Täysistunnon pöytäkirja 45/2011 vp

PTK 45/2011 vp

45. TIISTAINA 4. LOKAKUUTA 2011 kello 14.04

tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta

 

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kaikki toimenpiteet, mitä tehdään harmaan talouden torjumiseksi, ovat tervetulleita, ja olipa tässä hallituksen esityksessä kyse sitten yksittäisistä tapauksista, joita metsästetään, tai niin sanotuista ilmiöselvityksistä, viranomaisilla tulee olla aina riittävä tiedonsaantioikeus. Totta kai lähtökohta on se, että kuka on viranomainen, joka tätä tietoa saa ja käyttää tehtävässään, sen täsmentäminen on ilman muuta paikallaan, koska on olemassa aikamoinen joukko niitä tahoja, jotka käyttävät kuitenkin viranomaisvaltaa, julkista valtaa, ja tässä kuitenkaan ei ole kyse mistään massaluovutuksista, jotka vaarantaisivat yksilöitten oikeuksia tai tietoturvaa.

Kaiken kaikkiaan toivoisi kuitenkin, että harmaan talouden torjunnassa otettaisiin järeät toimet käyttöön. Tämä on sellainen muutos, joka ei kauhean paljon maksa, ja siksi se varmaan täältä on keulilla tullutkin eduskunnan käsittelyyn hallituksen esittelemänä. Toivoisin kyllä, että se, mikä jo ensi vuoden talousarviossa olisi laitettu kohdalleen, olisi ollut työsuojelutarkastuksen resurssit, mutta kun pikaisesti silmäilin — ja ennakkokäsityskin oli semmoinen — niin mitään oleellista parannusta sen suhteen, että ehkäpä Verohallinnon lisäksi sieltä se tärkein kentällä työtä tekevä toimija eli työsuojelutarkastus olisi saanut riittävästi pelimerkkejä, valitettavasti ei vieläkään tule toteutumaan.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat julkiselle taloudelle vuosittain veromenetyksinä huomattavat vahingot. Harmaan talouden torjunta on tärkeää oikeudenmukaisten työmarkkinoiden ja yritysten välisen reilun kilpailun kannalta.

Nyt käsiteltävä hallituksen esitys tuo ulos uusia työkaluja harmaan talouden haastavaan torjuntaan. Esityksellä vahvistetaan Verohallinnon alaisuudessa toimivan harmaan talouden torjuntayksikön tiedonsaantimahdollisuuksia muilta viranomaisilta. Tällä uudistuksella parannettaisiin merkittävästi viranomaisten toimintaedellytyksiä vähentämällä turhaa byrokratiaa. Tällaisia uudistuksia on aina ilo olla kannattamassa.

Toki, arvoisa puhemies, harmaan talouden työ ei tähän hallituksen esitykseen pääty. Pikemminkin tästä se työ vasta alkaa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa harmaan talouden torjunta on yksi talouspolitiikan kärkihankkeista, ja sitä varten ensi vuoden budjettiin on varattu 20 miljoonan euron lisämääräraha. Vielä ensisijaisempi askel hallituksen ohjelmassa on kuitenkin jo vielä kuluvan vuoden aikana eduskuntaan luvattu harmaan talouden vastainen toimenpideohjelma. Ohjelman valmistelua varten työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää, joista ensimmäinen valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravintola-alalla. Tässä yhteydessä voinkin antaa kiitokset ministereille tämän asian aktiivisesta edistämisestä ja tarttumisesta suoraan haasteisiin.

Arvoisa puhemies! Toinen hallitusohjelman harmaan talouden torjunnassa esiin nostettu asia on talousrikollisuuteen liittyvien oikeusprosessien tehostaminen. Nykyisten talousrikollisuusjuttujen liian pitkiä käsittelyaikoja ja liian kalliita kustannuksia tulisi saada merkittävästi alas. Samassa yhteydessä tulisi pohtia myös sitä, ovatko nykyiset harmaasta taloudesta ja talousrikoksista annettavat tuomiot riittävän kovia suhteessa talousrikollisuuden aiheuttamiin kustannuksiin meidän yhteiskunnallemme. Jos talousrikollisuudesta ja harmaan talouden harjoittamisesta saadut sanktiot eivät ole riittäviä, ei harmaata taloutta saada kunnolla kuriin. Harmaan talouden asiantuntijat ovatkin olleet kovempien sanktioiden kannalla. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä oikeusministeri on tästä asiasta mieltä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat yhteiskunnalle ja yrityksille merkittäviä tappioita. Harmaa talous on kansainvälistynyt huomattavasti, ja sen määrä on kasvanut Suomessa erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla. Myös järjestäytynyt ja vakava talousrikollisuus on lisääntynyt huolestuttavasti. Harmaata taloutta esiintyy tällä hetkellä tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.

