Täysistunnon pöytäkirja 43/2014 vp

PTK 43/2014 vp

43. TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Valtion yritystuet

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja erityisesti ministeri Vapaavuoren masinoima yritysten laina- ja tukipolitiikka on lievästi sanottuna poukkoilevaa. Metsä Groupin investointi Äänekoskelle on iloinen asia Suomen teollisuudelle, mutta valitettavasti esimerkkejä hallituksen toilailusta löytyy huomattavasti enemmän. Talouspoliittinen ministerivaliokunta eväsi telakkayhtiö STX:ltä 50 miljoonan markkinaehtoisen käyttöpääomalainan. Perusteena oli STX:n kannattamattomuus. Kyseisellä päätöksellä ministeri Vapaavuori varmisti tuhansien metalliammattilaisten työttömyyden. Viime kuussa uutisoitiin, että Myllykoskella sijaitseva bioetanolitehdas ei saa kertaluontoista investointitukea, koska tehdas on liian kannattava. Arvoisa ministeri, mikä teidän linjanne oikein on? Millainen yritys saa kertaluontoista lainaa tai tukea, jos niitä eivät saa kannattamattomat eivätkä kannattavatkaan yritykset?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja otti tässä esille kolme yritystapausta, joista ikävä kyllä vain ensimmäinen piti paikkansa. Metsä Fibren eilen julkistama hanke on historiallinen, loistava osoitus siitä, että hallituksen talouspoliittinen linja yhteisöveron alennuksineen tuottaa hedelmää. (Välihuutoja) Mitä taas tulee telakkaratkaisuun vuoden takaa, niin kysymys olisi ollut ilmiselvästi laittomasta yritystuesta, joka kaiken lisäksi siihen aikaan ei edes olisi riittänyt. Mitä taas tulee Myllykosken bioetanolihankkeeseen, sitä koskevia päätöksiä ei ole vielä tehty. Meillä on julkinen haku. Biojalostamoiden tukea jaetaan historiallinen määrä, yli 80 miljoonaa tukea tähän, ja lopulliset ratkaisut sen osalta ovat vielä tekemättä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka haluavat esittää tästä aiheesta lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Fenestran ovitehtaan konkurssin myötä Viitasaarelle jäi 160 työtöntä henkilöä, eli se tarkoittaa, että meillä on 23 prosentin työttömyys tällä hetkellä. Samasta perheestä saattoivat molemmat puolisot olla Fenestralla töissä, nyt ovat molemmat työttöminä, ja joillekin se merkitsee pirtistä lähtöä. Kun esimerkiksi Kreikassa on kriisi, niin valtiovarainministeri matkustaa Brysseliin välittömästi kaikki huivinkulmat suorana apuun, perusteluna suomalaisten työpaikkojen turvaaminen. Ministeri, milloin tulette katsomaan meitä kurjia kantasuomalaisia maakuntaan, kun meillä on kriisi? Puhutte rakennemuutostarpeesta, mutta mitä tämä rakennemuutos tarkoittaa käytännössä? Sanokaa nyt selvällä suomen kielellä, mitä konkreettista aiotte tehdä näille rakennemuutosalueille omassa maassa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On totta, että Suomi on erittäin kovan teollisen rakennemurroksen kourissa. Kysymys on pitkälti siitä, että taloutemme perinteiset kivijalat, niin metsäteollisuus, varsinkin paperiteollisuus kuin Nokia-klusteri, ovat samaan aikaan olleet syvissä ongelmissa, ja koska niitten merkitys Suomen kansantaloudelle on ollut niin suuri, näitten parin alan samanaikaiset ongelmat ovat ikävä kyllä heijastuneet siten, että voidaan tavallaan puhua, että koko Suomi on tietyntyyppisen rakennemurroksen kourissa.

