Täysistunnon pöytäkirja 45/2011 vp

PTK 45/2011 vp

45. TIISTAINA 4. LOKAKUUTA 2011 kello 14.04

tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain, kansaneläkelain 56 §:n, eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain ja vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta

 

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on selkeyttää Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemaa etuuslainsäädäntöä ja helpottaa säännösten toimeenpanoa.

Takuueläkelakia on nyt toimeenpantu puolisen vuotta. Nyt ehdotetaan lähinnä teknisiä muutoksia eläkkeen laskemiseen ja eläkkeen tarkistamiseen liittyen tilanteissa, joissa eläkettä maksetaan ulkomaille.

Takuueläkelain sisällöllinen muutos koskisi tilannetta, joissa eläkkeelle siirrytään työttömyysturvan lisäpäiviltä. Jos vanhuuseläke alkaa lisäpäivien jälkeen ja henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana, eläkkeeseen ei tehtäisi varhennusvähennystä. Tämä tarkoittaa sitä, että takuueläke määräytyisi näissä tilanteissa samalla tavalla kuin kansaneläke ja työeläke. Näin eläkejärjestelmän kokonaisuus olisi tältä osin yhtenäinen.

Eläkkeensaajan asumistuesta annettua lakia muutettaisiin siten, että Kela voisi maksaa eläkkeensaajan asumistuen suoraan vuokranantajalle. Tämä edellyttäisi joko vuokralaisen antamaa valtuutusta tai sitä, että vuokralainen on toistuvasti laiminlyönyt vuokran maksamisen. Tällä menettelyllä pyritään estämään vuokrasuhteiden purkamista maksamattomien vuokrien perusteella. Vastaava menettely on jo käytössä yleisessä asumistuessa.

Vammaisetuuksista annettuun lakiin ehdotetaan lisättävän teknistä käyttöyhteyttä koskevat säännökset. Ne mahdollistaisivat vammaisetuuksia myönnettäessä välttämättömien tietojen siirtämisen sähköisesti yhteisön jäsenvaltioiden ja sosiaaliturvasopimusvaltioiden välillä.

Tämän hallituksen esityksen valtiontaloudelliset vaikutukset ovat hyvin vähäiset. Takuueläkkeen varhennusvähennystä koskevan muutoksen on arvioitu lisäävän takuueläkemenoja vuositasolla noin 200 000 euroa, mutta vuonna 2012 kustannukset jäisivät alle puoleen siitä. Työttömyysturvan lisäpäiviltä takuueläkkeelle 62-vuotiaana siirtyviä koskevan muutoksen arvioidaan koskevan vuonna 2012 enintään noin 140:tä takuueläkkeen saajaa. Ehdotetut lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2012. Asumistuen maksamista vuokranantajalle koskevat säännökset tulisivat kuitenkin voimaan 1. päivänä marraskuuta 2012.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Takuueläke oli askel ihan oikeaan suuntaan, ja se poimi väestöstä sellaisen ryhmän, joka oli aika hankalassa tilanteessa, ja vaikka siihen tuli tämä kynnys niistä, joita takuueläkejärjestelmä ei koske, niin se ei kuitenkaan koitunut millään lailla heidän edukseen, jotka jäivät sen kynnyksen väärälle puolelle.

Aikaisemminhan tässä eläkkeen hakemisessa ja myöntämisessä oli ongelmia, minkä johdosta Kela on alkanut erityistoimiin. Esimerkiksi maahanmuuttajien erityistukea saaneille tämä eläke haettiin ja saatiin viran puolesta, mutta sitten huomattiin, että eläkkeeseen oikeutettuja voi olla sellaisia, jotka eivät pysty hakemaan sen takia, että he ovat vanhoja, sairaita tai syrjäytyneitä. Sen jälkeen Kela on alkanut metsästää näitä takuueläkkeeseen oikeutettuja, jotka vielä eivät ole sitä eläkettä hakeneet.