Harmaan talouden yleisyydestä on esitetty erilaisia arvioita. Arviointia vaikeuttaa se, että harmaa talous on suurilta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon. Ilmiön laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa käsitellään harmaan talouden ilmiöitä sijoitustoiminnan, kansainvälisen tavarakaupan ja kotimaisen harmaan taloudellisen ydinalueen eli rakennustoimialan ja majoitus- ja ravitsemistoimialan sekä kuljetustoimialan näkökulmista. Hallituksen esitys laajentaisi nyt viranomaisen käsitettä siten, että lain säännökset koskisivat varsinaisten viranomaisten lisäksi viranomaistoimintaa harjoittavia tahoja.

Arvoisa puhemies! Selvitystä varten saatavia tietoja koskevan säännöksen täydentäminen rikosilmoitustiedolla täsmentää Harmaan talouden selvitysyksikön oikeutta saada ja käyttää tietoja Verohallinnon tekemistä rikosilmoituksista ja niiden käsittelyvaiheista.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjunta on hallituksen kärkihankkeita. Se vaatii laaja-alaista yhteistyötä, ja siksi on tärkeää, että osana harmaan talouden torjuntaa myös lainsäädäntöä tarkistetaan ja täsmennetään, kuten tänään käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä esitetään.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun torjutaan harmaata taloutta, niin kaikenlaiset esteet viranomaisten välillä pitäisi estää. Eli salassapitomääräykset, mitä siellä on, pitäisi purkaa, jotta viranomaiselta toiselle saataisiin harmaata taloutta koskevat tiedot ja epäilyt myös silloin, kun viranomainen ei osaa sitä pyytää. Tässä tarkoitan sitä, että kun viranomaisissa kuitenkin asioita nähdään laajasti läpi sille toisellekin tontille, niin voidaan lähettää paperit, kun tiedetään, että toisessa paikassa tutkitaan tiettyä asiaa.

Harmaan talouden kitkemisen osalta olisi ihan hyvä, että tätä pientä asiaa, joka siihen vaikuttaa, joka on tämä kotitalousvähennys, sitä ei poistettaisi, jotta ei luotaisi pientä harmaan talouden vyöhykettä näihin kotitalouksiin mummojen avuksi ja lastenhoidon tueksi. Sen lisäksi omakotitalojen rakentaminen on yllättävän suuri harmaan talouden kohde. Me asumme Suomessa sellaisissa ilmasto-olosuhteissa, missä lämpötilan vaihtelut ovat 70 astetta per vuosi. Meidän omakotitalomme ovat lujilla. Yhden jos toisen katosta on varmaan vuosien varrella tullut vettä sisään, valitettavasti minullakin siitä omakohtaista kokemusta on. Eli se tarkoittaa sitä, että niitä pitäisi pystyä teettämään sellaisilla ihmisillä, joilla on siihen oikeasti ammattitaito, ja siinä auttaa se kotitalousvähennys todella paljon. Se pitää myöskin meidän mummonmökkikantamme ja myöskin lapsiperheiden kotikannan huomattavasti paremmassa kunnossa kuin nyt.

Mutta ennen muuta salassapitosäädöksiä on kerta kaikkiaan lievennettävä, jos me haluamme puuttua harmaaseen talouteen. Enkä todellakaan voi ymmärtää, kuka voisi vastustaa sitä, että harmaata taloutta tästä maasta kitkettäisiin. Ei meillä enää ole sellaisia rahoja, että me voimme antaa taskusta kenenkään huomaamatta toiselle huomattavia summia rahaa. Nämä täytyy kaikki saada kiinni ja täytyy pystyä kitkemään pois.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjunta on tämän hallituksen hallitusohjelmassa korkealla prioriteetilla mukana, ja hyvä niin, sillä tämä harmaa talous tai jopa musta talous on yhteiskunnan syöpä, joka pitää juuria pois nakertamasta hyvinvointivaltiomme perustaa.