Siinä ei ole olemassa muuta lääkettä kuin rakentaa pohjaa uudelleen, rakentaa osaamista, erilaisia tukiohjelmia ja kannustaa yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa. Sen ohella meillä on erillinen konsepti, äkillisen rakennemuutoksen tuki, jolla pyritään helpottamaan tilannetta semmoisilla paikkakunnilla, missä tapahtuu äkillisiä, yksittäisiä esimerkiksi tehtaan sulkemisia, jotka poikkeuksellisen rajusti koskettavat juuri sitä paikkakuntaa. Tätä on harrastettu jo useita vuosia. Itse asiassa meillä on erittäin hyviä kokemuksia siitä, kuinka ollaan voitu lievittää (Puhemies koputtaa) sitä sokkia ja koulutuksen kautta luoda uutta elinkeinotoimintaa. Meillä on monia paikkakuntia, missä tällä metodilla on saatu (Puhemies: Jaha, nyt taitaa minuutti olla täynnä!) enemmän työpaikkoja kasaan kuin mitä on menetetty.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Meidän poliitikkojen tehtävänä on tietenkin hoitaa Suomen asioita Brysselissä tarvittaessa, mutta totta kai myöskin kiertää Suomea. Itse olen tässä viime viikkoina kiertänyt useammassa maakunnassa, viimeksi tällä viikolla Päijät-Hämeessa tutustumassa Lahden alueen ongelmiin.

Minusta eilinen uutinen, Metsä Groupin investointiuutinen, yli 1,1 miljardin euron uutinen, oli tärkeä monella tapaa Suomelle, koska se osoittaa sen, että perusteollisuus, suomalaisen teollisuuden kivijalka, metsäteollisuus, katsoo nyt vahvasti tulevaisuuteen ja haluaa myöskin investoida Suomeen ja sitä kautta olla synnyttämässä uusia tuotteita, joilla pärjätään myöskin kansainvälisillä markkinoilla. Eli voi sanoa, että tuo eilinen uutinen oli monella tapaa tärkeä meidän teollisuuden kannalta. Se osoittaa sitä, että tämä rakennemuutos, joka pitkään on ollut käynnissä teollisuudessa, josta noin 100 000 työpaikkaa on kadonnut, alkaa vähitellen versomaan myöskin uutta yritystoimintaa. Mutta samaan aikaan, totta kai, se kertoo myöskin siitä, että yritykset haluavat investoida Suomeen. Uskon, että esimerkiksi yhteisöveron (Puhemies koputtaa) alennuksella on oma merkityksensä ollut tässäkin ratkaisussa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Oli iloinen ja hyvä asia, että eilen saatiin tieto siitä, että iso investointi tulee Keski-Suomeen, mutta, ministeri Vapaavuori, kyllä te vähän röyhistelitte hallituksen puolesta liikaa. Eiköhän se ollut tämä firma, joka uskoo Suomeen, ei se välttämättä hallitukseen usko, vaikka voihan se siihenkin tietysti uskoa paremman puutteessa. Mutta miten te voitte sanoa sitä, että tämä on teidän ansiotanne, mutta silloin kun teillä oli STX teidän pöydällänne, niin se ei olisi ollut teidän vikanne? Kuinka tämä logiikka menee? Minä ymmärrän: ansio ja ansio, vika ja vika — mutta että toinen on ansio ja toinen on vika, niin minä en sitä oikein ymmärrä.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on vakava ongelma, ja siitä tulee välikysymys. Minä kysyisin — totta kai se on tärkeää, että uusiin yksityisen sektorin työpaikkoihin investoidaan, minulla oli eilen vieraana täällä Helsingin työttömiä: miten hallitus aikoo julkisen vallan puolelta huolehtia siitä, että pitkäaikaistyöttömyyttä katkaistaan nykyistä tehokkaammin?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että jos edustaja Soinilta kysyy, niin silloin kun ulkona sataa, se on hallituksen vika, ja kun ulkona aurinko paistaa, se on opposition ansiota. (Timo Soini: No, näinhän se on!) On tietenkin ihan selvää, että viime kädessä yritykset itse tekevät päätöksensä, ja on heidän arviostaan kyse, siitä, että kannattaako Suomeen investoida. Mutta uskon ja uskallan väittää, että koko tämä sali on liikuttavan yksimielinen siitä, että niillä teoilla, mitä hallitus tekee tai tekemättä jättää, on vaikutusta siihen, miten isot suomalaiset yritykset tai ulkomaiset yritykset Suomea investointikohteena pohtivat.

