Täysistunnon pöytäkirja 43/2009 vp

PTK 43/2009 vp

43. TORSTAINA 23. HUHTIKUUTA 2009 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

9) Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta

 

Oras Tynkkynen /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jätin suunnilleen samansisältöisen lakialoitteen viime istuntokaudella, mutta sen jälkeen on ehtinyt tapahtua muutamia kiinnostavia asioita. Muutamissa maissa on otettu käyttöön tässä lakialoitteessa esitetyn kaltainen sukupuolineutraali avioliittolaki. Tuoreimpana Ruotsissa ihan hiljattain tehtiin tästä päätös, viime vuoden loppupuolella Norja liittyi myös näitten maitten joukkoon. Samaan aikaan Suomessa myös asenteet ja keskustelu ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan, mistä yhtenä esimerkkinä voi mainita, että kokoomuksen puoluehallitus otti kantaa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta, ja myös hallituksen parhaillaan täällä eduskunnassa käsiteltävänä oleva esitys sisäisestä adoptiosta viittaa siihen, että ollaan etenemässä kansalaisten yhdenvertaisuuden ja tässä tapauksessa myös lasten oikeuksien parantamisen tiellä. Ilmeisesti sisäisestä adoptiosta saadaan lakivaliokunnasta mietintö ehkä jo huomenna.

Sukupuolineutraalia avioliittolakia puoltaa joukko aika käytännöllisiä syitä. Nykyinen laki rekisteröidystä parisuhteesta ei salli samaa sukupuolta olevalle parille kaikkia yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, mitä avioliitossa oleville pareille kuuluu. Esimerkiksi adoptio-oikeus eli perheen ulkoinen adoptio ei ole mahdollinen rekisteröidyssä parisuhteessa eläville, tämä siitäkin huolimatta, että yksin elävä mies tai nainen pystyy nykyään adoptoimaan halutessaan lapsen, mutta jos hän on rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolison kanssa, niin silloin adoptio ei ole mahdollinen.

Silloin kun parisuhdelaki säädettiin, siihen tehtiin ilmeisesti ihan kiusallaan tällainen pieni piirre, että parisuhteen rekisteröivät eivät voi automaattisesti saada yhteistä tai yhdistelmäsukunimeä. Ilmeisesti haluttiin osoittaa rekisteröidyn parisuhteen eroavan avioliitosta tällaisella pienellä symbolisella poikkeuksella. Myöskään avoliittoa koskevat säädökset eivät koske samaa sukupuolta olevia avopareja. Koska avoliitto tulkitaan avioliitonomaiseksi suhteeksi ja koska avioliitto on rajattu miehen ja naisen väliseksi, niin silloin myöskään nämä avoliittosäädökset eivät koske samasukupuolisia pareja. Nämä ovat käytännöllisiä, pienehköjä syitä.

Merkittävämpi, periaatteellisempi syy sukupuolineutraalille avioliittolaille on kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaaminen. Perustuslakihan lähtee siitä, että ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Kaikkia kansalaisia tulisi koskea samat oikeudet ja velvollisuudet. Silti nykyjärjestelmässä yhdet ovat edelleen tasa-arvoisempia kuin toiset. Jos rakastaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä, silloin ei voi mennä naimisiin. Jos rakastaa eri sukupuolta olevaa ihmistä, silloin avioliitto on mahdollinen. Tälle on vaikea 2000-luvulla nähdä mitään erityisen asiallisia, rationaalisia perusteita.

Me täällä eduskunnassa taantuman keskellä olemme aika ikävässä tilanteessa siinä mielessä, että monien meille tärkeiden yhteiskunnallisten tavoitteiden edistäminen on kiristyneen taloustilanteen takia aika hankalaa, koska ei ole osoitettavissa niitä tarvittavia lisämäärärahoja. Onneksi on moniakin sellaisia asioita, joita voidaan viedä eteenpäin ilman euroakaan veronmaksajien lisärahaa. Tämä sukupuolineutraali avioliittolaki on sellainen. Siinä ei ole kyse rahasta, vaan siinä on kyse periaatteesta, siinä on kyse kansalaisten yhdenvertaisuudesta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tynkkynen on tehnyt hyvän aloitteen, joka edistää tasa-arvoisuutta ihmisten välillä. Ei ole mitään perusteluja jakaa ihmisiä heidän seksuaalisen elämänsä suhteen oikealla tavalla eläviin ja väärällä tavalla eläviin, enemmän tasa-arvoisiin ja vähemmän tasa-arvoisiin, niin kuin ei minkään muunkaan, ei ihonvärin mukaan taikka muun, uskonnollisen vakaumuksen mukaan, mihinkä myöskin ed. Tynkkynen omassa aloitteessaan viittaa.