Harmaan talouden torjunnassa eräs merkittävä osa-alue on viranomaisten oikeus saada tietoja ja lisäksi määritellä ne viranomaiset, tahot tai laitokset, yhteisöt ja yksityishenkilöt, silloin kun he käyttävät julkista valtaa. Hallituksen esitys lakimuutoksesta, joka koskee Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamista edellä mainituilta osin, on erittäin kannatettava. Tällä lainkohdan muutoksella ei toki asiaa ratkaista kokonaan, mutta omalta osaltaan se on edesauttamassa ilmiöselvitysten tekemisen kautta sitä, että väärintekijät saadaan tuomiolle, ja näitten ilmiöselvitysten tekeminen on viranomaisten jatkotoimia varten erittäin tärkeä.

Edustaja Wallinheimo puuttui oivallisesti siihen, minkälaisia tuomioita harmaasta taloudesta tänä päivänä annetaan. Ehkä meidän lainsäädäntömme on riittävä, mutta sitä skaalaa ja sitä asteikkoa ei käytetä tarpeeksi kovalla kädellä.

Edustaja Tolppaselle ihan lopuksi, valitettavasti sitä kotitalousvähennystä pienennetään, sitä ei suinkaan poisteta, niin kuin te tuossa puheessanne totesitte. Valitettavasti hallitus joutui siihen puuttumaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Se ei varmasti ollut kenenkään toive, että sitä pienennetään.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Harmaan talouden selvitysyksikkö saa suuremmat oikeudet tiedonsaantiin liittyen niihin asioihin, joita se hoitaa. On hämmästyttävää sinänsä, että alkuperäisestä esityksestä on jäänyt pois Eläketurvakeskus, Työttömyysvakuutusrahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto jne.

Sinänsä tämä hallituksen esitys on ihan hyvä, mutta tässä ottaisin esille ongelman, joka liittyy yleensä siihen, mistä ihmiset saavat tietoja, vaikka verotustietoja, varallisuustietoja, eri henkilöiltä.

Nyt viimeisten vuosien aikana tämä oikeistolainen hallituspolitiikka on koko ajan pyrkinyt enemmän ja enemmän salaamaan sellaisia tietoja, jotka aikaisemmin olivat täysin julkisia. Viime kaudella rajoitettiin esimerkiksi verotustietojen saamismahdollisuuksia sillä tavalla, että aikaisemmin nämä verotustiedot ovat olleet kuntakohtaisia, nyt ne ovat maakuntakohtaisia. Kun ajatellaan, että täällä Uudenmaan piirissä on yli miljoona kansalaista, joiden verotustiedot on sotkettu samaan rekisteriin, niin se hankaloittaa huomattavan paljon verotustietojen tarkastamista, ja nyt erityisesti, kun nämä varallisuustiedot on kokonaan salattu, niin tutkivat toimittajat eivät enää pysty tekemään työtään läheskään samalla tavalla kuin aikaisemmin, kun heiltä on viety tämmöisiä keskeisiä työkaluja pois.

Elikkä tiedonsaantia kansalaisten verotustiedoista on tuntuvasti rajoitettu. Toivoisin, että voitaisiin palata siihen hyvään systeemiin, joka oli voimassa vielä kymmenen vuotta sitten, että nämä kansalaisten tulo- ja varallisuustiedot olivat täysin julkisia ja kuntakohtaisia.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän Harmaan talouden selvitysyksikön asia, tämä hallituksen esitys, on erittäin hyvä askel eteenpäin tässä harmaan talouden poistamisasiassa, kokonaisuudessa, ja tällä niin kuin myöskin monilla muilla niillä harmaan talouden poistamiseen keskittyneillä yksiköillä ja toimijoilla saadaan tätä hommaa eteenpäin. Mutta tässä on mukana monta eri tahoa.

Raha: Tässä valtion talousarvioesityksessä ollaan tähän asiaan nyt osoittamassa rahaa, hyvä se, mutta samanaikaisesti ollaan näiltä monilta eri organisaatioilta, joita minä äsken mainitsin, leikkaamassa määrärahoja muista asioista pois, ja nyt näyttää pahasti siltä, että tämä kyseinen määräraha tässä talousarvioesityksessä saattaa mennäkin ainoastaan näitten aikaisempien muitten leikkausten korjaamiseen. Elikkä todellisuudessa me emme saakaan lisämäärärahaa ja -resursseja tämän asian korjaamiseen.