Eilinen hanke on erittäin hieno. Se on hienoimpia ja parhaimpia uutisia, mitä olemme saaneet ikiaikoihin. Se on miljardin hanke, se on valtava investointi, merkittävä työllistäjä, aluepoliittisesti erittäin iso juttu. Kaiken lisäksi se on — mistä olen erityisen iloinen — osoitus suomalaisen perinteisen teollisuuden halusta uudistua. Se tukee meidän biotalousstrategiaamme, tukee cleantech-strategiaa, jopa lisää 2 prosenttiyksikköä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa. En oikeastaan keksi yhtään hanketta, joka olisi näin monesta tulokulmasta niin hyvä. Ja sovitaan näin, että kyllä varmaan opposition hyvilläkin puheilla (Puhemies koputtaa) oma ansionsa tässä on ollut.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Eilinen uutinen oli mahtava uutinen Äänekosken, koko Keski-Suomen maakunnan ja koko Suomen kannalta. Minä annan tunnustuksen hallitukselle osaltani siitä, että hallitus on vienyt eteenpäin sitä viestikapulaa, joka rakennettiin eteenpäinviemisen kuntoon vuonna 2005. (Naurua) Silloin, kun metsäteollisuus romahti, perustettiin metsäsektorin strateginen ohjelma, käynnistettiin alan huippukeskittymät, osaamiskeskittymät elikkä shokit: siihen on laitettu näiden vuosien, vuoden 2008 jälkeen tähän päivään asti noin 60 miljoonaa euroa rahaa. Niillä on varmistettu se, että se jalostamo, mikä Äänekoskelle rakentuu, ei ole perinteinen selluloosatehdas vaan uuden ajan biojalostamo.

Ja nyt, arvoisa puhemies, minun kysymykseni ministerille kuuluu: onko hallitus valmis sitoutumaan siihen — kun se on leikannut kaikkia mahdollisia aluekehityksellisiä ja myöskin innovaatiorahoja muutoin valtion menoissa — (Puhemies koputtaa) että ainakin tämän biotalouden, suuren suomalaisen mahdollisuuden, investoinnit myös tämän jatkeeksi voidaan turvata Suomeen?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On. Kyllä. Meillä on monia hankkeita vireillä, joilla nimenomaan pyrimme biotaloutta edistämään Suomessa. Tässä tuli jo mainittua siis itse asiassa historiallisen korkea, yli 80 miljoonan euron tukipaketti jaettavaksi kaikkein kehityskelpoisimmille, innovatiivisimmille biojalostamoille. Sen lisäksi tulemme julkistamaan tässä lähiviikkoina erillisen biotalousstrategian, jossa tulee olemaan myös iso joukko erilaisia toimenpiteitä. Biotalous on cleantechin ja digitalisaation ohella voimakkaimmin kasvavia tulevaisuuden aloja, jossa meillä on kansallisesti erittäin paljon voitettavaa, kiitos sekä merkittävien luonnonvarojemme että sen osaamisen, jota vuosien ja vuosikausien, vuosikymmenten aikana on Suomeen kertynyt.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että ääni kellossa on muuttunut. Välillä on tuntunut, että kolme vuotta täällä olemme julistaneet biotalouden ilosanomaa mutta sitä ei ole otettu vastaan siellä hallituksessa. (Ben Zyskowicz: Voi, voi!) Toivonkin nyt, että sitten kun muita biotaloushankkeita tulee, niihin suhtaudutaan myönteisesti. Toivon, että kun pienpuun energiaa koetetaan saada liikkeelle sieltä metsistä, siihen suhtaudutaan myönteisesti. Toivon, että kun innovaatioita syntyy, niitä ei jarruteta eikä ylipäätään pienyrittäjyyttä jarruteta sillä turhalla byrokratialla, jota koko ajan on sieltä hallituksen toimesta yrityksille syydetty. Ei enää yhtään uutta sertifikaattia, ei yhtään uutta todistusta, ei yhtään uutta vaatimusta — lupaatteko te tämän, ministeri Vapaavuori?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Minusta tämä biotalous on kansallinen kysymys. Myönnän kernaasti, että edustaja Pekkarisen ollessa ministeri Pekkarinen edellisen hallituksen aikana tehtiin paljon hyviä tekoja tämän eteen. Samoin on tehty tämän hallituksen aikana. Tosin, edustaja Soini, te ette ole ollut joukkoinenne kummassakaan näissä hallituksissa.

