Täysistunnon pöytäkirja 43/2013 vp

PTK 43/2013 vp

43. TIISTAINA 23. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta sekä eläinsuojelulain muuttamisesta

  jatkui

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta ja myös maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö siitä ovat nostattaneet huolta eläinsuojelujärjestöissä, ja mielestäni se on täysin ymmärrettävää.

Monissa laeissa tekstien tulkinnanvaraisuus ja tapa esittää asioita saattavat hyvinkin helposti luoda vääriä mielikuvia, eikä tämä taida olla laisinkaan ainoa esimerkki sellaisesta lainsäädännöstä. Sellaiset sanat kuten "yleensä", "useimmiten" tai "poikkeuksellisesti" ovat aivan omiaan luomaan vääriä käsityksiä. Ei pitäisi luoda epäselvää lainsäädäntöä, joka jättää epämääräistä tulkinnanvaraa, niin kuin tässä näyttää käyvän.

Mutta lakiesitys tuo mielestäni esiin sellaisen seikan, missä meillä voisi olla parannettavaa. Meidän on yhteiskuntana huolehdittava siitä, ettei luonnonvaraisten tai villiintyneiden eläinpopulaatioiden parissa ylipäätään leviäisi tauteja tai etteivät kyseiset populaatiot leviäisi sellaisenaan holtittomasti. Citykanit esimerkiksi on erinäisissä yhteyksissä koettu ongelmallisiksi, ja mielestäni myös villikissojen, eli hylättyjen luontoon päätyneiden kissojen, määrän vähentäminen olisi hyvinkin tärkeää.

Eläinsuojelun ja yhteiskunnan mahdollisten toimenpiteiden pitäisikin tähdätä siihen, ettei leviäviä tauti- tai muita ongelmia edes olisi tai että ne kyettäisiin tehokkaasti minimoimaan. Meidän on jokaisen muistettava erityisesti se, että lemmikkieläimistä pitää kantaa asianmukainen vastuu, ja sehän tarkoittaa sitä, että ihmisten on niistä huolehdittava kunnolla kotioloissa eikä saatettava niitä luonnon armoille.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Koe-eläinten käyttö tieteelliseen ja opetustoimintaan on ilman muuta välttämätöntä, ja se on mahdollistettava. Täällä valiokunnan mietinnössä todetaan, että tarkoituksena näissä eläinkokeissa on suurimmassa osassa ihmisten tai eläinten sairauksien tutkimiseen, ehkäisemiseen ja parantamiseen tähtäävä tutkimus. Tällä hetkellä merkittävimpiä eläinkokeitten tutkimusaiheita ovat keskushermostosairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpiin liittyvät tutkimukset. Valiokunta myös toteaa, että Suomessa ei ole käytetty eläimiä kosmeettisten tuotteitten testaamiseen enää vuosikymmeniin. Ei tällaista toimintaa missään tapauksessa saa estää.

Tämän uudistuvan lain mukaan eläimiä saisi pitää ja käyttää tieteellisiin tai opetustarkoituksiin vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä. Eläimiä tulisi käyttää mahdollisimman vähäinen määrä, ja eläimille tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Nämä ovat aivan oikeita periaatteita.

Myönteistä tässä on myös, että lain myötä pyritään lisäämään vaihtoehtoisia koemenetelmiä, mutta täysin näitä ei missään tapauksessa voida korvata.

Tärkeätä on totta kai myös lisätä tämän lain mukaista ja lain esittämää avoimuutta koetoimintahankkeitten arvioinneilla ja julkisilla tietotiivistelmillä. Lakimuutoksella tehdään myös järkeviä täsmennyksiä tähän koetoiminnan valvontaan. Valiokunnan mietinnöllä ja lailla kaiken kaikkiaan mahdollistetaan tämä tärkeä koetyö, mutta tässä huomioidaan myös käytettävät eläimet. (Puhemies koputtaa) Ihan, puhemies, tähän edelliseen puheenvuoroon liittyen siinä todettiin, että laki mahdollistaa myös tällaiset epämääräiset tulkinnat, ja valiokunnan käsittelyssä en kyllä pystynyt hahmottamaan, että tässä olisi jäänyt jotain mahdollisuuksia ikään kuin epämääräisiin tulkintoihin.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa käytettiin eläinkokeisiin 2011 yhteensä 136 000 eläintä. Kosmeettisten tuotteiden testaamiseen eläimiä ei ole käytetty Suomessa vuosikymmeniin, ja se on erittäin hyvä asia. Siihen pitäisi pyrkiä maailmanlaajuisesti.