Toinen asia sitten, mihin minä haluaisin kiinnittää huomiota, nyt kun näitä tiedonsaantiasioita kehitetään, on tämän asian kriminalisointi: elikkä se, että emme tätä harmaan talouden asiaa saa vietyä eteenpäin, jos emme saa tätä kriminalisointia eli rikoslain säädöksiä korotettua niin, että sitten olisi oikeat sanktiot rikollisille.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennystä todellakin ollaan pienentämässä, ei poistamassa.

Se, että kotitalousvähennystä pienennetään, sillä ei todellakaan valtion budjettia tasapainoteta. Se on lillukanvarsi siinä asiassa, mutta se on erittäin iso asia niille vanhuksille ja niille lapsiperheille ja niille perheille, jotka kotitalousvähennystä käyttävät. Se mahdollistaa silloin työtä, oikeaa työtä ihmisille niillä sektoreilla. Mikäli kotitalousvähennystä vähennetään, se lisää harmaata työtä ja harmaan työvoiman käyttöä siivouksessa, ikkunan pesemisessä, ruuanlaitossa, katon korjaamisessa, jopa ruohikon ajamisessa, missä aina joskus ihmiset tarvitsevat apua. Se on pieni inhimillinen asia. Se on käsittämätön asia, että sitä ei nähdä, että se kasvattaa harmaata taloutta omalta osaltaan, jos sitä pienennetään yhtään ainutta määrää.

Kotitalousvähennyksen säilyttäminen täysimääräisenä ei poista, ei vie valtion budjetilta yhtään rahaa. Päinvastoin se tuo veromarkkoina sinne yhtä paljon rahaa kuin nyt tämä leikkaus, joka on pelkästään ilkivallan tekoa ja ilkeyttä näille ihmisille, jos se poistetaan.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta on erittäin hyvä ja tarpeellinen. Kuitenkin kun täällä hallituksen edustajat sitten kehuvat, että tämä on se väline, jolla harmaata taloutta laitetaan kuriin, niin mielestäni se on vähän ristiriitainen siinä, kuten olemme kuulleet, että kun kotitaloustukivähennystä lasketaan alemmas, niin samanaikaisesti on hyvin arvattavissa se, että harmaa talous siltäkin osin, kuten omakotitalon rakentamisen peruskorjauksissa ja muissa, varmasti lisääntyy.

Olisin toivonut hallitukselta sitä, että harmaaseen talouteen oikeasti tulisi niitä resursseja sen 20 miljoonan lisäksi jotain muuta, koska me tiedämme, että kun poliiseilta se 10 miljoonaa leikataan nytten, niin kuin täällä aikaisemmin kuultiin, niin se totisesti tulee otetuksi takaisin sieltä toisesta taskusta toiseen elikkä käytännössä siellä eivät resurssit juurikaan nouse. Poliisien mukaan harmaassa taloudessa on jopa kahden vuoden jonot, kun tutkitaan harmaata taloutta, ja sinne ei päästä suoraan kenttätyölle enää resursseja laittamaan, koska on niin paljon kädet täynnä töitä, ettei niitä pystytä oikeasti ehkäisemään.

Reijo Hongisto  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko oikeastaan varasti minun puheenvuoroni. Olin nimenomaan puhumassa harmaan talouden torjunnasta lähinnä poliisin näkökulmasta. Todettakoon ensi alkuun, että hallituksen tavoite saada noin 300—400 miljoonan euron hyöty joko rikoshyötynä tai verotuloina valtion kassaan on erittäin hyvä, se on erittäin kunnioitettava, ja todella jos näin onnistutaan tekemään, niin se on loistava asia. Mutta pitää muistaa tosiaankin se, niin kuin tuossa edustaja Niikkokin totesi, että yhtään ainoaa euroa ei saada rikoshyötynä takaisin valtiolle, jos asia ei ole ollut poliisin esitutkinnassa, jos se ei ole ollut syyteharkinnassa ja jos oikeus ei ole tuominnut korvausta valtiolle. Elikkä talousrikostutkinta on erittäin vaativaa, korkeaa ammattitaitoa vaativaa tutkintaa, ja siihen ei aivan aloittelevista poliisihenkilöistä ole.