Meillä on pitkäjänteinen kansallinen harjoitus nostaa biotalouden osuutta siitä, mikä nyt jo on Suomessa, vielä tuplata se lähimpien vuosikymmenten aikana. Mutta siihen tarvitaan koko maata, siihen tarvitaan koko eduskuntaa. Meillä tulee olemaan erittäin iso kansallinen edunvalvontaintressi esimerkiksi EU:n piirissä sen suhteen, että EU:ssa jatkossakin ymmärretään, että meidän metsätaloutemme on kestävää ja se tapa, jolla me biotalouttamme täällä teemme, on kestävää, ja että siellä kehittyvä säännöstö ei vaikeuta tätä työtä. Siinä riittää työtä seuraavalle hallitukselle ja sitä seuraavalle ja sitä seuraavalle. Sen takia uskon, että tämä on niitä harvoja asioita — (Puhemies koputtaa) tai ei nyt välttämättä harvoja — missä kannattaisi hakea kansallista rintamaa, jotta me yhdessä puolustamme meidän biotalouttamme.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari toivoi tehokasta hallintoa, ja tähän Äänekosken hienoon biotuotetehdashankkeeseen liittyen voin myös sanoa, että ympäristöhallinto pilotoi tässä yhteydessä mahdollisimman tehokkaita sähköisiä menetelmiä, tämmöistä ennakkokeskustelumenettelyä toiminnanharjoittajan kanssa, että voidaan varmistaa, että me voimme sitten viedä käytäntöön muuallakin ympäristöluvitus- ja ympäristövaikutusten arviointihankkeissa nopeita, sujuvia toimintatapamenettelyjä, joissa varmistetaan ensinnäkin ympäristön laatu, autetaan yrityksiä löytämään hyviä, puhtaita ratkaisuja ja varmistetaan, että prosessit ovat nopeita. Metsä Group on ollut tässä kiinnostunut osallistumaan tähän pilottiin, ja näin ollen varmistetaan myös, että hanke sitä kautta etenee nopeasti. Niin kuin ministeri Vapaavuori sanoi, tässä on myös ympäristöratkaisujen näkökulmasta ja uusiutuvan energian tuotannon näkökulmasta kysymys erittäin hienosta hankkeesta, josta suomalaiset voivat olla hyvin iloisia.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri Vapaavuori, tunnustan, näin on käynyt, mutta on tarkoitus olla kansan tuella seuraavassa hallituksessa, ja kukaties te voitte olla siellä myös ministerinä. (Naurua)

Mutta se minun kysymykseni pitkäaikaistyöttömyydestä jäi vielä vaille vastausta. Nyt kun näen, että työministeri Ihalainen ei ole paikalla, niin voisinko kysyä peruspalveluministeri Huoviselta pitkäaikaistyöttömyyden vaikutuksista ihmisten terveyteen, mielenterveyteen: mitä te aiotte vielä jäljellä olevalla kaudella tehdä ihmisten työkyvyn ja työkunnon kohentamiseksi?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On tietenkin ihan selvää, että silloin kun ihmisillä on vaikeita aikoja taloudellisesti tai muista syistä omassa elämässään, niin se aiheuttaa monenlaisia haasteita terveydellisesti ja elämänhallintaan ylipäätään. Vaikka tiedän, että tässä salissa ollaan varmaan kyllästytty kuulemaan minun ratkaisuehdotuksiani monenlaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, niin sanon sen yhä edelleen, että kyllä se yhteisymmärrys siitä, että tämä sote-uudistus saadaan eteenpäin, on yksi aivan keskeinen väline tehdä niitä parempia palveluja ihmisten tueksi silloin, kun elämänhallinnassa on sellaisia haasteita, kuten työttömyyttä ja terveydellisiä ongelmia.