Tällä hetkellä kai oletettujen eläkkeeseen oikeutettujen ja eläkettä hakeneitten tai saaneitten ero on noin 13 000 henkilöä. Olisi kyllä äärimmäisen tärkeätä se, että jokainen, jolla on oikeus tähän takuueläkkeeseen, pystyisi sitä hakemaan ja sen myöskin saamaan. Tämä jakaumahan on mielenkiintoinen, että ketkä saavat takuueläkettä. Se kertoo varmaan suomalaisen yhteiskunnan historiastakin. Miehillä on keski-ikä 48 vuotta, ja he ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, kun taas naiset ovat keskimäärin 63-vuotiaita ja he ovat vanhuuseläkkeellä. Naisia kaiken kaikkiaan on takuueläkkeensaajista kolme viidesosaa.

Mutta kun ministeri Risikko on paikan päällä, niin minä kysyn, mikä logiikka on erilaisessa kohtelussa niille, jotka ovat varhentaneet vanhuuseläkkeensä, ja sitten niille, jotka ovat työttömyysturvan lisäpäiväoikeuksien piirissä. Jälkimmäistä ryhmäähän ei rangaista siitä, että se siirtyy takuueläkkeelle aikaisemmin, mutta ensimmäistä ryhmää kyllä.

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Tämä eroavaisuus johtuu siitä, että näille, jotka ovat varhentaneet omasta tahdostaan, tietysti se varhennus tulee myös tähän takuueläkkeeseen. Mutta useat näistä, jotka ovat niillä lisäpäivärahoilla, eivät ole siinä omasta tahdostaan, vaan he ovat jääneet työttömiksi ja ovat sitä kautta siinä. Tähän perustuu tämä. Tässä on nyt kaksi eri säännöstä, ja näitä on nyt yritetty yhdenmukaistaa, ja siitä syystä tehdään tämä muutos.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmaan näin onkin, jos katsotaan tiukasti pykälien mukaan. Tiedän sen, että työmarkkinoilta potkitaan ulos luvattoman paljon iäkkäämpää työvoimaa, joka voisi antaa vuosia, jopa vuosikymmenen tai vieläkin pidemmän aikaa omaa työpanostaan tämän yhteiskunnan hyväksi. Mutta paljon on myöskin niitä, jotka ovat hiljaisella sopimuksella siirtyneet lisäpäiväoikeuden piiriin. Elikkä silloin käytännössä on ollut kyse myöskin henkilön, työttömäksi jääneen, omasta tahdosta. Silloinhan syntyy mielenkiintoinen tilanne, että etuuslajin mukaan käytännön tilanteen perusteella kummassakin on ollut oma tahto mutta toista ryhmää kohdellaan eri tavalla kuin toista.

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Siteeraan täällä nyt tätä meidän tiedotettamme, elikkä mihin tämä nyt perustuu: "Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle alle 65-vuotiaana ja hakee myös takuueläkettä, takuueläkettä vähennetään 0,4 prosenttia jokaiselta 65 ikävuotta edeltävältä kuukaudelta. Vastaavaa varhennusvähennystä ei tehdä työttömyyseläkeläisen takuueläkkeeseen." Elikkä meillä on tällä hetkellä sellainen ongelma, että riippuen siitä, minkä järjestelmän piirissä olet, on ollut eri lailla kohtelu, ja työttömyyseläkkeeseen on mahdollisuus 60 vuotta täyttäneellä pitkäaikaistyöttömällä.

No, tämä työttömyyseläkejärjestelmä on kuitenkin vähitellen poistumassa oleva, ja se korvataan työttömyyspäivärahan lisäpäivillä eli niin sanotulla työttömyysputkella. Ja jotta tämä vanha ja uusi järjestelmä nyt olisivat sitten sama riippumatta siitä, kumman järjestelmän mukaisesti olet — koska siinä se ikäraja vaikuttaa, syntymävuosi 1950 vaikuttaa — niin mielestäni on oikeus ja kohtuus, että kun on uusi ja vanha järjestelmä, heitä kohdellaan samalla tavalla. Tässä on nyt se oikeudenmukaisuus, mikä tähän liittyy.

Minä ymmärrän Mustajärven mielipiteen tästä asiasta. Kyllä minäkin ihmettelin tätä aluksi, mutta sitten minä perehdyin tähän. Kannattaa lukea tämä STM:n tiedote. Siellä selkeästi sanotaan se, missä on nyt se epäoikeudenmukaisuus ollut, ja se korjataan nyt.

Keskustelu päättyi.

​​​​