Tämän takia minä hämmästelenkin, kun poliisin kehykseen on ilmoitettu, että leikataan 10 miljoonaa euroa, vaikka muistamani mukaan sisäministeri Räsänen tässä kyselytunnilla totesi, että se on ehkä noin, oliko se 2013, kun se toteutuu täysimääräisesti. Mutta esitänkin hallitukselle rakentavaa oppositiopolitiikkaa, että jos hallitus tavoittelee tosissaan 300—400 miljoonan euron säästöä valtion kassaan, niin uhraisi sen 10 miljoonaa euroa poliisin palkkaan, niin tässä kustannushyöty olisi moninkertainen.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä nyt tätä norsua koetetaan syödä pala kerrallaan. Ei kukaan ole väittänyt, edustaja Niikko, että tällä lailla tämä asia laitetaan kuntoon, toisin kuin te annoitte ymmärtää. Niin kuin esimerkiksi edustaja Kärnä tässä totesi, tämä on yksi osa sitä kokonaisuutta, jolla tämä hallitus pyrkii harmaaseen talouteen puuttumaan. Oleellista on se, että nyt tehdään suurin panostus harmaan talouden torjuntaan mies- tai naismuistiin.

Mitä tulee näihin leikkauksiin, edustaja Maijala, niin kyllä, tässä maassa näitä leikkauksia tarvitaan. Kun te jätitte 8 miljardin alijäämän tälle hallitukselle perinnöksi, niin siinä on kyllä todella pohtimista.

Sitten vielä, mitä tulee tähän kotitalousvähennykseen, niin totta kai tämäkin on sellainen asia, että kyllä tässä kaikki varmasti ovat vähän vereslihalla, kun näitä leikkauksia joudutaan edellisen hallituksen jäljiltä tekemään. Mutta tässä nyt edustaja Tolppanen, joka valitettavasti jo lähti, antoi vähän ruusuisen kuvan tästä kotitalousvähennyksestä. Jos sitä tulonjakoa katsoo, ketkä sitä kotitalousvähennystä käyttävät ja kenellä se niin sanottu yläraja siellä paukkuu, niin ei siellä kyllä pienituloisia juurikaan ole.

Tästä päästään taas siihen, että kun asioita täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen, niin jos me ajattelemme, että me harmaan talouden saamme tästä maasta kitkettyä sillä, että verotukia pitää antaa milloin tuonne, milloin tuonne, niin ravintola-alalla on paljon harmaata taloutta. Lähdetäänkö sinne antamaan ylimääräisiä verotukia? Ei se sillä poistu. Kyllä tässä koko ajan tarvitaan uudenlaista ajattelua, ja mitä tulee tähän ohjelmaan, mikä hallituksella on nyt, niin minä olen kyllä iloinen siitä, että esimerkiksi perussuomalaiset ovat antaneet vahvan tuen tälle ohjelmalle, jonka tämä hallitus on ottanut oikein sydämenasiakseen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on vain askel parempaan suuntaan, mutta hyvä näin. Mutta kun yleensä puhutaan harmaasta taloudesta, niin eri viranomaisten mukaan harmaan talouden johdosta yhteiskunta menettää vuosittain 2—5 miljardia euroa, eli nämä ovat suuria euromääriä, ja tiedämme, että harmaata taloutta on suuremmassa — on Verohallinnossa, on palvelussa, kuljetuksessa, majoituksessa, rakennuksessa ym. — niin on esimerkiksi hyvin tärkeätä, koska verojen pimittäminen on suuri asia, että Verohallinto pystyy olemaan yhteydessä ulkomaille, ja paljon puhutaan esimerkiksi Viron veroviranomaisten kanssa. Tämmöinen julkisuus olisi askel parempaan suuntaan.

Mikäli haluttaisiin harmaata taloutta poistaa mahdollisimman nopeasti, niin myös hallituksen puitteissa olisi syytä miettiä, että tähän kannattaisi satsata entistä enemmän tämän 20 miljoonan euron lisäksi. Kun puhutaan harmaasta taloudesta, 2—5 miljardista eurosta, niin sitä vasten kannattaisi kyllä yhteisesti satsata tähän, että näitä euromääriä löydettäisiin enemmän ja saataisiin sitten parempi hyöty ihan tässä lähivuosina.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Vaikka on todella tervetullutta, että nykyhallitus satsaa harmaan talouden torjuntaan ja satsaa siihen tuntuvasti myös määrärahojen osalta, niin täytyy muistaa, että eivät edellisetkään hallitukset väristä riippumatta ole olleet toimettomia tämän asian suhteen. Harmaan talouden torjuntaohjelmia on ollut toistuvasti, ja paljon on tehty lainsäädännössä, on tehty valvonnassa, mutta harmaa talous on samanlainen kuin doping urheilussa: sitä mukaa kuin torjuntakeinot, paljastuskeinot, testimenetelmät kehittyvät, niin puliveivaajat, harmaan talouden yrittäjät, talousrikolliset tässä tapauksessa, keksivät aina uusia keinoja välttääkseen valvontaa, kiertääkseen lainsäädäntöä ja saadakseen lisää voittoja tällä pimeällä ja harmaalla alueella.