Täällä on puhuttu paljon yhteisestä vastuusta. Minusta tämäkin on yhteinen vastuu, ja uskon, että se kuuluu niin tälle hallitukselle kuin tulevillekin hallituksille. Luulen, että näitä haasteita riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen, vaikka selviäisimmekin näistä talouden ja työllisyyden haasteita lyhyellä aikavälillä.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt kun Metsä Group suunnittelee tosiaan miljardin jätti-investointia Suomeen, niin sehän on merkki siitä, että tällä biotalouden alalla kysyntää riittää.

Suomalaisen metsäyhtiön Stora Enson yksittäinen suuri omistaja on Suomen valtio. Tämän takia, kun vertaa tähän Metsä Groupiin, on kummallista, että Stora Enso on Suomessa kunnostautunut lähinnä irtisanomisilla ja tehtaiden alasajolla ja siirtämällä tuotantoa kehitysmaihin. Jouko Karvinen ilmoitti eilen luopuvansa Stora Enson johtajuudesta. Nyt kun Stora Enson operatiivinen johto vaihtuu, täytyy pitää huolta siitä, että tuleva johto ymmärtää myös kotimaan tuotannon mahdollisuudet. Kun johto vaihtuu, on suomalaisella valtio-omistajalla mahdollisuus vaikuttaa yhtiön tulevaisuuden valintoihin. Kysynkin nyt valtion omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä: aikooko valtio käyttää omistajalle kuuluvaa valtaansa Stora Enson seuraavan toimitusjohtajan valinnassa?

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Valtio todella on Solidiumin kautta suuri omistaja Stora Ensossa mutta ei ole ainoa omistaja. Tässä on myöskin Ruotsissa paljon omistusta, niin kuin tiedetään, mutta tällä hetkellä tietysti on valmistelussa uuden toimitusjohtajan etsiminen, ja Karvinenhan jatkaa niin kauan, kunnes sitten uusi tähän tehtävään nimitetään. Karvinen on tehnyt pitkän päivätyön, 7 vuotta, tämän Stora Enson parissa, ja tietysti valtio-omistajan tavoitteena on se, että saadaan omistajan näkökulmasta sellainen toimitusjohtaja, joka sitten myös pitää näiden kotimaisten työpaikkojen puolta ja kotimaisten investointien puolta. Nämä ovat tärkeitä asioita, ja olemme eri yhteyksissä jo nostaneet esiin, että tietysti valtion intressi olla omistajana tällaisessa toiminnassa on se, että täällä kotimaassa työt jatkuvat ja mahdollisesti uusia investointeja saadaan aikaan. Nyt kun ollaan näiltä muilta yrityksiltä saatu hyviä uutisia, niin totta kai katsomme, miten voitaisiin myöskin Stora Enson ja muiden osalta näitä työpaikkoja myös kotimaassa lisätä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua siitä, kuka saa kunnian tästä investoinnista. On tietysti niin, että yritys on se, joka tekee investoinnin, mutta on erittäin hieno asia, että on pystytty luomaan semmoinen liiketoimintaympäristö, että Suomeen näitä investointeja tehdään. Ja siitä on ihan turha kiistellä, kuka sen on saanut aikaan. Me olemme kaikki tyytyväisiä, että tämä on saatu aikaan.