Muun muassa Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy on järkyttynyt mietinnöstä, koska pienikin mahdollisuus, että lemmikkinä pidetty irtoeläin saattaisi päätyä koe-eläimeksi, on väärin. Olen ihan täysin samaa mieltä eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Isossa-Britanniassa lakiin tehtiin erottelu: jos eläin on esimerkiksi karannut lemmikki, se ei saa päätyä koe-eläimeksi. Villiintyneiden kotieläinlajien kohdalla tämä on mahdollista ainoastaan silloin, kun on kysymyksessä vaarallinen tartuntatauti. Heikentääkö tämä laki tämänhetkistä lemmikkieläimen asemaa, sitä pitää vielä harkita. Tämä erottelusäädös olisi aiheellinen myös Suomessa. Voidaan sanoa, että mitä tulee eläinsuojeluun yleisesti, eläinsuojelurikoksissa on liian pienet tuomiot. Eläintä pitää kohdella hyvin, on se sitten villi- tai kotieläin.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä koe-eläintoiminta ja siihen liittyvä opetus ja tutkimus ovat Suomessa hyvin korkealla tasolla, ja meillä on myös siihen erikoistuneita eläinlääkäreitä ja tietotaitoa. Mehän emme voi säätää semmoista lainsäädäntöä, jolla me varmuudella tulkitsisimme ja tilkitsisimme kaikki epäkohdat, mitä liittyy tämmöiseen koe-eläintoimintaan, mutta minulla on ainakin itsellä se käsitys, että suomalaiset eläinlääkärit ja se henkilökunta, joka työskentelee näiden koe-eläinten parissa ja tutkimuksessa, ovat myös moraalisesti erittäin valveutuneita ja he eivät missään tapauksessa lähde sellaiselle tielle, jolla käytettäisiin kohtuuttomia tutkimusmenetelmiä tai niissä aiheutettaisiin tarpeetonta kipua eläimelle. Tämä on minun käsitykseni eläinlääkärinä tästä asiasta.

Tässä on yksi tärkeä seikka, joka on tekemisissä laadun kanssa. On myös hyvin tärkeää, että tämä toiminnan luvitus ja laadunvalvonta keskitetään pariin aluehallintovirastoon: Etelä-Suomeen ja sitten Itä-Suomeen, missä on Itä-Suomen yliopisto, jossa on koe-eläintoimintaa ja -tutkimusta ja -tietotaitoa. Jos tämä keskitettäisiin kaikkiin aveihin, niin silloin me emme enää olisi tekemisissä ammattitaidon kanssa. Nämä ovat erityiskysymyksiä, joihin vaaditaan erityisosaamista ja erikoiseläinlääkäreitä ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat tähän koko probleemakenttään asiallisesti kouluttautuneet ja sitä kautta hankkineet siihen kuuluvan tietotaidon.