Sen vuoksi toimenpiteitä täytyy tehdä koko ajan lisää. Tarvitaan lainsäädäntöä, tarvitaan viranomaisyhteistyötä, tarvitaan rangaistusten koventamista, tarvitaan kiinnijäämisriskin kasvattamista. Sen vuoksi esimerkiksi huume- ja muusta raskaasta rikollisuudesta siirtyy rikollisia harmaan talouden piiriin, koska siellä on kiinnijäämisen riski pieni ja siellä ovat tuotot suuret ja rangaistukset pienet. Sen vuoksi kaikilla osa-alueilla pitää tehdä työtä.

Täällä on korostettu näitä vero- ja muita yhteiskunnallisia menetyksiä. Se on yksi osa harmaan talouden, yhteiskunnallisen syövän, seurauksista. Mutta korostaisin myös sitä, että kaksi muuta ovat yhtä tärkeitä. Toinen on kilpailun vääristyminen. Rehellinen yrittäjä, rehellinen palkansaaja ei voi pärjätä markkinoilla, joilla harmaan talouden yrittäjät toimivat ja vievät urakat, vievät työt. Kolmas seikka on yhteiskuntamoraalin, etiikan horjuminen. Mikäli annetaan harmaan talouden kasvaa, niin se pikkuhiljaa murentaa yhteiskuntaetiikkaa, ja se on pitemmällä aikavälillä kaikista tuhoisinta kuitenkin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Täsmennän omaa kantaani suhteessa tuohon, mitä edustaja Uotila sanoi sen suhteen, että on aivan totta, että edellisilläkin hallituksilla on ollut harmaan talouden ohjelma hallitusohjelmassaan ja työn alla. Mutta valitettavasti, kun on pitänyt tehdä käytännön lainsäädäntötyötä ongelmien poistamiseksi, olen huomannut sen, että on ollut ikään kuin italialainen lakko: periaatteellisella tasolla on myötäilty ja nyökytelty, että aivan oikein, että tähän asiaan puututaan, mutta sitten käytännössä on tapahtunut aivan luvattoman vähän. Huono tai hyvä esimerkki tästä on tämä kuvallisen henkilötunnisteen ja veronumerojärjestelmän käyttöönotto. Jo viime kaudella hyvissä ajoin sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ilmaisivat halunsa tähän järjestelmään siirtymiseen, mutta sitten se puoli, joka asiasta säätää, tuli myöhässä.