Erittäin tärkeää on se, että nyt jatkossa päästään eteenpäin myös niin, että tämä lupaprosessi, kuten ministeri Niinistö täällä sanoi, hyvin nopeasti ja suotuisasti tapahtuu, koska ne työpaikat, kaikkineen 2 500 työpaikkaa, ovat erittäin tärkeitä, ja mitä nopeammin ne saadaan, sitä parempi.

Tähän liittyy tietysti myöskin laaja puun hankinta isoltakin alueelta. Kysyisin maa- ja metsätalousministeriltä: minkälainen vaikutus tällä on puun hankintaan, ja kuinka paljon työllisyyttä maa- ja metsätaloussektorille tätä kautta saadaan?

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Arvoisa puhemies! Niissä tiedoissa, mitä julkisuudessa on ollut, puun käyttöhän on useita miljoonia kuutiometrejä lisää. Sanotaan, että se on karkeasti ottaen noin 10 prosenttia lisää markkinahakkuisiin, jos 4—5 miljoonaa kuutiota tarvitaan lisää kuitupuuta, ja samassa tulee aina jonkun verran myös tukkeja, koska yleensä sitä kautta myös kuitupuuta kertyy, niin että sillä on merkittävä vaikutus.

Minulla ei ole kaikkia tietoja, kun olen pelkästään lehtitietojen varassa, mutta ne arviot, mitä työpaikoista on ollut julkisuudessa, käsittääkseni pitävät sisällään myös sen, kuinka paljon syntyy työpaikkoja itse koko ketjuun, jos mietitään korjuuketjua ihan sieltä kannolta aina tehtaan portille asti, eli tuhansia työpaikkoja kuitenkin koko ketjuun.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Jos katsoo Stora Enson väistyvän toimitusjohtajan Karvisen saldoa, niin viime vuonna palkka taisi olla 1,7 miljoonaa euroa vuodessa, ja sitten toisella puolella on muun muassa Kemijärven kannattavan sellutehtaan lakkauttaminen, arviolta jopa 10 000 työpaikkaa. Toivon, että sen toimitusjohtajan, jota te nyt haette, saldo ei ole tällainen vaan aidosti kiinnostavat suomalaiset työpaikat eivätkä seikkailut ympäri maailmaa ja suomalaisten työpaikkojen menettäminen ja huono tulos.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä kysyttiin STX:stä. Ongelma oli silloin vuosi kaksi sitten se, että omistajat eivät olleet valmiita myymään, STX:n korealaiset omistajat. Nyt he ovat ilmoittaneet valmiutensa myydä. Olisi erittäin tärkeää, että voimme turvata suomalaisen telakkateollisuuden, suomalaisen laivateollisuuden ja valtio lähtisi vahvasti esimerkiksi 30 prosentin osuudella ankkuriomistajaksi. Minkälaisia suunnitelmia siitä on, että saadaan STX:n telakka Turusta (Puhemies koputtaa) suomalaisomistukseen ja valtio siihen ankkuriomistajaksi?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Arhinmäen juontoon — telakoitten osalta, en muilta osin. On totta, että tilanne on siltä osin muuttunut, että johtuen STX:n korealaisen emoyhtiön valtavista ongelmista näyttäisi siltä, että nyt he ovat ensimmäistä kertaa aidosti valmiita myös keskustelemaan eurooppalaisten telakoittensa eli sekä Ranskan että Suomen telakan myynnistä. Vielä on epäselvää se, pyrkivätkö he myymään näitä telakoita yhdessä vai erikseen, mutta varsinkin tilanteessa, jossa he päätyisivät siihen, että Suomen, siis Turun, telakkaa myytäisiin yksinään, on itsestään selvää, että valtio hyvin aktiivisesti lähtee hakemaan sen tyyppistä ratkaisua, missä se yhdessä mahdollisten teollisten investoijien kanssa voisi olla osana tätä harjoitusta. Emme ole vielä niin pitkällä, mutta valtio on erittäin aktiivisesti seurannut tilannetta viimeisen vuoden ajan. Itsekin olen useamman kerran jopa käynyt Koreassa, ja lähes viikoittain ollaan yhteyksissä (Puhemies koputtaa) ja pyritään pysymään perillä siitä, mitä STX:n omistajatahot ja velkojat tällä hetkellä aidosti pohtivat.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Eilinen Metsä Groupin päätös oli yllätys monelle, ja huomasin, että se oli yllätys myös hallitukselle. Tämä kertoo varmaan siitä, minkälaisella panostuksella hallitus oli tässä tilanteessa mukana.

