Täysistunnon pöytäkirja 43/2014 vp

PTK 43/2014 vp

43. TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki avioliitossa synnyttävän naisen varhennetusta eläke-etuudesta

 

Pentti Kettunen /ps(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Käsittelyssä on lakialoite numero 15/2014 vp. Kyseessä on laki avioliitossa synnyttävän naisen varhennetusta eläke-etuudesta.

Herra puhemies! Heti aluksi täytyy kiittää niitä viittä selkärankaista kansanedustajaa, joiden ryhti kesti olla puolustamassa perinteistä suomalaista kristillistä perhe- ja avioliittokäsitystä allekirjoittamalla lisäkseni tämän lakialoitteen ja jotka eivät poistaneet nimiään aloitteen alkuperäisten allekirjoittaneiden joukosta.

Herra puhemies! On valitettavaa, että varsin laajasti perinteinen avioliittoinstituutio on viime vuosikymmeninä kärsinyt jopa suoranaisesta alennustilasta. Onneksi on vielä kuitenkin niitä ihmisiä, joille miehen ja naisen välinen avioliitto on pyhä asia, jonka pohjalta vaalitaan perhe- ja kotikäsitystä. Valitettavan paljon on kuitenkin niitä liittoja, jotka eivät pohjaudu perinteiseen avioliittoon — tarkoitan niin sanottuja avoliittoja ja liittoja, jotka perustuvat vain "varmoihin puheisiin". Kun nämä liitot sitten saattavat hajota tai avioliiton toinen osapuoli kuolee, niin yleensä kärsijän osassa tulee olemaan nainen, joka jää taistelemaan elämästään ja tulevaisuudestaan yhdessä lapsensa tai lastensa kanssa. Miehen ja naisen välinen perinteinen avioliitto on suomalaisessa lainsäädännössä turvallisempi, ja mielestäni parempi ja luonnollisempi, tapa perustaa perhe ja yhteinen koti myös mahdollisille tuleville lapsille.

Suomessa on yleisesti kannettu huolta tulevaisuudessa uhkaavasta työvoimapulasta. Lääkkeeksi tähän tarjotaan lisääntyvää maahanmuuttoa ja ulkomaisen työvoiman tuontia. Jos kuitenkin halutaan pitää kiinni Suomi-nimisestä kansallisvaltiosta, on syytä pitää huolta siitä, että varmistetaan myös alkuperäisen suomalaisväestön riittävä lisääntyminen. Tämänkin nyt vallassa olevan sukupolven on syytä muistaa ja tunnustaa tämä tosiasia. Avioliitto ja lasten synnyttäminen ei saa heikentää naisten asemaa yhteiskunnassa. Tämä lakialoite toteutuessaan vahvistaisi perinteistä avioliittokäsitystä ja palkitsisi naista avioliiton toisena osapuolena.

Herra puhemies! On syytä muistuttaa, että tämän lakialoitteen kustannusvaikutukset näkyisivät vasta 30—40 vuoden kuluttua lain voimaansaattamisesta. Todellisuudessa lain vaikutukset voisivat olla jopa kustannusneutraalejakin laskentatavasta riippuen.

Herra puhemies! Haluan vielä keskitetysti kerrata tämän lakiehdotuksen tärkeimmät sisällöt:

Aloite koskee avioliitossa synnyttävän naisen varhennettua eläke-etuutta.

Toiseksi, eläke-etuus olisi 3—7 vuotta.

Kolmanneksi, eläkepalkka laskettaisiin siten, kuin eläke-etuuden saaja olisi ollut työssä normaaliin lakisääteiseen eläkeikään saakka. Etuus ei siis heikentäisi eläkkeen määrää.

Neljänneksi, eläke-etuus korvattaisiin työeläkejärjestelmään valtion varoista.

Viidenneksi, yksikään muu eläkeläis- tai edunsaajaryhmä ei menettäisi mitään.

Herra puhemies! Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta annettaisiin valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heti, kun eduskunta on sen hyväksynyt ja tasavallan presidentti on sen vahvistanut. Koska lailla ei ole välittömiä vaikutuksia valtion budjettiin, se voidaan saattaa voimaan myös kesken budjettivuoden.

