näkyvissä myöskin uusi nousu, emmekä me voi tulkita sillä tavalla, että täällä eduskunnassa tehdään päätös, mitä saadaan sulkea, mitä saadaan avata. On todella hienoa, että avataan myöskin uusia. Kysynkin oikeastaan omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Häkämieheltä juuri tästä uusiutuvan energian paketista ja myöskin tästä koko energiapaketista:

Minkälaisia signaaleja metsäteollisuudelta on tullut näistä uusista ratkaisuista? Onko tämä kenties se uuden alun pohjaratkaisu?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Varmaankin ministeri Pekkarinen jatkaa tästä aiheesta, mutta metsäteollisuudesta niin työnantajien kuin työntekijöiden puolelta ymmärtääkseni palaute tästä uusiutuvien energialähteitten edistämispaketista on erittäin myönteinen. Siellä on valtavan paljon uusia innovaatioita ja uusien työpaikkojen mahdollisuuksia ja sitten myöskin nämä biojalostamot, joita ministeri Pekkarisen toimesta on niin kuin tavallaan Temmin puolella valmisteltu. Me tietysti toivomme, että ne toteutuisivat ja toteutuisivat nimenomaan Suomeen. Mutta kaikki ne, jotka ovat huolissaan suomalaisen teollisuuden tulevaisuudesta toivon mukaan tulevat sitten eduskunnassa kannattamaan kahden ydinvoimalan lupapäätöstä, koska ne ovat niitä asioita, joista me päätämme tässä salissa. (Välihuutoja) Me emme päätä sanomalehtimarkkinoitten hinnoista tai kysynnästä tässä salissa, mutta energia on meidän omissa käsissämme. Tervetuloa, vasemmistoliitto, tukemaan suomalaista teollisuutta!

Kari Kärkkäinen /kd:

Arvoisa puhemies! Näen Varkauden yksikön hienopaperi-, sellu- ja sahatavaran tuotannon jatkumisen jonkinlaisena merkittävänä torjuntavoittona. Tästä Stora Enson tehtaan toiminnan jatkumisesta voi kiitoksen antaa ensinnäkin tietysti sen työntekijöille ja johdolle, mutta myös Temmille, ministeriölle, pääministeristä alkaen, että he ovat olleet aktiivisesti tämän tehtaan pelastusoperaatiossa mukana. Pörssiyhtiö on pörssiyhtiö, ja siinä se toimii markkinoiden ehdoilla. Tätä näkökulmaa jotkut poliitikot aliarvioivat usein ja olettavat pystyvänsä suurestikin vaikuttamaan pörssiyhtiön toimintaan. Näin se ei kuitenkaan ole, mutta näen, että TEM ja ministeri Pekkarinen ovat kyllä olleet erityisen proaktiivisia tämän tehtaan pelastusohjelmassa. Minä toivon, että Varkauden Stora Enso yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Keski-Savon kehittämisyhtiön kanssa hakevat uusia metsäteollisuuden tuotteita, ja toivon, että te, ministeri Pekkarinen, olette mukana edelleenkin jatkossa ponnistelemassa tämän tehtaan eteen.

Haluan lyhyesti muistuttaa ed. Rajamäelle sen tosiasian, (Puhemies: Aika! Kysymys!) että vuonna 1998 tehtiin Storan ja Enso-Gutzeitin fuusio.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Häkämies toivoi, että voisin murtumatta tämän vastauksen antaa. Todella pyrin siihen. Ihan näin on, että kyllä me olemme hallituksessa tehneet oikein hyvää yhteistyötä yrityksen ja ed. Rajamäen ja myös monien muiden poliitikkojen kanssa, ja se on torjuntavoitto, näin voi varmasti sanoa — ja myöskin ed. Kärkkäisen kanssa. Siitä mitä jatkoon tulee, kun tässä aiemmassa puheenvuorossa viitattiin myöskin näihin erilaisiin biovaihtoehtoihin, ehkä nyt ei voi eikä pysty tässä yhteydessä enemmän sanomaan, mutta minä uskon, että Suomessa seuraavan viiden vuoden aikaan lähtee liikkeelle kolme todella suuren luokan biojalostamoa, ja toivotaan, että yksi noista ratkaisuista voisi sijoittua sitten Varkauteen. Mitään takeita siihen ei ole. Hallitus on omassa energiapaketissaan varannut 100 miljoonaa euroa näihin investointeihin, ja lisäksi (Puhemies: Aika!) me odotamme 200—300:aa miljoonaa euroa Euroopan unionin niin sanotusta Ner 300 -rahasta.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Pörssiyhtiöön, niin kuin tässä tapauksessa Stora Ensoon, voi omistaja vaikuttaa, ja tässä tulee kyseeseen yhteiskuntavastuupohdinta kuin myös se, asettaako merkittävä omistaja vaatimuksia yhtiön alueteollisuus- ja työllisyyspoliittiselle toiminnalle, kuten valtionomistajaohjauspäätöksessäkin kesäkuulta 2007 myös todetaan. Tältä osin valitettavasti rakennemuutospäätöksellä ei tätä hommaa hoideta, vaan kyllä tämä pitäisi niin kuin laajemmin hoitaa. Tässä on kyseessä myös koko suomalaisen hyvinvoinnin, Suomen talouden nousun perusta. Jos meidän keskeinen vientiteollisuutemme metsäteollisuus ajetaan nyt syvimmän laman aikana alas, meille tulee olemaan erittäin vaikeata paitsi Itä-Suomen myös kansallisen edun vaalinta ja talouden ja työllisyyden hoito. Itse asiassa hallituksen pitää nyt pikaisesti myös nämä yleiset toimintaedellytykset saada kuntoon, energian saanti, kuten on mainittu, puuhuolto, ja vihdoin tämä rämpiminen Venäjän puutulliasian kanssa pitää saada koivukuidun osalta hoidettua. Nyt tilanne on se, että koko Itä-Suomen ja koko Suomen teollisuuden osalta meillä on erittäin isoja aukkoja (Puhemies: Kysymys!) edelleen metsäteollisuuden toimintaedellytysten osalta.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Rohkenen kyllä sanoa, että tällä hetkellä näkyy selvästi yleisesti ottaen valoa jo metsäteollisuuden alalla, ja se johtuu paljolti myöskin kansainvälisestä kehityksestä. Sellun hinta on paremmassa juoksussa, mutta totta kai meillä on edelleen haasteita. Ed. Heinäluoma äsken täällä vertasi Ruotsia ja Suomea. Jokainen meistä tietää, mitä devalvaatio on tehnyt Ruotsille. Se on auttanut paljossa, että me olemme eurossa, se on auttanut meitä monessa, mutta tällä kertaa tämä meidän valuuttojemme erilaisuus tulee meitä ikävällä tavalla vastaan. Hallitus toimii monilla eri tavoilla suomalaisen metsäteollisuuden edellytysten parantamiseksi, ja uskon, että niiden toimien sekä rahallinen että tällainen niin kuin modernisointi, suomalaisen teollisuuden ja metsäteollisuuden modernisointitoimet ovat kyllä erittäin hyvin ajan tasalla ja kartalla. Minä luotan siihen, että näiden vaikeuksien jälkeen suomalainen metsäteollisuus nousee uudestaan.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.