Yksi sellainen asia, jonka kuitenkin haluan tämän hyvän tutkimuksen lisäksi ja tietotaidon lisäksi nostaa esille, on meidän valiokuntakuulemisessa esille tullut huoli siitä, että kun aivan oikein joudutaan julkisesti raportoimaan, mitä näissä tutkimuksissa tehdään, ja myös takautuvasti täydentämään näitä tutkimuksia tiedollisesti, niin siihen liittyy se ongelma, että voi olla, että näitten tutkijoitten työajasta alkaa mennä erittäin paljon tähän raportointiin, ja niitä käytännössä sitten kukaan ei lue. Tähänkin epäkohtaan meidän pitäisi — ei pelkästään tällä alalla vaan muuallakin — kiinnittää huomiota, että ei pakoteta lainsäädännön kautta tekemään sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät meidän kilpailukykyä ja tavallaan vievät tilanteen siihen, että on kannattamatonta tutkia Suomessa ja tehdä tutkimuksia vaan viedään ne rajojen ulkopuolelle. Tämä kyllä kannattaa nyt huomioida, että ei mennä yli näissäkään asioissa.

Satu  Haapanen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Eläimillä ei ole ääntä, jolla ne puhuisivat puolestaan. Siksi meillä ihmisillä on sitäkin suurempi vastuu pitää hyvä huoli niistä, joiden ääni ei kuulu, ja tämä koskee myös eläimiä.

Nyt tämä koe-eläimiä koskeva lakiesitys perustuu Euroopan unionin vuonna 2010 annettuun direktiiviin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta. Direktiivillä ja sitä seuranneella lakiesityksellä pyritään edistämään kolmen R:n periaatetta eli korvaamaan eläinkokeita, vähentämään niitä ja parantamaan eläinkokeita eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Suomessa käytettiin vuonna 2011 eläinkokeisiin 136 000 eläintä, joista noin 70 prosenttia oli jyrsijöitä, pääasiassa hiiriä ja rottia. Kokeita tehdään myös suurilla nisäkkäillä ja muun muassa beaglekoirilla. Uusi eläinkoelaki kattaa myös pääjalkaiset eläimet ja eräitä sikiö- ja alkiomuotoja.

Eläinkokeiden perimmäisenä tarkoituksena on varmastikin parantaa ihmisten ja muiden eläinten terveyttä. Merkittävimpiä tutkimuskohteita ovat keskushermostosairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ja syöpään liittyvä tutkimus. Koiria tutkimalla pyritään myös edistämään lemmikkikoirien terveyttä. Suomessa ei eläimiä ole käytetty kosmeettisten tuotteitten testaamiseen enää vuosikymmeniin.

Useimmat meistä ihmisistä olemme huolissamme eläinten hyvinvoinnista ja myös niitten käyttämisestä eläinkokeissa. Erityistä huolta eläinten hyvinvoinnista näyttävät kantavan lapset ja nuoret, ja psykologisissa tutkimuksissa onkin todettu, että lapset samastuvat eläimiin hyvin vahvasti ja terve aikuinenkin pyrkii viimeiseen asti välttämään satuttamasta eläintä. Elämän suojeleminen on meihin sisäänrakennettu.

Lakiesitys pyrkii edistämään eläinkokeiden korvaamista vaihtoehtoisilla keinoilla. Tämän tulee ollakin tavoite, ja resurssit tulisi taata vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiselle myös jatkossa.

Lainvalmistelussa on kansalaisyhteiskunnasta esitetty huoli, parantavatko direktiivi ja tämä lakiesitys eläinten hyvinvointia vai huonontavatko ne sitä. Direktiivihän on täysharmonisoiva, mutta direktiiviin sisältyi mahdollisuus säilyttää vanhasta laista eläimen kannalta myös hyviä asioita, ja nähdäkseni näin on pyritty tekemään.

Tuoko lakiesitys tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta uutta lisäarvoa eläinten suojeluun? Direktiivin henki eläinkokeiden korvaamiseen, parantamiseen ja vähentämiseen on vahvasti laissa. Siksi on tärkeää, että eläinkokeisiin liittyvässä työskentelyssä joka vaiheessa on mukana vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijuutta, myös luvat antavassa hankelupalautakunnassa.