Herra puhemies! Toivon lakialoitteelle asiallista käsittelyä valiokunnassa.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen on tuonut varmasti persoonallisen lakialoitteen, ja olisi tavallaan luullut, että salissa olisi enemmän edustajia keskustelemassa tästä lakialoitteesta, sillä on pakko alkuunsa sanoa, että edustaja Kettusen lakialoite sisältää yhden erinomaisen piirteen: naisen aseman vahvistamisen perhesuhteessa. On tällä hetkellä todella harmillista, että niin moni nainen on pienemmällä työeläkkeellä eläköityessään juuri sen vuoksi, että on jäänyt kotiin hoitamaan lapsiaan. Se on se hyvä siemen tässä edustaja Kettusen aloitteessa, että naisen asemaa nostetaan, ja toivottavasti tätä keskustelua pystytään käymään siltä pohjalta, että meidän on luotava järjestelmä, jossa pitkätkään hoitojaksot naisilla eivät leikkaa naisen eläkettä, vaan tunnustetaan se kotona tehty, lapsen hoitamisen eteen tehty työ yhtä tärkeäksi kuin työssä oleminen, ja siinä mielessä tämän lakialoitteen osalta on niitä hyviä piirteitä.

Mutta täytyy sanoa, että tähän lakialoitteeseen kyllä sisältyy mielestäni jo hieman rotuopillisia sävyjä. Siinä mielessä tätä tulee kriittisesti tarkastella ja uskaltaa sanoa se, että ehkä tämä on liian sisäänpäin kääntynyt globaalissa yhteiskunnassa ja osaltaan aiheuttaa semmoisia pieniä inhonpuistatuksia siinä mielessä, että me rupeamme luokittelemaan ihmisiä kansallisuuden perusteella tässä maassa, vaikka tässä aloitteessa ei juuri niin sanotakaan, mutta se sävy kuitenkin on sellainen, mikä ei tunnu tälle päivälle hyvältä.

Edustaja Kettunen perusteli oikein, että tällä ei ole juuri nyt taloudellisia vaikutuksia, mutta itse työelämästä tulleena — ja katson olevani yksi ammattiyhdistysliikkeen edustajista, jotka kantavat huolta työeläkejärjestelmästä ja koko eläkejärjestelmän toimivuudesta — en olisi valmis rakentamaan lapsilleni tai lapsenlapsilleni sellaista lisätaakkaa, jota emme vielä pysty arvioimaan. Eli kun ja jos tätä valiokunnassa asiallisesti käsitellään, niin kuin edustaja Kettunen toivoi, toivon erityisesti, että valiokunta arvioi tämän lakiesityksen taloudelliset vaikutukset niin, että paljonko meidän jo nyt tulisi varautua siihen, että tämän kustannusvaikutukset tulisivat näkyviin vasta 40 tai 30 vuoden kuluttua. Kuitenkin asioihin on varauduttava. Emme tiedä, minkälaisessa tilanteessa valtiontalous on 40 vuoden päästä, niin että nyt olisi pakko tehdä jo niitä taloudellisia ratkaisuja, millä tämä eläkeuudistus rahoitettaisiin.

Ratkaisut pitää tehdä nyt. Ei pidä jättää meidän jälkisukupolvillemme niitten kantamista, vaan jos me uudistamme, meidän pitää osata arvioida uudistuksen vaikutukset myös tuleville sukupolville.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Ilman sen kummempia erillisiä perusteluita luen perustuslain kohdasta Perusoikeudet. Eli 6 §, Yhdenvertaisuus, 2 momentti sanoo näin: "Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Näin ollen en voi missään tapauksessa kannattaa tehtyä lakiesitystä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä Kettusen tekemässä lakialoitteessa on aika paljon hyviä puolia, ja mielestäni lakialoitteita ei koskaan voi arvioida, että kaikki niissä esitetyt osiot tulisivat toteutumaan. Edustaja Myllykoski löysi hyviä puolia: naisen aseman paraneminen ja ehkä lasten kasvuympäristön vakiinnuttaminen — sikäli kuin avioliitto sitä vanhempien yhdessäoloaikaa pidentää instituutiollaan — ovat hyviä asioita tässä laissa.