Rangaistuksen kovuudesta ja asteikosta ja merkittävyydestä on Turun telakalta esimerkki, jossa vuokratyönantaja käytti hyväkseen yli 30:tä työntekijää, sai siitä noin 300 000 euron hyödyn, ja kun hänet sitten tuomittiin, niin sakko oli 2 030 euroa eikä tämän ulkomaalaisen vuokratyöyrittäjän pitänyt edes maksaa sitä, kun oli ehtinyt poistua maasta. Tämän tyyppiset tilanteet pitää kyllä kaikin tavoin kitkeä pois. On aivan kaikista varmin kasvualusta suomalaiselle rasismille se, jos velvoitteensa hoitavat suomalaiset yrittäjät ja työntekijät joutuvat katsomaan sivusta, kun heidät lyödään ulos työmarkkinoilta vippaskonstein.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman otti tuossa puheenvuorossaan nopeasti esille tämän ravintola-alan harmaan talouden. Siitä tulivat mieleeni omat vuoteni, olen muutaman vuoden sitäkin hommaa tehnyt. Siellä tosiaan saattaa olla — ei tietenkään niissä paikoissa, missä minä olen ollut, (Eduskunnasta: Ei tietenkään!) mutta mitä olen kuullut muista paikoista — tätä harmaata taloutta hyvinkin paljon. Tarjoan siihen ratkaisuksi tällaista hyvin perussuomalaista patenttiratkaisua, eli luovutaan eurosta, tarkalleen ottaen käteisvaluutasta. Nimittäin mikään ei ole niin helppoa kuin määrätä esimerkiksi tuopin hinnaksi 4 euroa tai pitsan hinnaksi 6 euroa ja ottaa asiakkaalta se raha, esimerkiksi nyt vaikka 6 euroa, ja sitten lyödä kassakoneeseen vaikka vaan 4 euroa ja pistää ne 2 euroa omaan taskuun. Ja mitä ovat isot pojat kertoneet, niin tämä, mitä tehdään, on erittäin yleistä ja tavanomaista tuolla alalla. Nyt jos siirryttäisiin kokonaan tällaisiin sirukorttimaksuihin ja siihen, että jokainen asiakas myöskin pyytäisi kuitin siitä tuotteesta, minkä tilaa, niin tästä ongelmasta ravintola-alalla päästäisiin hyvin äkkiä pois.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä hallituksen esitystä. Mutta täytyy harmaasta taloudesta sanoa ylipäätään se, että edellisellä kaudella tarkastusvaliokunta teki selvitystä harmaan talouden laajuudesta ja sen lisäksi se laati myös yli 20-kohtaisen ohjelman, jolla voidaan kitkeä harmaata taloutta. Toivon, että hallitukselta saadaan mahdollisimman nopeasti myös muita esityksiä kuin tämä selvitysyksiköstä annetun lain muuttaminen, millä kitketään harmaata taloutta.

Sen lisäksi tässä on tullut Kari Uotilan puheessa esiin se, miten epäreilua harmaa talous on rehellisiä yrittäjiä kohtaan. Se pitää paikkansa. Rehellisiltä yrittäjiltä viedään mahdollisuus pärjätä ja menestyä elinkeinotoiminnassaan. Lisäksi pitäisi olla riittävästi myös valvontahenkilökuntaa, jotta saadaan tämä harmaan talouden kitkeminen paremmalle tolalle.

Hallitus ei ole ollut toimettomana. Minusta on erittäin hyvä, että nyt tämän hallituskauden alussa heti tuli tämä kuvallinen tunnistekortti esimerkiksi rakennustyömaille. Siinä pystytään heti katsomaan henkilön nimi ja myös tiedot, että hän hoitaa kaikki vero- ym. velvoitteensa asianmukaisesti.

Asiaa pitää viedä sitkeästi eteenpäin. Meillä on mahdollisuus saada valtion kassaan miljardeja, mikäli me tämän asian hyvin hoidamme ja sinnikkäästi pyrimme harmaan talouden kitkemiseen.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Olin itse Säätytalolla tämän Harmaa talous -työryhmän jäsenenä, ja kun olen nyt tätä keskustelua kuunnellut, haluan muistuttaa siitä, että kyllä tämä harmaan talouden ohjelma, joka hallitusohjelmaan nyt on yhteisellä sopimuksella tehty, on erittäin kunnianhimoinen, ja siitä vallitsee laaja yksimielisyys, että se myös halutaan pistää täytäntöön. Siinä mielessä en näe perusteltuna, että tässä vaiheessa, kun saadaan tämä ensimmäinen signaali, että oikeasti hallitus on liikkeellä tässä asiassa ja aikoo alkaa toteuttaa tätä ohjelmaa, tästä salista pitäisi ulospäin näkyä jonkinlaista signaalia, että ikään kuin ollaan toimettomana tai epäillään tätä koko ohjelmaa. Tämä on vähän niin kuin tuo kuntauudistus viime viikolla: vastahan ollaan alkutiellä ja ei kannata tuomita eikä hötkyillä arvioimaan tätä hanketta, ennen kuin on päästy vähän pitemmälle. Hallitusohjelman kirjaukset ovat kyllä kunnianhimoisia ja antavat paljon aseita tähän taisteluun harmaata taloutta vastaan.

Esimerkkinä niistä kirjauksista on tämä rakennusalan verokoodi, joka aivan yksiselitteisesti otetaan käyttöön. Se on mainittu siellä. Ravintola-alalle esitetään, että otetaan tyyppihyväksytyt kassakoneet käyttöön kaikissa paikoissa, mikä Ruotsin mallin mukaisesti on erittäin tehokkaasti lisännyt ravintola-alan liikevaihtoa eli vähentänyt kassan ohi lyömistä ja sitä kautta tuonut valtiolle verotuloja.