Mutta se, mikä on poliitikkojen rooli: Meidän kaikkien on tietenkin yhdessä rakennettava Suomea. Erityisesti hallituksen rooli on se, että rakennetaan Suomea niistä osista, jotka ovat menettäneet näitä kotimaisia työpaikkoja rakennemuutosalueella, jollainen esimerkiksi nyt Kouvola on.

Tässä edustaja Hakkarainen otti ensimmäisen kysymyksen yhteydessä esille tämän bioetanolitehtaan. Ministeri vastasi siihen, että päätöstä tältä osin ei ole tehty. Siellä on sata työpaikkaa tulossa, tämä hanke on kaikilla mittareilla erittäin kannattava ja erittäin hyvä. Tässä on tulossa ulkolaista pääomaa kymmeniä miljoonia Suomeen. Tiedossa on kuitenkin, että se on B-korissa. Vaihtoehtoisia tilanteita tietysti on siellä A-korissa, mutta minulla ei ole niistä tietoa. Mutta kun tämä hanke on niin hyvä, (Puhemies koputtaa) siellä on valmis infra, niin kysynkin ihan ministeriltä suoraan: miltä se näyttää, voiko tämän hankkeen nostaa B-korista A:han?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Mikäli muistan oikein, saimme kahdeksan hakemusta, joista kaksi ei täyttänyt ehtoja ja loput kuusi olivat ihan ehtojen mukaisia. Silloin meidän piti tehdä tietyntyyppistä esikarsintaa, jossa jaoimme, aivan kuten edustaja toteaa, A-koriin ja B-koriin ja jossa katsotaan ensin nämä A-korin hankkeet hieman perusteellisemmin. Mutta samassa yhteydessä todettiin, että on täysin mahdollista, että sieltä A-korista joku putoaa pois tai että tämä tukimäärä on niin iso, että se mahdollistaa tuen myöntämisen myös B-korin hankkeelle.

Meillä on nyt tavallaan se ongelma, että meillä on, jos näin uskaltaisi sanoa, liian paljon liian hyviä hankkeita. Vaikka meillä on valtava määrä rahaa, niitä ei ihan joka kohteelle riitä. Mutta uskon, että tässä kevään, kesän, alkusyksyn aikana, kun nämä vielä huolellisesti käydään läpi, joka tapauksessa pystymme tekemään ratkaisuja, joissa parhaimmat hankkeet ja ne hankkeet, jotka eniten tätä tukea tarvitsevat, sitten lopulta valikoituvat.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hieman nyt kertausta niille edustajille, jotka kritisoivat hallituksen talouspolitiikkaa.

Hallitus on nimenomaan omalla kasvupolitiikallaan luonut edellytyksiä juuri tällaisten investointien syntymiseksi. (Välihuutoja) Yhteisöveron alentaminen alle kilpailijamaiden tason, energiaveroleikkuri sekä hallituskaudella solmitut maltilliset tulosopimukset ovat näistä hyviä esimerkkejä.

Kuten todettua, tämä Suomen metsäteollisuushistorian isoin investointipäätös tuo mukanaan työtä ja toimeentuloa tuhansille suomalaisille erityisesti meillä Keski-Suomessa. Silti paljon on vielä töitä jäljellä muun muassa yritysten lupaprosessien sujuvoittamisessa, jotta esimerkiksi tämäkin investointi saadaan toteutettua. Kysyisinkin nyt ministeriltä sitä, miten hallitus aikoo varmistaa sen, että tällaiset eilen kuullut loistouutiset saisivat nyt jatkoa.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Olin niin hämmentynyt edustaja Wallinheimon hyvästä oppitunnista, siitä, mitä kaikkea hyvää hallitus on viime vuosina saanut aikaiseksi, (Naurua) että on vaikea asennoitua siihen loppuun liittyvään kysymykseen.