Erittäin tärkeää on huomata se, mitä meiltä puuttuu. Meiltä puuttuu tasa-arvon lisäksi rakkautta ihmisten välillä. Jos ja kun sitä on, niin pitää antaa olla myös mahdollisuus sen osoittamiseen, ja sen kunnioittaminen sinänsä ilman muotoseikkaa on erittäin tärkeätä. Tämä vetoomus koskee juuri sitä, että sillä, onko rakkauden kohde samaa vai toista sukupuolta, ei ole itse rakkauden määrittelemiseen, onko se arvokasta vai vähemmän arvokasta, mitään vaikutusta, ei saa olla vaikutusta.

Toinen asia, arvoisa puhemies, joka tulee tässä mieleen aikaisempaan keskusteluun liittyen, on tämä avo- ja avioliittoero. Meillä on muuten yleensä lainsäädännössä edelleenkin tässä kohtaa aukko, ja se liittyy muun muassa veteraanikuntoutukseen. Avopuoliso ei pääse mukaan, aviopuoliso pääsee. Otan tämän tässä esille siinä mielessä, että tämä yleinen tasa-arvoisuus näissä asioissa pitää toteuttaa.

Mutta toivon todella, että ed. Tynkkysen aloite saa valiokunnassa aikaan enemmänkin kuin toteamuksen, että aloite on saapunut valiokuntaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Näin pitää menetellä kuin ed. Tynkkynen ja muut lakialoitteen allekirjoittajat ehdottavat.

Minä vaan viittaan yhteen ainoaan kohtaan tässä esittelyssä, kun ed. Tynkkynen äsken tuolta puhujakorokkeelta esitteli asiaa viitaten 2000-lukuun. Aivan oikein, näinhän pitää tehdä. Mutta pitää muistaa aina näissä yhteiskunnallisissa asioissa, että yhteiskunnat kehittyvät, asenneilmastot kehittyvät jnp., ja aina kaikkia tämmöisiä asioita pitää arvioida siinä ajassa, jossa eletään. Hyvä on, että nykyisin asenteet ja suhtautumiset kehittyvät siihen suuntaan, mikä tässä lakialoitteessa tulee ilmi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalainen lainsäädäntö perustuu määrättyyn arvopohjaan, ja sen verran vanhoillinen näissä asioissa olen, jotta minä kuitenkin joistakin perusrakenteista olen pitämässä kiinni.