Eli kyllä tässä asiassa hereillä on oltu, ja ilolla tervehdin sitä, että näen jo näin kauden alkajaisiksi heti hallituksen suunnalta liikettä, että tätä todellakin pistetään toimeen määrätietoisesti.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Mehän käsittelemme nyt eduskunnassa arvopaperimarkkinalakia, jonka sisään on rakennettu tämä hallintarekisterilaki. Meille on tärkeätä, että saadaan yhtenäinen laki Euroopan kanssa sillä tavalla, että pelataan samoilla pelisäännöillä Suomessa kuin sitten yhdessä Euroopassakin, mikä on tärkeä näkemys siltä osin. Mutta taas toisaalta hallintarekisterilaki pitäisi muotoilla sillä tavalla, että viranomaisilla olisi oikeus kuitenkin tietää näistä yhtiöitten osakkuuksista niin, että ne eivät olisi salattuja eivätkä sitä kautta edistäisi sitten harmaata taloutta. Tämä näistä suurimmista asioista.

Mutta sitten edustaja Kalliorinnettä kyllä komppaan tässä kassakoneasiassa. Meillähän on Suomessa niin, että meillä ei ole säädetty pakolliseksi kassakonetta yrityksissä, missä käteistä rahaa käsitellään, ja tämä on kyllä semmoinen asia, jolla varmastikin saataisiin hyviä tuloksia aikaan, jos tällainen laki olisi. Monessa muussa maassa se kyllä on.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet paljon perusteluja harmaan talouden torjunnan tärkeydestä, ja yhdyn niihin. Tämä hallituksen esitys on tietenkin yksi osa sitä.

Haluaisin kuitenkin tässä yhteydessä, kun lähetekeskustelua käydään, nostaa esille sellaisen asian, johon ehkä entistä tarkemmin tässä yhteydessä voisimme puuttua. Nimittäin kun teemme täällä lainsäädäntötyötä tai uudistamme lakeja, olisi tärkeää katsoa myös niitä uudistuksia niin sanotusti harmaan talouden silmälasien läpi. Esimerkkinä otan kuljetusalan yrittäjiä säätelevän lainsäädännön, jossa tällä hetkellä on uudistustyö meneillään. Käsitykseni mukaan tässä lainsäädännössä on nyt kohtia, jotka alan yrittäjien mielestä mahdollistavat harmaata taloutta ja pimeää työtä. Tämä lakiesitys on tulossa käsittelyyn syksyn aikana, ja toivoisinkin, että kun nyt eri valiokunnissa käsittelemme eri lakeja, niin katsoisimme niitä lakeja entistä tarkemmin myös tämän harmaan talouden torjunnan näkökulmasta, jotta tämä hyvä tavoite toteutuisi kokonaisuudessaankin paremmin.

Reijo Hongisto  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalliorinteellä tuossa oli erinomainen ja hyvä puheenvuoro, mutta kun hän sanoi, että ehkä annettaisiin sellaista signaalia, että hallitus on jotenkin ollut toimettomana, niin kyllä minä olen ymmärtänyt ainakin tämän keskustelun niin, että tässä salissa vallitsee aikamoinen yksimielisyys siitä, että tämä on hyvä esitys ja tätä pitää erittäin pontevasti ajaa eteenpäin. En minä ole ainakaan soraääniä kuullut mistään suunnasta.

Totean pesäpallotermiä käyttäen, että nyt pitää lyödä riskillä rajaan, ja jos me saamme läpilyönnin aikaiseksi, niin kenttä rullaa. Tällä riskillä minä tarkoitan sitä, että hallitus satsaisi nykyistä enemmän nimenomaan viranomaistoimintaan. Vielä painotan poliisin esitutkinnan merkitystä — poliisi, syyttäjäorganisaatio ja tuomioistuimet — että ei kävisi niin, että meillä on muutamien vuosien jono tässä talousrikostutkinnassa. Se vesittää tämän hyvän hankkeen. Kova satsaus tähän viranomaistoimintaan, että saadaan kenttä rullaamaan. 10 miljoonan euron satsaus sinne saattaa tuoda kymmenkertaisen hyödyn valtion kassaan takaisin.

Keskustelu päättyi.

​​​​