Lakiesityksen mukaan kaikista luvan saaneista hankkeista on jatkossa julkaistava yleistajuinen tiivistelmä yleisön käyttöön. Tähän kiinnitti myös valiokuntamme, maa- ja metsätalousvaliokunta, huomiota todeten, että laki on aika monimutkaisesti kirjoitettu ja onkin tärkeää, että termit ja kieli saadaan yleistajuisiksi. On erittäin tärkeää, että yleisö pääsee osallistumaan eläinkokeita koskevaan keskusteluun myös jatkossa. Tiivistelmien julkaiseminen tuo avoimuutta ja lisää kansalaisten tiedonsaantia. Jokaisesta eläinkokeesta on myös julkisesti kerrottava.

Lakiin sisältyy hankkeiden takautuva arviointi, jossa otetaan kantaa siihen, voidaanko tehdä jotakin vastaisuudessa paremmin kolmen R:n periaatteen edistämiseksi. Takautuva arviointi suoritetaan vakavuusluokkaan "vakava" kuuluville eläinkokeille, mutta hankelautakunta voi myös määrätä kohtalainen-vakavuusluokkaan kuuluvat eläinkokeet takautuvasti arvioitaviksi, ja tätä mahdollisuutta olisi kyllä käytettävä.

Uutta lakiesityksessä on toiminnanharjoittajan velvollisuus perustaa eläinten hyvinvointiryhmä. Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää, että tälle hyvinvointiryhmälle voitaisiin antaa tehtäväksi päättää ja harkita eläimen luovuttamisesta sopivaan hoitoon eläinkokeiden jälkeen. Monet eläimistä voivat vielä hyvinkin jatkaa elämäänsä sitten hyvissä olosuhteissa. Valiokunta kiinnitti myös huomiota henkilökunnan hyvinvointiin, sillä eläinkokeitten tekeminen tietysti myös henkisesti saattaa olla raskasta.

Uutta on myöskin perustettava eläinten suojelun neuvottelukunta, jonka tehtävä on edistää kolmen R:n periaatteen toteutumista. Neuvottelukunnan tehtävä olisi neuvoa viranomaisia ja toiminnanharjoittajia parhaista käytännöistä ja levittää myöskin uusinta tieteellistä tietoa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että tässä neuvottelukunnassa olisi vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijoita.

Uusi laki tulee varmastikin parantamaan myös avoimuutta, joka on tärkeää. Tämän lain tarkoitus on, että eläimiä saisi pitää ja käyttää tieteellisiin tai opetustarkoituksiin vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä. Eläimiä tulisi käyttää mahdollisimman vähäisesti, ja eläimille tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän kipua, tuskaa ja kärsimystä. On vakavasti pyrittävä tilanteeseen, että eläinkokeita ei enää tarvittaisi lainkaan ja kaikki terveyteen liittyvä tutkimus voitaisiin tehdä kivuttomin, vaihtoehtoisin menetelmin.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on nyt sellainen asia, jossa edustajana täytyy myöntää, että kaikkia asioita tässä talossa ei ehdi lukea ja läpi käydä, mutta tämä asia on tämän päivän aikana jonkin verran noussut sosiaalisessa mediassa esille. Nettiuutisten ja somen keskustelupalstoilla kannetaan suurta huolta siitä, ollaanko Suomessa nyt tekemässä lainsäädäntöä, jossa karanneet kotieläimet voisivat joutua eläinkokeiden uhriksi. Jos oikein tässä nopeasti nyt tutkailin tuota valiokunnan mietintöä, niin siellä todetaan, että valiokunta katsoo, että villiintyneiden ja irrallaan tavattujen kotieläinten käytön tulee koe-eläintoiminnassa olla pääsääntöisesti kiellettyä. Näissä keskusteluissa on viitattu siihen, että Iso-Britannia omassa lainsäädännössään rajasi selvästi lemmikkinä pidetyt eläimet pois tuon lain sisällä. Suomessa tätä ei ole tällä tavalla käsittääkseni tuonne lakiin kirjoitettu, mutta tuossa mietinnössä nyt selkeä kohta tähän on, että näitä karanneita kotieläimiä ei voisi päätyä koe-eläinkäyttöön.