Kuten totesin, tämä on historiallinen hanke. Kokoluokassaan ainoastaan ydinvoimahankkeet ovat tätä suurempia. Tämä tukee meidän biotalousstrategiaa, cleantech-strategiaa, uusiutuvien energioitten strategiaa. Ennen kaikkea tämä on osoitus meidän perinteisen teollisuuden kyvystä uusiutua.

Tämä on ehkä kaikkein olennaisinta tässä. Eli meidän pitää pystyä elinkeinopolitiikassamme ja yleisessä talouspolitiikassa luomaan edellytyksiä ja tahtotilaa sille, että elinkeinoelämä uusiutuu. Se on hyvin kokonaisvaltainen kysymys. Silloin on kysymys koulutuksesta, osaamisesta, innovaatiojärjestelmän ylläpitämisestä, kannustavasta verojärjestelmästä, luvituskäytännöstä, joka ei aiheettomasti näitä viivytä, ja niin edelleen, ja niin edelleen. Eli ei välttämättä ole kysymys yksittäisistä tempuista tai tekosista vaan siitä, että pidetään huolta (Puhemies koputtaa) suotuisasta, houkuttelevasta liiketoiminta- ja investointiympäristöstä. Eilinen päätös osoittaa sitä ainakin, että olemme oikealla tiellä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Työttömyys koettelee kymmeniätuhansia perheitä maassamme, ja vain työ luo sitä hyvinvointia. Mutta menen erääseen yksityiskohtaan.

Suomalaisten pk-yritysten vientiosaamiseen olisi panostettava ja vientiä tuettava voimallisemmin. Se kaikki on tunnustettu. Pk-yritysten osaamisen kehittämistä on tuettava voimallisemmin, siis korkeakoulut olisivat tässä tehtävässä avainasemassa, jos vain korkeakoulujen kiinnostus saataisiin pysymään pk-yritysten tarpeissa. Meillä työtä kannattaa synnyttää ennen kaikkea korkean jalostusasteen tuotannossa. Nyt korkeakoulut tekevät lyhyitä selvityksiä opinnäytetöinään tai muita projekteja. Tulosten aikaansaamiseksi pitäisi tehdä pitkäjänteistä, vuosien päähän ulottuvaa tuotekehitystä, josta opiskelijat ja yritykset hyötyisivät. Kysymykseni kuuluukin: kuinka tämä kehityspolku mahdollistetaan ja rahoitetaan?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta tämä kysymys on hyvin aiheellinen, koska me keskitymme kyllä hyvin paljon yhteiskunnassa siihen, että me luomme kasvua erityisesti joko tukijärjestelmien varassa tai sitten muutoin valtion toimin, jotka eivät ole kuitenkaan koulutuspoliittisia toimia. Minusta on tärkeätä nostaa myöskin osaamisperusteisen kasvun luontia jatkuvasti esiin, ja se tarkoittaa sitä, että meidän pitää pystyä saamaan enemmän aikaan meidän korkeakoulukenttää hyödyntämällä.

Kun nyt hallitus on tehnyt näitä investointeja, merkittävät investoinnit tulivat jo viime vuoden puolella siihen, että tätä osaamisperusteista kasvua ruvettiin luomaan myöskin korkeakoulusektorin puolella, ja olemme nyt tukeneet erilaisia hankkeita, että heillä olisi edellytykset luoda tässä ajassa tarvittavaa kasvua myöskin osaamisperusteisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tuella. Tärkeä juttu on myös se, että ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä annetaan nyt merkittävät valtuudet myös ammattikorkeakouluille tämän soveltavan tutkimuksen tekoon, (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta keinovalikoimaa kyllä tulee.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.