Minusta avioliitto käsitteenä on juuri sillä tavalla miehen ja naisen välinen liitto, ja rekisteröity parisuhde on rakennettu sitä varten, jotta se kuvastaa sitä ominaisuutta, mikä se onkin. Sen takia näitä kahta asiaa ei pidä missään tapauksessa sotkea keskenään. Se minusta on ihan selkeä asia. Sitten kun tähän sotketaan vielä tämmöinen adoptio, jotta jos olisi avioliitto, niin sitten tulee kaikki oikeudet, niin minusta se ei sovi, siis ulkopuolinen adoptio, jotenkin istu ainakaan meikäläisen ajatteluun. Se on eri asia. Tässä on tämmöisiä hyvin, hyvin vapaamielisiä ihmisiä, joilla on oikeus niihin ajatuksiin, enkä sitä kiellä ollenkaan enkä halua tuomita heitä. Mutta minä ainakin henkilökohtaisesti pidän kiinni siitä vanhoillisesta, kristillisestä arvopohjasta, jossa olen sattunut kasvamaan ja elämään, ja minusta tuntuu, että suomalaisen yhteiskunnan ei pidä ottaa tämmöisiä käyttöön, mitä tässä esitetään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä niihin ajatuksiin, mitä ed. Esa Lahtela toi juuri esille, mutta tuon yhden näkökohdan. Kielessä sanoilla on tietty, vakiintunut vastine. Pöytä on pöytä, tuoli on tuoli jne. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Se on vakiintunut tähän, tämä sana, ja silloin meidän tulee kyllä samanlaisesti pysyä käsitteissä kiinni, mitä tämä sana merkitsee, kuin vaikkapa äsken mainituissa esimerkeissä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, mitä ed. Lauri Oinonen sanoi. Avioliitto on vuosituhansien aikana merkinnyt eri asioita. Se ei ole mikään asia, joka olisi esimerkiksi kristinuskoon tai Kristuksen opetukseen liittyvä asia. Jos puhutaan vanhoillisuudesta, niin Kristus, jonka opetukseen tämä nykyinen kristinusko sanoo pohjautuvansa, ei kylläkään ollut sukupuolijaon kannalla, vaan piti eri sukupuolet toki ihan tasa-arvoisina. En puutu niihin näkökulmiin, mitä muuten on teologinen tutkimus ja yleensä oppihistoriaan liittyvä tutkimus eri evankeliumeista selittänyt Jeesuksen Kristuksen sukupuolisesta suuntautumisesta, se olkoon tämän keskustelun ulkopuolella, mutta kaiken kaikkiaan se, että me kehitämme, niin kuin täällä ed. Pulliainen sanoi, tässä ajassa, missä me elämme, tätä aikaa vastaavaa lainsäädäntöä, on aivan perusteltua.

Avioliitto on joskus ollut ehkä taloudellinen järjestelmä. Se kehittyikin keskiajan jälkeen aika tavalla toisen tyyppiseksi kuin se on ehkä ollut aikaisemmin. Se oli taloudellinen järjestelmä ja ehkä se oli kehys, jonka sisällä piti yhteiskunnan säätelemällä tavalla myöskin, ajatellen perintöoikeutta, lisääntyä. Mutta se ei ole enää sitä. Ihmiset lisääntyvät kyllä ilman avioliittoa ja joskus vielä enemmän kuin avioliiton sisällä. Näin ollen tämä ei ole enää myöskään validi selitys. Tämä yhteiskunta on siinä tasolla taloudellisesti ja muuten, että me voimme siirtyä sukupuolineutraaliin avioliittoon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinoselle kommenttina vaan, että maailmassa on näissä asioissa erilaisia järjestelyjä, kutsun niitä nimenomaan niin. Myöskin tässä ajassa, myöskin historiassa näitä järjestelyjä on hyvin erilaisia. Nyt kysymys on vain siitä, että tämä yhteiskunta, jossa me nyt elämme, on aika kehittynyt näissä asioissa, mutta silloin siihen mahtuu myöskin sellaisia maailmankatsomuksia ja suhtautumisia, joita ed. Lauri Oinonen täällä tunnetusti edustaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen totesi, että ihmiset lisääntyvät vielä enemmän muuten kuin avioliitossa, mutta se on kuitenkin mahdottomuus, että samaa sukupuolta olevat lisääntyisivät keskenään. Minusta siinä mielessä tämä adoptio-oikeus, jos sallittaisiin tällainen, sotii luonnollista järjestelmää vastaan ja minusta ei sen tyyppisesti pidä lähteä sitä rakentamaan, koska luonto on tietyt rajat asettanut näihin, ja myös kun ajatellaan lasta, sitä poikasta, niin kyllä sillä on isä ja äiti ja se näkee esikuvat myös ja määrätyt vastuut on olemassa. Siinä mielessä minä kyllä katson myös luonnonjärjestystä, mikä on olemassa, ja siihen kytkeytyy ajattelumalli, miksi kunnioitan tätä avioliittoajattelua siitä, että on mies ja nainen.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olisin hieman varovainen hakiessani vertauskuvia eläinlajeista. Luulen, että ed. Pulliainen voi kertoa, että eri eläinlajeilla tunnetaan hyvin erilaisia tapoja kasvattaa jälkeläisiä ja siellä myös tämä vanhempien, kai voi puhua eläinvanhemmista, eläinvanhempien rooli vaihtelee aika paljon.