Kun ajatellaan tätä aikaa, missä nyt olemme, tässä eduskunnassa käsitellään jo toiseen kertaan tasa-arvoista avioliittolakia, vaikka eduskunta sen yhden kerran jo tavallaan hylkäsi. Kansalaisaloitteena se on tullut uudelleen. Monet kansanedustajat ovat kääntäneet takkiaan tasa-arvoisen avioliittolain suhteen. Joskus ennen eduskuntavaaleja, kun vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö sanaa "avioliitto" käyttää miespuolisten parisuhteesta taikka naispuolisten keskinäisestä parisuhteesta, vastasin siellä, että avioliitto käsitteenä kuuluu miehen ja naisen väliseen avioliittoon ja näille muille parisuhteille pitäisi löytää niitä kuvaavat sanat. Laillisestihan heillä voisi parisuhteessa olla samanlaiset oikeudet. Tietysti adoptio-oikeudesta voidaan olla vähän eri mieltä sitten.

Mutta tässä nyt, jos katsotaan muutenkin näitä EU-maita, kun lakialoitteessa on sanottu, että lasten synnyttämisestä pääsisi nainen varhemmin eläkkeelle, niin minusta se on ehkä tämmöinen perusteltu syy, kun edustaja Maijala sanoi, ettei löydy perusteltua syytä. Mutta EU-maista, sikäli kun Slovakia ja Tšekki ovat EU-maita, löytyy kaksi EU-maata, missä lainsäädännössä on voimassa, että lapsen synnyttämisestä saa etua, ja siellä naiset pääsevät varhemmin eläkkeelle. (Timo Heinonen: DDR:ssäkin aikanaan!) Slovakiassa nainen voi päästä enintään 5 vuotta aikaisemmin eläkkeelle lapsia synnytettyään. Tšekissä tämä ero on vähän pienempi. Siellä miehet pääsevät eläkkeelle 62 vuoden ja 10 kuukauden iässä ja naiset voivat päästä eläkkeelle 57 vuoden ja 8 kuukauden iässä ja siitä aina 61 vuoteen ja 8 kuukauteen. Ihan tarkasti sitä perustetta, miten se siellä menee, en ole tutkinut. Löytyy kumminkin nämä kaksi valtiota, missä vielä naiset saavat etua eläkkeelle pääsyssään, jos ovat synnyttäneet lapsia. Siinä mielessä EU:n sisältäkin löytyy vertailukohtia myöskin tähän lakialoitteeseen.

Tässä on käsittääkseni hyviä asioita, ja eduskunnan tehtävähän on valiokunnissa arvioida lakialoitetta ja muuttaa sitä niiltä osin, mitkä eivät ole kohtuullisia yhteiskunnalle. Tämä lakialoitehan on saanut lehdistössä paljon arvostelua. Huvittavinta on se, että minulta itseltäni, kun olin allekirjoittajana lakialoitteessa, ei ole kukaan toimittaja kysynyt, mitä mieltä olen ja miksi olen siihen kirjoittanut nimeni. Mutta se vain kuvaa tätä pintaliitopolitiikkaa: jotkut ovat kiiltokuvia, median lemmikkejä, jotkut toiset eivät ole.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Itse yllätyin tästä lakialoitteesta ja varsinkin sen takia, että sen oli alun perin allekirjoittanut 16 perussuomalaisten kansanedustajaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström mukaan lukien. Mutta heistä toki valtaosa on nimensä tästä aloitteesta pois vetänyt, ja ymmärrän sen hyvin. Kyllä tämä vähän on kaikuja DDR:stä. DDR:ssähän aikanaan asunnon arvosta sai helpotusta, kun lapsia sai, ja en aivan tämäntyyppistä politiikkaa ymmärrä enkä toivo Suomeen.

Meidän kokoomuksen vastaus siihen, miten kannustetaan perheitä hankkimaan lapsia taikka millä tavalla kokoomuksessa halutaan tukea naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, on vanhemmuuden kustannusten tasaaminen, joka on meille yksi keskeinen asia, joka toivottavasti saadaan hoidettua kuntoon. Se on keino, jolla voimme huolehtia siitä, että naisvaltaiset alat eivät kärsi siitä, että äidit jäävät äitiyslomalle, tai toisaalta äidit eivät kärsi siitä, että heidän työurastaan tulee katkonainen.

Mutta itse en kyllä missään tapauksessa voi tätä perussuomalaisten lakialoitetta olla tukemassa, vaan itse lähden mieluumminkin sieltä vanhemmuuden kustannusten kannustavuuden parantamisesta ja esimerkiksi isyysvapaan pidentämisestä ja tämäntyyppisistä ratkaisuista, jotka kannustavat perheitä entistä laajemmin ottamaan vastuuta toisistaan ja itsestään.

Keskustelu päättyi.