Mutta kysyisin, kun täällä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Leppä on myös paikalla ja te olette tätä valiokunnassa läpi käyneet, pystyttekö katkaisemaan näiltä nettikeskusteluilta ja netissä leviäviltä uutisilta siivet, että tulevaisuudessakaan naapurin Musti taikka karannut kani ei joudu tämän lainsäädännön myötä koe-eläinkäyttöön. Minun mielestäni ne olisi syytä ihan mediankin välityksellä katkaista, sillä tämä uutinen leviää kovaa vauhtia tällä hetkellä, ja käsittääkseni siinä on kyse väärinymmärryksestä.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Täsmennyksenä: Kun itsekin käytin tuossa aiemmin ilmaisua tästä epämääräisestä tulkinnasta, niin taisin itse kompastua epämääräisyyteen. Tarkoitin tällä nimenomaan sitä, että tästä kyseisestä esityksestäkin on tehty voimakkaita tulkintoja eikä niitä pidä väheksyä. Edustaja Heinonen tuossa äsken tiivisti tämän keskustelun, mitä tänäkin päivänä on tästä aiheesta erityisesti sosiaalisessa mediassa käyty.

Edustaja Eestilä puhui aiemmin suomalaisten eläinlääkäreiden ammattitaidosta tässä kysymyksessä. Minäkin suhtaudun erittäin luottavaisesti suomalaisiin eläinlääkäreihin ja viranomaisiin, mutta korostan tässä asiassa yksityiskohtien selkeyttä ja avoimuutta, koska tämä on kuitenkin eettisesti hyvin herkkä ja vahvoja tuntoja herättävä teema. Meillä ihmisillä on eläimistä todellakin suuri vastuu, kun ne ovat kuitenkin eläviä olentoja, joilla ei ole sitä omaa ääntä.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! On todellakin syytä täsmentää ja myös kehottaa kaikkia lukemaan mietintö, joka tästä koe-eläinlaista on laadittu ja jossa selväsanaisesti kerrotaan näiden villiintyneiden ja irrallaan tavattujen eläinten osalta. Miksi valiokunta ylipäänsä yhtään otti tätä asiaa esille? Siksi, että se ainoa mahdollisuus, jossa tällaisia eläimiä käytetään millään tavalla mihinkään kokeeseen, liittyy vain ja ainoastaan niiden omaan terveydentilaan tai niiden aiheuttamaan riskiin muille eläimille, ei mitään muuta varten, ja se on sanottu selväsanaisesti.

Jos puhemies sallii, niin luen sen kohdan täältä, niin että se jää sitten myöskin asiakirjoihin. Elikkä: "Valiokunta katsoo, että villiintyneiden ja irrallaan tavattujen kotieläinten käytön tulee olla koe-eläintoiminnassa pääsääntöisesti kiellettyä. Lakiehdotuksen 26 §:n mukaan hankelupalautakunta voi myöntää luvan näiden eläinten käyttöön vain, jos eläinten terveyttä ja hyvinvointia taikka ympäristön tai ihmisten ja eläinten terveyden vakavia uhkia koskeville tutkimuksille on erityinen tarve ja jos voidaan tieteellisesti perustella, että hankkeen tarkoitus voidaan saavuttaa vain käyttämällä irrallaan tavattuja tai villiintyneitä kotieläinlajiin kuuluvia eläimiä. Tällaisia poikkeuksellisia tutkimuksia voisivat olla esimerkiksi näiden eläinten terveyteen liittyvät tieteelliset kartoitustutkimukset, hyvinvointia selvittävät tutkimukset tai eläinten ekologisia vaikutuksia selvittävät tutkimukset."

Eli niin monta lukkoa on tässä, että tällaisille peloille siitä, että ryhdyttäisiin irrallaan tavattuja kotieläimiä käyttämään koe-eläiminä, ei ole olemassa perustetta. Tähän pääsevät myöskin kaikki tutustumaan senkin myötä, että valiokunta halusi täsmentää asioista tiedottamista niin, että se on a) kansankielistä, b) täysin avointa, ja se tulee kaikkien nähtäville, ja kaikki voivat sen myöskin omakohtaisesti todeta. Näin ollen tältä huhulta kannattaa nyt tässä siivet katkaista.