Mutta ed. Lahtela totesi haluavansa pitää kiinni tietyistä perusrakenteista. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Itse asiassa avioliitto voi olla kulttuurissa tällainen ihan arvokas perusrakenne. Itse vaan katson, että jos myös samaa sukupuolta olevilla pareilla olisi mahdollisuus avioliittoon, niin se pikemminkin vahvistaisi kuin heikentäisi tätä avioliittoinstituutiota. Onhan se aika vahva merkki siitä, että avioliittoa pidetään arvossa, jos niinkin moni siihen haluaa, niinkin moni sellainen, jolta tämä mahdollisuus on tähän asti evätty.

Ed. Lahtela kritisoi myös ulkoista adoptiota. Kannattaa kuitenkin muistaa, että todellakin nykylainsäädännön mukaan yksin elävä nainen tai yksin elävä mies voi adoptoida lapsen. Minua ainakin ihmetyttää, minkä takia yksin elävä nainen tai mies olisi automaattisesti parempi vanhempi kuin jos hänellä olisi puoliso, toinen vanhempi, kasvattamassa tätä adoptiolasta. Eikö se olisi yleensä ottaen helpompi, jos on kaksi vanhempaa pitämässä tästä lapsesta huolta? Adoptiovanhemmathan joutuvat käymään läpi hyvinkin tiukan seulan eli ei adoptiovanhemmiksi ihan tuosta vaan päädytä. Tässä prosessissa käydään läpi näiden vanhempien kyvykkyys kantaa huolta lapsesta, oli kyse sitten kahdesta miehestä, kahdesta naisesta tai miehestä ja naisesta. Eli kyllä kaikki adoptiovanhemmiksi päätyvät taatusti kykenevät tämän vanhemmuuden vastuun kantamaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todellakin ed. Lahtelalle haluaisin painottaa vielä kertaalleen sen, että mielestäni sukupuoleen sitoutunut avioliitto on aikansa elänyt siinä mielessä, että avioliitto oli aikoinaan kehys sille, että perhe ja suku lisääntyi. Se loi myöskin perusteen perinnönjaolle, joka oli hyvin tärkeä asia säädellä. Elämme aikaa ja kehitystasoa, jolloinka avioliiton ei tarvitse olla enää sukupuolisidonnainen. Se voi olla sukupuolineutraali, niin kuin ed. Tynkkysen lakialoitteessa esitetään.

Ihminen on pystynyt tuottamaan elämää ja hedelmöittämään munasolua aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Tämän me kaikki tiedämme. Teknologia, lääketiede, on kehittynyt näissä asioissa hyvin paljon. Kun puhutaan luonnonjärjestelmästä, niin se on käytännössä kuitenkin sellainen, johonka liittyy tietyt periaatteet, mutta nämä meidän yhteiskuntammekin mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat tuoneet aika tavalla variaatioita näihin kysymyksiin. Jotenka tällainen yksiviivainen luonnonjärjestelmä, lainausmerkeissä, on hyvin epämääräinen käsite myöskin siinä mielessä, että luonnossa on hyvin monenlaisia sovellutuksia näissä asioissa, jotka liittyvät sanotaan nyt vaikka tähän ed. Tynkkysen mainintaan eläinvanhemmista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Lahtelalle kommenttina: mikä siis on yhteiskuntaa rakentava ja säilyttävä, niin juuri sellainen sukupuolineutraali avioliittokäytäntö, jota tässä nyt kannatetaan. Se on kokonaisuutena yhteiskuntaa säilyttävä, kun sen eron poistaa, myöskin arkikielestä poistaa sen eron. Se on yhteiskuntaa kokonaisuutena enemmän säilyttävä kuin semmoinen, jossa on erottavia tekijöitä, jotka sitten puhuttavat ihmisiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä aiempaan puheenvuorooni, jossa toin esille sanan ja sitä merkitsevän sisällön vastaavuutta. Avioliitto suomen kielessä — ja ilmeisesti näin muissakin kielissä, näin ymmärrän — on kyllä selkeästi miehen ja naisen välinen liitto. Näin tämä käsite on ymmärretty, eikä tätä käsitettä ole millään tavalla aihetta muuttaa riippumatta siitä, minkälaisia ihmiset ovat ja kuinka he elävät, puhumattakaan muusta luomakunnasta. Kyllä meidän on pidettävä huoli siitä, että tietty sana vastaa tiettyä käsitettä. Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Keskustelu päättyi.