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja, puheenjohtaja Leppä jo vastasikin tähän edustaja Heinosen kysymykseen ja myös niihin huhuihin, joita näyttää nyt tuolla mediassakin jonkin verran liikkuvan.

Mutta aivan vain lyhyenä täsmennyksenä korostan vielä tämän lain 16 §:ää, jossa selkeästi todetaan, että jollei 26 §:n 3 momentista muuta johdu, hankkeessa ei saa käyttää irrallaan tavattuja tai villiintyneitä kotieläinlajeihin kuuluvia eläimiä. Eli jos näitä lemmikkejä ikään kuin irrallaan tavataan, niin jo tämän 16 §:n mukaan tähän koetoimintaan näitä eläimiä ei voi käyttää. 26 §:n 3 momentissa on sitten nämä tietyt poikkeukset, joihin puheenjohtaja Leppä jo erinomaisen hyvin viittasikin.

Satu  Haapanen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluaisin myöskin hälventää niitä pelkoja, että irrallaan olevia eläimiä käytettäisiin koe-eläintarkoituksiin. Ne eivät varmastikaan edes sovellu näihin koe-eläintarkoituksiin, missä tietysti on tarkat tieteelliset kriteerit, millaisilla eläimillä nyt ylipäätänsä voidaan asioita tutkia.

Kysymys, minkä haluaisin esittää meille päättäjillekin: kuinka voisimme vastaisuudessa lisätä kansalaiskeskustelua asioista silloin, kun on vielä vaikuttamisen aika? Nyt keskustelu mediassa ennen lakia ja lainvalmistelun aikana oli suhteellisen vähäistä, ja tämä haasteena meille kaikille, jotka lakeja laadimme, ja niille, jotka niitä valmistelevat.

On tärkeää, että tätä lakia nyt seurattaessa pidetään huoli, että vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntemus on läsnä ja mukana. Lain henki on todellakin lisätä avoimuutta ja sitä kautta myös kansalaisten mahdollisuuksia seurata ja osallistua keskusteluun. On tärkeää, että kun puhumme eläimistä ja tehdään eläimillä eläinkokeitakin, niin siellä läsnä on myöskin eläimen hyvinvoinnin näkökulma. Kokeethan ovat hyvin tieteellisiä, mutta on tärkeää, että niistä kokeista päätettäessä ja niitä tehtäessä vahva tietämys saadaan myös eläinsuojelujärjestöjen taholta ja eläinten hyvinvoinnista vastaavilta ihmisiltä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Haapasen puheenvuoro oli tärkeä noin laajemminkin aikana, jolloin meillä tunnistetaan myös kansalaisten aloitteiden ja aloitteellisuuden merkitys kansanvallassa ja suomalaisessa demokratiassa.

Tässä on yksi paha musta aukko, ja se on nimenomaan näiden keskeisten lakien valmistelussa valiokuntavaihe. Eli kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet suomalaisessa kansanvallassa eivät ole parhaat, kun esimerkiksi asiantuntijakuulemiset ja keskeisten etujärjestöjen lausunnot jäävät pimentoon. Ne ovat siellä valiokunnassa. Ne eivät ole julkisia.

Suomessa pitäisi nyt kyllä myös eduskunnan työtavoissa laajentaa tätä julkisuusajattelua niin, että kun säädetään esimerkiksi tämän tyyppistä lakia, voitaisiin kansalaiskeskustelun kautta avoimesti myöskin niihin ja meihin valiokunnan jäseniin vaikuttaa, ettei käy niin, että esimerkiksi muutaman aktiivisen etujärjestön ääni, niin kuin monesti, monissa asioissa, kuuluu paremmin kuin laaja kansalaismielipide. Eli tätä kannattaa myöskin ihan avoimesti miettiä.

Yleiskeskustelu päättyi.